FI117801B - Menetelmä ja sovitelma kartongin valmistamiseksi - Google Patents

Description

i 117801

Menetelmä ja sovitelma kartongin valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä kartongin valmistamiseksi. Erityisesti keksintö soveltuu taivekartongin valmistamiseen.

5 Keksinnön kohteena on myös sovitelma keksinnön soveltamiseksi.

Paperin ja kartongin eroja on vaikeaa määritellä tarkasti, mutta tavallisesti kartongin neliöpaino on paperia suurempi, tyypillisesti yli 150 g/m . Kartonki koostuu usein myös useista kerroksista, joilla pyritään saamaan aikaan lopputuotteen halutut ominaisuudet. Tämä keksintö liittyy painettaviksi tarkoitettuihin kartonkeihin. Painettavan kartongin 10 on oltava tasomaista, pinnaltaan tasaista ja sileää ja sen paksuuden on oltava tarkasti sama kaikissa poikkileikkauksissa. Kulloinkin tarvittavat pinnan laadun minimivaatimukset määräytyvät tuotteen käyttötarkoituksen mukaan. Suurin kartongin käyttötarkoitus on erilaiset pakkaussovellutukset eli rasiat, laatikot ja nestepakkaukset. Painettavat kartonkilaadut kuuluvat toiselta määrittelyltään rasiakartonkeihin, joihin voidaan lukea 15 taivekartonki (FBB), white lined chipboard (WLC), (SBS), (SU S) sekä nestepakkauskartonki (LPB).

Pohjoismaista taivekartonkia käytetään monissa pakkaussovelluksissa. Tyypillisiä pa- • · kattavia tuotteita ovat kosmetiikkaa, savukkeet, farmaseuttiset tuotteet, makeiset ja elin- • · tarvikkeet. Taivekartonki valmistetaan tavallisesti kolmesta ja joskus neljästä kerrokses- :***: 20 ta, pintakerros ja taustakerros valmistetaan valkaistusta kemiallisesta massasta ja keski- * · · ·*· kerrokseen tai kerroksiin voidaan käyttää jotain mekaanista massaa tai koneen hylky- • · · · massaa. Kartonki voidaan pintaliimata ja käyttötarkoituksesta riippuen se voidaan päällystää yhteen tai useampaan kertaan molemmilta puolilta tai vain yhdeltä puolelta. Pääl- ΐ(|" lystekerrosten määrä ja päällysteseoksen koostumus määräytyy sen mukaan millä taval- • * · ί.,.ί 25 la pinta on tarkoitus painaa ja kuinka hyvää painojälkeä vaaditaan. Koska taivekartonkia * \# käytetään vaativiin pakkauksiin, sen pintakerroksen painatusominaisuuksien on oltava :***: hyvät. Yleisesti käytettävä taivekartongin painomenetelmä on arkkioffset. Kartongin * t · ; \*m tärkeimpiä ominaisuuksia ovat paksuus, taivutusjäykkyys ja Scott bond, eli lujuus z- * * · i*« · ,···. suunnassa (paksuussuunnassa). Toisaalta koska sileys on tärkeää painettavuuden kan- • * * * 30 naita, kriittisin ominaisuuspari on sileys-taivutuslujuus, riittävää sileyttä ei voida saavut- 2 117801 taa pelkästään kalanteroimalla (Papermaking Science and Technology, book 18, Paper and Board Grades, printed on 2000, ISBN 952-5216-18-7). Kalanteroinnissa hyvän si-leyden saavuttamiseksi on käytettävä suurta viivapainetta, jolloin kartongin paksuus pienenee ja sen taivutusjäykkyys laskee. Erityisesti laskee taivutusjäykkyys suhteessa 5 käytettävään raaka-ainemäärään. Tästä syystä taivekartonkikoneissa käytetään MG-kuivainta eli jenkkisylinteriä hyvän pintakerroksen sileyden saavuttamiseksi. Jenk-kisylinterillä saadaan aikaan sileä pinta ja se myös sulkee pinnan rakenteen erittäin tehokkaasti päällystystä varten.

