FI119802B - Menetelmä separaattorin käyttämiseksi ja separaattori - Google Patents

Description

* 119802

MENETELMÄ SEPARAATTORIN KÄYTTÄMISEKSI JA SEPARAATTORI

Keksinnön kohteena on menetelmä keskipakoseparaattorin käyttämiseksi.

5

Keksinnön kohteena on myös keskipakoseparaattori.

Keskipakoseparaattorilla voidaan erottaa kaksi eri tiheyden omaavaa nestettä toisistaan. Lisäksi keskipakoseparaattorilla voidaan erottaa nesteestä kuonaa ja muu-10 ta kiintoainetta. Separaattori käsittää pyöritettävän kuulan eli roottorin, jossa on le-vypakka ja kuonatila separoitavalle nesteelle. Kuulan pyöriessä kiintoaine ja/tai raskaampi eli suuremman tiheyden omaava neste kulkeutuvat keskipakovoiman vaikutuksesta kuulan ulompaan osaan, ns. kuonatilaan, josta niitä poistetaan. Separoitu, kevyempi eli pienemmän tiheyden omaava neste kulkeutuu levypakan läpi 15 kuulan sisempään osaan, josta se johdetaan separaattorista pois.

Esimerkiksi laiva- ja voimalaitoskäytössä olevien mäntämoottoreiden yhteydessä keskipakoseparaattoreita käytetään kuonan ja veden erottamiseen voiteluöljystä ja polttoöljystä. Öljystä erotettua kuonaa poistetaan kuulasta poistoaukkojen kautta "1" 20 jaksoittain tyhjennysjaksojen aikana. Ennen tyhjennysjakson alkamista kuulaan * syötetään raskaampaa nestettä eli ns. syrjäytysvettä, jolla täytetään kuula ja syr- • · :.· · jäytetään kevyempi neste eli öljy ja estetään siten öljyn poistuminen kuulasta kuo- • · : nan mukana. Ongelmana tämäntyyppisissä separaattoreissa on kuulaan syötettä- ·.· : '** vän syrjäytysveden määrän optimointi. Jos syrjäytysvettä syötetään liian vähän, ··· ·1...·1 25 separoitavaa öljyä poistuu kuonan mukana kuulasta. Vastaavasti jos syrjäytysvettä syötetään liian paljon, kulkeutuu ylimääräistä syrjäytysvettä jo separoidun öljyn • · 1 joukkoon.

• · • · • · · • · ·1.1·: Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ratkaisu, jolla keskipakoseparaat- 30 toriin syötettävän syrjäytysnesteen määrä voidaan optimoida.

• I

• · · · · • t m 2 119802

Keksinnön tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksissa 1 ja 3 esitetyllä tavalla. Keksinnössä kuulaan syötettävän syrjäytysnesteen painetta mitataan, ja syrjäytys-nesteen paineen perusteella säädetään syrjäytysnesteen syöttöjakson pituutta.

5 Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa syrjäytysnesteen syöttöjakson pituutta muutetaan syrjäytysnesteen paineen funktiona. Koska kuulaan aikayksikössä syötettävän syrjäytysnesteen määrä riippuu oleellisesti syrjäytysnesteen paineesta, voidaan 10 syöttöjakson pituutta muuttamalla kuulaan syöttää aina optimaalinen vakiomäärä syrjäytysnestettä ja siten estää jo separoidun kevyemmän nesteen poistuminen kuulasta tyhjennysjakson aikana ja toisaalta ylimääräisen syrjäytysnesteen sekoittuminen jo separoituun kevyempään nesteeseen.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin omaisesti viitaten oheiseen piirustukseen, joka esittää periaatteellisena poikkileikkauskuvana yhtä keksinnön mukaista keskipakoseparaattoria.

Piirustuksessa on kuvattu keskipakoseparaattori 1, jota käytetään kahden eri ti- 20 heyden omaavan nesteen erottamiseksi toisistaan ja/tai kuonan ja muun kiintoai- .»:1 neen erottamiseksi nesteestä. Keskipakoseparaattoreita 1 on kahta päätyyppiä.

