FI120489B - Tarttuja sekä tartuntamenetelmä rullien, erityisesti paperi- ja kartonkirullien käsittelyyn - Google Patents

Description

Tarttuja sekä tartuntamenetelmä rullien, erityisesti paperi- ja kartonkirullien käsittelyyn 5

Keksinnön kohteena on tarttuja sekä menetelmä tarttumiseksi materiaalirainarulliin, kuten paperi- ja kartonkirulliin, niitä siirrettäessä automaattisessa käsittelyjärjestelmässä, rullan pyörähdysakseli oleellisesti pystysuorassa, noutoasemasta 10 jättöasemaan. Keksinnön mukainen tarttuja liittyy siirtoliikkeet suorittavaan laitteistoon, kuten siltanosturiin, portaalirobottiin tai vastaavaan, jonka edullinen sovellutuskohde on rullavarasto. Varastossa materiaalirainarullia, lyhyemmin seuraavassa rullia, pinotaan useita päällekkäin jopa yli 10 metriäkin korkeiksi 15 pinoiksi. Tarttujaan liittyy edullisimmin myös elimet rullan RFID-tunnisteen lukemiseen/kirjoittamiseen.

On tunnettua esimerkiksi patenttihakemuksesta FI20010369 käsitellä rullia trukkipihdin otteessa. Sovellettaessa ratkaisua 20 varastoon joudutaan varaamaan kunkin rullapinon vierestä tila tartunta- / nostomekanismeille, ja varastotila voidaan käyttää vain osittain hyödyksi. Vaihtoehtoisesti, mikäli varastoa täytetään/tyhjennetään vain laidoilta, rajoitetaan joustavuutta. Kaikkiin varastopaikkoihin ei tällöin ole vapaata pääsyä.

2

Yleisimmin pystyvarastoissa operoivissa nostureissa käytetään imukuppitarttujaa. Koska tarttujan nostokyky määräytyy imupinta-alan mukaan, pyritään imu kohdistamaan mahdollisimman suurelle osalle rullan päätypintaa. Tyypillinen paperitehtaan rullien 5 halkaisija-alue on 700 mm - 1500 mm. Yksinkertaisimmin alue hallitaan jakamalla tarttuja useaan rengasmaiseen vyöhykkeeseen. Kyseisiä ratkaisuja on kuvattu mm patenttijulkaisuissa FI 971382, US 5470117 ja FI 104552 B.

io Suurelle halkaisija-alueelle mitoitetun imutarttujan erityinen heikkous on se, että pienihalkaisijaiset rullat joudutaan pinoamaan harvaan, suurimman halkaisijan mukaiselle jaolle. Patenttihakemuksen FI 20002089 mukaisessa ratkaisussa irrallisilla laajennusrenkailla on saatu tarttujan koko mukautumaan 15 rullan halkaisijaan. Mikäli rullahalkaisijat muuttuvat jatkuvasti, hidastavat tarttujan asetusten muutokset kuitenkin merkittävästi laitteiston toimintaa. Leveiden ja painavien jumborullien nostoon ei imutarttujan pito riitä.

20 Patenttijulkaisussa GB 1388320 on kuvattu ratkaisu, jossa rullan päädyn imukuppitartuntaan on yhdistetty paisuva tuuma, jolla tartutaan hylsyn sisältä.

3

Edellä mainitut imutarttujat sekä paisuvat tuumat soveltuvat pakkaamattomien rullien käsittelyyn. Jotta pakattu rulla saadaan varmasti pysymään otteessa, on kääre puhkaistava rikki. Näin imu saadaan vaikuttamaan myös kääreen alle. Tällainen ratkaisu on 5 kuvattu patenttijulkaisussa US 3515424. Kääreen paikkaaminen siirron jälkeen aiheuttaa kuitenkin lisäkustannuksia.

