FI121192B - Menetelmä rummun korjaamiseksi ja penkereen läpi sovitettu rumpu - Google Patents

Description

Menetelmä rummun korjaamiseksi ja penkereen läpi sovitettu rumpu

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä rummun korjaamiseksi.

5 Edelleen keksinnön kohteena on penkereen läpi sovitettu rumpu, joka käsittää ensimmäisen runko-osan, joka käsittää katto-osan, lattian ja niiden väliset sivuseinät.

Rumpujen kunto heikkenee ajan myötä. Rumpuja on tyypillisesti tehty esimerkiksi kivistä tai muista peräkkäin asetetuista rumpukappaleista. 10 Kivien tai muiden peräkkäisten rumpukappaleiden saumoista pääsee rummun kunnon heiketessä maata varisemaan rumpuun. Variseminen aiheuttaa tyhjäti-loja rummun ympäristöön. Tyhjätilat siirtyvät holvaantumisen ja sortumisen kautta ylöspäin ja heikentävät rummun yläpuolisen tien tai junaradan rakenteita. Maan sortuessa tien tai radan alta tulee siihen painuma, mikä vaarantaa 15 junaturvallisuutta ja vastaavasti heikentää radan tai tien kuntoa. Rumpuun valunut maa-aines voi tukkia rummun. Myös rummun kivien tukipintojen staattinen toiminto voi muuttua ja kivet voivat siirtyä paikoiltaan. Rummun pitkäaikaiskestävyys ja -kantavuus on tällöin kyseenalainen. Junaratojen pystygeo-metriaa on usein parannettu nostamalla radan korkeusvaraa. Tällaisissa koh-20 dissa pengertä on korotettu. Tämä on aiheuttanut sen, että penger on muodostettu leveämmäksi, jolloin penkereen ali rakennettu rumpu jää helposti liian lyhyeksi. Rummun päihin on tällöin jouduttu rakentamaan tukimuuri tai rumpuja on jouduttu pidentämään esimerkiksi betonisilla rumpuputkilla. Tukimuurit saattavat osaltaan edelleen heikentää rummun kuntoa, mikäli ne penkereen pai-25 nosta esimerkiksi liikkuvat paikoiltaan. Rumpujen jatkokset ovat rummun läpi virtaavan veden virtauksen kannalta hankalia.

Rumpujen korjaaminen, jatkaminen tai uusiminen on erittäin vaativa rakennustoimenpide. Penger ei missään tapauksessa saa löyhtyä eikä liikkua liiallisessa määrin korjauksen aikana. Junien nopeuksien nostaminen ja akseli-30 painojen kasvaminen todennäköisesti lisää junaratojen alittavien rumpujen korjaustarvetta tulevaisuudessa merkittävästi.

Rumpu voidaan uudistaa rakentamalla uusi rumpu vanhan rummun viereen tai samalle kohdalle kaivamalla. Vanha rumpu joko puretaan tai täytetään betonilla. Uuden rummun rakentaminen kaivamalla aiheuttaa kuitenkin 35 erittäin pitkän liikennöintikatkoksen. Tierumpua uusittaessa työmaan ohitse on rakennettava kiertotie. Ratarumpua uusittaessa on rakennustyöt ajoitettava 2 vähäliikenteiseen ajankohtaan, mikä yleensä on yöaikaan. Pahimmassa tapauksessa on junaliikenne korvattava esimerkiksi maantiekuljetuksilla. Pitkä lii-kennöintikatkos aiheuttaa siten huomattavaa haittaa ja varsin suuria kustannuksia. Vähänkin vilkasliikenteisemmillä junaradoilla käytännössä hyväksyttä-5 vät liikennekatkokset ovat kuitenkin niin lyhyitä, että kaivamalla rummun uusiminen ei useimmiten käytännössä ole millään tavalla mahdollista.