» · : Toinen on näistä ns. clarifier-separaattori, jolla erotetaan kiintoainetta ja kuonaa • 1 ϊ·ί : nesteestä. Toinen on ns. purifier-separaattori, jolla erotetaan raskaampaa nestettä * · ja kiintoainetta/kuonaa kevyemmästä nesteestä. Esimerkiksi suurissa mäntämoot- • · *···1 25 toreissa, joita käytetään laivojen päämoottoreina ja voimalaitoksissa, keksinnön , . mukaista keskipakoseparaattoria 1 voidaan käyttää polttoöljyn ja voiteluöljyn jou- • · kossa olevan veden ja/tai kuonan ja muun kiintoaineen erottamiseen pienemmän

• I

*:** tiheyden omaavasta öljystä. Keskipakoseparaattori 1 voi olla kumpaa tahansa • :.**i edellä mainittua tyyppiä.

30 • · • · · • · · • · « 3 119802

Separaattori 1 käsittää pyörimisakselin 3 ympäri pyöritettävissä olevan roottorin eli kuulan 2. Kuula 2 käsittää rungon 4, joka sisällä on levypakka 13 ja kuonatila 6. Runko 4 käsittää kaksi vastakkain sovitettua puolikasta, alapuolikkaan 27 ja ylä-puolikkaan 26. Alapuolikasta painetaan vasten yläpuolikasta sulkukammioon 24 5 linjaa 25 pitkin syötettävän sulkunesteen paineen aiheuttaman voiman avulla. Levypakka 13 ja kuonatila 6 ympäröivät pyörimisakselia 3, jolloin kuona ja muu kiintoaine ja/tai suuremman tiheyden omaava neste kulkeutuvat kuulan 2 pyöriessä keskipakovoiman vaikutuksesta radiaalisuunnassa kuulan ulompaan osaan eli ns. kuonatkaan 6. Vastaavasti pienemmän tiheyden omaava neste kulkeutuu erotus-10 kammion sisempään osaan 7. Kuula 2 on ympäröity stationaarisella kotelolla (ei näytetty).

Separaattorissa 1 on syöttöyhde eli stationaarinen syöttöputki 8 separoitavan nesteen johtamiseksi kuulaan 2. Syöttöputkessa 8 on pumppu 9, jonka avulla separoi-15 tavaa nestettä pumpataan kuulaan 2. Pumpun 9 pyörimisnopeutta säädetään taajuusmuuttajalla 10. Kuula 2 käsittää levypakan 13, jonka levyjen välissä raskaampi neste ja/tai kuona ja muu kiintoaine erotetaan kevyemmästä nesteestä. Syöttöputki 8 on sijoitettu kuulan 2 keskiosaan pyörimisakselin 3 suuntaisesti ja sen suuaukko on pyörimisakselilla 3, jolloin separoitavaa nestettä johdetaan kuulan 2 alaosaan *:**: 20 levypakan 13 alla olevan jakelijan 28 alapuolelle. Separaattorissa 1 on myös pois- „*j· toyhde eli stationaarinen poistoputki 11 separoidun eli kevyemmän eli pienemmän • · ·.: j tiheyden omaavan nesteen poistamiseksi kuulasta 2. Poistoputken 11 suuaukko on • · : sijoitettu erotuskammion kuulan sisempään osaan 7. Poistoputki 11 on varustettu : *·* paineanturilla 12, jolla separaattorista poistetun separoidun eli kevyemmän nes- *·· 25 teen painetta mitataan.

• · • ♦ *

Kuulan 2 ulkokehällä on avattavissa ja suljettavissa olevia poistoaukkoja 14, joiden • · **”' kautta kuonaa ja muuta kiintoainetta poistetaan kuulasta tyhjennysjakson aikana.

