FI122020B - Venttiilikomponentti teräketjun kireyden säätämistä varten - Google Patents

Description

Venttiilikomponentti teräketjun kireyden säätämistä varten

Esillä oleva keksintö koskee venttiilisovitusta, jolla säädetään hydraulista teräketjunkiristyslaitetta sahauskoneistossa, joka sisältää pidikkeen ja 5 laipan, joka on siirrettävissä pituussuunnassa pidikkeeseen nähden, joka säätelee laipan ja pidikkeen ympäri pyörivän teräketjun kireyttä, missä yhteydessä teräketjunkiristyslaite on kiinnitetty venttiilisovituksella hydraulipiirijärjestelmään ja sisältää ainakin yhden hydraulisen männän, joka vaikuttaa laippaan.

Kun käytetään mekaanisia välineitä parantamaan metsänhakkuu-10 toimintojen tehokkuutta, on parempi käyttää sitä, mikä tunnetaan metsänhak-kuuyksikkönä, joka sisältää sahauskoneiston, jossa on teräketju ja laippa. Tehokas metsänhakkuu asettaa käytettäville laitteille korkeat vaatimukset, mitä tulee turvallisuuteen, kestävyyteen, helppokäyttöisyyteen sekä tarkkuuteen ja suorituskykyyn, eli että laite toimii nopeasti.

15 Tiedetään hyvin, että teräketju, joka pyörii laipan ympärillä korkealla nopeudella, vaatii ketju n kiristystä suhteellisen lyhyin välein. Lisäksi tiedetään, että ketjunkiristysongelma voidaan ratkaista automaattisella ja jatkuvalla terä-ketjun kiristämisellä, mikä saadaan aikaan tekemällä laipasta siirrettävä laipan pitkittäissuunnassa suhteessa teräketjun vetopyörästöön. Ketjunkiristysvoima 20 ei kuitenkaan saa olla liian suuri, sillä liian suuri jännitys lisää ketjun kulumista ja lyhentää sekä itse teräketjun että sen kärkipyörän käyttöikää, jonka ympärillä teräketju pyörii laipan liikkuvassa päässä.

Moottorisahan laipan kiinnityskappale on kuvattu julkaisussa SE-467 488. Kiinnityskappale käsittää levyn, jossa on uurteinen kolo, jossa laip-25 paan yhdistetty ohjauskappale liikkuu laipan pitkittäissuunnassa. Levyn kolosta ^ laipan pitkittäissuunnassa esiin työntyvä mäntä kantaa ohjausosaa ollessaan

O

^ aktiivisessa toiminta-asennossa. Mäntä saa tehonsa nestejärjestelmästä, joka o on integroitu ja liitetty levyyn ja joka sisältää kaasujousitetun painesäiliön, joka o on kytketty mäntään putkella ja venttiilillä. Venttiili on manuaalisesti kytkettävä g 30 sulkuventtiili, joka yhdessä asennossaan päästää nesteen virtaamaan vain Q_ painesäiliöstä mäntään, siis kiristäen ketjua siirtämällä laippaa, ja toisessa £§ asennossaan päästää nesteen virtaamaan vain männästä painesäiliöön, joka, g johtuen paineen nousemisesta säiliössä, palauttaa männän asennon, kun esi merkiksi korvataan teräketju uudella.

35 Oheisen järjestelmän teknologia pitää sisällään muun muassa rajoi tuksen, että männän paine vaihtelee männän asennosta riippuen. Venytys- 2 voima on suurempi, kun mäntä on sisemmässä asennossaan, ja hieman pienempi, kun mäntä on ulommassa asennossaan. Muita haittoja ovat ongelmat siitä, että pitää ylläpitää ja/tai tarkoituksellisesti kyetä muuttamaan painetta ja näin ollen venytysvoimaa ajan kuluessa.

