FI118620B - Yhteistoiminta - Google Patents

Description

1 118620

Yhteistoiminta Keksinnön ala

Keksintö liittyy verkkoalueiden väliseen yhteistoimintaan, ja erityisesti erilaisten IP (Internet Protocol) -pohjaisten verkkoalueiden väliseen yh-5 teistoimintaan.

Keksinnön tausta

Tietoliikenneteknologian, erityisesti IP-pohjaisen tietoliikenneteknologian, ja käyttäjäpäätelaitteiden kehittyminen on mahdollistanut monipuolisia tietoliikennemahdollisuuksia. Samalla kun tietoliikenneteknologia ja tietoliiken-10 nemahdollisuuksien käyttö on kasvanut nopeasti, myös verkkoalueiden ja verk-koalueoperaattoreiden, kuten palveluntarjoajien tai perinteisten verkko-ope-raattoreiden, määrä kasvaa nopeasti. Yhteistoiminta eri operaattoreiden verkkoalueiden välillä on perusvaatimus erilaisten palveluiden käyttämisen mahdollistamiseksi eri verkkoalueiden käyttäjien välillä ja tietoliikenteen mahdollista-15 miseksi eri verkkoalueiden tilaajien välillä.

Yhteistoimintaan ja IP-pohjaiseen tietoliikenteeseen, erityisesti laskuttamiseen, liittyvä ongelma on, että tulisi olla olemassa mekanismi sen varmentamiseksi, että lähettäjä on se, kuka hän väittää olevansa.

. . Keksinnön lyhyt kuvaus • · · 20 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä ja • · * menetelmän toteuttava laitteisto helpottamaan edellä mainittua haittaa ja hei- • · ]···* pottamaan verkkoalueiden välisiä yhteistoimintajärjestelyjä. Keksinnön tavoite :·: : saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä, verkkosolmulla, tietokannalla ja tie- • m : tokoneohjelmistotuotteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäi- 25 sissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot esitetään epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksintö perustuu ongelman havaitsemiseen ja sen ratkaisemiseen hyödyntäen verkkosolmua, jonka läpi kulkee ainakin signalointi ja vastaava oh-jaustason liikenne muiden verkkoalueiden kanssa. Verkkosolmu käsittää tai sil- • · : " 30 lä on pääsy loogisesti keskitettyyn tietokantaan, joka sisältää yhteistoiminnas- sa tarvittavaa tietoa. Sellainen tieto sisältää esimerkiksi tietoa verkkoalueista, : joilla on yhteistoimintasopimuksia, ja verkkoalueisiin liittyvää osoitetietoa. Kun • · · verkkosolmu vastaanottaa sanoman, verkkosolmu käyttää tietokannan tietoa • · lähettäjän oikeellisuuden ja sopimuksen olemassaolon tarkistamiseen. Jos lä- 118620 2 hettäjä ei ole väärennetty ja sopimus on olemassa, verkkosolmu lähettää sanoman eteenpäin käyttäen tietokannan osoitetietoa.

Verkkosolmu käyttää keksinnön eräässä suoritusmuodossa tietokannan tietoa lähettäjän oikeellisuuden ja sopimuksen olemassaolon tarkista-5 miseen. Jos lähettäjä ei ole väärennetty ja sopimus on olemassa, verkkosolmu lähettää sanoman eteenpäin käyttäen tietokannan osoitetietoa. Tämän suoritusmuodon etuna on, että kunkin verkkoalueen täytyy pystyttää ja ylläpitää vain yhtä assosiaatiota, assosiaatiota verkkosolmuun, riippumatta verkkoalueiden, joiden kanssa verkkoalueella on yhteistoimintasopimus, määrästä. Täten 10 suoritusmuoto tekee helpommaksi laskuttamisen mahdollistamisen edellytyksen: suojatun tietoliikenteen. Tunnetun tekniikan mukainen yhteistoiminta suojatulla tietoliikenteellä on tyypillisesti toteutettu käyttäen niin sanottuja IP-suo-jaustunnelointia (IP security, IPsec). Kuten alan ammattilainen tietää, kunkin verkkoalueen täytyy pystyttää ja ylläpitää IPsec-suojausassosiaatioita kunkin 15 toisen verkkoalueen kanssa IPsec-tunnelointia varten. Assosiaatioita ylläpidetään tyypillisesti erikseen tulevaa liikennettä ja lähtevää liikennettä varten. Näiden assosiaatioiden pystyttäminen, käsittely ja ylläpitäminen kymmenien ja satojen muiden verkkoalueiden kanssa on melko raskas tehtävä, joka vältetään suoritusmuodolla.

20 Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa verkkosolmu sijait see luotettavassa verkossa. Tosiasia, että verkkosolmu on luotettavassa ver-v kossa, ratkaisee suojausongelman ja mahdollistaa laskutuksen.

• · · • ·· *··.. Kuvioiden lyhyt selostus • ·

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin edullisten • · · "V 25 suoritusmuotojen avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa *;.Y Kuvio 1 on lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön erään suori- • · ***** tusmuodon mukaista esimerkkijärjestelmää;

Kuvio 2 on keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen välimuisti- ·· : *** palvelimen lohkokaavio; 30 Kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa keksinnön erään suori- tusmuodon mukaisen välimuistipalvelimen toiminnallisuutta; ja ]···. Kuvio 4 on signalointikaavio, joka esittää keksinnön erään suoritus- • » '1.1 muodon mukaista signalointia.

• · • · · • · · ·«· · m • · · • ·· • Φ 118620 3

Joidenkin suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Seuraavat suoritusmuodot ovat esimerkein valaisevia. Vaikka selityksessä voidaan viitata "erääseen”, "yhteen” tai "joihinkin” suoritusmuotoon (suoritusmuotoihin) useissa paikoissa, tämä ei välttämättä tarkoita, että kukin 5 sellainen viittaus on samaan suoritusmuotoon (samoihin suoritusmuotoihin) tai että piirre soveltuu vain yksittäiseen suoritusmuotoon.