• ♦

Poistoaukot 14 avataan liuottamalla alapuolikasta 27 alaspäin. Alapuolikkaan 27 30 liike saadaan aikaan ohjausnestekanavaa 16 pitkin ohjauskammioon 17 syötettä-:Y: van ohjausnesteen avulla. Ohjauskammiossa 17 on poistomekanismi, joka ohjaus- • · 4 119802 nesteen paineen vaikutuksesta saa sulkukammiossa 24 olevan paineen purkautumaan ohjauskammion 17 suuttimien 23 kautta. Tällöin alapuolikas 27 liukuu kuulassa 5 vallitsevan paineen vaikutuksesta alaspäin ja poistoaukot 14 avautuvat. Kuula suljetaan lopettamalla ohjausnesteen syöttö ohjauskammioon 17 ja lisäämäl-5 lä sulkunestettä sulkukammioon 24. Sulkunesteen paine alkaa taas vaikuttamaan sulkukammiossa 24 ja alapuolikas 27 liukuu takaisin vasten yläpuolikasta 26 ja peittää poistoaukot 14.

Separaattori 1 on varustettu syrjäytysnesteen syöttöputkella 19, joka on kytketty 10 syöttöputkeen 8 syrjäytysnesteen syöttämiseksi kuulaan 2 syöttöputken 8 kautta. Syrjäytysnesteen syöttö täyttää kuulan raskaammalla nesteellä ja täten estää kevyemmän nesteen kulkeutumisen ulos kuulasta poistoaukkojen 14 kautta tyhjen-nysjakson aikana. Syrjäytysnesteen syöttöputki 19 on varustettu sulkuventtiilillä 20, esimerkiksi sähköisellä solenoidiventtiilillä, jolla syrjäytysnesteen virtaus kuulaan 2 15 voidaan estää tai sallia. Syrjäytysnesteen syöttöputki 19 on varustettu paineanturilla 21 syrjäytysnesteen paineen mittaamiseksi. Anturi 21 on syrjäytysnesteen vir-taussuunnassa ennen sulkuventtiiliä 20 olevassa kohdassa syrjäytysnesteen syöt-töputkessa 19.

*:·*: 20 Lisäksi separaattori 1 käsittää sähköisen ohjausjärjestelmän 22, joka on järjestetty * ..li* keräämään tietoa eri mittauskohteista eli syrjäytysnesteen paineanturin 21 ja pois- • · : toputken paineanturin 12 mittaussignaalit. Ohjausjärjestelmä 22 ohjaa sulkuventtii- • i liä 20 syrjäytysnesteen painemittauksen 21 perusteella. Paineanturilta 21 tulevan «· i *** mittaustiedon perusteella ohjausjärjestelmä 22 säätää sulkuventtiilin 20 aukioloai- • · · 25 kaa eli syrjäytysnesteen syöttöaikaa kuulaan 2. Syrjäytysnesteen syöttömäärä syöttöjakson aikana pidetään siten vakiona tai likimain vakiona.

• · · * t · • · • » · • · **;*' Lisäksi ohjausjärjestelmälle 22 johdetaan tieto taajuusmuuttajan 10 ohjaustaajuu- • · !.**i desta tai ulostulotaajuudesta, jotka ovat ainakin likimain verrannollisia pumpun 9 30 pyörimisnopeuteen, ja poistoputken paineanturin 12 mittaussignaali. Pumpun 9 :V: pyörimisnopeuden perusteella ohjausjärjestelmä 22 säätää tyhjennysjakson jälkei- « * · 5 119802 sen hälytysviiveen pituutta. Hälytys käynnistetään, jos tyhjennysjakson jälkeen, se-paroinnin alettua, hälytysviiveen aikana poistoputken paineanturilta 12 ei tule riittävän suurta painetta indikoivaa signaalia eli poistoputkessa 11 ei virtaa nestettä lainkaan tai nesteen paine on liian alhainen.

5

Keskipakoseparaattorin 1 käytön aikana kuulaa 2 pyöritetään pyörimisakselin 3 ympäri. Separoitavaa nestettä pumpataan pumpulla 9 syöttöputkea 8 pitkin kuulaan 2. Kuulaan 2 syötettävän nesteen virtausmäärä säädetään halutuksi muuttamalla pumpun 9 pyörimisnopeutta taajuusmuuttajalla 10. Ohjausjärjestelmä 22 10 muuttaa taajuusmuuttajan 10 ulostulotaajuutta eli käytännössä pumpun 9 pyörimisnopeutta separoidun nesteen käyttökohteessa vallitsevan tarpeen perusteella. Kuulassa 2 raskaampi eli suuremman tiheyden omaava neste ja/tai kuona ja muu kiintoaine kulkeutuvat kuulan ulompaan osaan eli kuonallaan 6. Kevyempi eli pienemmän tiheyden omaava neste kulkeutuu levypakan 13 läpi sisempään osaan 7. 15 Purifier-tyyppisessä separaattorissa raskaampaa nestettä poistetaan ulommasta osasta 6 jatkuvatoimisesti ns. gravity discin (ei kuvattu) kautta.

