FI118666B - Informaation jakelu tietoliikennejärjestelmissä - Google Patents

Description

118666

Informaation jakelu tietoliikennejärjestelmissä

Keksinnön ala

Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmiin, ja erityisesti menetelmään, tietoliikennejärjestelmään, palvelimeen, käyttäjäpäätelaitteeseen ja 5 tietokoneohjelmatuotteeseen vastaavien itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osien mukaisesti.

Keksinnön tausta

Tietoliikenne viittaa yleisesti informaation vaihtamiseen sähkömagneettisten signaalien välityksellä. Tietoliikennejärjestelmän elementit käsittävät 10 lähettimen, joka koodaa sanoman sähkömagneettiseksi signaaliksi, vastaanottimen, johon on järjestetty dekoodausmekanismi, joka muuntaa sähkömagneettisen signaalin takaisin sanomaksi, ja väliaineen, joka kuljettaa sähkömagneettisia signaaleja lähettimien ja vastaanottimien välillä.

Informaation jakelu tietoliikennejärjestelmässä liitetään tyypillisesti 15 väliaineen käyttöön audio-, video- tai minkä tahansa muun tyyppisen informaation siirtämiseksi käyttäjälle tai useille käyttäjille, joiden ei odoteta kohdistamaan informaatioon merkittävää tuotannon jälkeistä prosessointia, vaan olennaisesti kuluttamaan sen paikallisesti.

.. . Tietoliikennejärjestelmät tarjoavat useita erilaisia tapoja informaatio- 20 ta tietoliikennejärjestelmissä, riippuen esimerkiksi hyväksytystä viiveestä ja * · · *·*/ päätepisteiden välisen vuorovaikutuksen tasosta. Suoratoistopalvelut liittyvät olennaisesti tiedon yhtäaikaiseen lähetykseen ja käyttöön, jossa käyttö voi ai- • · : kaa jopa ennen kuin kaikki tieto on lähetetty vastaanottimeen. Käyttäjät tyypilli- • · · sesti arvostavat suoratoistopalveluita, sillä informaatio on aina ajankohtaista ja 25 valmiina saataville. Toisaalta, suoratoistopalveluiden toteuttaminen kuluttaa voimakkaasti väliainetta ja esimerkiksi matkaviestinjärjestelmissä, joissa ilma- :\t rajapinnan radioresurssi on rajoitettua, käytetään mieluummin muita jakelu- .···. muotoja.

• · *·" Eräs tällainen tapa on ylläpitää informaatiota yhdessä tai useam pi.1 30 massa keskeisesti operoituja tietokoneita ja tarjotaan tämä tieto saataville ver-• · · kon välityksellä tietoliikennejärjestelmän käyttäjille. Laajalti hyväksytty ja käy-tetty tapa tämänkaltaisen verkkopalveluiden kuvaamiseen ja näiden palvelui-den käyttäjäprosessien mallintamiseen on asiakas-palvelin-arkkitehtuuri. Pal-velun osana jaettavaa informaatiota ylläpidetään palvelimella, olennaisesti tie-35 tojconeella, joka palvelee muita tietokoneita, jotka voivat käyttää sitä tietoliiken- 2 118666 neverkon välityksellä. Asiakas on tietoliikennejärjestelmä tai prosessi tietoliikennejärjestelmässä, ja sillä on pääsy palvelimelle ja pyydetään palvelimia suorittamaan määrätyt tehtävät. Puli-palvelut liittyvät toteutuksiin, joissa käyttä-jäpäätelaite käsittää selaimen siten, että käyttäjä suorittaa pyynnön käyttäen 5 selainta ja saa suoraan haun tulokset. Push-palvelut liittyvät toteutuksiin, joissa palvelut käyttäjän päätelaitteeseen lähetetään informaatiota ilman erillistä yksittäisen lähetyksen pyyntöä.

Tunnetuimpiin tekniikan tason ratkaisuihin informaation jakelemiseksi sisältyvät verkkosivustot. Verkkosivusta viittaa kokoelmaan verkkosivuja, jotta ka ovat tyypillisesti yhteisiä tietylle hallinta-alueen (domain) tai osahallinta-alueen nimelle Internetin World Wide Webissä. Sivustan sivut ovat saatavilla yhteisen juuri-URL:n välityksellä, ja ne sijaitsevat tyypillisesti samalla fyysisellä palvelimella. Verkkosivu vastaa erikseen saatavilla olevaa informaatioyksik-köä, joka perustuu hypertext markup language (HTML) -tiedostoon, ja joka 15 voidaan tuottaa uudelleen käyttäjän verkkoselaimen avulla. Verkkosivu voi olla yksittäinen sivu tai kehysjoukko, joka muodostuu erillisistä kehyksistä, joissa kukin kehys sisältää HTML-sivun.

Käyttäjäpäätelaitteella näytetään kerrallaan verkkoselaimen ikkunassa kerrallaan yksi verkkosivu. Verkkosivun ja käyttäjäpäätelaitteella olevan 20 selainikkunan koon välillä ei ole suoraa yhteyttä. Itse asiassa verkkosivut ovat ;'·*,· usin korkeampia kuin selainikkuna ja edellyttävät siten käyttäjäpäätelaitteella • · pystysuuntaista vieritystä. Joissakin tilanteissa sivuilla on myös lisäsisältöä oi-kealla, mikä tekee myös vaakasuuntaisen vierityksen tarpeelliseksi. Tällaiset • · · :*"t sivut ovat kuitenkin harvinaisempia, sillä useimmat käyttäjät pitävät epämuka- ;**.* 25 vana lukemista, joka edellyttää samanaikaista vieritystä kahteen suuntaan.

• · ·

Siirtyminen yhdeltä sivulta toiselle edellyttää, että uusi HTML-tiedosto ladataan *···: palvelimeta tai käyttäjäpäätelaitteen puskurimuistista.

Matkaviestinnässä pääsy palvelimen ja käyttäjäpäätelaiteen välillä • · • ’·· tyypillisesti käsittää lähetyksen ilmarajapinnan yli, mikä aiheuttaa rajoituksia 30 käytettävissä olevaan kaistanleveyteen verkkosivutiedostojen lataamiseksi.

. [·. Matkaviestinpäätelaitteen on oltava myös kooltaan kompakti siten, että laitetta • · · ‘.Ϊ. on mukava kantaa mukanaan. Kädessä pidettävän laitteen käyttämiseen suun- *·;·* niteltua verkkoselainta kutsutaan tavallisesti mikroselaimeksi. Mikroselaimet on • · · · optimoitu näyttämään internet-sisältöä tehokkaimmin kannettavien laitteiden *:**: 35 pienissä näytöissä ja ylläpitämään pieniä tiedostoja langattomien kädessä pi dettävien laitteiden pienen muistikapasiteetin ja pienen kaistanleveyden mah- 118666 3 dollistamiseksi. Olennaisesti mikroselaimet ovat riisuttuja verkkoselaimia ja noudattavat edelleen edellä kuvattua informaation hakumekanismia.

Näissä tekniikan tason ratkaisuissa esiintyvä ongelma liittyy palveluihin, joissa yksi tai useampi sivu muodostaa yhtenäisen sisällöllisen yksikön.

5 Tekniikan tason ratkaisuissa sisällön muodostavien osien yhdistäminen toteutetaan automatisoiduilla ristiviittauksilla, joita kutsutaan hyperlinkeiksi, toisiin asiakirjoihin. Hyperlinkin valinta saa tietokoneen nopeasti näyttämään liitetyn asiakirjan. Kuitenkin, kun verkkoyhteyden laatu on huono tai käytettävissä on vain rajoitettu kaistanleveys, seuraavan sivun lataukseen tarvittava aika muo-10 dostuu pidemmäksi. Lisäksi käyttäjän vaikutelma palvelusta tulee toistuvien la-taustoimintosarjojen aikana alttiiksi kaikille mahdollisille negatiivisille tapahtumille. Tällaiset ominaispiirteet tekevät palvelun käytöstä turhauttavaa ja tyypillisesti saavat käyttäjät jättämään palvelun käyttämättä.

Käytännön esimerkki tällaisista käyttäjätapauksista on mobiiliuutis-15 ten julkaisu. Useat sisällön tuottajat, esimerkiksi uutistoimistot ja yleisradioyhtiöt tarjoavat Intemet-uutispalvelua. Tämä toteutetaan dynaamisena verkkosivuna, joka käsittää verkkosivuja, joiden informaatio muuttuu usein. Tällaisia verk-kosivustoja täydennetään usein joukolla mobiilisivuja, jotka optimoidaan ladattaviksi matkaviestinlaitteeseen. Kun verkkopalvelin vastaanottaa annettua si-20 vua koskevan pyynnön, vastaava sivu tuotetaan palvelimella suorana vasti-neena sivupyynnölle ja toimitetaan sitä pyytäneelle käyttäjäpäätelaitteelle. Pal-velu käynnistetään tyypillisesti hakemalla palvelun kotisivu käyttäjäpäätelait- • · /#.t teeseen. Kotisivu käsittää hypertekstilinkkejä, jotka mahdollistavat navigoinnin .**; sivulta toiselle.

