FI122227B - Palontorjuntajärjestelmä - Google Patents

Description

Palontorjuntajärjestelmä

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on palontorjuntajärjestelmä rakennuksien huo-nekohtaista palontorjuntaa varten käsittäen pumpun, vähintään yhden suihku-5 tuspään ja putken sammutusnesteen syöttämiseksi pumpun avulla suihkutus-päähän ja ohjaimen, joka on vasteelleen yhden tai useamman anturin toimintatilaan ja joka on konfiguroitu käynnistämään pumpun sammutusnesteen syöttämiseksi suihkutuspäähän vasta sen jälkeen kun ohjain mainitun yhden tai useamman anturin toimintatilan perusteella havaitsee, että palotapahtumaa 10 osoittava, mainitun yhden tai useamman anturin indikoima ensimmäinen ehto ja siitä riippumaton mainitun yhden tai useamman anturin indikoima toinen ehto on täyttynyt, jolloin toisen ehdon täytyttyä ohjain on sovitettu pitämään pumpun käynnissä tietyn aikajakson, mikä muodostaa ensimmäisen sammutusvai-heen, jossa vesipitoista sumua olevaa sammutusväliainetta syötetään raken-15 nukseen huonekohtaisesti laskettu määrä. Tyypillisesti suihkutuspäitä on usei ta.

Mainitunlainen palontorjuntajärjestelmä on tunnettu julkaisusta Fl 119224 B1.

Yleensä tunnetuissa palontorjuntajärjestelmissä pumppu käynnistyy 20 kun suihkutuspää laukeaa. Tällaiseen toimintaan perustuvan palontorjuntajär-jestelmän haittana on, että suihkutuspää voi laueta virheellisesti ilman, että tulipaloa taikka edes korotettua lämpötilaa olisi olemassa tilassa, johon suihkutuspää on asennettu. Virheellinen laukaisu aiheuttaa luonnollisesti vesivahinkoja, kun sammutusväliaineena käytetään vettä, joka muutoin on suositeltava 25 sammutusväliaine. Sammuakseen massiiivipaloon pitää suihkuttaa moninker-g täinen vesimäärä ensivaihepaloon (jossa alkavat liekit nostavat lämpötilaa jyr- ™ kästi) verrattuna. Tunnettujen palonsammutusjärjestelmien ongelmana on, että 00 9 ne toimivat vasta massiivipalotilanteessa kun peruuttamattomia vahinkoja jo on cv tapahtunut ja ne aiheuttavat tyypillisesti suuria vesivahinkoja.

CC

“ 30 Keksinnön lyhyt selostus

LO

^ Keksinnön tavoitteena on aikaansaada uusi palontorjuntajärjestel-

CO

g mä, jolla voidaan välttää suihkutuspäiden virheellinen laukeaminen ja sammu- oj tusväliaineen turha suihkuttaminen.

Keksinnön mukaiselle palontorjuntajärjestelmälle on tunnusomaista, 35 että se käsittää vesilähteen, johon pumppu on kytketty, joka vesilähde käsittää 2 vesisäiliön, jonka tilavuus on riittävä suorittamaan ensimmäisen sammutusvai-heen ja joka on kytketty vesiverkkoon ja johon vesilähteeseen liittyy uimuri-venttiili, joka on sovitettu avautumaan ja lisäämään vesiverkosta vettä vesisäiliöön, kun vesisäiliössä olevan veden määrä on pienentynyt tietyn ennalta 5 määrätyn ensimmäisen tilavuuden verran.

Edullisesti vesisäiliöön liittyy sammutusvaahtoainetilavuus ja että pumpun pumppaamaan veteen on sovitettu ohjautuvan sammutusvaahtoainet-ta sen jälkeen kun ensimmäinen sammutusvaihe on päättynyt. Tällöin pumppu on sovitettu pumppaamaan sammutusvaahtoaineen ja veden sekoitusta suih-10 kutuspäähän.

Edullisesti palontorjuntalaitteisto käsittää ensimmäisen anturin ja toisen anturin, ja ohjain on sovitettu käynnistämään pumpun kun mainittu ensimmäinen ehto on, että ensimmäisen anturin indikoima ennalta määrätty ensimmäinen ehto täyttyy, ja toisen anturin indikoima ennalta määrätty toinen eh-15 to täyttyy. Suositeltavasti anturit ovat lämpötila-antureita, jolloin mainitut ehdot ovat, että antureiden indikoimat ennalta määrätyt lämpötilat ylittyvät.

