FI122438B

FI122438B - Parioven passiiviovilehden alalukko

Info

Publication number: FI122438B
Application number: FI20095327A
Authority: FI
Inventors: Juha Raatikainen
Original assignee: Abloy Oy
Priority date: 2009-03-27
Filing date: 2009-03-27
Publication date: 2012-01-31
Also published as: EP2411609B1; US9567782B2; FI20095327A0; ES2446347T3; EP2411609A1; US20110309641A1; RU2011143301A; DK2411609T3; CA2753164A1; WO2010109069A1; PL2411609T3; CA2753164C; FI20095327A; RU2508436C2

Description

Parioven passiiviovilehden alalukko Tekniikan ala Tämä keksintö koskee parioven passiiviovilehden lukkoa. Erityisesti keksintö koskee passiiviovilehden alalukkoa.

Tekniikan taso

Kuvio 1 esittää kaksi tunnettua ratkaisua lukita parioven passiiviovi. Pariovi koostuu aktiiviovilehdestä 1 ja passiiviovilehdestä 2. Aktiiviovilehteä ja passiiviovilehteä kutsutaan myös aktiivioveksi ja passiivioveksi. Aktiiviovilehti on normaalin käytön ovi, jolloin oviaukosta kuljetaan ilman suurempia kantamuksia. Jos oviaukon läpi tarvitaan kuljettaa jotain isompaa tavaraa, esimerkiksi muuton yhteydessä, niin silloin aktiiviovi-lehden avaaminen ei välttämättä muodosta tarpeeksi suurta kulkuaukkoa. Tällöin avataan myös passiiviovilehti. Passiiviovilehti on normaalisti lukittu oviaukon karmira-kenteeseen 4 ja lattiatasoon 3.

Aktiiviovilehti 1 ja passiiviovilehti 2 on kiinnitetty kääntyvästi oviaukon karmiraken-teeseen 4 saranoita käyttämällä. Tavallisesti aktiiviovilehdessä 1 on lukko 5, joka käsittää teljen 6. Kun aktiiviovi 1 on lukossa, telki 6 on osittain passiivioveen 2 sijoitetun vastinlukkorungon 7 sisällä lukiten aktiivioven passiivioveen. Vastinlukkorunkoa nimitetään myös vastinlukoksi ja päinvastoin, sillä käytännössä runko käsittää lukkotoi-^ minnat. Koska passiiviovi 2 on lukittuna oviaukon karmi rakenteeseen 4 ja lattiatasoon 0 ^ 3, passiiviovi ei pääse kääntymään, eikä myöskään passiivioveen lukittu aktiiviovi.

(M

V Voidaan sanoa, että passiiviovi on normaalikäytössä osa oviaukon karmirakennetta 00 ° 4. Aktiiviovi 1 vapautetaan normaalisti lukituksesta ja avataan normaalisti.

CC

Vastinlukkorunkoon 7 on yhdistetty vetotangot 9, 10, jotka on asennettu passii- h-· g vioveen 2, ja jotka lukitsevat passiivioven oviaukon karmirakenteeseen ja lattiata- m g soon. Karmirakenteeseen 4 ja lattiatasoon 3 on järjestetty syvennykset 12, 11, joihin o ^ vastintankojen päät asettuvat passiivioven ollessa lukittuna. Vastinlukkorunkoon on 2 järjestetty vapautuselin 8, jolla vetotankoja voidaan vetää passiivioven sisäosiin päin, niin että vetotankojen päät siirtyvät pois karmirakenteen ja lattiatason syvennyksistä 11,12. Vetotankojen nimitys on peräisin tästä toiminnasta. Kun vetotangot on vedetty passiivioven sisäosiin päin, passiiviovi on avattavissa eli käännettävissä. Tyypillinen vapautuselin 8 käsittää käsinkäännettävän vivun. Joissakin tunnetuissa ratkaisuissa vapautuselin 8 ei ole sijoitettu passiivioven vastinlukkorungon yhteyteen vaan erilliseksi kokonaisuudeksi, joka on yhteydessä vetotankoihin. Vapautuselimiä 8 käyttämällä vetotangot ovat myös siirrettävissä takaisin ulkonevaan asentoon pois passiivioven sisältä, joilloin passiiviovi voidaan lukita takaisin karmirakenteeseen ja lattiatasoon.

