FI122023B - Menetelmä kulutuslevyn ja teräalustan kiinnittämiseksi kiekkohakkuriin ja kiekkohakkuri - Google Patents

Description

Menetelmä kulutuslevvn ia teräalustan kiinnittämiseksi kiekkohakkuriin ia kiekkohakkuri Tämä keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän mukaiseen menetelmään kulutuslevyn ja teräalustan kiinnittämiseksi kiekkohakkuri n kiekkoon ja patenttivaatimuksen 3 lajimääritelmän mukaiseen kiekkohakkuriin.

5 Massan valmistukseen käytettävän hakkeen tekemiseen käytetään yleisesti hakkuria, jossa teräkiekkoon on kiinnitetty suunnilleen säteen suuntaisesti teriä, jotka ha-kettavat puun kiinteää vastaterää vasten. Terien välisissä sektoreissa on kulutuslevyt, joita vasten puu syötetään. Kulutuslevyn etäisyys vastaterästä kasvaa, kun mennään terästä seu-raavaan terään. Hakkeen pituus määräytyy kulutuslevyn ja sitä seuraavan terän kärjen väli-10 sestä teräkiekon akselin kanssa yhdensuuntaisesti mitatusta etäisyydestä, niin sanotusta T-mitasta.

Hakkeen pituus sinänsä ei ole massanvalmistuksessa tärkein ominaisuus, vaan hakkeen paksuus. Pitempi hake on aina myös paksumpaa, kun se valmistetaan samoissa olosuhteissa. Pituuden lisäksi hakkeen paksuuteen vaikuttavat puun laatu, hakkurin is syöttö- ja teräkulmat sekä terän leikkuunopeus. Kokeet osoittavat, että suurempi nopeus antaa ohuempaa haketta, jos hakkeen pituus pidetään vakiona. Kiekkohakkurissa leikkuu-nopeus kiekon ulkoreunalla on suurempi kuin lähempänä akselia. Tästä syystä, kun esim. hakkeen pituutta lisätään paksumman hakkeen saamiseksi, pitäisi pituutta lisätä enemmän teräkiekon ulkoreunalla, koska siellä suuremman nopeuden takia sama pituuden muutos ei 20 aiheuta yhtä suurta paksuuden muutosta kuin lähempänä akselia, jossa nopeus on pienempi.

Koska samaa hakkuria käytetään erilaisten puulajien hakettamiseen eri vuodenaikoina ja lisäksi saman hakkurin haketta käytetään erilaisiin massoihin, pitää hakkeen pituuden ja samalla paksuuden säätö olla mahdollista suorittaa nopeasti ja pienillä kustan-^ nuksilla.

δ ^ 25 Eräs menetelmä hakkeen pituuden säätämiseksi kiekkohakkurissa on kuvattu

LO

? Fl-patenttijulkaisussa 79799. Patenttijulkaisun 79799 mukaisessa menetelmässä terien co ° kiinnitys kulutuslevyä vastaan puristamalla ruuvien ja terävasteen avulla kuitenkin aiheut- x dl taa kulutuslevyn taipumista, jolloin terän käijen ja vastaterän välinen etäisyys muuttuu, oo Terän kärjen ja vastaterän välinen etäisyys muuttuu myös säädettäessä hakepituutta kulu- 30 tuslevyä nivelensä ympäri kääntämällä, jolloin koko teräkiekkoa on siirrettävä. Koska koko kulutuslevy ja sen mukana myös terä kääntyvät säädön yhteydessä, muuttuvat samalla terän leikkuukulmat niin, että lyhyellä hakkeella päästökulma on pienempi. Tämän seurauksena 2 myös "imu" hakkuun pienenee. Terien vaihto on lisäksi työläs, koska terät vaihdetaan eri puolelta hakkurin kiekkoa kuin ruuvien avaus ja kiinnitys tapahtuu.

