FI122996B

FI122996B - Palveluun liittyvän pyynnön käsittely

Info

Publication number: FI122996B
Application number: FI20075336A
Authority: FI
Inventors: Niclas Svahnstroem; Tero Jalkanen; Jussi Laukkanen
Original assignee: Teliasonera Ab
Priority date: 2007-05-10
Filing date: 2007-05-10
Publication date: 2012-09-28
Also published as: EP2145433A4; EP2145433A1; FI20075336A0; WO2008139031A1; DK2145433T3; US8166180B2; EP2145433B1; FI20075336A; US20100064045A1

Description

Palveluun liittyvän pyynnön käsittely KEKSINNÖN ALA

Tämä keksintö liittyy monipalvelutieioliikenneympäristöön ja tarkemmin palveluun liittyvän pyynnön käsittelyyn.

5 TEKNIIKAN TASO

Seuraava tekniikan tason kuvaus voi sisältää näkemyksiä, havaintoja, tietoja tai paljastuksia, jotka eivät olleet tälle keksinnölle merkityksellisessä tekniikan tasossa vaan ovat keksinnön aikaansaamia, Joitakin tällaisia keksinnön myötävaikutuksia voidaan jäljempänä erityisesti osoittaa, kun taas muut 10 keksinnön sellaiset myötävaikutukset tulevat olemaan ilmeisiä asiayhteydestään.

Tietoliikenneteknologian kehittyminen, erityisesti IP-pohjaisen (IP, Internet Protocol) tietoliikenneteknologian ja käyttäjäpäätelaitteiden, on mahdollistanut monipuoliset tietoliikennemahdollisuudet ja erilaisten palvelujen 15 käyttöönoton. Yhä useammin palvelut toteutetaan käyttäen IP-multimedia-alijärjestelmää IMS, kuten 3GPPPm standardoima Ail-IP-järjestelmä, ja käyttäen IP-pohjaista istunnon ohjausprotokollaa, kuten SIP-protokolla (SIR, Session Initiation Protocol). IMS aikaansaa multimediapalveluja, jotka ovat yleensä, vaikkakaan ei välttämättä, Internet-pohjaisia palveluja, jotka käyttävät paketti-20 protokollaa. SIP on IETF:n määrittämä sovelluskerroksen ohjausprotokolla, joka ei ole vertikaalisesti integroitu tietoliikennejärjestelmään vaan väline multimedia-arkkitehtuurin rakentamiseen.

Monipalveluarkkitehtuurissa useat palvelut voivat käyttää tiettyä mediaa (ja aktivoijia, enablers). Esimerkiksi IMS on monipalveluarkkitehtuuri, joka 25 tukee useita palveluita yhteisellä aktivoijien joukolla (aktivoija on proseduuri, ^ joka toteuttaa tietyn toiminnon) ja käyttää samaa pääsypisteen nimeä (access

CD

9 point name) eri palveluille ja sovelluksille. Täten muita välineitä kuin käytetty ^ media, pääsypisteen nimi tai aktivoija, tarvitaan identifioimaan se, eitä tiettyä

Er palvelua pyydetään tai herätetään. Vaikkakin tarve palvelutunnlsteelle on ym-

CL

30 märretty, yhtään mekanismia, kuinka hyödyntää palvelutunnisteita, ei ole ehdo- co tettu.

m n-

o YHTEENVETO

C\l Tämän keksinnön tavoitteena on aikaansaada palvelutunnisteita hyödyntävä toteutus. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, järjestel 2 mällä ja laitteina, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä vaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot esitetään epäitsenäisissä vaatimuksissa.

KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

5 Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin edullisien suoritusmuotojen avulla ja viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmän yleistä arkkitehtuuria; kuvio 2 on erään suoritusmuodon mukaisen laitteen yksinkertaistettu iohkokaavio; 10 kuviot 3 ja 4 ovat suoritusmuotojen mukaisten tietokantojen yksin kertaistettuja lohkokaavioita; kuviot 5-7 ovat suoritusmuotojen mukaisten laitteiden toiminnallisuutta havainnollistavia vuokaaviosta; ja kuvio 8 havainnollistaa erään suoritusmuodon mukaista signalointia.

15 JOIDENKIN SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

Seuraavat suoritusmuodot ovat esimerkinomaisia. Vaikka selitys voi viitata useassa paikassa "erääseen”, "yhteen” tai "johonkin” suoritusmuotoon (joihinkin suoritusmuotoihin), ei tämä välttämättä tarkoita, että kukin sellainen viittaus on samaan suoritusmuotoon (suoritusmuotoihin) tai että piirre soveltuu 20 vain yhteen suoritusmuotoon. Eri suoritusmuotojen yksittäisiä piirteitä voidaan myös yhdistää aikaansaamaan muita suoritusmuotoja.

Tämä keksintö soveltuu mihin tahansa verkkosolmuun, vastaavaan komponenttiin ja/tai mihin tahansa tietoliikennejärjestelmään tai mihin tahansa erilaisten tietoliikennejärjestelmien yhdistelmään, jotka tukevat IP-pohjaista C\1 5 25 monipaiveiuympäristöä. Tietoliikennejärjestelmä voi olla kiinteä tietoiiikennejär-

CSJ

^ jestelmä tai langaton tietoliikennejärjestelmä tai tietoliikennejärjestelmä, joka 9 hyödyntää sekä kiinteitä verkkoja että langattomia verkkoja. Käytetyt protokol-

CM

iät, tietoliikennejärjesteimien määritykset ja verkkosolmut erityisesti langatto- | massa tietoliikenteessä kehittyvät nopeasti. Tällainen kehitys voi vaatia ylimää- (3 30 räisiä muutoksia suoritusmuotoon. Siksi kaikki sanat ja ilmaisut tulisi tulkita

So iaajasti ja ne on tarkoitettu havainnoilistamaan, ei rajoittamaan, suoritusmuo- o toa.

o ^ Seuraavassa selostetaan eri suoritusmuotoja käyttäen esimerkkinä ympäristöstä, jolla aikaansaadaan monipaiveluympäristö, IMS:iä, joka on mul-35 timediapalveluille standardoitu palvelualusta, ja ohjaustason esimerkkinä 3 SIP:iä rajoittamatta suoritusmuotoja kuitenkaan sellaiseen ratkaisuun.

