FI118711B - Parannettu rinnakkaisten mediavirtojen käyttö - Google Patents

Description

118711

Parannettu rinnakkaisten mediavirtojen käyttö

Keksinnön ala

Keksintö liittyy tietoliikenteeseen ja erityisesti itsenäisten patenttivaatimusten mukaiseen menetelmään, tietoliikennejärjestelmään, verkkoele-5 menttiin, käyttäjälaitteeseen, tietokoneohjelmatuotteeseen, ja tietokoneohjelman jakeluvälineeseen..

Keksinnön tausta

Informaation jakamisessa mediavirrat jaetaan kontrolloidusti osallistuvien käyttäjien välillä. Informaation jakaminen edellyttää tyypillisesti yhtey-10 den, joka luo osallistujien välille yhteenliittymän tietoliikennettä varten ja mahdollistaa mediavirtojen siirtämisen.

Edistyneissä tietoliikennejärjestelmissä yhteys tarjoaa tiedon siirron puhelua tai istuntoa varten. Puhelu viittaa piirikytkentäiseen yhteyteen ja toteuttaa loogisen päästä-päähän-yhteyden kahden tai useamman osapuolen 15 välille. Piirikytkentäinen puhelu käyttää tyypillisesti yhtä kantajaa kerrallaan, niin kauan kuin yhteys on olemassa. Istunto liittyy pakettikytkentäiseen yhteyteen ja mahdollistaa interaktiivisen tiedonkäsittelyn johdonmukaisen suorittamisen kahden tai useamman käyttäjän, tai käyttäjien ja sovellusten välillä.

Tunnetun tekniikan perusteella tiedetään, että käyttäjälaitteet voivat 20 ylläpitää samanaikaisia yhteyksiä eri viestintäosapuolien erillisille informaation- : virroille. Esimerkiksi, jopa yksinkertaisimmissa matkaviestimissä käyttäjä voi * · · vastaanottaa lyhytsanomia lyhytsanomakeskuksesta käynnissä olevan ääni-: .·. puhelun aikana. Uusissa kehittyneissä päätelaitteissa, yksi päätelaite voi sisäl- • t · V tää sovelluksia jotka toimivat vertaisentiteetteinä ja viestivät useampia osapuo li I 25 lien kanssa samanaikaisesti olemassa olevien patenttikytkentäisten tai piirikyt- ; j **·* kentäisten yhteyksien yli.

Viimeaikaiset tekniset määritykset, kuten 3rd Generation Partner- : **· ship Project, Technical Specification Group Core Network and Terminals, 3GPP TS 24.279 vl.0.0 (2006-02), kuvaavat määrättyjä teknisiä toteutuksia 30 piirikytkentäisten puhelujen ja Internet Protocol (IP) multimediaistuntojen yhdis- .··*. telmille, kun niitä käytetään samanaikaisesti kahden saman käyttäjän välillä, • · mikä käytännöllisesti katsoen tarkoittaa samassa yhteydessä. Määritys perus-: ’·· tuu ensisijaisesti olemassa oleviin toimintosarjoihin, jotka on määritetty piirikyt- kentäisiä puheluja ja IP multimediaistuntoja (IP multimedia sessions, IMS) var-35 ten. Lisäksi määritys kuvaa joitakin olennaisia toimintoja IP multimediaistunnon 2 118711 lisäämiseksi käynnissä olevaan puheluun, ja päinvastoin, joitakin lisäpalveluita siinä määrin kuin ne liittyvät yhdistettyyn piirikytkentäiseen ja IMS-palveluun, ja toimintosarjat tukemaan kykenevyysvaihtoa.

Yhdistettyyn toimintaan kuuluu kykenevyysvaihto, jonka avulla käyt-5 täjäpäätelaitteet voivat vaihtaa informaation kykenevyydestään samanaikaisiin piirikytkentäisiin ja IMS-palveluihin, ja senhetkisen radioympäristön kykene-vyydestä tukea samanaikaisia piirikytkentäisiä ja pakettikytkentäisiä palveluita. Jos käyttäjällä ei ole päätelaitetta, joka pystyy samanaikaisesti piirikytkentäiseen ja IMS-palveluun, tai on alueella. Jossa on kehno radioympäristö, piirikyt-10 kentäisten puheluiden ja IMS-istuntojen yhdistäminen ei ole mahdollista. Tämä on vakava epäkohta, sillä useissa viestintätilanteissa useamman kuin yhden mediavirran samanaikainen jakaminen mahdollistaa tehokkaat keskustelu ja esillä olevien asiakohtien käsittelyn, ja sitä pidetään näin ollen hyvin hyödyllisenä.

15 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää ratkaisu kahden tai useamman käyttäjän välisten rinnakkaisten mediavirtojen hyödyntämisen parantamiseksi.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, tietoliikennejärjes-20 telmällä, verkkoelementillä, käyttäjälaitteella, tietokoneohjelmatuotteella, ja tie- ··# tokoneohjelman jakeluvälineellä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan it-senäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot on ku- :*·*: vattu epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

• · • Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tuotetaan liityntämekanis- »M · . .·. 25 mi, joka sisältää välittävän ohjauselementin, joka jossakin määrin vuorovaikut- ,···, taa kumpaankin mediavirtaan. Ohjauselementti on järjestetty havainnoimaan tilanteen, jolloin käyttäjän ensisijainen päätelaite ei pysty tukemaan yhdistettyjä mediavirtatyyppejä ensisijaisella päätelaitteellaan. Jos tällainen kykenemättö- • · •*#t" myys ilmenee, ohjauselementti pystyy poikkeuttamaan mediavirran käyttäjän 30 toissijaiseen päätelaitteeseen. Poikkeutusta varten ohjauselementti terminoi tarvittavat toisien terminoivien käyttäjien suuntaan kohdistuvat ohjaustoimin- • · .*··. tosarjat ja simuloi ensisijaisen käyttäjälaitteen toimintoja. Poikkeutuksen ansi- .,· osta mediavirrat voivat kulkea rinnakkain ensisijaisesta ja toissijaisesta pääte- • · " laitteesta ja ensisijaiseen ja toissijaiseen päätelaitteeseen, ja molemmat me- 35 diavirrat ovat samanaikaisesti saatavilla käyttäjälle, joka ohjaa ensisijaisen ja toissijaisen päätelaitteen käyttöä.

3 118711

Keksinnön etuna on se, että rinnakkaisten mediavirtojen käyttö tulee mahdolliseksi huomattavasti suuremmalle joukolle käyttäjiä ja päätelaitetyyp-pejä.

Kuvioiden lyhyt selostus 5 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 esittää matkaviestinjärjestelmää; kuvio 2 esittää esillä olevan keksinnön suoritusmuodon rakennetta kuvion 1 tietoliikennejärjestelmässä; 10 kuvio 3 esittää toimintosarjan päävaiheet rinnakkaisten mediavirto jen käyttämiseksi kahden käyttäjän välillä ; kuvio 4 esittää keksinnön suoritusmuodon mukaista yhteydenmuodostusta ; kuvio 5 esittää yksityiskohtaisemmin suoritusmuodon kykenevyys-15 vaihdosta yhteydenmuodostuksen aikana; kuvio 6 esittää suoritusmuodon piirikytkentäisen puhelun muodostamisesta; kuvio 7 esittää signaloinnin, joka liittyy tilanteeseen, jossa rinnakkainen mediavirta otetaan käyttöön; 20 kuvio 8 esittää signalointia rakenteessa, jossa ohjaava verkkoele- ··· mentti on CAMEL-verkkokonfiguraation (customised applications for mobile network enhanced logic) palvelunohjauspiste; ja kuvio 9 sisältää toiminnallisen kuvauksen sovelluspalvelimen ele- • :*: menteistä.

··* · • · · "lii 25 Keksinnön yksityiskohtainen selostus • · *"** Keksintö on sovellettavissa mihin tahansa tietoliikennejärjestel mään, joka pystyy lähettämään aikakin kahden tyypin tietovirtoja ainakin kah- *** den käyttäjän välillä. Tällaiset järjestelmät sisältävät matkaviestinjärjestelmät, • · · sekä kiinteät tietoliikennejärjestelmät, ja näiden yhdistelmät. Seuraavassa esil- 30 lä oleva keksintö kuvataan piirikytkentäisen ja pakettikytkentäisten mediavirto- .*··. jen avulla kolmannen sukupolven tietoliikennejärjestelmässä. Suoritusmuoto • · *** toimii ainoastaan esimerkkinä, eikä rajoita keksintöä esimerkiksi matkaviestin-

M

: '·* järjestelmiin, tai mihinkään seuraavassa suoritusmuodon kuvauksessa käytet- • · tyihin termeihin.

4 118711

Kuten kuviossa 1 esitetään, kolmannen sukupolven (3G) matkaviestinjärjestelmissä yleisen matkaviestinverkon (public land mobile network, PLMN) rakenne voidaan loogisesti jakaa runkoverkon (core network, CN), 10, 11, 12 ja liityntäverkon (access network, AN) perusrakenteisiin 5, 6, 7, 8.

5 GSM:n tukiasema-alijärjestelmää (base station subsystem, BSS), tai UMTS:n radioliityntäverkkoa voidaan kutsua liityntäverkoksi.

Kolmannen sukupolven yhteistyöprojektin (3GPP) runkoverkko CN on loogisesti jaettu piirikytkentäiseen (circuit switched, CS) toimialueeseen 9, pakettikytkentäiseen (packet switched, PS) toimialueeseen 10, 11 ja IP multi-10 media-alijärjestelmään (IP multimedia subsystem, IMS) 12.