• · · •/V 25 Kun toimitaan hitaan yhteyden yli, eli kapean kaistanleveyden mo- • · * · deemin tai radioliityntäverkon välityksellä, aika joka tarvitaan seuraavan sivun lataamiseen muodostuu epämiellyttävän pitkäksi ja käyttäjä siirtyy toisille sivustoille ja palveluihin. Ilmarajapinnan häiriöalttiin tyypin vuoksi useisiin lataus-tapahtumiin liittyvät ongelmat tunnistetaan erittäin konkreettisesti mobiiliuutis-30 ten jakelussa katkenneina yhteyksinä, toistuvina uudelleenlatauksina ja pidentyneinä latausaikoina, kun peittoalue on heikko.

• · · • * · *„.* Keksinnön lyhyt selostus :*"· Keksinnön tavoitteena on siten kehittää ratkaisu siten, että yllä mai- * nitut ongelmat informaation jakelemiseksi tietoliikennejärjestelmissä saadaan 35 ratkaistua. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä ja järjestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Kek- 4 118666 sinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että luodaan ainakin yksi palvelunäkymä, joka käsittää ainakin yhtä tai useampaa sivua koskeva määrityk-5 set, jotka luovat yhtenäisen palvelun sisältöyksikön. Yhden tai useamman sivun sisältötieto kootaan ja pakataan ladattavaksi palvelupaketiksi. Palvelupaketti toimitetaan käyttäjäpäätelaitteiden saataville, edullisesti minkä tahansa liityntäverkon välityksellä. Sivu edustaa tässä erillistä tulostusyksikköä, joka muodostetaan ainakin sisältötiedon ja sivun tulostuksessa sisältötiedon muo-10 toa ohjaavan määritystiedon yhdistelmänä. Palvelunäkymän määritystieto tallennetaan ensisijaisesti käyttäjäpäätelaitteeseen, ja kun käyttäjäpäätelaite vastaanottaa ladattujen sivujen sisältötiedon, sisältötieto ja määritystieto yhdistetään siten, että palvelun yhtenäinen sisältöyksikkö tulee miellyttäväksi selailla näyttöikkunan tyypillisten vieritystoimintojen avulla.

15 Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on, että käyttäjä saa käyttönsä yhtenäisen yksikön yhdellä pyyntötoimintosarjalla, jonka jälkeen kaikki tarvittava informaatio tulee suoraan saataville käyttäjäpäätelaitteessa. Suhteellisen suuri sisällöllinen yksikkö saadaan nopeasti siirrettyä, jopa kapean kaistanleveyden yhteyksien yli, sillä useimmissa tapauksissa palvelimen ja käyttäjäpää-20 telaitteen välillä tarvitsee siirtää vain varsinainen hyötykuorma. Jaellun infor-maation dynaamisesta luonteesta ei tarvitse millään tavalla tinkiä, sillä pak- • · kausvaihe mahdollistaa minkä tahansa informaation päivittämisen.

* · ·

Kuvioiden lyhyt selostus • · : Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- • · : 25 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmän toiminnallisen arkkitehtuurin; ·*·„ Kuvio 2 esittää loogiset elementit esillä oleva suoritusmuodon to- .**·. teuttamiseksi; * · *" 30 Kuvio 3 esittää esimerkin palvelunäkymästä; *··*·: Kuvio 4 esittää esimerkin sovelluspalvelimen toiminnallisuudesta; ···

Kuvio 5 esittää sovelluspalvelimen toiminnallisen kuvauksen;

Kuvio 6 esittää esimerkin käyttäjäpäätelaitteen toiminnallisuudesta;

Kuvio 7 esittää käyttäjäpäätelaitteen toiminnallisen kuvauksen; • m 35 Kuvio 8 esittää sovelluspalvelimen toiminnallisuuden Kuvion 3 puli- tyyppisen uutispalvelun toteutuksessa.

5 118666

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa tietoliikennejärjestelmään, jossa käyttäjäpäätelaite voi käyttää verkkoa tai keskenään yhdistettyjen verkkojen yhdistelmää toisessa verkkoelementissä ylläpidettävän s informaation käyttämiseksi. Tällaiset tietoliikennejärjestelmät käsittävät esimerkiksi matkaviestinjärjestelmät, kuten Universal Mobile Telecommunications System (UMTS), Global System for Mobile Communications (GSM) -järjestelmää vastaavat järjestelmät, kuten GSM 1800 ja PCS (Personal Communication System), ja mitkä tahansa näihin perustuvat järjestelmät, esimer-10 kiksi GSM 2+ -järjestelmät. GSM 2+ -vaiheen palvelut sisältävät muun muassa General Packet Radio Service (GPRS), Enhanced Data rates for Global Evolution (EDGE) ja Customized Applications for Mobile network Enhanced Logic (CAMEL) -palvelun.

Esillä olevan keksinnön mukaista ratkaisua havainnollistetaan seu-15 raavassa käyttäen esimerkkinä matkaviestinjärjestelmää. Matkaviestinjärjestelmä viittaa yleisesti mihin tahansa tietoliikennejärjestelmään, jossa liityntäpiste (tyypillisesti langatonta liityntää varten) järjestelmään voi muuttua, kun käyttäjät liikkuvat järjestelmän palvelualueella. Liityntä tulkitaan tässä yhteydessä mekanismiksi, joka liittää käyttäjäpäätelaitteen liityntäpisteeseen käyttäjäpääte-20 laitteen ja liityntäpisteen välisen viestinnän mahdollistamiseksi. Liityntäpiste voi :*·*: olla esimerkiksi verkkosolmu tai toinen käyttäjäpäätelaite. Tulisi kuitenkin huo- * · mioida, että suojapiirin kuuluvat järjestelmät, jotka sisältävät matkaviestinverk-koja, kiinteitä verkkoja ja näiden yhdistelmiä.

• · ·

Tyypillinen matkaviestinjärjestelmä on yleinen matkaviestinverkko • · · "*.* 25 (Public Land Mobile Network, PLMN). Matkaviestinverkko on usein liityntäverk- • · · ko, joka tarjoaa käyttäjälle langattoman liitynnän ulkopuolisiin verkkoihin, isän- • · ’··*’ takoneisiin, tai tiettyjen palveluntarjoajien palveluihin.

Matkaviestinjärjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja eräs pääkohteista on • * : *·· ollut muodostaa yleinen rakenne, joka pystyy toteuttamaan olemassa olevat ja O 30 myös tulevat palvelut. Seuraavassa keksinnön suoritusmuotoa kuvataan kol- . !·. mannen sukupolven (3G) matkaviestinjärjestelmässä, mutta ratkaisu on sovel- • · · lettavissa erilaisiin järjestelmiin eikä suojapiiriä tule tulkita tälle suoritusmuodol- *:** le tyypillisiin termeihin ja käsitteisiin rajoittuen.

··* v : Kuvion 1 lohkokaavio esittää tietoliikennejärjestelmän toiminnallisen *:**: 35 arkkitehtuurin. Järjestelmän ensimmäinen osio esittää matkaviestimen (mobile station, MS) 100 toimintatilan liitettynä runkoverkkoon (core network, CN) 105 yleisen päkettiradiopalveluverkon (General Packet Radio Service, GPRS) 105, 6 118666 GSM-järjestelmän (Global System for Mobile communications) toimiessa radio-liityntäverkkona (Radio Access Network, RAN). Yleisesti GSM-verkon rakenne käsittää kaksi osaa: tukiasemajärjestelmä (Base Station System, BSS) 110 ja verkko-alijärjestelmä (Network Subsystem, NSS). GSM BSS viestii matkavies-5 timien (MS) 100 kanssa radioyhteyksien välityksellä radioliitynnän Um 115 yli. Tukiasemajärjestelmässä BSS110 kutakin solua palvelee tukiasema (Base Transceiver Station, BTS) 120. Tukiasema on liitetty tukiasemaohjaimeen (Base Station Controller, BSC) 125, joka ohjaa tukiasemassa olevia radiotaajuuksia ja kanavia. Tukiasemaohjain BSC 125 on liitetty A-rajapinnan 130 yli mat-10 kaviestinkeskukseen (Mobile Switching Centre, MSC) 135, eli osana GSM NSS:ää järjestelmän runkoverkoon CN105.

GPRS operointisolmu (serving GPRS support node, SGSN) 140 valvoo yksittäisten matkaviestimien sijaintia ja suorittaa turvatoiminnot ja pää-synvalvonnan. SGSN140 on liitetty GSM-tukiasemajärjestelmään Gb-liityntära-15 japinnan 145 välityksellä. GPRS yhdyskäytäväsolmu (gateway GPRS support node, GGSN) 50 tarjoaa yhteistoiminnan pakettidataverkkojen kanssa ja se on liitetty SGSN:iin IP-perusteisen pakettihallinta-alueen PLMN-runkoverkon välityksellä.

