FI118609B - Operaatiovalaisin - Google Patents

Description

118609

OPERÄÄTIOVALAISIN

Tämän keksinnön kohteena patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen operaatiovalaisin, erityisesti hammaslääketieteellisen ope-5 raatioiden yhteydessä käytettävä LED-valaisin.

Tunnetun tekniikan mukaisissa LED-valolähteissä on yleisesti käytetty ratkaisua, jossa tavallinen hehkulamppu on yksinkertaisesti korvattu valodiodilla eli LEDillä. Emittoidessaan va-10 loa puolijohteen pinnalta LED tuottaa intensiteettijakautuman, jonka voimakkuus on verrannollinen siihen kulmaan, joka muodostuu tämän pinnan normaalin ja havaitsijan välille. LED valaisee eniten pinnan normaalin suuntaan ja valon intensiteetti heikke-nee sitä mukaa mitä suuremmassa kulmassa pinnan normaalista LE-15 Diä katsellaan. Sivultapäin katsottuna emittoiva pinta ei käytännössä valaise enää lainkaan.

Monilta valaisimilta edellytetään hallitun valokuvion muodostamista ja mahdollisuutta häikäisyn eliminointiin. Hammaslääke-20 tieteellisten operaatiovalaisimien osalta mm. näihin ominai suuksiin liittyviä kriteereitä on määritelty standardissa ISO ; 9680. Standardi edellyttää mm., että valaisimen muodostamassa ", valokuviossa on yhtäältä oltava alue, jolla valon intensiteetti • " * on riittävän voimakas mutta samalla tasainen, ja toisaalta po- • · * · .···. 25 tilaan häikäistymisen estämiseksi valaisimen muodostaman valo-* · : .· kuvion reunan on oltava riittävän terävä, ts. sellainen että » · · intensiteetti laskee riittävän nopeasti valokuvion reunalla.

• S ·*♦ . , LED-valaisimissa on tunnettua järjestää heijastin valoa emit- • · · • · · ( ( “*.* 30 toivan pinnan normaaliin nähden kulmassa emittoituvan valon ke-« · *;** räämiseksi ja suuntaamiseksi. Tällainen rakenne voi olla toteu- ··· V : tettu esimerkiksi siten, että LEDin emittoiva pinta on suunnat- • * · tu kohti valaistavaa kohdetta ja heijastin on järjestetty ke-räämään ja fokusoimaan LEDi pinnan normaaliin nähden olennai- • · • · 35 sesti suuressa kulmassa lähtevää valoa kohti valaistavaa koh- detta. Kun esimerkiksi hammaslääketieteellisen operaatiovalisin • · 2 118609 kyseessä ollessa valaistavan pinnan ja LEDin välinen etäisyys on tällaisissa ratkaisuissa merkittävästi suurempi kuin heijastimen dimensio rakenteen optisen akselin suunnassa, saadaan tällaisella heijastimella kerättyä ja fokusoitua valaistavalle 5 pinnalle ainoastaan sellainen osa LEDin pinnasta kulmassa emittoituvasta valosta, jonka intensiteetti on suhteellisen vähäistä. Näin valosta saadaan hyödynnettyä ainoastaan valo joka emittoittuu LEDistä olennaisesti kohtisuoraan sekä suhteellisen pienen intensiteetin omaava suuressa kulmassa LEDin pinnasta 10 emittoituva osa, suhteellisen suuren intensiteetin omaavan pienessä kulmassa emittoituvan valon jäädessä hyödyntämättä. Toisaalta ajatellen operaatiovaloa, juuri tämä osa emittoituvasta valosta jota heijastin ei pysty keräämään on omiaan loiventamaan muodostuvan valokuvion reunaa, siis käytännössä aiheutta-15 maan häikäisyä.

Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa on tunnettua käyttää LED-valolähteen edessä myös linssiä valonkeruukyvyn parantamiseksi, siis keräämään LEDin pinnasta kulmassa emittoituvaa va-20 loa. Linssillä on pyritty keräämään oleellisesti se osuus ava-ruuskulmasta, jota heijastimella ei voida kerätä. Linssi voi . .·. olla erillinen tai integroitu suoraan LEDiin. Linssi on siis ··· ;·. sijoitettava heijastimen sisälle, ja olennaisen lähelle valoa • ·· ··.·. emittoivaa pintaa, ja jottei se tällöin varjostaisi heijastimen • « • · 25 pinnasta valaistavaan kohteeseen heijastuvaa valoa on sen olta- • · va dimensioiltaan riittävän pieni, kuten olennaisesti valoa » · i *".* emittoivan pinnan kokoinen. Tällaisen valolähteen tuottaman va- • ! ** lokuvion intensiteetti jää suhteellisen alhaiseksi ja reunat , , loiviksi.

* · · * · · '** * 30 ·»* • · *·;·* Valoa emittoivan pinnan normaali voidaan järjestää myös osoit- • · · ί,ί! tamaan poispäin valaistavasta pinnasta sijoittamalla heijastin valoa emittoivan pinnan suuntaan. Yksi tällainen heijastinrat-··*·, kaisu on esitetty patenttijulkaisun WO 02/06723 kuviossa 4.

i · 35 Julkaisun mukaisesta koverasta pinnasta heijastuvalla valolla on samanlainen jatkuva intensitteettijakauma kun LEDistä emit- • · 118609 3 toituneella valolla, minkä seurauksena myöskään heijastuvan valokuvion reunoille ei muodostu voimakasta kontrastia, ts. tässäkin tapauksessa valokuvion reuna jää loivaksi.

5 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaiseksi uudenlainen heijastimen käsittävä LED-operaatiovalaisin, jossa valolähteestä emittoituva valo saadaan kerättyä suurella hyötysuhteella muodostamaan valaistavalle pinnalle olennaisesti tietyn muotoinen ja kokoinen valokuvio. Tavoitteena on myös saada aikaiseksi 10 rakenne, jolla voidaan päästä hyvään valon intensiteettiin valaistavalla pinnalla suhteellisen pienellä määrällä ja/tai pienitehoisilla LEDeillä.

Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen olennaisia piir-15 teitä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa. Keksinnön mukaiseen rakenteeseen kuuluu siis, edullisesti lukuisia, olennaisen tasomaisia heijastavia pintoja, jotka on järjestetty valaisimeen tietyllä seuraavassa tarkemmin esitettävällä tavalla. Keksinnön mukaisella valaisimella voidaan tuottaa olennaisen 20 tasaisen intensiteetin omaava valokuvio. Keksintö tarjoaa valaisimen perusrakenteen, jossa yksinkertaisesti komponenttien . dimensioita ja keskinäistä asemointia muuttamalla saadaan hei- *·· posti aikaiseksi tietyn muotoisia ja/tai tietynlaisen puolivar-jon käsittäviä valokuvioita eri etäisyyksillä valonlähteestä • .···. 25 sijaitseville valaistaville pinnoille. Keksinnön mukaisella ra-• · .**! kenteella voidaan toteuttaa valokuvio, jossa valokuvion reunan • · · ' ^ • · · kontrasti voidaan järjestää halutuksi. Valaisimen perusrakenne • · *** mahdollistaa erilaisten valokuvioiden tuottamisen että ilman , , valokeilaa tarvitsee kollimoida.

; 30 • « *·*·* Keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan täsmälli- ··· V : semmin seuraavassa viitaten myös oheisiin kuvioihin, joista ··· • · • · »#* ;·*·. kuvio 1 esittää yhtä tekniikan tason mukaista valolähdettä, • · 35 • · 4 118609 kuvio 2 esittää linssillä varustettua tekniikan tason mukaista valolähdettä, kuvio 3A esittää keksinnön mukaisen valaisimen periaatetta, 5 kuvio 3B esittää keksinnön mukaisen valaisimen yhtä edullista suoritusmuotoa

Kuvion 1 tekniikan tason mukaisessa rakenteessa valoa emittoiva 10 kappale (1) on kiinnitetty runko-osaan (2), johon on kiinnitetty myös heijastin (3) keräämään valoa emittoivasta kappaleesta (1) suuressa kulmassa valoa emittoivan pinnan normaalista emittoituvaa valoa ja suuntaamaan sitä valaistavalle pinnalle (6) . Heijastin ei kuitenkaan kykene keräämään sitä osaa valosta, jo-15 ka emittoituu kulmassa (4) ja sitä pienemmässä kulmassa.

