FI123454B - Menetelmä tulisijan järjestämiseksi tilaan ja tulisijan perustus - Google Patents

Description

Menetelmä tulisijan järjestämiseksi tilaan ja tulisijan perustus

Keksinnön kohteena on menetelmä tulisijan järjestämiseksi tilaan, jossa on tuulet-tuva alapohja, jonka alapohjan alapuolella on ilmatila ja perusmaahan tukeutuva kantava rakenneosa. Keksinnön kohteena on lisäksi tulisijan perustus.

5 Monissa uusissa pientaloissa alapohjan rakenteeksi valitaan tuulettuva alapohja eli ns. rossipohjarakenne. Tuulettuvassa alapohjassa kantavana rakenteena toimivat yleensä puupalkit, jotka tukeutuvat päistään sokkeliin ja keskiosaltaan välitu-keen. Alapohjan alapuolella on tuulettuva ryömintätila, jonka pohjalla on rakennuspaikan perusmaan päälle levitetty tasattu sora- tai sepelikerros. Uusissa pien-10 taloissa ryömintätilan korkeus on tyypillisesti 50-80 cm.

Useimpiin rossipohjalla varustettuihin pientaloihin rakennetaan nykyisin varaläm-mönlähteeksi varaava tulisija, kuten takka tai leivinuuni. Varaavat tulisijat ovat painavia, joten ne perustetaan yleensä rakennuksen alapuolisen perusmaan varaan. Perusmaan päällä olevan sora- tai sepelikerroksen päälle valetaan ensin betonian-15 tura, jonka päälle rakennetaan tulisijan perusmuuri, joka ulottuu anturan yläpinnasta lattiarakenteiden läpi lattian yläpinnan tasoon. Perusmuuri rakennetaan yleensä kevytsoraharkoista muuraamalla.

Tunnettuun tulisijojen perustusten rakentamistapaan liittyy useita ongelmia. Perustusten rakentaminen on oma erillinen työvaihe, joka hidastaa tulisijan valmistumis-20 ta. Perustus muodostaa samalla lattiarakenteen läpi ulottuvan kylmäsillan, jonka vuoksi se on lämpöeristettävä ulkopinnoiltaan. Perustusten rakentaminen edellyttää yleensä myös tulisijan kohdalla olevien alapohjan kantavien palkkien katkaisemista ja tukemista tulisijan perustukseen. Lattiarakenteen ja sen läpi tulevan ^ tulisijan perustuksen välinen saumakohta on vielä tiivistettävä ilmatiiviiksi. Nämä o 25 työvaiheet nostavat merkittävästi tulisijan rakentamisen kokonaiskustannuksia.

c\i Tulisijan perustamiseen liittyvät työvaiheet ovat erityisen hankalia silloin, kun tuu-

O

lettuva alapohja rakennetaan tehdasvalmisteisista elementeistä, joihin on tehtävä reikä perustusta varten. Samanlaisia hankaluuksia kohdataan, kun tulisija halutaan £ rakentaa jo valmiiseen, tuulettuvalla alapohjalla varustettuun rakennukseen.

CO

oj 30 Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin menetelmä tulisijan järjestämiseksi tilaan, jossa on tuulettuva alapohja ja tulisijan perustus, joilla voidaan vähentää tunnet-o ^ tuun tekniikkaan liittyviä haittoja ja epäkohtia.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja tulisijan perustuksella, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Kek- 2 sinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on menetelmä tulisijan järjestämiseksi tilaan, jossa on tuulet-tuva alapohja. Eräs tyypillinen tällainen tila on asuinrakennus, erityisesti pientalo.

5 Tuulettuvan alapohjan alapuolella on ilmatila, ns. ryömintätila, jonka pohjan muodostaa yleensä rakennuspaikan perusmaan päälle levitetty tasainen sora- tai se-pelikerros. Sora- tai sepelikerroksen päällä on kantava rakenneosa, jonka varaan tilaan järjestettävän tulisijan pystysuuntaiset kuormitukset johdetaan. Kantava rakenneosa tukeutuu joko suoraan tai sora- tai sepelikerroksen välityksellä perus-10 maahan. Edullisesti perusmaahan tukeutuva kantava rakenneosa on betoniantura. Betoniantura voi olla valettu rakennuksen muiden perustustöiden yhteydessä nimenomaan tulisijaa varten. Tuulettuvissa alapohjarakenteissa etäisyys sora- tai sepelikerroksen yläpinnasta alapohjan yläpinnan tasoon on tyypillisesti 90-120 cm. Tuulettuvan alapohjan alapuolisen ilmatilan korkeus voi siten olla ala-15 pohjan eristepaksuudesta riippuen 50-80 cm. Kantavan rakenneosan yläpinnan ja alapohjan alapinnan välissä on siten korkea avoin tila.