Suoritusmuotojen mukaista yleistä arkkitehtuuria havainnollistetaan kuviossa 1. Kuvio 1 on erittäin yksinkertaistettu järjestelmäarkkitehtuuri, joka esittää vain tietoliikennejärjestelmän 100, jolla on IMS-verkkoja 500, 500’, joi-5 hin käyttäjäpäätelaitteet UT 400,400’ voivat kytkeytyä, IMS-verkkojen ollessa kytketty toisiinsa operaattoreiden välisellä runkoverkolla 510, jota kutsutaan IPX:ksi (IP packet exchange) ja joka käsittää välipaivelimen 200, jolla on pääsy tietokantaan DB 300. Kuviossa 1 esitetyt kytkennät ovat loogisia kytkentöjä, varsinaiset fyysiset kytkennät voivat olla erilaiset. Alan ammattilaiselle on il-10 meistä, että järjestelmä(t) käsittää (käsittävät) myös muita laitteita, järjesteimä-entiteettejä, toimintoja ja rakenteita, joita ei tarvitse kuvat yksityiskohtaisesti tässä. Tulee lisäksi ymmärtää, että jossain suoritusmuodossa ei oie IPX:ää vaan IMS-verkot on kytketty suoraan toisiinsa.

Käyttäjäpääteiaite 400, 400’ on laitteiston osa tai laite, joka sallii 15 käyttäjän olla vuorovaikutuksessa suoraan tai tietoliikennejärjestelmän kautta tietoliikennejärjestelmän kanssa eli se esittää tietoa käyttäjälle ja sallii käyttäjän syöttää tietoa eli käyttäjäpääteiaite on tietyn tietoliikenteen päätepiste. Toisin sanoen käyttäjäpääteiaite 400, 400’ voi olla mikä tahansa solmu tai isäntä, joka kykenee olemaan yhteydessä IMS-verkon kanssa, pääsyverkon (el esitetty 20 kuviossa 1) välityksenä, jos sellainen pääsyverkko on olemassa. Käyttäjäpää-telaitieen esimerkit sisältävät tietokoneen, pelikonsolin, sylimikron (muistikirjamikron),kämmenmikron, matkaviestimen (matkapuhelin) ja kiinteän puhelimen.

Välipaiveiin 200 on verkkosolmu, joka voi oiia läpinäkyvä käyttäjä- päätelaitteelle, on edullisesti riippumaton sovelluksesta tai palvelusta ja huo~ 25 lehtii liikenteen reitittämisestä. Mitä tulee termeihin ’’sovellus” ja "palvelu", ovat ^ ne keskinäisesti vaihdettavissa tässä. Yleisesti ottaen palvelu on alemman ta- o son konsepti ja sovellus on täsmällisempi termi, mutta niin ei aina ole. Esimer- £ kiksi kuvanjako (Image share) on sovellus, joka käyttää multimediapuhelinlii- o ^ kennepalvelun aikaansaamia puitteita (framework), ja se voidaan Identifioida ^ 30 soveiiustunnisteen ja palvelutunnisteen yhdistelmästä. Vertaiselta-vertaiselle-

X

£ sovellus, kuten peli, ei kuitenkaan väittämättä käytä palvelun aikaansaamia cd puitteita, missä tapauksessa järjestelmä identifioi sen palvelutason tunnisteella S vaikkakin se on tosiasiallisesti sovellus. Kuviossa 1 havainnollistetussa suori in g tusmuodossa välipaiveiin 200 on IPX-välipalvelln, joka toimii myös IPX- ^ 35 keskittimenä, joka huolehtii operaattoreiden välisistä erilaisista sopimuksista.

4

Termi "operaattori” kattaa tässä verkko-operaattorit ja palveluntarjoajat. Esimerkkiä välipaiveiimesta havainnollistetaan yksityiskohtaisemmin kuviossa 2.

Tietokanta 300 on tietovarasto, jolla on ennaitamääritelty rakenne ja se voidaan toteuttaa tekstitietokantana, relaatiotietokantana, hierarkkisena tie-5 tokantana, objektiorientoituneena tietokantana (XML-tietokantana) tai minkä muun tahansa tyyppisenä tietokantana. Tietokanta 300 voi olla arkisto, joka on julkisesti saatavilla ja jota kontrolloi julkinen nimeämisorganisaatio; esimerkki tämän tyyppisestä rekisteristä on MIME-rekisteri (Multipurpose Internet Mail Extension), joka on virallinen luettelo kaikista SANA:n (Internet Assigned Num-10 ber Authority) osoittamista MIME-tyypeistä. Tietokanta 300 voi olia operaattori-tietokanta eli operaattorin ylläpitämä ja omistama tietokanta, jossa tapauksessa operaattori voi rajoittaa pääsyä tietokantaan tallennettuihin tietoihin. Tietokanta 300 voi olla rekisteri, jota hallinnoi organisaatio jäseniensä puolesta ja johon voi olla pääsy vain jäsenillä, esimerkin sellaisesta tietokannasta ollessa 15 IR.21-tietokanta, joka sisältää operaattoreiden yhdyskäytäväsolmujen IP-osoit- teita ja jota hallinnoi GSMA (GSM Association). Tietokanta 300 voi olia iisäksi hajautettu tietokanta, joka toimii kuten keskitetty tietokanta, esimerkin sellaisesta tietokannasta ollessa verkkotunnuspalvelintyyppinen tietokanta, jolla on hierarkkinen maili. Tietokanta 300 voi lisäksi olia välipalveiimen tai minkä muun 20 tahansa laitteen sisäinen tietokanta. Esimerkkejä tietokantaan tallennetuista sisällöistä havainnollistetaan kuvioissa 3 ja 4,

Kuvio 2 on keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen laitteen lohkokaavio. Vaikka iaitetta on havainnollistettu yhtenä entiteettinä, eri moduulit ja muisti voidaan toteuttaa yhtenä tai useampana fyysisenä tai loogisena entiteet-25 tina. Laite voi olla mikä tahansa verkkosolmu tai isäntä, joka kautta yhteyden-^ muodostuspyyntö reititetään. Laitteen esimerkit käsittävät IPX-välipaivelimen, o operaattorin verkon sisäisen välipalveiimen, IMS-toiminnon, kuten puhelun ti- ώ lan ohjaustoiminnon, käsittävän verkkosolmun, SIP-palvelimen ja SlP-väiipal- o ^ veiimen.

