FI119341B - Menetelmä ja mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi - Google Patents
Menetelmä ja mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI119341B FI119341B FI20080201A FI20080201A FI119341B FI 119341 B FI119341 B FI 119341B FI 20080201 A FI20080201 A FI 20080201A FI 20080201 A FI20080201 A FI 20080201A FI 119341 B FI119341 B FI 119341B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- cutting
- wood
- tree
- measuring
- force
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01F—MEASURING VOLUME, VOLUME FLOW, MASS FLOW OR LIQUID LEVEL; METERING BY VOLUME
- G01F17/00—Methods or apparatus for determining the capacity of containers or cavities, or the volume of solid bodies
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01L—MEASURING FORCE, STRESS, TORQUE, WORK, MECHANICAL POWER, MECHANICAL EFFICIENCY, OR FLUID PRESSURE
- G01L5/00—Apparatus for, or methods of, measuring force, work, mechanical power, or torque, specially adapted for specific purposes
- G01L5/0028—Force sensors associated with force applying means
- G01L5/0038—Force sensors associated with force applying means applying a pushing force
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
- A01G23/00—Forestry
- A01G23/02—Transplanting, uprooting, felling or delimbing trees
- A01G23/099—Auxiliary devices, e.g. felling wedges
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01B—MEASURING LENGTH, THICKNESS OR SIMILAR LINEAR DIMENSIONS; MEASURING ANGLES; MEASURING AREAS; MEASURING IRREGULARITIES OF SURFACES OR CONTOURS
- G01B21/00—Measuring arrangements or details thereof, where the measuring technique is not covered by the other groups of this subclass, unspecified or not relevant
- G01B21/10—Measuring arrangements or details thereof, where the measuring technique is not covered by the other groups of this subclass, unspecified or not relevant for measuring diameters
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01B—MEASURING LENGTH, THICKNESS OR SIMILAR LINEAR DIMENSIONS; MEASURING ANGLES; MEASURING AREAS; MEASURING IRREGULARITIES OF SURFACES OR CONTOURS
- G01B21/00—Measuring arrangements or details thereof, where the measuring technique is not covered by the other groups of this subclass, unspecified or not relevant
- G01B21/28—Measuring arrangements or details thereof, where the measuring technique is not covered by the other groups of this subclass, unspecified or not relevant for measuring areas
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01L—MEASURING FORCE, STRESS, TORQUE, WORK, MECHANICAL POWER, MECHANICAL EFFICIENCY, OR FLUID PRESSURE
- G01L1/00—Measuring force or stress, in general
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01L—MEASURING FORCE, STRESS, TORQUE, WORK, MECHANICAL POWER, MECHANICAL EFFICIENCY, OR FLUID PRESSURE
- G01L7/00—Measuring the steady or quasi-steady pressure of a fluid or a fluent solid material by mechanical or fluid pressure-sensitive elements
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N3/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N3/58—Investigating machinability by cutting tools; Investigating the cutting ability of tools
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N33/00—Investigating or analysing materials by specific methods not covered by groups G01N1/00 - G01N31/00
- G01N33/46—Wood
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N2203/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N2203/003—Generation of the force
- G01N2203/0053—Cutting or drilling tools
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N2203/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N2203/0058—Kind of property studied
- G01N2203/0076—Hardness, compressibility or resistance to crushing
- G01N2203/0078—Hardness, compressibility or resistance to crushing using indentation
- G01N2203/0082—Indentation characteristics measured during load
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N2203/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N2203/02—Details not specific for a particular testing method
- G01N2203/022—Environment of the test
- G01N2203/0244—Tests performed "in situ" or after "in situ" use
Landscapes
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Analytical Chemistry (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Pathology (AREA)
- Immunology (AREA)
- Biochemistry (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Food Science & Technology (AREA)
- Medicinal Chemistry (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Fluid Mechanics (AREA)
- Biodiversity & Conservation Biology (AREA)
- Ecology (AREA)
- Forests & Forestry (AREA)
- Environmental Sciences (AREA)
- Investigating Strength Of Materials By Application Of Mechanical Stress (AREA)
- Debarking, Splitting, And Disintegration Of Timber (AREA)
Description
119341
MENETELMÄ JA MITTALAITE PUUN OMINAISUUKSIEN MITTAAMISEKSI
Keksinnön kohteena on menetelmä puun ominaisuuksien mittaamiseksi, mikä on määritelty patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa. Lisäksi keksinnön kohteena on 5 mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi mikä on määritelty ensimmäisen lai-tepatenttivaatimuksen j ohdanto-osassa.