Menetelmässä muodostetaan alapohjaan ainakin yksi läpimenevä reikä ja järjestetään reikään tolppa, jossa on alapää, joka tukeutuu kantavaan rakenneosaan, ja yläpää, joka ulottuu olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon. Tulisija järjestetään 20 alapohjan päälle siten, että ainakin osa tulisijan painosta kohdistuu mainitun tolpan yläpäähän. Ainakin osa tulisijan omasta painosta siirtyy näin tolpan välityksellä kantavaan rakenneosaan. Edullisesti menetelmässä muodostetaan alapohjaan ainakin kolme läpimenevää reikää ja kuhunkin reikään järjestetään tolppa, jossa on kantavaan rakenneosaan tukeutuva alapää ja olennaisesti alapohjan yläpinnan 25 tasoon ulottuva yläpää. Tulisija järjestetään alapohjan päälle siten, että tulisijan

CM

^ paino kohdistuu olennaisesti kokonaan mainittujen tolppien yläpäihin. Mainitut ai- ^ nakin kolme tolppaa on edullista sijoittaa tulisijan alle kolmion muotoon, jolloin tu-

(M

9 lisija ’’seisoo” tukevasti kolmen tolpan varassa kantavan rakenneosan päällä.

(M

(M

x Useimmat tulisijat ovat poikkileikkausmuodoltaan suorakaiteen muotoisia. Tällöin “ 30 on usein tarkoituksenmukaista muodostaa neljä tolppaa ja alapohjaan tolppia var- o ten neljä reikää siten, että reiät asettuvat tulisijan ulkopinnan rajaaman piirin sisä- oj puolelle lähelle tulisijan nurkkia. Tolppien päälle järjestettävä tulisija tukeutuu täl- ° löin nurkistaan tolppien yläpäihin. Tolppien sijoittelun ja lukumäärän ansiosta tulisi jan tuenta on mahdollisimman vakaa ja kaikilla tolpilla on olennaisesti tasainen 35 kuormitus. Tolppien lukumäärää ei ole rajoitettu neljään, vaan lukumäärä voidaan valita esimerkiksi tulisijan koon ja painon mukaan. Tolppia voi siten olla esimerkik- 3 si viisi, kuusi, seitsemän tai jopa kahdeksan kappaletta yhtä tulisijaa kohti. Työtek-nisesti on kuitenkin yleensä mielekästä pitää tolppien lukumäärä mahdollisimman pienenä.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa tulisija 5 järjestetään tilaan, jonka tuulettuvassa alapohjassa on palavaa materiaalia oleva pintalevy ja jonka alapohjan kantavat rakenteet käsittävät puupalkkeja. Tässä suoritusmuodossa on siten kyseessä puurakenteinen kantava alapohja, jota käytetään yleisesti pientaloissa.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa 10 tolpat muodostetaan reikiin asennettavista putkista, joissa on alapää, joka ulottuu kantavaan rakenneosaan, ja yläpää, joka ulottuu olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon. Putkien seinämävahvuus ja halkaisija mitoitetaan siten, että putket kantavat yksinään tolpille tulevan kuormituksen ts. osuutensa tulisijan omasta painoista. Putkeen voidaan asentaa pitkänomainen raudoite, kuten harjateräs, ja putkeen 15 voidaan valaa betonia, jonka annetaan kovettua. Raudoitteen alapäätä varten kantavaan rakenteeseen, kuten betonianturaan, porataan alapohjassa olevan reiän kautta syvennys, johon harjateräksen pää sovitetaan. Raudoitteella ja betonilla tuetaan putken alapää paikoilleen kantavan rakenneosan yläpintaan ts. estetään tolpan alapään liikkuminen kantavan rakenneosan pinnalla. Betoni voi olla nor-20 maalitiheyksistä betonia, jossa runkoaineena käytetään luonnon kiviainesta, tai ns. kevytbetonia, jossa runkoaineena käytetään luonnon kiviainesta kevyempää materiaalia, kuten kevytsoraa. Kevytbetonin etuna tavalliseen betoniin verrattuna on sen pienempi lämmönjohtavuus, jonka ansiosta tolppien kohdalle ei synny niin suurta kylmäsiltaa.