GPS-palveluiden tarjoamiseksi MS ilmaisee olemassaolonsa verkol-20 le suorittamalla GPRS-kiinnityksen. Tämän ansiosta MS voi vastaanottaa GPRS:n yli toimitettavia SMS:iä, on haettaviss) SGSN:llä, ja saa ilmoituksen tulevasta pakettidatasta. Pakettidatan lähettämiseksi GPRS-palveluiden väli- t « * tyksellä, MS aktivoi sen pakettidataprotokollakontekstin (Packet Data Proto-col), jota se haluaa käyttää. Tämä toiminto ilmaisee MS:n olemassaolon vas- # · · |·:φ: 25 taavalle GGSN:lle ja yhteistoiminta dataverkkojen kanssa voi alkaa.

i·: : On huomattava, että kuviossa 1 esitetään vain elementit ja yksiköt, • · · joita tarvitaan keksinnön ymmärtämiseen. Alan ammattilaiselle on selvää, että tietoliikennejärjestelmä tyypilliseesti käsittää useita elementtejä, joita ei ole esi-j**.. tetty kuviossa 1.

30 Esillä olevan suoritusmuodon ensimmäinen liityntätyyppi on kuvattu • · · *. IP multimediaosajärjestelmän IMS avulla. IP multimediaosajärjestelmä sisältää • ♦ · CN-elementtejä IP multimediapalveluiden, kuten audio-, video-, teksti-, tai • * *·;*' chat-palveluiden ja niiden yhdistelmien kuljettamisen PS-hallinta-alueen väli- :T: tyksellä. IP CN osajärjestelmän istunnon istuntovuotoimintosarjoja ohjaa puhe- ····· 35 lun tilaohjaustoiminto (call session control function, CSCF), joka jakautuu use aan eri rooliin. Välipalvelin-CSCF (Proxy-CSCF, P-CSCF) on olennaisesti ensimmäinen kontaktipiste IP CN osajärjestelmässä. P-CSCF käyttäytyy kuin vä- 7 118666 lipalvelin ja siten hyväksyy pyynnöt ja hoitaa ne sisäisesti tai välittää ne edelleen. Kysely-CSCF (Interrogating-CSCF, l-CSCF) on operaattorin verkossa oleva kontaktipiste kaikille tämän verkko-operaattorin käyttäjälle osoitetuille puheluille. Palveleva-CSCF (Serving-CSCF, S-CSCF) suorittaa verkon ohjaus-5 palveluita käyttäjälaitteelle. Se ylläpitää istunnon tilaa niin, että verkko-operaattori voi tukea palveluita. S-CSCF sisältää tavallisesti tilaajatietokannan, johon tarvittava tilaajatieto ladataan, kun käyttäjälaite rekisteröityy S-CSCF:ään. Näiden IMS-istuntojen toteutuksessa käytettyjen IMS-puheluistunnon ohjaustoimintojen roolit ja toiminto on kuvattu julkisissa tietoliikennestandardeissa ja 10 ne ovat sellaisenaan tunnettuja alan ammattilaiselle.

Käyttäjälaite UE voi olla yksinkertainen päätelaite ainoastaan puhe-tarkoituksiin tai se voi olla useiden palveluiden käyttöön soveltuva päätelaite, joka toimii palvelualustana ja tukee erilaisten palveluun liittyvien toimintojen latausta ja suoritusta. Käyttäjälaite UE käsittää varsinaisen matkaviestinlaitteen 15 ME ja siihen irrotettavasti liitettävän kortin USIM, jota kutsutaan myös tilaajan tunnistusmoduuliksi. Tässä yhteydessä käyttäjälaite tyypillisesti viittaa yksikköön, joka muodostuu tilaajan tunnistusmoduulista ja varsinaisesta matkaviestinlaitteesta. Tilaajan tunnistusmoduuli USIM on älykortti, joka olennaisesti pitää sisällään tilaajan identiteetin, suorittaa autentikointialgoritmit, ja taltioi au-20 tentikointi- ja salausavaimet ja muun tilaajainformaation, joka matkaviestimellä ··.·. tarvitaan. Matkaviestinlaite ME voi olla mikä tahansa laite, joka kykenee kom- • * munikoimaan matkaviestinjärjestelmässä tai useamman laitteen yhdistelmä, **’.* kuten esimerkiksi multimediatietokone, johon on liitetty korttipuhelin matkavies- i · · tinyhteyden aikaansaamiseksi.

··· ϊ 25 Esillä olevan keksinnön ratkaisu parantaa informaation jakelua tieto- • · : liikennejärjestelmässä. Informaation jakelun suoritusmuotona käytetään seu- • · raavassa mobiiliuutispalvelua, mutta alan ammattilaiselle on selvää, että keksintö voi liittyä useisiin eri typpisiin informaation jakelupalveluihin, jotka ovat ei-matkaviestintilaajien ja matkaviestintilaajien käytettävissä. Tällaiset palvelu kä-30 eittävät esimerkiksi tietoliikennejärjestelmän peruspalvelut tai lisäpalvelut, tieto-

Ml *, liikennejärjestelmän välityksellä käytettävissä olevat palvelut, tai tietoliikenne- • · · *;“* palvelut, jotka loppujen lopuksi ovat olennaisesti riippumattomia itse tietoliiken- :···: nepalvelusta.

·*·*: Ensimmäisessä suoritusmuodossa kuvataan uutispalvelu, joka si- 35 sältää useita sivuja sisällöllisesti yhtenäisen palvelunäkymän muodossa. Kuvion 2 lohkokaavio havainnollistaa loogisia elementtejä esillä olevan suoritusmuodon toteuttamiseksi. Selkeyden vuoksi esitetään vain elementit, jotka ovat 8 118666 olennaisia keksinnön ymmärtämiseksi. Alan ammattilaiselle on selvää, että erilaisissa järjestelmissä loogiset elementit voidaan jakaa tai yhdistää erilaisiin fyysisiin elementteihin.

Kuvion 1 elementteihin perustuen, kuvio 2 esittää rakenteen, joka 5 tukiasemaosajärjestelmän (base station subsystem, BSS) 22, pakettivälitteisen runkoverkon (packet-switched core network, PS-CN) 23, IP multimediaosajär-jestelmän (IP multimedia subsystem, IMS-CN) 24 IP-verkon 25 välityksellä aikaansaavat liitynnän, edullisesti pakettivälitteisen liitynnän sovelluspalvelimen (application server, AS) 26 ja käyttäjälaitteen (user equipment, UE) 21 välille. 10 Esillä olevassa suoritusmuodossa sovelluspalvelin AS 26 on julkaisupalvelin, joka edustaa käyttäjälaitteen UE 21 ensisijaista kontaktipistettä. Sovelluspalvelin AS 26 on liitetty IP-verkon 25 välityksellä ensimmäiseen sisältölähteeseen CS1 27, joka tässä esimerkissä edustaa varsinaista uutispalvelun tarjoajaa, ja toiseen sisältölähteeseen CS3 28, joka edustaa mitä tahansa uutispalvelun tois teuttamisessa käytetyistä ulkoisista sisältölähteistä. Alan ammattilaisille on selvää, että IP-verkko 25 edustaa tässä useita eri tyyppisiä verkkorakenteita, ja ratkaisu on vastaavasti sovellettavissa useisiin kiinteisiin käyttäjälaitteisiin 29, joita varten sovelluspalvelimeen AS voidaan järjestää pääsy.

Perustettaessa palvelua sen operaattori, tässä ensimmäinen sisältö- 20 lähde CS1 luo palvelunäkymän. Kuvio 3 havainnollistaa esimerkin palvelu- ..... näkymästä, joka liittyy esillä olevaan suoritusmuotoon. Palvelunäkymä 30 vas- • · \..'t taa sisällöllistä yksikköä, joka muodostuu joukosta sivuja P1-P6, jotka on tar- '·*,* koitus saattaa käyttäjien saataville palvelun yhteydessä. Tekniikan tason sovel- • · · *·:·* luksissa tällaiset sivut ovat eri muotoisia, tallennettu erillisinä tiedostoina ja an- • · * ϊ.ϊ : 25 nettu käyttäjien saataville verkon välityksellä. Esillä olevassa keksinnössä sivut » · : on kuitenkin annettu saataville palvelunäkymällä, jossa on yhteinen rakenteel- i,,.*! linen muoto-osa, joka on yhteinen kaikille palvelun sivuille P1-P6. Siten palve lunäkymä 30 muodostaa rakenteellisen määrityksen DEF 31, joka käsittää elementtejä f 1, f2, ..., jotka ohjaavat palvelun sivujen yhteistä rakenteellista .···. 30 muoto-osaa. Tällaiset elementit voivat ohjata esimerkiksi näyttöominaisuuksia, \ kuten taustan väriä, palveluntarjoajan standardilogoja, fontteja. Palvelunäkymä • · · 30 muodostaa myös sisältömäärityksen CONT 32, joka käsittää määritykset palvelun sivuille sisällytettäville sisältöelementeille CONT c11, c2, c13, c21, ·*·*: c22, c23, jne. Sivu P3 on siten erillinen tulostusyksikkö, joka voidaan luoda yh- 35 distämällä palvelunäkymän rakenteellinen määritys DEF 31, ja sisältöelementit c31, c32, c33.

