FI117847B - Menetelmä ja laite lyhytsanomien lähetyksen koordinoimiseksi kovan kanavanvaihdon hauissa langattomassa tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

i 117847 MENETELMÄ JA LAITE LYHYTSANOMIEN LÄHETYKSEN KOORDINOIMISEKSI KOVAN KANAVANVAIHDON HAUISSA LANGATTOMASSA TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ

Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikenne-5 järjestelmiin. Erityisesti esillä oleva keksintö liittyy menetelmään ja laitteeseen kovan kanavanvaihdon toteuttamiseksi eri langattomien tietoliikennejärjestelmien välillä.

Koodijakomonipääsyisessä (CDMA) hajaspektri-10 tietoliikennejärjestelmässä yhteistä taajuuskaistaa käytetään yhteyksiin kaikkiin tukiasemiin järjestelmässä. Esimerkki tällaisesta järjestelmästä kuvataan standardissa TIA/EIA Interim Standard IS-95-A, "Mobile Station-Base Station Compatibility Standard for Dual-15 Mode Wideband Spread Spectrum Cellular System", joka liitetään tähän viittauksella. CDMA-signaalien gene-rointi ja vastaanotto esitetään patenttijulkaisussa US 4,401,307, "Spread Spectrum Multiple Access Communication Systems Using Satellite or Terrestrial Repeaters" 20 ja patenttijulkaisussa US 5,103,459, "System and Method for Generating Waveforms in a CDMA Cellular Telephone System", joissa molemmissa on hakijana sama • · · *·*.* kuin tässä hakemuksessa ja jotka liitetään tähän viit- ""· tauksella.

>#*j* 25 Samalla taajuuskaistalla olevat signaalit diskriminoidaan vastaanottoasemassa käyttämällä suuri- • * nopeuksista pseudokohinakoodia (PN). PN-koodi moduloi • · · ,··*. tukiasemilta ja matkaviestimiltä lähetetyt signaalit.

• ·

Eri tukiasemilta olevat signaalit voidaan erikseen . 30 vastaanottaa vastaanottavassa asemassa diskriminoimal- • · · la uniikki aikasiirto, joka lisätään PN-koodeihin, • · # ' ·» · • · *···* jotka on nimetty kullekin tukiasemalle. Suurinopeuksi- ·;··· nen PN-modulointi myös mahdollistaa vastaanottavan aseman vastaanottaa signaali yksittäiseltä lähetysase-35 malta, jossa signaali on kulkenut tukiasemasta vas- * *···* taanottavaan asemaan useita erillisiä etenemisteitä • · · : .* pitkin (kutsutaan yleisesti "monireititykseksi"). Mo- 2 ' 117847 nireittisten signaalien demodulointi esitetään patenttijulkaisussa US 5,490,165, "Demodulation Element Assignment in a System Capable of Receiving Multiple Signals" ja patenttijulkaisussa US 5,109,390, "Diver-5 sity Receiver in a CDMA Cellular Telephone System", joissa molemmissa on hakijana sama kuin tässä hakemuksessa ja jotka liitetään tähän viittauksella.

Yhteisen taajuuskaistan käyttö tietyn järjestelmän kaikilla tukiasemilla mahdollistaa samanaikai-10 set lähetykset matkaviestimen ja yhden tai useamman

tukiaseman välillä. Tätä kutsutaan yleisesti "pehmeäksi kanavanvaihdoksi". Pehmeän kanavanvaihtomenetelmän ja -laitteen eräs toteutus esitetään patenttijulkaisussa US 5,101,501, "Soft Handoff in a CDMA Cellu-15 lar Telephone System" ja patenttijulkaisussa US

5,267,261, "Mobile Station Assisted Soft Handoff in a CDMA Cellular Communications System", joissa molemmissa on hakijana sama kuin tässä hakemuksessa ja jotka liitetään tähän viittauksella. Vastaavasti matkavies-20 tin voi samanaikaisesti olla yhteydessä saman tukiaseman kahteen sektoriin, joka tunnetaan "pehmeämpänä kanavanvaihtona" ja joka esitetään patenttijulkaisussa US 08/405, 611, "Method and Apparatus for Performing • · •;..j Handoff Between Sectors of a Common Base Station", jä- .:. 25 tetty 13.3.1995, jossa on hakijana sama kuin tässä ha- *·**· kemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella. Tär- • * · ' *..* keä ominaisuus on, että molemmat kanavanvaihto ja peh- • · "** meämpi kanavanvaihto muodostavat uuden yhteyden ennen • · '···* voimassaolevan yhteyden katkaisemista.

30 Jos matkaviestin kulkee järjestelmän, jonka kanssa se parhaillaan on yhteydessä, rajan ulkopuolel-le, on toivottavaa ylläpitää tietoliikenneyhteys siir- . tämällä puhelu naapurijärjestelmään, jos sellainen on • · . olemassa. Naapurijärjestelmä voi käyttää mitä tahansa 35 langatonta teknologiaa, esimerkiksi CDMA:ta, NAMPS:ää, parannettua matkapuhelinpalvelua (AMPS:ää), aikajako- "·*: monipääsyistä järjestelmää (TDMA: ta) tai globaalia * · 3 117847 matkaviestinjärjestelmää (GSM:ää). Jos naapurijärjes-telmät käyttävät CDMA:ta samalla taajuuskaistalla kuin nykyinen järjestelmä, järjestelmien välinen pehmeä kanavanvaihto voidaan toteuttaa. Tilanteissa, joissa 5 järjestelmien välinen pehmeä kanavanvaihto ei ole mahdollinen, tietoliikenneyhteys siirretään kovalla kanavanvaihdolla, jossa sen hetkinen yhteys katkaistaan ennen uuden muodostamista. Esimerkkejä tyypillisestä kovan kanavanvaihdon tilanteesta ovat: (1) tilanne, 10 jossa matkaviestin kulkee CDMA-järjestelmän palvelemalta alueelta alueelle, jota palvellaan käyttäen toista teknologiaa ja (2) tilanne, jossa puhelu siirretään kahden CDMA-järjestelmän välillä, jotka käyttävät eri taajuuskaistoja (taajuuksien välinen kova ka-15 navanvaihto).

Taajuuksien väliset kovat kanavanvaihdot voivat myös ilmetä saman CDMA-järjestelmän tukiasemien välillä. Esimerkiksi alueella, jossa on paljon kysyntää, kuten tiheään asutulla kaupunkialueella, voidaan 20 tarvita suurempi taajuusjoukko kysynnän palvelemiseksi kuin kaupungin ulkopuolella. Välttämättä ei ole kustannustehokasta käyttää kaikkia saatavilla olevia taa-juuksia järjestelmässä. Puhelu, joka on peräisin vain • t korkean eston alueella käytetyltä taajuudelta, on 25 siirrettävä toiselle kanavalle käyttäjän liikkuessa • . vähemmän ruuhkautuneelle alueelle. Toinen esimerkki * · · • · · I,.' on, että järjestelmä kohtaa häiriötä toisesta palve- • · 'lii' lusta, joka toimii häiritsevällä taajuudella järjes- • · *···* telmän rajoilla. Käyttäjän kulkiessa toisen palvelun 30 aiheuttamasta häiriöstä kärsivälle alueelle käyttäjien ϊ,ί,ϊ ' ' , puhelut voidaan joutua siirtämään eri taajuudelle.

: *: Kanavanvaihdot voidaan alustaa käyttämällä useita eri tekniikoita. Kanavanvaihtotekniikoita, joi- • Φ . hin kuuluu ne, jotka käyttävät signaalin laatumittauk- 35 siä kanavanvaihdon alustukseen, kuvataan patenttijul- : kaisussa US 08/322,817, "Method and Apparatus for Hän- ·*·*; doff Between Different Cellular Communications Sys- Φ * 117847 4 tems", jätetty 16.10.1994, jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella. Edelleen esitetään kanavanvaihtoja, joihin kuuluu kiertoaikasignaaliviiveen mittaus kanavanvaihdon 5 alustuksessa, patenttijulkaisussa US 08/652,742, "Method and Apparatus for Hard Handoff in a CDMA System", jätetty 22.5.1996, jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella. Kanavanvaihdot CDMA-järjestelmistä muihin järjestel-10 miin esitetään patenttijulkaisussa US 08/413,306 ('306-hakemus), "Method and Apparatus for Mobile Unit Assisted CDMA to Alternative System Hard Handoff", jätetty 30.3.1995, jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella.

15 '306-julkaisussa pilottikeilat asetetaan järjestelmän rajoille. Nämä keilat lähetetään taajuuskaistalla, jota tarkkaillaan saapuvalla matkaviestimellä, jolloin matkaviestin pystyy tarkkailemaan pilottikeilaa säätymättä toiselle taajuuskaistalle. Kun matkaviestin ra-20 portoi näistä pilottikeiloista tukiasemalle, tukiasema tietää, että matkaviestin on saapumassa rajalle ja vasteena tälle valmistautuu järjestelmän väliseen ko- :Y: vaan kanavanvaihtoon.

• · ····· Kun järjestelmä on määrittänyt, että puhelu 25 on siirrettävä toiseen järjestelmään kovan kanavan- ···# .·. ; vaihdon avulla, matkaviestimeen lähetetään sanoma, ' • # * I..* jolla ohjataan sitä tekemään näin yhdessä parametrien • · ;·* kanssa, jotka mahdollistavat matkaviestimen yhteyden- • * ’···* oton kohdejärjestelmään. Järjestelmä, josta matkavies- 30 tin irrottautuu, tietää ainoat estimaatit matkaviesti- :.:,ϊ men sen hetkiselle paikalle ja ympäristölle, joten • * * ϊ : matkaviestimeen lähetettyjä parametrejä ei taata tark- kuuden suhteen. Esimerkiksi keila-avusteisen kanavan- • · . vaihdon yhteydessä pilottikeilasignaalivoimakkuuden 35 mittaus voi olla sopiva liipaisu kanavanvaihdolle.

