FI123253B

FI123253B - Ohjausmekanismi yhteisen ohjauskanavan käyttöön

Info

Publication number: FI123253B
Application number: FI20085625A
Authority: FI
Inventors: Janne Tarkiainen; Juhani Annanpalo
Original assignee: Cassidian Finland Oy
Priority date: 2008-06-19
Filing date: 2008-06-19
Publication date: 2013-01-15
Also published as: FI20085625A0; EP2136588A1; CN101610550A; CN103281670B; EP2136588A9; EP2136588B1; CN101610550B; CN103281670A

Description

Ohjausmekanismi yhteisen ohjauskanavan käyttöön

Keksinnön ala

Esillä oleva keksintö liittyy viestintään, ja erityisemmin lähetysten kontrollointiin ilmarajapinnassa.

5 Keksinnön tausta

Matkaviestinjärjestelmissä yhteiset ohjauskanavat ovat työkaluja, joita verkkorakenne käyttää radiopäätelaitepopulaationsa ohjaukseen. Toimintojen aikana radiopäätelaite tarkkailee tukiaseman yhteistä ohjauskanavaa ja vaihtaa sen välityksellä järjestelmän tärkeisiin toimintoihin tarvittavia tietoja.

10 Ohjauskanavan kuorma kussakin tukiasema-alueessa on tulos mo nista tekijöistä, joista useat ovat erittäin satunnaisia. Tekijöihin sisältyy tu-kiasemasolussa olevien radiopäätelaitteiden lukumäärä, radiopäätelaitteiden liikkuminen soluun ja solusta pois, solussa olevien ryhmä- ja yksilöpuheluakti-viteettien määrä, ja sovelluksiin liittyvien aktiviteettien lukumäärä ryhmissä ja 15 solussa olevissa radiopäätelaitteissa (statusviestit, lyhytsanomat, vastaanotettuihin sanomiin liittyvät kuittaukset, jne.)

Sovellusten lisääntyneen käytön ja ilmarajapinnan rajallisten resurssien vuoksi esiintyy tilanteita, joissa yhteisen ohjauskanavan kapasiteetti on täydessä käytössä ja vaarassa loppua. Ymmärretään selvästi, että riittävien 20 resurssien takaamiseksi kriittisille ja siksi priorisoiduille palveluille tarvitaan tehokas mekanismi tiettyjen, ei-välttämättömien palveluiden yhteisen ohjauskanavan käytön kontrolloimiseksi.

Tarve tällaisille mekanismeille on perustavanlaatuinen matkaviestin-c\j järjestelmissä, joita käytetään julkisissa turvallisuus- ja pelastusorganisaatiois- ^ 25 sa. Verkkojen käyttäjät ovat viranomaisia, kuten palokunnat, poliisi, ambulanssi ^ ja pelastuspalvelut. Tällaiset viranomaiset käyttävät radioviestintää kenttäope- τΐ raatioissa, joissa on usein ihmishenkiä ja omaisuutta vaarassa. Näin ollen ei-

CVJ

x kriittiset palvelut on toteutettava siten, että näiden organisaatioiden kriittiset * viestintätoiminnot eivät ole uhattuna tai häiriinny missään tilanteessa.

30 Olemassa olevissa paikannuspalveluissa paikkatiedon lähetykset

CD

g toteutetaan radiopäätelaitteissa tallennettujen lnpaisinarvojen mukaisesti. Näitä o liipaisinarvoja voidaan muuttaa matkaviestinradiojärjestelmästä matkaviesti melle lähetetyllä ohjaussanomalla. Näissä olemassa olevissa menetelmissä ohjaustoiminnot perustuvat kuitenkin kuorma-arvioihin, jos mihinkään. Tämän 2 vuoksi ne eivät pysty reagoimaan nopeisiin signalointikuorman muutoksiin tai normaalia tiheämpään signalointiin tai datakuormapiikkeihin yksittäisissä tukiasemissa. Esimerkiksi hätätilannetoiminnoissa, joissa on mukana useita käyttäjiä eri organisaatioista kuorma nousee hyvin nopeasti ja yhteinen ohja-5 uskanava häiriintyy kuormanohjausjärjestelmän hitaan tai puuttuvan reaktion ansiosta. Kuitenkin ihmishenget voivat olla vaarassa, kun kriittiset viestinnät eivät pääse läpi.

Lisäksi olemassa olevissa paikannusratkaisuissa ohjaustoiminnot perustuvat yksittäisten radiopäätelaitteiden toimintoihin. Tämä tarkoittaa, että 10 ohjaavan yksikön on oltava tietoinen radiopäätelaitetilanteesta kaikkina aikoina, ja reagoitava sen mukaisesti aina, kun radiopäätelaite siirtyy uuteen tukiasemaan. Tällainen radiopäätelaitteiden jatkuva monitorointi aiheuttaa järjestelmään paljon tarpeetonta ja ei-toivottua kuormaa. Jopa yksilöllisesti lähetettyjen, uuden liipaisimen tarjoavien pyyntöjen lähetys paikannusraporttien rajoit-15 tamiseksi aiheuttaa lisäkuormaa ohjauskanavalle, ja tekee tyypillisesti näin tilanteissa, joissa lisäkuormaa tulisi ehdottomasti välttää.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten tarjota menetelmä ja laitteita, jotka toteuttavat menetelmää siten, että ohjauskanavia voidaan optimaalisesti käyt-20 tää palveluun liittyvän informaation kuljettamiseen riskeeraamatta verkkokäyttäjien priorisoituja tiedonvälityksiä. Keksinnön tavoite saavutetaan radiopääte-laitteella, verkkosolmulla, tietoliikennejärjestelmällä, menetelmällä ja tietokoneen ohjelmatuotteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten 25 patenttivaatimusten kohteena.

C\J

^ Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että verkkopuolella mitataan ^ kuormaa yhdessä tai useammassa tukiasemassa, edullisesti kussakin tu- T kiasemassa, ja palveluun liittyvien sanomien lähetyksiä ohjataan radiopääte- c3 laitteissa, jotka ovat tukiasemasoluissa mitatun kuorman mukaisesti.

£ 30 Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen etuna on, että palvelun Q_ aiheuttaman kuorman määrää voidaan säätää dynaamisesti yksittäisissä tu-co kiasemissa olevien muuttuvien viestintätilanteiden mukaisesti. Keksintö tarjoaa

LO

o useita lisäetuja, joista keskustellaan esimerkinomaisten suoritusmuotojen yksi- o ^ tyiskohtaisten tilakuvausten yhteydessä.

3

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 näyttää yksinkertaistetun esityksen suoritusmuotona käyte-5 tyn radiojärjestelmän pääelementeistä;

Kuvio 2 näyttää viitelaitteistokonfiguraation suoritusmuotoina käytetyille elementeille;

Kuvio 3 esittää esimerkinomaisen näkymän paikkainformaatioproto-kollan käytöstä suoritusmuotona käytetyssä tietoliikennejärjestelmässä; 10 Kuvio 4 esittää perustoimintoja ja informaation vaihtoa suoritusmuo toina käytettyjen elementtien välillä;

Kuvio 5 esittää keksinnön toteutusta ohjaavassa verkkosolmussa;

Kuvio 6 esittää keksinnön toteutusta suoritusmuotona käytetyssä radiopäätelaitteessa.

15 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

On huomioitava, että seuraavat suoritusmuodot ovat esimerkinomaisia. Lisäksi vaikka selitysosa voi useissa kohdissa viitata ’’johonkin”, ’’yhteen” tai ’’erääseen” suoritusmuotoon/”eräisiin” suoritusmuotoihin, viittaus ei kohdistu samaan suoritusmuotoon/samoihin suoritusmuotoihin, tai kyseessä oleva tun-20 nusmerkki ei välttämättä sovellu vain yksittäiseen suoritusmuotoon. Eri suoritusmuotojen yksittäisiä tunnusmerkkejä voidaan yhdistää tarjoamaan lisäsuori-tusmuotoja.

Esillä oleva keksintö liittyy matkaviestinjärjestelmään, jossa määrättyä ohjauskanavaa käytetään siirtämään eri tyyppisiä signalointi-ja sovellustie-25 toja. Keksinnön suoritusmuotojen toteuttamiseen voidaan käyttää yhdessä tai 5 erikseen useita järjestelmärakenteita, jotka soveltavat erilaisia viestintäteknii-

CNJ

^ koita. Tietojenkäsittelyjärjestelmät ja -tekniikat kehittyvät jatkuvasti ja keksin- T nön suoritusmuodot voivat edellyttää useita muutoksia, jotka ovat periaattees- 00 sa alan ammattilaiselle ilmeisiä. Tämän vuoksi tämän selitysosan sanoja ja il- | 30 maisuja tulisi tulkita laajasti, sillä niiden on tarkoitus vain havainnollistaa, ei ra- lo joittaa suoritusmuotoja.

CVJ

Esillä olevan keksinnön periaatteita kuvataan seuraavassa Terrest-o rial Trunked Radio (TETRA) -tekniikkaa käyttävällä tietoliikennejärjestelmällä.

00 Seuraavassa keksintöä kuvataan käyttämällä eurooppalaisia tietoliikennestan- 35 dardeja ETSI EN 300 392-2; European Standard (Telecomunications series); 4

Terrestrial Trunked Radio (TETRA); Voice plus Data (V+D); Part 2: Air Interface (AI), ja ETSI TR 102 580; Terrestrial Trunked Radio (TETRA); Release 2; Designer’s Guide; TETRA High-Speed Data (HSD); TETRA Enhanced Data Service (TEDS), rajoittamatta kuitenkaan keksintöä tähän yhteen radiojärjes-5 telmätekniikkaan.