CS hallinta-alue viittaa joukkoon CN-yksiköitä, jotka tarjoavat CS-tyyppisen yhteyden käyttäjäliikenteelle, sekä kaikkiin yksiköihin, jotka tukevat tähän liittyvää signalointia. CS-tyyppinen yhteys on yhteys, jotka varten allokoidaan erityiset verkkoresurssit, kun yhteys muodostetaan ja vapautetaan, 15 kun yhteys vapautetaan. PS-tyyppinen yhteys siirtää käyttäjän informaatiota käyttäen paketteja niin, että kukin paketti voidaan reitittää edellisen suhteen itsenäisesti. Esimerkkinä PS-hallinta-alueesta voi olla GPRS (General Packet Radio System), ja tyypilliset yksiköt voivat sisältää operointisolmun (serving GPRS support node, SGSN) ja yhdyskäytäväsolmun (gateway GPRS support 20 node, GGSN). IP multimedia-alijärjestelmä IMS hyödyntää PS-hallinta-aluetta siirtämään multlmediasignalointia ja kantajaliikennettä.

UE, joka käyttää PS CN:ää, ja itse PS runkoverkkoa, käyttää radio-\.v verkkoalijärjestelmän (radio network subsystem, RNS) tai radioliityntäverkon • V (radio access network, RAN) 5, 6, 7, 8 tarjoamia palveluita tarjoamaan paket- 25 timuotoista viestintää UE:n ja PS CN -alijärjestelmän välillä. RAN:in ilmaraja- : pinnassa käytetty monisaantimenetelmä voi olla aikajakoinen monisaanti (Time ··· .·*·. Division Multiple Access, TDMA), taajuusjakoinen monisaanti (Frequency Divi sion Multiple Access, FDMA), koodijakoinen monisaanti (Code Division Multi- ... ple Access, CDMA), tai mikä tahansa muu menetelmä tai näiden yhdistelmä.

* ·· 30 Kolmannen tai sitä myöhempien sukupolvien matkaviestinjärjestelmissä liityn-**:1 tämenetelmä perustuu ensisijaisesti CDMAihan. Lisäksi, koska liikennekanavil- v j la voi olla laaja kaistanleveys, joka vastaa käyttäjän datanopeuksia esimerkiksi 2 Mbit/s saakka, tällaisiin liityntöihin voidaan viitata myös termillä laajakaista ..." CDMA (Wideband CDMA, WCDMA).

*. 35 Jotta voitaisiin tarjota mediaviestintäpalveluita matkaviestimille (mo- • · · *! bile stations, MS) tai käyttäjälaitteille (user equipment, UE) tietoliikennejärjes- 5 118711 telmän välityksellä, pakettiperusteinen voidaan matkaviestinjärjestelmän ylle järjestää mediaviestintäjäijestelmä 14, 15. Kuviossa 1 medianvälitysjärjestel-män suoritusmuotona käytetään palvelinjärjestelmää, ja siihen viitataan yleisesti sovelluspalvelimena. Tietoliikennejärjestelmä voi käsittää useita media-5 viestintäpaivelimia 14,15.

Kuvio 2 esittää esillä olevan keksinnön suoritusmuodon kuvion 1 tietoliikennejärjestelmässä. Kuten kuviossa 2 esitetään, matkaviestinkäyttäjä UEA käyttää tietoliikennejärjestelmän palveluita käyttäjälaitteella UEa1 100. UEa1 tarjoaa vaaditun toiminnallisuuden viestiä määrätyn radiorajapinnan yli radiolii-10 tyntäverkon RANa 110 kanssa. Käyttäjälaite viestii radioliityntäverkon kanssa radioliityntäverkolle määritettyjen radioliityntöjen välityksellä.

Tietoliikennejärjestelmän käyttäjälaite voi olla yksinkertaistettu pu-hekäyttöön tarkoitettu päätelaite, tai päätelaite monenlaisia palveluita varten. Jälkimmäisessä tapauksessa päätelaite toimii palvelualustana ja tukee palve-15 luihin liittyvien erilaisten toimintojen latausta ja suoritusta. Käyttäjälaite UEA1 käsittää matkaviestilaitteen ME ja tilaajan tunnisteyksikön USIM, tyypillisesti ir-rotettavasti liitetyn tunnistekortin. Tässä yhteydessä käyttäjälaite UE siten viittaa yksikköön, joka muodostuu tilaajan tunnistusyksiköstä ja varsinaisesta matkaviestinlaitteesta. Tilaajan tunnisteyksikkö USIM on tyypillisesti älykortti, jossa 20 pidetään tilaajan tunnistetta, joka suorittaa autentikointialgoritmeja, ja tallentaa autentikointi- ja salausavaimia sekä muuta tilaajainformaatiota, jota tarvitaan matkaviestimessä. Matkaviestinlaite ME voi olla mikä tahansa laite, joka pystyy viestimään matkaviestinjärjestelmässä tai usean laitteen yhdistelmä, esimer-:’*\· kiksi multimediatietokone, johon on liitetty korttipuhelin tarjoamaan matkaviesti’: 25 tinyhteyden.

•Radloliityntäverkossa RANa samaan tukiasemaan kuuluvien lähetin-• · * .···. vastaanottimien peittoalue muodostaa solun. Käyttäjä voi liikkua yhdestä verk- kosolusta toiseen, ja verkko siirtää käyttäjän yhteysvastuun eri soluun liikkeen mukaan. Kukin tukiasema on liitetty tukiasemaohjaimeen, joka ohjaa tukiase-30 man käyttämiä radiotaajuuksia ja kanavia. Tukiasemaohjain on liitetty määrä- • · *·;·* tyn rajapinnan välityksellä matkaviestinkeskukseen, ja tarjoaa siten rajapinnan : V: radioliityntäverkon ja runkoverkon välille.

Kuvio 2 näyttää myös käyttäjälaitteen UEb1 280, joka tarjoaa mat- • » * ./ kaviestinkäyttäjälle UEB liitynnän matkaviestinjärjestelmän palveluihin viesti- *.* 35 mällä radioliityntäverkon RANb 270 välityksellä. Kuviossa 2 radioliityntäverkot * i · 1 *: RANa ja RANb on näytetty erillisinä verkkoina. Alan ammattilaiselle on selvää, 6 118711 että käyttäjät UEa ja UEB voivat olla myös saman verkon tilaajia, jolloin RANa on sama kuin RANb.

Kuten edellä keskusteltiin, runkoverkko jakautuu loogisesti piirikytkentäiseen (circuit switched, CS) toimialueeseen 220, pakettikytkentäiseen 5 (packet switched, PS) toimialueeseen 230 ja IP multimedia-alijäijestelmään (IP multimedia subsystem, IMS) 240. Fyysisten elementtien osalta toimialueet voivat olla päällekkäisiä, eli ne voivat sisältää joitakin yhteisiä runkoverkkoyksiköi-tä.

CS-toimialue 220 sisältää runkoverkkoyksiköitä, jotka tarjoavat CS-10 tyyppisen liitynnän käyttäjäliikenteelle ja tukevat siihen liittyvää signalointia. Kuvion 2 suoritusmuodossa CS-toimialueelle ominaiset yksiköt käsittävät mat-kaviestinkeskuksen (Mobile Switching Centre, MSC), yhdyskäytävä-MSC:n (Gatewy MSC, GMSC), vierailijarekisterin (Visitor Location Register, VLR).

PS-toimialue 230 viittaa joukkoon runkoverkkoyksiköitä, jotka tar-15 joavat pakettikytkentäisen liitynnän käyttäjäliikenteelle ja tukevat siihen liittyvää signalointia. Kuvion 2 suoritusmuodossa PS-toimialueelle ominaiset yksiköt ovat GPRS:lle ominaisia yksiköitä, kuten operointisolmun (Serving GPRS Support Node, SGSN) ja yhdyskäytäväsolmun (Gateway GPRS Support Node, GGSN).

20 Joitakin runkoverkkoyksiköitä ei ole erityisesti määritetty CS- tai PS- toimialueelle ominaisiksi yksiköiksi. Esimerkiksi kotirekisteri (Home Location :**[: Register, HLR) on yhteinen CS- ja PS-toimialueille.

: :*: IP multimediarunkoverkko-osajäriestelmä (IP Multimedia Core Net- ··· work subsystem, IMS) 240 käsittää runkoverkkoyksiköt IP-multimediapal- : 25 veluiden, kuten audio, video, teksti, chat, jne. ja näiden yhdistelmän, tarjoami- "V seksi. IP CN osajärjestelmän istunnon istuntovuotoimintosaijoja ohjaa puhelun • * · 1"' tilaohjaustoiminto (call session control function, CSCF), joka jakautuu useaan ***** eri rooliin. Välipalvelin-CSCF (Proxy-CSCF, P-CSCF) on olennaisesti ensim mäinen kontaktipiste IP CN osajärjestelmässä. P-CSCF käyttäytyy kuin väli- * ** 30 palvelin ja siten hyväksyy pyynnöt ja hoitaa ne sisäisesti tai välittää ne edel- ··« leen. Kysely-CSCF (Interrogating-CSCF, l-CSCF) on operaattorin verkossa oleva kontaktipiste kaikille tämän verkko-operaattorin käyttäjälle osoitetuille pu-.···. haluille. Palveleva-CSCF (Serving-CSCF, S-CSCF) suorittaa verkon ohjaus- palveluita käyttäjälaitteelle. Se ylläpitää istunnon tilaa niin, että verkko- : **· 35 operaattori voi tukea palveluita. S-CSCF sisältää tavallisesti tilaajatietokannan, • · \‘·· johon tarvittava tilaajatieto ladataan, kun käyttäjälaite rekisteröityy 7 118711 S-CSCF:ään. Näiden IMS-istuntojen toteutuksessa käytettyjen IMS-puheluis-tunnon ohjaustoimintojen toteuttamisessa on kuvattu julkisissa tietoliikennestandardeissa ja ne ovat sellaisenaan tunnettuja alan ammattilaiselle.

Kuvio 2 näyttää myös mediaviestintäjärjestelmän 250 joka toimii tar-5 joamalla palveluita käyttäjälaitteille, jotka pystyvät käyttämään tietoliikennejärjestelmää. Tietoliikennejärjestelmän suoritusmuotona voidaan käyttää palvelinjärjestelmää, ja siihen usein viitataan yleisellä termillä sovelluspalvelin (Application Server AS).