Separoitua eli kevyempää nestettä poistetaan kuulasta 2 poistoputkea 11 pitkin. Raskaampaa nestettä ja/tai kuonaa ja kiintoainetta poistetaan kuulan kuonatilasta ·:*·: 20 6 jaksoittain poistoaukkojen 14 kautta. Ennen tyhjennysjakoson alkamista separoi- tt*:* tavan nesteen syöttö syöttökanavan 8 kautta kuulaan 2 lopetetaan. Tämän jälkeen sulkuventtiili 20 avataan ja syrjäytysnesteen syöttö kuulaan 2 aloitetaan. Syrjäytys- • φ · nesteen tiheys on suurempi kuin separoidun nesteen. Syrjäytysneste on tavallisesti *· : *·· samaa kuin kuulan kuonatilassa 6 oleva raskaampi neste, tyypillisesti vettä. Syrjäy- 25 tysnesteen syötön vaikutuksesta raskaamman nesteen määrä kuulassa 2 lisään tyy, jolloin kevyemmän ja raskaamman nesteen rajapinta 29 siirtyy kohti erotus- • · *·*♦* kammion sisäosaa 7.

··· • · • ♦ ··· • · :,*·· Jos syrjäytysnestettä syötetään syöttöjakson aikana kuulaan 2 liian vähän, separoi- #ί**: 30 tua nestettä poistuu kuulasta poistoaukkojen 14 kautta tyhjennysjakson aikana.

:V: Toisaalta, jos syrjäytysnestettä syötetään kuulaan 2 liian paljon, kulkeutuu syrjäy- • · 6 119802 tysnestettä separoidun nesteen joukkoon. Sopiva syrjäytysnesteen syöttömäärä voidaan määrittää esimerkiksi kokeellisesti tai separoitavan nesteen ominaisuuksien perusteella. Syrjäytysnesteen syöttömäärän optimoimiseksi syöttöjakson pituutta säädetään syrjäytysnesteen paineen perusteella. Syrjäytysnesteen painetta mi-5 tataan syrjäytysnesteen syöttöputkessa mittalaitteella 21 ja mittaussignaali johdetaan ohjausjärjestelmälle 22. Ohjausjärjestelmä 22 määrittää syrjäytysnesteen syöttöjakson pituuden syrjäytysnesteen mitatun paineen perusteella ja ohjaa sul-kuventtiiliä 20 vastaavasti. Tavoitteena on saada syöttöjakson aikana kuulaan 2 syötettävän syrjäytysnesteen määrä pidettyä vakiona tai oleellisesti vakiona. Esi-10 merkiksi, jos syrjäytysnesteen paine on 6 bar, syöttöjakson pituudeksi asetetaan 4 s. Vastaavasti, jos syrjäytysnesteen paine on 2 bar, syöttöjakson pituus on 7 s.