118666 g

Kun palvelun tarjoaja on perustanut sopivalla tavalla palvelunäkymän, se siirretään sovelluspalvelimelle AS26. Tämän jälkeen, kun AS 26 vastaanottaa käyttäjälaitteelta UE 21 palvelunäkymään liittyvän pyynnön, se käynnistää muokkaustoimintosarjan, joka kerää ja noutaa ensimmäisestä sisältö-5 lähteestä CS1 ja/tai jostakin toisesta sisältölähteestä CS2 palvelunäkymän si-sältöelementit CONT (c11, c12, .... c63), ja pakkaa nämä ladattavaksi palvelupaketiksi, paketti ladataan pyytävään käyttäjälaitteeseen UE 21.

Kun palvelun tarjoaja on perustanut sopivalla tavalla palvelunäkymän, se voidaan vastaavasti siirtää käyttäjälaitteelle 21, joka päättää tilata pallo velun. Rakenteellinen määritys DEF 31 on käyttäjälaitteessa, ja kun uusi palvelupaketti ladataan AS:lta 26, palvelupaketin sisältöelementit voidaan yhdistää rakenteellisen määrityksen kanssa siten, että yksi tai useampia palvelunäkymän sivuja voidaan tulostaa UE:!la 21. Käyttäjä vastaanottaa yhdellä latauksella palvelun merkitykselliset sivut, ja voi sen jälkeen nopeasti selata koko palve-15 lun välityksellä jaeltavaksi sisällön. Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisemmin esillä olevan keksinnön toteutus kuvion 2 rakenteen elementeissä.

Tulee huomata, että vaikka suoritusmuotona käytetyssä toteutuksessa erilaisten elementtien toiminnot kuvataan erikseen, on selvää, että toiminnallisen vastuun omistus ei ole olennaista esillä olevalle keksinnölle. Ele-20 mentit voidaan toteuttaa yhdellä fyysisellä elementillä, tai kuvatut toiminnalli-suudet voidaan jakaa useisiin fyysisiin elementteihin, riippuen käytettävästä *..! suoritusmuodosta.

• « · *·*/ Kuvion 4 vuokaavio esittää esimerkin sovelluspalvelimen toiminnas- ta kuvion 3 yhteydessä keskustellusta keksinnön suoritusmuodosta. Vaiheessa » · : 25 41 julkaisupalvelimena toimiva sovelluspalvelin vastaanottaa informaation uu- :,· · tispalvelun palvelunäkymästä. Tämä palvelunäkymä rakentaa uutispalvelun, joka jakelee ensimmäisen sisältölähteen CS1 uutissivuja, tässä päivittäisleh- den. Viesti voidaan vastaanottaa verkon välityksellä päivittäislehden palveli- :\a men toimiessa ensimmäisenä sisältölähteenä CS1. Luonnollisesti palve- ,···. 30 lunäkymä voidaan vaihtoehtoisesti muodostaa sovelluspalvelimen käyttäjäliit- *" tymän välityksellä. Palvelunäkymä käsittää määrityksen joukolle palvelunäkymiä mässä saataville annettavia sisältöelementtejä. Sisältöelementti määritetään • · · edullisesti sisältöelementtien tunnisteeksi ja sen resurssitiedoston osoitteeksi, « jossa sisältöelementin tieto on sovelluspalvelimen saatavilla. Edullisesti palve-35 lunäkymä käsittää myös määrityksen tapahtumista, jotka Hipaisevat palvelun seuraavat tapahtumat. Palvelunäkymän vastaanottaminen käynnistää uuden palvelun jä mahdollistaa sovelluspalvelimen keksinnönmukaisen toiminnan.

10 118666

Kutakin palvelua vastaan on olemassa ainakin yksi, mutta tyypillisesti useampi kuin yksi, ehto joka Hipaisee ladattavan palvelupaketin tuottamisen AS:llä. Uusi paketti voidaan tuottaa esimerkiksi ennalta määrätyin väliajoin ajastimen mukaisesti, vasteena mille tahansa ensimmäiseltä tai toiselta vas-5 taanotettuun uuteen informaatioon, tai vasteena käyttäjälaitteelta tulleeseen pyyntöön. Muitakin liipaisupisteitä voidaan käyttää poikkeamatta esillä olevan keksinnön suojapiiristä. Vaiheessa 42 AS tarkistaa onko liipaisuehto täytetty, Jos ei, AS pysyy valmiustilassa ja tarkistaa ehdon uudelleen määrätyn aikavälin jälkeen. Jos liipaisuehto täytyy, AS lukee palvelunäkymän (vaihe 44) ja al-10 kaa koota ladattavaa palvelunäkymää.

Kokoamisvaihe 45 käsittää palvelunäkymässä viitattujen resurssi-tiedostojen hakemisen. Sisältölähteet ovat voineet syöttää informaation sovelluspalvelimelle, ja haku voidaan siten toteuttaa pelkällä sovelluspalvelimen muistitoiminnolla. Informaatio voidaan kuitenkin säilyttää myös ulkoisella sisäl-15 tölähteellä ja se on vain haettava sovelluspalvelimelle sovelluspalvelimen ja vastaavan sisältölähteen välisen verkkoyhteyden välityksellä. Edullinen menetelmä informaatioon viittaamiseksi on käyttää extensible markup language (XML) -kieltä, yleistarkoituksellista merkkauskieltä, jonka ansiosta tietoa voidaan jakaa erilaisten järjestelmien, erityisesti Intemet-järjestelmien, välillä. 20 XML esiintyy tekstinä, (interspersed with markup), joka ilmaisee hierarkkisen eron merkkitiedon, säiliötyyppisten elementtien ja näiden elementtien attribuut- • · tien välillä. Informaation jakaminen XML:n välityksellä on alan ammattilaiselle ***.' tunnettua, eikä sitä kuvata yksityiskohtaisesti tässä.

• I *

Kokoamisvaihe voi käsittää myös joidenkin sovelluspalvelimen ja :·: : 25 käyttäjälaitteen väliseen kommunikaatioon liittyvien lisäattribuuttien sisällyttä- • * : misen. Tällaiset attribuutit voivat käsittää esimerkiksi informaation paketin iden- ί.*.": titeetistä ja/tai ajoituksesta, joitakin muotokomentoja, joilla täydennetään tai yli tetään palvelun päärakennemäärityksistä.

·*·., Kokoamisen jälkeen palvelupakettia varten oleva esimerkkitieto voi- .***. 30 si olla seuraavanlainen: • · • · * <c11> *···* <c12> ϊΤ: <c13> 35 <c21> • · <c22> <c23> ' 11 118666 <c31> <...> <c61> <c62> 5 <c63> <edition> <options> jossa <Qj> viittaa sisältöelementteihin, jotka voivat käsittää eri tyyppistä tietoa, mukaan lukien tekstiä, kuvia, ääntä, skriptejä, jne.

10 <edition> käsittää informaation tietystä paketista, esimerkiksi päivä- ja aika-leiman, ja <options> käsittää määritykset näytössä esitetyistä optioavaimista. On huomattava, että vain esillä olevan keksinnön ymmärtämiseksi tarvittavat elementit kuvataan. Alan ammattilaiselle on selvää, että paketti voi sisältää useita määri-15 tyksiä, joita ei ole näytetty tai selitetty tässä.

Kokoamisvaiheen päätösvaihe on pakkaus. Pakkauksessa tieto koodataan kompaktiin muotoon hyödyntämällä tiedon tunnettuja ominaisuuksia siten, että alkuperäinen tieto voidaan palauttaa purkamalla pakkaus. Pakkaus on edullista, mutta se ei ole pakollinen toimintosarja käyttäjälaitteelle menevien 20 lähetysten kaistanleveyden käytön minimoimiseksi. Alan ammattilaisille on ole-•v< massa joukko vaihtoehtoisia pakkausmenetelmiä, esimerkiksi LZSS-koodaus, LZW-koodaus, Huffman.koodaus, aritmeettinen koodaus, jne.

• · · *·*/ Kokoamisen jälkeen palvelupakkaus annetaan palvelun tilaajien "···’ käyttäjälaitteiden saataville (vaihe 46), välineiden informaation tarjoamiseksi ol- : 25 lessa riippuvainen määritetystä liipaisuehdosta. Esimerkiksi jos palvelupaketti • · ;.· : kootaan vasteena pyynnölle käyttäjälaitteelta, se voidaan lähettää suoraan pyytävälle käyttäjälaitteelle. Vastaavasti, jos palvelupakkaus kootaan vasteena jollekin muulle, tyypillisesti verkkoperusteiselle ehdolle, uusi koottu paketti tar- j\. jotaan ladattavaksi AS:ään.