Kuvion 2 mediaviestintäpalvelin on näytetty jakautuneena edelleen 10 kahteen loogiseen yksikköön, SIP-sovelluspalvelimeen (SIP application server, S-AS) 251 ja verkkosovelluspalvelimeen (Web application server, W-AS) 252.

SIP-sovelluspalvelin 251 (S-AS) edustaa tässä yksikköä tai yksiköitä, jotka toimivat yhdessä palvelevan puhelun tilaohjaustoiminnon (S-CSCF) kanssa.

SIP-sovelluspalvelin edustaa osaa, joka voi toimia isäntänä palveluille ja suorit- 15 taa palveluita, ja osallistua ja vaikuttaa SIP-istuntoon palveluiden puolesta.

Kun S-CSCF vastaanottaa tulevan SIP-istunnon, se päättää täytyykö sovellus- palvelimen saada pyyntöön liittyvää informaatiota palvelun riittävän käsittelyn varmistamiseksi. S-CSCF:n päätös perustuu HSS:stä vastaanotettuun suoda- tintietoon. Tämä suodatintieto tallennetaan ja kuljetetaan sovelluspaivelinkoh- 20 taisesti kullekin käyttäjälle. Verkkosovelluspalvelin 252 (W-AS) edustaa tässä hajautettua verkkoyksikköä tai -yksiköitä, jotka tarjoavat toimintotason (bu- siness logic) sovelluksille. Sovelluspalvelinta käytetään ajamaan sovelluksia ja käyttäjät käyttävät sitä IP-verkon välityksellä, mutta se ei toimi suoraan S- ; V CSCF:n kanssa. Verkkosovelluspalvelinta voidaan pitää osana kolmitasoista : 25 sovellusta, joka muodostuu graafisesta käyttäjäliittymästä, toimintotasosta ja : tietokannasta. Ohjaustoimintoja, joita kutsutaan myös palvelutasoksi (service ·1· .·**. logic), ylläpidetään mediaviestintäkeskuksessa ja ne toteutetaan ennalta mää rättynä S-AS:n ja S-AS:n yhdistelmänä.

... Kuvio 2 näyttää myös multimediaresurssifunktion (Multimedia Re- |... 30 source Function, MRF) 260 jota tietoliikennejärjestelmän käyttäjälaitteet UEa1 **;1’ ja UEb2 voivat käyttää radioliityntäverkon ja pakettikytkentäisen rungon välityk- ί V: sellä, ja joka pystyy myös viestimään AS:n kanssa IMS:n välityksellä. MRF ja- :***: kautuu tyypillisesti multimediaresurssifunktion ohjaimeen (Multimedia Resour- ./ ce Function Controller, MRFC) ja multimediaresurssifunktion prosessoriin (Mul- \ \ 35 timedia Resource Function Processor, MRFP). MRFC toimii rajapintana AS:ää • ♦ · kohti IMS:n S-CSCF:n välityksellä, ja ohjaa MRFP:n toimintoja AS:ltä saadun 8 118711 informaation perusteella. MRFP toisaalta tarjoaa mediavuoresurssit, esimerkiksi kahden tai useamman osapuolen mediavirtojen sekoittamiseksi tai pro-sessoimiseksi, ja medialähteenä toimimiseksi.

Kuvio 2 näyttää myös käyttäjän UEB käytössä olevan lisäkäyttölait-5 teen UEb2. UEb2 tarjoaa käyttäjätoiminnon mediaviestintäjärjestelmän 250 ja multimediaresurssifunktion 260 kanssa viestimiseksi, tyypillisesti tällainen viestintä toteutetaan IP-pakettidataverkon välityksellä. IP-pakettidataverkko voi käsittää yhden tai useampia verkkoja, jotka mahdollistavat informaation vaihtamisen Intemet-protokollaa käyttäen. Pakettidataverkko voi siten käsittää yksittäi-10 sen paikallisalueverkon, kattavan monitilaverkon, joka yhdistää suuren määrän päätelaitteita ja tietokoneita laajalla alueella, tai minkä tahansa tällaisten yhdistelmän.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen toimintosarjan päävaiheet, jotka tarvitaan rinnakkaisten mediavirtojen käyttämiseksi kahden käyttäjän UEA ja 15 UEb välillä. Nämä vaiheet kuvataan yksityiskohtaisemmin tässä selitysosassa. Vaihe 300 viittaa ensimmäiseen yhteydenmuodostustoimintosarjaan, jossa yhteys yhdentyyppistä mediavirtaa varten muodostetaan kahden käyttäjän käyttäjälaitteiden välille. Kuvion 2 suoritusmuodon yhteydessä tämä yhteys voi olla esimeriksi puhelu tai IMS-istunto.

20 Yhteydenmuodostuksen aikana tai välittömästi sen jälkeen suorite taan kykenevyysvaihto (vaihe 31) kahden käyttäjälaitteen välillä. Kykenevyys-vaihdon tarkoitus on tarjota viestinnän päätepisteille informaation palveluista, *.·.* joita voidaan tukea. Kuvion 2 suoritusmuodossa käytetään kahdentyyppistä i‘*‘: kykenevyysinformaatiota: informaatiota hetkellisestä radioympäristöstä ja UE:n :j': 25 kykenevyysinformaatiota. On myös mahdollista, että käyttäjälaitteen kykene- : vyysinformaatio on vaihdettu jo ennen yhteydenmuodostusta, ja se on valmiiksi .···. tallennettuna toiseen päätepisteeseen. Vaiheiden 300 ja 305 järjestys ei siten ole olennainen suojan kannalta.

Jos myös tulopuolen käyttäjälaite ja sen hetkellinen radiolaite tuke- 30 vat rinnakkaisten mediavirtojen kuljetusta (vaihe 310), käyttäjälaite varautuu *·;·’ (vaihe 315) ottamaan vastaan toisentyyppistä toista mediavirtaa koskevan :V: pyynnön. Esimerkiksi jos ensimmäinen mediavirta liittyy piirikytkentäiseen pu- :***: heluun ja toinen mediavirta liittyy IMS-istuntoon, käyttäjälaite suorittaa tarvitta- #·· ./ vat IMS-rekisteröinnit ja pääsee siten valmiuteen kutsuttavaksi IMS-istuntoon.

\ *] 35 Jos tällaista tukea ei ole, tavanomaisesti rinnakkaisten mediavirtojen *· *: käyttö olisi mahdotonta. Keksinnön mukaisesti järjestelmän sovelluspalvelin 118711 g kuitenkin suorittaa toiminnon (vaihe 320) siten, että käyttäjälaite, joka tukee rinnakkaisia mediavirtoja vastaanottaa tarvittavat vahvistukset toisen pään kyke-nevyydestä ja voi siten siirtyä normaalisti valmiustilaan ikään kuin tuki toisessa päässä olisi olemassa. Lisäksi käyttäjälle, jonka ensisijainen käyttäjälaite ei tue 5 rinnakkaisia mediavirtoja, avataan toissijaiseen käyttäjälaitteeseen vaihtoehtoinen reitti toiselle mediavirralle. Tällä tavoin jopa käyttäjä, jonka päätelaitteessa on vähemmän ominaisuuksia tai joka on haastavassa radioympäristös-sä, voi käyttää molempia mediavirtoja ja jakaa kaiken viestintätapahtumassa käytettävissä olevan informaation.

10 Jos pyyntö toisesta rinnakkaisesta mediavirrasta vastaanotetaan (325), suoritetaan yhteydenmuodostustoimintosarja (vaihe 330) ensimmäisen ja toisen mediavirran yhtäaikaiseksi käyttämiseksi samojen käyttäjien välillä. Kuvion 2 suoritusmuodossa tämä voi tarkoittaa IMS-istunnon lisäämistä olemassa olevaan piirikytkentäiseen puheluun, tai puhelun muodostamista ole-15 massa olevan IMS-istunnon aikana käyttäjien UEa ja UEb välillä.

Jos pyyntöä ei vastaanoteta, tai kun molemmat mediavirrat ovat rinnakkaisessa käytössä, toimintosarja siirtyy seuraavaan vaiheeseen, jossa jommankumman mediavirran lopetusta tarkkaillaan (vaihe 335). Käyttäjä tai käyttäjät voivat päättää lopettaa toisen mediavirran (vaiheet 340, 345) ja en-20 simmäisen mediavirran (vaiheet 350, 355). Jos molemmat mediavirrat olivat käytössä, lopetuksen jälkeen tarkistetaan onko mediavirta vielä käytössä (vai- t · · he 355). Positiivisessa tapauksessa toimintosarja jatkuu vaiheesta 355, muusini sa tapauksessa mediavirtoja ei ole käytössä ja yhteys päättyy.

:*·*: Seuraavassa kuvion 3 toimintosarjoja kuvataan yksityiskohtaisem- 9 · : .*. 25 min käyttämällä kuvion 2 suoritusmuodon rakennetta. Erityisemmin ensin tar- ··· · . .*. kastellaan vaiheittain toimintosarjaa piirikytkentäisen puhelun mediavirran ja IMS-istunnon mediavirran yhdistämiseksi. Kuvio 4 esittää tarkemmin suoritus- • φ *** muodon ohjaavan verkkoelementin ottamiseksi mukaan yhteydenmuodostuk- seen siten, että saadaan muodostettua kykenevyys rinnakkaisten mediavirto- • · 30 jen käyttämiseen. Kuvio 4 näyttää signalointia ensimmäisen mediavirran muo- dostamisvaiheen aikana, tässä tapauksessa piirikytkentäisen puhelun muodos- :*·*· tamiseksi lähtöpuolen käyttäjän käyttäjälaitteen UEa1 ja tulopuolen käyttäjän • · .***. ensisijaisen käyttäjälaitteen UEb1 välillä. Kuviossa 4 piirikytkentäinen toimialue ,/* ja IMS-runko on näytetty jaettuna erillisiksi yksiköiksi. Alan ammattilaiselle on • · :t " 35 selvää, että molemmat käyttäjät voivat olla myös saman verkon tilaajia, ja tilaa- v*: jien UEa ja UEb toimialueet voivat olla samat. Lisäksi kuvion 4 puhelunmuo- 10 118711 dostustoimintosarja noudattaa IMS-ohjattua mallia, jossa IMS-runko mahdollistaa sovelluspalvelimen suorittaa kolmannen osapuolen puhelunohjausta puhe-lunohjaustoimintosarjan aikana. Alan ammattilaiselle on selvää, että on olemassa myös muita mekanismeja sovelluspalvelimen ottamiseksi mukaan piiri-5 kytkentäisen puhelun muodostustoimintosaijaan, mukaan lukien älyverkkopalvelun ohjaustoimintosarjat.