Koska imutartunnassa joudutaan käyttämään jopa niinkin alhaista varmuuskerrointa kuin 1.5, pitää rullan hallitsematon irtoaminen io estää lisävarmistuksin. Patenttijulkaisussa DE 4106916 C 1 on kuvattu portaittainen paineennosto, joka antaa mahdollisuuden minimoida varmuuskerroin, mutta ei poista itse ongelmaa. Patenttijulkaisussa FR 2859197 on kuvattu sinänsä varma ratkaisu. Tämä sopii vakiokokoiselle astialle, mutta huonommin 15 paperirullalle, jonka alemman päädyn sijainti voi vaihdella laajoissa rajoissa ulottuen 0,3 - 4,5 m imutarttujan alapuolelle.

Patenttijulkaisun DE 4114499 kuvaamassa ratkaisussa imutarttujaan on lisätty vaippapinnan neljälle puolelle tukivarret. 20 Näin estetään rullaa irtoamasta nopeiden heilahdusliikkeiden vaikutuksesta.

4

Patenttijulkaisussa US 5791861 on kuvattu, niinikään tynnyreille tai vastaaville tarkoitettu tarttuja, jossa imukupit vaikuttavat vaipan alueelta. Painavan paperirullan käsittelyyn kyseisen tarttujan pitokyky ei riitä.

5

Patenttijulkaisussa DE 19716747 A 1 kuvattu ratkaisu elää rullan halkaisijan mukaan ja on tilankäytön kannalta edullinen. Kuusi solakkaa tarttujaa sijoittuu optimaalisesti rullapinojen välisiin vapaisiin tiloihin. Ratkaisu soveltuu käytännössä kuitenkin vain 10 suhteellisen pienille, kevyille rullille. Tarvittavan puristusvoiman välittäminen rullan yläpuolisesta kiristysmekanismista rullan vaippapinnalle johtaa huomattavan järeisiin rakenteisiin ja tarttujan erittäin suureen painoon. Lisäksi liikemekanismit monine kulmavaihteineen tekevät ratkaisusta kalliin. Edellistä 15 muistuttava, hieman yksinkertaisempi vaihtoehto, on kuvattu patenttijulkaisussa JP6298485.

Edellä mainituilta ratkaisuilta puuttuu kyky säätää automaattisesti tartuntavoimaa kuorman mukaan. Tämä on toteutettu tunnetusti 20 patenttijulkaisujen DE 3822228 ja US 2959444 mukaisilla saksimekanismeilla. Nämä ovat kuitenkin varsin paljon tilaa tarvitsevia ratkaisuja, eikä puristusvoima ole koko halkaisija- 5 alueella optimaalinen. Patenttijulkaisussa FR 2699908 on kuvattu kiilaava mekanismi, joka aikaansaa tartunnan rullan yläpäästä.

Yhteistä kaikille rullan vaippapinnalta puristaville tarttujille onkin 5 se, etteivät ne kykene välittämään riittävää tartuntavoimaa kovinkaan alas saakka. Ulottuminen alas on kuitenkin välttämätön ominaisuus, jotta useamman rullan nippuja voitaisiin kuljettaa samalla kertaa. Päästä imulla tarttuen saman tarttujan mukana voidaan kuljettaa vain yksi rulla kerrallaan.

10

Yleisesti rullantartuntatekniikkaa on kuvattu sivuilla www.bartholomv.de

Rullien tartuntaan liittyy vielä muitakin tunnettuja ongelmia.

15 Huokoiset materiaalit, kuten kartonki, läpäisevät ilmavirtausta. Aikaansaadakseen imutartunnassa pidon, ilman läpivirtauksen pitää olla suuri. Tietyillä materiaaleilla niin sanottu ’’telescoping”-taipumus johtaa tilanteeseen, jossa pelkästään sisältä tai ulkoa tartuttu rulla purkautuu. Rainakerrokset luistavat spiraalinomaisesti 20 alaspäin.