Kuvio 1 näyttää yksinkertaistetun esityksen suoritusmuotona käytetyn radiojärjestelmän pääelementeistä. Radiojärjestelmä 100 käsittää kytkentä-ja hallintarakenteen (SwMI) 102 ja matkaviestimen (MS) 104. SwMI 102 on ääni- ja dataverkon (V+D) laitteisto, jonka avulla tilaajapäätelaitteet voivat vies-10 tiä keskenään. Kuviossa 1 SwMI on esitetty yhdellä digitaalisella keskuksella (DXT) 104 ja yhdellä tukiasemalla (TBS) 108, mutta luonnollisesti elementtien lukumäärä ja niiden keskinäiset liitännät SwMI:n sisällä voivat vaihdella toteu-tuskohtaisesti.

Tilaajapäätelaitteista matkaviestin (MS) 104 on radiopäätelaite, joka 15 on järjestetty käyttämän SwMI:ä ilmarajapinnan 110 välityksellä. Muun tyyppinen tilaajapäätelaite, käyttöpaikka 112, viestii SwMI:n 102 kanssa käyttöpaik-kaliitännän 114 välityksellä, joka voi tarjota yhteyden käyttäen esimerkiksi E1-, ISDN BA-, tai IP-protokollia. Käytännössä radiojärjestelmä voi käsittää useita käyttöpaikkoja 112 ja vastaavia erityyppisiä käyttöpaikkaliitäntöjä 114. Lisäksi 20 SwMI käsittää liitännän 116 muihin verkkoihin yhdistämiseksi, kuten PSTN, GSM, WCDMA, tavanomaiset analogiset verkot, LAN, WAN, ja samankaltaiset. Eri liitäntöihin liittyvät protokollat ovat toteutuskohtaisia järjestelyitä, jotka ovat tekniikan tasosta tunnettuja.

TETRA-standardia käyttävä matkaviestin voi ottaa yhteyden 25 SwMI:iin ja tarjota käyttäjille piirikytkentäisiä puheluita ja lyhytsanomien ja In-ternet Protocol (IP) -sanomien kuljetusta. Pakettidatan käyttäjä voi olla matka-5 viestimen sisällä suoraan toimiva sovellus, tai sitä voi käyttää ulkoinen data-

CNJ

^ päätelaite (ei näytetty), joka voi olla kytkettynä matkaviestimeen TETRA- T standardeissa määritetyn päätelaiterajapinnan (PEI) välityksellä. Jälkimmäi- 00 30 sessä tapauksessa PEI välittää pakettidataa sovelluksen ja kytketyn matka- | viestimen välillä.

Lo TETRA-teknologia on sinänsä laajasti dokumentoitu ja alan ammat-

CVJ

tilaiselle hyvin tunnettua. Euroopan Telealan Standardointi-instituutin (ETSI) o standardi EN 300 392-2 V3.2.1 on ensimmäinen versio TETRA-standardista, 00 35 joka sisältää suurinopeuksisen datalaajennuksen (High-Speed Data, HSD), jo hon viitataan yleisesti termillä ”TEDS” tai TETRA Enhanced Data Service. Tä- 5 mä sisällytyksen tuloksena on saatu parannettu ilmarajapinta, joka tunnetaan TETRA Release 2 ilmarajapintana. Integraatiojärjestelynä ilmarajapinnan 4-aikavälinen TDMA-pääsyrakenne ja TDMA-kehykset, aikavälit ja osa-aikavälit on säilytetty ja pääsy HSD-kanaville annetaan TETRA Release 1 yh-5 teisen ohjauskanavan välityksellä. HSD-kanavat käyttävät lisämodulaatioita ja kanavakoodauksia, erilaisia koodausnopeuksia ja HSD-kanavan kaistanleveyksiä.

Näin ollen integroitu TETRA-verkko voi käsittää tavanomaisen rakenteen ja suurinopeuksisen datalaajennusrakenteen. Tavanomainen matka-10 viestin, joka käsittää TETRA Release 1-lähetin-vastaanottimen, voi viestiä tavanomaisesti TETRA Release 1-ilmarajapinnan välityksellä TETRA Release 1 -rakenteen kanssa. Laajennetun rakenteen tukiasemat ovat toisaalta laajennettuja sisältämään tavanomaiset TETRA Release -lähetin-vastaanottimet ja lisäksi yhden tai useampia suurinopeuksisen datan lähetin-vastaanottimia. Ta-15 vanomainen matkaviestin pystyy viestimään myös parannetun tukiaseman ja yhteisen rakenteen välityksellä käyttäen kaikkia TETRA Release 1-verkon palveluita ja mahdollisuuksia, samaan aikaan jättäen huomiotta kaiken suurino-peuksiseen dataan liittyvän signaloinnin.

Toisaalta parannettu suurinopeuksiseen dataan pystyvä matkavies-20 tin, joka käsittää tavanomaisen TETRA Release 1-lähetin-vastaanottimen ja suurinopeuksisen datan lähetin-vastaanottimen, rekisteröityy ensin parannettuun tukiasemaan tavanomaisesti TETRA Release 1 yhteisen ohjauskanavan välityksellä ja ilmaisee rakenteelle kykynsä suurinopeuksiseen datasiirtoon. Parannettu matkaviestin on tämän jälkeen valmis vastaanottamaan ja/tai lähet-25 tämään dataa tavanomaisen TETRA Release 1 yhteisen ohjauskanavan tai TETRA Release 2-kanavan välityksellä.

5 Keksintö liittyy mekanismiin, joka edellyttää säätöjä tietoliikennejär-

CNJ

^ jestelmän verkko- ja päätelaite-elementteihin, ja jonka suoritusmuotoina voi- v daan käyttää ainakin matkaviestintä, tukiasemaa, tai tietoliikennejärjestelmän 00 30 ohjauselementtiä. Esillä olevassa suoritusmuodossa käytetty radioliityntäverk- | ko on TETRA-verkko ja TETRA-matkaviestintä (MS) käytetään edustamaan

Lo yksikköä, joka muodostuu minkä tahansa tyyppisestä tilaajan tunnistuselemen-

CVJ

tistä ja TETRA-päätelaitteesta, ja joka käyttää yhteistä pääohjauskanavaa il-o marajapintaviestinnässä. TETRA-tukiasema (TBS) edustaa tässä kytkentä- ja 00 35 hallintarakenteen elementtiä, joka vastaa matkaviestimelle menevästä radiolä hetyksestä tai matkaviestimeltä tulevasta radiovastaanotosta, ja joka käyttää 6 yhteistä ohjauskanavaa ilmarajapintaviestinnässä. Sekä tavanomaiset että parannetut tukiasemat käyttävät yhteistä ohjauskanavaa toiminnoissaan, joten kumman tahansa tyyppiset tukiasemat soveltuvat esillä olevaan suoritusmuotoon. TETRAn digitaalinen keskus (DXT) edustaa tässä ohjauselementtiä, joka 5 valvoo verkossa olevia toimintoja ja tarvittaessa kuljettaa tukiasemiin ja matkaviestimiin signalointisanomia ohjatakseen niiden yhteisen ohjauskanavan käyttöä. Muissa verkkokonfiguraatioissa ohjaustoiminto voidaan toteuttaa jossakin muussa ohjauselementissä.

Kuvion 2 lohkokaavio esittää laitteiston viiterakenteen, joka sovel-10 tuu esillä olevan keksinnön matkaviestin- (MS) 104, tukiasema- BTS ja digitaaliselle keskuslaitteelle DXT.

Laite käsittää liitäntäyksikön 21, jossa on ainakin yksi ottoyksikkö datan syöttämiseksi laitteen sisäisiin prosesseihin ja ainakin yksi antoyksik-kö datan tulostamiseksi laitteen sisäisistä prosesseista. Matkaviestinlait-15 teessä liitäntäyksikkö tyypillisesti käsittää käyttöliittymän, jossa on näppäimistö, kosketusnäyttö, mikrofoni ja vastaavia datan ottamiseksi, ja näyttö, kosketusnäyttö, kovaääninen ja vastaavia datan antamiseksi. Tuki-asemalaitteessa liitäntäyksikkö tyypillisesti käsittää pistoyksiköitä, jotka toimivat kauttakulkuväylänä sen ulkoisiin liityntäpisteisiin kuljetetulle informaa-20 tiolle ja sen ulkoisiin liityntäpisteisiin yhdistettyihin linjoihin syötetylle informaatiolle.

Liitäntäyksikkö 21 on sähköisesti yhdistetty prosessoriyksikköön 22, joka on keskeinen elementti, joka käsittää olennaisesti aritmeettisen loogisen moduulin, joukon erikoisrekistereitä ja ohjauspiirejä. Muistiyksikkö 25 23, tietoväline, johon tietokoneella luettavissa olevaa dataa tai ohjelmia tai käyttäjädataa voidaan tallentaa, on liitetty prosessoriyksikköön 22. Muis-5 tiyksikkö 23 käsittää tyypillisesti katoavaa tai katoamatonta muistia, esimer-

CNJ

^ kiksi EEPROM, ROM, PROM, RAM, DRAM, SRAM, mikro-ohjelmistoa, oh- t jelmoitavaa logiikkaa, jne.