Toinen tapa lukita passiiviovi on käyttää erillisiä lukkoja passiiviovilehden yläreunassa ja/tai alareunassa, kuten esimerkiksi US 2202916 esittää. Kuvio 1 esittää toteutusmuotoa, jossa sekä passiiviovilehden yläreuna että alareuna käsittävät lukon 13. Lukossa on salpa 15, joka on ulos työntyneenä lukon ollessa lukossa. Ylälukon salpa 15 lukitsee passiivioven karmiin 4 ja alalukon salpa 15 lattiatasoon 3. Lukkojen lukitus vapautuu, kun aktiiviovilehti avataan, jolloin lukon 13 ohjauskiila 14 pääsee työntymään ulos. Ohjauskiilan ulos työntyminen ohjaa salvan 15 lukon sisään, jolloin passiiviovi on avattavissa. Lukitus tapahtuu, kun aktiiviovi käännetään vasten passii-viovea, jolloin ohjauskiila painuu lukon sisään ja samalla ohjaa salvan 15 ulos lukosta. Myös julkaisu FR 2774720 esittää tällaista ohjauskiilalla ohjattavaa ylä- ja alaluk-koa.

Ylälukon ja alalukon ongelmana on, että ohjauskiila 14 vastustaa aktiivioven sul--- kernistä ja avaamista. Lukossa 13 on jousi/jousisto, joka painaa ohjauskiilaa ulos lu- ^ kosta. Ohjauskiila painaa vuorostaa aktiiviovea. Tämä heikentää aktiivioven käyttö- i Y mukavuutta. Lisäksi jos aktiivioveen on yhdistetty oviautomatiikkaa, lukko 13 haittaa o myös on oviautomatiikan ovenaukaisijan/sulkijan toimintaa.

X

£ On myös olemassa ratkaisuja, joissa vetotankojen 9, 10 päät ovat yhteydessä £j passiivioven ylälukkoon ja alalukkoon. Tällöin ylä-ja alalukkojen teljet lukitsevat pas- 00 siivioven karmirakenteeseen ja lattiatasoon vetotankojen päiden sijasta. Ylä- ja ala-o ^ lukkojen toiminta on ohjattavissa vapautuselimellä 8 vetotankojen 9,10 välityksellä.

3

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada passiiviovilehden lukko, joka haittaa mahdollisimman vähän aktiivioven käyttöä. Tavoite saavutetaan itsenäisessä vaatimuksessa esitetyllä tavalla. Epäitsenäiset vaatimukset esittävät keksinnön eri toteutus-muotoja.

Keksinnöllinen parioven passiiviovilehden lukko 16 käsittää lukkorungon 23, salvan 17 ja ohjauskiilan 18. Ohjauskiila on järjestetty lineaarisesti liikkumaan lukosta ulos työntyneeseen asentoon ja lukon sisään työntyneeseen asentoon. Lukko käsittää lisäksi vivun 20, johtovarren 21 ja jousiston 27. Vipu 20 on ensimmäisestä päästään kääntyväsi! kiinnitetty 25 ohjauskiilaan 18 ja toisesta päästään kääntyvästi kiinnitetty 24 johtovarteen 21. Johtovarsi 21 on lisäksi kääntyvästi kiinnitetty 22 lukkorun-koon 23, ja johtovarressa on ohjainnokka 26, joka on yhteydessä salpaan 17. Jousis-to 27 on järjestetty kääntämään johtovartta kohti asentoa, jossa ohjainnokka 26 pitää salvan 17 lukon sisällä ja jossa ohjauskiila 18 on ulos työntyneessä asennossa.

Vipu 20 ja johtovarsi 21 on järjestetty siirtämään jousiston 27 voima ohjauskiilaan 18 siten, että ohjauskiilan lineaarisen liikkeen suuntainen voima on suurimmillaan ohjauskiilan ulos työntyneessä asennossa ja pienimmillään ohjauskiilan ollessa lukon sisään työntyneessä asennossa.

Kuvioluettelo q Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioi-

(M

^ den avulla, joissa i g Kuvio 1 kuvaa esimerkkejä tunnetuista tavoista lukita passiiviovi, jp Kuvio 2 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukosta, CL 9 oi Kuvio 3 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukosta lukitustilassa,

CO

uo o Kuvio 4 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukosta aukitilassa ja o

(M

Kuvio 5 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukosta sivusuunnasta.