Toinen tunnettu säädettävä kulutuslevyjärjestelmä on hakemusjulkaisun W090/15702 mukainen rakenne, jolloin teräkasetti on kiinnitetty teräkiekkoon välipalojen 5 avulla ja hakepituuden säätö tapahtuu kääntyvällä kulutuslevyllä. Julkaisussa on myös kuvattu sovellutus, jossa kulutuslevyn etureunan kiinnityspultit on tuettu kiekkoon puolipallon muotoisten aluslevyjen avulla. Tämän järjestelmän heikko puoli on monimutkainen rakenne ja lukuisat purua tuottavat pultinkannansyvennykset kulutuslevyssä.

Tämän keksinnön avulla poistetaan tunnettujen säädettävien kulutuslevyjär-10 jestelmien haittapuolet. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että ku-lutuslevy nojaa teräalustaan kahden vastepinnan välityksellä, joista toinen muodostaa kulu-tuslevyyn tai siihen nojaavaan listaan terän kanssa yhdensuuntaisen tai lähes yhdensuuntaisen uran ja toinen muodostaa teräalustaan tähän uraan sovitettavan harjanteen, ja että kulutuslevyn kiinnityspulttien kiristysvoima painaa kulutuslevyn avulla teräalustaa kiekkoa is vasten näiden vastepintojen välityksellä.

Keksinnön mukaiselle kiekkohakkurille on tunnusomaista se, että kulutuslevyssä tai siihen tuetussa listassa ja teräalustassa on vastakkain sovitettavat vastepinnat, joista toinen muodostaa kulutuslevyyn tai siihen tuettuun listaan terän kanssa yhdensuuntaisen tai lähes yhdensuuntaisen uran ja toinen muodostaa teräalustaan tähän uraan sovitet-20 tavan harjanteen, ja että kulutuslevy painaa teräalustaa kiekkoa vasten näiden vastepintojen välityksellä.

Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen hakkurin kiekon yhtä neljännestä leik- δ ^ 25 kuutason puolelta nähtynä, ιό 9 kuvio 2 havainnollistaa puun leikkuutapahtumaa hakkurissa, jolloin myös

CD

° vastaterä ja syötettävän puun pää on esitetty.

X

£ kuvio 3 esittää suuremmassa mittakaavassa leikkausta A-A kuviosta 1, myös S syötettävä puu ja vastaterä on esitetty, sj- 30 kuviot 4 ia 5 esittävät vaihtoehtoisia sovellutuksia.

en J

Hakkurin teräkiekon runko 1 on kiinnitetty pyörivälle akselille 2. Kiekon pyörimissuunta on merkitty kuviossa 1 nuolella N. Kiekkoon on kiinnitetty useita teriä 3, jotka ulottuvat kiekon keskiosasta kiekon ulkoreunaa kohti. Terien kärkiviivat ovat suoria 3 ja keskenään samassa, kiekon akselia 2 vastaan kohtisuorassa tasossa. Terien suunta voi poiketa säteen suunnasta niin, että terien ulompi pää kulkee edellä tai jäljessä kiekon pyöriessä. Terät on kiinnitetty teräalustoihin 4 teränpainimien 5 ja kiinnitysruuvien 14 avulla (kuvio 3). Teräalustat 4 on kiinnitetty teräkiekkoon 1 pulttien 15 avulla. Terien väliset sek-5 torit on pääosin peitetty kaltevilla kulutuslevyillä 6, jotka on kiinnitetty teräkiekkoon pulttien 17 ja 18 avulla. Pulttien 17 ja 18 kiristysvoiman vaikutuksesta kulutuslevy 6 puristaa voiman P2 suuntaisesti sarananivelen 12 välityksellä teräalustaa 4 teräkiekkoa vasten. Voimien P2 ja P3 vaikutuksesta teräkiekosta kohdistuu Q:n mukainen voimakuvio teräalustaan 4 ja teräalustan kiinnitys on erittäin tukeva. Koska pulttien 17 ja 18 kiristysvoima käytetään 10 sekä teräalustan että kulutuslevyn kiinnitykseen, on teräkiekossa tarvittava reikien määrä pieni.