Penkereen läpi voidaan muodostaa uusi rumpu tunkkaamalla penkereen läpi rummun muodostavat rakenteet, esimerkiksi teräsputki. Tunkkaa-misella tarkoitetaan sitä, että rummun muodostavat rakenteet esimerkiksi 10 työnnetään työntötunkilla penkereen läpi tai vastaavasti vetotunkilla vedetään rummun muodostavat rakenteet penkereen läpi. US-patentissa 2 074 003 on esitetty ratkaisu, missä penkereen läpi porataan reiät. Reikiin asetetaan veto-tangot. Vetotunkkien ja vetotankojen avulla rumpukappaleet vedetään penkereen läpi. Julkaisussa NL 1 014 052 on esitetty ratkaisu, missä muodostetaan 15 tunneli työntämällä tunnelin muodostavat kappaleet penkereen läpi.

Tunkkaamisen edellytyksenä on, että rummun muodostavia rakenteita penkereen läpi tunkattaessa ei penkereessä ole suuria kiviä tai lohkareita tai kalliota. Tämän toteamiseksi on penkereeseen tehtävä huolelliset pohjatutkimukset eli tyypillisesti penger on tärykairattava noin 0,5 metrin välein koko 20 rummun matkalta. Kivien ja lohkareiden hajottaminen on erittäin vaativaa. Mikäli penkereessä on kiviä, vaikeutuu tunkkaaminen oleellisesti. Tunkattavan rakenteen edessä kulkeutuvat kivet voivat raapia tyhjiä tiloja penkereeseen. Tyhjätilojen sorruttua voi penkereeseen tulla odottamattomia painumia ja penkereen perusrakenne voi heikentyä oleellisesti. Tunkkaaminen tyypillisesti häi-25 ritsee pengertä Ryhdyttämällä sitä tai siirtämällä sitä sivusuunnassa. Tunkkaamisen jälkeen on tyypillisesti esimerkiksi junaradan sijainti usein korjattava jälkikäteen.

Routimisen vuoksi on tunkkaamalla asennettavan rakenteen oltava lämpöeristetty tai rakenne on lämpöeristettävä tunkkaamisen jälkeen. Mikäli 30 tunkkaamalla asennetaan penkereen läpi teräsputki, on teräsputken sisäpuolelle asennettava noin 100 mm lämpöeriste. Lämpöeristeen sisään tulee asentaa varsinainen rumpuputki, joka on halkaisijaltaan mitoitettava riittäväksi virtaustarve huomioiden. Niinpä siis tunkkaamalla asennettavan putken on oltava halkaisijaltaan noin 200 mm vaadittua rumpuputkea suurempi.

3

Uusi rumpu voidaan asentaa penkereen läpi myös poraamalla. Poratessa pengermateriaali, etenkin hienorakeinen täyttö, voi kulkeutua huuhtelun kautta pois penkereestä. Penger löyhtyy ja tämä voi aiheuttaa painumia penkereen rakenteessa. Poraaminen aiheuttaa myös vaakasuuntaista voimaa 5 penkereeseen, minkä johdosta penger ja esimerkiksi sen päällä oleva junarata voivat siirtyä. Pahimmassa tapauksessa poraaminen voi penkereen löyhtymi-sen tai siirtymisen kautta aiheuttaa junaturvallisuusriskin. Poraaminen yleensä häiritsee pengertä Ryhdyttämällä sitä tai siirtämällä sitä sivusuunnassa. Esimerkiksi junaradan sijainti on poraamisen jälkeen usein korjattava tukemalla 10 rata tukemiskoneella.

Myös poraamalla asennettava teräsputki on lämpöeristettävä, koska penger rungon kohdalla on yleensä routivaa. Noin 100 mm lämpöeristeen sisään on vielä asennettava erillinen rumpuputki, jonka sisähalkaisija määräytyy tarvittavan virtausmäärän perusteella. Poraamalla asennettavan putken on siis 15 oltava halkaisijaltaan noin 200 mm vaadittua rumpuputkea suurempi.

Vanhan rummun sisään voidaan myös sujuttaa teräsputki. Teräs-putken ja rummun väli injektoidaan betonilla. Tällainen ratkaisu pienentää vir-tausaukkoa merkittävästi. Samoin virtauksen aikaansaamiseksi teräsputken juoksun on usein oltava vanhan rummun alapuolelta. Tyypillisesti vanhat rum-20 mut ovat neliskulmaisia ja tyypillisesti niitä ei saa pienentää niin paljon kuin nelikulmaisen rummun sisään asennettava putki virtauspoikkipinta-alaa pienentää.