Rullan seurantajärjestelmä valvoo rullan kulkua läpi prosessin. Seurannassa on edullista lukea rullatiedot sekä ennen rullan jättöä 6 varastoon että varastosta noudettaessa. Patenttijulkaisussa WO 2004/075103 A 1 on kuvattu RFID - tekniikkaan perustuvaa rullanseurantaa. Tunnetun tekniikan keskeinen vaikeus on pystyä lukemaan paksujen materiaalirainakerrosten läpi antennin sijaintiin 5 nähden epäedullisessa orientaatiossa olevia RFID-tunnisteita 100 % varmuudella.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus edellä kuvatuissa epäkohdissa. Samalla tarttujalla voidaan käsitellä ίο tehtaan rullien koko halkaisija-alue, ja ratkaisu on silti vähän tilaa vaativa. Tartunnan puristusvoima voidaan mitoittaa yli kymmenenkin tonnin painoisille kuormille riittäväksi.

Kun tartunta kohdistetaan pinon alimpaan rullaan, voidaan useitakin rullia kuljettaa samalla kertaa. Tartunnan pitoon saadaan 15 imutartuntaan verrattuna suurempi varmuus, eikä pitkäaikainenkaan sähkökatkos aiheuta minkäänlaista kuorman irtoamisvaaraa.

RFID-tunnisteen lukemisvarmuus saadaan parannettua 20 sijoittamalla antennit tarttujassa sellaisiin kulma-asentoihin, että katvealueet eliminoituvat. Kahta suurempi kosketuselimien lukumäärä tarjoaa mahdollisuuden 180 asteen jaosta poikkeavaan 7 antennisijoitteluun. Katveisten orientaatioiden poistumisen kautta saadaan RFID-tunnisteiden lukuvarmuutta oleellisesti parannettua.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnölle on tunnusomaista se, mikä 5 on esitetty itsenäisten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.

Seuraavassa keksintöä kuvataan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

10 Kuvio 1 esittää keksinnön yhtä suoritusmuotoa sivulta katsottuna, osittain leikattuna ja yksinkertaistettuna.

Kuvio 2 esittää keksinnön toista suoritusmuotoa sivulta katsottuna.

15 Kuvio 3 esittää keksinnön erästä suoritusmuotoa päältä katsottuna, yksinkertaistettuna, pystyrullavarastoon sijoitettuna.

Kuvio 4 esittää keksinnön toimintaperiaatetta.

20 Kuvio 5 esittää keksinnön muuta suoritusmuotoa sivulta katsottuna, osittain leikattuna ja yksinkertaistettuna.

8

Keksinnön keskeinen idea on siinä, että tartuntavoima materiaalirainarullaa 1 vasten puristaviin tarttujan 2 kosketuselimiin 4 saadaan aikaan synnyttämällä, oleellisesti tartuntakorkeudella materiaalirainarullaa 1 ympäröivään yhteen tai 5 useampaan kiristyselimeen 18 vetojännitys, mikä vetojännitys muutetaan kosketuselinten 4 ja materiaalirainarullan 1 väliseksi puristusvoimaksi.

Kuviossa lon kuvattu ainoastaan kaksi, keskiakselin eri puolilla ίο sijaitsevaa kelauskoneistoa. Taittoelimiä ei ole ollenkaan kuvattu. Rulla la on tarttujan 2 tartuntalaitteiston 3 kahden kosketuselimen 4a, 4b otteessa. Kosketuselimiä/nostoelimiä voi luonnollisesti olla useampiakin. Tartunnassa olevan rullan la päällä voidaan kuljettaa yksi tai useampia rullia. Kuviossa pinon ylin rulla on In. Tarttujan 15 2 runko 6 liittyy esimerkiksi vaijerien 7 tai vastaavien välityksellä varsinaisen siirtolaitteiston, kuten siltanosturin nostokoneistoon. Tarttujan runkoon 6 kiinnittyy, edullisimmin tasajaolla, nostoelinten 8 siirtolaitteisto, joka tartuttaessa siirtää nostoelimet 8 kohti rullaa ja irrotus vaiheessa pois rullasta. Edullisimmin 20 siirtolaitteisto on toteutettu suuntaismekanismilla, jossa vivut 9 ja 10 on nivelöity yläpäästään rungon 6 korvakkeisiin ja alapäästään nostoelimen kiinnikkeeseen 11.