Modernissa, pohjoismaistyyppistä taivekartonkia valmistavassa kartonkikoneessa eri 10 kerrokset tehdään erillisillä fourdrinier-tyyppisillä rainanmuodostimilla. Puristinosalla on tavallisesti kaksi tai kolme puristinta, joista yksi on kenkäpuristin hyvän huikin varmistamiseksi, seuraavana on esikuivainosa, jota seuraa jenkkisylinteri ja loppu-kuivainosa. Seuraavana on tyypillisesti pintaliimaus, kalanterointi ja päällystys tarvittavine kuivainosineen. Päällystyksen, kalanteroinnin ja pintaliimauksen osalta koneen 15 rakenne vaihtelee huomattavasti sen mukaan, minkälaista kalanterointia käytetään ja kuinka monta kertaa kartonki päällystetään ja tarvitaan yksi- vai kaksipuolista päällystystä. Pintaliimaus on tavallisesti aina käytössä, koska sen avulla saadaan edullisesti lisää lujuutta.

• · * · *

White lined chipboard (WLC) vastaa käyttötarkoitukseltaan ja rakenteeltaan pohjois- • * · 20 maista taivekartonkia. Suurimmat erot ovat erilaisten päällysteseosten käyttö ja pohjus- • φ · • · · tuskerroksen käyttö pintakerroksen alla. Tällä tavalla säästetään kallista pintakerroksen • · • · materiaalia. Tässä kartongissa käytetään myös usein kierrätyskuitua, joten se ei sovi • * · '!" elintarvikkeille. Samat ominaisuudet ovat tärkeitä tälle kartonkilaadulle kuin taivekar- • · • · tongillekin ja valmistukseen käytettävät kartonkikoneet ovat samantyyppisiä. Kiinteä . 25 valkaistu kartonki (SBS) on usein yksikerroskartonkia, johon käytetään sulfaattimassaa.

t · · • · · .···, Kartonkia voidaan tehdä myös monikerrosrakenteena. Kartongin riittävän sileyden saa- * · *4« .· vuttamiseksi se voidaan kalanteroida märkäkalanterointimenetelmällä, jossa kalenterin • * * * ; nippiin syötetään vettä. Tällä tavalla saadaan hyvä sileys, mutta bulkki ja samalla jäyk- • * . kyys vähenevät. Kiinteä valkaisematon kartonki (SUS) on tavallisesti monikerrosraken- • * * • · * ’·* * 30 ne ja sitä käytetään kuluttajapakkauksiin, joilla on suuret lujuus vaatimukset. Myös pai- » ’ * nettavuuden on oltava kohtuullisen hyvä. Massana käytetään valkaisematonta sulfaat- 3 : 117801 timassaa ja riittävän laadukkaan painopinnan aikaansaamiseksi kartongin pintapuoli päällystetään. Lujuuden lisäämiseksi voidaan käyttää pintaliimausta. Päällysteeltä edellytetään hyvää peittoa ja opasiteettia valkaisemattoman pohjamateriaalin takia. Riittävän sileyden saavuttamiseksi muodostettu raina kalanteroidaan ennen päällys-5 tystä märkäkalanterilla ja tarvittaessa myös päällystyksen jälkeen jollain tarkoitukseen sopivalla kalanterilla. Tälläkään kartonkilajilla ei päästä kovinkaan hyvään pinnan siley-teen pelkällä esikalanteroinnilla.

Painettaviin kartonkeihin kuuluu myös nestepakkauskartonki (LPB). Riittävä läpäise-mättömyys saadaan aikaan pääasiassa päällystämällä pohjakartonkia. Päällystyksellä ja 10 pohjakartongin ominaisuuksilla on vaikutuksena painettavuuteen ja nestepakkauskartongin valmistuksessa keksinnön alaan kuuluu lähinnä pohjakartongin valmistaminen. Läpäisemättömäksi käsittely, esim. laminointi, voidaan katsoa erilliseksi valmistusvaiheeksi.

Eurooppalaisessa patenttijulkaisussa 0 815 319 on kuvattu päällystetyn kartongin kalan-15 terointimenetelmä, jossa päällystetty raina käsitellään pitkänippikalanterissa. Ennen päällystystä rainaa ei välttämättä kalanteroida. Julkaisussa ei ole kuvattu miten kartonki-raina valmistetaan. Julkaisussa DE 102 06 333 raina kalanteroidaan ennen kiinnirullaus-ta ensin pitkänippikalanterilla ja sitten kovassa ja lyhyessä kalanterinipissä paksuuden • . vakioimiseksi.