^ 25 Putki voidaan valaa olennaisesti täyteen betonia tai vaihtoehtoisesti putken ala- c3 osaan valetaan betonia ja putken yläosa täytetään lämmöneristemateriaalilla.

g Lämmöneristemateriaali voi olla esimerkiksi putkeen pursotettavaa polyuretaania.

i gj Muodostamalla tolppien yläpää lämmöneristemateriaalista voidaan tehokkaasti x katkaista tolppien muodostama kylmäsilta. Lämmöneristemateriaalin ja betonin 30 suhteelliset osuudet voidaan valita tapauskohtaisesti. Putket voidaan täyttää jopa o kokonaan lämmöneristemateriaalilla, jolloin betonia ei valeta putkiin lainkaan. Putoa kien ulkopinnalle voidaan lisäksi asentaa erillinen kourumainen lämmöneriste, jolla ° edelleen pienennetään tolppien muodostamaa kylmäsiltaa.

Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa 35 tolpan/tolppien yläpäähän järjestetään ainakin yksi alapohjan yläpinnalle asettuva 4 tukilaatta, jossa on tukipinta. Tolppien yläpäiden päälle järjestettävä tulisija asettuu tällöin tukilaatan/tukilaattojen tukipintaa vasten. Tukilaatan tukipinta on selvästi suurempi kuin tolpan yläpään poikkileikkausala, joten tukilaatan ansiosta yläpään tukireaktio jakautuu laajemmalle alueelle tulisijan alapintaan. Jokaista tolppaa koh-5 ti voi olla oma tukilaatta tai kahdella tai useammalla tolpalla voi olla yhteinen tukilaatta. Voidaan käyttää myös vain yhtä tulisijan alapuolelle sijoitettavaa tukilaattaa, johon kaikkien tolppien yläpäät kiinnittyvät.

Tukilaatta kiinnitetään ensin putkien yläpäihin, minkä jälkeen putket asennetaan paikoilleen alapohjassa oleviin reikiin. Tukilaatan alapohjan puoleisessa pinnassa 10 on lyhyt putkimainen holkki, jonka sisäpinnalla on kierteet. Vastaavasti putken yläpäässä on kierteet. Putket kiinnitetään tukilaattoihin ruuvaamalla niiden yläpäät kiinni hoikin kierteisiin. Tolppien kokonaispituutta ts. putken alapään ja tukilaatan välistä etäisyyttä voidaan siten säätää tarpeen mukaan kiertämällä putkea pituusakselinsa ympäri. Tukilaatassa on hoikin kohdalla valureikä, jonka kautta be-15 töni voidaan valaa putken sisään. Tukilaatta voidaan liimata kiinni alapohjan pinta-levyyn.

Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa tukilaatan tukipinnan päälle järjestetään palonkestävä eristelevy ja tulisija järjestetään mainitun eristelevyn päälle. Palomääräysten mukaan tulisijoilla tulee yleensä 20 olla vähintään 50 mm:n pituinen suojaetäisyys tulisijan alapuoliseen palavaan materiaaliin. Puurakenteisissa alapohjissa tämä edellyttää käytännössä aina palon-kestävän materiaalikerroksen asentamista tulisijan ja alapohjan väliin. Menetelmässä käytettävällä palonkestävällä eristelevyllä tulisijalle saadaan kätevästi pa-lonormien edellyttävä suojaetäisyys. Edullisesti eristelevynä käytetään kauppani-25 mellä Skamol Super-lsol markkinoitavaa levyä, joka koostuu pääosin kalsiumoksi-£ dista (CaO) ja piidioksidista (Si02). Eristelevy voi olla erillinen osa, joka liimataan ™ kiinni tukilaatan pintaan, tai eristelevy voi olla valmiiksi kiinnitettynä tukilaatassa.

CNJ

cp cv Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa x tulisija tuodaan tilaan yhtenä olennaisesti käyttövalmiina osana ja lasketaan pai-

CC

“ 30 koilleen alapohjan päälle. Kivirakenteiset tulisijat on totuttu perinteisesti tekemään o paikalla rakentaen. Viime aikoina ovat kuitenkin yleistyneet myös tehdasvalmistei- <3 set tulisijat, jotka tuodaan olennaisesti käyttövalmiina yksikköinä rakennuspaikalle.