Esillä oleva keksintö soveltuu lähes mihin tahansa tietoliikennejärjestelmään, joka aikaansaa yhteistoiminnan eri verkkoalueiden välillä, ja keksintö on sovellettavissa erityisesti verkkoalueisiin, jotka tukevat IP-pohjaisia 10 palveluja. Verkkoalue on tyypillisesti yksittäisen hallintoviranomaisen operoima, ja termi verkkoalue kattaa tässä erilaisia verkkoja kattaen sekä palveluntarjoajien, jotka ostavat tarpeelliset verkkopalvelut, verkkoalueet ja verkko-operaattoreiden verkkoalueet Tietoliikennejärjestelmä voi olla kiinteä tietoliikennejärjestelmä ja/tai langaton tietoliikennejärjestelmä tai mikä tahansa niiden 15 yhdistelmä. Esimerkki sellaisesta järjestelmästä on IP-pohjainen järjestelmä, kuten pääsyriippumaton IMS (IP multimedia subsystem), jolla on kerroksellinen arkkitehtuuri, jossa käyttäjäliikenne on käyttäjätasolla ja signalointiliikenne, is-tunnonhaliinta mukaan lukien, käyttää ohjaustasoa. Tietoliikennejärjestelmät, erityisesti langattomat tietoliikennejärjestelmät, kehittyvät nopeasti. Tällainen 20 kehitys voi vaatia lisämuutoksia keksintöön. Sen vuoksi kaikki sanat ja ilmaisut tulisi tulkita laajasti ja ne on tarkoitettu havainnollistamaan, ei rajoittamaan, • · \v keksintöä. Mitä keksintöön tulee, toiminto on oikeammin relevantti kohta kuin • *·· se tosiasia, missä verkkosolmussa keksintö sijaitsee.

Keksintöä selostetaan seuraavassa käyttäen esimerkkijäijestelmä- : 25 nä, johon esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa, järjestelmää, joka hyödyn- ··· · : tää IMS:iä ja GRX:ää (GPRS Roaming Exchange) rajoittamatta keksintöä nii- .···. hin. Tulisi ymmärtää, että järjestelmät, verkot ja käytetyt siirtomenetelmät ovat epärelevantteja varsinaiselle keksinnölle. Siksi niistä ei tarvitse kertoa yksityis-.. kohtaisemmin tässä. Esillä oleva keksintö liittyy ensisijaisesti verkkosolmuun, 30 jonka verkkosolmun läpi kulkee yhteydenmuodostamiset IP-pohjaisten verkko- • # ’·;·* alueiden välillä, tai joissain suoritusmuodoissa jopa IP-pohjaisten verkkoaluei- den sisällä, verkkosolmun käsittäessä tietokannan tai pääsyn tietokantaan, jo-ka sisältää verkkoalueeseen liittyvää tietoa, jota kuvataan tarkemmin myöhem- ··· . *. min. Verkkosolmu sijaitsee edullisesti luotettavassa verkossa, joka on verkko- • · · ; 35 alueille ulkoinen. Jäljempänä ulkoisen solmun ja vastaavan tietokannan yhdis- • · · *· telmää kutsutaan väiimuistipalvelimeksi riippumatta siitä, sijaitsevatko ne vai 118620 4 eivät varsinaisesti samassa yksikössä.

Kuvio 1 esittää erittäin yksinkertaistetun jäijestelmäarkkitehtuurin, joka käsittää vain tietoliikennejäijesteimän 1, kolme käyttäjälaitetta 2, 2’, 2”, erilaisia IP-pohjaisia verkkoalueita 3, 3’, 3”, ja kaksi luotettavaa verkkoa 4, 4’.

5 Kukin eri verkkoalueista on edullisesti yhdistetty vain yhteen välimuistipalveli-meen 41, 41’. joka sijaitsee luotettavassa verkossa, suoraan tai verkkoalueen (verkkoalueiden) kautta ja/tai välimuistipalvelimellisen tai välimuistipalvelimat-toman luotettavan verkon (luotettavien verkkojen) kautta. Keksintö voidaan kuitenkin toteuttaa vaikka verkkoalue on kytketty kahteen tai useampaan keksin-10 nön erään suoritusmuodon mukaiseen välimuistipalvelimeen ja/tai välimuisti-palvelin sijaitsee verkkoalueella. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että järjestelmä voi käsittää myös muita laitteita, verkkosolmuja, jäijestelmäentiteettejä, toimintoja ja rakenteita, joita ei tarvitse kuvata tässä yksityiskohtaisesti.

Käyttäjälaitteet havainnollistavat tietoliikenteen erilaisia päätepisteitä 15 ja ne voivat olla matkaviestimiä tai kiinteitä päätelaitteita, kuten henkilökohtaisia tietokoneita tai matkapuhelimia. Käyttäjälaitteiden tyyppi ja toiminnallisuus ovat epärelevantteja keksinnölle ja sen vuoksi niistä ei keskustella yksityiskohtaisesti tässä.

Verkkoalueet voivat olla tyypiltään samanlaisia tai erilaisia. Ne voi- 20 vat olla operaattoreiden verkkoalueita, jotka molemmat operaattorit ovat sekä palvelun tuottajia että iiityntäoperaattoreita tai liityntäpalvelun ostavien palve- :V: luntuottajien verkkoalueita. Esimerkkejä jäijemmistä ovat erilaiset ADSL-pal- veluntuottajat ja muut yksityiset verkot. Verkkoalueet voivat käyttää samaa pro- :***; tokollaa tai eri protokollia tai saman protokollan eri versioita. Verkkoalue voi oi- ·«· : .·. 25 la avoin verkkoalue tai suljettu verkkoalue. Kuvion 1 esimerkissä verkkoalue 2

:“·! (IMS1) on IMS-tyyppinen verkkoalue, joka käyttää SIP:iä, verkkoalue 2” (IMS

• » t 'V..[ 2) on myös IMS-tyyppinen verkkoalue käyttäen samaa tai toista SIP:n versiota *“** ja verkkoalue 2” on yksityinen verkkoalue, joka käyttää esimerkiksi H.232:sta.

IMS-tyyppiset verkkoalueet käsittävät tyypillisesti GGSN:n (Gateway GPRS : 30 Support Node), jonka kautta ohjaustason ja käyttäjätason liikenne kulkee käyt- täjälaitteille ja käyttäjälaitteilta verkkoalueen IMS-osassa. IMS-osa käsittää « tyypillisesti yhden tai useamman puhelulstunnon ohjaustoiminnon CSCF (call .··*, session control function) ja rajayhdyskäytävän BG (border gateway), joka on edullisesti yhdistetty välimuistipalvelimeen. Käyttäjätason liikenne muihin verk- :·: i 35 koalueisiin kulkee tyypillisesti GGSN:stä BG:lle ja sieltä joko välimuistipalvell· • · :Λ: meen tai suoraan toisen verkkoalueen BG:lle, kun taas ohjaustason liikenne 118620 5 kulkee GGSN.stä vastaavalle CSCF.IIe (CSCF:ille), sieltä BG:lle ja sitten väli-muistipalvelimeen.