Kuvion 2 mukaisessa tekniikan tasoon kuuluvassa ratkaisussa va- lonkeruukykyä on pyritty parantamaan järjestämällä rakenteeseen umpinainen heijastava elementti (8). Heijastavan elementin si- 20 sään on lisäksi järjestetty linssi (7) keräämään valosta se osuus, jota heijastin ei pysty keräämään. Jotta linssi (7) ei . ,·, varjostaisi heijastimesta (8) tulevaa valoa on sen koko ja • · · ;·. etäisyys valoa emittoivan kappaleen (1) pinnasta järjestettävä • ·* suhteellisen pieneksi. Valoa emittoivan kappaleen etäisyys • · \.I 25 linssistä on käytännössä yleensä hyvin pieni verrattuna valo-• · .**! lähteen etäisyyteen valaistavasta kohteesta, jolloin tällaisel- • · ♦ **'.* la valonlähteellä ei ole mahdollista saada aikaiseksi selkeä- • » *** reunaista ja olennaisen tasaisen intensiteetin omaavaa valoku viota, jolloin se esimerkiksi hammaslääketieteellisenä operaa- • ♦ · *** : 30 tiovalona käytettäessä häikäisisi potilasta.

• · ··♦ :*S*S Kuviossa 3A on kuvattu periaatetta, jonka mukaan keksinnön mu- ;***· kaisella valaisimella saadaan tuotettua valaistavalle pinnalle ··« tietynlainen valokuvio ja tietynlainen puolivarjo. Kuviossa on • · \ 35 esitetty yksi keksinnön mukainen edullinen suoritusmuoto valo-• · lähteen, heijastavan pinnan ja valaistavan pinnan kaksiulottei- 118609 sena projektiona, johon kuulu valoa emittoiva komponentti (9) ja useita heijastavia pintoja Ml, M2, ... Mn, jotka muodostavat heijastimen (10). Yleisesti ottaen valaisin voi käsittää useita valoa emittoivia komponentteja (9) siten, että aina kutakin va-5 loa emittoivaa komponenttia (9) kohden on järjestetty ainakin yksi valoa heijastava pinta Mn. Edullisesti valoa heijastavia pintoja Mn on kuitenkin ainakin kaksi, edullisesti useita kutakin ainakin yhtä valoa emittoivaa komponenttia (9) kohti, jolloin osin operaatiovalaisimen ja valaistavan kohteen väliin 10 mahdollisesti joutuva varjostava este, kuten hammaslääkärin käsi, ei pimennä valaistavaa aluetta. Edullisesti valoa heijastavia pintoja on tällöin lukuisia ja dimensioiltaa suhteellisen pieniä, kuten suuruusluokkaa alle 10 mm, kuten noin 2-6 mm. Valoa emittoivan komponentin (9) valoa emittoiva pinta on järjes-15 tetty valaisimeen siten, että valaisimen tuottamasta valosta kaikki tai olennaisesti kaikki on heijastavasta pinnasta heijastunutta valoa.

Kuviossa 3A on esitetty myös pinta (11), jolle valolähteen 20 tuottama valokuvio heijastuu. Kuviossa tarkastellaan, miten valo heijastuu valoa heijastavalta pinnalta, joka on järjestetty . .·, suhteessa valoa emittoivaan pintaan siten, että sen pinnan nor- ··· maali on yhdensuuntainen valoa heijastavan pinnan normaalin • «· kanssa. Valoa emittoivan kappaleen (9) dimensio on s. Valoa • · ,···. 25 emittoivan pinnan ja valoa heijastavan pinnan Mn välinen etäi-* · syys on c (Kuviossa on esitetty ainoastaan valolähteen optisen • · · *".* akselin suunnassa sijaitsevan heijastavan pinnan mitta c. Valo- • · • · *** lähteen optisella akselilla tarkoitetaan tässä valoa emittoivan . . pinnan ja valolähteen muodostavan valokuvion keskipisteiden * · · *;:/ 30 kautta kulkevaa akselia.) Valoa heijastavan pinnan Mn dimensio « ♦ *··** on M.