° Tällaisessa valmiissa kivirakenteisessa tulisijassa on jäykkä pohjalaatta, jonka päälle tulisija on rakennettu. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa valmis kivi-35 rakenteinen tulisija tuodaan sisälle tilaan ja asennetaan suunnitellulle paikalleen 5 alapohjan päälle. Tulisijan pohjassa voi olla valmiiksi kiinnitettynä edellä selostettu palonkestävä eristelevy.

Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa tulisijan yhteyteen järjestetään savupiippu. Savupiippu voidaan asentaa tulisijan 5 päälle tai se voidaan tukea tulisijan tavoin perusmaahan tukeutuvaan kantavaan rakenneosaan. Tulisijan päälle asennettava savupiippu liittyy alapäästään tulisijan yläpintaan, jolloin se ei tarvitse omaa tolppaa. Tulisijan sivulle sijoitettava savupiippu puolestaan vaatii oman perustuksen, jolloin se on tarkoituksenmukaista tukea alapäästään alapohjan läpi kulkevan tolpan välityksellä kantavaan rakenne-10 osaan. Edullisesti savupiippu on tehdasvalmisteinen rakennusosa, joka tuodaan rakennuspaikalle yhtenä asennusvalmiina osana.

Keksinnön kohteena oleva tulisijan perustus on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti tuulettuvan alapohjan yhteydessä. Tuulettuvassa alapohjassa on tuulettuva ilmatila, ns. ryömintätila, alapohjan alapinnan ja perusmaan pinnan välissä. Perustuk-15 sessa on alapohjan alapuolinen, alapohjasta erillään oleva kantava rakenneosa, johon alapohjan yläpuolelle tulevan tulisijan kuormitukset johdetaan. Edullisesti mainittu kantava rakenneosa on perusmaahan tukeutuva betoniantura. Keksinnön perusajatuksen mukaisesti perustus käsittää ainakin yhden alapohjan läpi menevän tolpan tulisijan kannattelemista varten, jossa tolpassa on kantavaan rakenne-20 osaan tukeutuva alapää ja olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon ulottuva yläpää. Edullisesti perustus käsittää ainakin kolme alapohjan läpi menevää tolppaa tulisijan kannattelemista varten, joissa tolpissa on kantavaan rakenneosaan tukeutuva alapää ja olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon ulottuva yläpää.

Keksinnön mukaisen tulisijan perustuksen eräässä edullisessa suoritusmuodossa ^ 25 tolppa/tolpat käsittää/käsittävät putken, jossa on kantavaan rakenneosaan ulottuva ° alapää ja olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon ulottuva yläpää. Putkien seinä- S mävahvuus ja halkaisija on mitoitettu siten, että putket kantavat yksinään tolpille i tulevan kuormituksen ts. osuutensa tulisijan omasta painoista. Putket ovat materi-x aaliltaan edullisesti metallia, kuten terästä. Putken sisällä voi olla pitkänomainen 30 raudoite ja betonia. Putken sisällä voi olla myös lämmöneristemateriaalia, jolla o pienennetään tolpan kohdalle syntyvää kylmäsiltaa.

LO

C\l o Keksinnön mukaisen tulisijan perustuksen eräässä toisessa edullisessa suoritus- C\| muodossa tolpan/tolppien yläpäässä on ainakin yksi alapohjan yläpinnalle asettuva tukilaatta, jossa on tukipinta. Edullisesti tolpan alapään ja tukilaatan välinen 35 etäisyys on säädettävissä. Tolpan alapään ja tukilaatan välisen etäisyyden säädet- 6 tävyys mahdollistaa asennuspaikalla tapahtuvan tolpan kokonaispituuden hie-nosäätämisen asennuspaikan mittojen mukaisesti.

Keksinnön mukaisen tulisijan perustuksen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa tukilaatan tukipinnalla on palonkestävä eristelevy, jonka avulla tulisijan ala-5 pinnan ja alapohjan yläpinnan välille saadaan palomääräysten edellyttämä suojaetäisyys.