Vaiheessa 4-1 lähtöpuolen käyttäjälaite UEA1 käynnistää piirikytkentäisen puhelun lähettämällä SETUP-sanoman tulopuolen käyttäjälaitetta UEb1 kohti. Lähtöpuolen käyttäjälaite UEa1 sisällyttää sanomaan radioympäristöin-10 formaatiota, henkilökohtaisen matkaviestilaitetunnisteen ja käyttäjälaitteen ky-kenevyysversion SETUP-sanoman User-to-User Signaling -lisäpalveluelemen-tissä. Lähtöpuolen verkon (CSA) CS-toimialue lähettää (vaihe 4-2) alkuperäisen osoitussanoman (initial addressing message, IAM) UEA1:n IMS-rungolle. Alkuperäinen osoitussanoma sisältää UEA1:n hetkellisen radioympäristöinfor-15 maation. Sovelluspalvelin (AS) toimii vastakkaiskäyttäjäosana (Back-to-Back User Agent) ja siten UEA1 :n IMS-runko (IMSA) tuottaa ja lähettää (vaihe 4-3) INVITE-pyynnön AS:lle. Vasteena INVITE-pyynnÖlle AS suorittaa ohjaustoiminnon ja sitten palauttaa (vaihe 4-4) INVITE-pyynnön IMSA:lle. Kuvion 4 suoritusmuodossa ohjaustoiminto käsittää tarkistuksen siitä onko rinnakkaisten 20 mediavirtojen käytön mahdollisuus aikaansaatavissa.

Sovelluspalvelin voidaan jäljestää hallitsemaan lähtöpuolen käyttä- • ·· jälaitteen ja tulopuolen käyttäjälaitteen kykenevyyksiä, tai vain jommankum-man päätepisteen kykenevyyttä. Yhdistettävien palveluiden kohdalla tällainen tarkistus voidaan toteuttaa esimerkiksi havaitsemalla sanomasta käyttäjien vä- • ;·· 25 lisen (user-to-user, UUS) signaloinnin. AS siten tarkistaa INVITE-sanoman ra- ·« · . .·. dioympäristöinformaation ja myös sen sisältyykö yhdistettäviin palveluihin liitty- vä informaatio käyttäjien väliseen signalointiin.

• «

Jos AS:ää ei ole järjestetty hallitsemaan lähtöpuolen pään kykene- .. vyyttä, sen tarvitsee vain kopioida positiivinen tai negatiivinen kykenevyystieto • · *..!* 30 ja palauttaa INVITE-sanoma IMSA:lle. Sama tilanne on myös silloin, kun AS on *···** järjestetty hallitsemaan lähtöpuolen pään kykenevyyttä, ja informaation osoit- taa, että lähtöpuolen päässä ei ole kykenevyyttä yhdistettäviin palveluihin. Jos t · .·**. informaation osoittaa, että lähtöpuolen päässä ei ole kykenevyyttä yhdistettä- „· viin palveluihin, AS poistaa UEA1:n antaman yhdistettäviä palveluita koskevan • · :t " 35 tiedon ja täydentää uutta informaatiota INVITE-sanomaan. AS:n täydentämä V*: uusi informaatio tarjoaa positiivisen ilmaisun kykenevyydestä yhdistettäviin 11 118711 palveluihin lähtöpuolen päätepisteessä. Jos AS on järjestetty hallitsemaan ky-kenevyyttä myös lähtöpuolen päässä, AS valmistautuu tarkistamaan tulopuolen käyttäjälaitteelta UEB1 tulevat vastaukset ja suorittamaan tarvittavat toimenpiteen, kun kykenevyys jommassakummassa päätepisteessä selviää. Esil-5 lä olevassa suoritusmuodossa yhteydenmuodostuksen aikana vaihdettava ky-kenevyystieto on hetkellistä radioympäristötietoa.

IMSa siten vastaanottaa (vaihe 4-4) INVITE-sanoman AS:ltä ja lähettää (vaihe 4-5) sen UEB1 :n IMS-rungolle (IMSb). IMSb tuottaa (vaihe 4-6) puhelunmuodostus-IAM.n UEB1:n CS-toimialueeseen (CSB). UEB1 siten vas-10 taanottaa (vaihe 4-7) SETUP-sanoman, joka käsittää positiivisen informaation lähtöpuolen käyttäjälaitteen UEa1 kykenevyydestä yhdistettäviin palveluihin.

UEB1 käynnistää määrätyt tavanomaiset tulopuolen puhelunmuo-dostustoimintosarjat ja siten vastaa lähettämällä (vaihe 4-8) ALERTING-sa-noman UEB1 :n CS-rungolle. IMS-ohjatussa toiminnassa CSB lähettää (vaihe 4-15 9) IMSB:lle ACM:n (osoite valmis -sanoma, address complete message), joka ilmaisee, että kaikki osoitesignaalit, jotka vaaditaan puhelun reitittämiseksi soitetulle osapuolelle on vastaanotettu, ja yhteydenmuodostus voi edetä. Vasteena tälle IMSb lähettää (vaihe 4-10) SIP-sanoman 180 RINGING IMSA:lle, joka välittää (vaihe 4-11) sanoman AS:lle. AS analysoi sanoman ja palauttaa (vaihe 20 4-12) sen IMSA:lle. IMSA lähettää (vaihe 4-13) CSA:lle osoite valmis -sanoman, ja palauttaa (4-12) sen IMSa^o. IMSa lähettää (vaihe 4-13) CSA^Ie osoite val-mis -sanoman, joka ilmoittaa (vaihe 4-14) UEa1 :lle, että UEB1 hälyttää.

Jos puhelunmuodostus tulopuolen päässä onnistuu, UEB1 lähettää {*·*: (vaihe 4-15) CONNECT-sanoman CSB:lle. UEB1 sisällyttää CONNECT-sano- | :'j 25 maan ilmaisun kykenevyydestä yhdistettäviin palveluihin, tässä suoritusmuo- • dossa hetkellisen radioympäristöinformaation. CSB lähettää (vaihe 4-16)

• M

···. IMSB:lle CON- tai ANM-sanoman (yhdistä- tai vastaa-sanoma), joka ilmaisee taaksepäin-suuntaan, että puheluun on vastattu. CON/ANM-sanoma käsittää siihen sisällytetyn ilmaisun kykenevyydestä yhdistettäviin palveluihin. IMS- **,.,1 30 toimialueissa IMSa ja IMSB ja niiden välillä informaation vaihdetaan (vaiheet 4- • · '·;·* 17, 4-18, 4-19) SIP 200 OK -sanomilla. Sanomat käsittävät sisällytetyn ilmai- : Y: sun kykenevyydestä yhdistettäviin palveluihin, mahdollisista toimialueen muu- :***: toksista huolimatta.

··· ./ AS vastaanottaa (vaihe 4-18) SIP 200 OK -sanoman, joka käsittää " 35 ilmaisun, se huomaa, että kykenevyyttä yhdistettäviin palveluihin ei ole tulo- * · » puolen päässä, ja poistaa UEB1:n antaman yhdistettäviin palveluihin liittyvän 12 118711 informaation. AS täydentää uuden tiedon CON/ANM-sanomaan siten, että läh-töpuolen päähän annetaan positiivinen ilmaisu kykenevyydestä yhdistettäviin palveluihin. Tällainen positiivinen indikaation voi sisältää ilmaisun yhdistettävien palveluiden simuloidusta toteutuksesta. Kun käyttäjälaite havaitsee tällaisen 5 ilmaisun, se voi lisäksi Ilmaista lähtöpuolen käyttäjälle, että toisessa päässä palvelu simuloidaan. AS lähettää (vaihe 4-21) muokatun CON/ANM IMSA:lle. IMSA:lta muokattu yhteysinformaation siirretään CSA:lle ja sieltä vastaavasti muokatussa CONNECT-sanomassa UEA1:lle (vaihe 4-22). IMSA päättää niin sanotun SIP-kättelyn kuittaukseen (vaiheet 4-20, 4-21, 4-22), joka kuljetetaan 10 AS:ltä IMSs-lle.

Olennaisesti toimintosarjassa sovelluspalvelin tulee mukaan ensimmäisen mediavirran yhteydenmuodostukseen, ja terminoi minkä tahansa päätepisteen, jota se on määrätty hallitsemaan siten, että rinnakkaisten mediavirtojen käytölle näytetään vihreää valoa, vaikka kykenevyyttä ei sillä hetkel-15 lä ole jossakin päätepisteessä.

Suoritusmuotona käytetyssä yhdistettävien palveluiden tapauksessa tulopuolen pään käyttäjälaite voidaan järjestää tarkistamaan SETUP.sanoman, tai lähtöpuolen pään käyttäjälaite voidaan järjestää tarkistamaan CONNECT-sanoma päättääkseen onko kykenevyyttä olemassa toisessa päässä. Positiivi-20 sessa tapauksessa käyttäjälaite voi ilmaista käyttäjälle, että toisessa päätepisteessä on kykenevyys yhdistettäviin palveluihin. Yhdistettäviin palveluihin ky-\..i kenevä käyttäjälaite voidaan myös järjestää yrittämään IMS-rekisteröintiä heti, s,:*: kun se puhelunmuodostuksen yhteydessä havaitsee saman kykenevyyden toi- Γ·*: sessa päässä.