Edullisesti ohjain on sovitettu kytkemään palonsammutusjärjestel-män täydelle teholle, mikäli ensimmäisen sammutusvaiheen jälkeen ohjain mainitun yhden tai useamman anturin toimintatilan perusteella havaitsee tilan-20 teen, että palotapahtumaa osoittava mainitun yhden tai useamman anturin indikoima ennalta määrätty ehto täyttyy. Ilmaisulla ’’täydelle teholle” tarkoitetaan, että sammutusnestettä suihkutetaan merkittävästi enemmän aikayksikköä kohti kuin ensimmäisessä sammutusvaiheessa ja palontorjuntajärjestelmää tyypillisesti (vaikkei välttämättä) käytetään maksimiteholla tai lähes maksimiteholla. 25 Edullisesti palontorjuntajärjestelmä käsittää hätälaukaisukytkimen, jolla järjestelmä voidaan käynnistää manuaalisesti tulipalotilanteessa. Hätä-o laukaisukytkimen etuna on myös, että palonsammutusjärjestelmä saadaan

CM

^ suihkuttamaan sammutusväliainetta myös silloin kun sen jokin anturi jostakin ^ syystä ei toimi.

^ 30 Keksinnön mukaisen palontorjuntajärjestelmän edulliset suoritus- | muodot on esitetty oheistetuissa patenttivaatimuksissa 2-12.

m Keksinnön mukaisen palontorjuntajärjestelmän olennaisena etuna on, että voidaan välttyä suihkutuspäiden virheelliseltä laukeamiselta ja sammu-§ tusväliaineen turhalta suihkuttamiselta ja vakavilta vesivahingoilta. Sen ansios- ^ 35 ta, että palontorjuntajärjestelmä käsittää ohjaimen, joka on vasteelleen anturin toimintatilaan, se reagoi huomattavasti aikaisemmin alkavaan tulipaloon kuin 3 tunnetut palonsammutusjärjestelmät, joiden käynnistyminen perustuu rikkoutuvan ampullin periaatteeseen.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin erään 5 suositeltavan toteutusmuodon avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää yleiskuvantona keksinnön mukaista palontorjuntajär- jestelmää, kuvio 2 esittää kuvion 1 palontorjuntajärjestelmän erästä kohtaa yksityiskohtaisemmin, ja 10 kuvio 3 esittää kuviolle 2 vaihtoehtoista toteutusta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty palontorjuntajärjestelmä palon torjumiseksi rakennuksessa, joka käsittää kolme huoneetta 1, 2 ja 3. Kuvion 1 palontorjun-tajärjestelmässä käytetään pumppua 4, joka on sovitettu pumppaamaan vettä 15 huoneissa 1 - 3 oleviin suihkutuspäihin 5, 6 ja 7 tulipalotilanteessa. Pumppu 4 on tyypiltään suurpainepumppu. Pumpun 4 kehittämä paine pumpun ulostulo-kohdassa on vähintään 50 bar ja voi olla jopa noin 200 bar, riippuen palontorjuntajärjestelmän suunnittelusta ja sovelluskohteesta. Suihkutuspäät 5 - 7 ovat tyypiltään sellaisia, että ne suihkuttavat veden sumuna. Veden paine suihku-20 tuspäiden 5, 6, 7 suuttimien kohdalla on vähintään 40 bar. Suositeltavasti veden paine suihkutuspäiden 5 - 7 suuttimissa on 50- 100 bar. Kun sumun pisarakoko on noin 0,2 mm, vedentarve on vähäistä. Pumppu 4 on putken 9a kautta kytketty vesilähteeseen 8. Pumpusta 4 lähtee ulos putki 9b, joka haarautuu kolmeksi putkilinjaksi 10, 11 ja 12. Jokaisessa putkilinjassa 10 - 12 on venttiili ^ 25 13, 14, 15. Venttiilit 13-15 ovat sähköohjattuja. Putkilinjat 10-12 ovat kuivia,

O

^ eli venttiilien 13 - 15 ja suihkutuspäiden 5 - 7 välissä ei ole vettä ennen palon- 00 o torjuntajärjestelmän pumpun 4 käynnistymistä. Kuivien putkilinjojen 10-12 etuna on, että vältytään vesivaurioilta, jotka märissä putkilinjoissa ovat varsin g yleisiä. Koska putkilinjat 10-12 aiheuttavat painehäviöitä kun palontorjuntajär- O.

30 jestelmä suihkuttaa sammutusväliainetta, pumpun 4 kehittämän paineen tulee olla suurempi kuin paine, joka halutaan suihkutuspäiden 5 - 7 suuttimista.

<D

g Jokaisessa huoneessa 1 - 3 on kaksi lämpötila-anturia 16 - 21.