Keksinnön etuna on, että se nopeuttaa merkittävästi tulisijan perustuksen rakentamistyötä, jolloin syntyy säästöä työkustannuksissa. Perustustyön nopeutuminen on erityisen merkittävä elementtirakenteisissa tuulettuvissa alapohjissa, joissa 10 keksinnön ansiosta vältytään alapohjaelementtien kantavien palkkien katkaisuilta ja uudelleen tukemiselta.

Edelleen keksinnön etuna on, että siinä tarvitaan huomattavasti vähemmän rakennusmateriaalia kuin tunnetuissa tulisijan perustuksissa. Näin syntyy säästöä materiaalikustannuksissa.

15 Lisäksi keksinnön etuna on, että se vähentää kylmäsiltojen ja ilmavuotojen syntymistä tulisijan perustuksiin, mikä parantaa rakennusten energiataloutta ja lisää asumismukavuutta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa 20 kuva 1 esittää poikkileikkauskuvana erästä keksinnön mukaisella menetelmällä tilaan järjestettyä tulisijaa ja sen perustusta ja ^ kuva 2 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista menetelmää yk- S sinkertaisena vuokaaviona.

CM

CM

9 Kuvassa 1 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukaisella menetelmällä cm 25 tilaan järjestetty tulisija 100 ja sen perustus poikkileikkauskuvana. Kuvassa esitetty | tulisija on järjestetty pientaloon, jossa on puurakenteinen, tuulettuva alapohja 40.

Alapohjan kantavana rakenteena toimivat puupalkit 46, joiden välissä on läm-oj möneristettä 48. Palkkien yläpinnassa on yhtenäinen pintalevy 44, joka on material aaliltaan lastulevyä. Pintalevyn päälle asennetaan lattiapinnoite, joka voi olla esi- o 30 merkiksi parkettia, laminaattia tai muovimattoa (lattiapinnoitetta ei ole esitetty kuvassa). Lämmöneristeen alapinnassa on tuulensuojakerros 50, joka voi olla esimerkiksi huokoista kuitulevyä, tuulensuojapaperia, tuulensuojavillaa tai vaneria.

7

Alapohjan alapuolella on tuulettuva ilmatila 60, ns. ryömintätila, jonka pohjan muodostaa perusmaan 80 päälle levitetty tasattu sepelikerros 82. Ilmatilan korkeus voi olla esimerkiksi 50-80 cm. Tuulettuvan puurakenteisen alapohjan rakenne on yleisesti tunnettua tekniikkaa, joten sitä ei selosteta tässä tarkemmin. Sepelikerroksen 5 päällä on suulakepuristetusta polystyreenistä muodostettu routaeristekerros 62, jonka päällä on betoniantura 70. Betoniantura on valettu paikoilleen pientalon perustusten valun yhteydessä.

Alapohjaan 40 on porattu reikiä 42, jotka ulottuvat rakennuksen sisältä pintalevyn 44, lämmöneristeen 48 ja tuulensuojakerroksen 50 läpi ilmatilaan 60. Reikien hal-10 kaisija voi olla esimerkiksi 80 mm. Kuvassa 1 on näkyvissä kaksi reikää. Todellisuudessa reikiä on neljä kappaletta, ja ne ovat tulisijan ulkopinnan rajaaman piirin sisäpuolella lähellä tulisijan 100 nurkkia. Reikiin on asennettu teräksiset putket 12, joiden alapää asettuu betonianturan 70 yläpintaa vasten ja joiden yläpää ulottuu olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon saakka. Putket voivat olla esimerkiksi te-15 räksisiä vesijohtoputkia, joiden ulkohalkaisija on n. 76 mm ja seinämävahvuus muutamia millimetrejä. Putken sisällä on harjaterästanko 18, jonka alaspäin osoittava pää on sovitettu betonianturan yläpintaan porattuun syvennykseen 19. Putket on valettu täyteen betonia 30. Putki, sen sisällä oleva betoni ja betonin keskellä oleva harjateräs muodostavat tolpan 10. Tolpat tukeutuvat alapäästään betonian-20 turaan, ja niiden yläpinta asettuu olennaisesti samaan tasoon alapohjan yläpinnan kanssa. Putken seinämävahvuus ja halkaisija on mitoitettu siten, että putki pystyy yksinään kantamaan tolppaan kohdistuvat kuormitukset. Putken sisään valettu betoni tukee tolpan alapään liikkumattomasti kiinni betonianturaan putken sisällä olevan harjateräksen avulla.