^ 30 Matkaviestin- ja tukiasemalaite käsittävää radiolähetin-vastaan- | otinyksikön 24, joka sisältää lähettimen 25 ja vastaanottimen 26, ja joka on

Lo myös sähköisesti yhdistetty prosessoriyksikköön 22. Lähetin 25 vastaanot on g taa prosessoriyksiköltä 22 bittivirran ja muuntaa sen radiosignaaliksi anten- o nilla 27 lähettämistä varten. Vastaavasti antennilla 27 vastaanotetut radio- o ^ 35 signaalit ohjataan vastaanottimeen 26, joka muuntaa radiosignaalin bittivir raksi, joka välitetään lisäprosessointia varten prosessoriyksikköön 22. Pro- 7 sessoriyksikön 22 toteuttamat toiminnot lähetyksessä käsittävät tyypillisesti koodauksen, uudelleenjärjestelyn, kanavalomituksen, muokkauksen, kana-vamultipleksoinnin ja purskeenrakennuksen.

Laitteiston viiterakenne digitaalisessa keskuslaitteessa vastaa tu-5 kiaseman rakennetta, mutta digitaalinen keskus ei tyypillisesti käsitä radio-lähetin-vastaanotinyksikköä.

Prosessoriyksikkö 24, muistiyksikkö 23 ja liitäntäyksikkö 22 ja ra-diolähetin-vastaanotinyksikkö 24 on sähköisesti liitetty toisiinsa vastaanotettuun ja/tai tallennettuun dataan kohdistuvien toimintojen systemaattiseksi 10 suorittamiseksi laitteen ennalta määritettyjen, olennaisesti ohjelmoitujen prosessien mukaisesti. Keksinnön mukaisissa ratkaisuissa nämä toiminnot käsittävät toiminteita tukiasemasolussa olevan yhden tai useamman matkaviestimen paikkatiedon lähetysten ohjaamiseksi. Näitä toimintoja kuvataan yksityiskohtaisemmin kuvioissa 4-6.

15 Matkaviestinjärjestelmissä yhteiset ohjauskanavat ovat työkaluja, joita verkkorakenne käyttää matkaviestinpopulaation ohjaukseen. Toimintojen aikana matkaviestin tarkkailee tukiaseman yhteistä ohjauskanavaa ja vaihtaa sen välityksellä sanomia, joita tarvitaan järjestelmän olennaisiin toimintoihin, kuten järjestelmään rekisteröitymiseen, yhteyksien käynnistyk-20 seen puheluita tai pakettidatan siirtoa varten, tai matkaviestimen hakemiseen tulevia puheluita tai pakettidataliikennettä varten. Suoritusmuotoina käytetyissä TETRA-tukiasemasoluissa yksi kantoaalto on tyypillisesti määritetty pääkantoaaltotaajuudeksi. Verkkorakenne yleislähettää pääkantoaal-lon taajuutta solulle ja pääohjauskanava (MCCH) sijaitsee tukiaseman pää-25 kantoaallon aikavälissä 1. Pääkantoaallolla voi olla jopa kolme toissijaista ohjauskanavaa.

5 Yhteisen ohjauskanavan kuorman lähteet käsittävät esimerkiksi

CNJ

^ puhelunmuodostus- ja myöhempään ryhmään liittymisen signaloinnin, teks- t tiviesti- ja statussignaloinnin, rekisteröitymis- ja yhteysvastuun vaihtosigna- ^ 30 loinnin, sisään/uloskirjoittautumissignaloinnin ja tukiaseman yleislähetys- | signaloinnin. Voidaan helposti nähdä, että monet näistä signalointitoimin- m noista liittyvät olennaisiin viestintätilanteisiin ja niiden toiminta on säilytettä-

CVJ

g vä missä tahansa tilanteessa. Tilanteissa, joissa yhteinen ohjauskana- o vasignalointi on vaarassa ruuhkautua, on tärkeää varmistaa, että kaikki ra- ^ 35 joittavat toimenpiteet voidaan ohjata muuhun, vähemmän perustavanlaatui seen signalointiin. Tyypillisesti tällainen signalointi liittyy palveluihin, jotka 8 käyttävät lyhytsanomia kuljettamaan palvelun operatiivista ja/tai lisäinformaatiota ilmarajapinnan yli.

Erään tällaisen palvelun rajoittamista kuvataan esimerkkinä yksityiskohtaisemmin. Paikannuspalvelussa matkaviestin lähettää viimeisim-5 män sijaintitietonsa järjestelmälle. Paikannuspalvelu prosessoi tämän sopivalla tarkkuudella matkaviestimen maantieteelliseksi sijainniksi, joka voidaan tämän jälkeen syöttää muille sovelluksille. Paikannuspalveluissa toinen laite voi pyytää radiopäätelaitteen sijainnin päivityksen tai matkaviestin lähettää sijainnin päivityksen jonkin ennalta määrätyn kriteerin perusteella 10 automaattisesti. Kummassakin moodissa pyytävä laite ja sijainnin päivitysten vastaanottaja voi olla matkaviestinjärjestelmä, karttasovellus tai toinen radiopäätelaite. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sijaintiraporttia pyydetään toiselta laitteelta, joka lähettää pyynnön matkaviestimelle, joka kuittaa pyynnön lähettämällä takaisin oman senhetkisen sijaintitietonsa. Jälkimmäi-15 sessä vaihtoehdossa matkaviestin lähettää toistuvia sijaintiraportteja järjestelmälle aikaan, etäisyyteen, yhdistettyihin aika- ja etäisyysintervalleihin, tilaan, prioriteettiin tai nopeuteen perustuvien, ennalta määrättyjen tai konfiguroitavissa olevien raportointiasetusten mukaisesti.

Yksinkertainen tapa ohjata paikannuspalvelun aiheuttaman kuor-20 man määrää on säätää sanomien lähetystä sovelluksessa. Sovellukset ovat kuitenkin tyypillisesti loppukäyttäjäorganisaatioiden ohjauksessa, mutta vastuu yhteisen ohjauskanavakapasiteetin riittävyydestä on operaattorilla. Loppukäyttäjäorganisaatioilla ei tyypillisesti ole tarpeeksi informaatiota tai motiivia ohjata paikannuspalvelun viestintöjä siten, että ilmarajapinnan yh-25 teistä ohjauskanavakapasiteettia käytettäisiin optimaalisesti. Toinen tavan-omainen menetelmä kohdistuu jälkimmäiseen moodiin ja käyttää yksittäis-5 ten matkaviestimien automaattisissa lähetyksissä liipaisinarvoja, joita voi-

CNJ

^ daan muuttaa ilmarajapinnan yli. Muutostoimenpiteet perustuvat arvioituihin t kuorma-arvoihin ja liipaisinarvoja muutetaan lyhytsanomilla, jotka voidaan ^ 30 osoittaa yksittäisille matkaviestimille tai matkaviestinryhmälle. Kummassa- | kin näistä tavanomaisista menetelmistä on kuitenkin useita haittapuolia.

Lo Ensinnäkin tavanomaiset ratkaisut perustuvat kuorman arvioon,

CVJ

g joka tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa tukiasemassa oleviin odotta- o mattomiin signalointikuorman muutoksiin (lisäykset tai vähennykset) ei ole ^ 35 mahdollista reagoida nopeasti. Arvioihin tai ennustuksiin perustuvan ohja- uslogiikan on käytettävä turvamarginaaleja, joten joskus paikannuskapasi- 9 teettia rajoitetaan liian voimakkaasti, vaikka kapasiteetti riittäisi tarjoamaan paremman palvelun tason.

Toisaalta turvamarginaali voi osoittautua liian pieneksi tukiasemassa tapahtuvan laajan signalointi- tai data-aktiviteetin tapauksessa ja si-5 ten arvioihin perustuva kuorman ohjaus ei takaa riittävää kapasiteettia kriittiselle signaloinnille. Yhteisen ohjauskanavan käytön satunnaisen luonteen ansiosta ohjauskanavan kuormaa on mahdoton arvioida tai ennustaa riittävän tarkasti ja nopeasti tehokkaan kuormanohjauksen ja kapasiteetin ohjauksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi kun useat paikannuspalvelua käyttä-10 vät radiopäätelaitteet siirtyvät tiettyyn tukiasemaan, nousevan siirtosuunnan kanavat voivat häiriintyä yhteenlasketusta paikannussignaloinnista ja muusta signaloinnista. Toisaalta häiriintymistilanteen voi aiheuttaa pieni määrä radiopäätelaitteita, joiden dataliikenne on laajamittaista. Tällaiset tilanteet eivät ole hyväksyttäviä, järjestelmässä olevien muiden kriittisten palveluiden 15 kapasiteetti on varmistettava. Näin ollen radiojärjestelmän on tarjottava nopea mekanismi, jolla paikannuspalveluiden tuottamaa kuormaa voidaan dynaamisesti rajoittaa, ei yksinomaan silloin, kun sijainnin päivityksiä on liiallisesti, vaan myös silloin, kun yhteisellä ohjauskanavalla olevan muun liikenteen määrä kasvaa.

20 Lisäksi yksittäisten matkaviestimien toimintoihin perustuvat rat kaisut edellyttävät, että ohjaava yksikkö tietää radiopäätelaitetilanteen kaiken aikaa, ja reagoi, kun matkaviestin siirtyy uuteen tukiasemaan. Matkaviestimen seuranta aiheuttaa järjestelmään tarpeetonta kuormaa ja matkaviestimelle yksilöllisesti osoitettujen sijaintiraporttien rajoituspyyntöjen lähe-25 tys aiheuttaa ohjauskanavalle lisäkuormaa silloin, kun se on jo muutenkin kuormitettu.