• · · • ♦ · • · ·· · • ’.· 20 Edellä kuvattujen menetelmien heikkoutena on se, että riittävään sileyteen ei päästä il- ··· V · man monikertaista kalanterointia tai jenkkisylinterin ja kalanteroinnin yhdistelmää.

• · ·

Jenkkisylinteri on kallis ja suuri laite ja se rajoittaa koneen suurinta mahdollista ajono- ·** ···' peutta. Tavallisesti jenkkisylinteriä käytettäessä suurin nopeus rajoittuu 600 m/min. Jos ·»· • · *···’ taas käytetään esikalanterointia ennen päällystystä ja loppukalanterointia päällystyksen 25 jälkeen, laitteiston hinta kohoaa. Jokaisessa kalanterointivaiheessa rainaa puristetaan • · · • · · kasaan, jolloin sen tiheys kasvaa ja paksuus pienenee, eli menetetään huikkia. Koska • · * t t yksi tärkeimmistä kartongin ominaisuuksista on hyvä jäykkyys, huikin menettäminen • * • * * *. " on erittäin haitallista, koska tällöin samaan jäykkyyteen pääsemiseksi on käytettävä * ’ * enemmän rainan raaka-ainetta. Niinpä olisikin edullista saada aikaan menetelmä, jonka • ·# 30 avulla voidaan taata rainan riittävä sileys käyttämättä jenkkisylinteriä ja mahdollisiin-man pieni huikin väheneminen.

:.4 - 117801 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle painettavan kartongin valmistamiseksi on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma.

5 Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Keksinnön tärkeimpänä etuna on yksinkertaisten laitteiden avulla saatava hyvä lopputuotteen laatu. Painojäljestä saadaan hyvä ilman kallista jenkkisylinteriä. Kun käytetään pitkänippikalanteria, kalanterointiparametrejä voidaan säätää erittäin monipuolisesti ja vaikuttaa siten tuotteen ominaisuuksiin. Keksinnön avulla saadaan aikaan hyvää paino-10 pintaa ja kovan nipin ansiosta rainan profiilista tulee tasainen, mikä helpottaa rainan käsittelyä jatkossa, erityisesti päällystystä ja rullausta. Koneen nopeutta voidaan nostaa eikä kalanterointimenetelmä rajoita saavutettavaa nopeutta kartonkikoneiden nopeuksien ollessa kyseessä. Pitkälle nipille on oleellista se, että käsitellyn tuotteen bulkki säilyy hyvänä, joten pohjarainan raaka-aineen kulutus on kohtuullista.

15 Keksintöä tarkastellaan seuraavassa esimerkkien ja koetulosten avulla.

Kuvioissa 1 -10 on esitetty koetuloksia graafisesti.

, . Kartonkikoneessa muodostetaan yhdelle tai yleensä useammalle fourdrinier- • · · i < « .1 1 rainanmuodostusosan viiralle perälaatikon avulla veden ja kuitujen muodostama massa- • · · • · *..! kerros, josta poistetaan vaiheittain vettä. Osa vedestä poistuu jo viiralla. Osarainat yh- • · # 20 distetään yhden kerrostetun rainan muodostamiseksi. Seuraavassa vaiheessa kuitumas- • · • · san kuivaamista jatketaan puristinosalla, jolla raina viedään yhden tai useamman puris- ,··1. tinnipin läpi. Puristettaessa rainasta poistuu vettä nipin paineessa mekaanisesti. Seuraa- • · t»» vaksi raina johdetaan kuivainosalle, jolla siitä poistetaan vettä lämmittämällä rainaa . kuivainsylintereillä. Kartonkikoneen rakenne vaihtelee valmistettavan tuotteen raken- ♦ · · • · · .···. 25 teen ja ominaisuuksien mukaan, murtajako perälaati kkoon, rai nänni uodostusosaan, pu- . ristinosaan ja kuivainosaan pätee periaatteessa kaikille koneratkaisuille. Painettavaa • · 1 * 1 1 ] j kartonkia valmistettaessa rainan käsittely jatkuu tästä eri vaiheissa. Keksinnön mukai- • « • sessa menetelmässä raina kalanteroidaan ennen ensimmäisen päällystyskerroksen levit- • · · · • · · .