·«· 4 · · * * * :]**: Heijastava pinta Mn voidaan ajatella ikkunana, jonka läpi valo ··*·. kulkee ikkunasta etäisyydellä d sijaitsevalle virtuaaliselle • · 35 pinnalle (11'). Valoa emittoivan äärellisen kappaleen (9) kes- * · kipisteen tasolta tulevat pinnan Mn kautta kulkevat valonsäteet 6 118609 muodostavat pinnalle (11') kuvion, jonka dimensio on h. Toisaalta valoa emittoivan kappaleen (9) alareunan tasolta tulevat pinnan Mn kautta kulkevat valonsäteet muodostavat pinnalle (11') puolivarjon, jonka dimensio on Pl'. Vastaavasti valoa 5 emittoivan kappaleen (9) yläreunan tasolta tulevat valonsäteet muodostavat pinnalle (11') puolivarjon, jonka dimensio on P2' . Pinnalle (11') muodostuu valokuvio, jonka dimension h pituus on vastaa valoa heijastavan pinnan dimension M pituutta etäisyyksien c ja d suhteessa. Puolivarjojen dimensiot Pl', P2' puoles-10 taan riippuvat dimensioista M ja s sekä etäisyyksien c ja d suhteesta.

Kun pinta (10) onkin valoa heijastavaa materiaalia, saadaan valoa emittoivasta kappaleesta (9) vastaava valokuvion dimensio h 15 sekä puolivarjot Pl ja P2 pinnalle (11) , joka sijaitsee etäisyydellä d valoa heijastavasta pinnasta Mn. Näin järjestämällä toisaalta valoa heijastavien pintojen Mn dimensiot M, toisaalta niiden etäisyydet d siitä pinnasta (11) jolle tietty valaisimen valokuvio halutaan muodostuvan, voidaan kukin valoa heijastava 20 pinta Mn järjestää muodostamaan samanlainen valokuvio samaan kohtaan pinnalla (11).

» • · 1 • · · • 2 · j1. Valokuvion korkeus h voidaan laskea seuraavasti: • · · ·*** • 2 25 M1 (d+c) : : h -- ·2· • ·1· c • · · .***. Puolivarjon korkeus voidaan laskea seuraavasti: • · · 30 s1d • . P =- • · · ·1· 1 ... c • · • · *Γ Intensiteetiltään olennaisen tasaisen valokuvion korkeus T on: • · · φ · · ... 35 P1+P2 t = h-- 2 • 1 1 * f • · · · · 1 2 • · 118609

Kuviossa 3A on lisäksi pelkistetysti esitetty, miten keksinnön mukaisella valaisimella on mahdollista tuottaa valokuvion V intensiteetti jakauma, jossa puolivarjon alueella intensiteetti pienenee varsin nopeasti. Erityisesti hammaslääketieteellisessä 5 operaatiovalaisimessa on olennaista, että puolivarjon alue on lyhyt, jolloin potilaan häikäistyminen estyy.

Keksinnön yhden edullisen suoritusmuodon mukaan valoa emittoiva pinta on järjestetty suhteessa valoa heijastavaan pintaan si-10 ten, että kyseisten pintojen välisen etäisyyden suhde valoa emittoivan pinnan dimensioon on kyseisen dimension tasossa välillä 5-300. Toisaalta kutakin valoa emittoivaa komponenttia (9) kohti on edullisesti järjestetty ainakin kaksi valoa heijastavaa pintaa Mn siten että, ajatellen jotakin valokuvionmuo-15 dostuspintaa (11) etäisyydellä alueella 0,2-5 m, kuten alueella suuruusluokkaa alle 1 m operaatiovalaisimesta (9), mainittujen ainakin kahden valoa heijastavan pinnan Mn etäisyyksien summa yhtäältä (c) valoa emittoivaan pintaan toisaalta (d) kyseiseen valokuvionmuodostuspintaan (11) on olennaisesti sama.