Tyhjennysjakson alkaessa tai ennen tyhjennysjakson aloittamista syrjäytysnesteen syöttö lopetetaan sulkemalla sulkuventtiili 20. Ohjausnestettä syötetään ohjauska-15 navaa 16 pitkin ohjauskammioon 17. Ohjauskammiossa 17 vallitsevan hydraulisen paineen vaikutuksesta kuulan alapuolikas siirtyy paikaltaan ja paljastaa poistoaukot 14. Raskaampi neste ja kuona poistuvat kuulasta poistoaukkojen 14 kautta kuulaa ympäröivään koteloon. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen kevyemmän, separoidun nesteen, tavallisesti öljyn, hävikki kuulan tyhjennyksen aikana. Tyhjen-·:·: 20 nysjakson päättyessä ohjausnesteen syöttö lopetetaan ja ohjauskammiossa 17 tt;j1 vallitseva hydraulinen paine purkautuu suuttimien 23 kautta. Sen jälkeen syötetään sulkunestettä kuulan alapuolikkaan 26 alapuolelle sulkukammioon 24, jolloin ala-·.: 1 puolikas 27 siirtyy ylöspäin ja peittää jälleen poistoaukot 14 ja tyhjennysjakso päät- i 1·· tyy. Tyhjennysjakson pituus on noin sekunti tai joitakin sekunteja, jos ohjausnes- • 1« 25 teen ja sulkunesteen syöttöä ohjataan eri solenoidiventtiileillä. Usein nykyaikaisissa separaattoreissa kuitenkin sama ohjausneste sekä avaa että sulkee kuulan sisäisil- « · v.: lä kanavajärjestelyillä alle sekunnissa, jopa sekunnin murto-osissa. Tyhjennysjak- ··· • · *···1 son päätyttyä aloitetaan jälleen separoitavan nesteen syöttö syöttöputken 8 kautta :/·; kuulaan 2. Purifier-tyypisessä separaattorissa tyhjennysjakson päätyttyä kuulaan 2 •f1: 30 syötetään syrjäytysnesteen syöttöputkeken 19 ja syöttöputken 8 kautta ns. tiivis- ·1·1: tenestettä ennen separoitavan nesteen syötön aloittamista.

• t · 7 119802

Syrjäytysnesteen syöttöjakson pituuden säätö voidaan toteuttaa jatkuvasti tapahtuvan mittauksen funktiona tapahtuvana säätönä. Esimerkiksi sulkuventtiilin 20 avautuessa syrjäytysnesteen paine syrjäytysnesteen syöttöputkessa 19 laskee. Syrjäy-5 tysnesteen painetta syöttöputkessa 19 mitataan syöttöjakson aikana jatkuvasti ja ohjausjärjestelmä 22 määrittää syöttöjakson aikaisen keskimääräisen paineen perusteella uutta arvoa syöttöjakson pituudelle jatkuvasti. Kun keskimääräisen paineen perusteella määritetty syrjäytysnesteen syöttöjakson pituus saavutetaan, ohjausjärjestelmä 22 sulkee sulkuventtiilin 20 ja syrjäytysnesteen syöttö kuulaan 2 10 loppuu. Myös tässä sovellusmuodossa syrjäytysnesteen syöttömäärä kuulaan 2 pyritään pitämään painevaihteluista riippumatta vakiona tai oleellisesti vakiona syöttöjakson aikana.

Syrjäytysnesteen syöttöjakson pituuden säätö voidaan toteuttaa myös laskemalla 15 syrjätysnesteen tilavuusvirta Bernoullin yhtälöä hyväksikäyttäen. Tällöin syrjäytys-nesteen syöttöputkessa 19 on kuristus tai muu eri virtauspoikkipinta-alan omaava kohta, johon on sijoitettu paineanturi. Syöttöputken 19 ja kuristuksen painemittaus-ten perusteella voidaan laskennallisesti määrittää syijäytysnesteen syöttöputkessa 19 virtaavan nesteen tilavuusvirta Bernoullin yhtälön ja jatkuvuusyhtälön avulla, *:**: 20 kun paineen mittauskohdat ovat samalla korkeudella.

··♦ »··· • · : Bernoullin yhtälö: • · • · · • · # ··» · ·· • · • ·* 2 2 * V1 V2 O Α+γΡ=Λ+γΡ 25 ';j·8 jatkuvuusyhtälö: • · • · ··· • · V·: Q - ν,-4 = v2A2 • · • · • » · • · · * · • · 8 119802 Näistä syrjäytysnesteen tilavuusvirraksi saadaan: Ö, =4 1,l2*(p2 -Pl)/(p1(l-(Ai/A2)2)), jossa 5 Qt = tilavuusvirta syrjätysnesteen syöttöputkessa, m3/s v, = virtausnopeus syrjäytysnesteen syöttöputkessa, m/s v2 = virtausnopeus syrjäytysnesteen kuristuksen kohdalla, m/s px = syrjäytysnesteen paine syrjäytysnesteen syöttöputkessa, N/m2 p2= syrjäytysnesteen paine kuristuksen kohdalla, N/m2 10 p = syrjäytysnesteen tiheys, kg/m3