CVJ

5 Tavanomaisten ratkaisujen lisähaittapuoli on, että ne tyypillisesti

CVJ

^ soveltuvat vain tilaan, jossa matkaviestin lähettää paikkainformaatiota au- t tomaattisesti. On huomattu, että on olemassa käyttäjätilanteita, joissa pyy- ^ 30 tävä laite on toinen matkaviestin. Periaatteessa radiolta-radiolle-sovellukset | olisivat edullisia joissakin tilanteissa, sillä tarvitsee lähettää vain merkityk- m sellisiä matkaviestimiä koskevaa paikkainformaatiota. Näissä sovelluksissa

CVJ

g kuitenkin nousevan siirtosuunnan pyyntösanomat sekä laskevan siirto- o suunnan vastausviestit aiheuttavat lisäkuormaa, joka vaihtelee matkavies- ^ 35 tinkohtaisesti, ja jota on siksi hyvin vaikea kontrolloida. Yhteisen ohjauska- 10 navan kapasiteetin suojaamiseksi monet tällaiset sovellukset tulevat hylätyksi, vaikka ne sinänsä soveltuisivat paremmin tiettyihin käyttäjätilanteisiin.

Esillä olevassa keksinnössä yhteistä ohjauskanavaa hallitsee ohjausyksikkö verkkopuolella siten, että yksi tai useampi edellä kuvattu haitta-5 puoli voitetaan tai sitä helpotetaan. Seuraavassa ratkaisua yhteisen ohja-uskanavan ohjaamiseksi kuvataan TETRA-järjestelmällä, joka tukee Location Information Protocol -protokollaa (LIP). Location Information Protocol (LIP) on TETRAn ilmarajapintaan optimoitu sovelluskerrosprotokolla, joka voi käyttää erilaisia siirtomekanismeja. LIP on paikanmääritysteknologiasta 10 riippumaton, tukee suurta määrää paikannussovelluksia ja samaan aikaan optimoi ilmarajapintaresurssien käyttöä. LIP määrittää toiminnallisia yksikköjä ja perussijaintiraportteja ja ohjaussanomia matkaviestimen toiminnan asettamiseksi ja muokkaamiseksi ja sijaintiraporttien lähettämisen käynnistämiseksi. On kuitenkin huomattava, että LIP:iä käytetään pääasiassa siksi, 15 että se tarjoaa käytännölliset ja geneeriset välineet informaation vaihtamiseksi ohjaavan verkkoyksikön ja sijaintitietoa toimittavan matkaviestimen (MS) välillä. Alan ammattilaiselle on selvää, että suojapiirin sisällä voidaan käyttää mitä tahansa standardoitua tai toimittajakohtaista protokollaa, joka tarjoaa samankaltaisen toiminnallisuuden.

20 Kuvio 3 esittää esimerkinomaisen näkymän sijaintitietoprotokol- lan käytöstä suoritusmuotona käytetyssä kuvion 1 TETRA-järjestelmässä. Matkaviestin MS toimii LIP-sijaintitietolähteenä ja paikannuspalvelin LS LIP-sijainninpyytäjänä, sekä sijaintitietokohteena. Alan ammattilaiselle on selvää, että tämä rakenne on vain yksinkertainen esimerkki, ja useita erilaisia 25 yksiköitä TETRA-hallinta-alueen sisällä ja ulkopuolella voidaan käyttää poikkeamatta suojapiiristä. Kuviossa 3 sijainnin pyytäjä LS kontrolloi nor-5 maalitilanteessa sijaintitietolähdettä MS. Suuren yhteisen ohjauskanava-

CNJ

^ kuorman tapauksessa DXT voi osallistua sijaintitietolähteen MS ohjauk- τ seen. Sijaintitietoraportit lähetetään sijaintitietokohteeseen LS. LIP tukee lii- ™ 30 paistua raportointia, jossa sijaintitiedon pyytäjä lähettää liipaisumääritykset | tietolähteelle MS, ja lähde lähettää sijaintitietoraportit herätettyinä määritet- m tyjen liipaisimien mukaisesti. LIP:in roolina on optimoida tietolähteen ilmara-

CVJ

g japinnan yli lähetettyjen sijaintiraporttien käyttöä. Tuloksena nämä sijainti- o tietoraportit ovat paikannuspalvelusta riippumattomia ja kaikki palvelut voi- ^ 35 vat käyttää samoja sijaintiraportteja.

11

Esillä olevassa keksinnössä varsinainen kuorma tukiasemasolu-jen ohjauskanavilla mitataan erikseen. Mittaus ei ota huomioon pelkästään sijaintiraportteja vaan kaiken muun signaloinnin ja sanomat, joita kuljetetaan ohjauskanavalla. Mittaus perustuu algoritmiin, joka voi ottaa huomioon 5 sijaintitietosanomien määrän ohjauskanavalla aikayksikössä, tai varsinaisen ohjauskanavan kuorman, joka ilmaisee allokoitujen ja vapaiden aikavälien suhteen aikayksikössä, tai molemmat näistä. Perustuen ohjauskanava-kuorman reaaliaikaisiin mittauksiin matkaviestinjärjestelmä voi automaattisesti lähettää ryhmälle osoitettuja kuormanohjaussanomia, jotka toimitetaan 10 solussa oleville radiopäätelaitteille komentamaan ne vähentämään sijainti-raporttien lähetystä. Kussakin tukiasemassa oleva kuormanohjausta voidaan hallita erikseen, mutta käytetyt parametrit voidaan määrittää verkkotasolla, eli ne voivat olla yhteisiä kaikille verkossa oleville keskuksille ja tukiasemille.

15 Kuvion 4 signalointikaavio esittää perustoimintoja ja informaation vaihtoa suoritusmuotona käytettyjen edellä kuvattujen elementtien MS, BTS, DXT välillä. BTS edustaa tukiasemaa, joka toimii DXT:n TETRA-hallinta-alueessa, ja MS matkaviestintä, joka toimii BTS:n solussa.

Alussa DXT pyytää (vaihe 4 -1) BTS:ltä tietyn yhteisen ohjauska-20 navan MCCH nousevan siirtosuunnan kuormaan liittyvää tietoa. Edullisesti DXT tekee tämän määräajoin, ja kyselee informaatiota kultakin verkon tukiasemalta. BTS lähettää (vaihe 4-2) vastauksen, ja DXT määrittää kuorman ja vertaa (vaihe 4-3) sitä ennalta määrättyyn kynnysarvoon TH1. Jos kynnysarvo ylittyy, DXT aktivoi yhteisen ohjauskanavan nousevan siirto-25 suunnan ohjaustilan, jota tästä eteenpäin kutsutaan tilapäisraportoinniksi. Edullisesti DXT käyttää olemassa olevaa liitäntää kyselläkseen yhteisen 5 pääohjauskanavan (MCCH) kuormatietoa TBS:ltä. Tätä tarkoitusta varten

CNJ

^ voidaan käyttää esimerkiksi liitäntää, jota tavanomaisesti käytetään luke- t maan statistiikkaraportteihin sisällytettäviä TBS-laskureita.

00 30 Tässä suoritusmuodossa yhteisen ohjauskanavan nousevan siir- | tosuunnan kuormitus prosentteina voidaan määrittää m 100*(varatut nousevan siirtosuunnan puoliaikavälit + käytetyt hajasaanti-

CVJ

g puoliaikavälit)/(kaikki nousevan siirtosuunnan puoliaikavälit).

o On huomattava, että puoliaikaväli edustaa tässä suoritusmuo- ^ 35 dossa yksittäistä koko yhteisen ohjauskanavaresurssin kapasiteettiyksik- köä. Toteutuksesta riippuen voidaan suojapiiristä poikkeamatta käyttää mitä 12 tahansa yksikköä (bitti, tavu, PDUt, aikavälit,...), joka ilmaisee signalointiin vapaasti käytetyn resurssin määrän. Mitatun MCCH-kuorman lisäksi voidaan ottaa huomioon myös joukko tosiasiallisia nousevan siirtosuunnan LIP-sanomia. DXT laskee edullisesti tämän arvon puoliaikaväleinä. Näin ol-5 Ien LIP-osuus, eli LIP-sanomien aiheuttama kuorma prosentteina nousevan siirtosuunnan MCCH:lla on: 100*(LIP-sanomiin käytetyt nousevan siirtosuunnan puoliaikavälit/kaikki nousevan siirtosuunnan puoliaikavälit).

Tosiasiallinen algoritmi voi perustua vain yhteisen ohjauskanavan 10 kuormaan tai ottaa molemmat kuormitukset huomioon. Esillä olevassa suoritusmuodossa käytetään jälkimmäistä vaihtoehtoa. Näin ollen Jos (Nousevan siirtosuunnan kuorma> M CC H kuorman kynnysarvo) JA (LIP-osuus > LIP-kuorman kynnysarvo) sitten (aloita tilapäisraportointi).

Tällä tavoin käytettynä LIP-raportointitaajuutta voidaan muuttaa 15 vain jos LIP-sanomilla on merkittävä osuus MCCH-kuormaan, eli jos LIP-sanomia on paljon lähetettävänä. Jos operaattori haluaa vähentää LIP-liikennettä aina, kun yhteisen ohjauskanavan kuorma ylittää annetun kynnysarvon, LIP-kynnysarvoksi voidaan asettaa nolla. Samalla tavalla sijainnin raportointi-intervalli palautetaan normaaliksi, kun kuorma on vähentynyt 20 alle määrätyn palautusarvon (parametri) jommallakummalla kynnysarvoista: Jos (Nousevan siirtosuunnan kuorma> MCCH kuorman palautusarvo) TAI (LIP-kuorma > LIP-palautusarvo) sitten lopeta tilapäisraportointi.