^ 30 Laite 200 on konfiguroitu käsittelemään yhteydenmuodostuspyyntö- £ jä, jotka liittyvät palveluihin, jotka pitää herättää pyyntöjen lähettäjien ja vasto taavien vastaanottajien välille. Tätä tarkoitusta varten laite käsittää rajapinnan S 20 tietokantaan pääsyn aikaansaamiseksi, käsittely-yksikön 21 yhteydenmuo- s § dosiuspyynnön käsittelyn aikaansaamiseksi, vastaanottavan yksikön 22 erilais en 35 ten syötteiden, tiedon ja sanomien vastaanottamiseksi, ja lähettävän yksikön 23 erilaisten tuotosten, tiedon ja sanomien lähettämiseksi. Käsittely-yksikkö 21 5 on konfiguroitu hakemaan tietoa tietokannasta rajapinnan kautta, käsittelemään pyyntöä haetun tiedon mukaisesti ja olemaan vasteeliinen vastaanottavalle yksikölle. Laite voi käsittää myös muistia (ei esitetty kuviossa 2) palvelu-tunnisteiden tai liittyvän tiedon tallentamiseksi ainakin väiiaikaisesti.

5 Laitteen toiminnallisuutta tai täsmällisemmin käsittely-yksikön toi minnallisuuden erilaisia esimerkkejä kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä kuvioiden 5-8 yhteydessä. Tulee ymmärtää, että laite voi käsittää muita yksiköitä, joita käytetään yhteydenmuodostuspyyntöjen tai muiden sanomien välittämisessä tai välittämiseen. Ne ovat kuitenkin merkityksettömiä varsinaiselle 10 keksinnölle eikä niitä siksi tarvitse käsitellä yksityiskohtaisemmin tässä.

Laitteet, kuten verkkosolmut tai vastaavat verkkosolmukomponentit, ja/tai muut vastaavat kojeet tai laitteet, jotka toteuttavat vastaavan laitteen toiminnallisuuden, joka on kuvattu eräässä suoritusmuodossa, eivät käsitä vain tunnetun tekniikan mukaisia välineitä pyyntöjen vastaanottamiseksi ja herätet-15 tävään palveluun liittyvien pyyntöjen havaitsemiseksi vaan myös välineitä palvelun yhteistoimintatietojen hakemiseksi ja välineitä pyynnön käsittelemiseksi käyttäen haettua tietoa. Ne voivat lisäksi käsittää esimerkiksi välineitä tunnisteen korvaamiseksi toisella tunnisteella ja/tai välineitä tunnisteen lisäämiseksi pyyntöön. Täsmällisemmin, ne käsittävät välineitä suoritusmuodossa kuvatun 20 vastaavan laitteen toiminnallisuuden toteuttamiseksi, ja ne voivat käsittää erilliset välineet kullekin erilliselle toiminnolle tai välineet voidaan konfiguroida suorittamaan kaksi tai useampia toimintoja. Nykyiset laitteet käsittävät prosessoreita ja muistia, joita voidaan hyödyntää suoritusmuodossa. Esimerkiksi käsittely-yksikkö 21 voi olla ohjelmistosovellus, moduuli tai aritmeettiseksi laskutoi-25 mitukseksi konfiguroitu yksikkö tai toimintaprosessorin suorittama ohjelma (si-rj säitäen lisätyn tai päivitetyn ohjelmistorutiinin). Ohjelmat, joita myös ohjelmisto- o tuotteiksi sanotaan, sisältäen sovelmat ja makrot, voidaan tallentaa mille taco hansa laitteella luettavalle tietovarastovälineelle ja ne sisältävät ohjelmaohjeita

O

suorittamaan tiettyjä tehtäviä. Täten laite, kuten IPX-välipalvelin, voidaan kon-^ 30 figuroida tietokoneena tai mikroprosessorina, joka sisältää ainakin muistia £ aritmeettisen laskutoimituksen käyttämän tailennusalueen aikaansaamiseksi ja g toimintaprosessorin aritmeettisen laskutoimituksen suorittamiseksi. Ohjelmistoin rutiinit voidaan lisäksi ladata laitteeseen ja muisti voi olla poistettava muisti,

Is- § joka on irrotettavasti kytketty laitteeseen.

CNJ

35 Kuvio 3 havainnollistaa suoritusmuodon, jossa operaattorit käyttävät yleistä paivelutunnistetta eli globaalia palvelutunnisietta tai yhteistä palvelu- 6 tunnistetta identifioimaan samaa palvelua tai sovellusta, mukaisen tietokannan sisältöä. Sellaisen tunnisteen 3-1 esimerkit sisältävät IMS-tietoliikennepalvelu-tunnisteen (SCSI, IMS communication service identifier), IMS-sovellusviitetun-nisteen (lARl, IMS application reference identifier), yleisen palveiutunnisteen 5 (PSI, public service identifier), IMS-tietollikennepaivelutunnisteen ja IMS-soveiiusviitteen, ja niiden minkä tahansa käytettävissä olevan yhdistelmän. Havainnollistetussa suoritusmuodossa tietokanta 3 sisältää palveluihin liittyvät menettelytapasäännöt (policy rules) 3-2, 3~2!. Menettelytapasäännöt voivat perustua eri operaattoreiden välisiin sopimuksiin ja/tai operaattorimenettelyta-10 paan. Menettelytapasäännöt voivat olla operaattorikohtaisia, kuten kuviossa 3 on havainnollistettu, tai yhteisiä menettelytapasääntöjä tai molempien yhdistelmä. Kukin operaattori edullisesti ylläpitää eii lisää ja päivittää operaattorikohtaiset menettelytapasäännöt eri palveluille. Kuvion 3 esimerkissä operaattorin A operaattoreiden tilaajille määrittelemät menettelytapasäännöt ovat, että pal-15 velua 1D-1 voidaan käyttää vain operaattorin A tilaajien kesken, palveiu ID-N on käytettävissä operaattoreiden A, B ja X tilaajien väliilä ja että paivelulia ID-X ei ole menettelytapasääntöjä.