Edelleen vanhaa rumpua voidaan yrittää parantaa pinnoittamalla se sisäpuolelta jollain kuorirakenteella. Pinnoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi 25 asentamalla rummun sisäpuolelle niin sanottu sukka tai kangas. Edelleen voidaan käyttää peltivuorausta tai ruiskubetonointia. Kivirakenteisen rummun kivien välit voidaan tarvittaessa injektoida tämän pinnoituksen lävitse. Tällaisen pinnoituksen ja injektoinnin tarkoituksena on estää ratapenkereen maa-aineksen varisemista rumpuun ja siten estää radan löyhtymistä. Ratkaisu on 30 kuitenkin varsin monimutkainen ja hankala toteuttaa ja siten kohtuullisen kallis. Kuorirakenteen tekeminen varsin ahtaisiin rumpuihin on erittäin työlästä ja laadunvalvonta on varsin vaikeaa. Edelleen rummun kantavuus ei olennaisesti parane, joten tällaisen ratkaisun pitkäaikainen kestävyys on varsin kyseenalainen. Edelleen mikäli rumpua tulisi pystyä jatkamaan, tulee jatkaminen tehdä 35 jollain erillisellä kappaleella.

4

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppiset menetelmä rummun korjaamiseksi ja rumpu.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että ole-5 massa olevan kunnostettavan rummun kohdalle, rummun suuntaisesti, porataan reikä penkereen läpi ja reikään sovitetaan putki siten, että korjattu rumpu hyödyntää olemassa olevaa ympärystäyttöä ja ainakin osittain olemassa ollutta rumpurakennetta.

Edelleen keksinnön mukaiselle rummulle on tunnusomaista se, että 10 rumpu käsittää lisäksi toisen runko-osan, jonka muodostaa putki, joka on sovitettu ensimmäisen runko-osan sisäpuolelle reikään, joka on suurempi kuin ensimmäisen runko-osan sivuseinien sisäpintojen välinen etäisyys ennen reiän poraamista, mutta pienempi kuin ensimmäisen runko-osan ulkomitat.

Keksinnön ajatuksena on, että olemassa oleva, esimerkiksi kivinen 15 tai betoninen rumpu korjataan siten, että olemassa olevan rummun kohdalle, rummun suuntaisesti, porataan reikä penkereen läpi ja reikään sovitetaan putki, jolloin korjattu rumpu hyödyntää olemassa olevaa ympärystäyttöä ja ainakin osittain olemassa ollutta rumpurakennetta. Erään sovellutusmuodon mukaan ennen porausta rumpu täytetään materiaalilla, kuten betonilla. Reikä porataan 20 sitten täytemateriaalin kovettumisen jälkeen. Erään toisen sovellutusmuodon mukaan putki on rakenteeltaan niin vahva, että se kykenee kantamaan rummun yläpuolisen penkereen ja sen yli kulkevan liikenteen kuorman. Erään kolmannen sovellutusmuodon ajatuksena on, että porattavan reiän halkaisija on suurempi kuin olemassa olevan rummun sivuseinien sisäpintojen välinen etäi-25 syys. Erään neljännen sovellutusmuodon ajatuksena on, että ennen rummun täyttämistä rummun sisäpuolelle sovitetaan rummun poikkipinta-alaa olennaisesti pienempi putki, jota voidaan käyttää esimerkiksi väliaikaiseen vesien johtamiseen ja/tai poraamisen aikana hyödyksi poraamissuunnan tarkkailemiseen ja ohjaamiseen.