• .···. 30 Keksinnön kuvatun suoritusmuodon toteutusta sovelluspalvelimessa on havainnollistettu viittaamalla kuvioon 5, jossa käsittää toiminnallisen kuva- *♦:·* uksen sovelluspalvelimesta. Verkkosolmu käsittää prosessorivälineet 51 eli ··· elementin, joka olennaisesti käsittää aritmeettisen logiikkayksikön, joukon eri-koisrekistereitä ja ohjauspiirejä. Prosessorivälineisiin on liitetty muistivälineet 35 52, tietoväline johon konekoodattua dataa tai ohjelmia tai käyttäjätietoa voidaan tallentaa. Muistivälineet käsittävät tyypillisesti muistiyksiköitä, jotka mahdollistavat sekä lukemisen että kirjoittamisen (RAM), ja muistia, jonka sisältöä 12 118666 voidaan vain lukea (ROM). Yksikkö käsittää lisäksi liityntäyksikön 53, jossa on syöttöyksikkö 54 tiedon syöttämiseksi yksikössä suoritettavaa sisäistä käsittelyä varten, ja tulostusyksikkö 55 tiedon tulostamiseksi yksikön sisäisistä prosesseista. Esimerkkeihin tällaisista syöttövälineistä kuuluu pistoyksikkö, joka 5 toimii yhdyskäytävänä informaatiolle, joka on kuljetettu sen ulkoisiin liitospistei-siin. Informaation vastaanottamiseksi sovelluspalvelimen operaattorilta, sovelluspalvelin voi käsittää myös näppäimistön tai kosketusnäytön, mikrofoninen, tai vastaavan. Esimerkkeihin mainituista tulostusvälineistä kuuluu pistoyksikkö, joka syöttää tietoa sen ulkoisiin liityntäpisteisiin kytkettyihin johtimiin. Informaa- 10 tion antamiseksi sovelluspalvelimen operaattorille, välineet voivat myös käsittää näytön, kosketusnäytön, kovaäänisen, tai vastaavan. Prosessorivälineet 51, muistivälineet 52, ja liityntälohko 53 on sähköisesti liitetty toisiinsa vastaanotettuun ja/tai tallennettuun tietoon kohdistuvien toimintojen järjestelmällisen suorittamisen mahdollistamiseksi ennalta määrättyjen, olennaisesti yksik- 15 köön ohjelmoitujen prosessien mukaisesti. Keksinnönmukaisissa ratkaisuissa operaatiot käsittävät toiminnot edellä esitettyjen sovelluspalvelimen toimintojen toteuttamiseksi.

Kuvion 6 vuokaavio havainnollistaa esimerkin käyttäjäpäätelaitteen toiminnallisuudesta keksinnön kuviossa 3 esitetyn suoritusmuodon valossa.

20 Aloitettaessa palvelu, palvelun tilaajan käyttäjäpäätelaitteeseen järjestetään , päätelaitesovellus, joka mahdollistaa palvelun käytön. Vaiheessa 61 käyttäjä- * · · päätelaite vastaanottaa selaimen, joka liittyy uutispalvelin palvelunäkymään v : (service view, SV). Tämä selain on järjestetty toteuttamaan päätelaitetoimin- nallisuuden kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä esitetyn uutispalvelun käyttämiseksi.

25 Selain voidaan toimittaa verkossa ilmarajapinnan yli sanomassa. Luonnollisesti : j‘: palvelunäkymä voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa käyttäjäpäätelaitteen sovel- :***· ^ohjelmointirajapintojen (application programming interface, API) välityksellä.

Palvelunäkymään liittyvä selain toimii palvelunäkymän rakenteellisen määrityk- :·, sen mukaisesti, minkä määrityksen mukaan käyttäjäpäätelaite pystyy identifi- • ♦· 30 oimaan palvelupaketissa vastaanotetut sisältöpaketit ja tulostamaan ne sopi-"* vasti, esimerkiksi käyttäjäpäätelaitteen näytön välityksellä. Palvelunäkymä voi myös käsittää muita määrityksiä, jotka ohjaavat koko palvelun toteutusta.

Vaiheessa 62 käyttäjälaite tarkistaa tarvitaanko uusi palvelupaketti.

.···. Jos palvelu toteutetaan push-palveluna, uuden palvelupaketin saatavuus voi- • · · 35 daan havaita vastaanotettaessa uusi toimitettu paketti. Jos palvelu toteutetaan puli-palveluna, uuden palvelupaketin saatavuus voidaan todeta esimerkiksi perättäisten^latauksien välistä aikaväliä mittaavan ajastimen ylittymisenä. Käyttö- 13 118666 jäpäätelaite voi vaihtoehtoisesti vastaanottaa ilmaisun, joka koskee uutta päivitettyä pakettia sovelluspalvelimella. Käyttäjäpäätelaite voi myös vastaanottaa käyttäjältä päätelaitteen käyttöliittymän välityksellä komennon toimittaa uusi palvelupaketti käyttäjäpäätelaitteen näytölle. Suojapiirin sisällä on olemassa 5 useita mahdollisia tapoja havaita ja Hipaista uuteen palvelupakettiin liittyvät toimintosarjat.

Jos uusi palvelupaketti tarvitaan (vaihe 63), käyttäjäpäätelaite toteuttaa tarvittavat toimenpiteet palvelupaketin noutamiseksi (vaihe 64). push-palveluiden tapauksessa uusi palvelupaketti on jo käyttäjäpäätelaitteessa ja se 10 täytyy vain hakea jatkokäsittelyä varten. Pull-palveluiden tapauksessa käyttäjäpäätelaite tuottaa pyynnön, lähettää sen sovelluspalvelimelle, ja vastaanottaa vastauksessa sovelluspalvelimen edellä kuvatulla tavalla kokoaman palvelupaketin.

Vaiheessa 65 käyttäjäpäätelaite hakee palvelunäkymän rakenteelli-15 sen määrityksen, yhdistää (vaihe 66) sen palvelupaketissa vastaanotettuihin sisältöyksiköihin ja tulostaa (vaihe 67) sen ennalta määrätyssä muodossa käyttäjäpäätelaitteen tilaajalle. Käyttäjä vastaanottaa kaikki palvelun merkitykselliset sivut P1...P6 ainoastaan yhden ilmarajapinnan yli suoritettavan toimintosarjan välityksellä ja voi tämän jälkeen tarkastella sivuja yksitellen, esimerkiksi 20 käyttäjäpäätelaitteen näyttöikkunassa.

: V. Kuvattujen mekanismien toteutusta käyttäjälaitteessa on kuvattu viit- [···. taamalla kuvioon 7, joka käsittää toiminnallisen kuvauksen käyttäjälaitteesta • · ♦ UE. Käyttäjälaite UE käsittää prosessorivälineet 710 eli elementin, joka olen- /’·;* naisesti käsittää aritmeettisen logiikkayksikön, joukon erikoisrekistereitä ja oh- • · · ;··*/ 25 jauspiirejä. Prosessorivälineisiin on liitetty muistivälineet 715, tietoväline johon :·· : konekoodattua dataa tai ohjelmia tai käyttäjätietoa voidaan tallentaa. Muistivä- ··· lineet käsittävät tyypillisesti muistiyksiköitä, jotka mahdollistavat sekä lukemisen että kirjoittamisen (RAM), ja muistia, jonka sisältöä voidaan vain lukea (ROM). Käyttäjälaite UE käsittää lisäksi käyttöliittymälohkon 720, jossa on 30 syöttöyksikkö 725 tiedon syöttämiseksi käyttäjän toimesta yksikössä suoritet- • · · *. tavaa sisäistä käsittelyä varten, ja tulostusyksikkö 730 tiedon tulostamiseksi • * · käyttäjälle yksikön sisäisistä prosesseista. Esimerkkeihin tällaisista syöttöväli- • * ’·;·* neistä kuuluu näppäimistö, kosketusnäyttö, mikrofoni, tai vastaava. Esimerk- :T: keihin tällaisista tulostusvälineistä kuuluu näyttö, kosketusnäyttö, kovaääninen, ·:··· 35 tai vastaava. Käyttäjälaite UE käsittää myös viestintäyksikön 735, johon on ra kennettu vastaanottovälineet 740 informaation vastaanottamiseksi ilmarajapin-naSta ja Sen prosessoimiseksi syötettäväksi prosessorivälineisiin, sekä lähe- 14 118666 tysvälineet 745 informaation vastaanottamiseksi prosessorivälineiltä ja sen li-säkäsittelemiseksi ilmarajapinnan yli tapahtuvaa lähetystä varten. Tällaisen viestintäyksikön toteutus on alan ammattilaiselle tunnettua. Prosessorivälineet 710, muistivälineet 715, ja käyttöliittymälohko 720, ja viestintäyksikkö 735 on 5 sähköisesti liitetty toisiinsa vastaanotettuun ja/tai tallennettuun tietoon kohdistuvien toimintojen järjestelmällisen suorittamisen mahdollistamiseksi ennalta määrättyjen, olennaisesti kytkentäyksikköön ohjelmoitujen prosessien mukaisesti. Keksinnönmukaisissa ratkaisuissa operaatiot käsittävät toiminnot edellä esitettyjen käyttäjäpäätelaitteen toimintojen ja rajapintojen toteuttamiseksi.