Kuvio 4 havainnollistaa suoritusmuodon, jossa operaattorit voivat käyttää omia paivelutunnuksiaan ja yhteistoimintatieto sisältää operaattorikoh-20 taisesti paiveiutunnisteet 4-2, 4-2’ liitettynä vastaavan palvelun ja/tai sovelluksen palvelukuvaukseen 4-1, mukaisen tietokannan sisältöä. Operaattorikohtaisten tunnisteiden etu on, että käytetty tunniste paljastaa myös operaattorin ja helpottaa siten lisätiedon etsimistä ja/tai sen tarkistamista, onko sopimusta olemassa. Vielä eräs etu on, että operaattorikohtaiset tunnisteet helpottavat 25 uusien palvelujen aikaansaamista, koska ei oie tarvetta odottaa yleistä (yhteisen tä/globaalia) palvelutunnistetta. Tulee ymmärtää, että operaattori voi käyttää o globaalia palvelutunnistetta tai yhteistä palvelutunnistetta operaattorikohtaiseen na tunnisteena. Operaattorikohtaisten tunnisteiden käytön mahdoilistaminen ^ sallii myös operaattorikohtaisten tunnisteiden ja vastaavien yleisten tunniste!- ^ 30 den välisen kuvantamisen (mapping) vapauttaen näin operaattorit, joilla jo on £ operaattorikohtainen tunniste, operaattorikohtaisen tunnisteen muuttamisesta yleiseen (yhteinen/globaali), kun se on määritetty.

S Vaikka kuviossa 4 ei olekaan havainnollistettu, voi tietokanta sisäl tä o tää myös samanlaisia yhteisiä ja/tai operaattorikohtaisia palveluun ja/tai sovei-

C\J

35 lukseen liittyviä menettelytapasääntöjä kuin ne, joita on edellä kuvattu kuvion 3 yhteydessä.

7

Jos palveiuiunniste löydetään vain operaattorin paiveiutunnisteiuet-teäosia, voidaan suoritusmuodossa, jossa käytetään operaattorikohtaisia tietokantoja, tulkita, että palvelu on rajoitettu vain operaattorin tilaajien käytettäväksi.

5 Eräässä toisessa suoritusmuodossa, jossa käytetään operaattori kohtaisia tietokantoja, palvelu, joHa ei ole palvelutunnistetta molempien operaattoreiden paivelutunnssteluetteloissa, tulkitaan estetyksi palveluksi.

Kuvio 5 on vuokaavio, joka havainnollistaa globaaleihin tunnisteisiin perustuvan suoritusmuodon mukaisen laitteen toiminnallisuutta. Viitaten kuvi- 10 oon 5, vasteena sille, että laite vastaanottaa (vaihe 501) yhteydenmuodostus-pyynnön, kuten SIP INVITE, tarkistaa laite vaiheessa 502, sisältääkö pyyntö palveiutunnisteen, kuten ominaisuustägin SIR INVITE;ssä, Jos pyyntö sisältää palvelutunnisteen, hakee laite vaiheessa 503 yhteistoimintatiedot käyttäen ha-kuavaimina palvelua ja lähettäjän operaattoria. Sitten laite käyttää haettua tie- 15 toa päätelläkseen vaiheessa 504, onko pyyntö sallittu. Toisin sanoen mahdolliset menettelytapasäännöt, jotka kuvastavat sopimuksia ja menettelytapoja, otetaan huomioon tarkistamalla, täyttyvätkö menettelytapasäännöissä asetetut ehdot. Jos pyyntö on sallittu, lähetetään pyyntö vaiheessa 505 eteenpäin kohti vastaanottajaa. Jos pyyntö ei ole saiiittu, pyyntö hylätään vaiheessa 506.

20 Jos tietokanta on esimerkiksi kuviossa 3 havainnollistettu, paivelu- tunniste on iD-N ja lähettäjän operaattori on A, haettu tieto on ’’sallittu kohti A:ta, B:tä, ja X:ää”, ja laite tarkistaa, onko vastaanottajan operaattori A, X tai D ja jos se on, pyyntö lähetetään eteenpäin, muussa tapauksessa pyyntö hylätään.

25 Kuvio 6 on vuokaavio, joka havainnollistaa suoritusmuodon, joka cvj mahdollistaa operaattorikohtaisten paiveiuiunnisteiden käytön, mukaisen iait- o teen toiminnallisuutta. Lisäksi suoritusmuodossa oletetaan, että jos sekä Sähet- <b täjän operaattorilla että vastaanottajan operaattorina on palvelulle paiveiutun- ^ niste tietokannassa, palvelu on sallittu. Täten yhteistoimintatieto on paiveiutun- ^ 30 niste (tai ei palvelutunnistetta).

£ Viitaten kuvioon 6, vasteena sille, että laite vastaanottaa (vaihe 601) g yhteydenmuodostuspyynnön, kuten SiP INVITE, tarkistaa laite vaiheessa 602, ίο sisältääkö pyyntö palveiutunnisteen, kuten ominaisuustägin SIR !NVITE:ssä.

o Jos pyyntö sisältää palveiutunnisteen, hakee iaite vaiheessa 603 paivelutun-

C\J

35 nisteen käyttäen hakuavaimina pyynnön iähettäjän operaattoria, vastaanota- 8

Jan operaattoria ja paiveiutunnistetta. Toisin sanoen vaiheessa 603 haetaan yhteistoimintatieto.

Jos paiveiutunniste saatiin (vaihe 604), pääteiiään pyynnön olevan sallittu ja pyynnön paiveiutunniste korvataan vaiheessa 605 haetulla palveiu-5 tunnisteella ja pyyntö lähetetään eteenpäin vaiheessa 606 kohti vastaanottajaa. Korvaamalla pyynnön paiveiutunniste vastaanottavassa päässä käytettävällä tunnisteella vastaanottava pää voi tunnistaa palvelun tai sovelluksen, voi reitittää pyynnön oikeaan paikkaan ja herättää vain pyydetyn palvelun tai sovelluksen.

10 Jos paiveiutunnistetta ei saatu (vaihe 604), pääteiiään pyynnön ole van ei sallittu, ja siksi pyyntö hylätään vaiheessa 607.