° Lämpötila-anturit 16-21 ovat tyypiltään aktiivisia, eli ovat kukin elektroniikkaa sisältäviä ja voivat olla ohjelmoitavissa niin, että antavat signaalin tai signaale-35 ja, kun tietty, palotapahtumaa osoittava ennalta asetettu ehto (tietyn lämpötilan 4 ylitys) täyttyy, tai, vastaavasti, tietyt ennalta asetetut ehdot täyttyvät. Lämpötila-antureiden 16-21 signaalit kuvaavat niiden toimintatilaa. Ohjelmoitavien läm-pötila-antureiden sijasta kysymykseen voi tulla lämpötila-anturit, jotka käsittävät elektronisen piirin, joka on sovitettu antamaan signaalin tai signaaleja kun 5 tietty palotapahtumaa osoittava ehto täyttyy, tai, vastaavasti, tietyt palotapah-tumaa osoittavat ehdot täyttyvät. Yksikin anturi huonetta 1-3 kohti riittää keksinnön mukaisessa palontorjuntajärjestelmässä, kuten jäljempänä myös on selostettu. Kun jokaisessa huoneessa on kaksi anturia, jotka kumpikin voivat aikaansaada hälytyksen, turvallisuus paranee. Kahdella anturilla huonetta kohti 10 voidaan haluttaessa myös aikaansaada kaksi toisistaan riippumatonta signaalia olennaisesti samaan aikaan, millä voidaan nopeuttaa sammuttamisen aloittamista. Anturit 16-21 on kytketty ohjaimeen 22. Kytkentälinjoja havainnollistaa viitenumerolla 23 - 25 merkityt viivat. Kytkentälinjojen 23 - 25 tekninen toteutus keksinnön mukaisessa palontorjuntajärjestelmässä voi vaihdella riippu-15 en siitä, minkä tyyppisiä antureista käytetään jne. Kysymykseen voi siten tulla sähköjohdot, langattomat kytkentälinjat taikka jotkin muut linjat, jotka voivat välittää informaatiota ohjaimeen 22. Ohjain 22 on ohjelmoitu käyttämään pumppua 4 ja ohjaamaan sen toimintaa. Ohjain 22 on siis konfiguroitu tai sovitettu käynnistämään pumpun ja käyttämään sitä. Anturit 16-21 on myös kytketty 20 hälytyslaitteeseen 26. Hälytyslaitteen 26 sijainti voi vaihdella riippuen kohteesta, jossa palonsammutusjärjestelmää käytetään. Hälytyslaitteen 26 antaman hälytyksen tarkoituksena on varoittaa vaarasta, mutta sen tarkoituksena on myös nopeuttaa hälytyksen syyn selvittämistä. Hälytyslaite 26 voi esimerkiksi sijaita rakennuksen rappukäytävässä. Ohjain 22 on suositeltavasti sijoitettu 25 sellaiseen kohtaan rakennusta, josta ohjataan rakennuksen yleisiä toimintoja. Sijaintikohta on suositeltavasti rakennuksen valvomo, o Palontorjuntajärjestelmän ohjain 22 on suositeltavasti akkutoiminen,

CM

^ mikä varmistaa sen toiminnan mahdollisen sähkökatkoksen aikana. Ohjain 22 ° voi lisäksi toimia verkkovirralla. Akkutoiminto lisää palontorjuntajärjestelmän

CD

^ 30 toimintavarmuutta.

| Seuraavassa kuvataan palotapahtumaa yleisesti sekä selostetaan to keksinnön mukaisen palontorjuntajärjestelmän toimintaa.

CD

Palot voidaan luokitella neljään eri vaiheeseen: 1. näkymätön savu, o jolloin lämpötilat ovat matalia; 2. näkyvä savu, jolloin savutiheys kasvaa ja ^ 35 lämpötila nousee; 3. liekit, jolloin lämpötila nousee jyrkästi; ja 4. massiivipalo, jolloin lämpötila nousee edelleen jyrkästi ja savutiheys maksimissaan (tunnetut 5 palonsammutusjärjestelmät toimivat yleensä vasta tässä 4. vaiheessa). Keksinnön mukaiset anturit toimivat palon 2. ja 3. vaiheessa ja aiheuttavat melko aikaisen ja ihmiselle ja rakennuksille turvallisen ensimmäisen sammutusvai-heen. Palontorjuntalaitteisto siirtyy toiseen sammutusvaiheeseen vain tarvitta-5 essa, kuten selostetaan seuraavassa, palonsammutusjärjestelmän toimintaa kuvaavassa selostuksessa.

Mikäli huoneessa 2 syttyy tulipalo ja lämpötila anturin 18 kohdalla nousee arvoon T1 = 60 °C, anturi 18 antaa signaalin S1 sekä hälytyslaitteelle 26 että ohjaimelle 22. Saatuaan signaalin S1 hälytyslaite 26 antaa hälytysää-10 nen ja sen tarkoituksena on antaa hälytys rakennuksessa oleville niin, että ne tarvittaessa, eli vakavassa tulipalontilanteessa, saavat aikaa poistua rakennuksesta ennen kuin palo uhkaa rakennuksessa olevien turvallisuutta. Anturin 18 antama signaali S1 ohjaimelle 22 ei aiheuta vielä sitä, että ohjain käynnistäisi pumpun 4, vaan signaali S1 ainoastaan rekisteröidään ohjaimeen. Tämä 15 on tärkeää sen takia, ettei huoneeseen 2 turhaan suihkutettaisi vettä.