10 Toinen informaation jakeluun liittyvä ongelma on ollut se, ettei pal velua ole ollut mahdollista räätälöidä vastaanottopään, eli palvelun tilaajan tai käsillä olevan käyttäjäpäätelaitteen mukaisesti.

Esimerkiksi käyttäjälaite UE voi olla yksinkertainen vain puhetarkoi-tuksiin sopiva päätelaite tai se voi olla useisiin erilaisiin palveluihin sopiva pää-15 telaite, joka toimii palvelualustana ja tulee erilaisten palveluun liittyvien toimintojen latausta ja suoritusta. Kun uusia palveluita tuodaan markkinoille, on huomattu, että erityyppisten käyttäjälaitteiden toiminnallisuussaijat ja näyttö-ominaispiirteet eroavat toisistaan merkittävästi, eikä palveluita siten voida tarjota yhtenäisesti vaan ne täytyisi räätälöidä erikseen eri tyyppisille päätelaitteille. 20 Tällainen räätälöinnin tarve on merkittävästi hidastanut palveluiden toteutuksia.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi sisällön tarjoajat ovat tuottaneet • · erityyppisille käyttäjäpäätelaitteille erillisiä ladattavia sivuja. Tämä on lisännyt · · sisällön tarjoajapuolella tarvittavaa toteutustyön määrää ja siten vähentänyt palvelun tuottavuutta. Käyttäjäpuolella käyttäjän on pitänyt tietää oman pääte- • · · : 25 laitteensa rakenteen ja version ja hakea sivuista ladattavaksi oikea versio.

• · * * : Käyttäjien mielestä tällaiset toiminnot ja vaatimukset ovat epämiellyttäviä ja si- • · · ten he mieluummin jättävät palvelun käyttämättä kuin kuluttavat aikaa sopivan viestinnän säätämiseksi päätelaiteensa ja sovelluspalvelimen välillä.

Toisaalta perinteisissä verkkosivuissa tai mobiilisivuissa sisällön tar-30 joaja tarjoaa useita sivuja ladattavaksi, ja tilaaja vain valitsee haluaako ladata • * * *. sivun vai ei. Tilaajalla ei siten ole mitään keinoa vaikuttaa etukäteen siihen si- • · · ’;;;* sältöön, jonka hän haluaa ladata.

• · *···* Nämä ongelmat ratkaistaan esillä olevan keksinnön lisäsuoritus- :T: muodossa, joka mahdollistaa pitkälle viedyn räätälöinnin sovelluspalvelimella.

····: 35 Tätä suoritusmuotoa havainnollistetaan kuvion 8 vuokaavion avulla. Vuokaavi on vaiheet liittyvät kuvion 3 yhteydessä kuvatun sovelluspalvelimen toiminnallisuuteen puli-tyyppisen palvelun uutispalvelun yhteydessä. Vaiheessa 81 jul- 15 118666 kaisupalvelimena toimiva sovelluspalvelin vastaanottaa tiedon uutispalvelun palvelunäkymästä (service view, SV). Vaiheessa 82 sovelluspalvelin vastaanottaa myös käyttäjäpäätelaitteelta pyynnön, jossa pyydetään päivitetyn palvelupaketin lähetystä. Sovelluspalvelin lukee (vaihe 83) palvelunäkymän, joka 5 käsittää määrityksen joukosta sisältöelementtejä, ja jossa sisältöelementti on edullisesti määritetty sisältöelementtien tunnisteina ja sellaisina resurssitiedos-tojen osoitteina, joissa sisältö on sovelluspalvelimen saatavilla. Lisäksi sovelluspalvelin tarkistaa sisältääkö käyttäjälaitteelta vastaanotettu pyyntö räätälöinti-ilmaisun. Räätälöinti-ilmaisu viittaa pyyntöön sisällytettyyn informaatioele-10 menttiin, esimerkiksi tunnisteen, bittikartan tai rakenteellisen datalohkon muodossa. Jos tällainen räätälöinti-ilmaisu löydetään (vaihe 84) pyynnöstä, sovelluspalvelin tulkitsee ilmaisun ja erottaa (vaihe 85) joukosta palvelupyynnön si-sältöyksiköitä räätälöinti-ilmaisun mukaiset sisältöyksiköt. Tämän jälkeen erotetut sisältöyksiköt kootaan (vaihe 86) edellä kuvatulla tavalla ja lähetetään 15 käyttäjälaitteelle. Jos räätälöinti-ilmaisua ei löydetä pyynnöstä (vaihe 84), toimintosarja siirtyy suoraan kokoamisvaiheeseen.

Esitetty suoritusmuoto on edullinen siksi, että se tarjoaa välineet, joilla olennaisesti eliminoidaan tarve palvelunäkymän päätelaitekohtaisille versioille. Palvelukohtainen selain, toisin sanoen käyttäjäpäätelaitteessa oleva 20 päätelaitesovellus voidaan järjestää havaitsemaan joukko päätelaitteen omi-{*.*. naisuusyksityiskohtia, jotka ovat merkityksellisiä palvelun kannalta. Päätelait- teen kykeneväisyysinformaation havaitseminen on matkaviestinlaitteiden pe- • · · rustoiminnallisuus ja sen toteutus käyttäjäpäätelaitteiden laiterajapintojen väli- • · · tyksellä on alan ammattilaiselle tunnettua. Havaitseminen voidaan järjestää ta i-γ 25 pahtumaan esimerkiksi päätelaitesovelluksen asennuksen aikana, kun pääte-• · · ·· γ laite kytketään päälle, ja/tai määrätyin väliajoin päätelaitteen käytön aikana.

Kun pyyntö tuotetaan päätelaitesovellus sisällyttää automaattisesti yhden tai useampia ilmaisuja, joita voidaan käyttää sovelluspalvelimella palvelupaketin • *.· sisällön räätälöintiin. Tällainen ilmaisu voi olla esimerkiksi ilmaisu rajoitetusta 30 muistista, tai kyvyttömyydestä näyttää värikuvia, tai ilmaisu näyttöruudun koos- • \# ta. Pyynnön vastaanottamisen jälkeen sovelluspalvelin voi jättää pois määrät- ;;; tyjä s isä Itöy ksi kö itä, tai kokonaisten sivujen sisältöä, jotka kasvattavat palvelu- • φ **:** paketin kokoa: Etuna on, että sovelluspalvelin voi siten tuottaa päätelaitekoh- :T: täisen paketin, jossa osa palvelunäkymään alun perin luetelluista sisältöyksi- ·:··· 35 köistä sisällytetään tai pudotetaan pois sisältöyksiköiden ominaisuuksien ja päätelaitteen ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi suuret sisältöyksiköt, jotka sisältävät värikuvia tai laajakuvia voidaan jättää pois. Sisältölähteet voivat tar 16 118666 jota sisältöyksiköitä yhdessä sovitussa muodossa, palveluntarjoaja voi tarjota palvelunäkymän yhdessä sovitussa muodossa ja silti joustava päätelaitekoh-tainen räätälöinti on mahdollista.

Lisäksi kuvattu suoritusmuoto on edullinen siksi, että se tarjoaa 5 myös mahdollisuuden räätälöidä palvelua dynaamisesti yksittäisen palvelunti-laajan toiveiden mukaisesti. Päätelaitesovellus voidaan järjestää vastaanottamaan käyttäjäpäätelaitteen käyttöliittymän välityksellä ilmaisun toivotusta sisällöstä. Vastaavasti sisällön tarjoajat voidaan jäljestää varustamaan joihinkin si-sältöyksiköihin attribuutti, joka voidaan sovittaa yhteen tai useampaan indikaa-10 tioista. Tässä tapauksessa sovelluspalvelin voidaan jäljestää sisällyttämään palvelupakettiin vain sellaisia sisältöyksiköitä, joiden attribuutit vastaavat käyttäjälaitteen pyyntöön sisällytettyä ilmaisua tai sisällytettyjä ilmaisuja. Esimerkiksi sisältöyksikköihin voidaan täydentää attribuutti, joka liittää ne määrättyyn uutiskategoriaan, kuten talousuutisiin, urheilu-uutisiin, uutishälytyksiin, jne. Ti-15 laaja voi tällöin tahtoessaan ladata vain sen osan uutisista, joka häntä parhaillaan kiinnostaa. Toisena esimerkkinä, sisältöyksiköihin voidaan täydentää attribuutti, joka liittää ne tiettyyn hierarkiatasoon. Tilaajalla on tällöin mahdollisuus ladata vain se osa uutisista, jonka hierarkiataso ylittää pyynnössä annetut rajan.