Siirtymiä tilapäis- ja normaaliraportointitilojen välillä ohjaa ohjausyksikkö, mutta toteutukset voivat vaihdella suojapiirin sisällä. Esimerkiksi 25 kaikki siirtymät voivat olla vaadittuja siirtymiä, tai osa siirtymistä voi olla ajastinpohjaisia. Erilaiset muunnokset ovat alan ammattilaiselle tunnettuja o eikä niitä kuvata tarkemmin täällä, cv ^ Matkaviestimen siirtymiseksi yhteisen ohjauskanavan nousevan τ siirtosuunnan kuormanohjaustilaan DXT lähettää matkaviestimelle sano- ™ 30 man, joka käsittää pyynnön toteuttaa uusia raportoi nti parametreja. Esillä | olevassa suoritusmuodossa parametrit lähetetään ryhmälle osoitetuissa ly- lo hytsanomissa, jotka toimitetaan ylikuormitetun tukiaseman alla toimiville cv g matkaviestimille. Matkaviestin on liittynyt ryhmään, jota käytetään DXT- o sanoman toimitukseen. Kuviossa 4 tämä näkyy sanoman siirtämisenä ™ 35 DXT:ltä (vaihe 4-4) TBS:n kautta MS:lle (vaihe 4-5).

13

Sanoman ryhmäosoitus varmistaa, että sanoma voidaan toimittaa matkaviestimelle tukiasemasolussa vähennetyllä signaloinnin määrällä. Sanoman jakelu on tehty mahdolliseksi vain kyseessä olevalle tukiasemalle, esimerkiksi toimittamalla sanoma vain tietylle tukiasemalle, tai sisällyttämäl-5 lä sanomaan jotain ohjausdataa, jonka perusteella muut tukiasemat voivat päätellä, ettei niiden ole tarkoitus toimittaa sanomaa.

Ryhmäosoitusta voidaan käyttää monin eri tavoin ohjaamaan sen ryhmän kokoa, johon rajoitusta sovelletaan. Jos kaikkien matkaviestimien raportointia rajoitetaan, DXT voi osoittaa sanoman järjestelmän yleislähe-10 tysosoitteeseen, jota kaikki matkaviestimet tarkkailevat standardimääritys-ten mukaisesti lähetysten varalta. Voidaan määrittää, että mikä tahansa matkaviestin, joka vastaanottaa informaatiota tämän järjestelmän yleislähe-tysosoitteen välityksellä toteuttaa rajoituksen. Vaihtoehtoisesti on mahdollista määrittää yksi tai useampia tilaajaluokkia ja yhdistää matkaviestimet 15 niihin. Kuorman rajoitussanomat voidaan silloin lähettää tilaajaluokkakoodin kera rajoituksen osoittamiseksi vain tietyille matkaviestimille. Matkaviestimet, joilla on tietty tilaajaluokka, tulevat tottelemaan kuorman rajoitusta.

Vaihtoehtoisesti on kuitenkin mahdollista ohjata kaikki tietoliikennejärjestelmän matkaviestimet kuuntelemaan tiettyä varattua ryhmätunnus-20 ta (GSSI). Kun tukiasema toimittaa sanoman solunsa sisällä, kaikki solun matkaviestimet voivat vastaanottaa ohjaustiedon solussa ja toimia siinä olevan ohjaustiedon mukaisesti.

Vaihtoehtoisesti on myös mahdollista kohdistaa rajoitukset vain joihinkin matkaviestimistä. Voidaan konfiguroida yhden tai useampia mat-25 kaviestimiä käsittäviä erillisiä ryhmiä kuuntelemaan tietylle vastaavalle ryh-mätunnukselle (GSSI) osoitettuja sanomia. Kun tukiasema toimittaa sanoja mia määrätylle GSSIJIe solussaan, vain GSSI:ä solussa kuuntelevat mat-

CNJ

^ kaviestimet voivat vastaanottaa ohjaustiedon solussa ja rajoittaa lähetyksi- τ ään niissä olevan ohjaustiedon mukaisesti. Muut matkaviestimet voivat jat- ™ 30 kaa normaalia toimintaansa.

| Normaalitoiminnan aikana matkaviestin toimii paikannuspalveli- m men lähettämän normaalin sijaintiraporttiliipaisimen mukaisesti. Tämä on

CVJ

g merkitty kuviossa 4 matkaviestimen tilalla So. Kun matkaviestin vastaanotin taa DXT:ltä sanoman, se lukee sanomassa olevan tiedon ja säätää rapor- ^ 35 tointiparametrejaan vastaavasti. Kuviossa 4 tämä on merkitty matkaviesti men siirtymisenä (vaihe 4-6) tilaan Si.

14

Operaattori voi edullisesti määrittää järjestelmätason intervalleja käytettäväksi kuormanohjaustilanteissa absoluuttisena aikaintervalliarvona, tai suhteellisena muutoksena normaaliin. Liipaisu viittaa tässä impulssiin, jonka ehdot on täytettävä seuraavan sijainnin päivityksen lähettämiseksi.

5 Tässä suoritusmuodossa liipaisu voi viitata aikaintervalliin tai maantieteelliseen etäisyyteen edellisestä raportointipisteestä. Suhteellinen muutos normaaliin voi ilmaista, esimerkiksi, kaksi kertaa hitaampia sijainnin päivityksiä. Tämä lisää aikaintervallia tai etäisyyden liipaisinarvoa kaksinkertaiseksi, riippuen siitä kumpi on parhaillaan käytetty tässä yksittäisessä radiopääte-10 laitteessa.

Edullisesti sanoma DXT:ltä käsittää myös validiteetti-indikaattorin, joka ilmaisee ajanjakson, jonka aikana sisällytetyt liipaisinarvot ovat voimassa. Ellei DXT:stä vastaanoteta pyyntöä palata normaaliin tai tilapäis-parametrien uudistusta, matkaviestin palaa validiteettiperiodin jälkeen tilaan 15 S0.

Koska kuorman ohjaussanomat lähetetään vain sen tukiaseman ohjauskanavalla, joka raportoi suuren kuorman, päätelaitteet, jotka eivät kuuntele yhteistä ohjauskanavaa lähetyksen aikana eivät vastaanota informaatiota. Myös näiden päätelaitteiden tavoittamiseksi, jotka saavat pääsyn 20 yleiselle ohjauskanavalle vasta tilapäisraportointipyynnön jälkeen, DXT edullisesti toistaa ryhmäosoitettujen kuormaa ohjaavien lyhytsanomien lähetystä määrävälein, mieluiten niin kauan kun tilapäisraportointi on käytössä. Tämän avulla varmistetaan, että lopulta kaikkien yhteistä ohjauskanavaa käyttävien matkaviestimien tulisi vastaanottaa tilapäisraportointiohjeet. 25 Toistosanomia voidaan käyttää myös uudistamaan matkaviestimessä olevia validiteetti-indikaattoreita.

CVJ

5 DXT jatkaa myös nousevan siirtosuunnan kuormaan liittyvän

CVJ

^ kuormatiedon pyytämistä (vaiheet 4-7 ja 4-8) BTS:ltä. Jos DXT verrates- t saan kuormaa ennalta määrättyyn palaa-normaaliin-kynnysarvoon havait- ^ 30 see, että kynnystä ei enää ylitetä, se käynnistää (vaihe 4-9) paluun normaali liin raportointitilaan. Lisätäkseen todennäköisyyttä kaikkien mahdollisten

Lo vastaanottajien tavoittamiseksi, myös tämä pyyntö voidaan lähettää kaksi

CVJ

g kertaa tai useammin, edullisesti määräajoin. Kun matkaviestin vastaanottaa o sanoman, se palaa (vaihe 4-12) normaaliin raportointitilaan SO. Pyyntö voi- ^ 35 daan toteuttaa myös implisiittisesti vähemmällä viestinvaihdolla siten, että DXT lopettaa virkistyssanomien lähetyksen. Aiemmin ilmaistun validiteetti- 15 jakson jälkeen matkaviestimet palaavat automaattisesti normaaliin rapor-tointitilaan.

Ohjauskanavan kuorman reaaliaikaisen mittauksen ansiosta radiojärjestelmä pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin kuormaolosuhteisiin 5 ja kuormanohjaus tapahtuu etukäteen ennen kuin ohjauskanava tukkeutuu. Reagoidessaan nopeasti vaihtuviin kuormaolosuhteisiin, keksintö myös optimoi ohjauskanavan käyttöä, sekä suuren että pienen kuorman tilanteissa.

Lisäksi matkaviestinjärjestelmä voi muuttaa yksittäisissä tukiasemissa olevia sijainnin tilapäisraportoinnin liipaisinarvoja vastaavien tulo kiasemien mitatun ohjauskanavakuorman mukaisesti. Uudet liipaisinarvot voidaan saattaa voimaan vain siinä tukiasemassa, jossa uudet liipaisinarvot lähetetään. Kun matkaviestin siirtyy toiseen tukiasemaan, se voi aloittaa normaalien liipaisinarvojen käyttämisen.

Jos uusi tilaaja siirtyy tukiasemasijaintiin, jossa ohjauskanavan 15 kuormaa rajoitetaan tilapäisesti, radiopäätelaite vastaanottaa toistuvasti lähetettävän kuorman tilapäisraportoinnin liipaisinarvon ja se komennetaan näin vähentämään sijaintiraporttejaan vastaavasti. Toimintosarja auttaa varmistamaan, että kaikki radiopäätelaitteet, myös uudet jotka siirtyvät tukiasemasijaintiin sen jälkeen, kun kuorman ohjaus alkoi, vähentävät toden-20 näköisesti sijaintiraporttien määrää. Tukiaseman alueella olevia uusia tilaajia varten ei tarvita yksilöllisesti osoitettuja sanomia.