Energiapuun koneellinen korjuu on viime vuosina voimakkaasti yleistynyt. Korjattava puusto on pääsääntöisesti pieniläpimittaista, noin 5-25 cm tyvihalkaisijaltaan olevaa puuta. Koottava puuaines menee prosessoitavaksi tavallisesti haketuksen tai 10 klapeiksi pilkkomisen kautta, jolloin kaatamisen yhteydessä puuhun muodostuvalle katkaisupinnalle ei ole samanlaisia laatuvaatimuksia kuin sahatavaran tuotantoon menevän raakapuun katkaisupinnalle. Tämän vuoksi energiapuun korjuuseen kehitetyissä hakkuukoneen kaatopäissä on tavallisimmin ns. giljotiini-tyyppisesti toimiva, puristavalla liikkeellä katkaiseva katkaisuveitsi tai vastaava. Korjatun puun mää-15 rää ei tällöin mitata samanlaisilla puun tilavuutta määrittävillä mittalaitteilla kuin karsittua tukkia tai kuitupuuta korjattaessa, vaan tavallisesti korjatun puun määrä arvioidaan joko tienvarren kasasta mittaamalla kehämitta tai määrittämällä puutavaran paino kuorma-traktorin tai puutavara-auton, joskus myös hakkuukoneen, nosturiin kiinnitetyllä vaa’alla. Puutavaran ominaispaino riippuu voimakkaasti sen vesipi-20 toisuudesta, minkä vuoksi puutavaran tilavuuden määrittämiseen sen painosta liittyy ’ * huomattavia epätarkkuuksia. Energiapuun korjuussa onkin puutavaran mittauksen ja myös hinnoittelun perusteena käytetty tilavuuden lisäksi kosteuspitoisuutta tai net- • t :. * · · tomääräistä energiasisältöä, mutta tämä on hankalaa.
• · · · « · t t Keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä ja mittalaite puun ominaisuuksi- • * * L; 25 en mittaamiseksi, joilla poistetaan edellämainittuja epäkohtia. Erityisesti keksinnön **·*' tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä ja mittalaite, joilla voidaan määrittää puun läpimitta, katkaisupinta-ala ja tilavuus luotettavasti puuta katkaistaessa.
• · · • · * • · .***. Keksinnön tarkoitus saavutetaan menetelmällä ja mittalaitteella, joille on tunnus- ·»* „ *, omaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.
• « · • « • ♦ 30 Tässä esitettävässä tilavuusmittausperiaatteessa hakkuukone mittaa katkaistavan puun katkaisupinnan poikkimitan tai pinta-alan suoraan katkaisuveitsen toiminnas-****. ta, josta saadusta tiedosta voidaan johtaa myös katkaistun puun kokonaistilavuus.
Mittaus tapahtuu katkaisun aikana ja tiedot saadaan heti käyttöön. Erityisesti kek- 2 119341 sinnön mukainen menetelmä ja mittalaite soveltuvat puun läpimitan, katkaisupinta-alan ja puun tilavuuden mittaamiseen ja määrittämiseen.
Seuraavaksi keksintöä selvitetään tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 5 kuva 1 esittää kaavamaisesti mittalaitteen rakennetta ja menetelmää, kuva 2 esittää katkaisuvälineen tarvitsemaa työntövoimaa ajan funktiona, kuva 3 esittää katkaisupaineen ja läpimitan yhteyttä tuoreella kuusella, ja kuva 4 esittää katkaisupaineen ja läpimitan yhteyttä tuoreella koivulla.