9

Rungon 6 keskelle kiinnittyy keskittävä mekanismi 12. Keskittävässä mekanismissa runkoon nähden pyöriväksi laakeroitua kääntölevyä 13 pyörittää voimalaite 14 hihna- tai ketjukäytön, hammasvaihteen tai vastaavan voimansiirron 5 välityksellä. Kääntölevyssä on samalla kehällä, tasajaolla akselit 15. Siirtovarret 16 kiinnittyvät nivelöidysti yhdestä päästään akseleihin 15 ja toisesta päästään nostoelimiin 8 tai kiinnikkeisiin 11. Tarttujan aukeama mitataan edullisimmin voimalaitteen 14 akseliin kytketyllä absoluuttianturilla 21, tai vastaavalla.

10

Tartuntalaitteiston toimintaperiaate käy ilmi kuviosta 4. Kuviossa ehyellä viivalla esitettynä tartuntalaitteistolla on tartunnassa halkaisijaltaan suurempi rulla 1. Pistekatkoviivalla esitettynä saman tartuntalaitteiston tartuntaan on kuvattu halkaisijaltaan 15 pienempi rulla Γ. Tiukentaessaan otettaan tai siirtyessään tarttumaan halkaisijaltaan pienempään rullaan kelauselin 17a kiertyy akselinsa ympäri myötäpäivään nuolen CL suuntaisesti, ja kelauselin 17b kiertyy akselinsa ympäri vastapäivään nuolen CCL suuntaisesti. Kuvatussa suoritusmuodossa molemmat kelauselimet 20 17a ja 17b kelaavat ympärilleen kiristintä molemmista suunnista keloille 19a ja 19b. Kelauselimien välille voidaan sijoittaa yksi tai useampia taittoelimiä, kuten taittorumpuja 20. Sekä kelauselimet 10 että taittoelimet liittyvät kukin omaan kosketuselimeensä sekä nostoelimeensä.

Kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa kuudella nosto- ja 5 kosketuselimellä varustettu tarttuja on sijoitettu rullavarastoon rullapinojen väliin.

Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa edullisimmin ainakin kahteen kosketuselimeen on sijoitettu RFID-tunnistimien ίο lukulaitteiden antennit 25a ja 25b. Antennit on edullisimmin sijoitettu kosketuselimien alaosiin. Tällöin, pujotettaessa tarttujaa ylhäältä Rullan/rullapinon ylle, kyetään pystyliikkeen matkalla lukemaan/kirjoittamaan kaikkien kuljetukseen tulevien rullien RFID-tunnisteet 26.

15

Kuvatuissa suoritusmuodoissa kiristintä kelataan samalle kelalle kahdesta suunnasta. Suoritusmuodolla, jota ei ole kuvattu, on mahdollista saavuttaa edellä kuvattuun nähden suunnilleen kaksinkertainen pito voima. Tällöin kiristin 18, edullisimmin hihna 20 kiinnitetään yhdestä päästään kiinteästi kosketuselimeen tai kelauselimen kiinnitysrakenteisiin ja toisesta päästään kelauselimen kelaan.

11

Kelauslaitteistoja 17,19 kiristimineen 18 voi olla yksi tai useampia pystysuunnassa vierekkäin. Useammilla rinnakkaisilla laitteistoilla saadaan kiristys voimaa jaettua suuremmalle alueelle, ja voidaan käyttää kevytrakenteisempia kiristyselimiä, esimerkiksi ohuempia 5 hihnoja.

Tarttujan toiminta tapahtuu seuraavasti.