5 Kun täytyy asentaa uusi ketju, sulkuventtiili kytkeytyy ja käytetään viputyökalua työntämään mäntä takaisin. Suljetussa hydraulijärjestelmässä oleva korkea paine, jota tarvitaan varmistamaan riittävän suuri venytysvoima teräketjua varten, tarkoittaa, että vaaditaan väkevää voimaa, jotta mäntä voidaan työntää takaisin. Tämä on epätyydyttävää osaksi käyttäjän työympäristön 10 ja loukkaantumisriskin vuoksi ja osaksi, koska irtonaisilla erityistyökaluilla on taipumus kadota tai niitä on vaikeaa löytää, silloin kun niitä tarvitaan.

Julkaisu SE-502 386 kuvaa, kuinka vastaava mäntä on asennettu, tässä tapauksessa ohjauskappaleeseen, joka on pysyvästi asennettu laippaan ja sovitettu kiinnityskappaleen/pidikkeen uraan, minkä yhteydessä mäntä, kun 15 siihen vaikuttaa paineenalainen neste, pitää laipan pois kiinnityskappalees-ta/pidikkeestä siirretyssä asennossa. Tässä tapauksessa mäntä saa tehonsa mekaanisen laitteen hydraulijärjestelmästä, jonka päälle sahauskoneisto on asennettu. Samasta hydraulijärjestelmästä löytyy myös lisäpari mäntiä asennettuna vakauttamaan laippaa puristustoiminnan avulla laipan siirtämissuun-20 nan poikki. Laippaan siis vaikuttavat osaksi mäntä, joka on asennettu työntämään sahan terää pidikkeestä niin, että teräketju pysyy kireällä, ja osaksi ainakin yksi puristusmäntä, joka puristaa sahan terää tiukasti ja vakauttaa sen asentoonsa. Ketjua kireällä pitävä voima on hieman suurempi kuin kitkavoima, joka johtuu puristusmännistä, niin että saadaan aikaan jatkuva kiristys sillä 25 aikaa, kun ketjussa yhä on suhteellisen vakaa kiinnitys. Kaikki männät on kytketty koneiston hydraulijärjestelmään ja kun tämä laitteisto on toiminnassa, ^ mäntiin syötetään periaatteessa jatkuvaa painetta.

^ Sulkuventtiilikin on asennettu hydraulijärjestelmästä lähtevään put- i g keen. Tämä sulkuventtiili on oleellinen varmistettaessa, että teräketju ei veltos- i g 30 tu käytön aikana. Tällaista voisi tapahtua nopean kuormauksen tuloksena ja x männässä olevan paineen kasvaessa, esimerkiksi käynnistyksessä, kun te-

CC

“ räketju kiihtyy lepoasennosta täyteen nopeuteensa erittäin lyhyessä ajassa, tai S kun suurella nopeudella liikkuva teräketju painetaan voimalla puunrunkoa vas- cjj ten tai kun oksa tarttuu ketjuun jne.

05 35 Kun teräketju pitää vaihtaa, männät täytyy työntää takaisin, mikä tarkoittaa sitä, että mäntien takana oleva hydraulineste täytyy siirtää. Laitteis- 3 sa, jotka ovat samanlaisia kuin julkaisussa SE-502 386 kuvattu, tämä on tehty seuraavasti. Ensin koneisto pysäytetään, niin että hydraulijärjestelmä menettää paineensa. Sulkuventtiili kuitenkin varmistaa, että painetta säilyy männän (mäntien) takana, minkä vuoksi ketjun vaihtaminen vaatii tyhjennystä paineen 5 vähentämiseksi. Käytännössä tyhjennys vaatii sitä, että koneenkäyttäjällä täytyy olla saatavilla erikoistyökalu tyhjennysventtiilin avaamiseksi, joka on yleensä sijoitettu laippaan. Koska nesteen kokooma-astiaa ei yleensä ole saatavilla, tämä tyhjentäminen merkitsee ei-toivottua öljyvahinkoa luonnon ympäristöön. Lisäksi tyhjentäminen tuo myös riskin, että ilmaa saattaa päästä hydraulijärjes-10 telmään, ja jos niin tapahtuu, se vähentää suuresti haluttua tiukkaa kiristämistä ja mäntien vakauttamistoimintoa.