Keksinnön mukainen teräalustan kiinnitys sopii hyvin silloin, kun halutaan mahdollisuus käyttää myös vaihtoehtoista teräjärjestelmää, jolloin pulttien 15 reikärivi on lähellä hakeaukkoja 11. Sama pätee myös perinteisille hakuille, joihin halutaan ottaa käyt-15 töön uuden tyyppinen teräjärjestelmä.

Kulutuslevyjen ulkopinnan suunta poikkeaa terien kärkiviivojen muodostamasta tasosta siten, että sektorin jäljempänä kulkeva reuna 7 on kauempana terien tasosta kuin edellä kulkeva reuna 8. Jäljempänä kulkevan reunan 7 ja sitä seuraavan terän kärjen välinen teräkiekon akselin kanssa yhdensuuntainen etäisyys on kuvion 2 mukainen T-mitta, 20 joka määrää hakepituuden, kun puu 10 painuu kulutuslevyä 6 vasten. Puu siirtyy pituussuunnassaan kiekkoa kohti painautuen vastaterää 9 vasten ja terä leikkaa puusta viistosti sen syiden suuntaan nähden haketta. Hake poistuu kiekon teräaukkojen 11 kautta.

Vastaterän estäessä puun liikkumisen säteittäissuunnassa puusta 10 kohdistuu P[ 1:n suuntainen voima terään 3 ja terän painimen 5 välityksellä teräalustaan 4 (kuvio 2).

δ ^ 25 PH:n suuntaisen voiman kulutuslevyyn 6 aiheuttaa myös puiden kitkavoima PK niiden kos in ? kettaessa kulutuslevyn pintaa terien väliseltä alueelta (kuvio 3). Haketuksen aikana teräka-

CD

0 lusteisiin kohdistuvat voimat Ph ja Pk pyrkivät siirtämään teräkalusteita voiman PH suun-

X

£ taisesti. Tämä estetään teräalustassa olevan olakkeen 19 ja teräalustan ja teräkiekon välisen 00 kitkavoiman avulla. Kulutuslevyn 6 siirtyminen voiman PK johdosta estyy sarananivelen 12 h-. 30 ia voiman P2 avulla,

en J

Yleisesti tunnetuissa hakkureissa terän otsapinta 20 on ulompana kuin kulutuslevyn etureuna tai terän painin 5, jolloin puun ja kulutuslevyn etureunan väliin jää rako 5 (kuvio 2). Keksinnön mukaisessa kiekkohakkurissa haketettava puu ei kosketa terän- 4 paininta 5, vaan tavoittaa terän 3 jälkeen teräkiekon vasta kulutuslevyn alueella. Täten ha-ketettava puu ei hankaudu teränpainimessa 5 olevien pultinsyvennyksien takareunoihin 21 (kuvio 3). Koska puu kuitenkin koskettaa kulutuslevyä, on edullista ettei kulutuslevyn 6 pinnassa ole syvennyksiä, jotka irrottaisivat puusta purua.

5 Kuviossa 3 on esitetty järjestely kulutuslevyn asennon säätämiseksi. Teräalus- tan 4 ja kulutuslevyn 6 toisiinsa kosketuksissa olevat nivelpinnat 12 ovat lieriöpinnan osan muotoisia, toinen kupera ja toinen kovera. Lieriöpinnan akseli on terän kärkiviivan suuntainen tai lähes sen suuntainen. Kulutuslevy pääsee kääntymään teräalustan 4 suhteen nivelpinnan 12 akselin ympäri. Kääntöliikkeen avulla voidaan säätää kulutuslevyn 6 ulkopin-lo nan asentoa ja levyn takareunan 7 etäisyyttä seuraavan kulutuslevyn etureunasta 8.

Kulutuslevyn takareunan 7 ja kiekon rungon 1 välissä on kulutuslevyssä olevassa urassa säätölista 13. Sen etäisyys nivelpinnoista 12 on suurempi teräkiekon ulkoreunalla kuin sisäreunalla.