20

Edellä esitetty tarkastelu on tehty asian yksikertaisemmaksi • ·*. esittämiseksi kahdessa dimensiossa ja ainoastaan koskien koh- • · · φ · tisuoraan emittoivan pinnan kanssa sijoitettua valoa heijasta- • " vaa pintaa. Muiden pintojen osalta on ammattimiehelle itsestään • ♦ • · .···. 25 selvällä tavalla otettava huomioon heijastavan ja emittoivan • · ; pinnan normaalien välinen kulma.

• · · ··♦ » ··« • · • ·

Kuvion 3A mukaisessa rakenteessa valoa emittoiva kappale (9) . . sijaitsee siten, että se varjostaa itsensä kanssa kohtisuoraan • * · • ♦ ♦ *",· 30 asemoidun emittoivan pinnan kautta heijastuvaa valokuviota • ♦ *"* (11). Kuviossa 3B onkin siten esitetty keksinnön edullinen suo-

• M

V : ritusmuoto, jossa valoa emittoivan pinnan keskipiste edelleen • · · i"/. sijaitsee valolähteen optisella akselilla mutta on käännetty siihen nähden kulmaan (12). Molempien kuvioiden mukaisessa ra- ♦ « • · 35 kenteessa valoa heijastavien pintojen, tarkkaan ottaen niiden keskipisteiden, voidaan ajatella muodostavan olennaisesti el- • · 8 118609 lipsin kaaren muotoisen rakenteen ja valoa heijastava komponentti olevan järjestetty olennaisesti kyseisen ellipsin siihen polttopisteeseen, joka on lähempänä sitä ellipsein kaaren osaa, jolla mainitut valoa heijastavat pinnat sijaitsevat. Heijasta-5 vat pinnat voidaan asettaa myös jonkin muun matemaattisen funktion mukaiselle kaarelle vastaavasti heijastavien pintojen kulmia suhteessa emittoivaan pintaan kääntämällä. Ajatellen kutakin valoa heijastavaa pintaa Mn on mittojen d ja s summa olennaisesti sama. Verrattuna kuvion 3A mukaiseen rakenteeseen saa-10 daan kuvion 3B mukaisessa suoritusmuodossa heijastettua valoa emittoivan komponentin tuottamasta valosta edullisesti juuri se osa, jossa intensiteetti on suurin.

Jos keksinnön mukaisessa rakenteessa käytetään olennaisesti 15 suorakaiteen muotoisia valoa heijastavia pintoja, saadaan niillä muodostettua edullisesti olennaisesti suorakulmaisen valokuvion. Valmistusteknisesti heijastavat pinnat ovat edullisesti olennaisesti saman kokoisia, mutta muodostettavan valokuvion kannalta voi olla edullista että ne ovat olennaisesti saman 20 muotoisia mutta eri kokoisia riippuen siitä, miten ne emittoivaan pintaan nähden sijaitsevat. Tällainen rakenne on edullinen käytettäväksi esimerkiksi hammaslääketieteellisessä ope-raatiovalaisimessa, mutta valokuviolla voi luonnollisesti olla myös muu muoto.