Yksi esillä olevan keksinnön tarkoitus on voittaa yllä mainitut haitat ja saada aikaan venttiilikomponentti, joka toimii sulkuventtiilinä, kun hydraulijärjestelmä on paineistettu, ja joka automaattisesti tyhjentää paineen ilman 15 nestevuotoja, kun hydraulijärjestelmässä ei ole painetta, tehden siten teräket-jun vaihtamisen mahdolliseksi ilman tarvetta mihinkään erikoistyökaluun.

Tämä tavoite saavutetaan ensimmäiseksi yllä mainitun tapaisella venttiilikomponentilla, jolla on oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkeistä ilmenevät ominaisuudet.

20 Ehdotamme siksi venttiilikomponenttia, joka, kun laite on käytössä ja hydraulijärjestelmä paineistettu, on tämän paineen avulla tilassa, joka tekee sen kykeneväksi toimimaan sulkuventtiilinä, joka päästää nesteen virtaamaan suuntaan kohti mäntää (mäntiä), ja, kun laite on suljettu ja hydraulijärjestelmä on sen mukaisesti paineistamaton, on tämän paineen puuttumisen vuoksi ti-25 lassa, joka päästää nesteen virtaamaan takaisin männästä (männistä).

Muut keksinnön tunnusmerkit ja hyödyt tulevat selviksi myöhemmis-^ tä patenttivaatimuksista ja seuraavasta yksityiskohtaisesta keksinnön etusijalle ° asetettujen suoritusmuotojen kuvauksesta, joka muodostaa yhden esimerkin g eikä sellaisenaan rajoita keksinnön suojauksen laajuutta. Ymmärtämisen yk- g 30 sinkertaistamiseksi teksti sisältää viittauksia liitteenä olevien piirustusten kuvi- x oihin, joissa vastaavat tai samanlaiset osat on merkitty samoilla viittausnimik- keillä. Kuvio 1 näyttää kaavamaisesti sahauskoneiston olennaiset osat. Kuvio S 2 näyttää nestekytkimen kokoonpanon esillä olevan keksinnön yhden suohon tusmuodon mukaisesti. Kuviot 3 ja 4 näyttävät poikkileikkauksen pidikkeestä O) 35 kuvion 1 mukaisesti sisältäen esillä olevan keksinnön yhden suoritusmuodon mukaisesti venttiilikomponentin työasennossaan ja vastaavasti lepoasennos- 4 saan. Kuvio 5 näyttää sulkuventtiilikomponentin esillä olevan keksinnön yhden suoritusmuodon mukaisesti. Kuviot 6 ja 7 näyttävät poikkileikkauksen pidik-keestä kuvion 1 mukaisesti sisältäen esillä olevan keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti venttiilikomponentin työasennossaan ja vastaa-5 vasti lepoasennossaan.

Keksinnön mukainen venttiilikomponentti voidaan asentaa joko omaan erilliseen venttiilikammioonsa tai se voidaan integroida kokonaan tai osittain hydraulijärjestelmän tai sahauskoneiston toiseen komponenttiin, johon venttiilikomponentti on kytketty. Tässä kuvatuissa suoritusmuodoissa venttiilikompo-10 nentti on integroitu pidikkeeseen siirrettävää laippaa varten, joka sisältyy sa-hauskoneistoon.

Kuvio 1 on kaavamainen esitys sahauskoneistosta, joka sisältää pi-dikkeen 1, josta työntyy kaksi rinnakkaista haarukkaa. Haarukat rajaavat väliinsä uran tai tilan, joka on tarkoitettu täytettäväksi ohjauskomponentilla 4, jo-15 ka on pysyvästi kiinnitetty laippaan 2. Ohjauskomponentilla 4 on pohjimmiltaan T:n muotoinen poikkileikkausprofiili ja se muodostaa yhdessä laipan kanssa pohjimmiltaan H:n muotoisen päätykannattimen, jonka kapea keskiosa on tarkoitettu täyttämään haarukoiden välissä oleva ura. Tämä aikaansaa laipan kytkeytymisen pidikkeeseen, joka on siirrettävissä laipan kulkusuuntaan.