Jos hälytyslaitteen 26 antama hälytys todetaan turhaan annetuksi, mikä ei ole harvinaista palonsammutusjärjestelmässä, esimerkiksi virheellisen anturin (18) johdosta, niin silloin virheellinen hälytys voidaan manuaalisesti kuitata ohjaimeen 22. Kuittaus tapahtuu kytkimellä 46, joka esimerkiksi on asen-20 nettu huoneen 2 ulko-oven viereen. Huoneissa 1 ja 3 on vastaavat kuittauskyt-kimet 45, 47. Kun hälytys on kuitattu virheellisenä, ohjain 22, joka suositelta-vasti sisältää näytön (ei näytetty), antaa tiedon, että on tapahtunut virheellinen hälytys ja antaa ohjeen korjata jokin tekninen virhe (esim. ’’KORJAA ANTURI!”). Hälytyslaitteen 26 tarkoituksena ei siis ainoastaan ole varoittaa tulipalos-25 ta, vaan myös antaa ilmoitus siitä, että tarkistetaan onko huoneessa tulipaloa taikka muuta ongelmaa, kuten palontorjuntajärjestelmän viallisia komponentte-5 ja. Kuittauskytkimet 45 - 47 on kuviossa 1 piirretty antamaan signaalin ohjai-

(M

^ melle 22 pitkin kytkentälinjoja 23 - 25, jotka voivat sisältää useita johtoja.

° Mikäli tarkastuksessa ilmenee, että huoneessa 2 on alkava tulipalo,

CD

^ 30 tarkastaja voi manuaalisesti käynnistää pumpun 4 antamalla käsky, varmistus- | signaali S2a ohjaimelle 22. Manuaalinen käynnistäminen tapahtuu esimerkiksi m huoneen 2 ulko-oven vieressä olevasta hätäkäyttökytkimestä 43. Huoneissa 1

CD

ja 3 on samanlaiset hätälaukaisukytkimet 42, 44. Hätälaukaisukytkimet 42 - 44 o on kuviossa 1 piirretty antamaan signaalin ohjaimeen 22 pitkin kytkentälinjoja ^ 35 23 - 25. Manuaalisen käynnistämisen seurauksesta putki 24 täyttyy vedellä ja vettä alkaa virrata suihkutuspäähän 6, joka suihkuttaa ohjaimen 22 määrää- 6 män ajan vesisumua huoneeseen 2. Suihkutettava vesimäärä V1 ja suihkutus-aika riippuu lähinnä huoneen 2 koosta ja on etukäteen ohjelmoitu ohjaimeen 22. Mainittu suihkutus muodostaa ensimmäisen sammutusvaiheen. Sen jälkeen kun suihkutus ja ensimmäinen sammutusvaihe on lakannut, lämpötila 5 huoneessa 2 on laskenut oletettavasti alle 60 °C ja tulipalo, on todennäköisesti sammunut.

Mikäli kuitenkin sammutus ei ole ensimmäisessä sammutusvai-heessa onnistunut, anturi 19, joka on sovitettu antamaan signaalin kun lämpötila huoneessa 2 nousee lämpötilaan T2 = 80 °C, antaa lämpötilassa 80 °C 10 signaalin S3 ohjaimelle 22 ja antaa suositeltavasti vielä hälytyksen pelastus-henkilökunnalle. Saatuaan tämän uuden signaalin S3, ohjain 22 käynnistää pumpun 4 täydelle teholle, jolloin vettä tulee suihkutuspäästä 6 suuremmalla teholla kuin ensimmäisessä sammutusvaiheessa. Tässä toisessa sammutus-vaiheessa suihkutuspää 6 suihkuttaa myös sammutusvaahtoa. Sammutus-15 vaahto jättää sammutuskohteen pintaan kalvon, joka estää hapen pääsyn materiaaleihin, jotka voisivat palaa, mikäli saisivat happea. Sammutusvaahtoai-neena voidaan käyttää pesuun tarkoitettuja aineita. Kokeilemalla saadaan melko helposti selvitetyksi sopivia aineita. Ainakin happamat pesuaineet, joiden pH on selvästi alle 7, ovat osoittautuneet käyttökelvollisiksi ja ovat sen 20 vuoksi potentiaalisesti suositeltavia. Toisena esimerkkinä käyttöön sopivaksi aineeksi on kauppanimeltään Presto AFFF oleva aine, jota valmistaa Presto Brannteknikk A/S, Norja. Jäljempänä selostetaan viitaten myös kuvioon 2, miten sammutusvaahdon sekoittuminen veteen on toteutettu.