Luotettava verkko 4,4’, joka sisältää välimuistipalvelimen 41,41’, voi perustua GRX:n keskitettyyn IP (Internet Protocol) reititysverkkoon, joka mah-5 dollistaa kytkeytymisen eri verkkoalueisiin, verkkovierailun, ja suljetun järjestelmän toteuttamisen. GRX aikaansaa luotettavan verkon eli pääsyä kontrolloidaan valmiudella taata tietty palvelutaso ennustettavilla viiveillä, mahdollistaen täten myös IMS-käyttäjille monenlaisia palveluja, jotka vaativat tiettyä palvelutasoa ja ennustettavia viiveitä, kuten reaaliaikaisten videoiden jakaminen. 10 GRX-verkon käyttämisellä verkkoalueiden välisenä verkkona on toisena etuna tosiasia, että liiketaloudellisten laskutusmerkintäproseduurien (charge docketing procedure) vuoksi verkon täytyy olla suojattu ja luotettava, kuten olemassaoleva GRX on, ja siksi välimuistipalvelimena, jonka kautta verkkoalueiden välinen liikenne reititetään, voidaan käyttää myös laskutustarkoituksiin. Vielä 15 eräänä etuna on, että voidaan käyttää olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria välttäen näin tarpeen rakentaa uutta verkkoinfrastruktuuria.

Termi ’’luotettava verkko” kattaa tässä kaikentyyppiset luotettavat verkot, jotka kykenevät käsittämään keksinnön suoritusmuodon mukaisen välimuistipalvelimen. Tulisi ymmärtää, että välimuistipalvelimen sisältävän verkon 20 teknologialla ei ole merkitystä keksinnölle niin kauan kuin tarvittava luotettavuus, eli vähintään kontrolloitava pääsy, voidaan aikaansaada. Luotettava ·*:*: verkko voi täten olla yksityinen IP-pohjainen verkko tai mikä tahansa yleinen • · tietoliikenneverkko. Jopa Internetiä voidaan käyttää luotettavana verkkona !·*. edellyttäen, että suojauskysymyksistä huolehditaan.

·**’. 25 Keksinnön mukaisen välimuistipalvelimen erilaisia suoritusmuotoja esitetään yksityiskohtaisemmin myöhemmin kuvioiden 2, 3 ja 4 kanssa.

Vaikka kuviossa 1 ei ole esitetty, voidaan välimuistipalvelin yhdistää • · ***** DNS:ään (verkkoaluepalvelin, domain name server) ja/tai numeronsiirrettä- vyystietokantaan ja/tai ENUM-tietokantaan (elektroninen numerointi, electronic ·· : *·* 30 numbering) ja/tai mihin tahansa vastaavaan palvelimeen/tietokantaan, joka si- sältää osoitetietoa. Sama pätee erilaisiin palvelimiin, jotka sisältävät tilaajatie- :·!" toa. Välimuistipalvelimella voi olla myös legaatti pääsy SS7-verkkoon (signa- .*··*. lointijärjestelmä 7) signalointiyhdyskäytävän kautta tiedon pyytämiseksi ope- « · raattorilta, jolla ei ole ENUM-tietokantaa. Näiden palvelimien/tietokantojen to- i 35 teutukselle ja toiminnallisuudella ja tosiasialla, kuinka välimuistipalvelin saa tar-• * \**: vitsevansa tiedot, ei ole merkitystä keksinnölle ja siksi niistä ei keskustella yksi- „ 118620

O

tyiskohtaisemmin tässä.

Kuvio 2 on lohkokaavio keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta välimuistipalveiimesta. Väiimuistipalvelin voi olla esimerkiksi SlP-verkkoon-pääsy-yhdyskäytävä (SIR, Session Initation Protocol). Kuvion 2 suoritusmuo-5 dossa väiimuistipalvelin 41 sisältää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen yhteistoimintatoiminnon 41-10 (IWF) ja tietokannan 41-0. Vaihtoehtoisesti välimuistipalvelimella voi olla pääsy vastaavaan tietokantaan. Termi tietokanta kattaa tässä erilaiset tiedon tallentamisessa käytetyt ratkaisut, kuten niiden tallentaminen yhteen tai useampaan tiedostoon tai hajautetun tietokannan käyt-10 täminen. Esimerkkejä yhteistoimintatoiminnon erilaisista suoritusmuodoista esitetään yksityiskohtaisemmin myöhemmin kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että väiimuistipalvelin käsittää myös muita entiteettejä, toimintoja ja rakenteita, joita ei tarvitse kuvata yksityiskohtaisesti tässä. Esimerkit näistä sisältävät prosessoreita, muistia, otto/antoväylän, erilaisia 15 verkkorajapintoja, jne.

Tietokanta 4-10 sisältää kullekin verkkoalueelle verkkoalueen loogisen nimen 41-1, osoitteen 41-2, jota käytetään, kun liikennettä reititetään verkkoalueeseen, sopimukset 41-3 eli tietoa verkkoalueista, joiden kanssa verkko-alue on sopinut yhteistoiminnasta, moodi 41-4 käytettäväksi verkkoalueen 20 kanssa ja verkkoalueen kykytietoa 41-5.

Verkkoalueen looginen nimi 41-1 voi olla loogisen IP-osoitteen, eli :Y: IP-osoitteen muodossa a@x.y, isäntäosa, jossa isäntäosa on @-merkin jäl- keen. Looginen nimi voi olla myös operaattorin nimi, valittu numero tai osa vali- ·**·. tusta numerosta, esimerkiksi verkkoalueissa, jotka eivät käytä IP-osoitusta.

: .·. 25 Osoite 41-2 on tosiasiallinen reititysosoite, jota käytetään, kun liikennettä reiti- j’Y tetään verkkoalueelle (tai verkkoaluetta kohti) tästä välimuistipalveiimesta.

• · ·

Osoite on tyypillisesti verkkoalueen yhdyskäytäväverkkosolmun osoite. Se voi ***** olla välimuistipalvelimen osoite, johon verkkoalue on yhdistetty. Jos verkkoalue käyttää IP-osoitusta, osoite on tyypillisesti numeerisen IP-osoitteen numeeri- : *** 30 sessa muodossa.

··*

Sopimusosa 41-3 sisältää edullisesti verkkoalueiden, joilla on yh-j\( teistoimintasopimus kyseessä olevan verkkoalueen kanssa, loogiset nimet. Jos .*··. kyseessä oleva verkkoalue on liitetty tähän välimuistipalvelimeen, ne ovat kaikki edullisesti kumppaniverkkoalueita. Toiseen välimuistipalvelimeen liitetyil-: 35 le verkkoalueille riittää, jos sopimusosa sisältää tähän välimuistipalvelimeen lii- s · \*·: tetyt verkkoalueet. Täten sopimuksen tekeminen uuden verkkoalueen kanssa 11$02® 7 vaatii yksinkertaisimmillaan vain kumppaniverkkoalueen loogisen nimen lisää* misen tietokannan sopimusosaan ja yhteistoiminta voi alkaa edellyttäen, että muu verkkoalueeseen liittyvä tieto on jo tallennettu. Vaikka kuviossa 2 ei esite-täkään, tietokanta voi tallentaa sopimuskohtaisesti tiettyjä ehtoja tai sääntöjä 5 esimerkiksi sovellettavaksi vain yhteyksiin verkkoalueeseen ja verkkoalueesta, johon sopimus liittyy. Yksi esimerkki sopimuskohtaisesta tiedosta on tieto, reiti-tetäänkö käyttäjätason liikenne välimuistipalvelimen kautta.