Vaihtamalla eri paksuisia säätölistoja 13 voidaan kulutuslevyn kaltevuutta ja is siten hakepituutta säätää. Koska säätölistan 13 ja nivelpintojen 12 välinen etäisyys on kiekon ulkokehän puoleisessa päässä suurempi kuin kiekon keskiosassa, levyn 6 kääntöliike on suurempi kiekon ulkoreunalla. Kasvattamalla hakkeen pituutta enemmän kiekon ulkoreunalla kuin keskustassa kompensoidaan ulkoreunan suuremmasta kehänopeudesta johtuvaa hakkeen ohenemista. Hakepituuden säätö voidaan suorittaa myös käyttämällä neli- tai 20 kuusisivuista listaa, jonka sivuilla on kaksi tai kolme eri leveyttä, vastakkaisten sivujen ollessa keskenään yhtä leveitä. Kääntämällä tällaista listaa saadaan kaksi tai kolme eri hakepituutta.

Kuviossa 4 on esitetty sovellutus vanhojen käytössä olevien hakkujen teräni kiekossa 1 olevaan lukitusuraan 22 välipalan 23 kanssa tuetusta teräkalustosta, jossa terä- δ

25 alusta 4 tukeutuu pinnan 24 avulla välipalan 23 ulkoneman 25 välityksellä kiekossa 1 ole-uS

? vaan lukitusuraan 22.

co ° Keksintöä voidaan käyttää myös hakuissa, joissa ei tarvita hakkeen pituussää- x £ töä. Tällöin voidaan lieriöpinnat korvata kaltevilla tasopinnoilla. Tällainen sovellutus on oo esitetty kuviossa 5. Teräalustassa 4 on kulutuslevyn 6 puoleisessa reunassa tasomainen 30 vastepinta 12, joka muodostaa terävän kulman kulutuslevyn etumaisena kulkevan reunan 8 sivupinnan kanssa. Kun kulutuslevyn kiinnitysruuveja 17 ja 18 kiristetään, kulutuslevy painaa kiilamaisen, viiston vastepinnan 12 välityksellä teräalustan vastaavaa vastepintaa ja varmistaa teräalustan paikallaan pysymisen. Säätölista 13 voidaan tällöin jättää poiskin, jolloin kulutuslevyn takareuna 7 lepää vasten teräkiekon pintaa.

5

Keksintö ei rajoitu vain edellä esitettyihin sovellutuksiin vaan se voi vaihdella eri tavoin patenttivaatimusten puitteissa. Luonnollisesti lieriöpinnat 12 voivat olla toisin 5 päin siten, että kupera pinta on kulutuslevyssä ja kovera pinta teräalustassa. Lieriöpinnat voidaan myös muodostaa paitsi itse kulutuslevyyn, myös tätä vasten nojaavaan erilliseen listaan. Keksinnön mukainen rakenne voidaan myös muodostaa sarana-akselilla, jossa on kaksi kuperaa pintaa. Kulutuslevyssä ja teräalustassa on tällöin molemmissa koverat pinnat. Piirustuksissa esitetyt ratkaisut pyrkivät kuitenkin siihen, että käytetään mahdolli-lo simman vähän osia ja että kulutuslevyn kiinnitysruuvit tukevat myös teräalustaa.

Edellä tarkoitetaan hakkeen pituudella puun syyn suuntaista mittaa, joka määräytyy T-mitan ja teräkulmien mukaan. Hakkeen paksuus on pituutta vastaan kohtisuorassa oleva mitta, joka määräytyy lastun murtuessa puun syiden välissä.