Sammutusvaahdon aikaansaama kaasukuplia sisältävä kaasukelmu 25 huoneessa 2 hajoaa, eli menee kokoon ja häviää jonkin ajan kuluttua, kun se jo on suorittanut tehtävänsä. Sen ansiosta, että se hajoaa, huone on helposti o siivottavissa palon jälkeen.

CM

^ Mikäli mainittua tarkastusta ja manuaalista pumpun 4 käynnistystä ^ ei tehdä (eikä siis anneta ohjaimelle 22 manuaalista varmistussignaalia S2a) ja ^ 30 huoneen 2 lämpötila nousee arvoon 80 °C, anturi 19, joka on sovitettu anta- £ maan varmistussignaalin S2 kun lämpötila huoneessa nousee lämpötilaan m 80°C, antaa varmistussignaalin S2 ohjaimelle 22. Saatuaan tämän varmistus-

CO

^ signaalin S2, ohjain 22, joka on konfiguroitu tai sovitettu ohjaaman pumpun o toimintaa, käynnistää pumpun 4 ja kytkee sammutusjärjestelmän ensimmäi- ^ 35 seen sammutusvaiheeseen. Sammutusjärjestelmän mahdollinen kytkeytymi- 7 nen toiseen sammutusvaiheeseen, eli kytkeytyminen täydelle teholle, tapahtuu, kuten edellä on esitetty, eli anturin 19 antaman uuden signaalin S3 avulla.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 vesilähteen 8 yksityiskohtia. Vesilähde 8 muodostuu tilavuudeltaan 20 I olevasta säiliöstä 36, joka on kytketty vesiverk-5 koon 27. Säilön 36 sisällä on uimuriventtiili 28, joka on sovitettu aukeamaan ja lisäämään vettä säiliöön, mikäli uimuriventtiilin 28 uimuri 29 toteaa, että säilön nestetaso laskee alle tietyn tilavuuden.

Kuvion 2 esittämässä tilanteessa, joka kuvaa tilannetta ennen pa-lontorjuntajärjestelmän käynnistymistä, vesisäiliö 36 on täynnä sammutusnes-10 tettä. Pumpun 4 ja vesisäiliön 36 välissä oleva manuaalisesti käytettävä venttiili 35 on normaalisti auki niin, että heti pumpun käynnistyessä vettä menee putkeen 9b. Vesisäilön 36 pohjassa on vettä painavampaa sammutusvaahtoainet-ta 30 ja sammutusvaahtoaineen yläpuolella on vettä 31. Sammutusvaahtoai-neen 30 yläpinnan tasoa osoittaa viitenumero 32 ja veden yläpinnan tasoa vii-15 tenumero 33. Mikäli kuvion 1 rakennuksen huoneistossa 2 anturi 18 antaa ensimmäisen signaalin S1 palontorjuntajärjestelmän ohjaimelle 22 ja anturi 19 antaa varmistussignaalin S2 ohjaimelle 22, ohjain 22 avaa venttiilin 14 ja käynnistää pumpun 4. Vettä alkaa virrata putkessa 24 suihkutuspäähän 6. Sen jälkeen kun suihkutuspää 6 on suihkuttanut vesisumua määrän, joka aiheuttaa, 20 että vesisäiliön pinta laskee tasosta 33 tasolle 34 vastaten vesimäärää noin 3 I, ohjain 22 pysäyttää pumpun 4. Tällöin tulipalo huoneessa 2, joka tilavuudeltaan on noin 100 m3, on todennäköisesti sammutettu. Vesimäärä 3 I suihkutettuna 100 m3 tilaan ei yleensä aiheuta vesivahinkoja. Mikäli huone 2 on suurempi kuin 100 m3, vettä sumutetaan enemmän; jos huone 2 olisi kooltaan 25 esimerkiksi 150 m3, ohjain 22 olisi ohjelmoitu sumuttamaan noin 4,5 I vettä.