• ,·*; 25 Jatkaen kuvion 4 suoritusmuotoa, kuvio 5 esittää yksityiskohtaa ··* · . .*. semmin suoritusmuodon kykenevyysvaihdosta yhteydenmuodostuksen aikana .·<·. siten, että rinnakkaiset mediavirrat voidaan perustaa useissa uusissa käyttöta- • · pauksissa. Kuvio 5 näyttää signalointia yritettäessä muodostaa piirikytkentäi-.. nen puhelu käyttäjälaitteen UEA1 ja tulopuolen käyttäjän ensisijaisen käyttäjä-

• I

*„[* 30 laitteen UEb1 välillä. Esillä olevassa suoritusmuodossa kykenevyysinformaatio *·»* vaihdetaan käyttämällä SIP OPTIONS -toimintosarjaa, joka on mekanismina : Y* tavanomainen ja alan ammattilaiselle yleisesti tunnettu.

·***. Kuvio 5 havainnollistaa tilannetta, jossa sovelluspalvelin, piirikytken- täisen puhelun aikana vaihdetun signaloinnin perusteella tietää jo, että pääte- • · \ " 35 laitteen käyttäjä ei kykene käyttämään rinnakkaisia mediavirtoja. Esimerkiksi * · « • *· • · 13 118711 käyttäjälaitteessa UEb1 ei välttämättä ole tukea yhdistettäville palveluille, tai radioympäristö ei ole tarpeeksi hyvä.

SIP-menetelmän OPTIONS avulla IMS käyttäjäosa voi kysellä toiselta IMS käyttäjäosalta tai välipalvelimelta sen kykeneväisyyksiä. OPTIONS-5 pyynnön kohde on ilmaistu Request-URI:ssa, joka voi ilmaista toisen käyttäjäosan tai SIP-palvelimen. OPTIONS-sanoma käsittää ACCEPT-otsikon, joka ilmaisee sen sanomarungon tyypin, jonka tulopuolen käyttäjäosa haluaisi vastaanottaa vastauksessa, tyypillisesti muodon, jota käytetään kuvaamaan me-diakykenevyyksiä tulopuolen päässä.

10 Kuviossa 5 lähtöpuolen käyttäjälaite UEa1 lähettää (vaihe 5-1) kohti UEB1:tä SIP OPTIONS -pyynnön. Pyyntö käsittää käsittäen, kuten request URI, tel URI, eli UEB1:n MSISDN-numeron. IMSA suorittaa tavanomaisen pal-velunohjauksen ja reitittää (vaihe 5-2) OPTIONS-sanoman sovelluspalvelimelle, joka toimii vastakkaiskäyttäjäosana (Back-to-Back User Agent). AS, joka on 15 tietoinen siitä, että UEB1 ei ole sillä hetkellä kykenevä yhdistettäviin palveluihin päättää pyynnön. Keksinnön mukaisesti AS, joka on tietoinen myös toissijaisesta käyttäjälaitetyypistä, joka on tulopuolen käyttäjän saatavilla, välittämättä pyyntöä IMSB:lle päättää pyynnön ja tarjoaa informaation, joka mahdollistaa tulopuolen käyttäjän UEB1 saatavilla olevan toissijaisen käyttäjälaitteen käytön.

20 Esimerkiksi As voidaan ennalta käsin jäljestää olettamaan, että toissijainen käyttäjälaite UEB2 on verkkoterminaali, jossa on erityinen selain, ja tuottamaan kykenevyysvaihtovastauksen, joka sisältää käyttäjämediatyypit, jotka ovat käy- : tettävissä selaimen välityksellä. Suojapiirin sisällä on mahdollista käyttää mui- ··· takin mekanismeja tiedon ylläpitämiseksi, esimerkiksi sovelluspalvelimella voi • .·. 25 olla pääsy tietokantaan, joka käsittää käyttäjäkohtaisia profiileja, jotka tarjoavat • · · *'Y kutakin käyttäjää kohti ainakin yhden mediatyypin, joka on käytettävissä valiot tussa toissijaisessa käyttäjälaitteessa UEb2.

• · *···* AS lähettää (vaihe 5-3) muokatun SIP 200 OK -vastauksen IM- SA:lle, joka välittää (vaihe 5-4) vastauksen UEAl:»e, joka tallentaa UEB1:stä • φ : *·· 30 toimitetun käyttäjälaitteen kykenevyysinformaation ja osoitetiedon, ei kuiten- φφφ kaan UEB1:n kykenevyyden mukaisessa muodossa vaan AS:n toimittamassa .·!·. muodossa.

• · · .M. On mahdollista, että vaikka kummassakin päätepisteessä on kyke- • · "* nevyys rinnakkaisiin mediavirtoihin, AS voi laajentaa yhdistettävien palveluiden φ · ; *·· 35 käyttöä täydentämällä UEB1:n välityksellä käytettävissä olevia mediatyyppejä mediatyypeillä, joille ei ole tukea ensisijaisessa käyttäjälaitteessa UEB1 mutta 14 118711 jotka ovat käytettävissä käyttäjän UEb saatavilla olevan toissijaisen käyttäjälaitteen UEb2 välityksellä. Kuvio 6 näyttää vastaavan signaloinnin yritettäessä muodostaa piirikytkentäinen puhelu käyttäjälaitteen UEA1 ja ensisijaisen käyttäjälaitteen UEb1 välille. Vaiheet 6-1, 6-2 vastaavat kuvion 5 vaiheita 5-1, 5-2, 5 jossa OPTIONS-pyyntö lähetetään kohti UEb1 :ä, ja välitetään sovelluspalvelimelle, joka toimii vastakkaiskäyttäjäosana. Signalointi piirikytkentäisen puhelunmuodostuksen aikana ei ole antanut AS:lle aihetta puuttua kykenevyysvaih-toon tässä pisteessä, joten se palauttaa (vaihe 6-3) OPTIONS-pyynnön takaisin IMSA:lle. Pyynnön URI:n perusteella IMSa reitittää (vaihe 6-4) OPTIONS-10 pyynnön IMSe^le, joka toteuttaa tavanomaisen palvelunohjauksen, ja toimittaa (vaihe 6-5) pyynnön UEB1:lle. UEB1 vastaa (vaihe 6-6) SIP 200 OK -sanomalla, jonka IMSb toimittaa vaihe 6-7) IMSA:lle. IMSa välittää (vaihe 6-8) informaation AS:lie, joka taltioi UEe1:n toimittaman informaation, ja lisäksi laajentaa käyttäjämediatyyppejä mediatyypeillä, joita ensisijainen käyttäjälaite 15 UEb1 ei tue, mutta jotka ovat saatavilla toissijaisen käyttäjälaitteen UEb2 välityksellä. AS palauttaa tämän muokatun vastauksen IMSA:n (vaihe 6-9) välityksellä UEAl:lle (vaihe 6-10). UEA1 tallentaa vastaanotetun kykenevyysinformaa-tion, tällä kertaa UEA1:n ja υΕβ1:η yhdistetyn kykenevyysinformaation.

Koska sovelluspalvelin on riittävästi mukana puhelunmuodostuk-20 sessa ja kykenevyysvaihdossa, se pystyy siten havaitsemaan, että kykenevyys mediavirtojen käyttöön puuttuu tai on rajoittunut, esimerkiksi riittämättömien päätelaiteominaisuuksien, huonon radioympäristön tai ei-tuettujen mediatyyppi]: pien vuoksi, ja ohjaamaan signalointia siten, että mahdollisuus rinnakkaisten ·*·*: mediavirtojen myöhempää käyttöä varten pysyy avoimena.

• · : 25 Lopulta, kuvio 7 esittää signalointia, joka liittyy tilanteeseen, jossa !*X ensimmäinen mediavirta on käytettävissä UEA1:n ja UEB1:n välisen piirikyt- * · ♦ kentäisen puhelun muodossa, kykenevyysvaihto päätepisteiden välillä on to-"* teutettu sovelluspalvelimen vastakkaistuella ja rinnakkainen mediavirta otetaan käyttöön. Kuvioiden 5 ja 6 elementtien lisäksi, kuvio 7 näyttää myös elementin • # i"" 30 mediaresurssitoiminnolle (MRF). MRF suorittaa neuvottelupuhelu- ja multime- dianeuvottelutoimintoja, on vastuussa kantajan ohjauksesta neuvottelujen ja multimedianeuvottelujen tapauksissa ja viestii puhelun tilaohjauksen kanssa • a .···. palvelun validoimiseksi neuvotteluja ja multimediaistuntoja varten. Kuvion 7 suoritusmuodossa MRF toimii kahden käyttäjälaitteen välisessä yhdeltä-yhdel- · *’ 35 le yhteydessä, mutta alan ammattilaiselle on selvää, että samaa periaatetta • · · • ·· • · 15 118711 voidaan soveltaa myös viestintöihin, joihin sisältyy useampia Kuin kaksi päätepistettä.

Kuvio 7 esittää myös tulopuolen käyttäjän UEB toissijaisen käyttäjä-laitteen UEb2. Tässä suoritusmuodossa toissijainen käyttäjälaite on verkko-5 terminaali, joihin on jäljestetty verkkoselain ja rajanpinta, jonka välityksellä se voi liittyä sovelluspalvelimen ja MRFiään, kuten kuvion 2 yhteydessä kuvattiin.