- Voimalaitteesta 14 välitetään kääntölevyyn kiertoliike, jonka seurauksena nostoelimet 8 työntyvät keskiöstä ulospäin. 10 Vastavoima syntyy, ja pitää kiristimen pingoittuneena, kun nostoelimiä niiden pyörähdysakselin ympäri pyörittävät moottorit 22, aikaansaavat momentin, joka pyrkii kääntämään kelauselimiä 17 niin, että rullan 1 ympäri ulottuva kiristin 18 pyrkii kiristymään. Nostoelimien liike 15 lopetetaan, kun kosketuselimien sisäpintojen kautta kulkevan ympyrän säde on noin 100 mm suurempi kuin sen rullan säde, johon aiotaan tarttua. Tarttuja 2 lasketaan alas niin, että alin tartuntalaitteisto 3 asettuu korkeudelle, jossa kosketuselinten 4 alareunat ovat lähellä rullan 1 tai pinossa 20 alimman rullan la alapäätyä. Pystyliikkeen aikana voidaan lukea kuljetukseen tulevien rullien RFID-tunnisteet (26).Tämän jälkeen moottorit 22 kääntävät kelauselimiä 8 suuntaan, mikä aiheuttaa kiristimen 18 kehän lyhentymisen, 12 jolloin kosketuselimet 4 puristuvat vasten rullaa 1. Liike lopetetaan, kun on saavutettu momentti, mikä riittää ylläpitämään riittävän tartuntavoiman tartuntalaitteistossa. Kelausmoottorin 22 vaihde on edullisimmin itsepidättävä.

5 Moottorin vaihde on edullisimmin itsepidättävä ja/tai moottori ja/tai kelauskoneisto on varustettu jarrulla. Tällöin rullan siirron aikana moottoriin ei tarvitse olla kytkettynä sähköä, eikä näin ollen sähkön mahdollinen katkeaminen voi aiheuttaa rullan irtoamisvaaraa. Kiristimen 18 venyminen 10 sekä rakenteiden joustot aiheuttavat yhdessä pingotuksen/pitovoiman joka säilyy rullan siirron ajan.

- Kun rullaa/rullanippua on nostettu muutama sata mm, kytketään yhden tai useamman toimilaitteen 24 vaikutuksesta varmistus päälle, jolloin rullan/rullanipun siirron kriittisen 15 vaiheen ajaksi vähintään yksi varmistimen 23 estoelin 25 on asetettu alimman rullan la alle varmistusasentoon S. Kriittisellä vaiheella tarkoitetaan sitä osuutta kuljetuksesta, jolloin rullan putoaminen voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

- Tarttuja rullineen nostetaan vasten nosturin nostokoneistoon 20 liittyviä, sinänsä tunnettuja telakointielimiä.

- Noustuaan telakointiasemaan tarttuja kytkeytyy nostimen paineilmaliitäntään, jolloin tarttujaan sijoitettu 13 paineilmasäiliö täytetään sinä aikana kun tarttuja on kytkeytyneenä telakointiasemaan.

- Nosturi siirtää tarttujan rullineen vaakatasossa jättöaseman kohdalle.

5 - Nosturi alkaa laskea tarttujaa rullineen alas.

- Ennen kuin rulla saavuttaa jättöaseman tason, siirretään estoelimet varmistusasennosta S lepoasentoon S'.

- Lasku jatkuu kunnes rulla on saavuttanut jättöaseman tason.

- Moottorit 22 kelaavat kiristintä aukisuuntaan, ja samalla ίο voimalaite 14 työntää nostoelimiä/kosketuselimiä irti rullasta.

- Kun kosketuselimen ja rullan väli saavuttaa noin 50 - 100 mm, nostaa nostokoneisto tarttujan yläasentoon, jonka jälkeen tarttuja siirretään seuraavan noutoaseman kohdalle.

15 Keksinnön kuvioista 2 ja 5 ilmenevä suoritusmuoto on edullinen tapauksissa, jolloin rullan halkaisijavaihtelu on vähäinen. Kyseisessä suoritusmuodossa voidaan kelauskoneistoista jättää voimalaitteet pois tai vaihtoehtoisesti avustaa niitä.

20 Tartuntalaitteisto 3 liikkuu pystysuunnassa nostoelimen 8 ohjauksessa. Nostoelin 8 on edullisimmin kuularuuvi, jossa on hyvin suuri nousu (huomattavasti suurempi kuin kuvioissa esitetty). Tartuntalaitteiston liike nostoelimeen nähden 14 aksiaalisessa = pystysuunnassa pakottaa kelauselimen 17 kiertymään nostoelimen 8 akselin ympäri. Kelauselin 17 on edullisimmin kuulamutteri tai vastaava. Kelauselin 17 on laakeroitu pyöriväksi kosketuselimeen 4 nähden. Kelauselimen 5 ympärille on kelattu kiristintä 18, edullisimmin nauhaa, foliota tai vastaavaa. Kiristin kiinnittyy päistään vierekkäisten kosketuselinten kelauselimiin 17 muodostaen näiden ympärille kelan 19. Kyseisen suoritusmuodon toiminta on seuraava. Tarttujan kosketuselimet saatetaan ensin, voimalaitteen toimesta, 10 löysään alkupuristuskosketukseen vasten materiaalirainarullaa.