• · ·

Kuitenkin kohdejärjestelmän tukiasemat, jotka pystyvät ·***: tehokkaasti olemaan yhteydessä matkaviestimeen, eivät • · 5 117847 välttämättä ole tiedossa. Kuitenkin ne tukiasemat, joiden kanssa matkaviestimellä on ollut tehokas yhteys ja joita pidetään hyvinä ehdokkaina perustuen ylimääräisiin kriteereihin, ylläpidetään luettelossa matka-5 viestimessä. Lisäys listaan perustuu lähtölinkki- resurssien allokointiin kyseessä olevalla tukiasemalla. Lähtölinkkiresurssien allokointi kaikilla mahdollisilla ehdokastukiasemilla on järjestelmäresurssien tuhlausta ja vähentää saatavilla olevaa järjestelmän 10 kapasiteettia, koska vain suhteellisen vähän ehdokkaista tyypillisesti tarvitaan.

Eräs menetelmä kovan kanavanvaihdon onnistu-mistodennäköisyyden kasvattamiseksi esitetään patenttijulkaisussa US 08/816,746, "Method and Apparatus for 15 Performing Mobile Assisted Hard Handoff between Communication Systems", jätetty 18.2.1997, jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella. Viimeaikaisissa järjestelmissä matkaviestimessä on vain radiotaajuuden (RF) lähtöpääpii-20 ri. Näin ollen vain yhdeltä taajuuskaistalta voidaan vastaanottaa kerrallaan. Siksi, jotta matkaviestin pystyy kommunikoimaan kohdejärjestelmän kanssa, yhteys !t.· : lähdejärjestelmään on lakattava. ' 746-hakemuksessa ·*··· matkaviestimet säätyvät väliaikaisesti kovan kanavan- 25 vaihdon kohdejärjestelmän taajuudelle ja etsivät saa- • * · * .·. ; tavilla olevia pilottisignaaleja (kutsutaan myöhemmin

• M

.*./ yksinkertaisesti "piloteiksi") kyseisellä taajuudella • · “I niihin liittyvien tukiasemien lisäämiseksi aktiivi- **··' joukkoon. Kun hakutehtävä on suoritettu, matkaviestin 30 uudelleen säätyy alkuperäiselle taajuudelle palaut-taakseen sen hetkiset yhteydet. Säätyessään vaihtoeh- « * « :,.,ϊ toiselle taajuudelle matkaviestimen generoimat tai tu- kiaseman lähettämät datakehykset vioittuvat. Tyypilli- » » sesti tukiasema antaa vain alijoukon mahdollisista . 35 siirtymistä (kutsutaan yleisesti "kytkentäluettelok- •,,.ϊ si") matkaviestimelle haettavaksi.

·· · • · · • · • · . \ t · · · ' .

117847 6 V :

Menetelmä hakuajan minimoimiseksi esitetään patenttihakumuksessa US 09/013,413, "Method and Apparatus for Performing Mobile Station Assisted Hard Handoff Using Off Line Searching", jätetty 26.1.1998.

: 5 Tässä hakemuksessa, jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa ja joka liitetään tähän viittauksella, vastaanotin tallentaa potentiaalisen kovan kanavanvaihdon ehdokastukiaseman käyttämällä taajuuskaistalla vastaanotetun informaation. Tätä informaatiota ei kä-10 sitellä ennen kuin vastaanotin on palannut takaisin taajuuskaistalle, jota lähdetukiasema käyttää. Tallentamalla informaation myöhempää käsittelyä varten sen jälkeen kun vastaanotin on uudelleensäätynyt alkuperä-tukiaseman käyttämälle taajuudelle, vastaanotin voi-15 daan säätää alkuperätukiaseman taajuudelle useammin.

Täten menetetään vähemmän tietoa. Siitä huolimatta, kun alkuperätukiasema lähettää suhteellisen suurilla nopeuksilla, tietoa menetetään. Kun tällaista tietoa menetetään, tukiaseman on uudelleen lähetettävä tieto 20 tai vastaanottimen on pärjättävä ilman kyseistä tietoa. Näin ollen tarvitaan menetelmä ja laite, joilla edelleen pienennetään menetetyn tiedon määrää käytet- :V; täessä vaihtoehtoisia taajuuksia, esimerkiksi yritet- • · täessä identifioida potentiaalisia kovan kanavanvaih-25 don ehdokkaita.

Tässä esitetään menetelmä ja laite, jolla mi- • ·· !.,* nimoidaan "alas aika" tietoliikenneyhteydellä matka- • * **·* viestimen ja "lähde"tukiaseman välillä haettaessa so- • · *···* pivaa järjestelmää, johon matkaviestiavusteinen kova 30 kanavanvaihto voidaan suorittaa.

• t· Esitetyn menetelmän ja laitteen eräässä esi- : **: merkissä matkaviestin säätyy vaihtoehtoiselle taajuu- . delle ja näytteistää tulevaa dataa tallentaen näytteet • * . muistiin. Sen aikana, kun matkaviestin on säätyneenä 35 vaihtoehtoiselle taajuudelle, kaikki matkaviestimelle lähtölinkillä lähetetty data menetetään. Kaikki paluu- ·*·*; linkkidata, jonka matkaviestin lähettää, voitaisiin • · 7 117847 lähettää vaihtoehtoisella taajuudella. Siksi tällaista paluukanavadataa ei vastaanoteta alkuperätukiasemassa.

Kun riittävä määrä näytteitä on tallennettu, matkaviestin säätyy takaisin alkuperätaajuudelle. Tällä 5 kertaa lähtölinkin dataa vastaanotetaan jälleen matkaviestimessä ja paluulinkkidataa voidaan onnistuneesti lähettää alkuperätukiasemaan. Alkuperätaajuudelle sää-tymisen jälkeen käytetään matkaviestimen etsintä pi-lottisignaalisiirrosten hakemiseksi käyttäen tallen-10 nettua dataa vaihtoehtoiselta taajuudelta. Tässä esi- 1 tettyjen menetelmän ja laitteen mukaisesti johtuen suhteellisen lyhyestä aikajaksosta, joka vaaditaan näytteistämään ja tallentamaan informaatiota vaihtoeh- ': toisella taajuudella, aktiivista tietoliikenneyhteyttä 15 ei katkaista. Myöskään aktiiviseen tietoliikenneyhteyteen ei vaikuteta seuraavalla off-line-haulla. Vaihtoehtoisesti prosessointi voidaan tehdä reaaliajassa samalla, kun vastaanotinta säädetään vaihtoehtoiselle taajuudelle. Kuitenkin tällainen reaaliaikainen käsit-20 tely tyypillisesti kasvattaa sitä aikaa, jonka vastaanotin on toisella taajuudella, ja täten myös kasvattaa sen informaation määrää, jota ei vastaanoteta :Y: vastaanottimessa alkuperätaajuudelta.

• « Tässä esitetyn menetelmän ja laitteen mukai-25 sesti virheenkor jauskoodaus, jota vastaanottimessa käytetään, mahdollistaa informaation, jota ei vastaan-

IM

!.,* oteta johtuen vastaanottimen säätämisestä toiselle

I I

taajuudelle, määrittämisen perustuen informaatioon, • · *···* joka vastaanotetaan alkuperätaajuudelta. Tässä esitet- 30 ty menetelmä ja laite edelleen parantavat vastaanotin- *.5.i ta kasvattamalla lähetystehon määrää, kun lähetetään Y*: sellaista informaatiota, jota käytetään vastaanotti- [ . messa sen informaatiosisällön, joka lähetettiin vas- • · . taanottimen ollessa toisella taajuudella, määrittämi- 35 seksi. Vaihtoehtoisesti redundantti-informaatiota, jo- ί*": ka perinteisesti lähetetään alkuperätaajuudella, kun ;*·*· käytetään alempia datanopeuksia, poistetaan aikaikku- • ·

Sr 117847 8 nan muodostamiseksi, jonka aikaikkunan aikana vastaanotin voidaan säätää toiselle taajuudelle.

Esillä olevan keksinnön muodot, tavoitteet ja edut tulevat selvemmiksi seuraavasta yksityiskohtai-5 sesta selityksestä viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa viitenumerot ovat kauttaaltaan samat ja joissa: kuvio 1 on kaaviokuva CDMA-hajaspektritieto-liikennejärjestelmästä esillä olevan keksinnön mukaisesti; 10 kuvio 2 esittää aikaa, jonka matkaviestimen vastaanotin on säädettynä vaihtoehtoiselle taajuudelle; kuvio 3 on konseptimainen ajoituskaavio, joka esittää esimerkkiä esillä olevan keksinnön mukaisen 15 menetelmän ja laitteen eräästä toiminnasta; kuvio 4 on aikajana esittäen esimerkinomaista toimintaa vahvistusmoodissa; kuvio 5 on lohkokaavio, joka esittää tukiaseman toimintaa sisältäen koodauksen ja moduloinnin, 20 jotka toteutetaan lähtölinkkiliikennekanavalla ja sisältäen vahvistusmooditoiminteen; ja kuvio 6 on vuokaavio, joka esittää tukiaseman toimintaa vahvistusmoodin mukaisesti; ja ···-· kuvio 7 on vuokaavio, joka kuvaa esimer- 25 kinomaista matkaviestimen 5 toimintaa vahvistusmoodis- • · * • · S3 * * «·

Seuraavassa esitetään yksityiskohtainen kuva- • · *“ us menetelmästä ja laitteesta, joihin kuuluu esillä • · *···* olevan keksinnön sovellukset. Kuvio 1 esittää tieto- 30 liikennejärjestelmää, jossa matkaviestin 5 on aktiivi-sesti yhteydessä kiinteään tietoliikennejärjestelmään ··· lähtölinkillä 12 ja paluulinkillä 14 "lähde"tukiaseman „1.· 10 kautta. Lähdetukiasema 10 on osa "läh- ♦ · . de"järjestelmää ja lähettää ja vastaanottaa informaa- , 35 tiota lähtölinkillä 12 ja paluulinkillä 14, vastaavas- · · ti ensimmäisellä taajuudella fl. Matkaviestin 5 esite- "·*: tään kulkemaan lähdejär jestelmästä "kohde" järjes- • · 117^47 9 telmään, joka lähettää ja vastaanottaa informaatiota toisella taajuudella f2. Kohdejärjestelmään kuuluu "kohde"tukiasemat 20 ja 22, jotka eivät ole aktiivi- f sesti yhteydessä matkaviestimeen 5. Kuitenkin pilot-5 tisignaalit (myöhemmin yksinkertaisesti "pilotit") kohdetukiasemista 20 ja 22 voidaan vastaanottaa matkaviestimellä 5, jos matkaviestin 5 on säätynyt taajuudelle f2. Sekä lähde- ja kohdejärjestelmät ovat osa kiinteää tietoliikennejärjestelmää, joka mahdollistaa 10 matkaviestimen pitämään yhteyttä muihin tietoliikennelaitteisiin, kuten perinteisiin puhelimiin, jotka on langallisesta kytketty yleiseen kytkentäiseen puhelinverkkoon tai muuhun langalliseen tietoliikennelaitteeseen. On ymmärrettävä, että kiinteään tietoliikenne-15 järjestelmään voi kuulua mikä tahansa laite tai lai-teyhdistelmä, joka tarjoaa langallisen yhteyden matkaviestinjärjestelmän ja muiden tietoliikennelaitteiden välillä.