20 Siirtäminen mahdollistaa siis laipan ympäri pyörivän teräketjun 3 ki reyden säätämisen. Siirtäminen suoritetaan laitteen avulla, joka kiristää terä-ketjua toimimalla pidikkeen ja laipan välissä. Esillä olevassa suoritusmuodossa ketjunkiristinlaite sisältää hydraulisen männän 5, joka on asennettu pidikkeeseen 1 ja on aktiivinen laipan siirtämisen suuntaan. Tähän hydrauliseen män-25 tään viitataan alempana nimellä kiristysmäntä. Kiristysmäntä 5 on asennettu uraan ja se käyttää voimaa laipan ohjauskomponenttia 4 vastaan, kun kiris-^ tysmäntä on nestepaineen alaisena, jossa se vaikuttaa siirtämällä laippaa pi- ^ dikkeestä poispäin olevaan suuntaan, jonne itse asiassa teräketjun vetopyörä g on asennettu.

i g 30 Kiristysmäntä saa paineensa hydraulijärjestelmästä, millä aikaan- x saadaan teräketjun jatkuva ja tasainen kiristys.

CC

Keksinnön mukainen venttiilikomponentti 6 on asennettu kytkettynä S kiristysmäntään 5 ja esillä olevassa suoritusmuodossa se sisältää sylinterimäi- ^ sen tilan 7 ja siirrettävän mäntäkomponentin 8, joka on sovitettu sopimaan ja σ> 35 liikkumaan tilassa, katso kuviot 3 ja 4. Tilassa 7 on aukkoja mäntäkomponentin 8 edessä; yksi on hydraulijärjestelmän liittymää/putkea 9 varten, johon viita- 5 taan alempana nimellä tuloaukko, ja toinen on liittymä 10 kiristysmäntään 5, johon viitataan alempana nimellä poistoaukko.

Poistoaukko 10 on järjestetty sulkuventtiilitoiminnolla, esimerkiksi läpän 11 muodossa, joka on liikkuva aukiasennon (katso kuvio 4), joka mah-5 dollistaa hydraulinesteen virtaamisen vapaasti poistoaukon 10 ja tuloaukon 9 välillä, ja aktiivisen sulkuventtiiliasennon (katso kuvio 3) välillä, joka mahdollistaa hydraulinesteen virtaamisen suuntaan tuloaukosta 9 poistoaukon 10 kautta suuntaamaan painetta säiliöön 5' kiristysmännän 5 takana, mutta joka estää nestettä virtaamasta vastakkaiseen suuntaan.

10 Tilassa mäntäkomponentti 8 on jousen aiheuttamassa jännitykses sä aukkojen suuntaan ja sillä on laajennettu uloke 12 etumaiseen suuntaan. Kun hydraulijärjestelmässä ei ole painetta, läppämekanismi 11 joutuu joustetun männän laajennetun ulokkeen 12 vaikutuksen alaiseksi, jonka avulla uloke 12 aiheuttaa sen, että läppä asettuu aukiasentoonsa.

15 Kun hydraulijärjestelmä on paineistettu, nestepaine lisääntyy sa manaikaisesti tilassa 7 ja säiliössä 5' kiristysmännän 5 takana, koska hyd-raulineste voi virrata vapaasti poistoaukon 10 kautta. Lisääntyvä paine aiheuttaa tilassa olevan mäntäkomponentin 8 siirtymisen taaksepäin jousen jännitystä vastaan ja siis ulokkeen 12 vetämisen takaisin läpästä 11, jonka on sitten 20 mahdollista asettua aktiiviseen sulkuventtiiliasentoonsa päästäen yhä painetta lisäävän nestevirran poistoaukon 10 läpi.

Jos työn aikana voimakas kuorma sattuisi työntämään laippaa takaisin kohti pidikettä, eli jos läpän 11 ulkopuolisessa säiliössä 5' tapahtuisi voimakasta paineen lisääntymistä suhteessa tilan 7 paineeseen, läppä 11 es-25 tää nesteen vapautumisen poistoaukon 10 kautta tilaan 7. Tällä tavalla terä-ketju säilyttää kireytensä hetkellisistä huippukuormituksista huolimatta.