25 Jokaisen tolpan yläpäässä on tukilaatta 14, jonka alapohjan puoleinen pinta aset-

CM

^ tuu pintalevyä 44 vasten. Tukilaatta on teräslevy, jonka paksuus on n. 6 mm. Tuki- ^ laatat on kiinnitetty alapohjan pintalevyyn kosketuspintojen väliin järjestetyllä liima-

CM

9 kerroksella. Liimakerros toimii samalla tiivisteenä, joka estää ilmavuodot tilasta c\i tukilaatan ja pintalevyn välisen raon kautta reikään 42. Tukilaatan alapohjan puo- | 30 leisessa pinnassa on putkimainen holkki 15, jonka sisäpinnalla on kierteet. Hoikin w halkaisija on mitoitettu siten, että se sopii alapohjaan porattuun reikään 42. Putken oj 12 yläpään ulkopinnassa on hoikin kierteiden kanssa yhteensopivat kierteet. Putki £! voidaan siten kiinnittää hoikkiin kiertämällä sen yläpää kiinni hoikin kierteisiin. Put- o w ken, sisällä sen yläpäässä on poikittainen, putken halkaisijan suuntainen lattate- 35 räs. Lattateräs toimii tartuntaelimenä, johon voidaan tarttua putken kiertämisessä käytettävällä työkalulla. Putkea kiertämällä voidaan säätää putkesta, hoikista ja 8 tukilaatasta muodostuvan tolpan kokonaispituutta siten, että putken alapää asettuu kiinni anturan yläpintaan, kun tukilaatan alapinta asettuu yläpohjan yläpintaa vasten. Tolpan pituuden säätömahdollisuus mahdollistaa anturan pinnan etätasai-suuksien ja alapohjan mittapoikkeamien kompensoimisen tolpan asennusvaihees-5 sa.

Tukilaatassa on hoikin kohdalla valureikä 17, jonka kautta tuore betonimassa voidaan valaa putken sisään rakennuksen huonetilasta käsin. Tukilaatan ylöspäin osoittava pinta muodostaa tulisijaa kannattelevan tukipinnan 20. Tukipinnan päällä on palonkestävä, 50 mm:n paksuinen, yhtenäinen eristelevy 16, jonka muoto on 10 olennaisesti sama kuin tulisijan pohjan vaakaprojektio. Eristelevyn päällä on tehdasvalmisteinen kivirakenteinen tulisija 100, joka on tuotu rakennuksen sisään käyttövalmiina osana ja laskettu paikoilleen alapohjan päälle. Tulisijan päällä on savupiippu 110, jonka hormi on yhdistetty tulisijan yläpinnassa olevaan hormiliitok-seen. Tulisijan ja savupiipun omapaino siirtyy eristelevyn ja tukilaattojen kautta 15 tolppien 10 yläpäihin ja tolppia pitkin edelleen alapohjan 40 alapuolella olevaan betonianturaan 70.

Kuvassa 2 on esitetty esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen menetelmän vaiheet yksinkertaisen vuokaavion avulla. Kuvan selostuksessa käytetyt viitenumerot viittaavat kuvassa 1 esitettyyn tulisijan perustukseen. Menetelmässä järjestetään 20 tulisija pientaloon, jossa on puurakenteinen, tuulettuva alapohja 40. Aluksi alapohjaan porataan reiät 42 tolppia 10 varten. Reikien paikat valitaan siten, että ne jäävät alapohjan päälle järjestettävän tulisijan alle, ts. tulisijan ulkopinnan rajaaman piirin sisäpuolelle. Reiät pyritään sijoittamaan piirin sisään olennaisesti tasaisesti siten, että tolpille tulisi olennaisesti yhtä suuri kuormitus. Lisäksi reikien paikkojen 25 valinnassa huomioidaan se, että reiät eivät katkaise tai vaurioita alapohjan kanta-

CM

5 via puupalkkeja 46. Reiät porataan koko alapohjan läpi, ts. reikä läpäisee pintale- ™ vyn 44, lämmöneristeen 48 ja tuulensuojakerroksen 50.

cp £j Kun tolppien reiät on porattu, tehdään ilmatilan 60 pohjalla olevan betonianturan i 70 yläpintaan syvennykset 19 harjaterästankoja 18 varten. Syvennysten paikat 30 määritetään siten, että syvennykset tulevat mahdollisimman tarkasti reikiin muo-o dostettavien tolppien keskelle. Tolpat järjestetään olennaisesti pystysuoraan asen- <3 toon, joten syvennykset 19 muodostetaan betonianturaan siten, että ne ovat olen- ^ naisesti samalla pystysuoralla reikien 42 keskipisteiden kanssa. Syvennykset teh dään poraamalla lyhyet reiät betonianturaan. Poraaminen voidaan tehdä pitkällä 35 poralla reikien 42 läpi rakennuksen sisältä tai alapohjan alapuolisesta ilmatilasta käsin.