Tässä esitetyn menetelmän ja laitteen erään 20 sovelluksen mukaisesti matkaviestin liipaistaan sääty mään toiselle taajuudelle. Esimerkiksi alkuperätu-kiasema 10 voi käyttää matkaviestintä 5 toteuttaakseen iV: matkaviestinavusteisen taajuuksien välisen kovan kana- • · ····· vanvaihdon. Eräs esimerkki matkaviestinavusteisesta 25 taajuuksien välisestä kovasta kanavanvaihdosta esite- j tään patenttijulkaisussa US 08/816, 746, "Method and • · Φ I./ Apparatus for Performing Mobile Assisted Hard Handoff **** between Communication Systems", jätetty 18.2.1997, ’···* jossa hakijana on sama kuin tässä hakemuksessa. Täl- 30 laisissa matkaviestinavusteisissa taajuuksien välisis- *.·.· sä kovissa kanavanvaihdoissa lähdetukiasema 10 lähet- ··· : : tää "Tune_Message":n matkaviestimelle 5. Säätösanoma ohjaa matkaviestintä säätymään toiselle taajuudelle, • · . f2 tässä tapauksessa, ja hakemaan saatavilla olevia *. * 35 pilotteja, kohdetukiasemien 20 ja 22 pilotteja, esi- ··· ί ί merkiksi.

* · · 1 · • » · • · • · 117847 10

Vaihtoehtoisesti muut tapahtumat voivat Hipaista matkaviestimen etsimään kovan kanavanvaihdon ehdokkaita. Esimerkiksi matkaviestin voi tunnistaa signaalin, kuten keilasignaalin, joka on lähetetty tu-5 kiasemilta toisessa järjestelmässä. Tällainen keila voidaan lähettää taajuuskaistalla, jota tarkkaillaan matkaviestimessä. Keila osoittaa matkaviestimelle, että kova kanavanvaihtoehdokas voi olla lähellä. Vastauksena tähän matkaviestin säätyy toiselle taajuudelle, 10 joka liittyy tunnistettuun signaaliin.

Kun matkaviestin on Hipaistu säätymään toiselle taajuudelle f2, matkaviestin säätyy vaihtoehtoiselle taajuudelle f2 ja suorittaa aktiivisuuden, joka on soveltuva liipaisimelle. Esimerkiksi, jos liipaisin 15 oli Tune__Message, matkaviestin 5 säätyisi vaihtoehtoiselle taajuudelle ja toteuttaisi etsinnän kovan kanavanvaihdon ehdokkaille. Kun aktiviteetti on toteutettu, matkaviestin 5 uudelleensäätyy taajuudelle fl ja palauttaa yhteyden lähdetukiasemaan 10. Jos aktivi-20 teetti, joka toteutetaan matkaviestimellä 5, johtaa informaatioon, joka on lähetettävä, kuten kanavanvaihdon ehdokasjärjestelmien pilottien hakutuloksiin, mat-kaviestin 5 lähettää sanoman osoittaen tulokset lähde- • 1 2 tukiasemalla 10 lähde j ärj estelmässä. Lähde j ärj estelmä 25 määrittää, tarvitaanko muita toimenpiteitä näiden tu- “3. losten perusteella. Muut laitteet tai järjestelmät • 1 · voivat myös ottaa osaa sen määrittämiseen, tarvitaanko

II

**··3 ylimääräisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi, jos matka- * · *...1 viestin 5 etsii kovan kanavanvaihdon ehdokkaita, niin 30 on määritettävä lähdejärjestelmällä koodijärjestelmän yhteydessä, onko kova kanavanvaihto tehtävä ja jos näin on, mihin kohdetukiasemaan (-iin) kohdejärjestel- * · · , massa.

2 • · 3 · Φ

Kun matkaviestin 5 on säätynyt taajuudelle 35 f2, kaikki lähtölinkkiliikennekanavat lähdetukiasemal- ;4: ta 10 menetetään. Lisäksi useimmissa perinteisissä 3 4 • « · järjestelmissä käytetään samaa paikallista oskillaat- • · : i 11 117847 toria lähetinosan ja vastaanotto-osan tunnistamiseen matkaviestimessä. Siksi mikä tahansa yritys lähettää paluulinkkidataa lähdetukiasemaan sen ollessa säätyneenä taajuudelle f2 on turha. Täten tällaisia lähe-5 tyksiä ei vastaanotettaisi lähdetukiasemassa 10, koska nämä lähetykset ovat taajuudella f2 ja lähdetukiasema 10 ei tarkkaile taajuutta f2.

Tässä esitetyn menetelmän ja laitteen eräässä esimerkissä, kun matkaviestin 5 on ohjattu säätymään 10 taajuudelle f2 lähdetukiasemalla 10, matkaviestin ei käsittele informaatiota reaaliajassa, kuten tunnetun tekniikan mukaisesti tehtiin. Sen sijaan matkaviestin 5 tallentaa näytteitä signaalista taajuudella f2 ja tallentaa kyseiset näytteet muistiin. On ymmärrettä-15 vissä, että mikä tahansa muistilaite, joka pystyy tallentamaan informaatiota myöhempää käsittelyä varten, voidaan käyttää, esimerkkinä suorasaantimuisti (RAM). Niin pian kuin haluttu määrä näytteitä on otettu, matkaviestin uudelleensäätyy taajuudelle fl ja palauttaa 20 yhteyden alkuperäiseen lähdetukiasemaan 10 lähtö- ja paluulinkeillä 12, 14. Tällä tavoin aikamäärä, jonka vastaanotin viettää säätyneenä taajuuksille, jotka » · ovat muita kuin taajuus, jolla se on yhteydessä lähde- *:·; tukiasemaan, vähenee merkittävästi.

··. 25 Lähtölinkillä lähetetty informaatio järjeste- ··· .*, : tään kehyksissä, jotka lähetetään noin 20 millisekun- nin jaksoissa. Tunnettujen tekniikoiden, joilla lähe- • * V/. tetään informaatiota digitaalisissa langattomissa tie- • * *·* toliikenneverkoissa, mukaisesti informaatio kehyksessä 30 järjestetään yhdeksi tai useammaksi virheenkorjausloh- • · *· koksi riippuen nopeudesta, jolla dataa lähetetään läh- ·...· detukiasemasta. Kukin lohko koodataan virheenkorjaus- * sekvenssin generoimiseksi. Jos mikään osa informaati- • · osta sekvenssissä on vioittunut tai menetetty (kutsu- . 35 taan yhteisesti "vastaanotettu virheellisenä"), jäi- *·* jelle jäävää informaatiota sekvenssissä voidaan käyt- ·* · ί * : tää virheellisenä vastaanotetun sekvenssin osan muo- ♦ · 12 1 1 7847 dostamiseksi (virheiden "korjaamiseksi"). Informaation määrä, joka voidaan korjata, riippuu käytettävästä virheenkorjausalgoritmista. Langattomat tietoliikennejärjestelmät yleisesti perustuvat konvoluutiokoodaus-5 tekniikoihin ja Viterbin dekoodereihin virheenkorjauk sen toteuttamiseksi. Lisäksi informaatio lohkossa yleensä limitetään virheenkorjauskaavion toiminnan parantamiseksi virheiden korjauksessa, jotka syntyvät suhteellisen pitkissä informaatiosekvensseissä, jotka 10 vastaanotetaan virheellisenä. Limitys on prosessi, jossa informaatio virheenkorjaussekvensseissä hajautetaan virheenkorjaussekvenssiin (sekvenssi sekoitetaan) . Esimerkiksi, jos sekvenssi 13245 on virheenkor-jaussekvenssi, niin limitetty virheenkorjaussekvenssi 15 voisi olla 41235 siten, että kahta alkuperäisen sekvenssin vierekkäistä numeroa ei ole vierekkäisenä limitetyssä sekvenssissä. Algoritmit informaation limittämiseksi ovat tunnettua tekniikkaa. Joissain yhteyksissä useita virheenkorjauskoodilohkoja voidaan lähet-20 tää yhdessä 20 millisekunnin kehyksessä yhdessä. Tyy pillisesti tämä toteutuu suhteellisen suurilla datano-peuksilla. Siitä huolimatta jokainen lohko koodataan itsenäisesti. Tyypillisesti saadut virheenkor jausse- • * ...·ί kvenssit limitetään samoin itsenäisesti.