Kuvio 5 esittää keksinnön toteutusta ohjaavassa verkkosolmussa. Verkkosolmun suoritusmuotona käytetään kuvioiden 1-4 DXT:tä, joten lisää tietoa voidaan ottaa myös näiden kuvioiden kuvauksista. Toimintosar-25 ja alkaa vaiheessa, jossa ohjaava verkkosolmu on käynnistetty ja toiminnal-lisesti yhdistetty tukiasemaan ja voi siten vaihtaa sanomia tukiaseman ja 5 tukiasemassa olevien matkaviestimien kanssa. Alussa verkkosolmuun jär-

CNJ

^ jestetään (vaihe 500) välineet toimintosarjan suorittamiseksi. Vaihe käsittää t seuraavissa vaiheissa suoritettavia toimintoja varten tarvittavien toiminnalli- ^ 30 suuksien, parametrien, ajastimien, liipaisimien ja algoritmien ja niiden käyt- | tämisen verkkosolmun toiminnan aikana mahdollistavien komentojen tallen- m tamisen verkkosolmuun. Verkkosolmun esitetyt toiminnot käsittävät kaksi

CVJ

g päätoimintoa, tarkkailutoiminnon, jossa verkkosolmu hankkii yhdeltä tai o useammalta tukiasemalta niiden vastaavaa yhteisen ohjauskanavan kuor- ^ 35 maa koskevaa mittaustietoa, ja ohjaustoiminnon, joka käsittää toiminnallista 16 vuorovaikutusta verkkosolmun ja sen tukiaseman välillä, jonka yhteisen oh-jauskanavan kuormatilanteen verkkosolmu katsoo olevan liian korkea.

Tarkkailutoiminnoissa verkkosolmu lähettää yhdelle tai useammalle alaisuudessaan olevalle tukiasemalle pyynnön mittaustiedosta, joka 5 ilmaisee ainakin tukiaseman yksilöllisen kuormatilanteen. Verkkosolmu lähettää edullisesti pyynnön määrätyn aikataulun mukaisesti kaikille hallintoalueellaan oleville tukiasemille. Vaiheessa 502 verkkosolmu lähettää pyynnön aikataulussa olevalle ensimmäiselle tukiasemalle. Pyyntö käsittää komennon tarjota tietoa tukiaseman yhdessä tai useamassa yhteisessä ohja-10 uskanavassa mitatuista kuorma-arvoista. Pyyntöproseduurin ja mittaustiedon tarkemman kuvauksen osalta viitataan kuvioon 4. Kun verkkosolmu vastaanottaa (vaihe 504) tukiaseman vasteen, se laskee (vaihe 506) yhdelle tai useammalle yhteiselle ohjauskanavalle kuorma-arvon. Verkkosolmu vertaa tätä arvoa vaiheessa 500 verkkosolmuun konfiguroituun kynnysar-15 voon TH1. Jos (vaihe 508) kuorma ylittää kynnysarvon TH1, verkkosolmu käynnistää ohjaustoiminnon yhteisen ohjauskanavan kuorman vähentämiseksi vaihtamalla tämän tukiaseman solussa olevissa matkaviestimissä olevaa sijaintitiedon lähetystaajuutta. Jos (vaihe 508) kuorma ei ylitä kynnysarvoa TH1, matkaviestimessä olevaa sijaintitiedon lähetystaajuutta ei 20 tarvitse muuttaa.

Matkaviestimessä käytettävää sijaintitiedon lähetystaajuutta kuvataan matkaviestimen raportointitiloilla So ja Si, jossa So liittyy normaaliin lähetystaajuuteen ja S1 liittyy rajoitettuun lähetystaajuuteen. Näin ollen jos kuorma ei ylitä kynnysarvoa TH1, verkkosolmu antaa (vaihe 510) tu-25 kiasemasolussa olevien matkaviestimien jatkaa toimintaa normaalissa So-tilassa eikä sen tarvitse kontrolloida niiden lähetyksiä paikannuspalvelimel-5 le. Jos kuorma ylittää kynnysarvon TH1, verkkosolmun on komennettava

CNJ

^ (vaihe 512) tukiasemasolussa olevia matkaviestimiä siirtymään tilaan S1.

v Tämä toteutetaan tuottamalla ryhmäosoitettu sanoma, joka käsittää ohjaus- ^ 30 tietoa, joka pyytää siirtymistä tilaan S1. Tässä suoritusmuodossa käytettä- | vää osoitusta ja ohjausparametreja koskevan tarkemman kuvauksen osalta

Lo viitataan kuvioon 4.

CVJ

g Ryhmälle G1 osoitettu sanoma SDS toimitetaan (vaihe 514) tu- o kiasemalle, joka raportoi ylittävän kuorma-arvon. Kuten edellä keskusteltiin, ^ 35 verkkosolmu varmistaa, että ryhmäosoitettu sanoma toimitetaan vain tu- kiasemasolun sisällä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi toimittamalla 17 ryhmäosoitettu sanoma vain tietyn tukiasemasolun sisällä. Vaihtoehtoisesti on mahdollista sisällyttää sanomaan ilmaisu, joka perusteella mikä tahansa toinen tukiasema pystyy päättelemään, että sen ei ole tarkoitus lähettää sanomaa, vaikka jotkut ryhmän jäsenistä itse asiassa olisivat sen solussa.

5 Verkkosolmu tarkistaa (vaihe 516) onko vielä tukiasemia, joilta mittaustietoa tulee pyytää. Jos on, verkkosolmu siirtyy (vaihe 516) seuraa-vaan tukiasemaan ja palaa vaiheeseen 502 suorittamaan pyyntötoiminto-sarjan. Jos ei ole, verkkosolmu edullisesti tarkistaa (vaihe 520) tuleeko oh-jaussanomaa uudelleenlähettää. Uudelleenlähetysten tarve voidaan konfi-10 guroida sovelluskohtaisesti. Verkkosolmu voidaan esimerkiksi konfiguroida lähettämään sanoma uudelleen määräajoin niin kauan kuin matkaviestimien tulisi toimia tilassa S1. Alan ammattilainen voi helposti tuottaa muita muunnelmia. Jos tarve on, verkkosolmu uudelleenlähettää (vaihe 522) sanoman. Muussa tapauksessa toimintosarja siirtyy suoraan vaiheeseen 524, 15 jossa tukiasema-aikataulu nollataan ja verkkosolmu alkaa jälleen kysellä mittaustietoa tukiasemilta.

Kun radiopäätelaite vastaanottaa tilapäisraportointipyynnön, joka siirtää sen tilaan S1, radiopäätelaite tyypillisesti varastoi tämän arvon määrättyyn muistiväliin, mutta ei poista normaaliraportoinnin intervalliarvoja. 20 Radiopäätelaite alkaa lähettää sijaintitietoa soveltaen rajoitettua parametria, esimerkiksi aika- tai etäisyysintervallia. Rajoitetun sijaintiraportoinnin aikana radiopäätelaite lähettää sijaintitietoa normaali harvemmin. Tukiasemasolus-sa olevan yhteisen ohjauskanavan kuorma vähenee, mikä tarkoittaa sijaintitiedon tarkkuuden tilapäistä heikentymistä. Tilapäisen kuormanrajoituksen 25 jälkeen radiopäätelaite palaa takaisin normaaliin raportointi-intervalliin, ja alkaa lähettää seuraavia sijainnin päivityksiä jälleen normaali-intervalleissa. 5 Kuvio 6 esittää keksinnön toteutusta suoritusmuotona käytetyssä

CNJ

^ radiopäätelaitteessa. Verkkosolmun suoritusmuotona käytetään kuvioiden t 1-4 suoritusmuodon matkaviestintä, joten lisää tietoa voidaan ottaa myös ^ 30 näiden kuvioiden kuvauksista. Toimintosarja alkaa vaiheessa, jossa matka- | viestin on käynnistetty ja toiminnallisesti yhdistetty tukiasemaan ja voi siten

Lo vaihtaa sanomia tukiaseman ja tukiasemaan liitetyn ohjaavan verkkosol-

CVJ

g mun kanssa. Alussa matkaviestimeen järjestetään (vaihe 600) välineet toi- o mintosarjan suorittamiseksi. Vaihe käsittää seuraavissa vaiheissa suoritet- ^ 35 tavia toimintoja varten tarvittavien toiminnallisuuksien, parametrien, ajasti mien, liipaisimien ja algoritmien niiden käyttämisen matkaviestimen toimin- 18 nan aikana mahdollistavien komentojen tallentamisen matkaviestimeen. Vaihe tarkoittaa myös toimintojen käynnistystä tilassa So, eli normaalirapor-tointitilassa.