Tämän jälkeen, alettaessa nostaa tarttujaa, alkupuristus aiheuttaa kitkan vaikutuksesta nostoa vastustavan voiman, joka voimansiirron kautta, pakkotoimisesti, muutetaan kosketuselinten väliseksi vetovoimaksi. Vedon vastavoimana syntyy varsinainen 15 tartuntavoima kosketuselinten painautuessa tiukemmin vasten materiaalirainarullaa. Voimansiirto on niin mitoitettu, että syntyvä tartuntavoima pystyy kitkan ansiosta estämään luistamisen kosketuselinten otteessa.

20 Kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa on esitetty ratkaisu ’’telescoping”- ongelmaan. Kyseistä suoritusmuotoa voidaan soveltaa pakkaamattomissa rullissa. Tarttujan keskiöön on sijoitettu nostovoimalaitteen 28 toimesta pystysuunnassa liikkuva 15 tartuntatuuma 27. Sinänsä tunnettua rakennetta oleva tartuntatuuma tarttuu hylsyn sisäpinnalta ja osaltaan osallistuu rullan kannattamiseen siirron aikana. Tartuntatuuman paikoitus tapahtuu edullisimmin nostovoimalaitteen akselille sijoitetun 5 anturin 29 mittatiedon perusteella. On myös mahdollinen suoritusmuoto, jossa edellä mainittu RFID-tunnisteen lukuantenni on sijoitettu tartuntatuuman yhteyteen. Tällöin lukuetäisyys on erittäin lyhyt ja luku varmuus hyvä.

io Kuvioon 5 liittyvän ratkaisun lisäksi useat muutkin suoritusmuodot, jotka myötävaikuttavat tartunnan pidon varmistamiseen, ovat mahdollisia. Kosketuselimet 4 on edullista päällystää suuren kitkakertoimen omaavalla päällystemateriaalilla 5, joka on samalla elastista. Kosketuselimet on myös mahdollista 15 muotoilla imulevyiksi, ja lisätä niiden tartuntavoimaa tyhjiön avulla. Edelleen on mahdollista yhdistää keksinnön mukaiseen tarttuj aan muitakin, sinänsä tunnettuja tartuntaratkaisuja. Esimerkiksi imulevy on sijoitettavissa tarttumaan rullan yläpäädystä.

20

On myös mahdollinen suoritusmuoto, jossa on yhdistetty kuvioissa 1, 2 ja 5 esitettyjä ratkaisuja. Voimalaitteella/voimalaitteilla saatetaan kosketuselimet ensin löysään puristukseen vasten rullaa.

16 Tämän jälkeen voimalaite lukitaan kyseiseen asemaan, ja saatetaan rullan paino vaikuttamaan kiilaavien elimien tai vastaavien vaikutuksesta niin, että kosketuselimet puristuvat rullaa nostettaessa tartuntaotteeseen rullaan nähden, ja tartuntavoima on 5 oleellisesti verrannollinen rullan painoon.

Tarttujan liikkeisiin voidaan käyttää sähköisiä, pneumaattisia tai hydraulisia voimalaitteita.