• · 25 Kuvio 2 esittää suhteellista aikaa, jonka ai- ^*1*. kana matkaviestin 5 on säätyneenä taajuudelle f2 suh- • »* I..’ teessä kehyksen kestoon esitetyn menetelmän ja lait- j • * *·* teen erään esimerkin mukaisesti. Säätämällä matkavies- • I · • · *···* timen vastaanotin toiselle taajuudelle suhteellisen 30 lyhyeksi aikajaksoksi limitys ja virheenkorjauskoodaus m mahdollistaa vastaanottamattoman informaatiosisällön muodostamisen samalla, kun matkaviestimen vastaanotin- M· ta säädetään toiselle taajuudelle. / • · . Kun data on koottu, etsintä toteutetaan off- t···· . 35 line-tilassa (matkaviestimen 5 ollessa säätyneenä taa- ··· ί#><* juudelle fl) . Näin ollen yhteydet matkaviestimen 5 ja ·*·*: lähdetukiaseman 10 välillä palautuvat nopeammin kuin • · 13 1 1 7847 olisi mahdollista, jos vastaanotettava informaatio käsiteltäisiin vastaanottimen pysyessä säätyneenä taajuudelle f2. Aika, joka poispyyhkiytyy taajuuden f2 aikana, on merkittävästi pienempi esillä olevassa kek-5 sinnössä kuin tunnetun tekniikan mukaisissa menetelmissä. IS-95-järjestelmässä säätäminen ja uudelleen-säätäminen voidaan toteuttaa noin 4 ms:ssa. Muistin kokovaatimus tällaisessa järjestelmässä mahdollistaa 512 data-alibitin näytteistyksen kaksinkertaisella 10 alibittinopeudella 4 bittiä/näyte sekä I- ja Q-kanavilla. Tämä johtaa tallennusvaatimukseen 1024 tavua. Ammattimiehelle on selvää, että yllä olevat arvot voidaan korvata vaihtoehtoisilla arvoilla ottamalla huomioon tunnetut valinnat monimutkaisuuden ja suori-15 tuskyvyn suhteen. Keräysaika keksinnön tällaisessa sovelluksessa on noin 0.5 ms. IS-95-datakehys kestää 20 ms. Näin ollen tässä esimerkissä kokonaispyyhkiytymis-aika suunnilleen 5 ms ei vioita edes koko kehystä.

Erään sovelluksen mukaisesti haku vaihtoeh-20 toiselle taajuudelle f2 kohdistetaan alemmille datake-hyksille, kuten 1/8 datanopeuden kehyksille. Tässä tapauksessa pyyhkiytyneen datan määrä on usein merkityk- • · :tit: setön siten, että koodaus ja limitys korjaa datan ··*·; niin, että virheitä ei ole.

25 Vaihtoehtoisessa sovelluksessa muistivaati- * ···* : muksien pienentämiseksi pienempää näytekokoa voidaan • · · *..* nauhoittaa taajuudesta f2. Noita tuloksia voidaan • · käyttää osatulosten laskemiseksi off-line-haussa. Pa- · *···* luukiertoa taajuudelle f2 matkaviestimellä 5 voidaan 30 toteuttaa kunnes hakutulokset ovat täydellisiä. Alla ·,·.· kuvataan esimerkkejä hakutoteutuksista.

• · ·

Menetelmä ja laite johtavat lisäkehitykseen, #,).j koska of f-line-hakua ei tarvitse suorittaa "reaa- « · . liajassa". Haku voidaan toteuttaa niin nopeasti kuin 35 nykyinen teknologia sallii piirien käytön tai tehobud- ··· jetin puitteissa, mikä on tunnettua kaupankäyntiä tek- :***: niikassa. Tällaisenaan järjestelmä voidaan suunnitella • · 117847 14 siten, että sekä pyyhkiytymisnopeus ja hakuaika merkittävästi pienenevät verrattuna tunnetun tekniikan menetelmiin.

Koska vastaanotetussa signaalissa voi olla 5 nopeita muutoksia johtuen muuttuvasta ympäristöstä, ; jossa matkaviestin 5 toimii, voi olla toivottavaa toistaa näytteistysprosessi toisella taajuudella f2 useita kertoja, jos suuri määrä siirroksia on etsittävänä. Prosessin toisto mahdollistaa tuoreen data käy-10 tön samalla, kun keksinnön tarjoamat parannukset vähentävät kehysvirheen hintaa liittyen toistoihin toisella taajuudella.

Tämä informaation näytteistys- ja tallennus- j .

menetelmä antaa matkaviestimelle 5 mahdollisuuden 15 aloittaa yhteyden muodostus kohdetukiasemaan samalla, kun käyttäjän dataa yhä siirretään lähdetukiasemasta alkuperäisellä taajuudella. Lisäksi matkaviestin 5 voi identifioida aikasiirtymät, joilla monireittisiä sig- , .

naaleja vastaanotetaan matkaviestimessä kohdetukiase-20 malta ennen kovan kanavanvaihdon toteuttamista. Täten kohdetukiaseman vastaanottamiseen vaadittu aika kovassa kanavanvaihdossa merkittävästi pienenee.

•V; Kuvio 3 on konseptimainen ajoituskaavio esit- • · täen esimerkkiä esillä olevan keksinnön mukaisen mene- • · 25 telmän ja laitteen mukaisesta toiminnasta. Aikasegmen- *1”. tissä 210 energiaa siirretään alkuperäisellä taajuu- • · · della. Aikasegmentin 212 aikana vastaanotin uudelleen- • · *···1 säädetään alkuperäiseltä taajuudelta kohdetaajuuskais- • 2· ·...· talle ja tällä taajuudella vastaanotettu signaali 30 näytteistetään ja tallennetaan. Sen jälkeen vastaan- : otin Säädetään takaisin alkuperäiselle taajuudelle.

* 1 · ·2"· Aikasegmentin 212 aikana dataa ei vastaanoteta matka- • · · . viestimellä 5 alkuperäiseltä taajuudelta. Matkaviesti- ····1 ] men vastaanotin voidaan säätää toisille taajuuksille 2 • 2 35 ja tietoa näiltä vaihtoehtoisilta taajuuksilta tallen- ;3: taa useita kertoja siten, että riittävästi informaa- 3 tiota on tallennettu, jotka matkaviestimen vastaanotin • · 15 117847 voi identifioida halutun määrän kovan kanavanvaihdon ehdokkaita tai määrittää, että sellaisia kandidaatteja ei ole läsnä. Kuviossa 3 prosessia toistetaan kaksi kertaa useammin aikasegmenttien 214, 216, 218 ja 220 5 aikana. Aikasegmentin 222 aikana dataa vastaanotetaan , matkaviestimen vastaanottimella alkuperäiseltä taajuudelta* Äikasegmentin 224 aikana kanavanvaihto alkuperäiseltä taajuudelta kohdetaajuudelle toteutetaan. Ai-kasegmentin 226 alussa hakudataa kerätään kohdetaajuu-10 delta. Aikasegmentissä 224 keräysprosessin jossain osassa käyttäjädataa ei siirretä, mikä johtaa palvelun keskeytysjaksoon 230.

Koska kohdetaajuudella vastaanotettu informaatio kerättiin ja tallennettiin aikasegmenttien 212, 15 216 ja 220 aikana, keräysprosessin kesto kanavanvaih don jälkeen pienenee ja voidaan eliminoida jossain tilanteissa. Lyhennetty keräysprosessi toteutetaan käyttäen ennalta kerättyä dataa. Esimerkiksi matkaviestin 5 voi käyttää informaatiota merkittävästi kaventaak-20 seen hakuikkunaan, jolla matkaviestin etsii nimettäviä monireittisiä signaaleja. Joissain tapauksissa matkaviestimen vastaanotin tietää tarkat siirrokset kulle-kin monireittisille signaalille, jotka ovat mielen- • · kiinnon kohteena kohdetaajuuskaistalla.

• · 25 Tässä esitetyn menetelmän ja laitteen erään **". esimerkin mukaisesti välittömästi sitä ennen ja sen • · φ **#/ jälkeen, kun matkaviestimen vastaanotin on säädetty * · **··* toiselle taajuudelle, dataa siirretään alkuperäisellä * * · taajuudella tavalla, joka tehokkaasti kasvattaa väli- 30 töntä datanopeutta suhteessa normaalisti valittuun da- ::: tanopeuteen. Datanopeuden kasvattaminen suhteessa nor-

;***; maalidatanopeuteen estää informaation menetyksen vas- J

* · * * . taanottokatkon aikana, joka esiintyy, kun matkavies- * * · · * \ tintä 5 ei ole säädetty alkuperäiselle taajuudelle.

35 Tällöin lisäämällä lähetettävän datan määrää ennen ja :***; jälkeen vastaanottimen säätöä vaihtoehtoiselle taajuu- ··· delle luodaan ikkuna, jonka aikana vastaanotin matka- • · 117847 16 viestimessä 5 voi toteuttaa informaation vastaanoton alkuperäisellä taajuudella vähentämättä alkuperäiseltä tukiasemalta 10 matkaviestimeen 5 lähetetyn datan kokonaismäärää. Tätä ikkunaa käytetään datan keräämiseen 5 muilta mielenkiintoisilta taajuuksilta. Datanopeutta voidaan kasvattaa suhteessa normaalisti valittuun da-tanopeuteen usealla tavalla. Alla annettu esimerkki on sopiva, koska se voidaan toteuttaa ΙΞ-95-järjestelmän rakenteiden puitteissa.

10 Eräs rajoittava tekijä määritettäessä järjes telmän datanopeutta on haluttu yhteyden suorituskyky.

Yhteyden haluttu suorituskyky määritetään yleensä virheiden määrällä, mikä voidaan sietää saadussa vastaanotetussa signaalissa. Virhenopeus on funktio bittikoh-15 täisen energian suhteessa kohinatehotiheyteen (eb/N0), jolla signaali vastaanotettiin. Teho bittiä kohden, et,, on vastaanotettu signaaliteho integroituna yhden bitin yli. Esimerkiksi teho bittiä kohden on sama, jos bitti vastaanotetaan -50 dB:llä suhteessa milliwattiin 20 (dBm) yhden mikrosekunnin aikana, jos bitti vastaan otettaisiin -47 dBm:llä 500 nanosekunnin aikana. Ko-hinatehotiheys (N0) on taustakohinan mitta, johon bit-titeho alistetaan. Täten, jos taustakohinan taso pysyy samana, mutta teho, jolla bitti vastaanotettiin, kak- * * 25 sinkertaistuu, sama data voidaan siirtää puolessa sii- "**. tä ajasta kuin sama eb/N0 ja täten samalla linkin suo- • * · rituskyvyllä. Vahvistusmoodi toimii tällä periaatteel- i ’···* la ja näin lisätään ylimääräistä joustavuutta kana- • · vaan.