Vaiheessa 602 matkaviestin alkaa kuunnella ryhmää G1, joka on 5 konfiguroitu matkaviestimeen vaiheessa 600. G1 on ryhmä, jota verkkosolmu käyttää osoittaessaan sanomia, jotka käsittävät ohjaustietoa matkaviestimeltä lähtevän sijaintitiedon lähetysten ohjaamiseksi. Ryhmän kuunteleminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että matkaviestin saa tiedon ryhmässä tapatuvista viestintäaktiviteeteista ja pystyy vastaanottamaan sano-10 mia ja/tai osallistumaan ryhmässä tapahtuvaan puheviestintään. Näin ollen matkaviestin siirtyy valmiustilaan (vaihe 604) ryhmälle G1 osoitettujen sanomien suhteen. Jos (vaihe 606) matkaviestin havaitsee ryhmälle G1 osoitetun sanoman SDS(G1), se vastaanottaa (vaihe 608) sanoman tavanomaisesti ja erottaa (vaihe 610) sanomasta verkkosolmun tuottaman ohja-15 ustiedon Cinfo. Tiloja ja vastaavia ohjaustietotyyppejä koskevan tarkemman kuvauksen osalta viitataan kuvion 4 kuvaukseen.

Vaiheessa 612 matkaviestin tarkistaa ohjaustiedon perusteella tarvitaanko sijaintiedon lähetystaajuuteen muutos. Jos matkaviestin on normaaliraportointitilassa So eikä ohjaustieto sisällä pyyntöä muuttaa sijain-20 titiedon lähetystaajuutta, matkaviestin jatkaa toimintaa So-tilassa ja toimintosarja siirtyy vaiheeseen 604 odottamaan uutta ohjaustietoa verkkosolmulta. Jos ohjaustieto sisältää pyynnön rajoittaa sijaintitiedon lähetystaajuutta, matkaviestin siirtyy (vaihe 614) toiseen tilaan Si ja alkaa lähettää sijaintitie-toaan uuden sanomaan sisällytetyn tai tilalle Si ennalta määritetyn ohjaus-25 tiedon mukaisesti.

Jos matkaviestin on rajoitetussa raportointitilassa Si, muutos ta-5 pahtuu, kun matkaviestin havaitsee tilapäisen raportointiperiodin lopun.

CNJ

^ Matkaviestin voi havaita lopun verkkosolmulta vastaanotetun eksplisiittisen v tiedon perusteella. Vaihtoehtoisesti ohjaustieto voi sisältää indikaation vali- ™ 30 diteettijaksosta, ja matkaviestin havaitsee tilapäisraportointiperiodin lopun, | kun validiteettijakso päättyy. Vaiheet/kohdat, signalointisanomat ja edellä

Lo kuvioissa 4-6 kuvatut toiminnallisuudet eivät ole absoluuttisessa aikajärjes-

CVJ

g tyksessä ja joitakin vaiheita/kohtia voidaan suorittaa samanaikaisesti tai o edellä annetusta järjestyksestä poiketen. Vaiheiden/kohtien välillä tai niiden ^ 35 aikana voidaan toteuttaa myös muita toiminnallisuuksia ja kuvattujen sa nomien välillä voidaan lähettää muita signalointisanomia. Jotkut vaiheis- 19 ta/kohdista tai osa vaiheista/kohdista voidaan myös jättää vois tai ne voidaan korvata vastaavalla sanomalla/kohdalla tai sanoman/kohdan osalla. Verkkosolmun toiminnot kuvaavat toimintosarjan, joka voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa fyysisessä tai loogisessa yksikössä. Signalointi-5 sanomat ovat vain esimerkinomaisia ja voivat jopa sisältää useampia erillisiä sanomia saman tiedon lähettämiseksi. Lisäksi sanomat voivat myös sisältää muuta tietoa.

Eräässä näkökulmassa keksintö mahdollistaa paikannuspalvelui-den priorisoinnin erilaisten käyttäjäryhmien välillä. Joillekin ryhmille paikan-10 nuspalvelu on keskeinen toiminnallinen elementti, mutta joillekin ryhmille se voi olla vain miellyttävä lisäosa. Kyky kohdistaa rajoittavat toiminnot jälkimmäiseen ryhmään on tärkeää, kun hyvin erilaiset ryhmät jakavat saman verkkorakenteen. Kuten edellä keskusteltiin, valitsemalla yleislähetysryhmi-en tai sellaisten tarkoitukseen omistettujen GSSI-ryhmien, joita jäsenien on 15 kuunneltava kaikkina aikoina, välillä on mahdollista toteuttaa rajoitukset kaikille tukiasemalla oleville käyttäjille tai tukiasemasolussa toimivan yhden tai useamman valitun ryhmän jäsenille. Lisäksi se, että käytetään raportointi-intervallin suhteellista muutosta säilyttää kaikki organisaatiokohtaiset pal-veluprioriteetit heikentämällä palvelun tasoa kaikille tasapuolisesti. Käyttäjil-20 lä, joilla oli paras paikannuspalvelun taso ennen rajoituksia on edelleen paras, vaikka heikennetty palvelun taso myös kuorman ohjausajanjakson aikana. On myös mahdollista määrittää tiettyjä muutoksia ja/tai ohjauspara-metreja erilaisille käyttäjäryhmille. Esimerkiksi nousevan siirtosuunnan yhteisen ohjauskanavan ruuhkatapauksissa ensimmäinen organisaatio voi 25 käyttää suhteellista muutosta, joka on 1,4-kertainen niiden normaaliin ra-portointi-intervalliin tai -etäisyyteen verrattuna, toinen organisaatio voi käytit tää kolminkertaisena niiden normaalia raportointi-intervallia tai -etäisyyttä,

CNJ

^ ja kolmas organisaatio voi käyttää absoluuttista 120 sekunnin aikainterval- v lia.

^ 30 Eräässä näkökulmassa keksintö myös mahdollistaa liikenteen | hallinnan naapuritukiasemien välillä. Verkkosolmu voidaan järjestää lähet- m tämään ohjaussanoman lähetyksille tukiasemassa, jossa on liian suuri yh-

CVJ

g teisen ohjauskanavan kuorma, ja sen naapurisoluissa. Matkaviestin voi o käyttää tätä naapuritukiaseman kuorman rajoitusta koskevaa tietoa päät- ^ 35 tääkseen siirtyäkö tukiasemaan vai ei, ja/tai rajoittaako lähetyksiään jo siir- 20 tyessään tukiasemaan, jolla on suuri yhteisen ohjauskanavan kuorma, tai jo ennen siirtymistä.

Eräässä näkökulmassa keksintö mahdollistaa myös laskevan siirtosuunnan lähetysten paremman ohjauksen tapauksissa, joissa sijainnin 5 pyytäjä on toinen radiopäätelaite. Tällaisessa tapauksessa kuormaa voidaan kontrolloida edellä kuvatulla tavalla, mutta on huomattava, että myös pyytävän radiopäätelaitteen solussa laskevan siirtosuunnan kuorma voi ruuhkautua suuresta määrästä vastauksia muilta päätelaitteilta. Paikannus-palvelu tyypillisesti määrittää pyytävien radiopäätelaitteiden oikeudet vas-10 taanottaa sijaintitietoa. Oikeudet määrittävät ainakin sen, saako pyytävä laite vastaanottaa sijaintitietoa järjestelmän ohjauskanavien välityksellä, kenen sijaintitietoa pyytävälle radiopäätelaitteelle voidaan toimittaa ja kuinka usein sijaintitiedon päivityksiä sille voidaan toimittaa (osa kuorman ohjaus-toimintoa). Ehdotetussa ratkaisussa radiopäätelaitteet järjestetään lähettä-15 mään vastauksensa määrätylle välittäjälle, esimerkiksi tietoliikennejärjestelmän verkkoelementille tai ulkoiselle paikannuspalvelimelle, huolimatta siitä tuleeko pyyntö verkkoelementiltä tai pyytävältä radiopäätelaitteelta. Välittäjä on toiminnallisesti liitetty ohjaavaan verkkoelementtiin siten, että lähetyksiä välittäjältä pyytävälle radiopäätelaitteelle voidaan kontrolloida.

20 Esimerkiksi pyytävän radiopäätelaitteen oikeudet vastaanottaa si jaintitietoa on määritetty paikannuspalvelutiedossa. Oikeudet ilmaisevat i) saako pyytävä laite vastaanottaa sijaintitietoa, ii) kenen sijaintitietoa pyytävälle laitteelle voidaan toimittaa, ja iii) kuinka usein sille voidaan toimittaa sijainnin päivityksiä. Välittäjä voi luoda kompressoidun datapaketin, joka si-25 sältää yhden tai useamman pyydetyn radiopäätelaitteen sijaintitietoa, aika-leimoja, seurantatietoa, ja muuta tätä/näitä koskevaa tietoa lähettää data-5 paketin radiorajapinnan yli pyytävälle radiopäätelaitteelle. Koska välittäjän

CNJ

^ ja ohjaavan verkon välillä on toiminnallinen yhteys, siirtoa voidaan ohjata t pyytävän radiopäätelaitteen yhteisen ohjauskanavan kuorman tosiasiallisen ^ 30 kuormatilanteen mukaisesti. Sen lisäksi, että lähetyksiä yhteisellä ohjaus- | kanavalla rajoitetaan, tiedon kuljettaja voidaan vaihtaa IP-pakettidataka- m navaksi tai tiettyjen käyttäjien datalähetyksiin omistetulle ryhmäpuhelulii-

CVJ

g kennekanavalle.

o Suoritusmuotona käytetyn ratkaisun avulla digitaalinen radiojär- ^ 35 jestelmä voi optimoida niukkojen ilmarajapintasignalointiresurssien käyttöä sijaintiraportteihin aiheuttamatta olennaisesti lisäkuormaa järjestelmään.