· 5 117801 tämistä. Kalanterointi tapahtuu kahdessa vaiheessa, ensin pitkänippikalanterilla ja sitten kovassa nipissä. Pitkänippikalanteri koostuu ainakin yhdestä paininkengästä, joka on sovitettu vastatelaa vasten paininkengän ympäri kulkee hihna, jonka ominaisuudet vaikuttavat kalanterointitulokseen. Yleisimmin käytetään polymeeri- tai teräshihnaa, 5 Nipin pituus on tyypillisesti 30 - 280 mm. Moderneilla pitkänippikalantereilla on nipin paine vyöhykkeittäin säädettävissä. Toinen pitkänippikalantereille tyypillinen piirre on se, että nippipaine voidaan pitää alhaisempana nipin pituuden kompensoivan vaikutuksen vuoksi. Kalanterointivaikutus kohdistuu voimakkaammin rainan pintaan eikä raina puristu kasaan, joten huikin pieneneminen on vähäistä vastaavan sileyden antaviin mui-10 hin menetelmiin verrattuna. Jos vain rainan toinen puoli on tarkoitus käsitellä painopinnaksi, kalanteriin riittää vain yksi pitkä nippi. Jos rainan molemmat puolet on tarkoitus käsitellä samalla tavalla, tarvitaan rainan kumpaakin pintaa varten omat nippinsä.

Pitkänippikalanterin jälkeen seuraa kahdesta kovasta terästelasta koostuva kova nippi. Tässä nipissä rainan pintaa tasoitetaan edelleen ja samalla vakioidaan rainan paksuus ja 15 paksuusprofiili. Molemmat kalanteroinnit on tehtävä ennen tai jälkeen pintaliimauksen ja ennen ensimmäisen päällystyskerroksen levittämistä koneen kuivainosalla. Kalanterit on siten sijoitettava koneessa viimeisen puristamalla vettä poistavan laitteen ja ensimmäisen päällystysaseman väliin. On huomattu, että kalanterointi tapahtuu edullisesti kuivainosan sillä alueella, jolla rainan runkokosteus on alle 10%. Tällä tavoin käsitellyl- • · V.* 20 lä rainalla on hyvät painatusominaisuudet.

• · · • · · ' .

• ·

Kalanteroinnin jälkeen seuraavat valmistettavan kartonkilaadun mukaan pintaliimaus, • * .**·. yhden tai molempien rainan pintojen päällystys yhteen tai useampaan kertaan sekä tar- ·* ♦ vittaessa loppukalanterointi. Yksi tai useammat päällystysvaiheista voivat olla kartongin ···· ;***. käsittelyjä läpäisemättömäksi joko ennen loppukalanterointia tai sen jälkeen. Keksintö *·· 25 on sovellettavissa kaikkien ainakin yhdeltä pinnaltaan päällystettyjen painokelpoisten : ·*; kartonkilaatuj en valmistukseen.

• · · • · · • · *:** Keksinnön avulla valmistetun kartongin painettavuutta tutkittiin kokeellisesti vertaamal- • · • « · *. *: la eri tavoin valmistettuja kartonkinäytteitä koepainamisen jälkeen toisiinsa. Koetulok- ’ set osoittivat, että erityisen tärkeää on pitkänippikalanterin ja kovan nipin oikea jäijes- *·· ϊ.ϊ ϊ 30 tys. Hyvän painojäljen varmistamiseksi on erityisen tärkeää, että nippien järjestys on tämän keksinnön mukainen.

6 117801

Kalanterinippien yhteydessä voidaan käyttää kovien telojen kuumentamista induktiivisesti. Induktiokäämit voidaan sijoittaa telojen ulkopuolelle ja niiden avulla teloja voidaan kuumentaa induktiivisesti, jolloin kalanterin avulla voidaan profiloida tuotteen ominaisuuksia.

5

Taivekartongin esikalanterina kenkä- ja kovanippikalanterin järjestys tulee olla parhaan painotuloksen saavuttamiseksi ensin kenkäkalanteri (OD) ja sitten kovanippikalanteri (OH). Koeohjelmassa muuttujina olivat kengän kuorma, kengän pituus, kovanipin kuorma sekä kenkäkalanterin ja kovanipin välinen järjestys. Painojälkeä arvioitiin sekä visu-10 aalisesti painoraadissa että Stfin kehittämällä mottling-ohjelmalla. Painojälki analysoitiin sinisestä ja harmaasta painoväristä. Tämän lisäksi visuaalinen arviointi tehtiin yleisvaikutelman mukaan, jossa huomioitiin mottling ja topografia. Seuraavassa on esitetty tulokset, joiden perusteella johtopäätös voidaan tehdä.