Suoritusmuotona käytettävässä esimerkinomaisessa tapauksessa lähtöpuolen käyttäjä haluaa jakaa työtauluistunnon käynnissä olevan piirikytkentäisen puhelun aikana, joka puhelu on muodostettu kuten aiemmissa kuvi-10 ossa 5 ja 6 on esitetty. Lähtöpuolen käyttäjä antaa käyttäjälaitteensa käyttäjä-liittymän välityksellä käskyn aloittaa IMS-istunto. Käyttäjälaite tuottaa SIP INVITE -pyynnön ja lähettää (vaihe 7-1) sen kohti tulopuolen käyttäjälaitetta UEB1. IMSa välittää (vaihe 7-2) kutsun sovelluspalvelimelle AS, joka toimii vas-takkaiskäyttäjäosana. AS ohjeistaa (vaihe 7-2) MRF:n järjestämään/varaa-15 maan tarvittavat resurssit, esimerkiksi kuunteluportin tai -portteja, käyttäjäme-dialle, esimerkiksi RTP/RTCP (Real-Time Transport Protocol/ Real-Time Transport Control Protocol), tai MSRP (Message Session Relay Protocol). Jos MRF pystyy toteuttamaan ohjeistetut toiminnot, se kuittaa (vaihe 7-4) ohjeet.

AS suorittaa kaikki ennalta määrätyt palvelutoiminnot ja palauttaa 20 8vaihe 7-5) INVITE-pyynnön IMSAille, joka reitittää (vaihe 7-6) pyynnön IMSB:lle ja UEB1 :lle (vaihe 7-7). UEB:llä ei kuitenkaan ole kykenevyyttä yhdistyi tettäviin palveluihin ja se vastaa (vaihe 7-8) negatiivisella kuittauksella, esimer- : kiksi SIP 480 TEMPORARILY UNAVAILABLE -viestin tai SIP 415 UNSUP- ··· ·*·*: PORTED MEDIA TYPE -veistin muodossa. Vastaus välitetään (vaiheet 7-9, 7- • · : 25 10) jälleen sovelluspalvelimelle, joka kuittaa sen IMSA :n ja IMSB:n välityksellä UEB1 :lle (vaiheet 7-11, 7-12, 7-13). Sen sijaan, että välittäisi negatiivisen vas- • · · tauksen lähtöpään käyttäjälaitteelle, AS lähettää (vaihe 7-14) SIP 200 OK posi- *"** tiivisen kuittauksen, jonka IMSa välittää (vaihe 7-15) UEA1 :lle.

Edellä mainitussa esimerkissä negatiivinen indikaatio suoritettiin

: **· 30 UEB1 :n SIP 480 TEMPORARILY UNAVAILABLE tai SIP 415 UNSUPPORTED

• · · MEDIA TYPE -sanomalla. Tapauksesta riippuen ilmaisu voidaan antaa erilai- silla signaaleilla ja sen voi antaa myös verkkoelementti, joka on mukana .···. UEb1 :n toiminnoissa, Esimerkiksi IMSB voidaan sovittaa palauttamaan SIP 480 TEMPORARILY UNAVAILABLE jos se havaitsee että UEB1 ei ole rekisteröity- : *** 35 nyt IMS:ään. Vaihtoehtoisesti IMSB voi palauttaa SIP 404 NOT FOUND jos se • ♦ :Λ: havaitsee, että UEB1 :llä ei ole käyttöoikeutta IMS:ään (koska on 2G tilaaja).

16 118711

Tulopuolen tilaaja voi olla alun perin tietoinen kykenemättömyydestään työtaulun jakamiseen UEB1 :llä tai jossakin vaiheessa yhteydenmuodostusta, kykenevyysvaihtoa tai kutsutoimintosaijoja tulee tietoiseksi tilanteesta. Lisäksi, tulopuolen käyttäjää on myös tietoinen mahdollisuudesta käyttää toista 5 mediavirtaa rinnakkaisesti, mutta toisen käyttäjälaitteen välityksellä. Esimerkiksi, jos UEb1 vastaanottaa piirikytkentäisen puhelun yhteydenmuodostuksen aikana informaation UEA1 :n kykenevyydestä yhdistettyihin palveluihin käyttäjien-välisellä signaloinnilla, ja huomaa, että vastaavaa kykenevyyttä ei ole käytettävissä sen nykyisessä rakenteessa, se voidaan järjestää ilmoittamaan käyttäjäl-10 le tilanteesta päätelaitteen käyttöliittymässä. Vastaava ilmoitus voidaan antaa myös, jos tällainen kykenevyyksien yhteensopimattomuus havaitaan kykene-vyysvaihdon aikana. Varsinaiseen istunnon muodostukseen liittyy lisävaihtoehto, jossa tulopuolen käyttäjä voi olla järjestetty ilmoittamaan käyttäjälle, esimerkiksi, havaitusta kykenemättömyydestä, kun se antaa negatiivisen vasta-15 uksen pyyntöön. Vaihtoehtoisesti sovelluspalvelin voidaan järjestää informoimaan käyttäjää kykenemättömyydestä lyhytsanomalla, kun se vastaanottaa negatiivisen vastauksen. Toissijaiseen käyttäjälaitteeseen liittyvät ohjeet voidaan esiohjelmoida UEB1:hen tai sovelluspalvelin voidaan järjestää välittämään ohjeet esimerkiksi silloin, kun se vastaanottaa negatiivisen vastauksen 20 INVITE-pyyntöön. Olennaisesti käyttäjä tulee tietoiseksi siitä, että rinnakkaisia mediavirtoja tullaan käyttämään ja hänet ohjeistetaan kirjautumaan määrättyyn ·...: sovelluspalvelimeen saadakseen käyttöönsä toisen mediavirran. Alan ammatti- : laiselle on selvää, että nämä operaatiot voidaan toteuttaa monella tavoin poik- keamatta kuitenkaan suojapiiristä.

• * : .·. 25 Lähtöpuolen käyttäjälaite UEa1 kuittaa SIP-istunnon (vaiheet 7-16 ja .'*!·! 7-17) AS.IJe. Tulopuolen käyttäjälaite avaa verkkoselaimen verkkopäätelait- • · · ,"*.4 teessä, kirjautuu AS:ään tietyssä IP-osoitteessa ja lähettää (7-18) pyynnön "* osallistua IMS-istuntoon, joka liittyy tiettyyn piirikytkentäiseen puheluun, joka .. tunnistetaan sekä lähtöpuolen käyttäjän ja tulopuolen käyttäjän käyttäjätunnis- • · : ” 30 teiden avulla. Suoritusmuotona käytetyssä sovelluksessa yhdistetty puhelu ja istunto tunnistetaan UEa1 :n ja UEb1 :n MSISDN-numeroiden avulla.

·*;*: AS ohjeistaa (vaihe 7-19) MRF:n toimittamaan varattuun kuuntelu- .*··. porttiin liittyvän mediavirran (katso vaihe 7-3) toissijaiseen IP-osoitteeseen, ja onnistuneessa tapauksessa MRF kuittaa (vaihe 7-20) käskyn. Kun istunnon : *** 35 muodostus lähtöpuolen käyttäjälaitteella on valmis ja toissijaisen mediavirran 9 · polkua koskeva kuittaus on vastaanotettu, AS pystyy kuittaamaan (vaihe 7-21) 17 118711 toissijaisen mediavirran saatavuuden käyttäjälle UEB2:n välityksellä. Vaiheet 7-22 ja 7-23 havainnollistavat rinnakkaisen informaation virtoja lähtöpuoien tilaajan (UEAl:n välityksellä) ja tulopuolen tilaajan (UEe2:n välityksellä MRF:n kautta) välillä.

5 Kuvio 8 esittää signalointia rakenteessa, jossa ohjaava verkkoele mentti on CAMEL-verkkorakenteen (customised applications for mobile network enhanced logic) palveiunohjauspiste. CAMEL on verkkoarkkitehtuuri, joka tarjoaa mekanismit älyverkon tukemien palveluiden tukemiseen verkkovieraile-valle tilaajalle. Palveiunohjauspiste on tyypillisesti tietoliikennejärjestelmässä 10 oleva fyysinen yksikkö, joka toteuttaa palvelunohjaustoiminnon ja jolla on pääsy puhelun prosessointia ohjaavaan tietoon ja logiikkaan palvelun tarjoamiseksi. Tietoliikenneverkon runkoverkko käsittää matkaviestinkeskuksen (mobile service switching centre, MSC), joka suorittaa kytkentätoiminnot toiminta-alueellaan ja ohjaa yhteistoimintaa muiden verkkojen kanssa. CAMELin toimin-15 toperiaatteen mukaisesti MSC toimii myös palvelun kytkentätoimintona (service switching function, SSF). SSF tarkistaa puhelun perustilamalleista lii-paisuhavaintopistepyyntöjä. Pyyntöpisteissä kytkentätoiminto (SSF) pysäyttää puhelun prosessoinnin etenemisen kunnes se saa lisäohjeita palvelun ohjaus-toiminnolta (SCF).

20 Vaiheessa 8-1 lähtöpuoien käyttäjälaite UEA1 käynnistää piirikytken täisen puhelun lähettämällä SETUP-sanoman kohti tulopuolen tilaajalaitetta i***: UEb1. CAMEL-toimintosarjojen mukaisesti käyttäjälaitteen UEA1 matkaviestin- • keskus MSCa välittää (vaihe 8-2) InitialDP-sanoman palvelun ohjauspisteenä ··· toimivalle verkkoelementille. SCP voidaan toteuttaa esimerkiksi sovelluspalve- • .·. 25 limena.