Mikäli palo ei ole sammunut ensimmäisen sammutusvaiheen seu-5 rauksesta, anturi 19 antaa ohjaimelle 22 uudestaan signaalin S3 ja ohjain

(M

^ käynnistää uudestaan pumpun 4. Tässä toisessa sammutusvaiheessa, jossa ° veden taso laskee säiliössä alle tason 34, sammutusvaahtoainetta 30 sekoite-

CD

^ 30 taan veden 31 sekaan. Sammutusvaahtoainetta 30 pääsee sekoittumaan ve- | teen 31 sen johdosta, että ohjain 22 on ohjelmoitu avaamaan magneettiventtii- m Iin 37, niin, että säiliön 36 pohjassa oleva sammutusvaahtoaine 30 pääsee

CD

pumppuun 4 yhdessä veden kanssa. Samalla kun veden taso laskee alle ta-o son 34, uimuriventtiili 28 avautuu ja vettä alkaa virrata vesiverkon putkesta 27 ^ 35 säiliöön 26. Virtaus aikaansaa säiliön 36 pohjalla olevan sammutusvaahtoai neen sekoittumisen veteen. Vesi 31 ja mahdollinen sammutusvaahtoaine 30 8 ohjautuu tyhjennysputkea 39 pitkin pumppuun 4. Tyhjennysputken 39 tuloauk-ko 40 on etäisyyden päässä säiliön pohjasta, jottei pumppuun 4 ja putkeen ohjautuisi ensimmäisessä sammutusvaiheessa sammutusvaahtoainetta 30. Veden syöttö putkeen 9b jatkuu kunnes ohjain 22 pysäyttää pumpun 4. Syöttöai-5 ka vaihtelee riippuen siitä, miten ohjain 88 on ohjelmoitu. Venttiili 35 voidaan manuaalisesti sulkea, kun on saatu varmuus siihen, että sammutus on onnistunut. Ohjain 22 on ohjelmoitu siten, että venttiilin 35 sulkeminen aiheuttaa pumpun 4 pysäyttämisen ja ohjaimen 22 niin sanotun nollauksen, mikä tarkoittaa, että palontorjuntajärjestelmä kytkeytyy valmiusasentoon ja ohjain 22 voi 10 halutulla tavalla, eli edellä esitetyn mukaisesti, reagoida siihen, että se saa signaalin/signaaleja jonkin huoneen anturista. Venttiilin 35 sulkeminen on väliaikainen toimenpide; se avataan pian niin, että palontorjuntajärjestelmä voi kytkeytyä valmiusasentoon.

Huoneissa 1 ja 3 olevat anturit 16,17 ja 20, 21 ja suihkutuspäät 5 ja 15 7 toimivat samalla tavalla kuin anturit 18 ja 19 ja suihkutuspää 6. Näin ollen pa-lonsammutusjärjestelmän komponenttien mahdollinen virhetoiminnan selvitys ja palon sammutus, mikäli huoneessa 1 tai huoneessa 2 syttyy tulipalo, tapahtuu, kuten on selostettu koskien huonetta 2. Mikäli tulipalo ensin syttyy huoneessa 2 ja sen jälkeen huoneessa 1 (ja/tai 3) pumppu 4 syöttää ensin sam-20 mutusväliainetta huoneeseen 2 ja sen jälkeen huoneeseen 1 (ja/tai huoneeseen 3) sen jälkeen, että anturit 16, 17 (ja/tai anturit 20, 21) ovat antaneet signaalin ja varmistussignaalin ohjaimelle 22. Saatuaan signaalin ja varmistussig-naalin antureilta 16, 17 (ja/tai antureilta 20, 21) ohjain 22 avaa venttiilin 13 (ja/tai venttiilin 15) ja pumppu 4 syöttää sammutusväliainetta huoneeseen 1 25 (ja/tai huoneeseen 3). Viimeksi mainitussa tapauksessa huone 1 (ja/tai huone 3) voi saada sammutusvaahtoa heti ensimmäisessä sammutusvaiheessa. 5 Huoneisiin 1 - 3 voi kuvion esittämästä poiketen olla erilliset, sammutusvaah- c\j ^ toaineen pääsyä mahdollistavat venttiilit, mikä tarkoittaa, että jokaisessa putki- ^ linjassa 10’ -12’ on oma venttiili, jonka avautumista ja sulkeutumista ohjain 22 ™ 30 ohjaa.

| Edellä olevassa kuvauksessa ei ole yksityiskohtaisesti selostettu io ohjaimen 22 toteutusta, koska toteutus ei ole alan ammattimiehelle vaikeaa ja

CD

toteutus voidaan yksityiskohdiltaan poiketa.

o On mahdollista, että keksinnön mukaisessa palontorjuntajärjestel- ^ 35 mässä vesilähteenä toimii pelkkä vesiverkko, jota havainnollistaa kuvio 3. Ku viossa 3 pumpun 4 tulopuoli on venttiilin 35’ kautta kytketty suoraan vesiverk- 9 koon 27’ ja pumpun lähtö on kytketty putkeen 9b’, josta jatkuu putkilinjat 10’ -12’ huoneisiin.