30 Nyt esitetyssä ratkaisussa ei tarvitse lisätä uutta lämmöneristettä routaa varten. Syy tähän on se, että korjattu rumpu sijaitsee vanhan rummun kohdalla, joka on olemassaolonsa aikana asettunut paikoilleen ja liikkumattomuudellaan osoittanut ympärystäytön routimattomuuden. Rakenteessa ei siis tarvitse käyttää sisäkkäisiä putkia ja niiden väliin asetettua uutta lämmöneris-35 tettä. Edelleen pohjatutkimuksia ei tarvitse tehdä, koska rumpu sijaitsee van- 5 hän rummun kohdalla ja hyödynnetään siis vanhan rummun perustaa. Edelleen koska rummun sijaintia ei tarvitse muuttaa, ei vesiä johtavan virtauksen uomaa tarvitse siirtää. Tyypillisesti nykyinen uoma on edullisimmassa sijainnissaan, jota voidaan siis edelleen hyödyntää. Reiän poraaminen on kohtuulli-5 sen helppoa, koska reikä porataan esimerkiksi homogeeniseen täytemateriaaliin, kuten betoniin ja olemassa olevan rummun kiveen eikä epähomogeeniseen maahan. Edelleen porauksen aikana vanha rumpu pysyy muodossaan, jolloin maanpaine ei kohdistu porauksessa käytettävään suojaputkeen. Maan kitka ei myöskään välitä merkittäviä vaakakuormia penkereeseen. Edelleen 10 poraaminen ei löyhdytä pengertä, koska pora on kiven tai betonin tai muun täytemateriaalin sisällä. Rummun rakentaminen ei heikennä missään vaiheessa vanhan rummun kantavuutta. Koska pora kulkee kiven tai valun sisässä, ei myöskään hienorakeisella maalla ole ongelmaa hienorakeisen pengermateri-aalin kulkeutumisesta poraputkea huuhdeltaessa. Esitetyllä ratkaisulla pysty-15 tään rumpuja myös jatkamaan helposti. Rumpu jatketaan uudella poratun reiän sisälle asennettavalla putkella, jolloin ei tule siis rummun kestävyyden kannalta ongelmallisia saumakohtia. Edelleen ei aiheudu veden virtauksen kannalta epäedullisia muodon tai dimensioiden muutoksia. Jatkettaviin kohtiin on tyypillisesti helppo toteuttaa kaivu- ja täyttötyöt olemassa olevan rummun päiden 20 kohdalle, koska tyypillisesti rummun päiden kohdalta penkereen luiska on jo valmiiksi tuettu. Porattuun reikään asennettava putki voi siis toimia kantavan rakenteena, jolloin vanhan rummun toiminnalla tai kantavuudella ei ole merkitystä uudelle rummulle. Vanhaa rumpua voidaan täten jatkossa käsitellä pen-gertäytteenä tai lohkareena. Kaiken kaikkiaan uusi rumpu on yhtenäinen ja 25 rakenteeltaan luja.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti olemassa olevaa rumpua sivulta päin katsottuna ja poikkileikattuna, 30 kuvio 2 esittää kaavamaisesti kuvion 1 mukaista rumpua betoni- täytön jälkeen, kuvio 3 esittää kaavamaisesti rumpua uuden reiän poraamisen aikana, kuvio 4 esittää kaavamaisesti kunnostettua rumpua sivulta päin kat-35 soituna ja poikkileikattuna, 6 kuvio 5 esittää kaavamaisesti kuvion 1 mukaista rumpua päädystä katsottuna, kuvio 6 esittää kaavamaisesti kuvion 2 tilannetta päädystä katsottuna ja 5 kuvio 7 esittää kaavamaisesti kunnostettua rumpua päädystä kat sottuna.

Kuvioissa keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

10 Keksinnön eräiden sovellutusmuotojen yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty penger 1. Penkereen 1 päällä on junarata 2. Näin ollen kuviossa 1 esitetty penger 1 on siis ratapenger. Tämän selityksen yhteydessä penger voi tarkoittaa myös tie- tai katupengertä tai jotain muuta vastaavaa kohoumaa tai kumparetta, jonka läpi kulkee rumpu 3. Rumpu 3 voi 15 siis olla esimerkiksi ratarumpu, rautatierumpu, tierumpu, katurumpu tai jokin muu vastaava rumpu.

Kuvion 1 rumpu 3 on muodostettu kivistä 4. Rummun 3 valmistamisen jälkeen on pengertä 1 korotettu. Tällöin penkereen 1 reunaan rummun 3 kohdalle on jouduttu tekemään tukiseinä 5, jotta rummun 3 päät jäävät avoi-20 miksi. Tukiseinä 5 on muodostettu tukilaatasta 6 ja tukikivistä 7, jotka on esitetty kuviossa 5.