• · « "V Kuten kuvion 4 suoritusmuodossa, jos SCPinä toimiva AS on järjesti tetty hallitsemaan kykenevyyttä sekä lähtöpäässä että tulopäässä, ja informaa- • · ***** tion osoittaa, että kykenevyyttä ei ole jommassakummassa päässä, AS poistaa alkuperäisen yhdistettäviin palveluihin liittyvän informaation, ja täydentää uutta ·· : *** 30 tietoa yhteydenmuodostussanomaan. AS:n täydentämä uusi informaatio var- mistaa positiivisen ilmaisun toisen päätepisteen kykenevyydestä yhdistettäviin palveluihin, esimerkiksi erityisen yhdistettävien palveluiden matkaviestininfor- • · * »·, maation muodossa, kuvion 8 esimerkissä AS voi ohjata kykenevyyttä lähtöpuo- T Ien päässä, ja huomatessaan, että UEAl:ssa ei ole kykenevyyttä yhdistettyihin ·· • ’·* 35 palveluihin, se voi muokata negatiivista yhdistettyjen palveluiden informaatiota positiiviseksi. AS lähettää (vaihe 8-3) RequestReportBSCM.sanoman, joka 18 118711 pyytää vastaustapahtumaraporttia, ja muokatun Connect-sanoman (vaihe 8-4) MSCAille. Puhelunmuodostus jatkuu IAM-sanoman kuljetuksen mukaisesti (vaihe 8-5) MSCA:lta MSCB:lle, ja Setup-sanoman mukaisesti (vaihe 8-6) MSCB:ltä UEB:lle. AS-ohjatun kykenevyysinformaation tapauksessa UEB näin 5 ollen vastaanottaa positiivisen indikaation yhdistettävistä palveluista. UEB ilmaisee hälytystilan Alerting-sanomalla (vaihe 8-7) MSCB:lle. MSCB tiedottaa MSCAille ACM-sanomalla (vaihe 8-89, että kaikki osoitesignaalit puhelun reitittämiseksi soitetulle osapuolelle on vastaanotettu, ja MSCa välittää informaation UE^He Altering-sanomalla (vaihe 8-9).

10 Kun UEb ilmaisee MSCB:lle seuraavan puheluthan Connect-sano- malla (vaihe 8-10), MSCB lähettää (vaihe 8-11) MSC^He CON/AMN-sanoman, joka ilmaisee, että kaikki osoitesignaalit puhelun reitittämiseksi soitetulle osapuolelle on vastaanotettu ja että puheluun on vastattu. Tämä jälleen Hipaisee palvelun kytkentätoiminnon, ja MSCa keskeyttää toimintosarjan ja lähettää 15 (vaihe 8-12) EventReportBCSM-vastauksen AS:lle. AS pyytää ContinueWit-hArgumentArg-sanomalla (vaihe 8-13) MSC^ta jatkamaan keskeytettyä puhelun käsittelyä, ja samalla aikaa tarjoaa palveluun liittyvää lisätietoa käyttäjälle (lähtöpuolen tai tulopuolen), kun puhelun käsittely etenee.

Jos vastaanotettu informaation kuvion 8 esimerkissä ilmaisee, että 20 tulopuolen käyttäjän päässä ei ole kykenevyyttä yhdistettäviin palveluihin (esimerkiksi käytetystä matkaviestimestä tai radio-olosuhteista johtuen), AS voi korvata negatiivisen informaation omalla positiivisella informaatioltaan, esimer-kiksi erityisen yhdistettävien palveluiden matkaviestininformaation muodossa. {***: Tämä matkaviestininformaatio kuljetetaan (vaihe 8-14) MSCA:lta MSCB:lle :25 Connect-sanomassa.

··· · : :*: Jos UEa1 on tyyppiä, jolla on kykenevyys yhdistettäviin palveluihin, ··· .···. se tarkistaa onko käyttäjien välisessä signaloinnissa informaatiota kykenevyy- destä yhdistettäviin palveluihin, ja jos tällaista havaitaan, UEA1 identifioi ME:n tyypin. Käyttäjälaite voidaan järjestää havaitsemaan käyttäjien välisen signa-30 loinnin matkaviestinpääteinformaatiosta, että yhdistettävät palvelut tarjotaan • · *·;·1 simuloituna, ja ilmaisemaan tämän käyttäjälle UEA:n käyttäjäliittymän välityk- :V: sellä. AS:n mukana olemisen ansiosta UEB1:tä koskeva yhdistettävien palve- :***; luiden kykenevyystieto ilmaistaan positiivisesti ja rinnakkaisten mediavirtojen ·#· toteutus kuvion 7 esittämällä tavalla on mahdollista.

• * " 35 Edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa ensimmäinen mediavirta liittyy • · · *: piirikytkentäiseen puheluun ja toinen mediavirta liittyy pakettikytkentäiseen pu- 19 118711 heluun. Alan ammattilaiselle on selvää, että vaatimuksin määritetyssä suojapii-rissä kuvattua toiminnallisuutta voidaan soveltaa useisiin erityyppisiin mediavirtoihin missä tahansa järjestyksessä.

Seuraavassa annetaan esimerkinomainen rakenne keksinnön mu-5 kaisen ohjaavan verkkoelementin toteuttamiseksi. Selityksessä viitataan kuvioon 9, joka käsittää toiminnallisen kuvauksen sovelluspalvelimen elementeistä. Sovelluspalvelin käsittää prosessorivälineet 91 eli elementin, joka olennaisesti käsittää aritmeettisen logiikkayksikön, joukon erikoisrekistereitä ja ohjauspiirejä. Prosessorivälineisiin on liitetty muistivälineet 92, tietoväline johon konekoo-10 dattua data tai ohjelmia tai käyttäjätietoa voidaan tallentaa. Muistivälineet käsittävät tyypillisesti muistiyksiköitä, jotka mahdollistavat sekä lukemisen että kirjoittamisen (RAM), ja muistia, jonka sisältöä voidaan vain lukea (ROM). Yksikkö käsittää lisäksi liityntäyksikön 93, jossa on syöttöyksikkö 94 datan syöttämiseksi yksikössä suoritettavaa sisäistä käsittelyä varten, ja tulostusyksikkö 35 15 tiedon tulostamiseksi yksikön sisäisistä prosesseista. Esimerkkeihin tällaisista syöttövälineistä kuuluu pistoyksikkö, joka toimii yhdyskäytävänä informaatiolle, joka on kuljetettu sen ulkoisiin liitospisteisiin. Informaation vastaanottamiseksi sovelluspalvelimen operaattorilta, sovelluspalvelin voi käsittää myös näppäimistön tai kosketusnäytön, mikrofoninen, tai vastaavan. Esimerkkeihin mai-20 nituista tulostusvälineistä kuuluu pistoyksikkö, joka syöttää tietoa sen ulkoisiin ... liityntäpisteisiin kytkettyihin johtimiin. Informaation antamiseksi sovelluspalve- ; · ··;* limen operaattorille, välineet voivat myös käsittää näytön, kosketusnäytön, ko- *·:·'* vaäänisen, tai vastaavan. Prosessorivälineet 91, muistivälineet 92, ja liityntä- ·· · : lohko 93 on sähköisesti liitetty toisiinsa vastaanotettuun ja/tai tallennettuun tie- ; * j 25 toon kohdistuvien toimintojen järjestelmällisen suorittamisen mahdollistamiseksi]: si ennalta määrättyjen, olennaisesti kytkentä- ja hallintaperusrakenne-elemen- tin ohjelmoitujen prosessien mukaisesti. Keksinnönmukaisissa ratkaisuissa ··· operaatiot käsittävät toiminnot edellä kuvioissa 3-8 esitettyjen sovelluspalveli-:\ men toimintojen ja rajapintojen toteuttamiseksi.

.*···. 30 Eräässä näkökulmassa keksintö tarjoaa tietokoneohjelmatuotteen, • · joka koodaa käskyjä sisältävän tietokoneohjelman tietokonetoimintosarjan suo- • » \v rittamiseksi.

Eräässä toisessa näkökulmassa keksintö tarjoaa tietokoneella luet-tavissa olevan tietokoneohjelman jakelutietovälineen, joka koodaa käskyjä si- : ·· ,·. · 35 sältävän tietokoneohjelman tietokonetoimintosarjan suorittamiseksi.

20 118711

Jakelutietoväline voi sisältää tietokoneella luettavissa olevan tietovälineen, ohjelman tallennustietovälineen, taltiointitietovälineen, tietokoneella luettavissa olevan muistin, tietokoneella luettavissa olevan ohjelmiston jakelu-paketin, tietokoneella luettavissa olevan signaalin, tietokoneella luettavissa 5 olevan tietoliikennesignaalin ja/tai tietokoneella luettavissa olevan tiivistetyn ohjelmistopaketin.

Mainitun tietokonetoimintosarjan suoritusmuotoja on näytetty ja kuvattu kuvioiden 3 ja 8 yhteydessä. Tietokoneohjelma voidaan suorittaa sovelluspalvelimen tai käyttäjälaitteen signaalinprosessoriyksikössä.

10 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• · · • · • 1 • · · • · · • i · • · · • · 1 • · · « · • · • · • · · • · · ··· 1 • · 1 • · ·

IM

• · · · • · • « · »· • « • «Φ • · « · • · · · • · • · · • · « • · • · · • 1 • ·

• M

M • · • · · • · ·

• M

* I

Claims (25)

1. Menetelmä rinnakkaisten mediavirtojen käyttämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, menetelmän käsittäessä: otetaan verkkoperusrakenteessa oleva ohjaava verkkoelementti mu-5 kaan signalointiin (305) ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen ja ainakin yhden toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välillä; tarkistetaan (310) ohjaavassa verkkoelementissä toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen kykenevyys ylläpitää rinnakkaisia mediavirtoja; vasteena sille, että ohjaava verkkoelementti havaitsee, että toisen 10 käyttäjän ensisijaisella käyttäjälaitteella ei ole kykenevyyttä: muokataan (320) ohjaavassa verkkoelementissä signalointia siten, että ilmaistaan toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen kykenevyys kahden rinnakkaisen mediavirran ylläpitämiseen; avataan (300) ensimmäinen mediavirta ensimmäisen käyttäjän en-15 sisijaisen käyttäjälaitteen ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välille; poikkeutetaan (325, 330) toinen rinnakkainen mediavirta toisen käyttäjän toissijaiselle käyttäjälaitteelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että otetaan ohjaava verkkoelementti mukaan piirikytkentäisen puhelun signa- 20 lointiin.

... 3. Patenttivaatimukseni mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · *·*;* että otetaan ohjaava verkkoelementti mukaan istunnon muodostussignalointiin.