Jos esimerkiksi tietokanta on kuviossa 4 havainnollistettu, lähettäjän operaattori A, paiveiutunniste ID-A1 ja vastaanottajan operaattori N, palvelu on palvelu 1 ja saatu tunniste on ID-N1, ja palvelu lähetetään edelleen palvelu-15 tunnuksella ID-N1, kun taas jos paiveiutunniste on ID-A2 ja muut tekijät pysyvät samana, ei saada paiveiutunnistetta ja pyyntö hylätään.

Tulee ymmärtää, että hakuavaimet ja vaiheessa 603 käytettyjen eri hakuavainten määrä yhteistoimintatiedon saamiseen riippuvat käytetystä tietokannan rakenteesta ja siitä, mitä tietoa sinne on tallennettu. Lisäksi hakeminen 20 voidaan suorittaa vaiheittain.

Kuvio 7 on vuokaavio, joka havainnollistaa erään suoritusmuodon mukaisen laitteen toiminnallisuutta. Viitaten kuvioon 7, vasteena sille, että laite vastaanottaa (vaihe 701) yhteydenmuodostuspyynnön, kuten SIP INVITE, tarkistaa laite vaiheessa 702, sisältääkö pyyntö palveiutunnisteen, kuten ominai-25 suustägin SiP INV!TE:ssä. Jos pyyntö sisältää paiveiutunnisteen, hakee iaite cg vaiheessa 703 yhteistoimintatiedon käyttäen hakuavaimina lähettäjän operaat- ° toria ja pyynnön paiveiutunnistetta. Sitten laite käyttää haettua tieto päätelläk- ώ seen vaiheessa 704, onko pyyntö sallittu. Toisin sanoen mahdolliset menette-

O

^ lytapasäännöt, jotka heijastavat sopimuksia ja menettelytapoja, otetaan huo- ^ 30 mioon tarkistamalla, täytetäänkö menettelytapasäännöissä asetetut ehdot. Jos £ pyyntö on sallittu, hakee laite vaiheessa 705 tietokannasta vastaanottajan ope- g raattorin palveiutunnisteen palvelulle ja. Sitten iaite tarkistaa vaiheessa 706, S ovatko palvelutunnisteet samat. Jos ne ovat erilaiset, iaite tallentaa vaiheessa § 707 palvelutunnisteparin väliaikaisesti käytettäväksi istunnon ajan. Lisäksi iaite C\l 35 korvaa vaiheessa 708 pyynnön paiveiutunnisteen haetulla palvelutunnisteella, ja pyyntö lähetetään edelleen vaiheessa 709 kohti vastaanottajaa.

9

Jos paiveiutunnisteet ovat samat (vaihe 706), pyyntö lähetetään edelleen vaiheessa 709 kohti vastaanottajaa.

Jos pyyntö el ole sallittu (vaihe 704), pyyntö hylätään vaiheessa 710.

5 Jos pyyntö ei sisällä palvelutunnistetta (vaihe 702), laite analysoi vaiheessa 711, onko yhteydenmuodostuspyyntö sen tyyppinen, että se tarvitsee palveiutunnisteen. Laite tutkii SIP !NVOKE:n otsakkeita, mukaan lukien SDP-otsakkeet (SDP, session description protocol) ja pyydetyn median, ja tätä tietoa käyttäen päättelee, tarvitaanko palvelutunnistetta. Laite voi esimerkiksi 10 sisältää konfiguraatiotietoa tai sillä voi olla pääsy sellaiseen tietoon, konfigu-raatiotiedon osoittaessa, että tämäntyyppisenä otsaketiedoiia ja mediaiia tarvitaan palvelutunnistetta.

Jos palvelutunnistetta tarvitaan, päättelee laite vaiheessa 712, mikä palveiu on. Päättely perustuu eduiiisesti edelläkuvattuun analyysiin ja/tai konfi-15 guraatiotietoon. Sitten laite hakee vaiheessa 713 yhteistoimintatiedon käyttäen hakuavaimina lähettäjän operaattoria ja palvelua. Sitten laite käyttää haettua tietoa päätelläkseen vaiheessa 714, onko pyyntö sallittu. Jos pyyntö on sallittu, hakee laite vaiheessa 715 tietokannasta sekä lähettäjän että vastaanottajan operaattorin palveiutunnisteen palvelulle. Sitten laite iisää vaiheessa 716 hae-20 tun vastaanottajan operaattorin palveiutunnisteen pyyntöön. Tämän piirteen etuna on, että tästä lähtien palveluun liittyvät sanomat sisältävät palveiutunnisteen mahdollistaen sen lisäämisen esimerkiksi laskutustietueisiin. Laite tarkistaa lisäksi vaiheessa 717, ovatko paiveiutunnisteet samat. Jos ne ovat erilaiset, laite tallentaa vaiheessa 718 palvelutunnisteparin väliaikaisesti käytettä-25 vaksi istunnon ajan ja palveiutunnisteen sisältävä pyyntö lähetetään edelleen ^ vaiheessa 709 kohti vastaanottajaa. Jos paiveiutunnisteet ovat samat (vaihe o 717), pyyntö, joka sisältää palveiutunnisteen, lähetetään edelleen vaiheessa (b 709 kohti vastaanottajaa.

^ Jos pyyntö ei ole sallittu (vaihe 714), pyyntö hylätään vaiheessa ^ 30 710.

X

£ Tallentamana palvelutunnisteparin laite voi havaita istunnot ja istunto non lisäsanomat, joissa paiveiutunniste tulee muuttaa, niistä, joissa ei ole tar- ίο vettä muuttaa palvelutunnistetta. Tämä minimoi laitteen prosessointikuormitus- § ta. Paiveiutunnisteparin tallentamisen lisäetu on, että tietokantakyselyjen mää-

C\J

35 rä minimoidaan. Palvelutunnisteparin tallentamisen sijaan voidaan kuitenkin 10 käyttää jotain muuta indikaatiota, kuten iippua laitteessa ylläpidetyssä istunto-tiedossa.