9

Seuraavaksi valmistetaan tolpat 10 kiertämällä putkien 12 yläpäät kiinni tukilaatto-jen 14 alapinnassa oleviin holkkeihin. Tukilaattojen alapohjaa vasten tuleville pinnoille annostellaan liimaa, ja putket sovitetaan alapohjan reikiin siten, että putken yläpäässä oleva tukilaatta asettuu tiukasti alapohjan pintalevyä 44 vasten. Putkien 5 pituus on mitoitettu siten, että niiden alapäät asettuvat tällöin kiinni betonianturan yläpintaan tai hyvin lähelle sitä. Putkea kiertämällä säädetään tolpan pituus sellaiseksi, että putken alapää asettuu tukevasti anturan yläpintaa vasten. Kun putket ovat paikoillaan, niiden sisään asennetaan harjaterästangot 18. Tankojen alaspäin osoittavat päät sovitetaan betonianturan pinnassa oleviin syvennyksiin ja putkiin 10 valetaan betonia 30, jonka annetaan kovettua. Betonin kovettumisen jälkeen tolpat ovat valmiit vastaanottamaan niiden päälle tulevan tulisijan painon. Betonina on edullista käyttää nopeasti kovettuvaa ns. pikabetonia, jolla saavutetaan riittävä lujuus jo muutamassa tunnissa.

Tukilaattojen päälle asennetaan palonkestävä eristelevy 16, jonka päälle siirretään 15 käyttövalmis, kivirakenteinen tulisija 100. Tulisijan päälle lasketaan kattoon muodostetun reiän kautta valmis savupiippu 110, jonka hormi liitetään tulisijan yläpinnassa olevaan hormiliitokseen. Lopuksi tehdään tarvittavat viimeistelytyöt, kuten piipun pellitys ja savupeltien asennus, minkä jälkeen tulisija on käyttövalmis.

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi silloin, kun 20 tilaan järjestetään kivirakenteinen tulisija, joka tuodaan paikalle yhtenä, kokonaisena, käyttövalmiina osana, ja tulisijaan liitetään yksiosainen käyttövalmis savupiippu. Tällöin kaikki tulisijan perustustyöt sekä tulisijan ja savupiipun asentaminen voidaan tehdä yhden työpäivän aikana. Keksintöä ei ole kuitenkaan rajoitettu pelkästään käyttövalmiiden kivirakenteisten tulisijojen ja savupiippujen käyttöön. Ti-25 laan järjestettävä tulisija voi siten olla myös paikalla muurattava tiili- tai vuolukivi- C\| ^ rakenteinen tulisija, tulenkestävistä valuosista rakentuva, paikalla muurattava tu- ^ lisija tai pääosin metallinen valmistakka tai kamiina. Tällöin tulisijan järjestämisellä C\1 9 tilaan tarkoitetaan tulisijan muuraamista tai kokoamista suunnitellulle paikalleen.

c\i Savupiippu voi olla tiilistä muurattu savupiippu, tulenkestävästä valumassasta | 30 muodostetuista kappaleista paikalla muurattava piippu tai pääosin metallirakentei- η nen valmispiippu.

o

(M

eu Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen menetelmän ja tulisijan perustuk- ° sen edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin esimerkkei hin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten 35 määrittämissä rajoissa.