Keksinnön mukainen menetelmä ja keksinnön mukaisen mittalaitteen toimintaperi-10 aate ja rakenne on esitetty kaavamaisesti kuvassa 1. Katkaisulaitteeseen kuuluu kat-kaisuväline 1 ja voimalaite 4 katkaisuvälineen liikuttamiseksi. Lisäksi mittalaitteeseen kuuluu laitteiston osiin yhdistetty seuranta- ja laskentalaitteisto, jota ei ole esitetty kuvissa. Ratkaisuvälineenä on tarkoitukseen soveltuva, katkaisuterällä varustettu väline kuten esim. katkaisuveitsi, -levy tai muu tunnettu väline. Voimalaitteena 15 on tarkoitukseen soveltuva laite, joka on järjestetty siirtämään katkaisuvälinettä vas ten puuta 2 tarvittavalla voimalla puun katkaisemiseksi. Tällaisena laitteena on yleensä käytössä hydraulisylinteri, mutta myös muita voimalaitteita voidaan käyt-*.***: tää. Voimalaite, kuten hydraulisylinteri, on jäljestetty painamaan katkaisuvälinettä vasten puuta, joten puu katkaistaan ns. giljotiini-tyyppisesti. Katkaisuvälineen liike :*·,· 20 voi olla puuhun nähden lineaarinen (nuoli 3) tai rotatorinen. Hydraulisylinterin pu- • · .··. ristusvoima on suoraan verrannollinen hydrostaattisen nesteen paineeseen, joka ku- ,v, vassa 1 mitataan hydraulisylinteriin nestettä tuovaan putkilinjaan 5 asetetulla pai- • ♦ M nemittarilla 6. Puristusvoima voidaan toisessa sovelluksessa mitata suoraan katkai- • * • · ’ * * suterään yhdistetyllä voima-anturilla.
:V: 25 Kuvassa 2 on esitetty katkaisuvälineen liikesylinterin työntöpainekäyrä. Tästä käy :***: havainnollisesti ilmi, että kun katkaisuvälinettä, kuten katkaisuveistä 3, liikutetaan ··* •Λ kohti puuta, se pääsee aluksi liikkumaan vapaasti, jolloin liikuttamiseen tarvittava :,.t* työntövoima on pieni. Kun katkaisuväline kohtaa puun pinnan, kasvaa katkaisuväli- • · ·;·' neen liikuttamiseen tarvittava työntövoima olennaisesti, vaihtelee puun ominaisuuk- r 30 sien mukaan ja vähenee jälleen lähtötasolle kun puu on katkennut.
• ·
Koska katkaisuveitsen liikenopeus on tunnettu koko katkaisun ajan, voidaan puristusvoiman nousun ajallisesta kestosta arvioida puun katkaisuveitsen liikkeen suun- 119341 3 täinen poikkimitta A (kuvassa 1). Tämä voidaan laskea myös katkaisuveitsen terän ja puun pintakosketuksen välisestä tyhjästä katkaisuveitsen liikeosuudesta C (kuvassa 1) vähentämällä tämä veitsen kokonaisliikematkasta. Koska katkaisuveitsen liikuttamiseen tarvittava voima on suurimmillaan silloin kun suurin osa katkaisu-5 veitsen terän pituudesta osallistuu puun katkaisuun, voidaan katkaisun aikaisesta katkaisuveitsen suurimmasta puristusvoimasta arvioida puun katkaisuveitsen liikettä vastaan kohtisuora poikkimitta B (kuvassa 1). Tämä voidaan hydraulisen voimansiirron tapauksessa laskea hydraulinesteen katkaisun aikaisesta korkeimmasta pai-nehuipusta. Näistä mitoista, yhdestä erikseen tai käyttäen kahta mittaa yhdessä, voi-10 daan laskea puun katkaisupinnan ala olettaen puun poikkileikkaus pyöreäksi tai elliptiseksi. Katkaisun aikaisen voimakäyrän, hydraulisen voimansiirron tapauksessa painekäyrän, piikin pinta-ala (kuvassa 2) kuvastaa puun katkaisupinta-alaa sellaisenaan.
Mittalaitteen prototyypin katkaisukokeissa maksimaalisen hydraulipaineen suhde 15 kuusen ja koivun katkaisuläpimittaan on esitetty kuvissa 3 ja 4, joista nähdään, että tyypillisellä läpimitta-alueella 4-8 cm on puun läpimitan tilastollinen 95% luottamusväli noin 5 mm, eli noin 10% läpimitasta.