Mooditieto 41-4 osoittaa, haluaako vai ei operaattori välimuistipalvelimen olevan läpinäkyvä välimuistipalvelin (T) tai vaihtokäyttäjäagenttivälimuis-10 tipalvelin (back-to-back user agent, B2B), joka muuttaa SIP-sanomien otsakkeita. Vaihtokäyttäjäagentti osallistuu yhteyteen vastaanottamalla ja prosessoimalla sanomia vastaavana palvelimena, kuten käyttäjäagenttipalvelimena, ja osallistumalla kaikkiin soittopyyntöihin ja määrittelemällä, kuinka pyyntöön tulisi vastata ja kuinka aloittaa lähtevät puhelut, eli vastaavana käyttäjäagent-15 tiasiakkaana.

Kykytieto 41-5 sisältää tietoa verkkoalueen ominaisuuksista ja osoittaa protokollat ja edullisesti käytettävät proseduurit, joilla verkkoalueen verkkoelementit vaihtavat tietoa. Esimerkkejä tällaisesta tiedosta IMS:ssä ovat SIP-profiilinumero, käyttäjädatatyyppi (-tyypit), SDP-attribuuttien arvot ja käytetty IP 20 versio. Tämän tiedon perusteella välimuistipalvelin tietää, minkälaisia sanomia ja tietoa voidaan lähettää verkkoalueelle ja vasteena toisessa muodossa ole-: V: valle sanomalle, muuttaa ne oikeaan muotoon.

On ilmeistä, että tällaisella, ainakin loogisesti keskitetyllä tietokan- .***. nalla verkkoalueista niiden yhteistoimintasopimuksineen on etuna, että osoite- 25 tietoa ja kykytietoa täytyy tallentaa järjestelmään vain kerran. Tiedon päivitty- ·* V minen helpottuu myös, sillä se täytyy päivittää vain kerran.

• · ·

Kuvio 3 on keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen välimuisti- • » ***** palvelimen toiminnallisuutta havainnollistava vuokaavio. Kuvion 3 suoritus muodossa oletetaan selvyyden vuoksi, että istuntopyyntö hyväksytään, myös : *** 30 käyttäjätason liikenne kulkee välimuistipalvelimen kautta, välimuistipalvelin yl- ··· läpitää istuntotietoa istuntokohtaisesti. Vielä eräs tässä tehty oletus on, että is-tuntoon liittyvä liikenne sisältää tässä suoritusmuodossa indikaation, jonka pe-!···. rusteella välimuistipalvelin tunnistaa istunnon, johon liikenne liittyy, ja siksi tar- • φ *** kistaminen suoritetaan vain istunnon muodostamissanomalle. Alan ammattilai- • * : 35 selle on kuitenkin ilmeistä, että tarkistusproseduuri tai jokin seuraavista vai- • * V': heesta voidaan suorittaa kullekin vastaanotetulle sanomalle. Vielä eräs selvyy- 118620 8 den vuoksi tässä tehty oletus on, että yhdeltä usealle tietoliikenne on läpinäkyvää välimuistipalvelimelle eli välimuistipalvelin vastaanottaa vain sanomia, joilla on yksi vastaanottaja. Alan ammattilaiselle on kuitenkin ilmeistä, kuinka toteuttaa suoritusmuoto, kun yhdeltä usealle tietoliikenne ei ole läpinäkyvää vä-5 limuistipalvelimelle.

Kuvion 3 tarkistusproseduuri alkaa, kun välimuistipalvelin vastaanottaa vaiheessa 300 sanoman. Välimuistipalvelin tarkistaa vasteena sanoman vastaanottamiselle vaiheessa 301, onko sanoma istunnon päättymiseen liittyvä sanoma, kuten SIP bye -sanoma. Jos se ei ole, välimuistipalvelin tarkistaa vai-10 heessa 302, onko sanoma istunnon muodostamissanoma, kuten SIP invoke -sanoma. Jos se on, välimuistipalvelin tarkistaa vaiheessa 303 tietokannan tietoja käyttäen sanoman lähettäjän nimen, kuten IP isännän nimen, samoin kuin osoitteen, josta sanoma vastaanotettiin. Toisin sanoen, käyttäen kuviossa 2 esitettyä esimerkkiä ja olettaen, että sanoman lähettäjän nimi on verkkoalue 1, 15 tarkistetaan vastaanotetuinko sanoma 1.2.3.:sta. Tämän tarkistuksen suorittamalla välimuistipalvelin takaa, että lähettäjä on se, kuka hän väittää olevansa eli väärennetyt kutsut huomataan tässä vaiheessa.

Jos sanoma sisältää saman nimi-osoiteparin kuin mikä on tietokannassa (vaihe 304), välimuistipalvelin selvittää sitten vaiheessa 305 sanoman 20 vastaanottajan nimen perusteella oikean verkkoalueen. Vastaanottajan nimi on tyypillisesti MSISDN-muodossa (matkaviestintilaajan ISDN-numero) tai NAI-: V: muodossa (network access identifier) eli loogisena IP-osoitteena a@x.y. Tämä vaihe voi sisältää ENUMMAP-kyselyn oikean verkkoalueen ja mahdollisesti oi-.···. kean reititysosoitteen selvittämiseen, jos vastaanottajan nimi on MSISDN- 25 muodossa ja/tai jos nimi on siirretty. (Siirretty nimi tarkoittaa, että tilaaja on • · · |’V vaihtanut operaattoria vaihtamatta loogista nimeä). Jos vastaanottajan nimi on V.: NAI-muodossa ja nimeä ei ole siirretty toiseen verkkoalueeseen, välimuistipal- ***** velin yksinkertaisesti käyttää NAI:n isäntäosaa. Täten verkkoalueoperaattori voi jättää verkkoalueen/numeronsiirrettävyyteen liittyvät asiat välimuistipalveii-: *** 30 men tarjoavan operaattorin ratkaistavaksi. Tämä sallii myös ei-julkisten verk- • •s koalueiden muuntamisen julkiseksi tehden täten näiden verkkoalueiden käsit-ϊ\φι telemisen helpommaksi.