T- Kun teräketju 3 täytyy asentaa, hydraulijärjestelmästä vapautetaan ^ paine esimerkiksi sammuttamalla kone, joka antaa tehoa hydraulijärjestel- g mään ja joka saattaa myös kannattaa sahauskoneistoa. Säiliön 7 paine puto- g 30 aa ja saavuttaa lopulta tason, joka voidaan ylittää esijännitetyllä mäntäkom- x ponentilla, jonka laajennettu uloke 12 sitten panee voiman vaikuttamaan läp-

CC

pään 11, joka avaa sulkuventtiilin, niin että poistoaukon 10 takana oleva paine S vapautuu, kun neste pääsee taas virtaamaan takaisin poistoaukon läpi ja säili-

CO

5; öön 7. Tällä tavalla laippaa voidaan painaa käsin takaisin pidikkeeseen ja uusi 05 35 ketju voidaan asentaa tai vanha poistaa ilman tarvetta suurempaan ponnistuk seen tai erikoistyökaluihin.

6

Pidike sisältää myös puristusmäntäkomponentit 13, jotka on asennettu poikittain laipan kulkusuuntaan nähden ja jotka on myös kytketty hyd-raulijärjestelmään, mieluummin samaan hydraulijärjestelmään kuin kiristys-mäntä. Puristusmäntäkomponentit 13 on myös vapautettava, kun teräketju 5 täytyy vaihtaa. On siis hyödyllistä, jos jopa nämä voidaan varustaa esillä olevan keksinnön mukaisella venttiilikomponentilla, joka esillä olevassa suoritusmuodossa on mieluummin kytketty samaan venttiilikomponenttiin kuin kiris-tysmäntä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi pidikkeessä olevilla kanavilla, jotka kulkevat eri mäntien 5 ja 13 välillä.

10 Jälkimmäisellä kytkentöjen järjestelyllä järjestelmä voidaan tasapai nottaa esimerkiksi virtausta vähentävien rajoittimien avulla eri putkissa, jotka yhdistävät mäntiä. Tällä tavalla esimerkiksi ennalta määrätty virtauksen rajoitus virtauskanavakytkennöissä puristusmäntiin 13 voidaan aikaansaada kiris-tysmännällä 5, joka kiristää teräketjua, ennen kuin nestepaine painaa puris-15 tusmäntiä 13 täydellä voimallaan.

Esillä olevassa suoritusmuodossa tila 7 koostuu pidikkeeseen 1 poratusta reiästä. Reikä on kierteitetty ennalta määrättyyn syvyyteen, niin että voidaan käyttää ruuvia tai tulppaa sulkemaan reikä.

Mäntäkomponentissa 8 on sylinterimäinen osa, joka sovitetaan 20 reiän sivuseiniin. Männän ja seinän välisen tiiviyden varmistamiseksi on asennettu ainakin yksi ura männän sylinterimäisen osan ympärille tiivistettä varten, esim. O-rengas tai männänrengas tai vastaava. Sanottu uloke 12 sulkuventtii-lin avaamista varten on sijoitettu mäntäkomponentin etuosaan. Tämä uloke pitäisi suunnitella niin, että se ei estä nestettä virtaamasta ohi, kun se työntyy 25 eteenpäin ja avaa sulkuventtiilin. Ulokkeella 12 pitäisi siksi olla poikkipinta, joka on huomattavasti pienempi kuin reiän läpimitta ja joka on pienempi tai T- ainakin yhtä suuri kuin aukko, jonka se luo avaamalla sulkuventtiilin. Kun män- ^ tä 8 on paikallaan reiässä, sopivan tyyppinen jousi, esim. kierrejousi, lisätään, g ennen kuin ruuvi kierretään reikään sulkemaan venttiilikomponentti.

g 30 Esillä olevassa suoritusmuodossa läppämekanismi 11 sisältää le- x vyn tapaisen läpän 21, joka liikkuu kahden asennon 22 ja 23 välillä. Ensim-