Kuvio 8 on signalointivuokaavio, joka havainnollistaa suoritusmuodon, jossa käytetään SiP:iä ja joka tukee operaattorikohtaisia palvelutunnistei-5 ta, mukaista signalointia. Havainnollistetussa esimerkissä oletetaan lisäksi, että käyttäjä A on operaattorin A, jolla on IMS-runkoverkko A, tilaaja ja että käyttäjä B on operaattorin B, jolla on IMS-runkoverkko B, tilaaja, verkkojen ollessa kytketty IPX-verkon, joka sisältää IPX-välipalvelimen, kautta tietokantaan DB.

10 Viitaten kuvioon 8 käyttäjä A haluaa jakaa videon käyttäjän B kans sa. Siksi käyttäjän A käyttäjäpäätelaitteessa UT-A aloittaa yhteydenmuodos-tuspyynnön kohdassa 8-1 ja palvelunmuodostamispyyntö SIP INVITE 8-2, joka sisältää ominaisuustäginä “gsma.vs”, lähetetään. Ominaisuustägi "gsma.vi” on operaattorin A palvelutunniste videonjakopalvelulle. Vasteena ominaisuustägil- 15 le pyynnössä 8-2, IMS-runko A identifioi kohdassa 8-3 palvelun ja esimerkiksi oikea SIP-sovelluspaSvelin herätetään. IMS-runko A voi myös tallentaa ominai-suustägin laskutustarkoituksessa tai käyttää sitä esimerkiksi menettelytapa-kontrolloinnissa tarjoamaan sopivaa palvelun laatua ( QoS, quaiity of service) pääsyverkossa. Tätä ei ole kuitenkaan havainnollistettu kuviossa 8.

20 IMS-runko A reitittää pyynnön 8-2 pyynnössä olevan käyttäjän B

osoitteen perusteella IPX-verkkoon, jossa IPX-välipalvelin vastaanottaa pyynnön. Vasteena pyynnön vastaanottamiselle IPX-välipalvelin havaitsee kohdassa 8-4 omsnaisuustägin ja tekee kyseiyn 8-5 tietokantaan DB käyttäen yhtenä hakuavaimena ominaisuustägiä. Tietokanta DB palauttaa kyselyvastauksen 8- 25 6 yhteistoimintatiedolla. Sitten !PX-välipa!ve!un tutkii kohdassa 8-6 yhteistoi- c mintatietoa ja päättelee kohdassa 8-7, että videonjakaminen käyttäjän A ope- o raattorin ja käyttäjän B operaattorin välillä on sallittua, mutta että vastaanottaen jän operaattori käyttää videonjakamispalvelulle palvelutunnistetta “turbo- call.op2.com”. Siksi IPX-välipalvelin muuttaa kohdassa 8-7 SIP INVITE pyyn-^ 30 nön kontaktiotsakekentän sisältämään “gsma.vs”:n asemasta “turbo- £ call.op2.com”:n ja lähettää sitten muutetun yhteydenmuodostuspyynnön 8-2’ kohti käyttäjäpäätelaitetta UT-B. IPX-välipalvelin tallentaa lisäksi kohdassa 8-7 S palvelutunnisteet käytettäväksi istunnon kanssa.

o Vasteena pyynnön 8-2’ ominaisuustägille IMS-runko B identifioi koh- C\l 35 dassa 8-8 palvelun ja esimerkiksi oikea SIP-sovelluspaivelin herätetään. Tätä 11 ei kuitenkaan ole havainnollistettu kuviossa 8. Sitten IMS-runko B reitittää pyynnön 8-2! käyttäjän B käyttäjäpäätelaitteeseen UT-B.

UT-B identifioi kohdassa 8-9 palvelun pyynnön 8-2’ ominaisuustägin perusteella, kysyy kohdassa 8-9 käyttäjän hyväksyntää palvelulle ja vasteena 5 käyttäjän palvelun hyväksynnälle herättää kohdassa 8-9 palvelusovelluksen. UT-B myös palauttaa pyyntöön vastauksen 8-10, vastauksen ollessa tässä esimerkissä 200 OK, joka sisältää ominaisuustägin “turboca!S.op2.CGm" osoittaen näin, mitä hyväksyttiin.

IMS-runko B reitittää vastauksen 8-1 ö SPX-verkkoon, jossa IPX-väli-10 palvelin vastaanottaa sen, huomaa, että se liittyy pyyntöön 8-2' ja siksi muuttaa kohdassa 8-11 vastauksen ominaisuustägin olemaan “gsma.vs” ja lähettää sitten muutetun vastauksen 8-10’ eteenpäin IMS-rungon A kautta UT-AiHe, joka sitten aloittaa videon lähettämisen (ei ole havainnollistettu kuviossa 8).

Vaikkakaan kuviossa 8 ei oie näytetty, kun IPX-väiipalveHn vastaan-15 ottaa UT-A:ita tähän istuntoon liittyvän Sisä-SIP-sanoman ja joka sisältää ominaisuustägin, se muuttaa sanoman ominaisuustägin UT~B:n (ja IMS-rungon B) käyttämäksi ominaisuustägiksi ja päinvastoin.

Eräässä toisessa keksinnön suoritusmuodossa IPX-välipaiveiin ei tallenna kohdassa 8-7 paivelutunnisteita vaan kysyy tietokannalta myös vas-20 teenä vastauksen 8~10 vastaanottamiselle.

Vaikka keksintöä on selostettu edellä yhteydenmuodostuksen ja SlP-sanomien kanssa, sitä voidaan käyttää samalla tavalla muista syistä ja/tai muissa protokollasanomissa lähetetyille palvelutunnisteilie. Esimerkiksi olotila-paivelusanomaZ-dokumentti (olotilapalvelu, presence service) voi myös sisältää 25 attribuutin, jota käytetään identifioimaan palvelu osana olotilamonikkoa. Oloti-cg lasanomassa käytetyn tunnisteen ja SIP-signaloinnissa käytettävän palvelu- o tunnisteen välinen koordinointi aikaansaadaan muuttamalla tunniste kuten se- ώ lostetaan yhdessä edellisissä suoritusmuodoissa SIR- sanomilla. Tällä on se pIj etu, että aina käytetään samaa tunnistetta riippumatta tunnistetiedon kuljetta- ^ 30 miseen käytetystä protokollasta ja päätelaitteen täytyy tunnistaa vain yksi tun- £ niste, Olotilapalveiun käyttämien protokollien esimerkit sisältävät SIMPLE:n g (SIP for instant messaging and presence leveraging extensions), XMPP:n ίο (IETF extensible messaging and presence protocol) ja IMPP:n (instant messa- § ging and presence protocol).