V·. Sitten välimuistipalvelin tarkistaa vaiheessa 306, onko lähettäjän • · verkkoalueen ja vastaanottajan verkkoalueen välillä pätevää sopimusta käyttä-i 35 en välimuistipalvelimen tietokannassa olevaa tietoa. Jos sopimus on oiemas-V*: sa, välimuistipalvelin alustaa vaiheessa 307 istuntotiedon tälle istunnolle ja ver- 11£620 9 taa vaiheessa 308 lähettäjän verkkoalueen kykyjä vastaanottajan verkkoalueen kykyihin käyttäen tietokantaan tallennettua tietoa. Jos ohjaustason kyvyt ovat erilaiset (valhe 309), välimuistipalvelin suorittaa vaiheessa 310 tarpeelliset ohjaustason muutokset sanomaan ja lisää vaiheessa 310 istuntotietoon tiedon 5 tarvituista ohjaustason muutoksista tai indikaation, että niitä tarvitaan. Eräs ero, joka tarvitsee ohjaustason liikenteen muutosta, voi olla, että lähettäjän verkkoalue käyttää IP-versiota 4, kun taas vastaanottajan verkkoalue käyttää IP-versiota 6, ja siksi sanoma on muutettava IP-version 4 sanomasta IP-version 6 sanomaksi. Muutosten jälkeen, tai jos muutoksia ei tarvita (vaihe 10 309), välimuistipalvelin tarkistaa vaiheessa 311, onko vastaanottajan verkko-alueen moodi tietokannassa läpinäkyvä. Jos moodi ei ole läpinäkyvä (vaihe 311), suorittaa välimuistipalvelin vaiheessa 312 tarvittavat muutokset otsikkoon ja lisää vaiheessa 312 istuntotietoon indikaation tai tiedon, että B2B -tapaa tullaan käyttämään. Muutosten jälkeen tai jos muutoksia ei tarvita (vaihe 311), 15 välimuistipalvelin tarkistaa vaiheessa 313, eroavatko käyttäjätason kyvyt, ja jos ne eroavat, välimuistipalvelin lisää vaiheessa 314 istuntotietoon tietoa tarvittavista käyttäjätason muutoksista tai tiedon siitä, että niitä tarvitaan. Eräs esimerkki käyttäjätason muutoksista on koodekkien vaihto, kuten VoIP koodekin PoC-koodekiksi (push-to-talk-over-cellular). Päivitettyään istuntotiedon tai jos 20 muutoksia ei tarvita (vaihe 313) välimuistipalvelin edelieenlähettää vaiheessa 315 mahdollisesti muutetun sanoman välimuistipalvelimen tietokannassa ole-: V: vaan vastaanottajan verkkoalueen osoitteeseen.

Sitten välimuistipalvelin alustaa vaiheessa 316 kyseessä olevan is-tunnon laskutustiedot.

• · 25 Jos lähettäjän verkkoalueen ja vastaanottajan verkkoalueen välillä • · * V ei ole pätevää sopimusta (vaihe 306) tai jos kutsu oli väärennetty kutsu (vaihe 304), välimuistipalvelin lähettää vaiheessa 317 virheen.

’·*·' Jos sanoma ei liity istunnon päättymiseen (vaihe 301) tai istunnon muodostamiseen (vaihe 302), se on muuta istuntoon liittyvää liikennettä ja vä- ’*· 30 limuistipalvelin suorittaa vaiheessa 318 tarvittavat laskutukseen liittyvät mah- ··· dolliset proseduurit ja tarvittavat mahdolliset muutokset ja sitten lähettää liiken-teen eteenpäin välimuistipalvelimen tietokannassa olevaan vastaanottajan .*·*·, verkkoalueen osoitteeseen. Koska välimuistipalvelin tietää, kuinka liikennettä, * φ mukaan lukien liikenteen varsinainen sisältö, muutetaan, lähettäjän verkkoalu- • · : 35 een tai vastaanottajan verkkoalueen ei tarvitse suorittaa tätä eikä ylläpitää tar- **.‘•1 vittavaa tietoa.

118620 10

Jos sanoma liittyy istunnon päättymiseen (vaihe 301), välimuistipal-veiin suorittaa vaiheessa 319 tarvittavat mahdolliset muutokset ja sitten lähettää liikenteen eteenpäin välimuistipalvelimen tietokannassa olevaan vastaanottajan verkkoalueen osoitteeseen. Välimuistipalvelin myös lopettaa laskuttami-5 sen ja tuhoaa istuntotiedot vaiheessa 319.

Edellä olevasta on ilmeistä, että edellä kuvatut vaiheet, jotka liittyvät laskuttamiseen, mahdollistavat sekä bittiperusteisen laskuttamisen että johonkin muuhun liittyvän laskuttamisen, kuten SIP/SDP-sanomiin perustuvan palve-luperusteisen laskuttamisen. Varsinaisen laskuttamisen toteuttaminen, kuten 10 laskutustietueiden muodostaminen, jne., ei kuitenkaan ole merkityksellistä keksinnölle ja siksi sitä ei kuvata yksityiskohtaisemmin tässä.

Kuten edellisesti voidaan nähdä, välimuistipalvelin mahdollistaa sen, että tietoliikennehaarat voivat olla eri tyyppistä tietoliikennettä. Esimerkiksi tie-toliikennehaara voi olla VoIP (Voice over IP) tietoliikenneyhteys tai minkä ta-15 hansa H.323-version tai minkä tahansa SIP-version mukainen tietoliikenneyhteys riippumatta toisen haaran tietoliikenneyhteystyypistä. Välimuistipalvelin suorittaa tarvittavat muutokset välimuistipalvelimen tietokannan tietojen perusteella.

Kuvio 4 havainnollistaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaista 20 signalointia. Kuviossa 4 esitetyssä esimerkissä oletetaan selvyyden vuoksi, että verkkoalueet MOI, M02 ja M03 käyttävät samanlaisia IMS-verkkoja ja luo- »Y: tettavat verkot, jotka sisältävät välimuistipalvelimet 1 ja 2, ovat GRX-verkkoja.

• ·

Vielä eräs tässä tehty olettamus on, että yhdeltä monelle tietoliikenteessä vä- .···. limuistipalvelin suorittaa kutsusanomien monistamisen.

• · 25 Kuviossa 4 esitetyssä esimerkissä käyttäjä A, verkkoalueen M01 • · · ΓΥ asiakas, aloittaa peli-istunnon kutsumalla ohjaustason sanomalla 4-1 kahta ys- tävää, käyttäjiä B ja C, liittymään peli-istuntoon. Sanoma voi olla SIP-sanoma.