4

Kuvaus

Kuvio 2 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukosta. Keksinnöllinen lukko 16 on pääasiallisesti tarkoitettu asennettavaksi passiivioven 2 alareunaan kuvion 2 esittämällä tavalla. Lukon salpa on vasten lattiatasoa 3 ja ohjauskiila vasten aktiiviovea 1 parioven lehtien ollessa vasten toisiaan. Lukkoon on valinnaisesti voitu lisätä liitoskohta, jolla vetotanko 10 on yhdistettävissä salpaan. Liitoskohta on esimerkiksi sisä-kierteillä varustettu reikä lukon salvassa, johon vetotanko voidaan kiertää kiinni. Veto-tangon pää on usein varustettu ulkokierteillä. Vetotangon avulla mahdollistetaan lukon ohjaaminen myös manuaalisesti vetotangon toiseen päähän toiminnallisesti yhdistetyllä ohjainelimellä, kuten ohjainvivulla.

Kuvio 3 kuvaa esimerkkiä keksinöllisestä lukosta 16, kun lukko on lukitustilassa. Lukko käsittää lukkorungon 23, salvan 17 ja ohjauskiilan 18. Ohjauskiila on järjestetty liikkumaan lineaarisesti lukosta ulos työntyneeseen asentoon ja lukon sisään työntyneeseen asentoon. Ohjauskiila on edullisesti ns. kevyttelki, kuten kuviossa 3. Ohjauskiila voi olla myös normaali vinotelki.

Lukko käsittää lisäksi vivun 20, johtovarren 21 ja jousiston 27. Vipu 20 on ensimmäisestä päästään kääntyvästi kiinnitetty 25 ohjauskiilaan 18 ja toisesta päästään kääntyvästi kiinnitetty 24 johtovarteen 21. Kääntyvä kiinnitys voidaan toteuttaa esimerkiksi akselitapilla. Johtovarsi 21 on lisäksi kääntyvästi kiinnitetty 22 lukkorunkoon 23. Johtovarressa on myös ohjainnokka 26, joka on väljässä yhteydessä salpaan 17. Väljällä yhteydellä tarkoitetaan sitä, että kun salpa on ulkona, ohjainnokka sallii sal-o van siirtymisen ylös, eli ohjainnokan ja salvan välinen yhteys on irroitettavissa. Pää- c\j asiallisesti salvan ja ohjainnokan välinen yhteys säilyy lukon eri käyttötilanteissa. Toi- co sin sanoen salvan ja ohjainnokan välinen fyysinen yhteys on pääasiallinen yhteys.

O

^ Jousista 27 on järjestetty kääntämään johtovartta kohti asentoa, jossa ohjainnokka

CL

^ 26 pitää salvan 17 lukon sisällä ja jossa ohjauskiila 18 on ulos työntyneessä asen-

<M

nossa. Kuvio 4 esittää tätä asentoa.

σ> o o Johtovarsi on siis järjestetty kääntymään lukkorungon 23 suhteen lukkorungon ja johtovarren kiinnityskohdasta 22. Johtovarren kääntyminen ohjaa myös ohjauskiilaa 5 18 ja salpaa 17. Vipu 20 ja johtovarsi 21 on järjestetty siirtämään jousiston 27 voima ohjauskiilaan 18, siten että ohjauskiilan lineaarisen liikkeen suuntainen voima on suurimmillaan ohjauskiilan ulos työntyneessä asennossa ja pienimmillään ohjauskiilan ollessa lukon sisään työntyneessä asennossa.

Kuviossa 3 ohjauskiila 18 on sisällä, eli kiilan liikkeen suuntainen voima on pienimmillään. Kun aktiiviovi on auki, ohjauskiila pääsee jousiston 27 työntämänä liikkumaan ulos lukkorungosta. Jousiston voima kääntää johtovartta 21, joka vuorostaan välittää jousiston voiman vipuun 20. Vipu välittää voiman ohjauskiilaan. Kun ohjaus-kiila näin ollen liikkuu, johtovarren 21 ja vivun 20 keskinäinen asento toistensa suhteen muuttuu, mikä vaikuttaa ohjauskiilan 18 lineaarisen liikeradan suuntaiseen voimaan.