30 Vahvistusmoodi toteuttaa välineet ja menetel- : män, jolla järjestelmän datanopeutta voidaan väliai- • · · ·***; kaisesti kasvattaa. Vahvistusmoodi toimii IS-95-jär- • · · • . jestelmän rakenteissa, mutta on yleisesti sovelletta- ] vissa useisiin järjestelmiin. Kuvio 4 on aikaviiva, * * 35 joka esittää esimerkinmukaista toimintaa vahvistusmoo- dissa. Viisi kehystä esitetään kuviossa 4 ajan kulki- • * · essa vasemmalta oikealle. Kun tukiasema määrittää tar- * · • · 17 117847 peen vahvistusmoodille, tukiasema lähettää vahvistus-moodikomennon kehyksen 240 aikana. Vahvistusmoodiko-mento nimeää valitun kehysparin. Tässä tapauksessa tukiasema on valinnut toisen ja kolmannen kehyksen seu-5 raten kehystä, jossa komento vastaanotettiin. Kehyksen 242 aikana dataa voidaan siirtää standardinmukaisesti. Lisäksi kehyksen 242 aikana matkaviestin 5 käsittelee vahvistusmoodikomennon. Kehyksien 244 ja 246 aikana vahvistusmoodikomento toteutetaan. Kehyksen 244 ensim-10 mäisen puolikkaan aikana tukiasema siirtää dataa matkaviestimeen 5 vahvistusmoodissa. Vahvistusmoodin aikana tehollinen datanopeus kasvaa. Kehyksen 244 toisen puolikkaan aikana matkaviestin 5 on vapaa toteuttamaan taajuuden ulkopuoliset toiminnot, kuten keräyksen 15 fragmentointiprosessin, joka kuvattiin yllä. Vastaavasti kehyksen 246 ensimmäisen puolikkaan aikana matkaviestin 5 voi jatkaa taajuuden ulkopuolisten funktioiden toteuttamista. Kehyksen 246 toisen puolikkaan aikana tukiasema siirtää dataa matkaviestimeen 5 vah-20 vistusmoodissa. Kehyksen 248 aikana voidaan palata standardinmukaiseen datasiirtoon.

IS-95:n mukaan kukin kehys on kestoltaan 20 millisekuntia. Siksi vapautusajan 250 kesto, joka täi- • · lä menetelmällä luodaan, on suunnilleen 20 millisekun- * · 25 tia. Tyypillisesti matkaviestin 5 voi tarvita noin 3 **“. , millisekuntia siirtyäkseen kohdetaajuuskaistalle ja • · · noin 3 ms siirtyäkseen takaisin, jolloin jää noin 14 • · *···* millisekuntia taajuuden ulkopuolisten funktioiden to- * · · ·...* teuttamiseen. Jos järjestelmä toteuttaa keräyksen, 30 useita vahvistusmoodin kehyksiä voidaan toteuttaa tii- : viissä tahdissa. Koska kenttäolosuhteet ovat aikariip- • · · ·***; puvia, keräysdataa, jota ei ajallaan käytetä, tulee • · · * . merkityksettömäksi.

Vahvistusmoodin komennon erityinen muoto * * 35 riippuu taajuuden ulkopuolisista toiminnoista, joita :***· voidaan toteuttaa. Jos vahvistusmoodin komento määrit- tää, että matkaviestin 5 toteuttaa keräysfragmentoin- • · 117847 18 nin, vahvistusmoodin komennolla voi olla seuraava muoto: taajuuden nimeäminen, pilottisignaalin nimeäminen, hakuikkunan koko. Taajuuden nimeäminen osoittaa taajuuskaistan tai kanavan, jolla matkaviestimen 5 on to-5 teutettava keräysfragmentointi. Pilottisignaalin nimeäminen osoittaa sekvenssin, jota matkaviestimen 5 on käytettävä hakuprosessin aikana. Hakuikkunan koko osoittaa aikasiirrosjoukon, jonka aikana matkaviestimen 5 on korreloitava sekvenssi tulevaan dataan. Jos 10 suhde vahvistusmoodin komennon vastaanoton ja valitun kehysparin välillä ei ole välitön sanomassa, vahvis-tusmoodikomento voi myös määrittää valitun kehysparin. Kuviossa 4 oletettiin, että vahvistusmoodin komennon vastaanottamisella matkaviestin 5 toteuttaa määritellä lyn tehtävän toisessa ja kolmannessa kehyksessä vah-vistusmoodikomennon vastaanoton jälkeen.

Vahvistusmoodin datasiirto toimii asianmukaisesti IS-95-rakenteissa. Tukiaseman lähetystehon lisäämistä lähtölinkkisignaalille vahvistusmoodin aikana 20 voidaan käyttää kahdella erillisellä tavalla. Ensiksikin lähettämällä suuremmalla teholla merkin kestoa voidaan lyhentää ja siten enemmän informaatiota lähet- .*.*· tää samassa aikamäärässä. Toiseksi lähettämällä suu- » · · • · remmalla teholla, informaation yhtenäisyys, joka vas- • * ^ 25 taanotetaan, on suurempi ja täten informaatiota vas- taanotetaan pienemmin virhein. Tämä on erityisen to- • · •i#* denmukaista tilanteissa, joissa häipymistä esiintyy ’···* kehyksen aikana. Jos kehys lähetetään suuremmalla te- * * * *...* holla, häipyminen aiheuttaa pienemmällä todennäköisyy- 30 della virheitä. Siksi jopa lisäämättä datan lähetysno- : peutta nopeus, jolla virheetöntä dataa vastaanotetaan, ·***· on merkittävästi korkeampi. Vähentämällä virheiden ··· *. esiintymistodennäköisyyttä lähetyksessä vastaanottimen ] virheenkorjauskapasiteettia voidaan käyttää kehyksen • · * · * 35 sisällön, joka menetettiin matkaviestimen 5 ollessa :***: toisella taajuudella, määrittämiseksi. Molempia näistä • * · Γ.*. kahdesta eduista voidaan käyttää itsenäisesti tai nii- « * 19 1 1 7847 tä voidaan käyttää yhdessä (eli joko tehoa voidaan kasvattaa ja informaatiota lähettää samalla nopeudella pienemmin virhein tai tehoa voidaan kasvattaa lähetyksen mahdollistamiseksi suuremmalla nopeudella).

5 Kuvio 5 on lohkokaavio, joka esittää tukiase man toimintaa sisältäen koodauksen ja moduloinnin, joka toteutetaan lähtölinkkiliikennekanavalla ja sisältäen vahvistusmoodin toiminnan. Vastakohtana tunnetun tekniikan toiminnalle, mikä esitetään kuviossa 4, kol-10 me tuloa määrittävät signaalin toteutuneen amplitudin: lähtölinkin tehonohjausindeksi, datanopeuden kerroin ja vahvistusmoodin kerroin. Lähtölinkin tehonohjausindeksi määritetään lähtölinkin tehonohjausmekanisrnilla. Datanopeuden kerroin määritetään sen hetkisen kehyksen 15 datanopeudella. Lisäksi uusi kertoja 126 vaikuttaa vahvistusmoodin vaikutuksiin kertojaan ohjaussignaalissa, joka määrittää lopullisen suhteellisen lähtötason. Vahvistusmoodin kerrointa käytetään kasvattamaan tasoa, jolla dataa siirretään ainakin osalla vahvis-20 tusmoodin kehystä vahvistustasolle. Kytkintä 128 käytetään keskeyttämään signaalitehon lähetys lähtöliink-kikanavalla taajuuden ulkopuolisen osan aikana vahvis-tusmoodin kehyksessä. Vaihtoehtoisesti lähtölinkki- • · kanavan vahvistus voidaan yksinkertaisesti asettaa • · 25 nollaksi. > ··*

Kertoja 126 ja kytkin 238 voidaan toteuttaa · · *t<* usealla välineellä sisältäen ohjelmistot ja laitteis- • · *···* tot. Menetelmän ja laitteen tyypillisissä sovelluksis- · * sa on tietokoneohjelma, joka toteutetaan standardinmu- 30 kaisella mikroprosessorilla tai sovelluskohtaisella : integroidulla piirillä (ASIC) . Näin ollen tässä esi- ··* ·***· tetty menetelmä ja laite on suhteellisen helppo to- * · · * , teuttaa.

] Matkaviestin 5 koodaa dataa vahvistusmoodin * * 35 kehyksessä samalla tavalla, jolla se koodaa standardi- kehyksen. Voimassaoleva data muodostui johtuen väli- * · iV. neistä, joilla dataa koodataan. Jos vahvistusmoodin • · 117847 kehys sisältää täyden nopeuden dataa, merkeistä puolia ei lähetetä. Esimerkiksi ensimmäisen valitun kehyksen 244 aikana kuviossa 4 toinen kahdeksannes tehonohjaus-ryhmistä jää lähettämättä. Huomaa kuitenkin, että joh-5 tuen lohkolimittäjän 114 käyttämästä kuviosta ensimmäinen kahdeksannes lähetetyistä tehonohjausryhmistä sisältää kaikki parittomat merkit ja että toinen kahdeksannes tehonohjausryhmistä sisältää kaikki parilliset merkit.

10 Kuten ammattimiehelle on selvää, edellyttäen, että merkit vastaavat vain yhtä kooderin 110 lähtöä, alkuperäinen bittisekvenssi voidaan palauttaa standardinmukaisella konvoluutiodekooderilla, kuten Viterbin dekooderilla, ja matkaviestimen arkkitehtuuria ei tar-15 vitse modifioida, jotta toimitaan vahvistusmoodissa. Kuitenkin redundanssi ja täten immuniteetti datan menettämiselle (esimerkiksi johtuen häipymisestä), jota vahvistetaan koodausprosessilla, on menetetty. Jos matkaviestin 5 ei ole yhtäpitävä standardinmukaisen 20 datan vastaanottoprosessin kanssa, lähettämättömien merkkien teho muodostaa pienitasoista kohinaa, joka voi olla tulona dekoodausprosessorille, mutta joka de-koodausprosessin luonteesta johtuen ei merkittävästi » · vaikuta dekoodattuun lähtöön. Vaihtoehtoisesti matka- • φ • 25 viestin 5 voi vastata ja dekoodata merkit, joita ei

··· J ' J

9 *!*'. lähetetä pyyhkiytyminä matkaviestimessä 5. Molemmilla ti» tavoilla täyden nopeuden databitit voidaan palauttaa • · *···* verrattavalla suorituskyvyllä standardidatasiirtoon

Ml ·...* nähden, jos lähtökanavan signaalitasoa kohotetaan vah- 30 vistusmoodin kertojalla redundanssipuutteen voittami- : seksi.