δ

(M

i tn o i

CD

O

X

en

CL

CO

00 sj- 00 h-· σ>

Claims (11)

1. Menetelmä kulutuslevyn (6) ja teräalustan (4) kiinnittämiseksi kiekkohakkurin kiekkoon (1) pulttien (15; 17, 18) avulla, jolloin kulutuslevy (6) nojaa teräalustaan (4) vas-tepintojen (12) välityksellä, 5 tunnettu siitä, että ensimmäinen vastepinta (12) muodostaa kulutuslevyyn (6) tai siihen nojaavaan listaan terän (3) kanssa yhdensuuntaisen tai lähes yhdensuuntaisen uran ja toinen muodostaa teräalustaan (4) tähän uraan sovitettavan harjanteen; kulutuslevyn (6) kiinnityspulttien (17, 18) kiristysvoima painaa kulutuslevyn avulla ίο teräalustaa (4) kiekkoa (1) vasten näiden vastepintojen (12) välityksellä; ja kulutuslevyn (6) ja teräalustan (4) kiinnittävät pultit (15; 17, 18) eivät ulotu kulutuslevyn etupinnan läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulutuslevy (6) tuetaan myös pyörimissuunnassa teräalustan (4) avulla, joka tuetaan hakeaukon (11) reu- 15 naan teräalustassa olevan olakkeen (19) välityksellä tai hakeaukon vieressä olevaan luki-tusuraan (22).

3. Kiekkohakkuri, jossa on useita pyörivään kiekkoon (1) kiinnitettyjä teriä (3), kunkin terän alla teräalusta (4) ja terien välisissä sektoreissa kulutuslevyt (6) sekä vastaterä (9), 20 jolloin sekä teräalusta (4) että kulutuslevy (6) on kiinnitetty kiekkoon pulttien (15; 17, 18) avulla, jolloin kulutuslevyssä (6) tai siihen tuetussa listassa ja teräalustassa (4) on vastakkain sovitettavat vastepinnat (12), tunnettu siitä, että toinen vastepinta (12) muodostaa kulutuslevyyn (6) tai siihen tuettuun listaan terän (3) kanssa yhdensuuntaisen tai lähes yhdensuuntaisen uran ja toinen δ ^ 25 muodostaa teräalustaan (4) tähän uraan sovitettavan harjanteen; ιό ? kulutuslevy (6) painaa teräalustaa (4) kiekkoa (1) vasten näiden vastepintojen (12) CD ° välityksellä; ja X o- kulutuslevyn (6) ja teräalustan (4) kiinnittävät pultit (15; 17, 18) eivät ulotu kulu- oo tuslevyn etupinnan läpi. CO

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että kulutuslevyn vastepinta (12) muodostaa terävän kulman kulutuslevyn (6) etumaisena kulkevan reunan (8) sivupinnan kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että vaste-pinnat (12) ovat lieriöpinnan osan muotoisia ja teräalustan (4) vastepinta on kupera ja kulu-tuslevyn (6) vastepinta kovera, jolloin kulutuslevy on käännettävissä kiekon (1) suhteen tämän lieriöpinnan keskiakseli kääntöakselina ja lukittavissa haluttuun asentoon.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että kulutuslevyn (6) jäljessä kulkeva reuna (7) on tuettu irrotettavaan säätölistaan (13), jota vaihtamalla tai kääntämällä jäljessä kulkevan reunan (7) etupinnan etäisyys (T) ja siten hakkeen pituus muuttuvat.

7. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että vasteko pinnat (12) ovat tasopintoja.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 3-7 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että teräalusta (4) muodostaa teränpainimen (5) kiinnitysruuvien (14) kiinnitysosan.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että teräalusta (4) muodostaa käännettävän kulutuslevyn (6) takapuolen nivelpinnan (12), joka is toimii saranana kun säätölistaa (13) vaihdetaan tai käännetään hakkeen pituutta säädettäessä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 3-9 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että teräalustan (4) pyörimissuunnassa etumaisessa reunassa on olake (19), joka on tuettu kiekkoa (1) vasten hakeaukon (11) reunassa.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 3-10 mukainen kiekkohakkuri, tunnettu siitä, että teräalustan (4) pyörimissuunnassa takimmainen reuna (24) tukeutuu kiekossa tai kiekon uraan (22) tuetussa välipalassa (23) olevaan ulkonemaan (25). δ (M i tn o i CD O X en CL CO 00 sj- 00 h-· σ>