Kuviossa 4 ohjauskiila 18 on ulkona, eli kiilan liikkeen suuntainen voima on suurimmillaan. Kun aktiiviovi käännetään vasten passiiviovea, aktiiviovi painaa ohjauskiilan lukon sisään. Aluksi ohjauskiilan aktiivioven liikettä vastustava voima on suurimmillaan, mutta se pienenee, kun ohjauskiila painuu kohti lukkoa. Tämä helpottaa aktiivioven sulkeutumista. Havaitaan, että tämä sama piirre myös helpottaa aktiivioven avaamista.

Mikäli aktiivioveen on yhdistetty automaattitoimintaa oven avaamiseksi ja/tai sulkemiseksi, keksinnöllinen lukko helpottaa myös käytetyn oviautomatiikkalaitteiston toimintaa. Automatiikkalaitteisto ei näin ollen tarvitse niin paljon käyttövoimaa kuin tunnettuja laitteistoja käytettäessä. Automatiikkalaitteisto voidaan myös mitoittaa pienemmälle teholle.

o Kuviot 3 ja 4 esittävät lukkoa, joka on tarkoitettu passiivioven alalaitaan. Kuviosta 3 cvi havaitaan, että lukon salpa 17 pääsee liikkumaan ulos työntyneen asennon ja sisään oo työntyneen asennon välillä, kun ohjauskiila 18 on lukon sisään työntyneessä asen- o x nossa. Toisin sanoen salpa 17 pääsee vapaasti liikkumaan ulkoasennosta sisäasen- cc toon. Painovoima pyrkii pitämään salvan 17 ulkoasennossa. Tämän kaltaisesta va-£J paasia liikkumisesta on se hyöty, että passiivioven alasalpa ei estä aktiivioven kiinni

LO

§ laittamista, jos lattiatason aukko ei olekaan jostain syystä salvan 17 kohdalla, tai jos o

CM

6 kyseisessä aukossa on esimerkiksi roskaa estämään osittain salvan ulos työntyminen.

Kuvioista 3 ja 4 havaitaan myös, että salpa 17 käsittää ohjausosan 17C, joka on pääasiallisesti yhteydessä ohjainnokkaan 26. Kuvioiden ohjausosan suoritusmuoto on uloke, mutta se voi olla esimerkiksi myös syvennys, johon ohjainnokka 26 on asetettu. Salvan 17 lukosta 16 ulos työnnettävä salvan osan, eli työntöosan 17B, työntymistä ulos voidaan rajoittaa esimerkiksi kuvioissa esitetyllä salvan suoritusmuodolla. Tämän suoritusmuodon salpa 17 käsittää ulokkeen 17A, joka rajoittaa salvan työntymistä ulos lukon rintalevyssä olevan aukon kautta. Kuvioiden suoritusmuodon salpa käsittää myös liitoskohdan, jolla vetotanko 10 on yhdistettävissä salpaan. Salvan toteuttamiseksi on siis olemassa erilaisia suoritusmuotoja, ja kuvioiden esittämässä salvassa on esitetty useita vaihtoehtoisia piirteitä.

Kuvioiden suoritusmuodon jousisto 27 on vääntöjousisto, joka on järjestetty johto-varren 21 lukkorunkoon 23 olevan kiinnityskohdan 22 yhteyteen, siten että jousiston 27 ensimmäinen vapaa pää tukeutuu lukkorunkoon 23 ja jousiston toinen vapaa pää tukeutuu johtovarren 21 ja vivun 20 kiinnityskohtaan 24. Kuvio 5 esittää jousistoa sivulta päin. Jousisto voidaan toki toteuttaa myös muillakin tavoin johtovarren 21 kääntämiseksi.

Kuvioista havaitaan, että lukon rintalevy 19 on L-kirjaimen muotoinen. Rintalevyn ensimmäisessä laidassa on aukko ohjauskiilalle 18 ja toisessa laidassa aukko teljelle 17.