• · · ·'*· Kuten huomautettiin yllä, IS-95:n mukaan läh- • · » * , tölinkkikanava tyypillisesti läpäistään tehonohjausko- * luennoilla. Tällä tavoin lähtölinkkikanava kuljettaa * 35 tehonohjausalikanavaa lähtöliikennekanavan suoritusky- vyn kustannuksella. Johtuen redundanssin puutteesta ··· matkaviestin 5 ei pysty dekoodaamaan dataa, joka pe- • · : 2i 1 1 7847 rustuu vain parillisiin merkkeihin tai parittomiin merkkeihin, jos merkit myös ovat tehonohjauksen lisäyksen kohteena. Näin ollen, kun täyden nopeuden data-kehys alistetaan vahvistusprosessille, MUX 118 ei enää 5 läpäise tehonohjauskomentoja lähtölinkkikanavalla. Lisäksi matkaviestin 5 tulkitsee kutakin merkkiä, jonka se vastaanottaa, datana sen sijaan, että se korvaisi tehonohjausbitit pyyhkiytymillä ennen niiden siirtämistä dekoodausprosessiin.

10 Sen sijaan, että tukiasema läpäisisi tehonoh- jauskomennot lähtöliikennekanavalla, tukiasema yksinkertaisesti viivästää tehonohjauskomentojen lähetystä.

Esimerkiksi, viitaten jälleen kuvioon 4, tukiasema lä- < päisee tehonohjauskomennot, jotka siirrettäisiin ke-15 hyksessä 244 ja lähettää ne kehyksissä 248 välittömäs-ti toisen kehyksen 246 jälkeen valitussa kehysparissa.

Vastaavasti tehonohjauskomennot, jotka läpäistäisiin toiseen kehykseen 246 valitussa kehysparissa, läpäistään kehykseen, joka seuraa kehystä 248. Tämä operaa-20 tio on edullinen, koska paluulinkkikanava myös keskeytetään taajuuden ulkopuolisen tehtävän ajaksi ja täten tehonohjauskomennot, jotka generoidaan tukiasemalla paluulinkkikehyksiä varten vastaten valittua kehyspä- i · ria, eivät muodosta voimassaolevaa tehonohjausinfor- • · . 25 maatiota. Näin ollen tehonohjauskomennot, jotka muo- * ***·, dostetaan perustuen paluulinkin valittuun kehyspariin, • 1 · *· 1· voidaan jättää huomiotta tukiasemassa ja viivästää, • · *.·.1 mutta voimassaolevat tehonohjauskomennot lisätään sen • 1 « jälkeisiin kehyksiin mitättömien komentojen sijaan. - 30 Toiminta alemmilla nopeuksilla on jopa vielä : asianmukaisempaa. 1/2 nopeuden kehyksillä IS-95-stan- • · · dardin mukaisesti ensimmäiset kahdeksan tehonohjaus- * · · * t ryhmää sisältävät kaikki merkit 1 - 192. Huomaa, että kehyksen toinen puolikas on yksinkertaisesti ensimmäi- * 1 35 sen puolikkaan toisto. Näin ollen vaikka yhden kehys- * ·2’· puolikkaan tehoa ei lähetetä, matkaviestin 5 yhä vas- * · · taanottaa koko merkkidatan. Jos lähtölinkin signaali- · 2 • 1 117847 tasoa kasvatetaan vahvistuskertoimella signaalitehon puolikkaan menettämisen estämiseksi, matkaviestin 5 voi dekoodata puolen nopeuden dataa samalla suorituskyvyllä, kuin jos koko kehys lähetettäisiin.

5 Vastaavasti, huomaa, että 1/4 nopeuden kehyk sille IS-95:n mukaan ensimmäiset neljä tehonohjausryh-mää sisältävät kaikki merkit 1 - 96 ja että merkit ensimmäisessä neljässä tehonohjausryhmässä yksinkertaisesti toistetaan jäljelle jäävissä 12 tehonohjausryh-10 mässä. Huomaa, että 1/8 nopeuden kehyksille IS-95:n mukaan ensimmäiset kaksi tehonohjausryhmää sisältävät kaikki merkit 1 - 48 ja seuraavat 14 tehonohjausryhmää toistavat samat merkit seitsemän lisäkertaa. Näin ollen, lähtölinkin signaalitasoa kasvatetaan vahvistus-15 kertojalla signaalitehon puolikkaan menetyksen estämiseksi, matkaviestin 5 voi dekoodata neljäsosanopeuden ja kahdeksasosanopeuden dataa samalla suorituskyvyllä, kuin jos koko kehys lähetettäisiin. Tukiasema voi myös kytkeä tehonohjausalikanavan pois alemman datanopeuden 20 kehyksillä.

Tehonlisäys johtuen vahvistusmoodin kertojasta kasvattaa häiriötä muille matkaviestimille ainakin yhdellä kehyspuolikkaalla. Toisen kehyspuolikkaan ai- • » kana häiriötä ei lisätä järjestelmään. Siksi keskimää- « · • 25 räinen häiriö, joka lisätään vahvistusmoodilla, on sa- *»· ' -* r * ma kuin mikä lisättäisiin normaalissa toiminnassa.

* * * *· '* Ideaalitilanteessa vahvistusmoodikehyksen ai- * * *·..* kana lähtöteho lähtölinkkikanavalla kaksinkertaiste- taan. Kuitenkin joissain tapauksissa tällainen toimin- 30 ta ei ole tarpeen tai mahdollista. Lisäksi joissain : tilanteissa voi riittää, että kasvatetaan tehoa alle • · · j*“; puolella halutun suorituskyvyn saavuttamiseksi järjes- ·· .

*. telmässä. Muissa tilanteissa riippuen senhetkisestä | järjestelmän toimintaparametreista sisältäen matka- * * 35 viestimen lähtölinkin tehonohjausindeksin tukiasema .***· voi valita, estääkö matkaviestintä 5 täydellisesti ··· kaksinkertaistamasta lähtöliikennekanavan tehoa, jotta 117847 23 vähennetään muille matkaviestimille generoitua häiriötä. Esimerkiksi tyypillinen tukiasematoteutus rajoittaa lähtölinkin tehonohjausaluetta noin 3 dB alle ja 6 dB yli nimellistason. Jos vahvistusmoodin kerroin sa-5 nelisi muutokset sallitun alueen ulkopuolelle, vaikutukset vahvistusmoodin kertojaan voidaan joutua rajoittamaan.

Kuvio 6 on vuokaavio, joka esittää tukiaseman toimintaa vahvistusmoodin mukaisesti. Vuo alkaa lähtö-10 lohkosta 260. Lohkossa 262 tukiasema lähettää matkaviestimelle sanoman, joka osoittaa valitun kehyksen tai kehykset. Esimerkiksi valitut kehykset voivat vastata valittua kehysparia 244 ja 246 kuviossa 4. Ajan-hetkellä, jolla tukiasema lähettää ensimmäisen kehyk-15 sen valitusta kehysparista, tukiasema lisää lähtökana-van tehotasoa käyttäen vahvistusmoodin kertojaa, kuten esitetään lohkossa 264. Lisäksi lohkossa 264 tukiasema kytkee tehonohjausalikanavan pois päältä säätämällä tehonohjausläpäisyn pois lähtöliikennekanavalla. Loh-20 kossa 266 tukiasema lähettää ensimmäisen puolikkaan ensimmäisestä valitusta kehyksestä. Lohkossa 270 tukiasema keskeyttää lähetyksen lähtölinkillä ensimmäi-sen valitun kehyksen toisen puolikkaan ja toisen väli- • · · ; tun kehyksen ensimmäisen puolikkaan ajaksi. Esimerkik- • · • 25 si, viitaten jälleen kuvioon 5, tukiasema voi avata ··· ·***, kytkimen 128. Lohkossa 270 tukiasema lähettää toisen • · · *· *· puolikkaan toisesta valitusta kehyksestä. Lohkossa 272 • · *...* tukiasema nollaa lähtölinkin tehonohjauksen nimellis- *·· tasolle poistamalla vahvistuskertoj an vaikutukset ja 30 kytkee tehonohjausalikanavan päälle. Prosessivuo päät- ί :*i tyy lohkossa 274.

• · · ·***: Kuvio 7 on vuokaavio, joka esittää matkavies- • · * • . timen 5 esimerkinomaista toimintaa vahvistusmoodissa.

[ Vuo alkaa aloituslohkossa 280. Lohkossa 282 matkavies- 35 tin 5 vastaanottaa vahvistusmoodin komennon identifi- :***; oiden valitun parin. Esimerkiksi kuviossa 6 vahvistus- • · · »*·*· moodin komento, joka on siirretty kehyksessä 240, ni- i « 117847 24 meää kehykset 244 ja 246 valituksi kehyspariksi. Lohkossa 284 matkaviestin 5 vastaanottaa ensimmäisen valitun kehyksen ensimmäisen puolikkaan. Kehyksen käsittely toteutetaan rinnakkain jäljellejäävien vaiheiden, 5 jotka esitetään kuviossa 7, kanssa. Lohkossa 286 matkaviestin 5 toteuttaa taajuuden ulkopuolisen tehtävän. Lohkossa 288 matkaviestin 5 vastaanottaa toisen valitun kehyksen toisen puolikkaan ja dekoodaa kehyksen, kuten yllä kuvattiin. Prosessivuo päättyy lohkossa 10 290.

Yleisesti keksintö voidaan toteuttaa missä tahansa järjestelmässä, jossa merkit järjestetään siten, että kopio kustakin informaatiobitistä siirretään standardidatayksikön aliosassa. Esimerkiksi, yllä ku-15 vatussa selityksessä, limityskuvio asettaa ensimmäisen merkkijoukon (joka käsittää koodatun kopion kustakin informaatiobitistä) puolen nopeuden konvoluutiokoode-rilta ensimmäiseen puolikkaaseen kussakin kehyksessä. Yllä kuvatun järjestelmän tukiaseman/matkaviestimen 20 ehdoin joko lähtö- tai paluulinkki tai molemmat voivat toimia vahvistusmoodissa. Esimerkiksi ideaalitilanteessa sekä lähtö- ja paluulinkkikanavat siirtyvät /·*« vahvistusmoodiin samanaikaisesti siten, että dataa ei * · ' m · : menetetä kummallakaan yhteydellä johtuen vahvistusmoo- • · > 25 din toiminnasta.