Claims (21)

10

1. Menetelmä tulisijan (100) järjestämiseksi tilaan, jossa on tuulettuva alapohja (40), jonka alapohjan alapuolella on ilmatila (60) ja perusmaahan (80) tukeutuva kantava rakenneosa, tunnettu siitä, että menetelmässä muodostetaan alapohjaan 5 ainakin yksi läpimenevä reikä (42), järjestetään reikään tolppa (10), jossa on alapää, joka tukeutuu kantavaan rakenneosaan, ja yläpää, joka ulottuu olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon, ja järjestetään tulisija alapohjan päälle siten, että ainakin osa tulisijan painosta kohdistuu mainitun tolpan yläpäähän.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel-10 mässä alapohjaan (40) muodostetaan ainakin kolme läpimenevää reikää (42) ja kuhunkin reikään järjestetään tolppa (10), jossa on alapää, joka tukeutuu kantavaan rakenneosaan, ja yläpää, joka ulottuu olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon, ja järjestetään tulisija (100) alapohjan päälle siten, että tulisijan paino kohdistuu olennaisesti kokonaan mainittujen tolppien yläpäihin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pe rusmaahan (80) tukeutuva kantava rakenneosa on betoniantura (70).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulisija järjestetään tilaan, jonka tuulettuvassa alapohjassa (40) on palavaa materiaalia oleva pintalevy (44) ja jonka alapohjan kantavat rakenteet käsittävät puu- 20 palkkeja (46).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, tolpat (10) muodostetaan reikiin (42) asennettavista putkista (12), joissa on alapää, joka ulottuu kantavaan rakenneosaan, ja yläpää, joka ulottuu olennaisesti alapohjan CM g (40) yläpinnan tasoon. (M i o 25

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että putkeen i g (12) asennetaan pitkänomainen raudoite (18) ja putkeen valetaan betonia (30), x jonka annetaan kovettua. CL

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin lo osa putkesta (12) täytetään lämmöneristemateriaalilla. δ ^ 30

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tolpan/tolppien (10) yläpäähän järjestetään ainakin yksi alapohjan (40) yläpinnalle asettuva tukilaatta (14), jossa on tukipinta (20). 11

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukilaatta (14) liimataan kiinni alapohjan (40) pintalevyyn (44).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukilaa-tan (14) tukipinnan (20) päälle järjestetään palonkestävä eristelevy (16) ja tulisija 5 (100) järjestetään mainitun eristelevyn päälle.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulisija (100) tuodaan tilaan yhtenä, olennaisesti käyttövalmiina osana ja lasketaan paikoilleen alapohjan päälle.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 menetelmässä tulisijan (100) yhteyteen järjestetään savupiippu (110), joka savupiippu asennetaan tulisijan päälle tai tuetaan tulisijan tavoin perusmaahan (80) tukeutuvaan kantavaan rakenneosaan (70).

13. Tulisijan (100) perustus tuulettuvan alapohjan (40) yhteydessä, jossa perustuksessa on alapohjan alapuolinen, alapohjasta erillään oleva kantava rakenne- 15 osa, tunnettu siitä, että mainittu perustus käsittää ainakin yhden alapohjan läpi menevän tolpan (10) tulisijan kannattelemista varten, jossa tolpassa on kantavaan rakenneosaan tukeutuva alapää ja olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon ulottuva yläpää.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnettu siitä, että 20 se käsittää ainakin kolme alapohjan (40) läpi menevää tolppaa (10) tulisijan kannattelemista varten, joissa tolpissa on kantavaan rakenneosaan tukeutuva alapää ja olennaisesti alapohjan yläpinnan tasoon ulottuva yläpää.

^ 15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnettu c3 siitä, että perusmaahan (80) tukeutuva kantava rakenneosa on betoniantura (70). i (M O ^ 25

16. Jonkin patenttivaatimuksen 13-15 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnet- tu siitä, että tolppa/tolpat (10) käsittää/käsittävät putken (12), jossa on kantavaan £ rakenneosaan ulottuva alapää ja olennaisesti alapohjan (40) yläpinnan tasoon g ulottuva yläpää. (M tn

^ 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnettu siitä, että o ^ 30 putken (12) sisällä on pitkänomainen raudoite (18) ja betonia (30).

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnettu siitä, että putken (12) sisällä on lämmöneristemateriaalia. 12

19. Jonkin patenttivaatimuksen 13-18 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnettu siitä, että tolpan/tolppien (10) yläpäässä on ainakin yksi alapohjan (40) yläpinnalle asettuva tukilaatta (14), jossa on tukipinta (20).

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnettu siitä, 5 tolpan (10) alapään ja tukilaatan (14) välinen etäisyys on säädettävissä.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen tulisijan (100) perustus, tunnettu siitä, että tukilaatan (14) tukipinnalla (20) on palonkestävä eristelevy (16). C\J δ (M (M O (M (M X en CL CO o (M m (M δ (M 13