• · *···’ M01:n järjestelmä, esimerkiksi CSCF, huomaa kohdassa 4-2, että istunnon- muodostus on käyttäjille B ja C, jotka eivät ole kotikäyttäjiä eli he ovat muiden • · : *·’ 30 verkkoalueiden asiakkaita. M01 huomaa tämän vastaanottajien tunnisteiden i ,*.**: perusteella, kuten MSISDN tai NAI kuten edellä on mainittu kuvion 3 yhteydes- :·! sä. MOI voi käyttää staattista listaa, MAP (mobile application part, matkavies- • ·· Y. tinsovelluksen osa) -kyselyä, ENUM-kyselyä, jne. Koska käyttäjät B ja C eivät T* ole kotikäyttäjiä, sanoma 4-1 lähetetään eteenpäin (esimerkiksi rajayhdyskäy- e · * 35 tävän kautta) välimuistipalvelimelle 1 luotettavassa verkossa, jonka välimuisti- Ϋ·: palvelimeen M01 on yhdistetty.

118620 11 Välimuistipalvelin 1 suorittaa kohdassa 4-3 tarkistuksen käyttäen tietokantaansa. Välimuistipalvelimen 1 toteutuksesta riippuen tarkistus voi käsittää yhden tai useamman edellä kuvion 3 yhteydessä kuvatun vaiheen. Tässä esimerkissä välimuistipalvelin huomaa, että verkkoalueella M01 on sopimus 5 käyttäjän B operaattorin M02 kanssa ja käyttäjän C operaattorin M03 kanssa. Koska tässä esimerkissä verkkoalueet ovat samanlaisia, sanomia ei tarvitse muuttaa, vain osoitekenttää muutetaan tässä esimerkissä. Siksi välimuistipa!· velin lähettää sanoman 4-1 sisällön kohti osoitteita, jotka on tallennettu väii-muistipalvelimen tietokantaan M02:lle ja M03:lle. Koska myös M02 on yhdis-10 tetty välimuistipalvelimeen 1, sanoma 4-1’, joka sisältää sanoman 4-1 sisällön ja käyttäjän B vastaanottajana, lähetetään M02:lle eli tarkemmin verkkosolmulle, jonka osoite on tietokannassa ja joka sitten lähettää sanoman 4-T edelleen käyttäjälle B. M03 on yhdistetty toiseen välimuistipalvelimen, välimuistipalvelimeen 2, jonka osoite on välimuistipalvelimen 1 tietokannassa M03:lle, ja siksi 15 välimuistipalvelin 1 lähettää sanoman 4-1 välimuistipalvelimelle sanomassa 4-1”, sanoman sisältäessä sanoman 4-1 sisällön ja käyttäjän C vastaanottajana. Välimuistipalvelin 1 ei ole kuitenkaan tietoinen, että osoite on toiselle välimuistipalvelimelle.

Välimuistipalvelin 2 suorittaa kohdassa 4-3a tarkistuksen käyttäen 20 tietokantaansa. Riippuen välimuistipalvelimen 2 toteutuksesta tarkistaminen voi sisältää yhden tai useamman edellä kuvion 3 yhteydessä kuvatun vaiheen.

:Y: Tässä esimerkissä välimuistipalvelin 2 huomaa, että M01:llä on sopimus :*.<a M03:n kanssa ja että muutoksia sanomiin ei tarvita. Välimuistipalvelin 2 lähet- .*···. tää sanoman 4-1" M03:lle välimuistipalvelimen 2 tietokannassa M03:lie ole- • · 25 van osoitteen perusteella. M03 sitten lähettää sanoman 4-1" eteenpäin käyttä-jälle C.

Sekä käyttäjä B että käyttäjä C hyväksyvät käyttäjän A lähettämän *···: kutsun ja lähettävät vastaavat vastaukset. Käyttäjän B vastaus eli sanoma 4-4 lähetetään M02:n kautta välimuistipalvelimelle 1, joka sitten suorittaa kohdas- «· : ’·· 30 sa 4-3’ tarkistusproseduurin käyttäen tietokantaa. Toteutuksesta riippuen tärisi kistaminen voi olla sama kuin se, joka suoritettiin kohdassa 4-3 vasteena sa- :·* noman 4-1 vastaanottamiselle, tai se voi sisältää vain joitakin vaiheita kohdas- • *· sa 4-3 suoritetusta tarkistuksesta. Sitten välimuistipalvelin 1 lähettää vastauk-'*:** sen eli sanoman 4-4 eteenpäin M01:lle välimuistipalvelimen 1 tietokannassa · 35 olevan M01:n osoitteen perusteella. M01 lähettää vastauksen eteenpäin käytit*.: täjälleA.

118620 12 Käyttäjän C vastaus eli sanoma 4-5 lähetetään M03:n kautta väli-muistipalvelimelle 2, joka sitten suorittaa kohdassa 4-3a’ tarkistusproseduurin käyttäen tietokantaa. Toteutuksesta riippuen tarkistus voi olla sama, joka suoritettiin kohdassa 4-3a vasteena sanoman 4-T vastaanottamiselle, tai se voi si-5 sältää vain joitakin kohdassa 4-3a suoritetun tarkistuksen vaiheista. Välimuisti-palvelin 2 lähettää vastauksen sitten eteenpäin välimuistipalvelimelle 1 väli-muistipalvelimen 2 tietokannassa olevan M01:n osoitteen perusteella. Sitten välimuistipalvelin 1 suorittaa kohdassa 4-3”samanlaisen tarkistuksen tietokantaa käyttäen kuin mikä suoritettiin kohdassa 4-3'. Välimuistipalvelin 1 lähettää 10 sitten sanoman 4-5 M01:lle eteenpäin M01:n osoitteeseen, joka on välimuisti-palvelimen 1 tietokannassa. M01 lähettää vastauksen eteenpäin käyttäjälle A.

Käyttäjä A aloittaa datayhteyden muodostamisen pelille käyttäjien A, B ja C välille vasteena vastaanotetuille vastauksille. Sitä ei kuitenkaan kuvata yksityiskohtaisemmin tässä. Datayhteys on käyttäjätason yhteys ja sen reititys 15 MOiiden sisällä voi olla erilainen kuin vastaavan ohjaustason signaloinnin reititys. On myös mahdollista, että vaikka ohjaustason signalointi kulkee koko ajan välimuistipalvelimen tai välimuistipalvelimien kautta, käyttäjätason datasiirto ei kulje välimuistipalvelimen tai välimuistipalvelimien kautta, jos verkkoalueet on yhdistetty toisiinsa.

20 Keksinnön toisessa suoritusmuodossa kaikki kutsut lähetetään vä limuistipalvelimelle riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu samaan verkkoon. Toi-v.: sin sanoen kohdan 4-2 tarkistaminen jätetään väliin, ja jopa kutsut, jotka on tarkoitettu M01:n muille käyttäjille, reititetään välimuistipalvelimelle 1. Tämän ratkaisun etuna on, että välimuistipalvelin huolehtii suojauskysymyksistä ja • · · • 25 verkkoalueen/numeron siirrettävyyskysymyksistä siten, että operaattori voi ui- «M » : .·. koistaa nämä tehtävät välimuistipalvelinpalvelun tarjoajalle ja operaattorin tar- ”··.* ve rakentaa erillinen infrastruktuuri näille kysymyksille vältetään.