20 Lisäksi esitetty suoritusmuoto on edullinen siksi, että se tarjoaa :v. myös välineet palvelun dynaamiseksi räätälöimiseksi käyttäjän sijainnin mu- • · I·.*, kaan. Päätelaitesovellus voidaan järjestää vastaanottamaan ilmaisun käyttäjän sijainnista. Tällainen ilmaisu voidaan esimerkiksi siirtää automaattisesti päätein;* laitteeseen integroidusta paikannuslaitteesta, se voidaan vastaanottaa verkos- • * · 25 ta tai käyttäjä voi antaa sen käyttäjäpäätelaitteen käyttöliittymän välityksellä.

: Vastaavasti sisällön tarjoajat voidaan järjestää tarjoamaan kaikkien tai joiden- • · · kin sisältöyksiköiden yhteydessä attribuutin, joka voidaan yhdistää määrättyyn paikkatietoon. Tällaisessa tapauksessa sovelluspalvelin voidaan järjestää si-säilyttämään palvelupakettiin vain sisältöyksiköitä, joiden attribuutit vastaavat 30 käyttäjälaitteen pyyntöön sisällyttämää ilmaisua tai sisällyttämiä ilmaisuja. Ti- • · · *, laajalle voidaan esimerkiksi siten tarjota mainoksia vain viihdytystilaisuuksista, • · · jotka ovat lähellä hänen nykyistä sijaintiansa.

• * *···* On huomattava, että tässä käsitellään vain joitakin esimerkkejä si- :T: sältöattribuuttien käytöstä. Esillä oleva keksintö pitää sisällään useita muita to- ·;··· 35 teutuksia, jotka ovat alan ammattilaiselle mahdollisia.

Tavanomaisiin informaation jakelujärjestelmiin liittyvä lisäongelma liittyy laskutukseen silloin, kun informaation siirto ei ole ilmaista. Aloittaessaan 17 118666 yksittäisen sivun lataamisen aktivoimalla hyperlinkin, tilaajalla ei tyypillisesti ole käsitystä siitä miten paljon informaatiota sivu sisältää. Jos sivu käsittää paljon sisältöä, sen lataus edellyttää massiivisen datansiirron josta voidaan laskuttaa tavukohtaisesti. Tyypillisesti tilaajat, jotka haluavat kontrolloida palvelun käy-5 töstä johtuvia kuluja, eivät pidä tällaisesta tilanteesta. Toisaalta, kuukausitilaus säädetään tyypillisesti keskimääräisen käytön mukaan, ja on siten joillekin tilaajille liian korkea ja joille käyttäjille liian matala. Optimaalisesti käyttöön perustuva laskutus olisi mieluisinta.

Esillä olevan keksinnön lisäsuoritusmuoto ratkaisee tämän ongel-10 man järjestelyllä, jossa sovelluspalvelin sisällyttää palvelupakettiin skriptin, joka saa käyttäjäpäätelaitteen tuottamaan ja lähettämään viestin tietoliikennejärjestelmän tiettyyn osoitteeseen. Viesti tähän osoitteeseen on järjestetty tuottamaan (premium charge ticket), joka vastaa yhteen yksittäiseen liittyvää laskutusta. Esimerkiksi palvelunäkymän ensimmäisen sivun sisältöyksikkö voi sisäl-15 tää skriptin, joka tuottaa merkkijonon ja lähettää tämän merkkijonon tekstiviestinä määrättyyn erillislaskutettavaan MSISDN-numeroon. Suoritusmuodon etuna on, että se tarjoaa yksinkertaisen ja helposti toteutettavan tavan siten, että palvelu voidaan laskuttaa käytön mukaan, eli ladattujen palvelupakettien määrän mukaan. Lisäksi tämän ansiosta voidaan tehdä dynaamisia laskutusstrate-20 gioita

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- ]···, nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi yhdelle palve- ♦ 1 ♦ ' . lulle voidaan määrittää useampia kuin yksi palvelunäkymiä. Osa sivuista voi- daan siten liittää yhteen palvelunäkymään ja osa sivuista toiseen näkymään • « · ;·γ 25 siten, että eri tyyppisillä uutisilla voi olla hieman erilainen ulkomuoto. Keksintö :·· i ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne ♦ ·· voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• · • · • ♦1 ··· • · • · »·« * • · · * · · ·1· ··· • · • · *·· • · · • · · # 1 · ·

Claims (18)

118666

1. Menetelmä informaation jakelupalvelun toteuttamiseksi tietoliikennejärjestelmässä, mainitun tietoliikennejärjestelmän käsittäessä palvelimen (26), käyttäjäpäätelaitteen (21) ja liityntäverkon (22, 23, 24, 25), joka mahdol-5 listaa informaation vaihtamisen palvelimen ja käyttäjäpäätelaitteen välillä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää: luodaan ainakin yksi informaation jakelupalvelun palvelunäkymä (30), jolloin palvelunäkymä käsittää yhden tai useampia sivuja (P1,..., P6), sivun ollessa erillinen tulostusyksikkö, joka käsittää yhdistelmän sisältötietoa ja 10 sivumääritystietoa siten, että sivun sivumääritystieto ohjaa sisältötiedon muotoa sivun tulostuksen aikana; järjestetään palvelimeen (26) muokkausvälineet kunkin palvelunäkymän yhden tai useamman sivun (P1,..., P6) sisältötiedon (32) kokoamiseksi ja palvelunäkymän yhden tai useamman sivun sisältötiedon pakkaamiseksi pal-15 velupaketiksi; tallennetaan ainakin yhden palvelunäkymän ainakin yksi sivumääritystieto (31) käyttäjäpäätelaitteeseen (21), jolloin kunkin erillisen sivumääritys-tiedon (31) muotoasetukset on järjestetty yhdistettäväksi palvelunäkymän määrättyjen yhden tai useamman sivun sisältötiedon (32) kanssa; 20 järjestetään käyttäjäpäätelaitteeseen (21) vastaanottovälineet palve- • V lupaketin vastaanottamiseksi palvelimelta, palvelupaketin sisältäessä yhden tai :T: useamman sivun sisältötiedon (32) yhdistettäväksi ainakin yhteen palvelun si- : vumääritystietoon (31); • · · : järjestetään käyttäjäpäätelaitteeseen tulostusvälineet ainakin yhden : 25 palvelun sivumääritystiedon ja palvelupaketissa olevan palvelun yhden tai use- • · · ämmän sivun sisältötiedon yhdistämiseksi, ja yhden tai useamman palve- • · *" lunäkymän sivun tulostamiseksi käyttäjäpäätelaitteella kulloistenkin muotoase- „ tusten mukaisesti.

• · : " 2. Tietoliikennejärjestelmä, mainitun tietoliikennejärjestelmän käsit- 30 täessä palvelimen (26), käyttäjäpäätelaitteen (21) ja liityntäverkon (22, 23, 24, : 25), joka mahdollistaa informaation vaihtamisen palvelimen (26) ja käyttäjä- ··· .***. päätelaitteen (21) välillä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: välineet (26, 21) ainakin yhden informaation jakelupalvelun palve- • · · *·’ ‘ lunäkymän (30) luomiseksi, jolloin palvelunäkymä käsittää yhden tai useampia 35 sivuja (P1, ..., P6), sivun ollessa erillinen tulostusyksikkö, joka käsittää yhdis- 118666 telmän sisältötietoa ja sivumäaritystietoa siten, että sivumääritystieto ohjaa sisältötiedon muotoa sivun tulostuksen aikana; palvelin (26), joka käsittää muokkausvälineet kunkin palvelunäkymän (30) yhden tai useamman sivun sisältötiedon (31) kokoamiseksi ja palve-5 lunäkymän yhden tai useamman sivun sisältötiedon pakkaamiseksi palvelupaketiksi; käyttäjäpäätelaitteen (21), joka käsittää: tallennusvälineet ainakin yhden palvelunäkymän (30) ainakin yhden sivumääritystiedon (32) tallentamiseksi, jolloin sivun määritystieto on järjestetty 10 yhdistettäväksi ja yhden tai useamman palvelunäkymän sivun sisältötiedon kanssa ja sivumääritystieto sisältää kuhunkin siihen yhdistettävään sisältötietoon kohdistettavat muotoasetukset; vastaanottovälineet palvelupaketin vastaanottamiseksi palvelimelta, palvelupaketin sisältäessä yhden tai useamman sivun sisältötiedon (31) yhdis-15 tettäväksi ainakin yhteen palvelun sivumääritystiedon (31) muotoasetuksiin; tulostusvälineet ainakin yhden palvelunäkymän sivumääritystiedon ja palvelupaketissa olevan yhden tai useamman sivun sisältötiedon yhdistämiseksi, ja yhden tai useamman palvelunäkymän sivun tulostamiseksi kulloistenkin muotoasetusten mukaisesti.