Γ·.. 25 •

Keksinnön mukainen operaatiovalaisin käsittää siis vähintään • · .···. yhden valoa emittoivan komponentin ja yhden tai useamman olen- • · • · · • naisesti tasomaisen heijastavan pinnan kutakin valoa emittoivaa • · · kappaletta kohti. Edullisesti heijastavia pintoja on kutakin • · • · 1 30 ainakin yhtä valoa emittoivaa komponenttia kohti ainakin kaksi, edullisesti niitä on suuri joukko, jolloin kukin heijastava • · ϊ 1 pinta voi olla järjestetty mitoiltaan ja asemoinniltaan niin, • · · että kukin pinta sinänsä muodostaa emittoivasta valolähteestä halutun valokuvion tietyllä etäisyydellä valaisimesta. Kunkin ,···. 35 valoa heijastavan pinnan koko ja niiden välinen etäisyys voi • · *1’ olla järjestetty siten, että muodostuvan valokuvion puolivarjon • · • · · « · · • 2 2 · • · · • · · • · 118609 9 alueella valon intensiteetti putoaa voimakkaasti. Useammasta yhtä- tai erisuuresta valoa heijastavasta pinnasta voidaan muodostaa yhtenäinen rakenne, jossa jokainen pinta on suunnattu siten, että niiden tuottamat valokuviot lankeavat päällekkäin. 5 Toisaalta valokuviot voivat olla kukin erikseen muodoltaan vapaasti määrätyt. Valaisin voidaan toteuttaa myös koostumaan useammasta valolähteestä, joiden tuottamat valokuviot voidaan järjestää osumaan päällekkäin. Valaisin voi siis käsittää ainakin kaksi valoa emittoivaa komponenttia (9) käsittävää yksikköä 10 siten, että kunkin yksikön tuottama valokuvio on suunnattu olennaisesti samaan kohtaan valaistavalla alueella. Tällöin valoa emittoivat komponentit (9) voi olla kiinnitetty niille yhteiseen tukirakenteeseen siten, että valoa emittoivien komponenttien (9) valoa heijastavat pinnat on järjestetty kulmaan 15 toisiinsa nähden ja osoittamaan poispäin mainitusta tukirakenteesta .

* · » • · · ··· • · • * • ·· • · ♦ ♦ · · * · • · ·*· • · • · ··· • · • · · • · * *·· * ··· • * • ♦ »4· • · • · · * · · ♦ ·# « * · · • · • · • · · ··· • · f • · · **» • ♦ • · ··· 1 • · · * · « • · • ·

Claims (13)

118609

1. Operaatiovalaisin, johon kuuluu ainakin yksi valoa emittoiva komponentti ja ainakin yksi valoa heijasta pinta, tunnettu 5 siitä, että valoa emittoivan komponentin (9) valoa emittoiva pinta on järjestetty valaisimeen siten, että valaisimen tuottamasta valosta kaikki tai olennaisesti kaikki on heijastavasta pinnasta heijastunutta valoa ja kutakin valoa emittoivaa komponenttia (9) kohti on järjestetty ainakin yksi olennaisesti talo somainen valoa heijastava pinta Mn siten, että kunkin valoa emittoivan komponentin (9) valoa emittoivan pinnan dimensiot, pinnan normaalin suunta ja pinnan etäisyys suhteessa ainakin jonkin kyseistä valoa emittoivaa komponenttia (9) varten järjestetyn heijastavan pinnan Mn kokoon, pinnan normaalin suun-15 taan ja pinnan etäisyyteen valaistavasta pinnasta (11) on järjestetty siten, että valaisin muodostaa valaistavalle pinnalle tietyn muotoisen ja kokoisen valokuvion, jossa valokuvion reunoille muodostuvan puolivarjon alueella valon intensiteetti putoaa halutulla tavalla. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen operaatiovalaisin, tunnettu ; siitä, että valoa emittoiva pinta on järjestetty suhteessa ··· valoa heijastavaan pintaan siten, että kyseisten pintojen väli- « ** sen etäisyyden suhde valoa emittoivan pinnan dimensioon on ky- • · • · .·*·, 25 seisen dimension tasossa välillä 5-300. • · *·· • · • * · • Φ t

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen operaatiovalaisin, • « tunnettu siitä, että kutakin valoa emittoivaa komponenttia . . (9) kohti on järjestetty ainakin kaksi valoa heijastavaa pintaa • · · • · ·