Rumpua 3 kunnostettaessa valetaan tai injektoidaan se tarvittaessa täyteaineella, esimerkiksi betonilla 8, kuvion 2 mukaisesti. Betonointi aloitetaan rummun 3 keskeltä. Reuna-alueet betonoidaan painevaluna. Betonointi teh-25 dään siten, että rumpu 3 saadaan täytettyä betonilla olennaisesti kokonaisuudessaan.

Haluttaessa voidaan rummun 3 sisään ennen täyttöä asettaa apu-putki 9 kuvion 2 osoittamalla tavalla. Apuputki 9 voi olla varsin kevytrakenteinen. Apuputki 9 voidaan muodostaa esimerkiksi muovista, kuten poly-30 eteenistä PE tai polypropeenista PP tai jostain muusta sopivasta muovimateriaalista. Edelleen apuputki 9 voi olla myös jotain muuta sopivaa materiaalia kuten peltiä. Apuputken 9 rakenteelle ja materiaalille ei tarvitse asettaa kovin korkeita vaatimuksia, koska sitä käytetään kunnostuksen aikana ainoastaan väliaikaisesti.

7

Ennen betonointia tulee luonnollisesti rakentaa työmaatiet ja työ-alustat työkoneita ja porakalustoa varten.

Edelleen ennen betonointia tulee rumpuun 3 johtavaan uomaan tehdä patorakenne, jolla estetään veden virtaaminen rumpuun sen kunnos-5 tuksen aikana. Luonnollisesti kunnostus kannattaa ajoittaa tehtäväksi sellaiseen aikaan, jolloin veden virtaus rummun 3 läpi on kohtuullisen vähäistä. Kunnostuksen aikana vesi voidaan johtaa rummun 3 läpi esimerkiksi hyödyntämällä apuputkea 9. Apuputki 9 voi siis olla asennettuna keskelle rumpua 3 kuvioiden 2 ja 6 osoittamalla tavalla. Toisaalta apuputki 9 voidaan asettaa 10 myös rummun aukon kulmaan tai kulmiin. Edelleen mikäli kunnostettavan rummun 3 korkeus h on suurempi kuin sen leveys b voidaan apuputki 9 sovittaa nostettavan rummun 3 aukon yläosaan. Mikäli nostettavan rummun leveys on esimerkiksi 600 mm ja korkeus on esimerkiksi 800 mm voi apuputken 9 halkaisija olla esimerkiksi 400 mm. Mikäli veden virtaus ei ole kovin suuri, saat-15 taa apuputken 9 halkaisijan suuruudeksi riittää esimerkiksi 200 mm. Vettä voidaan pumpata apuputken 9 tai apuputkien 9 läpi sähkö- tai polttomoottorilla käytettävien pumppujen avulla. Mikäli rummussa 3 on kaksi vierekkäistä aukkoa eli käytännössä penkereen 1 läpi on sovitettu kaksi kuviossa 5 esitettyä rumpua, voidaan toisen rummun läpi sovitettua apuputkea 9 käyttää vesien 20 johtamiseen sinä aikana kun toista rumpua kunnostetaan. Apuputkea 9 ei välttämättä tarvita ollenkaan vaan jossain tapauksessa voi olla mahdollista pumpata vedet esimerkiksi jonnekin muualle kuin penkereen toiselle puolelle.

Kun täyteaine kuten betoni 8 on kovettunut, porataan rummun 3 läpi reikä. Reiän poraaminen tapahtuu poralaitteella 10, kuten on esitetty kuviossa 25 3. Poralaitteen 10 terä 11 eli avarrin tekee reiän ja reiän tekemisen kanssa samanaikaisesti sovitetaan reikään putki 12. Tällainen vaakaporausmene-telmä, jossa putki sovitetaan samanaikaisesti reiän tekemisen kanssa reikään sekä menetelmän toteuttamiseen käytettävät poralaite 10 ja sen varusteet ovat alan ammattimiehelle tunnettuja, joten niitä ei tässä yhteydessä käsitellä sen 30 tarkemmin.