...

*1”. Tässä esitettyjen yleisten periaatteiden mo- • ♦ · *· *· net vaihtoehtoiset toteutukset ovat ilmeisiä alan am- • · · • · *···* mattimiehelle. Esimerkiksi, perustuen yllä annettuun ··· "...· selitykseen, on selvää, että vahvistusmoodi toimii 30 asianmukaisemmin, kun dataa lähetetään pienemmällä : kuin täydellä nopeudella. Siksi eräässä sovelluksessa · · ·***· tukiasema asettaa rajoituksen datalähteelle datan pa- «·· *, kottamiseksi täyttä nopeutta pienemmälle nopeudelle ] valitun kehyksen aikana. Esimerkiksi tukiasema voi * * 35 asettaa rajoituksen muuttuvanopeuksiselle vokooderille .*"· tai se voi vähentää jonosta otetun digitaalisen datan ··· iV. määrää. Vielä eräässä sovelluksessa tukiasema lähettää • ♦ • · 117847 25 vahvistusmoodikomennon sen jälkeen, kun se tutkii valitun kehyksen ja tunnistaa, että valittu kehys on alle täyden nopeuden. Esimerkiksi vahvistusmoodikomento voi nimetä valitun kehysparin, jonka tukiasema jo tie-5 tää sisältävän alle täyden nopeuden kehyksiä. Vielä eräässä sovelluksessa tukiasema voi yrittää ennustaa alhaisen nopeuden kehysten olemassaolon. Esimerkiksi digitoitu puhe on tilastollisesti kuviollista. Digitaalisessa puheessa tyypillisesti sarja pienen nopeu-10 den kehyksiä esiintyy täyden nopeuden kehyspurskeiden välissä. Tunnistettuaan joukon alhaisen nopeuden kehyksiä tukiasema voi ennustaa, että valittu kehys voi käsittää alhaisen nopeuden kehyksen. Suuren datanopeu-den jaksojen aikana tukiasema voi valita viiveen vah-15 vistusmoodin komennon antamiseen. Täten tukiasema voi ennustaa kehyksen, joka todennäköisesti sisältää dataa alle täydellä nopeudella.

Lisäksi ei tarpeen, että vahvistusmoodin komento kuluttaa järjestelmäresursseja. Esimerkiksi ku-20 viossa 4 vahvistusmoodin komennon nähdään kuluttavan kehystä 240 siten, että käyttäjädataa ei siirretä tämän kehyksen aikana. Kuitenkin, kuten tehonohjausko- ·*;*: mennot läpäistään tehonohjausalikanavalle lähtölinkki- • · ....: kanavalla, vahvistusmoodin komento voidaan myös lä- 25 päistä lähtölinkkikanavalle. Vaihtoehtoisesti vahvis-tusmoodin komento voidaan siirtää matkaviestimelle 5 • ·« erillisellä ohjauskanavalla.

• ·

Vahvistusmoodi voidaan toteuttaa muistakin *··* syistä kuin väliaikaisen taajuuden ulkopuolisten teh- 30 tavien toteuttamiseksi matkaviestimessä 5. Esimerkiksi 4 järjestelmä voi käyttää vahvistusmoodia luodakseen ai- ··· ·<#ίϊ kaa, jonka aikana matkaviestin 5 voi vastaanottaa sa- nomia eri kanavalla, joka toimii samalla taajuudella, • · . kuten ohjauskanava. Vaihtoehtoisesti vapautettu aika • · . 35 voidaan käyttää lisäfunktioiden toteuttamiseksi tu- ·«· kiasemassa, Jos lisäfunktioita toteutetaan tukiasemas- ·· 4 4 4 4 4% 4 4 117847 26 sa, tukiaseman ei välttämättä tarvitse ilmoittaa matkaviestimelle 5 vahvistuskomennolla.

Eräässä toisessa sovelluksessa vahvistusmoo-dia voidaan käyttää lisäajan muodostamiseksi pysyvän 5 siirtymisen toteuttamiseksi kohdetaajuuskaistalle.

Esimerkiksi, viitaten jälleen kuvioon 3, huomaa, että aikasegmentin 222 aikana dataa siirretään lähdetaajuu-della suuremmalla vahvistusmoodin datanopeudella. Data, joka siirretään aikasegmentin 222 aikana, siirtyy 10 edelleen alkuperäisellä kanavalla aikajakson, joka osoitetaan katkoviiva-alueen 228 avulla, aikana normaaleissa toimintaolosuhteissa. Täten palvelun keskey-tysjakso 230 alkaa katkoviiva-alueen 228 oikeasta reunasta eikä aikasegmentin 222 oikeasta reunasta. Katko-15 viiva-alueen 228 osoittaman ajan aikana matkaviestimen 5 vastaanotin voi muuttaa tulotaajuuttaan kohdetaa-juuskaistalle ja aloittaa keräys- tai typistetyn kerä-ysprosessin. Tässä tapauksessa tukiasema lähettää matkaviestimelle 5 vahvistusmoodin siirtymäkomennon, joka 20 osoittaa valitun kehyksen ja kanavanvaihtotaajuuskais-tan. Tukiasema lähettää vahvistusmoodin dataa valitun kehyksen ensimmäisen puolikkaan aikana ja keskeyttää ;1;1· lähetyksen valitun kehyksen toisen puolikkaan ajaksi.

• ·

Vielä eräässä sovelluksessa vahvistusmoodia * · 25 voidaan käyttää informaation tarjoamiseksi liittyen voimassa olevaan kanavanvaihdon kohdetaajuuteen. Kun * · · matkaviestin 5 siirtyy suunnilleen järjestelmän peit- • 1 toalueelle, järjestelmä ei ole tietoinen matkaviesti- • · ’··.1 men 5 tarkasta paikasta. Sen määrittämiseksi, onko 30 matkaviestin 5 paikassa, jossa sen pitäisi toteuttaa ♦ ·,·/· kova kanavanvaihto, matkaviestin 5 voi kerätä data- näytteitä kohdetaajuudella käyttäen samanlaista mene-telmää kuin keräysf ragmentointiprosessissa, joka ku- • » . vattiin yllä. Näytteet tutkitaan sen määrittämiseksi, • 1 , 35 onko matkaviestin 5 vastaanottamassa voimassa olevia * 1 1 signaalitasoja kohdetukiasemilta.

1 1 · • · ♦ · 27 1 1 7847

Joissain yhteyksissä, kuten kanavanvaihdon määrityssovelluksessa, joka juuri kuvattiin, voi olla edullista suorittaa vahvistusmoodin kehykset jaksollisina tai kuviollisina. Tällaisessa tapauksessa vahvis-.5 tusmoodin komento voi nimetä aloitushetken, kuvion tai jakson ja lopetushetken.

Joissain tapauksissa matkaviestin 5 itse voi määrittää ajan, jolla vahvistusmoodin kehys on suoritettava. Esimerkiksi matkaviestin 5 voi tehdä tällai-10 sen määrityksen perustuen paluulinkin datan ominaisuuksiin tai lähtölinkin suorituskykyyn. Tällaisissa tapauksissa matkaviestin 5 lähettää tukiasemalle vahvistusmoodin komennon nimeten yhden tai useamman valitun kehyksen.

15 Vastaavasti ei ole tarpeen, että vahvistus- moodi käsittää valitun kehysparin. Vahvistusmoodi voidaan toteuttaa yksittäisen kehyksen aikana tai se voidaan toteuttaa kehyssarjan aikana. Valitun kehysparin ei tarvitse olla kaksi peräkkäistä kehystä. Jos taa-20 juuden ulkopuolinen tehtävä vaatii enemmän aikaa kuin mitä luodaan valitulla kehysparilla, tukiasema voi suorittaa ensimmäisen vahvistusmoodin kehyksen, kes-keyttää lähtölinkkikanavan lähetyksen kehys joukon • · ....j ajaksi ja sen jälkeen suorittaa toisen kehysmoodin ke- 25 hyksen.

♦ **. Lisäksi keksintö voidaan toteuttaa siten, et- * * · r * ·· I..* tä enemmän kuin puolet tai vähemmän kuin puolet vapau- • * **·* tetusta kehyksestä muodostetaan. Esimerkiksi, jos va- • * *···* littu kehys kuljettaa kahdeksasosanopeuden dataa, vah- 30 vistusmoodissa, voidaan lähettää suunnilleen kahdek- \·.* sankertaisesti nimellistasoon, jolloin muodostetaan • · · i : vapautettu aika, joka vastaa 7/8 kehyksen kestosta.

Järjestelmän eräässä sovelluksessa, johon • · . kuuluu esillä oleva keksintö, aika, jolla matkaviestin .* 35 5 lakkaa vastaanottamasta lähtöliinkin signaaleita * · · ϊ : lähdetaaj uudella lähdetukiasemalta 10 ja säätyy toi- *'**: selle taajuudelle hakeakseen signaaleita, joita lähe- • * 23 117847 tetään näillä muilla taajuuksilla, määritetään komennolla, joka tulee alkuperäiseltä tukiasemalta 10. Aika voidaan joko määrittää komennossa tai aikajakso, joka on suhteellisen pitkä suhteessa haun vaatimaan aikaan, 5 voidaan identifioida komennossa. Jos suhteellisen pitkää aikajaksoa (esim. 80 ms) identifioidaan, matkaviestin voi valita tarkasti, milloin haku toteutetaan tässä identifioidussa aikajaksossa. Tämä komento edullisesti lähetetään lähdetaajuudella. Vaihtoehtoisessa 10 järjestelmässä matkaviestin vain säätyy muille taajuuksille ennalta määrätyn määrän kertoja suhteessa kehyksen alkuun tai loppuun tai muuhun referenssipis-teeseen ajassa, mikä mahdollistaisi alkuperäisen tukiaseman 10 ja matkaviestimen 5 yhdessä koordinoida 15 aikaa, jolla matkaviestin 5 vastaanottaa lähetyksiä alkuperäiseltä tukiasemalta 10. Haun ajoitus voidaan siten koordinoida ajassa, jolla lyhytsanomat lähetetään lähdetukiasemalta 10 lähdetaajuudella.