30 Mn siten että, ajatellen jotakin valokuvionmuodostuspintaa (11) • ♦ ·;** etäisyydellä alueella 0,2-5 m, kuten alueella suuruusluokkaa « · · ' alle 1 m operaatiovalaisimesta (9), mainittujen ainakin kahden ·«· ϊ,,.ϊ valoa heijastavan pinnan Mn etäisyyksien summa yhtäältä (c) va- j·.·. loa emittoivaan pintaan toisaalta (d) kyseiseen valokuvionmuo- • ♦ 35 dostuspintaan (11) on olennaisesti sama. • · 118609

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen operaatiovalaisin, tunnettu siitä, että valoa emittoivan pinnan keskipiste on järjestetty valolähteen (9) optiselle akselille. 5

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen operaatiovalaisin, tunnettu siitä, että valoa emittoiva pinta on järjestetty kulmaan valonlähteen (9) optiseen akseliin nähden.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen operaatiovalaisin, tunnettu siitä, että valoa emittoiva komponentti (9) ja mainitut ainakin kaksi, edullisesti useita valoa heijastavia pintoja Mn on sijoitettu suhteessa toisiinsa siten, että valoa heijastavat pinnat Mn, olennaisesti niiden keskipisteet, muo-15 dostavat olennaisesti ellipsin kaaren muotoa mukailevan rakenteen (10) ja valoa heijastava komponentti (9) on järjestetty kyseisen ellipsin siihen polttopisteeseen, joka on lähempänä sitä ellipsein kaaren osaa, jolla mainitut valoa heijastavat pinnat Mn sijaitsevat. 20

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen operaatiovalaisin, . tunnettu siitä, että valoa heijastavia pintoja Mn on aina- aaa kin kaksi siten, että ne ovat olennaisesti saman muotoisia, • ·· a jolloin mainittu valaisimen tuottaman valokuvion tietty muoto * a a .···. 25 on järjestetty olennaisesti vastaamaan kyseisten olennaisesti * · : φ.# samanmuotoisten saman- tai erikokoisten heijastavien pintojen • · a ***.* Mn muotoa. a « • a * a · . . 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen operaatiovalaisin, • a a • * a '**,* 30 tunnettu siitä, että kutakin ainakin yhtä valoa emittoivaa • a *;*’ komponenttia (9) kohti on järjestetty suuri joukko heijastavia aaa ϊ.ϊ · pintoja. aaa • a a a aaa a j·.·, 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen operaatiovalaisin, a a 35 tunnettu siitä, että valoa heijastava pinta, pinnat tai a · olennainen osa niistä on olennaisesti suorakaiteen muotoisia. 118609

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen operaatiovalaisin, tunnettu siitä, että kutakin ainakin yhtä valoa emittoivaa 5 komponenttia (9) kohti on järjestetty suuri joukko samanmuotoisia, dimensioiltaan samanlaisia tai erilaisia valoa heijastavia komponenttej a.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen operaatiovalaisin, 10 tunnettu siitä, että kutakin ainakin yhtä valoa emittoivaa komponenttia (9) kohti on järjestetty useita sellaisia valoa heijastavia pintoja, joiden dimensiot ovat suuruusluokkaa alle 10 mm, kuten noin 2-6 mm.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen operaatiovalaisin, tunnettu siitä, että valaisin käsittää kaksi valoa emittoivaa komponenttia (9) käsittävää yksikköä siten, että kunkin yksikön tuottama valokuvio on suunnattu olennaisesti samaan kohtaan valaistavalla alueella. 20

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen operaatiovalaisin, tun- . nettu siitä, että valoa emittoivat komponentit (9) on kiin- ··· j*. nitetty niille yhteiseen tukirakenteeseen siten, että valoa * ·♦ :v. emittoivien komponenttien (9) valoa heijastavat pinnat on jär- • I • · ,···, 25 jestetty kulmaan toisiinsa nähden ja osoittamaan poispäin mai-• * .*** nitusta tukirakenteesta. • · · ♦ ♦ ♦ »»· · «·· • ♦ • · ·♦· • · • * · • · · ♦ ·· · • · • ♦ ··· • « · • · ♦ «·» • ♦ • · »·« »# · • ♦ · • ♦ ♦ ♦ • · 118609