CVJ

35 Vaikka keksintöä on edellä selostettu olettaen, että vastaanottaja on toisen operaattorin käyttäjäpäätelaite, vastaanottaja voi olla käyttäjä pääte la it- 12 teiden joukko, saman operaattorin käyttäjäpäätelaite ja/tai sovelluspalvelin. Sovelluspalvelimen esimerkit sisältävät SIP-sovelluspalvelimen, joka tarjoaa lisäarvopalvelulta ja joka sijaitsee joko käyttäjän kotiverkossa tai kolmannen osapuolen paikassa. Kolmas osapuoli voisi olla verkko tai yksinkertaisesti erillinen 5 sovelluspalvelin.

Lisäksi IPX-välipalvelimen sijaan tai sen lisäksi IMS-rungossa 1 ja/tai IMS-rungossa 2 sijaitseva palvelin voi suorittaa saman toiminnallisuuden kuin IPX-väiipalvelin.

Edeliä kuvioiden 5-8 yhteydessä kuvatut vaiheet/kohdat, signalointi-10 sanomat ja liittyvät toiminnot eivät ole absoluuttisessa aikajärjestyksessä ja joitakin vaiheita/kohtia voidaan suorittaa samanaikaisesti tai annetusta järjestyksestä poiketen. Esimerkiksi kuvion 7 vaiheet 707 ja 708 voidaan suorittaa samanaikaisesti, Muita toimintoja voidaan myös suorittaa vaiheiden/kohtien välissä tai vaiheiden/kohtien sisällä ja muita signalointisanomia voidaan lähet-15 tää havainnollistettujen sanomien välissä. Joitakin vaiheita/kohtia tai niiden osia voidaan myös jättää pois tai integroida yhteen tai korvata vastaavalla vai-heella/kohdalla tai vaiheen/kohdan osalla. Esimerkiksi kuvion 7 vaiheet 703 ja 705 voidaan yhdistää, vaihe 706 jättää pois ja vaiheet 713 ja 715 yhdistää. Laitetoiminnot havainnollistavat proseduuria, joka voidaan toteuttaa yhteen tai 20 useampaan fyysiseen tai loogiseen entiteettiin. Signalointisanomat ovat vain esimerkinomaisia ja ne voivat jopa käsittää useita erillisiä sanomia saman tiedon lähettämiseksi. Sanomat voivat lisäksi sisältää muuta tietoa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että teknologian kehittyessä kek-25 sinnöllinen konsepti voidaan toteuttaa monella tavoin. Keksintö ja sen suori-cm tusmuodot eivät rajoitu edellä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihde!- gj la vaatimusten suojapisrin sisällä.

i

CO

9

CVJ

z

X

CL

CD

CO

m r- o o

CVJ

Claims

1. Menetelmä, joka käsittää: vastaanotetaan (501, 801) yhteydenmuodostuspyyntö, joka liittyy pyynnön lähettäjän ja vastaanottajan, jolle pyyntö on tarkoitettu, välille heräfet-5 tävään palveluun, tu n nettu siitä, että tarkistetaan (504, 804) vasteena sille, että pyyntö sisältää palvelu-tunnisteen, joka osoittaa palvelun, palvelun yhteistoimintatiedosta, joka käsittää operaattoriin liittyvät menettelytapasäännöt ja/tai kullekin palvelua tarjoa-10 valle operaattorille tietoa operaattorin palvelulle käyttämästä palvelutunnistees-ta, kuinka käsitellä pyyntöä ottaen huomioon ainakin lähettäjän operaattorin; ja käsitellään pyyntöä tarkistuksen tuloksen perusteella, joka käsittely sisältää pyynnön hylkäämisen tai pyynnön lähettämisen edelleen ja/tai pyynnössä olevan palvelutunnisteen korvaamisen vastaanottajan operaattorin pal-15 velutunnisteella ennen pyynnön lähettämistä edelleen,

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa tarkistaminen (504) sisältää menettelytapasääntöjen perusteella sen päättelemisen, onko pyyntö sallittu, ja käsittely sisältää pyynnön hylkäämisen (506), jos se ei ole sallittu, ja pyynnön lähettämisen edelleen (507), jos se on sallittu.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, joka käsittää lisäksi: päätellään (711) vasteena sille, ettei yhteydenmuodostuspyyntö sisällä palvelutunnistetta, tarvitaanko palvelutunnistetta; haetaan (713) vasteena sille, että palvelutunnistetta tarvitaan, yhteistoimintatiedosta palvelutunniste palvelulle; ja 25 lisätään (716) pyyntöön haettu palvelutunniste.

£! 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, joka käsittää ° lisäksi: o käytetään lähettäjän operaattorilla ensimmäistä palvelutunnistetta palvelulle; x 30 käytetään vastaanottajan operaattorilla toista palvelutunnistetta pal velulle; CD co liitetään yhteistoimintatiedossa ensimmäinen palvelutunniste ja toi- rC nen palvelutunniste palveluun; ja O ° korvataan (605) käsittelyssä pyynnön ensimmäinen palvelutunniste 1 toisella palvelutunnisteella ennen pyynnön lähettämistä edelleen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, jossa ensimmäinen palvelutunniste on operaattorikohtainen palvelutunniste palvelulle ja toinen palvelutunniste on yleinen palvelutunniste palvelulle.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, jossa ensimmäinen 5 palvelutunniste on yleinen palvelutunniste palvelulle ja toinen palvelutunniste on operaattorikohtainen palvelutunniste palvelulle.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, jossa ensimmäinen palvelutunniste ja toinen palvelutunniste ovat operaattorikohtaisia palvelukin-nisteita.

8. Patenttivaatimuksen 4, 5, 8 tai 7 mukainen menetelmä, joka käsit tää lisäksi korvaamisen suorittamisen kullekin yhteyteen liittyvälle ja palvelu-tunnisteen sisältävälle sanomalle.

9. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, jossa palvelu on sovellus, joka käyttää aiemman tason palvelua. 15

10, Tietoliikennejärjestelmä (100), joka käsittää: laitteen, jonka kautta reititetään yhteydenmuodostuspyyntö, joka liittyy pyynnön lähettäjän ja vastaanottajan, jolle pyyntö on tarkoitettu, välille herätettävään palveluun, tunnettu siitä, että 20 järjestelmä käsittää lisäksi tietokannan (300), joka sisältää palvelun yhteistöimintatietoa, joka käsittää kullekin palvelua tarjoavalle operaattorille tietoa (4-2, 4-2’) operaattorin palvelulle käyttämästä palvelutunnisteesta ja/tai operaattoriin liittyvät menettelytapasäännöt (3-2, 3-2’); ja laite (200) on järjestetty hakemaan vasteena pyynnön vastaanotta- 25 miselle yhteistöimintatietoa tietokannasta käyttäen ainakin pyynnön lähettäjän operaattoria ja palvelutunnistetta hakuavasmina, käyttämään palvelun yhteisiä toimintatietoa sen päättelemiseksi, kuinka käsitellä pyyntöä ja käsittelemään O ^ pyyntöä vastaavasti siten, että o laite (200) on konfiguroitu päättelemään haettujen menettelytapani 30 sääntöjen perusteella, onko pyyntö sallittu, hylkäämään pyynnön, jos se ei ole jc sallittu, ja edelleen lähettämään pyynnön, jos se on sallittu ja/tai laite (200) on konfiguroitu korvaamaan pyynnössä oleva palvelutunniste vastaanottajan ope-co g raattorin käyttämällä paivelutunnisteella ennen pyynnön lähettämistä eteen in £ pam. ° 35

11. Vaatimuksen 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä (100), jossa laite (200) on konfiguroitu vertaamaan pyynnössä olevaa palvelutunnistetta vastaanottajan operaattorin käyttämään palvelutunnisteeseen ja vain vasteena sille, että palvelutunnisteet ovat erilaiset, korvaamaan pyynnössä oleva palve-lutunniste vastaanottajan operaattorin käyttämällä paivelutunnisteelia.

12. Vaatimuksen 10 tai 11 mukainen tietoiiikennejärjesteimä (100), 5 jossa järjestelmä käsittää operaattorin runkoverkkoja (500, 500’), jotka on kon- figuroitu identifioimaan palvelu pyynnössä olevan palveiutunnisteen perusteella ja tallentamaan palvelutunniste Saskutustarkoituksiin tai käytettäväksi menet-telytapakontrolliän,

13. Vaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen tietoiiikennejärjesteimä io (100), jossa iaite (200) on lisäksi konfiguroitu suorittamaan palveiutunnisteen korvaaminen peräkkäisiin sanomiin, jotka liittyvät yhteyteen ja sisältävät palve-lutunnisteen.

14. Vaatimuksen 10, 11, 12 tai 13 mukainen tietoiiikennejärjesteimä (100), jossa järjestelmä käsittää lisäksi operaattoreiden välisen runkoverkon 15 (510), iaite (200) on operaattoreiden välisen runkoverkon välipalvelin ja tieto kanta (300) on IR.21-tietokanta, joka sisältää operaattoreiden yhdyskäytä-väsoimujen IP-osoitteet,

15. Laite (200), joka käsittää: välineet (25) yhteydenmuodostuspyynnön vastaanottamiseksi pal- 20 veiuun; tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi: havaitsemisvälineet (21) vasteena pyynnölle, joka sisältää palvelu-tunnisteen, sen havaitsemiseksi, että pyyntö liittyy palveluun, joka tulee herättää pyynnön lähettäjän ja vastaanottajan, jolle pyyntö on tarkoitettu, välille; 25 välineet (21) palvelun yhteistoimintatiedon hakemiseksi, välineiden hakemiseksi ollessa vasteellisia havaitsemisvälineille ja järjestetty käyttämään C\J ^ ainakin lähettäjän operaattoria ja palvelutunnistetta hakuavasmina; ja ^ välineet (21) pyynnön käsittelemiseksi käyttäen haettua yhteistoi- co 9 mintatietoa, jotka välineet käsittelemiseksi (21) on konfiguroitu päättelemään 30 yhteistoimintatsetojen sisältämien menettelytapasääntöjen perusteella, onko pyyntö sallittu, hylkäämään pyynnön, jos se ei ole sallittu, ja lähettämään CL pyynnön eteenpäin, jos se on sallittu ja/tai co välineet (21) käsittelemiseksi on konfiguroitu korvaamaan pyynnös- LO ^ sä oleva palvelutunniste yhteistoimintatietoon vastaanottajan operaattorin pal- O cv 35 velutunnisteena palvelulle sisällytetyllä paivelutunnisteelia. 18

16, Vaatimuksen 15 mukainen laite (200), jossa välineet (21) käsittelemiseksi on lisäksi konfiguroitu hylkäämään pyyntö vasteena sille, että haettu yhteistoimintatieto el sisällä vastaanottajan operaattorin palveiutunnistetta palvelulle.

17. Vaatimuksen 15 tai 18 mukainen laite (200), jossa välineet (21) käsittelemiseksi on lisäksi konfiguroitu suorittamaan palvelutunnisteen korvaaminen seuraavissa sanomissa, jotka liittyvät yhteyteen ja sisältävät palvelu-tunnisteen.

18. Laite (200), joka käsittää: 10 välineet (24) sanoman vastaanottamiseksi lähettäjältä eteenpäin lä hetettäväksi vastaanottajalle; t u n n e 11 u siitä, että laite käsittää lisäksi: havastsemisvälineet (21) sen havaitsemiseksi, että sanoma sisältää palvelutunnisteen attribuuttina; 15 välineet (21) vastaanottajan operaattorin palvelulle käyttämän palve lutunnisteen hakemiseksi, välineiden hakemiseksi ollessa vasteellisia havait-semisvälineille ja järjestetty käyttämään hakuavaimina ainakin vastaanottajan operaattoria ja sanomassa olevaa palveiutunnistetta; ja välineet (21) sanomassa olevan palvelutunnisteen korvaamiseksi 20 haetulla palvelutunnisteella.

19. Vaatimuksen 18 mukainen laite (200), jossa sanoma on istunnon alustusprotokollasanoma tai sanoma, joka liittyy olotilapalveluun. CM δ CM ώ o CM X X CL CO CO CO LO N- O o CM