Ax = virtauspoikkipinta-ala syrjäytysnesteen syöttöputkessa, m2 A2 = virtauspoikkipinta-ala kuristuksen kohdalla, m2

Virtausnopeudesta voidaan määrittää syrjäytysnesteen tilavuusvirta syrjäytysnes-15 teen syöttöputken virtauspoikkipinta-alan avulla.

Ohjausjärjestelmä 22 määrittää syrjäytysnesteen syöttöputkessa 19 viilaavan ve-. simäärän kuristuksen ja syöttöputken 19 painemittausten perusteella ja ohjaa sul- • ««M * « kuventtiiliä siten, että syrjäytysnesteen syöttöjakson aikana erotuskammioon 5 syö- * 20 tettävä vesimäärä on haluttu. Myös tässä sovellusmuodossa syrjäytysnesteen • · · J*V syöttömäärä erotuskammioon 5 pyritään pitämään vakiona tai oleellisesti vakiona • · i ··] 1 syöttöjakson aikana, paineenvaihteluista riippumatta. Bemoullin yhtälön avulla las- • »· .*··. kettua tilavuusvirtaa hyväksi käyttäen lasketaan jatkuvasti oikeaa avautumisaikaa ***** syrjäytysnesteen venttiilille 20.

25 • 1 · • · ;***· Ohjausjärjestelmä 22 muuttaa myös separaattorissa 1 käytettävän hälytysviiveen ··1 X : pituutta separaattoriin syötettävän separoitavan nesteen tilavuusvirran funktiona.

• ·«

Halytysviive alkaa, kun separointi aloitetaan uudelleen tyhjennysjakson päätyttyä.

• · .1. Mikäli separoidun nesteen paine poistoputkessa 11 on alle ennaltamäärätyn raja- • · 1 • · · • · · 9 119802 arvon halytysviiveen jälkeen, käynnistetään hälytys. Separoidun nesteen painetta mitataan paineanturilla 12 ja ohjausjärjestelmä 22 käynnistää hälytyksen, mikäli paineanturilta 12 tuleva signaali indikoi paineen olevan poistoputkessa 11 alle ennalta määrätyn raja-arvon hälytysviiveen jälkeen. Liian alhainen paine poistoput-5 kessa 11 hälytysviiveen jälkeen saattaa merkitä separaattorin toimintahäiriötä, esimerkiksi poistoaukot 14 eivät ole sulkeutuneet. Paineen raja-arvo hälytykselle asetetaan esimerkiksi samaksi kuin separoidun nesteen käyttökohteessa vaadittava minimipaine. Pumpun 9 pyörimisnopeus vaikuttaa nopeuteen, jolla paine poistoputkessa 11 palautuu normaalille tasolleen erotuskammion 5 tyhjennysjakson 10 jälkeen. Pienemmällä pyörimisnopeudella separaattori täyttyy ja paine palautuu hitaammin kuin suuremmalla.

Hälytysviiveen pituutta säädetään separaattoriin syötettävän separoitavan nesteen tilavuusvirran perusteella. Separoitavan nesteen tilavuusvirta voidaan määrittää 15 esimerkiksi takoitukseen soveltuvalla mittalaitteella tai pumpun 9 pyörimisnopeuden perusteella tai taajuusmuuttajan 10 ulostulotaajuuden tai ohjaustaajuuden perusteella. Pienemmällä tilavuusvirralla hälytysviive on pidempi kuin suuremmalla tilavuusvirralla. Ohjausjärjestelmä 22 säätää halytysviiveen pituutta. Esimerkiksi pumpun 9 pyöriessä taajuusmuuttajan 50 Hz:n ulostulotaajuutta vastaavalla no-*:·*: 20 peudella, hälytysviiveen pituus on 10 s. Jos pumpun 9 pyörimisnopeus muuttuu 4t*i* taajuusmuuttajan 15 Hz:n ulostulotaajuutta vastaavaksi, muuttaa ohjausjärjestelmä * 22 hälytysviiveen pituudeksi 40 s. Hälytys voi olla esimerkiksi valvomon näytölle • · ·.· * tuleva ilmoitus ja/tai ohjausjärjestelmä 22 voi katkaista separoitavan nesteen syö- : '·· tön separaattorille 1.