Edellä keksintö on kuvattu vain esimerkin avulla; alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksintö voidaan yksityiskohdiltaan toteuttaa monella tavalla 5 oheistettujen patenttivaatimuksien puitteissa. Näin ollen, esimerkiksi, palontor-juntajärjestelmän kytkeytyminen ensimmäiseen sammutusvaiheeseen ja toiseen sammutusvaiheeseen, eli täydelle teholle, voidaan edellä kuvatusta poiketen saada aikaan käyttämällä vain yhtä anturia huonetta 1, 2, 3 kohti, jolloin palontorjuntajärjestelmä ei sisällä antureita 17,19 ja 21, vaan järjestelmä sisäl-10 tää vain anturit 16, 18 ja 20, jotka - antureiden 17, 19 ja 21 puuttuessa - ovat tyypiltään kaksitoimisia ja on sovitettu antamaan ensimmäisen signaalin S1 lämpötilassa 60 °C ja varmistussignaalin S2 lämpötilassa 80 °C. Anturit 16-21 voivat olla säädettyjä antamaan signaalit lämpötiloissa, jotka poikkeavat esitetyistä. Mikäli samassa huoneessa on kaksi anturia (kuten kuvioissa on esitet-15 ty), ne voi olla säädettyjä toimimaan samanaikaisesti, eli antavat signaalin samaan aikaan, tyypillisesti kun niihin kohdistuu tietty lämpötila (esimerkiksi 70 °C). Lämpötilat, jolloin anturit 16-21 on sovitettu antamaan signaalin, voi poiketa esitetystä. Anturit 16-21 voivat myös tyypiltään poiketa esitetystä, ne voivat olla savuun, häkään tai infrapunasäteilyyn (liekkeihin) reagoivia anturei-20 ta. Siten anturit eivät välttämättä ole lämpötilaan reagoivia antureita, vaan voivat olla antureita, jotka reagoivat palotapahtumaa indikoivaan muuhun suureeseen kuin lämpötilaan. Keksinnön piiriin kuuluu myös, että signaaleja antavien elektronisten antureiden sijasta käytetään antureita, jotka eivät aktiivisesti anna signaalia, vaan joiden tilaa/toimintatilaa (esimerkiksi sähkövastusta) valvoo oh-25 jäin, joka on ohjelmoitu suorittamaan halutut toimenpiteet, kun tietyt palotapah-tumaa osoittavat ehdot (esimerkiksi tiettyjen lämpötilojen ylitys) ovat täyttyneet, o Viimeksi mainittuja antureita voidaan kutsua passiivisiksi antureiksi. Ohjaimen & 22 ohjelmointi voi poiketa esitetystä. Sammutusvaahtoaine voi kuvion esittä en ^ mästä poiketen olla vesisäiliöstä 36 erillisessä säiliössä (ei näytetty), johon liit- ^ 30 tyy ohjaimen (22) ohjaama magneettiventtiili. Palontorjuntajärjestelmää voi-

X

£ daan ohjata/ohjelmoida niin, että paine, vesimäärä ja käyntiaika ovat säädettäkö vissä riippuen olosuhteista. Sammutusvaahtoaine ei ole välttämätön, vaikkakin S erittäin suositeltava. Sammutusvaahtoaine voi olla omassa säilöissään erillään

CD

§ vesisäiliöstä (46). Sammutusvaahtoaineen syöttö veteen voi tapahtua pumpus- ^ 35 ta 4 ylävirtaan tai alavirtaan.

Claims (12)

1. Palontorjuntajärjestelmä rakennuksien huonekohtaista palontorjuntaa varten käsittäen pumpun (4, 4’), vähintään yhden suihkutuspään (5 - 7), putken (9a, 9b, 10 - 12, 9a’, 9b’, 10’ - 12’) sammutusnesteen syöttämiseksi 5 pumpun (4, 4’) avulla suihkutuspäähän (5 - 7) ja ohjaimen (22), joka on vasteelleen yhden tai useamman anturin (16-21) toimintatilaan ja joka on konfi-guroitu käynnistämään pumpun (4, 4’) sammutusnesteen syöttämiseksi suihkutuspäähän (5 - 7) vasta sen jälkeen kun ohjain (22) mainitun yhden tai useamman anturin (16-21) toimintatilan perusteella havaitsee, että palotapahtu-10 maa osoittava, mainitun yhden tai useamman anturin indikoima ensimmäinen ehto ja siitä riippumaton mainitun yhden tai useamman anturin indikoima toinen ehto on täyttynyt, jolloin toisen ehdon täytyttyä ohjain (22) on sovitettu pitämään pumpun (4, 4’) käynnissä tietyn aikajakson, mikä muodostaa ensimmäisen sammutusvaiheen, jossa vesipitoista sumua olevaa sammutusvä-15 liainetta syötetään rakennukseen huonekohtaisesti laskettu määrä, tunnet-t u siitä, että palontorjuntajärjestelmä käsittää vesilähteen (8, 27, 27’), johon pumppu (4, 4’) on kytketty, joka vesilähde (8) käsittää vesisäiliön (36), jonka tilavuus on riittävä suorittamaan ensimmäisen sammutusvaiheen ja joka on kytketty vesiverkkoon (27) ja johon vesilähteeseen liittyy uimuriventtiili (28), jo-20 ka on sovitettu avautumaan ja lisäämään vesiverkosta vettä vesisäiliöön (36), kun vesisäiliössä olevan veden määrä on pienentynyt tietyn ennalta määrätyn ensimmäisen tilavuuden (V1) verran.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palontorjuntajärjestelmä, tunnettu siitä, että vesisäiliöön (36) liittyy sammutusvaahtoainetilavuus (V3) ja 25 että pumpun (4) pumppaamaan veteen on sovitettu ohjautuvan sammutus-vaahtoainetta (30) sen jälkeen kun ensimmäinen sammutusvaihe on päätty-S nyt. CM 3 ob