• ·

Jos käytetään tunnelointia, yksi tunneli voi olla käyttäjän A ja väli- .. muistipalvelimen 1 välillä, toinen välimuistipalvelimen 1 ja käyttäjän B välillä ja * · 30 vielä toinen välimuistipalveiimesta 1 käyttäjälle C tai vaihtoehtoisesti tunneli vä-*·;·’ limuistipalvelimesta 1 välimuistipalvelimeen 2 ja vielä yksi tunneli välimuistipal- velimesta 2 käyttäjälle C. Kun välimuistipalvelin on sekä tunnelin aloitus- että lopetuspiste, välimuistipalvelin pystyy monitoroimaan liikennettä ja suoritta- • · · . *. maan tarpeellisia toimintoja.

• · · j 35 Edellä kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä kuvatut vaiheet, kohdat, sano- :· “· mat ja liittyvät toiminnot eivät ole absoluuttisessa aikajärjestyksessä ja joitakin 11¢¢20 13 vaiheista ja/tai kohdista ja/tai toimintojen suorittamisesta voidaan suorittaa samanaikaisesti tai annetusta järjestyksestä poiketen. Muita toimintoja voidaan myös suorittaa vaiheiden/kohtien välillä tai vaiheissa/kohdissa. Jotkut vai-heet/kohdat tai osa vaiheista/kohdista voidaan myös jättää väliin. Muita sano-5 mia voidaan lähettää ja/tai muita vaiheita/kohtia voidaan myös suorittaa edellä kuvattujen välillä. Sanomat ovat vain esimerkkejä ja voivat myös käsittää muuta tietoa. Lisäksi sanomat voivat olla erilaisia edellä mainituista toiminnoista.

Vaikka keksintöä on kuvattu edellä olettaen, että ulkoinen välimuis-tipalveiin suorittaa tarkistuksen, alan ammattilaisille on ilmeistä, että verkko-10 alue voi käsittää yhdyskäytävän tai vastaavan verkkosolmun, joka suorittaa jotain tai kaikki edellä kuvatun tarkistuksesta. Esimerkkinä on toteutus, jossa verkkoalueen yhdyskäytävä tarkistaa, onko sopimus olemassa, ja luotettavan verkon välimuistipalvelin huolehtii muista tarkistuksen vaiheista.

Esillä olevan keksinnön toiminnallisuuden toteuttavat järjestelmä ja 15 verkkosolmut eivät käsitä vain tekniikan tason välineitä vaan myös välineitä sen tarkistamiseksi, onko sopimus olemassa, ja edullisesti välineitä sen tarkistamiseksi, onko lähettäjä se, joksi hän väittää itseään. Täsmällisemmin ne käsittävät välineitä esillä olevan keksinnön jonkun suoritusmuodon toteuttamiseksi. Nykyiset järjestelmät ja verkkosolmut käsittävät prosessoreita ja muistia, 20 joita voidaan hyödyntää keksinnön mukaisissa toiminnoissa. Kaikki keksinnön toteuttamiseen tarvittavat modifikaatiot ja konfiguroinnit voidaan suorittaa rutii- • · :.v neina, jotka voidaan toteuttaa lisättyinä tai päivitettyinä ohjelmistorutiineina, f1·. sovelluspiireinä (ASIC) ja/tai ohjelmoitavilla piireillä. Yleensä ohjelmistotuote sisältää rutiineja, ohjelmia, moduuleja, objekteja, komponentteja, segmenttejä, • 25 kaavoja, tietorakenteita, jne., jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä tai toteuttavat ··1 · : .1. tiettyjä abstrakteja datatyyppejä ja jotka voidaan tallentaa mihin tahansa tieto1 !·1·! koneella luettavaan tiedontallennusvälineeseen ja jotka voidaan ladata laittee- • · seen, kuten verkkosolmuihin.

.. Alan ammattilaisille on ilmeistä, että teknologian kehittyessä keksin- 30 nöllinen ajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-*·;·1 muodot eivät ole rajoitettu tässä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih- della patenttivaatimusten puitteissa.

··· • · • · ··· • · • ♦ · • · ♦ «1· · ♦ ♦ · ♦ • ·· • »

Claims (19)

1. Verkkosolmu (41) tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin lähettäjän verkkoalueen ja yhden tai useamman vastaanottajan verkkoalueen, tunnettu siitä, että verkkosolmu on järjestetty vasteena verkkoaluee- 5 seen tarkoitetun sanoman vastaanottamiselle hankkimaan tietokannasta ainakin nimi- (41-1) ja osoitetietoa (41-2) verkkoalueista sekä tietoa myös verkko-alueiden välisistä yhteistoimintasopimuksista (41-3), tarkistamaan, löytyykö sanomassa oleva lähettäjän nimi- ja osoitetieto tietokannasta haetusta lähettäjän verkkoalueen tiedoista, ja tarkistamaan mainittua tietokannasta haettua tietoa 10 käyttäen, onko lähettäjän verkkoalueen ja vastaanottajan verkkoalueen välillä sopimus, ja vasteena sille, että tieto löytyy ja että sopimus on olemassa, lähettämään sanoman eteenpäin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkosolmu (41), jossa verkko-solmu on lisäksi järjestetty lähettämään sanoma osoitteeseen, joka on hankittu 15 vastaanottajan verkkoalueelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen verkkosolmu (41), jossa verkkosolmu on lisäksi järjestetty hankkimaan tietoa eri verkkoalueiden kyvyistä (41-5), ja vasteena sille, että lähettäjän verkkoalueen kyky on erilainen kuin vastaanottajan verkkoalueen kyky, suorittamaan tarvittavat muutokset sano- 20 maan ennen sen lähettämistä eteenpäin.

. 4. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen verk- I;*’* kosolmu (41), jossa verkkosolmu on lisäksi järjestetty hankkimaan mooditietoa • · (41-4), joka osoittaa, pitäisikö verkkosolmun olla läpinäkyvä verkkosolmu, ja toimimaan mainitun tapatiedon mukaan. • · · 25

5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen Verkin’: kosolmu (41), jossa verkkosolmu on järjestetty keräämään laskutustietoa sa- :***: nomasta. *··

6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen verk-kosolmu (41), jossa verkkosolmu sisältää tietokannan (41-0) mainitun tiedon 30 tallentamiseksi ja verkkosolmu on järjestetty hankkimaan tieto tietokannasta.

• ♦ [*' 7. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen verk- ί *** kosolmu (41), jossa verkkosolmu (41) on lisäksi jäljestetty vasteena siirretylle ··· vastaanottajalle, selvittämään ainakin vastaanottajan oikean verkkoalueen.