CC

mäisessä pysähdysasennossa 22 läppä 21 synnyttää ja eristää virtauspolun S poistoaukosta 10 tilaan 7. Toisessa pysähdysasennossa 23 läppä synnyttää ^ poistoaukkopolun 23 nesteen läpivirtaamiselle avointen kulkuteiden muodos- <y> 35 tumisen aikana. Nämä aukot, joiden läpi neste voi virrata toisessa asennossa, voidaan esimerkiksi tehdä varsinaiseen läppään sen läpänpinnan osan sivuun, 7 joka sulkee virtauspolun, tai läpän etumaiset rajoittimet 23 voidaan tehdä reunuksen tapaisiksi jättämään ilmaväli sinne, missä neste voi virrata, kun läpät ovat niitä vasten, tai jollakin muulla läpille soveltuvalla ratkaisulla. Läppämeka-nismi voi sisältää myös läpän, joka on asennettu liikkumaan poistoaukon 10 5 seinässä.

Pitäisi myös ymmärtää, että muutkin sulkuventtiilityypit, jotka voidaan avata samalla tavalla mäntäkomponentin ulkoisesta vaikutuksesta, kuten jousella kuormitetut palloventtiilit jne., pitäisi tulkita tässä kuvattua läppämeka-nismia vastaaviksi. Yllä kuvatun suoritusmuodon läppämekanismilla on etu-10 naan pienen tilan vaatiminen, mikä tarkoittaa, että kiristysmännän painetilan 5' ja tilan 7 välinen fyysinen välimatka voidaan pitää pienenä. Tällä tavalla aikaansaadaan poikkeuksellisen yhtenäinen ratkaisu.

Lisäksi läppämekanismi voidaan varustaa kevyellä jousella, joka varmistaa, että läppä täyttää sulkuventtiilin paikan synnyttäen pysähdysasen-15 non 22, kun se ei ole ulkoisen paineen vaikutuksen alaisena.

Edelleen pitäisi myös ymmärtää, että sanotulla sylinterimäisellä tilalla 7 ja mäntäkomponentilla 8, joka on siis suunniteltu sopimaan ja liikkumaan siinä tilassa, ei välttämättä tarvitse olla pyöreää poikkipintaa, vaan niillä voi olla muita muotoja, jotka ovat myös sopivia vallitsevassa sovelluksessa, kuten soi-20 kea, suorakulmainen jne.

Kuvioissa 6 ja 7 kaavamaisesti esitetyssä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa mäntäkomponentin palaavan nesteen säätäminen voidaan järjestää toisella tavalla. Tässä tapauksessa paluuvirtauskanava 31 on järjestetty sulkuventtiilin takaisesta asemasta, joka voi olla tässä mikä tahansa erityistai-25 dot omaavalle henkilölle tuttu sulkuventtiili, sylinterin muotoiseen tilaan. Paluuvirtauskanava avautuu sylinterin muotoiseen tilaan paikassa, joka mäntäkom-^ ponentin ollessa taka-asennossaan (katso kuvio 7) suljetaan mäntäkomponen- ^ tin seinällä ja joka mäntäkomponentin ollessa etuasennossaan (katso kuvio 6) i g sijaitsee vastapäätä läpivirtauskanavaa 32, joka kulkee mäntäkomponentin i g 30 läpi ja jatkuu putkeen 33, joka on kytketty joko hydraulijärjestelmän paineput- x keen 9, suoraan tankkiin menevään paineettomaan paluuputkeen, erilliseen tankkiin, suoraan ulos ympäristöön tai muuhun sopivaan paikkaan.

sj-

CD

CD

S

σ>

Claims (8)