Puun tilavuus voidaan laskea kannon läpimitasta käyttäen mm. Laasasenahon yhtälöitä. Tilavuuden keskivirhe kotimaisilla puulajeilla mänty, kuusi ja koivu kantolä-. 20 pimitasta johdettuna on vastaavasti 17,2%, 18,7% ja 18,8%. Jos mittaukseen lisä- ’ / tään puuston pituustieto, on keskivirhe vastaavasti 7,2%, 7,6% ja 8,5%. Ja jos vielä laskentaan lisätään 6 m:n korkeudesta saatu katkaisuläpimitta, on keskivirhe vastaa- • · V*: vasti 3,5%, 3,4% ja 3,5%. Jos puun runko katkaistaan määrämittaiseksi pölliksi M* ΐ.,.ϊ kahdesta katkaisukohdasta, saadaan syntyneen pöllin tilavuus laskettua kartiosylin- :V: 25 terin mallia soveltaen. Isompaa puuainesmäärää mitattaessa, esim. päivätuotosta :***; laskettaessa, voidaan laskea yhteen kaikki katkaisuun perustuvat poikkipinta- • * · alamittaukset, ja kun huomioidaan puutavaralajin yhteenlaskettu kokonaispituus, saadaan esille keskiarvoistettu kokonaispuuainestilavuus. Tällöin vältytään yhden ,··*. pöllin mittaukseen liittyvästä mittausvirheestä ja ison puuainesmäärän mittaustark- • · "* 30 kuus paranee.
· » * · · • · • · .***. Kuvia 3 ja 4 vertailemalla todetaan, että kuusella katkaisupaine vastaa noin 30% ·. paksumpaa puuta kuin koivulla. Tämä johtuu siitä, että koivun syitä vastaan koh- ··· ···* tisuora puristuslujuus on noin kaksinkertainen pehmeisiin kotimaisiin puulajeihin verrattuna. Tästä seuraa se, että mittalaite kykenee erottamaan koivun pehmeämmis-35 tä puulajeista vertaamalla katkaisuveitsen maksimaalista katkaisuvoimaa vapaaliik-keestä määritettyyn liikkeen suuntaiseen läpimittatietoon kun puu oletetaan rungol- 4 119341 taan pyöreäksi. Tätä voidaan käyttää hyväksi kun halutaan rekisteröidä koivun osuus muusta puuaineksesta. Koivulla on jonkin verran erilainen käyttöarvo energiapuuna muihin tavanomaisiin puulajeihin verrattuna.
Mittalaitteen mittausperiaatteeseen liittyy sekoittavia tekijöitä, jotka johtuvat pää-5 osin puuaineksen biologis-fysikaalisista ominaisuuksista. Puuaineksen kimmoisuus vaihtelee jonkin verran kosteuden ja lämpötilan mukaan, mutta tämän vaikutus voidaan minimoida mittalaitteessa kun laaditaan vertailuarvot huomioiden vuodenajat ja ulkolämpötila. Katkaisukohtaan sattunut oksa, laho, tai muu puuaineksen häiriö voi antaa virheellisen mittaustuloksen, joka voi häiritä yksittäisen ainespuupöllin 10 mittaustulosta, mutta näiden paikallisten häiriöiden vaikutus kokonaiseen puuerän mittaustulokseen vähenee keskiarvoistumisen johdosta mittaustapahtumien lukumäärän kasvaessa.
Tällä menetelmällä käytännön mittaustarkkuus ainespuun tilavuuden määrityksessä on noin 10-30 %. Vaikka hajonta on näinkin suuri, voidaan mittaustulosta käyttää 15 esim. päiväkohtaisen hakkuusuoritteen arvioinnissa.
Keksintöä ei rajata esitettyihin edullisiin sovelluksiin, vaan se voi vaihdella patenttivaatimuksien muodostaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
* • · • a* • * • a • aa • · • a · • aa • a • · a • a $ 4 a a a a a • · · • · a a a • aa a a • a aa a • a a a a a a a a a a a a • a a a aa a a aa a a a a a a a a a a a a a a a aaa a a aaa a aaaa a a a a a a a a
Claims (4)
1. Menetelmä puun ominaisuuksien mittaamiseksi, jossa katkaisuvälinettä (1) liikutetaan voimalaitteen (4) avulla vasten puuta (2) ja puu katkaistaan painamalla katkaisuvälinettä vasten puuta tarvittavalla voimalla, tunnettu siitä, että mitataan voi- 5 malaitteen puristusvoimaa katkaisuvälineen siirron ja puun katkaisun aikana ja puristusvoimasta lasketaan puun ominaisuuksien arvoja.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa katkaisuvälinettä (1) liikutetaan hydraulisen voimalaitteen (4) avulla, tunnettu siitä, että hydrostaattisen nesteen painetta mitataan voimalaitteeseen nestettä tuovaan putkilinjaan (5) asetetulla 10 painemittarilla (6) ja kun hydraulisylinterin puristusvoima on suoraan verrannollinen hydrostaattisen nesteen paineeseen, lasketaan puristusvoimasta puun ominaisuuksien arvoja.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puristusvoima mitataan suoraan katkaisuterään yhdistetyllä voima-anturilla.
4. Mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi puun katkaisemisen aikana, jolloin katkaisulaitteeseen kuuluu katkaisuväline (1) ja voimalaite (4) katkaisuvälineen liikuttamiseksi puun katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että mittalaitteeseen kuuluu mittari (6) tai anturi voimalaitteen puristusvoiman mittaamiseksi katkaisuvälineen liik-keen aikana ja väline puun ominaisuuksien mittaamiseksi puristusvoiman ja katkai- t « ... 20 suvälineen liikkeen avulla. * ♦ • · ··· • · * 1 · • ·· • · • « · • · • 1 ··· i · • · • · · • 1 ··· • · • 1 ·· · • · «tv • · · • · IM • « • · Ml « t • · · • · • 1 Ml • · • · ·«« # ··· « MM · 119341
Priority Applications (3)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI20080201A FI119341B (fi) | 2008-03-12 | 2008-03-12 | Menetelmä ja mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi |
PCT/FI2008/050622 WO2009112627A1 (en) | 2008-03-12 | 2008-10-31 | Method and device for measurement of properties of wood |
EP08873223A EP2252858B1 (en) | 2008-03-12 | 2008-10-31 | Method and device for determining the volume of wood |
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI20080201 | 2008-03-12 | ||
FI20080201A FI119341B (fi) | 2008-03-12 | 2008-03-12 | Menetelmä ja mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi |
Publications (2)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI20080201A0 FI20080201A0 (fi) | 2008-03-12 |
FI119341B true FI119341B (fi) | 2008-10-15 |
Family
ID=39269438
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI20080201A FI119341B (fi) | 2008-03-12 | 2008-03-12 | Menetelmä ja mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi |
Country Status (3)
Country | Link |
---|---|
EP (1) | EP2252858B1 (fi) |
FI (1) | FI119341B (fi) |
WO (1) | WO2009112627A1 (fi) |
Families Citing this family (4)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
US8302457B2 (en) * | 2010-05-04 | 2012-11-06 | Carmanah Design And Manufacturing Inc. | Collision sensor for wood processing equipment |
RU2492477C1 (ru) * | 2012-07-19 | 2013-09-10 | Закрытое акционерное общество "Научно-производственный центр "Инновационная техника и технологии" | Способ и устройство определения объема штабеля круглых лесоматериалов, расположенных на автомобиле |
RU2606197C2 (ru) * | 2015-03-24 | 2017-01-10 | Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение высшего профессионального образования "Санкт-Петербургский государственный лесотехнический университет имени С.М. Кирова" | Способ определения объема круглых лесоматериалов в многорядных штабелях на складах и лесных терминалах |
CN112665501B (zh) * | 2020-12-20 | 2021-11-02 | 安徽财经大学 | 用于农林经济管理的树径实时测量分析装置 |
Family Cites Families (12)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
SU640149A1 (ru) * | 1977-08-08 | 1978-12-30 | Центральный Научно-Исследовательский И Проектно-Конструкторский Институт Механизации И Энергетики Лесной Промышленности | Устройство дл измерени усилий при срезании деревьев |
US4249414A (en) * | 1979-12-10 | 1981-02-10 | Northern Telecom Limited | Apparatus for testing hardness of wooden poles |
SU917013A1 (ru) * | 1980-08-08 | 1982-03-30 | Украинский Научно-Исследовательский Институт Орошаемого Садоводства | Устройство дл измерени усилий резани |
SU1276928A1 (ru) * | 1985-01-07 | 1986-12-15 | Saldaev Aleksandr M | Устройство дл измерени усилий при перерезании |
SE8602329L (sv) * | 1986-05-22 | 1987-11-23 | Soederhamns Verkstaeder Ab | Anordning for metning av diametern hos stockar |
SU1509644A1 (ru) * | 1988-01-04 | 1989-09-23 | Центральный Научно-Исследовательский И Проектно-Конструкторский Институт Механизации И Энергетики Лесной Промышленности | Устройство дл измерени силы бесстружечного резани древесины |
SU1597620A1 (ru) * | 1988-03-17 | 1990-10-07 | А.М.Салдаев | Устройство дл измерени усилий при перерезании |
US5043907A (en) * | 1990-05-11 | 1991-08-27 | Hem, Inc. | Band saw apparatus and method with first cut input to controller |
JPH06331532A (ja) * | 1993-05-27 | 1994-12-02 | Sumitomo Metal Mining Co Ltd | 気泡コンクリート半硬化体の切断力測定方法及び切断力測定機能を有する切断機 |