Lisäksi, kun matkaviestin 5 toteuttaa haun 20 vaihtoehtoisilla taajuuksilla, matkaviestin 5 raportoi lähdetukiasemalle 10 haun tulokset. Koska lähdetu-kiasema 10 ei pysty vastaanottamaan informaatiota mat-kaviestimeltä niin kauan kuin matkaviestin 5 on uudel- » t leen säädettynä lähdetaajuudelle, matkaviestimen 5 on ,·, 25 myös varmistettava, että tällaiset raporttisanomat lä- *”*. hetetään vain, kun matkaviestin 5 on säätynyt uudel- leen alkuperäiselle taajuudelle.

• · **··* Esimerkiksi, sanomat (kuten ohjaussignaloin- • · tisanomat) , jotka ovat kestoltaan alle 5 ms, yleisesti 30 lähetetään matkaviestimiin lähdetaajuudella. Järjes- ί ϊ ϊ telmän erään sovelluksen mukaisesti lähdetukiasema 10 • · · varmistaa, että lyhytsanomat lähetetään vain 20 ms:n ·«· * . kehyksen ensimmäisen osan (kuten jälkimmäinen puoli kas) aikana. Näin ollen lähdetukiasema 10 komentaa • ' ·····- 35 matkaviestintä 5 säätymään muille taajuuksille vain kehyksen muiden osien kuin ensimmäisen osan (kuten en- ··· ·*.*. simmäinen puolikas) ajaksi 20 ms:n kehyksessä siten, • · , 29 117847 että tämä ensimmäinen osa ei ole limittäin kehyksen niiden osien kanssa, joiden aikana joko lyhytsanomia lähetetään tukiasemalta tai raporttisanoma lähetetään matkaviestimeltä. Tämä on erityisen tärkeää tapauksis-5 sa, joissa kehys jaetaan useisiin alikehyksiin.

Esimerkiksi on olemassa ehdotus, jota parhaillaan harkitaan tietoliikenneteollisuuden standar-diryhmissä, joissa perinteinen 20 ms:n kehys jaetaan neljään 5 ms:n kehykseen lähetettäväksi nimetyllä oh-10 jauskanavalla. Nämä 5 ms:n kehykset voidaan sen jälkeen ryhmitellä 20 ms:n kehykseksi. Kuitenkin jokainen tällainen alikehys koodataan virhekorjauskoodilla siten, että virheet tietyssä alikehyksessä voidaan korjata perustuen vain sen alikehyksen sisältöön. Korja-15 ukset tiettyyn alikehykseen voidaan tehdä vain, jos riittävä määrä korjausdataa kyseisessä kehyksessä vas- " taanotetaan. Tässä tapauksessa matkaviestimen säätämi-; nen toiselle taajuudelle vain 3 ms:ksikin voi tehdä mahdottomaksi palauttaa informaatio, joka lähetetään 20 tietyn 5 ms:n alikehyksen aikana, koska informaatio, joka sisältyy tällaisiin alikehyksiin on riippumattomasti koodattu (eli datalohkon koko virheenkorjausta ;V: varten vastaa 5 ms:n alikehyksessä lähetetyn datan # t ....: määrää) . Näin ollen varmistamalla, että lähdetukiasema 25 koordinoi ajan, jolla lyhytsanomat lähetetään aikaan, "**. jolla matkaviestin 5 ei ole säädettynä alkuperäiselle • »· taajuudelle, sekä matkaviestin 5 ja lähdetukiasema 10 • · voivat varmistaa, että lyhytsanomat, jotka on tarkoi- • · *...* tettu matkaviestimelle, vastaanotetaan peräkkäin mat- 30 kaviestimessä 5. Lisäksi koordinoimalla aikaa, jolla * ϊ_·βΓ matkaviestin 5 lähettää raporttisanomat tukiasemalle, ;***: aikaan, jolla matkaviestin 5 on säädettynä lähdetaa- juudelle, raporttisanomien lähetykset lähdetukiasemal- • · , ta 10 eivät keskeydy johtuen itse hausta tai sen jäl- 35 keisestä hausta.

:***: Edellä oleva edullisten sovellusten kuvaus « · · ·*·*. annetaan, jotta alan ammattimies voisi valmistaa tai • * 117847 30 käyttää esillä olevaa keksintöä. Useat modifikaatiot näihin sovelluksiin ovat ammattimiehelle ilmeisiä ja tässä kuvattuja yleisiä periaatteita voidaan soveltaa

muihin sovelluksiin keksimättä mitään uutta. Näin ol-5 Ien esillä olevaa keksintöä ei ole tarkoitettu rajoitettavaksi tässä esitettyihin esimerkkeihin, vaan täs- 'L

sä esitettyjen periaatteiden ja uusien ominaisuuksien laajimpaan piiriin.

• · Φ 1 2 3 · ♦ · · • · • · φφφ *· · · ···!' φφφ φφφ • · φφφ • · • · ♦ ·· ♦ ·· • ♦ • · ··· • φ · ·· # • » · • · • 1 ·· · · · 1 • · 2 • · 3 • · • » ··· • · · • · φ ·

Claims (7)

1. Menetelmä niiden aikojen koordinoimiseksi, jolloin matkaviestin tarkkailee vaihtoehtoisia taa-5 juuksia ja jolloin alkuperätukiasema lähettää ly hytsanomia, joka menetelmä käsittää vaiheet: a) määrätään alkuperätukiasemassa koska matkaviestin viritetään vastaanottamaan muita taajuuksia kuin alkuperäistä taajuutta; ja 10 b) lähetetään lyhytsanomia ainoastaan silloin, kun matkaviestimen tiedetään olevan virittyneenä vastaanottamaan alkuperäistä taajuutta perustuen tietoon siitä koska matkaviestin viritetään muille taajuuksille kuin alkupe-15 räinen taajuus, tunnettu siitä, että tu kiasema lähettää signaalin, joka käskee matkaviestintä virittymään vaihtoehtoiselle taajuudelle tiettynä ajanhetkenä. ·, I

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- tu siitä, että lähetetään sanoma, joka käskee • · · [ \ matkaviestintä virittymään muulle taajuudelle * · . kuin alkuperäinen taajuus milloin tahansa tietyn • * · ···· aikajakson sisällä. ··· 25 • * * · • · * .·*·.

3. Menetelmä vastaanottamaan ja tarkkailemaan alku- * · · peräistä taajuutta niinä aikoina, jolloin alkupe- . rätukiasema lähettää lyhytsanomia matkaviesti- • * · * · · meen, ja vastaanottamaan ja tarkkailemaan vaihto- • · *·“’ 30 ehtoisia taajuuksia muina aikoina, joka menetelmä käsittää vaiheet: • · a) vastaanotetaan matkaviestimessä alkuperätu- kiasemalta käskyjä, jotka osoittavat koska : matkaviestin voidaan virittää vastaanotta- • · · · • « 32 117847 maan muita taajuuksia kuin alkuperäinen taajuus; ja b) valitaan ne ajat, joiden aikana matkaviestin viritetään muille taajuuksille kuin alkupe-5 räinen taajuus, perustuen käskyihin, jotka on vastaanotettu alkuperätukiasemalta.

4. Tukiasema niiden aikojen koordinoimiseksi, jolloin tukiasema tarkkailee vaihtoehtoisia taajuuk-10 siä ja jolloin tukiasema lähettää lyhytsanomia, joka tukiasema käsittää: a) välineet määräämään milloin matkaviestin viritetään vastaanottamaan muita taajuuksia kuin alkuperäistä taajuutta; ja 15 b) välineet lähettämään lyhytsanomia ainoastaan silloin, kun matkaviestimen tiedetään olevan virittyneenä vastaanottamaan alkuperäinen taajuus perustuen tietoon siitä, koska matkaviestin viritetään muulle kuin alkuperäi- 20 selle taajuudelle, tunnettu siitä, että sa- notut lähetysvälineet voi toimia lähettämään • · e i signaali, joka käskee matkaviestimen virit- ·♦· · tyä vaihtoehtoiselle taajuudelle tiettynä ···: ajanhetkenä. • · * · 1 . *· " 25 • 1 1 * * · * · · .···.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tukiasema, jossa • · lähetysvälineet voi toimia lähettämään viesti, . joka käskee matkaviestimen virittyä muulle taa- • · · . *;1·“ juudelle kuin alkuperäiselle taajuudelle milloin *...1 30 tahansa tietyn aikajakson sisällä. * • ♦ *·· *·· ' .1 · 1 * · ’···1

6. Matkaviestin vastaanottamaan ja tarkkailemaan al- ·;··· kuperäistä taajuutta niinä aikoina, jolloin alku- , : perätukiasema lähettää lyhytviestejä matkaviesti- • · ' 117847 33 meen, ja vastaanottamaan ja tarkkailemaan vaihtoehtoisia taajuuksia muina aikoina, tunnettu siitä, että matkaviestin käsittää: ’ a) välineet vastaanottamaan alkuperätukiasemal- 5 ta käskyjä, jotka osoittavat koska matka- viestin voidaan virittää vastaanottamaan muita taajuuksia kuin alkuperäinen taajuus; ja b) välineet valitsemaan ne ajat, joiden aikana 10 matkaviestin viritetään muille taajuuksille kuin alkuperäinen taajuus, perustuen alkupe-rätukiasemalta vastaanotettuihin käskyihin.

7. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää tukiase-15 man, jolla on patenttivaatimuksessa 4 tai 5 mää ritetyt piirteet, ja matkaviestimen, jolla patenttivaatimuksessa 6 määritetyt piirteet. 20 • · • · · • · * • · • '···< • · · φ * · . y * · · ·*♦· \ • * • · Φ • · · * · • · * • · * · • · · Φ Φ - · ' • * « Φ Φ · * Φ · » Φ a • · • Φ * · Φ • * · ... Φ Φ · Φ Φ Φ • · • · ♦ • · • · • * * ·«·«: • · « · • Φ · ♦ ·« • · . · ! 'li 117847 34