Mikäli keksinnöllistä lukkoa halutaan käyttää passiivioven ylälaidassa, siten että o salvalla on mahdollisuus painua lukkorungon sisään, jos oviaukon karmin reikä ei c\j olekaan kohdallaan tai se on jotenkin tukittu, keksinnöllinen lukko on varustettava co jousella tai muulla vastaavalla elimellä, joka nostaa salpaa ylös.

o c Edellä esitettyjen esimerkkien valossa on selvää, että keksinnön mukainen toteu-

CL

tusmuoto voidaan saada aikaa monilla eri ratkaisuilla. On selvää, että keksintö ei ra-

C\J

joitu pelkästään tässä tekstissä mainittuihin esimerkkeihin, vaan keksintö voidaan to- CT> § teuttaa monilla erilaisilla toteutusmuodoilla esitettyjen vaatimusten puitteissa.

C\l

Claims

1. Parioven passiiviovilehden lukko, joka käsittää lukkorungon (23), salvan (17) ja ohjauskiilan (18), joka ohjauskiila on järjestetty lineaarisesti liikkumaan lukosta ulos työntyneeseen asentoon ja lukon sisään työntyneeseen asentoon, joka lukko käsittää myös johtovarren (21) ja jousiston (27) ), joka johtovarsi (21) on lisäksi kääntyvästi kiinnitetty (22) lukkorunkoon (23), ja jossa johtovarressa on ohjainnokka (26), joka ohjainnokka on yhteydessä salpaan (17), joka jousisto (27) on järjestetty kääntämään johtovartta kohti asentoa, jossa ohjauskiila (18) on ulostyöntyneessä asennossa, jossa mainitussa asennossa johtovarren (21) ohjainnokka (26) pitää salvan (17) lukon sisällä, ja joka ohjainnokka on pääasiallisesti yhteydessä salpaan (17), tunnettu siitä, että lukko käsittää lisäksi vivun (20), joka on ensimmäisestä päästään kääntyvästi kiinnitetty (25) ohjauskiilaan (18) ja toisesta päästään kääntyvästi kiinnitetty (24) joh-tovarteen (21), joka vipu (20) ja johtovarsi (21) on järjestetty siirtämään jousiston (27) voima ohjauskiilaan (18), siten että ohjauskiilan lineaarisen liikkeen suuntainen voima on suurimmillaan ohjauskiilan ulos työntyneessä asennossa ja pienimmillään ohjaus-kiilan ollessa lukon sisään työntyneessä asennossa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen lukko, tunnettu siitä, että salpa (17) pääsee liikkumaan ulos työntyneen asennon ja sisään työntyneen asennon välillä, kun ohjauskiila (18) on lukon sisään työntyneessä asennossa.

3. Vaatimuksen 2 mukainen lukko, tunnettu siitä, että salpa (17) käsittää ohjausosan (17C), joka on pääasiallisesti yhteydessä ohjainnokkaan (26).

4. Vaatimuksen 3 mukainen lukko, tunnettu siitä, että salpa (17) käsittää työntö- o osan (17B), joka on lukosta ulos työnnettävä salvan osa.

^ 5. Vaatimuksen 4 mukainen lukko, tunnettu siitä, että salpa (17) käsittää ulokkeen § (17A), joka rajoittaa salvan työntymistä ulos. X

£ 6. Jonkin vaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen lukko, tunnettu siitä, että salpa (17) käsittää liitoskohdan, jolla vetotanko (10) on yhdistettävissä salpaan. CO LO

7. Jonkin vaatimuksen 1 - 6 mukainen lukko, tunnettu siitä, että jousisto (27) on o cm kierrejousisto, joka on järjestetty johtovarren (21) lukkorunkoon (23) olevan kiinnitys- kohdan (22) yhteyteen, siten että jousiston (27) ensimmäinen vapaa pää tukeutuu lukkorunkoon (23) ja jousiston toinen vapaa pää tukeutuu johtovarren (21) ja vivun (20) kiinnityskohtaan (24).

8. Jonkin vaatimuksen 1 - 7 mukainen lukko, tunnettu siitä, että lukko käsittää rin-talevyn (19), joka on L -muotoinen, ja jonka rintalevyn ensimmäisessä laidassa on aukko ohjauskiilalle (18) ja toisessa laidassa aukko teljelle (17).

9. Jonkin vaatimuksen 1 - 8 mukainen lukko, tunnettu siitä, että ohjauskiila (18) on kevyttelki.

10. Jonkin vaatimuksen 1 - 9 mukainen lukko, tunnettu siitä, että lukko on varustettu jousella, joka työntää salpaa ulos lukosta. δ (M i (M 00 o X en CL h-· (M 00 in O) o o (M