3. Palvelin (26), joka käsittää: liityntävälineet (103) informaation vaihtamiseksi käyttäjäpäätelait- • · teen kanssa liityntäverkon välityksellä; tunnettu viestintävälineistä (104) informaation jakelupalvelun ainakin yhden • · · .*" palvelunäkymän sivumäärityksen vastaanottamiseksi, jolloin palvelunäkymä i*V 25 käsittää yhden tai useampia sivuja, sivun ollessa erillinen tulostusyksikkö, joka • * · : käsittää yhdistelmän sisältötietoa ja sivumääritystietoa siten, että sivumääritys- *···: tieto ohjaa sisältötiedon muotoa sivun tulostuksen aikana; ja muokkausväiineistä (101) kunkin palvelunäkymän yhden tai use- • · • *·· ämmän sivun sisältötiedon kokoamiseksi, ja sisältötiedon ja yhden tai useam- 30 man palvelunäkymän sivun pakkaamiseksi palvelupakkaukseksi.

. 4. Patenttivaatimuksen3mukainen palvelin, tunnettu • · II! vastaanottovälineistä (104) palveluun liittyvän pyynnön vastaanot- ’*:** tamiseksi, sovitettu erottamaan pyynnöstä valintailmaisun; v*: muokkausvälineiden (101) ollessa jäljestetty: *:**: 35 määrittämään sisältöyksiköihin liittyvän attribuutin: ja 118666 pakkaamaan palvelupakettiin vain ne sisäitöyksiköt, joiden attribuutti vastaa valintailmaisua.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että muokkausvälineet (101) on järjestetty määrittämään attribuutin sisältöyksikön 5 ominaisuudesta, mainitun ominaisuuden liittyessä päätelaitteen kykenevyys-vaatimukseen.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että muokkausvälineet (101) on järjestetty määrittämään attribuutin merkin joka on sisällytetty sisältöyksikköön.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 3-6 mukainen palvelin, tun nettu siitä, että muokkausvälineet (101) on järjestetty sisällyttämään palvelupakettiin skriptin, jolla vastaanottava päätelaite saadaan tuottamaan ja lähettämään sanoman määrättyyn osoitteeseen tietoliikennejärjestelmässä.

8. Käyttäjäpäätelaite, joka käsittää: 15 liityntävälineet (835) palvelimen käyttämiseksi liityntäverkon välityk sellä; vastaanottovälineet (840) informaation jakelupalvelun ainakin yhden palvelunäkymän määrityksen vastaanottamiseksi, jolloin palvelunäkymä käsittää yhden tai useampia sivuja ja sivu on erillinen tulostusyksikkö, joka käsittää . 20 yhdistelmän sisältötietoa ja sivumääritystietoa siten, että sivumääritystieto oh- * * * ’ jaa sisältötiedon muotoa sivun tulostuksen aikana, tunnettu *·· •at : tallennusvälineistä (815) ainakin yhden palvelunäkymän sivumääri- . .*. tystiedon tallentamiseksi käyttäjäpäätelaitteeseen, jolloin sivumääritystieto on • * · ,**,* järjestetty yhdistettäväksi palvelunäkymän yhden tai useamman sivun sisältö- • · · 25 tiedon kanssa ja sivumääritystieto sisältää kuhunkin siihen yhdistettävään si- ·*.: ! sältötietoon kohdistettavat muotoasetukset; • · · vastaanottovälineistä (840) palvelupaketin vastaanottamiseksi palvelimelta, palvelupaketin käsittäessä palvelunäkymän yhden tai useamman si-vun sisältötiedon yhdistettäväksi ainakin yhden palvelunäkymän ainakin yhden ;"*· 30 sivumääritystiedon muotoasetusten kanssa; • · * > \ tulostusvälineistä (830) palvelunäkymän ainakin yhden sivumääri- *;!;* tystiedon ja vastaavan tai vastaavien palvelupaketissa olevan yhden tai use- * * *·;·* ämmän sivun sisältötiedon yhdistämiseksi ja palvelunäkymän yhden tai use- ämmän sivun tulostamiseksi kulloistenkin muotoasetusten mukaisesti. φ ·:··· 35

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen käyttäjäpäätelaite, tunnettu siitä, että vastaanottovälineet (840) käsittävät pyyntövälineet (810) palvelimelle 118666 osoitetun palvelupakettia koskevan pyynnön aloittamiseksi, palvelupaketin käsittäessä yhden tai useamman sivun sisältötiedon yhdistettäväksi ainakin yhden palvelunäkymän ainakin yhden sivumääritystiedon kanssa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttäjäpäätelaite, tunnet-5 t u siitä, että pyyntövälineet (810) on järjestetty sisällyttämään pyyntöön valin- tailmaisun.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen käyttäjäpäätelaite, tunnettu siitä, että ilmaisu liittyy vaadittavaan päätelaitteen kykenevyyteen.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen käyttäjäpäätelaite, tun-10 n e 11 u siitä, että ilmaisu liittyy sisältöyksikön kategorisointiin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen käyttäjäpäätelaite, tunnettu siitä, että kategorisointi on ilmaistu numerona, joka edustaa sisällön hierarkkista tasoa.

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-13 mukainen käyttäjäpää-15 telaite, tunnettu siitä, että vastaanottovälineet (840) on järjestetty vastaanottamaan palvelupaketissa skriptin; ja pyyntövälineet (810) on järjestetty tuottamaan ja lähettämään viestin määrättyyn tietoliikennejärjestelmän osoitteeseen, vasteena vastaanotetulle palvelupaketille.

15. Menetelmä informaation hallitsemiseksi tietoliikennejärjestelmän palvelimella, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää: • · vastaanotetaan (41) informaation jakelupalvelun palvelunäkymä, jol-loin palvelunäkymä käsittää yhden tai useampia sivuja, sivun ollessa erillinen • * · tulostusyksikkö, joka käsittää yhdistelmän sisältötietoa ja sivumääritystietoa si- ;·γ 25 ten, että sivumääritystieto ohjaa sisältötiedon muotoa sivun tulostuksen aikana, • · ·*"/ kootaan (45) yhden tai useamman sivun sisältötieto palvelunäky- mässä olevien sisältötietomääritysten mukaisesti, ja pakataan palvelunäkymän yhden tai useamman sisältötieto palvelupaketiksi.

• · • *·· 16. Menetelmä informaation näyttämiseksi tietoliikennejärjestelmän 30 käyttäjäpäätelaitteessa, t u n n e 11 u siitä, että menetelmä käsittää: . \.m vastaanotetaan (61) ainakin yksi informaation jakelupalvelun palveli:] lunäkymä, jolloin palvelunäkymä käsittää yhden tai useampia sivuja, sivun ol- **:** lessa erillinen tulostusyksikkö, joka käsittää yhdistelmän sisältötietoa ja sivu- määritystietoa siten, että sivumääritystieto ohjaa sisältötiedon muotoa sivun tu-*:*: 35 lostuksen aikana, 118666 tallennetaan ainakin yhden palvelunäkymän ainakin yksi sivumääri-tystieto, jolloin määritystieto on järjestetty yhdistettäväksi palvelunäkymän yhden tai useamman sivun sisältötiedon kanssa ja sivumääritystieto sisältää kuhunkin siihen yhdistettävään sisältötietoon kohdistettavat muotoasetukset; 5. vastaanotetaan (64) palvelimelta palvelupaketti, joka käsittää palve lunäkymän yhden tai useamman sivun sisältötiedon yhdistettäväksi ainakin yhden palvelunäkymän sivumääritystiedon muotoasetusten kanssa; yhdistetään (66) palvelunäkymän ainakin yksi sivumääritystieto ja palvelupaketissa oleva yhden tai useamman sivun sisältötieto, ja tulostetaan 10 palvelunäkymän yksi tai useampia sivuja käyttäjäpäätelaitteella kulloistenkin muotoasetusten mukaisesti.

17. Tietokoneen ohjelmatuote, joka on suoritettavissa palvelimella, tunnettu siitä, että tietokoneen ohjelmatuotteen suoritus palvelimella saa palvelimen suorittamaan patenttivaatimuksen 15 menetelmän vaiheet.

18. Tietokoneen ohjelmatuote, joka on suoritettavissa käyttäjäpääte laitteella, tunnettu siitä, että tietokoneen ohjelmatuotteen suoritus palvelimella saa käyttäjäpäätelaitteen suorittamaan patenttivaatimuksen 16 menetelmän vaiheet. M · • « I • 1 • · • ·· • · 1 • 1 t • · • · · • · · t · • · · • · · ··· · • · • 1 · • · 1 »»I I • · 1 • · · • · · • · • · • 1· • · · • · • · • · · 1 · • · · • · · • · • 1 • · · • · · • · · • · · · 118666