Mikäli betonissa 8 on apuputki 9, voidaan apuputkea 9 käyttää hyödyksi poraussuunnan seuraamisessa ja ohjaamisessa. Ennen rummun 3 täyttöä betonilla voidaan vanhan rummun aukon kautta etukäteen määrittää poraamisen suuntaus.

8

Terä 11 voi tehdä porareiän hieman suuremmaksi kuin putki 12. Putken 12 ja tehdyn reiän väli voidaan tarvittaessa injektoida sementti-pohjaisella laastilla.

Sisäänporattavan putken 12 halkaisija d valitaan sen mukaan, kuin-5 ka suuri virtaus rummun läpi täytyy saada virtaamaan.

On tyypillistä, että putken 12 halkaisija d tulee olla suurempi kuin kunnostettavan rummun leveys b eli seinien sisäreunan etäisyys toisistaan. Tällöin siis reikää porattaessa porataan sekä betonia 8 että kiviä 4. Mikäli vanhaa rumpua ei ole täytetty, on tyypillistä, että reikää porattaessa porataan kilo viä. Edullisesti putki 12 on rakenteeltaan sellainen, että se kestää sen päälle asettuvan vanhan rummun aiheuttaman kuorman, penkereen 1 aiheuttaman kuorman ja putken 12 yli kulkevan liikenteen aiheuttaman kuorman. Putki 12 voi olla esimerkiksi teräsputki, jonka seinämän paksuus voi olla jokin esimerkiksi väliltä 5-15 mm.

15 On tyypillistä, että putken 12 halkaisija d tulee olla vähintään 15 % suurempi kuin kunnostettavan rummun seinämien väli eli leveys b. Mikäli kunnostettavan rummun leveys b on esimerkiksi 600 mm voi putken 12 halkaisija olla esimerkiksi 750 mm.

Putki 12 voidaan haluttaessa muodostaa selvästi pidemmäksi kuin 20 kunnostettava rumpu 3. Tällöin se ulottuu aikaisemman kunnostettavan rummun 3 päiden ulkopuolelle. Tällöin putken 12 asentamisen jälkeen voidaan tukiseinät 5 eli tukilaatat 6 ja tukikivet 7 poistaa. Kuvion 7 tilanteessa tukiseinä on vielä paikoillaan, mutta kuvion 4 tapauksessa tukiseinät 5 on jo poistettu ja penkereen 1 luiskat on sovitettu jatkumaan alemmas kuin aikaisemmin. Rum-25 mun päiden kohdille, mihin putki 12 jatkuu, tehdään massanvaihto ja tarvittavat pohjavahvistustyöt ennen rummun sisäpuolen betonointia.

Tukiseinien 5 ansiosta on poralaitteella 10 porattavan reiän pituus huomattavasti lyhyempi kuin mikä on penkereen 1 alareunojen etäisyys toisistaan muualta kuin tukiseinien 5 kohdalta. Niinpä porauskustannukset eivät 30 nouse kohtuuttomiksi.

Tarvittaessa voidaan rummun kaltevuutta muuttaa. Reikä voidaan siis esimerkiksi porata siten, että putken 12 kaltevuus eli rummun lasku on suurempi kuin aikaisemmin. Tämä parantaa veden virtausta ja edesauttaa pienemmän putkikoon käyttämistä.

9

Kunnostettu rumpu käsittää siis ensimmäisen runko-osan, jonka muodostaa alun perin kunnostusta vaatineen rummun runkokappaleet eli kuvioissa esitetyssä suoritusmuodossa kivet 4. Tämän ensimmäisen runko-osan ei tarvitse olla kantava, mikäli putken 12 muodostama toinen runko-osa on 5 kantava. Ainakin jossain kohdassa voi ensimmäisen ja toisen runko-osan välissä olla täytteeksi valettua betonia 8.

Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombi-10 naatioiden muodostamiseksi.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Korjattu rumpu hyödyntää olemassa ollutta rumpura-kennetta esimerkiksi silloin, kun olemassa olleen rummun runkorakennetta ei 15 ole kokonaan porattu pois, tai olemassa olleen rummun runkorakenne on toiminut täytemateriaalin muottirakenteena jne. Niinpä betonin 8 sijaan rumpu voidaan täyttää jollain muulla sopivalla kovettuvalla materiaalilla kuten injek-tointimassalla tai laastilla. Vastaavasti rumpu voidaan tietyin edellytyksin olla täyttämättä ennen porausta. Täyttämättä jättäminen vaatii tyypillisesti kuitenkin 20 mm. varotoimenpiteitä rummun sortumisen ehkäisemiseksi sekä jälki-injek-tointia. Kunnostettava rumpu voi olla kuviossa esitetty kivirumpu tai sitten rumpu voi olla tehty esimerkiksi betonista tai jostain muusta sopivasta materiaalista. Edelleen rumpu voi olla tehty osittain kivestä ja esimerkiksi sen katto voi olla tehty betonilaatoista. Edelleen kunnostettava rumpu voi olla poikkileik-25 kaukseltaan suorakulmion muotoinen tai sitten jonkin muun muotoinen, kuten pyöreä. Edelleen kunnostettava rumpu voi olla osalta matkaa suorakulmion muotoinen ja osalta matkaa pyöreä. Porattava reikä voi jossain tapauksessa olla halkaisijaltaan myös pienempi kuin aikaisemman rummun seinien etäisyys toisistaan. Luonnollisesti tämä edellyttää sitä, että pienempi virtauspoikkipinta 30 on hyväksyttävä.

Claims (16)

1. Menetelmä rummun korjaamiseksi, tunnettu siitä, että olemassa olevan kunnostettavan rummun (3) kohdalle, rummun (3) suuntaisesti, porataan reikä penkereen (1) läpi ja reikään sovitetaan putki (12) siten, että 5 korjattu rumpu (3) hyödyntää olemassa olevaa ympärystäyttöä ja ainakin osittain olemassa ollutta rumpurakennetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen porausta rummun (3) sisäpuoli täytetään täytemateriaalilla ja täytemateriaalin kovettumisen jälkeen porataan rumpuun (3) reikä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytemateriaali on betonia.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen täyttämistä kunnostettavan rummun sisäpuolelle sovitetaan rummun (3) poikkipinta-alaa olennaisesti pienempi apuputki (9).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään apuputkea (9) vesien johtamiseen rummun korjaamisen aikana.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään apuputkea (9) hyödyksi poraamissuunnan tarkkailemiseen ja ohjaamiseen.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että putki (12) sovitetaan reikään reiän poraamisen yhteydessä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan reikään sovitettu putki (12) rakenteeltaan 25 kantavaksi.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunnostettavan rummun (3) poikkileikkaus on ainakin osittain suorakaiteen muotoinen.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että porattavan reiän halkaisija on suurempi kuin kunnostettavan rummun (3) sivuseinien sisäpintojen välinen etäisyys (b).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunnostettava rumpu (3) on rakenteeltaan kiveä ja/tai betonia.

12. Penkereen läpi sovitettu rumpu, joka käsittää ensimmäisen runko-osan, joka käsittää katto-osan, lattian ja niiden väliset sivuseinät, tunnettu siitä, että rumpu (3) käsittää lisäksi toisen runko-osan, jonka muodostaa putki (12), joka on sovitettu ensimmäisen runko-osan sisäpuolelle reikään, 5 joka on suurempi kuin ensimmäisen runko-osan sivuseinien sisäpintojen välinen etäisyys ennen reiän poraamista, mutta pienempi kuin ensimmäisen runko-osan ulkomitat.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen rumpu, tunnettu siitä, että toisen runko-osan muodostava putki (12) on rakenteeltaan kantava.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen rumpu, t u n n e tt u sii tä, että ensimmäisen runko-osan poikkileikkaus on olennaisesti suorakulmion muotoinen.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 12-14 mukainen rumpu, tunnettu siitä, että ainakin jossakin kohdassa on ensimmäisen runko-osan ja 15 toisen runko-osan välissä täytemateriaalia, joka on täyttänyt ensimmäisen runko-osan ennen reiän poraamista.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen rumpu, tunnettu siitä, että täytemateriaali on betonia (8). 20