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palontorjuntajärjestelmä, t u n - o ^ nettu hälytyslaitteesta (26), joka on sovitettu antamaan äänihälytyksen en- ^ 30 simmäisen ehdon täyttyessä. X

£ 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palontorjuntajärjestelmä, t u n - g nettu siitä, että käsittää ensimmäisen anturin (16,18, 20) ja että ohjain (22) S on sovitettu käynnistämään pumpun (4, 4’) kun ensimmäisen anturin (16, 18, σ> § 20) indikoima ennalta määrätty ensimmäinen ehto täyttyy ja ensimmäisen an- C\] 35 turin indikoima ennalta määrätty toinen ehto täyttyy.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen palontorjuntajärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen anturi (16, 18, 20) on lämpötila-anturi, ja että ohjain (22) on sovitettu käynnistämään pumpun (4, 4’), kun mainittu ensimmäinen ehto on, että ensimmäisen anturin indikoima ennalta määrätty ensimmäi- 5 nen lämpötila (T1) ylittyy, ja mainittu toinen ehto on, että ensimmäisen anturin indikoima ennalta määrätty toinen lämpötila (T2) ylittyy, joka on suurempi kuin ensimmäinen lämpötila (T1).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palontorjuntajärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää ensimmäisen anturin (16, 18, 20) ja toisen antu- 10 rin (17, 19, 21), ja että ohjain (22) on sovitettu käynnistämään pumpun (4, 4’) kun mainittu ensimmäinen ehto on, että ensimmäisen anturin (16, 18, 20) indikoima ennalta määrätty ensimmäinen ehto täyttyy, ja toisen anturin (17, 19, 21) indikoima ennalta määrätty toinen ehto täyttyy.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen palontorjuntajär- 15 jestelmä, tunnettu siitä, että putkeen (9a, 9b, 11, 9a’, 9b’, 11 ’), joka johtaa pumpusta (4, 4’) suihkutuspäähän (5 -7,5’- 7’), on kytketty venttiili (13-15, 13’ -15’), joka on ohjaimen (22) ohjaama.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen palontorjuntajärjestelmä, tunnettu siitä, että venttiilistä (13 - 15, 13’ - 15’) alavirtaan putki (10 - 12, 10’ - 20 12’) on kuiva ennen toisen ehdon täyttymistä.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen palontorjuntajärjestelmä useita huoneita (1 - 3) käsittävää rakennusta varten, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää omat venttiilit (13 -15, 13’ -15’), putket (10 -12, 10’ -12’), anturit (16 - 21) ja suihkutuspäät (5 - 7) jokaista huonetta (1 - 3) varten, joita 25 venttiilejä (13 - 15, 13’ - 15’) ohjain (22) on sovitettu avaamaan sen jälkeen, kun mainitun yhden tai useamman anturin indikoimat ennalta määrätyt ensim-o mäiset ja toiset ehdot täyttyvät. CM

^ 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen palontorjuntajärjestelmä, ^ tunnettu siitä, että ohjain (22) on sovitettu kytkemään palontorjuntajärjes- ^ 30 telmän täydelle teholle, mikäli ensimmäisen sammutusvaiheen jälkeen ohjain | (22) mainitun yhden tai useamman anturin (16 - 21) toimintatilan perusteella m havaitsee, että palotapahtumaa osoittava mainitun yhden tai useamman antu- CO rin indikoima ennalta määrätty ehto täyttyy.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen palontorjuntajär- ^ 35 jestelmä, tunnettu siitä, että pumpun (4, 4’) kehittämä paine suihkutus päähän on vähintään 50 bar.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen palontorjuntajär- jestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää hätälaukaisukytkimen (45 - 47) virheellisen signaalin kuittaamiseksi ohjaimelle (22). 5 δ (M oo o CD (M X en CL m CD (M CD O) o o (M