:.·. 8. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen verk- · 35 kosolmu (41), jossa verkkosolmu (41) on lisäksi järjestetty olemaan sekä tun-* · · nelin loppupää että tunnelin alkupää verkkoalueiden välisessä tunneloinnissa. 118620

9. Tietoliikennejärjestelmä (1), joka käsittää ainakin lähettäjän verkkoalueen (3) ja yhden tai useamman vastaanottajan verkkoalueen (3’, 3”) ja yhden tai useamman luotettavan verkon (4,4’), joka käsittää yhden tai useamman verkkosolmun(44,44’),tunnettu siitä, että 5 järjestelmä (1) käsittää lisäksi tietokannan (41-0) ainakin verkkoalu eiden (3’, 3") nimi- ja osoitetietojen ja tietojen eri verkkoalueiden välisistä yhteistoimintasopimuksista ylläpitämiseksi, tietokannan ollessa ulkoinen mainituille verkkoalueille, järjestelmä (1) on järjestetty reitittämään ainakin signaloinnin lähetit) täjän verkkoalueelle ja verkkoalueelta (3, 3’) mainituille verkkoalueille ulkoisen luotettavan verkon (4) verkkosolmun (41) kautta, ja verkkosolmu (41) käsittää mainitun tietokannan tai sille on jäljestetty pääsy mainittuun tietokantaan, verkkosolmun (41) ollessa järjestetty vasteena sanoman vastaanottamiselle tarkistamaan, löytyykö sanomassa oleva lähettä-15 jän nimi- ja osoitetieto tietokannasta haetusta lähettäjän verkkoalueen tiedoista, ja tarkistamaan mainittua tietokannasta haettua tietoa käyttäen, onko lähettäjän verkkoalueella ja vastaanottajan verkkoalueella yhteistoimintasopimus, ja vasteena sille, että tiedot löytyvät ja sopimus on olemassa, lähettämään sanoman eteenpäin tietokannassa vastaanottajan verkkoalueelle ylläpidettyyn 20 osoitteeseen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, jossa tietokanta (41-0) käsittää lisäksi tietoa eri verkkoalueiden kyvyistä !’*·· (41-5, 41-4), ja :...· verkkosolmu (41) on lisäksi järjestetty tarkistamaan lähettäjän ja 25 vastaanottajan verkkoalueiden kyvyt ja vasteena kykyjen erilaisuudelle suorit-: tamaan tarpeelliset muutokset sanomalle ennen sen lähettämistä eteenpäin. s··

· :**·; 11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä, «·· jossa verkkoalue (3, 3’, 3”) on lisäksi järjestetty reitittämään ainakin kaiken yh- :·. teyteen liittyvän signaloinnin verkkosolmun kautta riippumatta siitä, onko lähet- • ·· 30 täjän verkkoalue sama kuin vastaanottajan verkkoalue.

**:·’ 12. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen tietoliikennejärjes- ·· • *·· telmä, jossa järjestelmä (1) on lisäksi järjestetty reitittämään myös käyttäjäta- son liikenne verkkosolmun kautta.

·♦· • )·. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietoliikennejärjestelmä, jossa ! 35 verkkosolmu (41) on lisäksi järjestetty suorittamaan mainittu tarkistaminen ‘* myös käyttäjätason liikenteelle. 118620

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 9, 10, 11, 12 tai 13 mukainen tietoliikennejärjestelmä, jossa verkkoalueet (3, 3’, 3”) perustuvat IMS:ään ja luotettava verkko (4,4’) perustuu GRX:ään.

14 118621)

15. Menetelmä verkkoalueiden välisen tietoliikenteen aikaansaami-5 seksi, menetelmän käsittäessä: ylläpidetään ainakin verkkoalueiden nimi- ja osoitetietoa ja tietoa eri verkkoalueiden välisistä yhteistoimintasopimuksista; reititetään ainakin signalointi lähettäjän verkkoalueelle ja verkkoalueelta mainituille verkkoalueille ulkoisen luotettavan verkon verkkosolmun kaut-10 ta; tarkistetaan (306), löytyykö sanomassa oleva lähettäjän nimi- ja osoitetieto mainitusta lähettäjän verkkoalueesta ylläpidetystä tiedosta; tarkistetaan (309,) onko lähettäjän ja vastaanottajan verkkoalueiden välillä yhteistoimintasopimusta; ja 15 lähetetään (318) sanoma eteenpäin vastaanottajan verkkoalueelle ylläpidettyyn osoitteeseen vasteena sille, että tieto löytyy ja sopimus on olemassa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, käsittäen lisäksi vasteena siirretylle vastaanottajalle ainakin vastaanottajan oikean verkkoalu- 20 een selvittämisen (305).

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen menetelmä, käsittäen • · *\v lisäksi ·· : *♦· ylläpidetään tietoa eri verkkoalueiden kyvyistä; ja muutetaan (313, 318, 319) vasteena sille, että lähettäjän ja vas-: 25 taanottajan verkkoalueiden kyvyt ovat erilaisia, sanoma olemaan vastaanotta- • jän verkkoalueen kykyjen mukainen ennen sanoman lähettämistä edelleen. t·· · .···.

18. Patenttivaatimuksen 15, 16 tai 17 mukainen menetelmä, käsit täen lisäksi tietoliikenteen laskutustiedon keräämisen luotettavan verkon verk- .. kosolmussa. • · :..i* 30

19. Tietokoneohjelmistotuote, joka sisältyy tietokoneella luettavaan • · **;** tallennusvälineeseen ja sisältää ohjelmakomentoja, jolloin mainittujen ohjelma- komentojen suorittaminen aikaansaa tietokoneohjelmistotuotteen sisältävän :***: laitteen hankkimaan ainakin nimi- (41 -1) ja osoitetietoa (41 -2) verkkoalueista ja «·· . \ tietoa verkkoalueiden välisistä yhteistoimintasopimuksista (41-3), tarkistamaan, !;: I 35 löytyykö sanomassa oleva lähettäjän nimi- ja osoitetieto lähettäjän verkkoalu-• · · *· eesta hankitusta nimi- ja osoitetiedoista, ja tarkistamaan mainittua tietoa yh- Ui862® teistoimintasopimuksista käyttäen, onko lähettäjän verkkoalueen ja vastaanottajan verkkoalueen välillä sopimusta, ja vasteena sille, että tieto löytyy ja sopimus on olemassa, antamaan ohjeet lähettää sanoma eteenpäin. • · • f » » · · • · • · • ·· ··· • · • « ··· • · • · « * » · «·· » • · i · · • · · ·»· · ·«« • · • · ··· ·· • « • ·· ··· • · « ··· · • · • 1· » • · • · · · • » « · I • · · ··· « · · • # · • · 18 118620