8

1. Venttiilikomponentti nestepaineen automaattista säätämistä varten hydrauliseen kiristysventtiiliin (5), joka on sahauskoneistossa pidikkeen (1) ja laipan (2) välissä, joka on siirrettävissä pitkittäissuuntaan pidikkeeseen näh- 5 den teräketjun (3) kireyden säätämistä varten, joka pyörii laipan ja pidikkeeseen asennetun kärkipyörän ympärillä, missä kiristysmäntä (5) on kytkettynä hydraulijärjestelmään venttiilikomponentin kautta, missä yhteydessä venttiili-komponentti sisältää sylinterin muotoisen tilan (7) ja mäntäkomponentin (8), joka sopii ja liikkuu siinä tilassa kahden pysähdysasennon välillä, tunnettu 10 siitä, että tilassa (7) etuasennossaan olevan mäntäkomponentin (8) edessä ovat aukkokytkennät osaksi hydraulijärjestelmään, joihin alempana viitataan nimellä tuloaukko (9), ja osaksi kiristysmäntään (5), joihin alempana viitataan nimellä poistoaukko (10), ja että poistoaukkoon (10) on asennettu sulkuvent-tiilikomponentti, joka aktiivisessa asennossaan päästää nesteen virtaamaan 15 vain yhteen suuntaan tilasta (7) kiristysmäntään (5), ja että mäntäkomponentti (8) asetetaan jousella jännityksen alaiseksi etusuuntaan kohti poistoaukkoa (10) ja joka etumaisessa pysähdysasennossaan pystyy vaikuttamaan sulku-venttiilikomponenttiin (11), niin että se asettuu aukiasentoon, minkä mukaan mäntäkomponentti (8), kun hydraulijärjestelmä on paineistamattomassa tilas-20 sa, ottaa jousen vaikutuksen vuoksi etumaisen asentonsa ja avaa sulkuventtii-lin ja joka hydraulijärjestelmän paineistetussa tilassa työntyy takaisin tilan (7) paineen vuoksi taka-asentoonsa, joka aktivoi sulkuventtiilin (11) estämään hydraulinestettä virtaamasta kiristysmännästä (5) tilaan (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiilikomponentti, tunnettu 25 siitä, että venttiilikomponentti on asennettu pidikkeeseen (1).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen venttiilikomponentti, tunnettu o siitä, että poistoaukko (10) on kytketty osittain kiristysmäntään (5) ja osittain ιό useaan laippaa vakauttavaan puristusmäntään (13), jotka on asennettu pidik- o 4 keeseen säätämään laippaa. O

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen venttiilikom- £ ponentti, tunnettu siitä, että sulkuventtiilissä on pyöreä läppä (21), takim- 2 mainen pysähdysasento (22) ja etumainen pysähdysasento (23), joiden mu- kaan läppä (21) on tehty niin, että se sulkeutuu tiukasti takapysäytintä vasten ^ ollessaan takimmaisessa asennossaan, kun se on kiristysmännän (5) ylipai- 35 neen tai paineiskun alainen, ja joka ollessaan etumaisessa asennossaan pai- 9 nautuu etupysäytintä vasten kiristysmännän (5) ja tilan (7) välisten avointen nestekanavien muodostamisen aikana.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen venttiilikom-ponentti, tunnettu siitä, että poistoaukkoon (10) asennettu sulkuventtiili (11) 5 on asennettu tilan etumaiseen lyhyeen päähän, mieluummin symmetrisesti tilan keskilävistäjään nähden.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen venttiilikomponentti, tunnettu siitä, että tuloaukossa (9) oleva aukko on asetettu tilan (7) sivuseinään.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen venttiilikom-10 ponentti, tunnettu siitä, että mäntäkomponentti (8) sisältää sulkuventtiiliä kohti osoittavassa suunnassa ulokkeen (12), puristusjousen männän takana ja asennettuna männän ja sylinterin muotoisen tilan seinän väliin tiivisteen, jonka kautta uloke (12), kun mäntäkomponentti on etumaisessa asennossaan, pakottaa sulkuventtiilin aukiasentoonsa salliakseen nesteen vapaan virtauksen.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen venttiilikom ponentti, tunnettu siitä, että paluuvirtauskanava (31) on järjestetty ulottumaan sulkuventtiilin ja kiristysmännän (5) välisestä paikasta sylinterin muotoiseen tilaan, jossa paluuvirtauskanava (31) avautuu sylinterin muotoisen tilan seinässä ja jonka mäntäkomponentin seinä sulkee mäntäkomponentin ollessa 20 takimmaisessa asennossaan ja joka mäntäkomponentin ollessa etumaisessa asennossaan avautuu vastapäätä läpivirtauskanavaa (32), joka kulkee mäntä-komponentin läpi ja eteenpäin putkeen (33), joka on kytketty hydraulipiirijärjes-telmään. δ cv ιό o o X cc CL CO CO δ σ> 10