10 15 20

Claims (13)

1 Menetelmä materiaalirainarulliin (1), kuten paperi- tai kartonkirulliin tarttumiseksi, siirrettäessä rullia automaattisessa 5 käsittelyjärjestelmässä siltanosturilla, portaalirobotilla tai vastaavalla, noutoasemasta jättöasemaan, rullan pyörähdysakselin ollessa siirron aikana oleellisesti pystysuorassa, tunnettu siitä, että tartuntavoima materiaalirainarullaa (1) vasten puristaviin tarttujan (2) kosketuselimiin (4) saadaan aikaan synnyttämällä, oleellisesti ίο tartuntakorkeudella, materiaalirainarullaa (1) ympäröivään yhteen tai useampaan kiristyselimeen (18) vetojännitys, mikä vetojännitys muutetaan kosketuselinten (4) ja materiaalirainarullan (1) väliseksi puristusvoimaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tartunnassa olevan rullan päällä voidaan kuljettaa yksi tai useampia rullia.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että rullan/rullanipun siirron kriittisen vaiheen ajaksi vähintään yksi varmistimen (23) estoelin (25) on asetettu alimman rullan (la) alle varmistusasentoon S.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarttujan (2) kosketuselimet (4) saatetaan ensin, voimalaitteen toimesta, löysään alkupuristuskosketukseen vasten materiaalirainarullaa, jonka jälkeen, alettaessa nostaa tarttujaa, 5 alkupuristus aiheuttaa kitkan vaikutuksesta nostoa vastustavan voiman, mikä voimansiirron kautta, pakkotoimisesti muutetaan kosketuselinten väliseksi vetovoimaksi, jonka vastavoimana syntyy varsinainen tartuntavoima kosketuselinten painautuessa tiukemmin vasten materiaalirainarullaa. 10

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarttujan keskiakselilla pystysuunnassa liikkuva tartuntatuuma (27) tarttuu hylsyn sisäpinnalta ja osaltaan osallistuu rullan kannattamiseen siirron aikana. 15

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pujotettaessa tarttujan kosketuselimistöä rullan/rullapinon ylle, luetaan/kirjohetaan pystyliikkeen matkalla kaikkien kuljetettavien rullien RFID-tunnisteet (26). 20

7. Tarttuja materiaalirainarulliin (1), kuten paperi— tai kartonkirulliin tarttumiseksi, siirrettäessä rullia automaattisessa käsittelyjärjestelmässä siltanosturilla, portaalirobotilla tai vastaavalla noutoasemasta jättöasemaan, rullan pyörähdysakselin ollessa siirron aikana oleellisesti pystysuorassa, tunnettu siitä, että tarttujassa (2) on oleellisesti tartuntakorkeudella elin/elimet, jolla/j oilla saadaan aikaan yhteen tai useampaan 5 materiaalirainarullaa (1) ympäröivään kiristy selimeen (18) vetojännitys, sekä elimet, joilla vetojännitys muutetaan materiaalirainarullaa (1) vasten puristavien kosketuselinten (4) ja materiaalirainarullan (1) väliseksi puristusvoimaksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tarttuja, tunnettu siitä, että tarttujassa on kelauslaitteistoja (17,19) kiristimineen (18) yksi tai useampia pystysuunnassa vierekkäin.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tarttuja, 15 tunnettu siitä, että tarttujassa on vähintään yksi varmistimen (23) estoelin (25), joka rullan/rullanipun siirron kriittisen vaiheen ajaksi on asetettu alimman rullan (la) alle varmistusasentoon (S).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tarttuja, 20 tunnettu siitä, että kelausmoottorin (22) vaihde on itsepidättävä ja/tai moottori ja/tai kelauskoneisto on varustettu jarrulla.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tarttuja, tunnettu siitä, että tarttujassa on elimet (25) rullan RFID-tunnisteen (26) lukemiseen/kirjoittamiseen.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tarttuja, tunnettu siitä, että tarttujan keskiöön on sijoitettu nostovoimalaitteen (28) toimesta pystysuunnassa liikkuva tartuntatuuma (27), joka tarttuu hylsyn sisäpinnalta ja osaltaan osallistuu rullan kannattamiseen siirron aikana. 10

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tarttuja, tunnettu siitä, että tarttujassa on elimet, joilla tarttuja, kytkeydyttyään nostimen paineilmaliitäntään, täyttää tarttujaan sijoitetun paineilmasäiliön sinä aikana kun tarttuja on 15 kytkeytyneenä telakointiasemaan.