DE4343520C1 (de) * | 1993-12-21 | 1995-05-04 | Kernforschungsz Karlsruhe | Vorrichtung zur Ermittlung der Bruchfestigkeit von Holz |
FI116266B (fi) * | 2000-05-10 | 2005-10-31 | Ponsse Oyj | Menetelmä ja järjestely katkaisusahan sahausnopeuden säätämiseksi |
FI119962B (fi) * | 2006-08-31 | 2009-05-29 | Ponsse Oyj | Menetelmä ja sovitelma puukappaleen mittaamiseksi puunkäsittelykoneessa |
-
2008
- 2008-03-12 FI FI20080201A patent/FI119341B/fi active IP Right Grant
- 2008-10-31 WO PCT/FI2008/050622 patent/WO2009112627A1/en active Application Filing
- 2008-10-31 EP EP08873223A patent/EP2252858B1/en not_active Not-in-force
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
EP2252858A1 (en) | 2010-11-24 |
EP2252858B1 (en) | 2012-07-25 |
EP2252858A4 (en) | 2011-03-09 |
FI20080201A0 (fi) | 2008-03-12 |
WO2009112627A1 (en) | 2009-09-17 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
Tyree et al. | Alternate methods of analysing water potential isotherms: some cautions and clarifications. II. Curvilinearity in water potential isotherms | |
Heräjärvi | Variation of basic density and Brinell hardness within mature Finnish Betula pendula and B. pubescens stems | |
FI119341B (fi) | Menetelmä ja mittalaite puun ominaisuuksien mittaamiseksi | |
Santos et al. | Estimates of genetic parameters of wood traits for sawn timber production in Eucalyptus grandis | |
Riggio et al. | Analysis and prediction of selected mechanical/dynamic properties of wood after short and long-term waterlogging | |
AU2005201049A1 (en) | Methods for quantitatively determining lengthwise shrinkage in wood products | |
RU2505781C2 (ru) | Определение толщины сечения ствола дерева | |
Barrette et al. | Temporal changes in stem decay and dead and sound wood volumes in the northeastern Canadian boreal forest | |
Aiso-Sanada et al. | Effects of thinning on anatomical characteristics and wood properties of 12-year-old Eucalyptus camaldulensis trees planted in Thailand | |
Karlinasari et al. | Non-destructive ultrasonic testing method for determining bending strength properties of Gmelina wood (Gmelina arborea) | |
Rosner | Waveform features of acoustic emission provide information about reversible and irreversible processes during spruce sapwood drying. | |
Chauhan et al. | Relationships between longitudinal growth strain and some wood properties in Eucalyptus nitens | |
Kane | Branch strength of Bradford pear (Pyrus calleryana var.‘Bradford’) | |
Ishiguri et al. | Wood and lumber properties of Larix gmelinii var. olgensis planted in Japan | |
Rosner et al. | Hydraulic efficiency compromises compression strength perpendicular to the grain in Norway spruce trunkwood | |
PL354682A1 (en) | Method and device for log measurement | |
Medzegue et al. | Radial growth and characterization of juvenile and adult wood in plantation grown okoumé (Aucoumea klaineana Pierre) from Gabon | |
Wahyudi et al. | Relationship between released strain and growth rate in 39 year-old Tectona grandis planted in Indonesia | |
Dadzie et al. | Effect of density and moisture content on biological durability of stem and branch wood of Entandrophragma cylindricum (sapele) | |
Prins | Non-destructive methods for predicting sawn lumber properties from young, standing Eucalyptus grandis and Eucalyptus grandis X urophylla trees. | |
Dahle et al. | Non-destructive measurement of the modulus of elasticity of wood using acoustical stress waves | |
Blakemore | Density and shrinkage of four low-rainfall plantation-grown eucalypts | |
CA2712811C (en) | Portable device for assessing warp stability | |
Patterson et al. | Relationship of position in tree to bulk density of logs whose volumes were measured by weighing while immersed | |
Hudson-McAulay et al. | FTIR measurement of cellulose microfibril angle in historic Scots pine wood and its use to detect fungal decay |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
FG | Patent granted |
Ref document number: 119341 Country of ref document: FI |