·*· • · A#- ·...* 25

Tyhjennysjakson jälkeen kuulaan syötettävän tiivistysnesteen syöttöjakson (puri- ♦ · !£! fier-separaattori) pituus voidaan määrittää tiivitysnesteen painemittauksen avulla • · '·;♦* vastaavilla tavoilla kuin edellä määritettiin syrjäytysnesteen syöttöjakson pituus.

• · V·: Samoja menetelmiä voidaan käyttää myös ohjausnesteen ja sulkunesteen syöttö- t 30 jaksojen pituuksien määrittämiseen.

« • · · • · * • · ·*·«# • ·

Claims (4)

10 1 1 9802

1. Menetelmä keskipakoseparaattorin (1) käyttämiseksi, joka keskipakoseparaat-tori käsittää kuulan (2) separoitavalle nesteelle, jossa menetelmässä syötetään se- 5 paroitavaa nestettä kuulaan (2), poistetaan separoitua nestettä kuulan sisemmästä osasta (7), poistetaan kuonaa kuulan ulommasta osasta (6) jaksoittain tyhjennys-jaksojen aikana, ja syötetään kuulaan (2) syrjäytysnestettä syrjäytysnesteen syöt-töjakson aikana ennen tyhjennysjakson aloittamista, tunnettu siitä, että mitataan kuulaan (2) syötettävän syrjäytysnesteen painetta, ja säädetään syrjäytysnesteen 10 syöttöjakson pituutta syrjäytysnesteen paineen perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan kuulaan (2) syötettävän syrjäytysnesteen painetta jatkuvasti syöttöjakson aikana, määritetään syrjäytysnesteen keskipaine syöttöjakson aikana jatkuvatoimisesti, ja säädetään syrjäytysnesteen syöttöjakson pituutta syrjäytysnesteen keskipaineen pe- 15 rusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitata-taan kuulaan (2) syötettävän syrjäytysnesteen painetta kahdessa eri virtauspoikki-pinta-alan omaavassa kohdassa, määritetään kuulaan (2) syötettävän syrjäytys- *·1'** nesteen tilavuusvirta painemittausten perusteella, ja säädetään tyhjennysjakson ...T 20 pituutta tilavuusvirran perusteella. • · · · • f

· • · · « • 4. Keskipakoseparaattori (1), joka käsittää kuulan (2) separoitavalle nesteelle, ·1 · syöttöyhteen (8) separoitavan nesteen johtamiseksi kuulaan (2), poistoyhteen (11) separoidun nesteen poistamiseksi kuulan sisemmästä osasta (7), avattavissa ja suljettavissa olevia poistoaukkoja (14) kuonan poistamiseksi kuulan ulommasta :Y: 25 osasta (6) jaksoittain tyhjennysjaksojen aikana, ja syrjäytysnesteen syöttöyhteen (19) syrjäytysnesteen syöttämiseksi kuulaan (2), joka syöttöyhde (19) on varustettu .•.j sukuelimellä (20) syrjäytysnesteen syötön ohjaamiseksi, tunnettu syrjäytysnes- • · ····: teen syöttöyhteen (19) yhteyteen sovitetusta mittalaitteesta (21) syrjäytysnesteen * · • · · • · 1 • · 11 1 1 9802 paineen mittaamiseksi, ja ohjausjärjestelmästä (22), joka on järjestetty ohjaamaan sulkuelintä (20) syrjäytysnesteen paineen perusteella. « · • · · • · · · • · • · · • 1 1 *· · • · * ♦ 1 • · # i·· · « 1 • · • · · • · 1 • « • · »·1 · • ♦ · • · · • · • · · • · • · *·» ♦ * 1 • · · • · · • · • · φ • · • · · • · 1 φ φ φ • # 12 1 1 9802