21

Ratkaisu ei vaadi työläitä ja haavoittuvia toimenpiteitä järjestelmässä olevien yksittäisten matkaviestimien liikkeiden seuraamiseksi tai arvioiden luomista eri kuorman omaaville tukiasemille. Ratkaisu perustuu yksittäisten yhteisen ohjauskanavien tosiasiallisen kuorman reaaliaikaisiin mittauksiin, jo-5 ten sen avulla saavutetaan nopea reagointi yksittäisissä tukiasemissa oleviin äkillisiin kuorman muutoksiin ilman, että vaikutuksia tarvitsee laajentaa muihin tukiasemiin.

On huomattava, että paikannuspalvelua ja LIP-protokolla on käytetty kuvatuissa suoritusmuodoissa esimerkkinä sellaisesta palvelusta, jos-10 sa nousevan siirtosuunnan lähetyksiä voidaan ohjata yhteisen ohjauskana-van kapasiteetin varmistamiseksi verkon tehtävän kannalta kriittisille toiminnoille. Keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa palveluun, johon kuuluu nousevan siirtosuunnan lähetyksiä ja joka tukee tietoliikenneprotokollaa informaation vaihtamiseksi lähetyksiä kuljettavan verkon ohjaavan solmun 15 ja nousevan siirtosuunnan lähetysten lähteen välillä.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

20

C\J

δ

CM

δ x

IX

Q.

m

C\J

co m oo o o

CM

Claims

1. Verkkosolmu (104), joka käsittää: välineet yhden tai useamman radiopäätelaitteen (104) kanssa viestimiseksi, joista radiopäätelaitteista ainakin osa käsittää palvelusovelluksen 5 tiedon lähettämiseksi niiden nykyisen tukiaseman (108) yhteisen ohjauskana-van välityksellä, välineistä tukiaseman (108) yhteisellä ohjauskanavalla olevan mitatun kuorman määrittämiseksi; tunnettu välineistä palvelusovellussanomien kuorman osuuden määrittämi- 10 seksi tukiaseman ohjauskanavalla mitatusta kuormasta; välineistä mitatun kuorman vertaamiseksi tukiaseman (108) määrättyyn kuormakynnysarvoon, joka määrätty kuormakynnysarvo käsittää kynnyksen palvelusovellussanomien kuorman osuudelle tukiaseman ohjauskanavalla mitatusta kuormasta; 15 välineistä tukiasemassa (108) olevilta radiopäätelaitteilta (104) tule vien palvelusovelluksen lähetysten taajuuden kontrolloimiseksi vertailun tuloksen mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkosolmu (104), tunnettu välineistä mitattuun kuormaan liittyvän tiedon kyselemiseksi verkon 20 yhdeltä tai useammalta tukiasemalta (108); ja välineistä tukiasemien (108) mitattujen kuormien laskemiseksi tukiasemilta vastaanotetun mitattuun kuormaan liittyvän informaation perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen verkkosolmu, tunnettu siitä, että mitattu kuormaan liittyvä tieto ilmaisee varattujen nousevan siirtosuunnan 25 resurssien määrän. cvj

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen verkkosolmu, tunnettu ^ siitä, että mitattu kuormaan liittyvä tieto sisältää yhden tai useamman seuraa- ^ vista: varattujen nousevan siirtosuunnan puoliaikavälien määrä, käytettyjen ha- t— jasaantipuoliaikavälien määrä, kaikkien nousevan siirtosuunnan puoliaikavälien CVJ x 30 määrä, palvelusovellussanomiin käytettyjen nousevan siirtosuunnan puoliaika- * välien määrä.

5. Minkä tahansa vaatimuksen 1 - 4 mukainen verkkosolmu, tunto g n e 11 u o välineistä ohjaustietoa kantavan ryhmäosoitetun ohjaussanoman 35 tuottamiseksi vasteena tukiaseman (108) yhteisen ohjauskanavan mitatulle kuormalle; ja välineistä ohjaussanoman kuljetuksen mahdollistamiseksi tukiasemassa (108) oleville radiopäätelaitteille (104).

6. Minkä tahansa vaatimuksen 1 - 5 mukainen verkkosolmu, tunnettu ohjaustiedosta, joka käsittää validiteettitietoa, joka määrittää periodin, 5 jona aikana ohjaustieto on voimassa matkaviestimille (104).

7. Minkä tahansa vaatimuksen 1 - 6 mukainen verkkosolmu, tunnettu siitä, että ohjaustieto sisältää uuden arvon matkaviestimessä (104) käytettävälle aikaintervallille tai sijainnin etäisyydelle.

8. Minkä tahansa vaatimuksen 1 - 6 mukainen verkkosolmu, t u n - 10 nettu siitä, että ohjaustieto käsittää suhteellisen muutoksen matkaviestimessä (104) käytettävälle aikaintervallille tai sijainnin etäisyydelle.

9. Vaatimuksen 4 mukainen verkkosolmu, tunnettu välineistä sanoman lähettämiseksi vain yhdelle tukiasemalle (108), jonka kuormasta on kyse.

10. Minkä tahansa vaatimuksen 1 - 9 mukainen verkkosolmu, tunnettu välineistä yhdistämiseksi välittäjään, johon radiopäätelaitteista tuleva sijaintitieto on tallennettu; välineistä välittäjältä sijaintitietoa pyytävän radiopäätelaitteen havait- 20 semiseksi; välineistä pyytävän radiopäätelaitteen yhteisen ohjauskanavan määrittämiseksi; välineistä lähetysten ohjaamiseksi välittäjältä pyytävälle radiopääte-laitteelle yhteisellä ohjauskanavalla olevan kuorman mukaisesti.

11. Radiopäätelaite (104), joka käsittää: palvelusovelluksen, joka lähettää tietoa tietokohteelle radioverkossa 5 olevan tukiaseman (108) yhteisen ohjauskanavan välityksellä, tunnettu CNJ ^ välineistä ohjaustietoa käsittävän ryhmäosoitetun viestin vastaanot- ^ tamiseksi radioverkosta, joka ohjaustieto sisältää ilmaisun tilaajaluokasta; 00 30 välineet ohjaustiedon erottamiseksi ryhmäosoitetusta sanomasta; | välineet sen tunnistamiseksi onko ohjaustiedossa oleva tilaajaluokka yhteen- lo sopiva sen oman tilaajaluokan kanssa; ja CVJ g välineet palvelusovellustiedon lähetystaajuuden säätämiseksi vas- o taanotetun ohjaustiedon perusteella, jos ohjaustiedossa oleva tilaajaluokka 00 35 sopii yhteen sen oman tilaajaluokan kanssa.

12. Vaatimuksen 11 mukainen radiopäätelaite, tunnettu siitä, että ohjaustieto sisältää uuden arvon matkaviestimessä käytettävälle aikaintervallille tai sijainnin etäisyydelle.

13. Vaatimuksen 11 mukainen radiopäätelaite, tunnettu siitä, et-5 tä ohjaustieto käsittää suhteellisen matkaviestimessä käytettävälle aikaintervallille tai sijainnin etäisyydelle.

14. Radiojärjestelmä (100), joka sisältää minkä tahansa vaatimuksen 1-10 mukaisen verkkosolmun ja minkä tahansa vaatimuksen 11-13 mukaisen radiopäätelaitteen.

15. Menetelmä, joka käsittää toteutetaan verkkosolmun toimintoja; viestitään yhden tai useamman radiopäätelaitteen kanssa, joista ra-diopäätelaitteista ainakin osa käsittää palvelusovelluksen tiedon lähettämiseksi niiden nykyisen tukiaseman yhteisen ohjauskanavan välityksellä, tunnettu 15 siitä, että määritetään (506) tukiaseman yhteisellä ohjauskanavalla oleva mitattu kuorma; määritetään palvelusovellussanomien kuorman osuus tukiaseman ohjauskanavalla mitatusta kuormasta; 20 verrataan (508) mitattua kuormaa tukiaseman määrättyyn kuorma- kynnysarvoon, joka määrätty kuormakynnysarvo käsittää kynnyksen palvelusovellussanomien kuorman osuudelle tukiaseman ohjauskanavalla mitatusta kuormasta; kontrolloidaan (510, 512) tukiasemassa olevien radiopäätelaitteelta 25 tulevien palvelusovelluksen lähetysten taajuutta vertailun tuloksen mukaisesti.

16. Menetelmä, joka käsittää: CVJ 5 toteutetaan sellaisen radiopäätelaitteen toimintoja, joka käsittää pal- CVJ ^ velusovelluksen, joka lähettää tietoa tietokohteelle radioverkossa olevan tu- v kiaseman yhteisen ohjauskanavan välityksellä, tunnettu siitä, että 00 30 vastaanotetaan (608) ohjaustietoa käsittävä ryhmäosoitettu viesti | radioverkosta; Lo erotetaan (610) ohjaustieto ryhmäosoitetusta sanomasta; CVJ määritetään palvelusovellussanomien kuorman osuus tukiaseman o ohjauskanavalla mitatusta kuormasta; 00 35 määritetään onko ohjaustiedossa oleva tilaajaluokka yhteensopiva sen oman tilaajaluokan kanssa; ja säädetään (612) palvelusovellustiedon lähetystaajuutta vastaanotetun ohjaustiedon perusteella, jos ohjaustiedossa oleva tilaajaluokka sopii yhteen sen oman tilaajaluokan kanssa.

17. Tietokoneohjelmatuote, jonka on luettavissa tietokoneella ja joka 5 koodaa käskypohjaisen tietokoneohjelman viestintää koskevan tietokonepro-sessin suorittamiseksi, prosessin sisältäessä vaatimuksen 15 tai vaatimuksen 16 vaiheet. C\J δ CM CM X IX Q. m CM co m co o o CM