• · · *·:·* 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • että otetaan ohjaava verkkoelementti mukaan älyverkon puhelunmuodostus- : 25 signalointiin. :,f.:

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2, 3, tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kykenevyys havaitaan ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välillä käy-tävän käyttäjien välisen signaloinnin perusteella. .···. 30

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tun- • ♦ *·* n e 11 u siitä, että signalointia muokataan siten, että simuloitu mediatyyppi si- :.v säilytetään ensimmäisen käyttäjän kykenevyysvaihtopyyntöön. ···

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2, 4, 5, tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen mediavirta käsittää piirikytkentäisen puhe- !·. ; 35 lun datasignaaleja ja toinen mediavirta käsittää IP multimediaistunnon datasig- • *· naaleja. 22 118711

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 3, 5, tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen mediavirta käsittää piirikytkentäisen puhelun da-tasignaaleja ja ensimmäinen mediavirta käsittää IP multimediaistunnon da-tasignaaleja.

9. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää useita käyttäjälaitteita (200, 250, 290) ja verkkoperusrakenteen (210, 220, 230, 250, 260, 270), verkkope-rusrakenteen lisäksi käsittäessä: ohjaavan verkkoelementin (250), joka on otettu mukaan signalointiin ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen (200) ja ainakin yhden toi-10 sen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen (280) välillä; mainitun ohjaavan verkkoelementin (250) ollessa järjestetty: tarkistamaan ohjaavassa verkkoelementissä toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen (280) kykenevyys ylläpitää rinnakkaisia mediavirtoja; vasteena sille, että ohjaava verkkoelementti (250) havaitsee, että 15 toisen käyttäjän ensisijaisella käyttäjälaitteella (280) ei ole kykenevyyttä: muokkaamaan ohjaavassa verkkoelementissä (250) signalointia siten, että ilmaistaan toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen (280) kykenevyys kahden rinnakkaisen mediavirran ylläpitämiseen; ensimmäisen mediavirran aikana ensimmäisen käyttäjän ensisijai-20 sen käyttäjälaitteen (200) ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen (280) välillä poikkeuttamaan toinen rinnakkainen mediavirta toisen käyttäjän toissijai-selle käyttäjälaitteelle (290).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, t u n - :***: nettu siitä, että ohjaava verkkoelementti (250) on sovelluspalvelin, joka si- : 25 sältää SIP-sovelluspalvelimen (Session Initiation Protocol) toiminnallisuuden.

: ·*: 11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, t u n - ··· .···. nettu siitä, että ohjaava verkkoelementti (250) on CAMEL palvelun kytken täpiste (customised applications for mobile network enhanced logic).

.., 12. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä, 30 tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen käyttäjän ensisijainen käyttäjälai- • · ’·;·* te (200, 280) on matkaviestin ja toisen käyttäjän toissijainen käyttäjälaite (290) s V: on Internet Protocol -kykenevä tietokone.

:***: 13. Jonkin patenttivaatimuksen 9, 10, tai 11 mukainen tietoliikenne- • M ./ järjestelmä, tunnettu siitä, että ohjaava verkkoelementti (250) on järjestetty " 35 havaitsemaan kykenevyys ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen • · · • · • · 23 118711 ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välillä käytävän käyttäjien välisen signaloinnin perusteella.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjaava verkkoelementti (250) on järjestetty 5 muokkaamaan signalointia siten, että simuloitu mediatyyppi sisällytetään ensimmäisen käyttäjän kykenevyysvaihtopyyntöön.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9, 10,12,13, tai 14 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen mediavirta käsittää piirikytkentäisen puhelun datasignaaleja ja toinen mediavirta käsittää IP multi- 10 mediaistunnon datasignaaleja.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 9,11,12, 13, tai 14 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen mediavirta käsittää piirikytkentäisen puhelun datasignaaleja ja ensimmäinen mediavirta käsittää IP mul-timediaistunnon datasignaaleja.

17. Verkkoelementti tietoliikennejärjestelmään, joka käsittää useita käyttäjälaitteita ja verkkoperusrakenteen, verkkoelementin käsittäessä: rajapinnan (93) ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen ja ainakin yhden toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen väliseen signalointiin mukaan ottamisen mahdollistamiseksi; 20 signaaliprosessorin (91) tarkistamaan toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen kykene-vyys ylläpitää rinnakkaisia mediavirtoja; *\;\: vasteena sille, että havaitaan, että toisen käyttäjän ensisijaisella ·· I • V käyttäjälaitteella ei ole kykenevyyttä: it:*: 25 muokkaamaan signalointia siten, että toisen käyttäjän ensisijaiselle : käyttäjälaitteelle ilmaistaan kykenevyys kahden rinnakkaisen mediavirran yllä- ··· ·”·. pitämiseen; avaamaan ensimmäinen mediavirta ensimmäisen käyttäjän ensisi- ··. jäisen käyttäjälaitteen ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välille; • ·· ... 30 poikkeuttamaan toinen rinnakkainen mediavirta toisen käyttäjän **:** toissijaiselle käyttäjälaitteelle v*:

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen verkkoelementti tunnettu siitä, että verkkoelementti on sovelluspalvelin, joka sisältää SlP-sovelluspalve- ..* limen (Session Initiation Protocol) toiminnallisuuden. .· *·· ·*· · *. ·: 24 118711

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen verkkoelementti, tunnet-t u siitä, että verkkoelementti on CAMEL palvelun kytkentäpiste (customised applications for mobile network enhanced logic).

20. Jonkin patenttivaatimuksen 17, 18, tai 19 mukainen verkkoele-5 mentti, tunnettu siitä, että verkkoelementti on jäljestetty havaitsemaan ky- kenevyyden ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välillä käytävän käyttäjien välisen signaloinnin perusteella..

21. Jonkin patenttivaatimuksen 17-20 mukainen verkkoelementti, 10 tunnettu siitä, että verkkoelementti on järjestetty muokkaamaan signalointia siten, että simuloitu mediatyyppi sisällytetään ensimmäisen käyttäjän kyke-nevyysvaihtopyyntöön.

21 118711

22. Käyttäjälaite (200) tietoliikennejärjestelmään, joka käsittää useita käyttäjälaitteita ja verkkoperusrakenteen, käyttäjälaitteen käsittäessä: 15 rajapinnan signaalien vaihtamiseksi verkkoperusrakenteen kanssa; signaaliprosessorin havaitsemaan ilmaisu toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen kykenevyydestä ylläpitää rinnakkaisia mediavirtoja; käyttäjärajapinnan ilmaisemaan vasteena havaitulle indikaatiolle ensimmäiselle käyttäjälle, että toinen rinnakkainen mediavirta poikkeutetaan toi-20 sen käyttäjän toissijaiselle käyttäjälaiteelle.

... 23. Tietokoneohjelmatuote, joka koodaa käskyjä sisältävän tietoko- • · *···1 neohjelman suorittamaan tietokonetoimintosarjan, jossa: :..v otetaan verkkoperusrakenteessa oleva ohjaava verkkoelementti ·· * • V mukaan signalointiin ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen ja ai- {.·1: 25 nakin yhden toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välillä; : tarkistetaan ohjaavassa verkkoelementissä toisen käyttäjän ensisi- ;***. jäisen käyttäjälaitteen kykenevyys ylläpitää rinnakkaisia mediavirtoja; ··· vasteena sille, että ohjaava verkkoelementti havaitsee, että toisen :·. käyttäjän ensisijaisella käyttäjälaitteella ei ole kykenevyyttä: • ·1 \..t 30 muokataan ohjaavassa verkkoelementissä signalointia siten, että *:** toisen käyttäjän ensisijaiselle käyttäjälaitteelle ilmaistaan kykenevyys kahden • m •1,V rinnakkaisen mediavirran ylläpitämiseen; (j avataan ensimmäinen mediavirta ensimmäisen käyttäjän ensisijai- y‘t sen käyttäjälaitteen ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välille; • ·· \# . 35 poikkeutetaan toinen rinnakkainen mediavirta toisen käyttäjän toissi- jäiselle käyttäjälaitteelle. 25 118711

24. Tietokoneella luettavissa oleva tietokoneohjelman jakelutietovä-line, joka koodaa käskyjä sisältävän tietokoneohjelman suorittamaan tietokone-toimintosarjan rinnakkaisten mediavirtojen käyttämiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka toimintosarja käsittää: 5 otetaan verkkoperusrakenteessa oleva ohjaava verkkoelementti mu kaan signalointiin ensimmäisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen ja ainakin yhden toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välillä; tarkistetaan ohjaavassa verkkoelementissä toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen kykenevyys ylläpitää rinnakkaisia mediavirtoja; 10 vasteena sille, että ohjaava verkkoelementti havaitsee, että toisen käyttäjän ensisijaisella käyttäjälaitteella ei ole kykenevyyttä: muokataan ohjaavassa verkkoelementissä signalointia siten, että toisen käyttäjän ensisijaiselle käyttäjälaitteelle ilmaistaan kykenevyys kahden rinnakkaisen mediavirran ylläpitämiseen; 15 avataan ensimmäinen mediavirta ensimmäisen käyttäjän ensisijai sen käyttäjälaitteen ja toisen käyttäjän ensisijaisen käyttäjälaitteen välille; poikkeutetaan toinen rinnakkainen mediavirta toisen käyttäjän toissijaiselle käyttäjälaitteelle.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen tietokoneohjelman jakelutie- 20 toväline, joka jakelutietoväline käsittää tietokoneella luettavissa olevan tietovä- ... lineen, ohjelman tallennustietovälineen, taltiointitietovälineen, tietokoneella lu- • 1 *···1 eriävissä olevan muistin, tietokoneella luettavissa olevan ohjelmiston jakelupa- '1.:.2 ketin, tietokoneella luettavissa olevan signaalin, tietokoneella luettavissa ole- • · · : V van tietoliikennesignaalin ja/tai tietokoneella luettavissa olevan tiivistetyn oh- 25 jelmistopaketin. • · 1 ·♦· ·#· : : ·♦· ·· • · • ·· ··1 • · • · • · * · 1 • · 1 • ' · • M • · • · ··· ·· * · • ·· · • · · • ·· 2 • · 26 118711