Kuvassa 1 on esitetty esikalanteroinnin muuttujien ja niiden yhdysvaikutusten (t-value) 15 vaikutus visuaalisesti arvioituun painojälkeen (mottling ja topografia). Kuvasta voidaan havaita, että kengän kuorman ja järjestyksen välinen vuorovaikutus vaikuttaa eniten painojälkeen. Päävaikutuksista myös kengän kuormalla on merkitystä.

, . Kuvassa 2 on esitetty muuttujien vaikutus visuaalisesti arvioituun painojälkeen. Mitä • · · * 1 1 suurempi painojälkeä kuvaava luku sitä huonompi on painojälki. Kuvasta voidaan näh- • » 20 dä, että päävaikutuksista järjestys on merkittävin (0=OH+OD, l=OD+OH). Järjestyksen *# 1 1 ,···, ollessa kovanippi + kenkäkalanteri.

• · • · · *

Kuvassa 3 on esitetty esikalanteroinnin muuttujien ja niiden yhdysvaikutusten vaikutus * 1 1 :...· visuaalisesti sinisestä painoväristä arvioituun painojälkeen (mottling). Kuvasta voidaan havaita, että kengän kuorman ja järjestyksen välinen vuorovaikutus vaikuttaa eniten ♦ * 1 1 *"2 25 painojälkeen. Myös kengän kuormalla on merkitystä.

• · • · • · 1 /. Kuvassa 4 on esitetty muuttujien vaikutus visuaalisesti sinisestä painoväristä arvioituun • · · painojälkeen. Mitä suurempi painojälkeä kuvaava luku on sitä huonompi on painojälki.

• « ·_ Kuvasta voidaan nähdä, että päävaikutuksista järjestys on merkittävin (0=OH+OD, • · « • 1 « * 30

ItM

2 • · ' ' 7 117801 l=OD+OH). Jäijestyksen ollessa kenkäkalanteri + kovanippi saavutetaan parempi painojälki kuin järjestyksen ollessa kovanippi + kenkäkalanteri.

Kuvassa 5 on esitetty esikalanteroinnin muuttujien ja niiden yhdysvaikutusten vaikutus visuaalisesti harmaasta painoväristä arvioituun painojälkeen (mottling). Kuvasta voi-5 daan havaita, että järjestys vaikuttaa eniten painojälkeen. Myös kengän kuormalla on merkitystä.

Kuvassa 6 on esitetty muuttujien vaikutus visuaalisesti harmaasta painoväristä arvioituun painojälkeen. Mitä suurempi painojälkeä kuvaava luku on, sitä huonompi on painojälki. Kuvasta voidaan nähdä, että päävaikutuksista järjestys on merkittävin 10 (0=OH+OD, l=OD+OH). Järjestyksen ollessa kenkäkalanteri + kovanippi saavutetaan parempi painojälki kuin järjestyksen olleessa kovanippi + kenkäkalanteri.

Kuvassa 7 on esitetty esikalanteroinnin muuttujien ja niiden yhteisvaikutusten vaikutus mottling-ohjelmalla sinisestä painoväristä mitattuun mottlingiin. Kuvasta voidaan ha-; väitä, että kengän kuorman ja järjestyksen yhdysvaikutus vaikuttaa eniten painojälkeen. 15 Myös kengän pituudella ja kovanipin kuormalla on merkitystä.

Kuvassa 8 on esitetty muuttujien vaikutus sinisestä painoväristä mottling-ohjelmalla mitattuun mottlingiin. Mitä suurempi painojälkeä kuvaava luku on sitä huonompi on painojälki. Kuvasta voidaan nähdä, että päävaikutuksista järjestys on merkittävin j **: (0=OH+OD, l=OD+OH). Jäijestyksen ollessa kenkäkalanteri + kovanippi saavutetaan :#ί l 20 parempi painojälki kuin järjestyksen ollessa kovanippi + kenkäkalanteri.

··· • · "! Kuvassa 9 on esitetty esikalanteroinnin muuttujien ja niiden yhteisvaikutusten vaikutus "·*, mottling-ohjelmalla harmaasta painoväristä mitattuun mottlingiin. Kuvasta voidaan ha- « · ·* väitä, että kengän kuorma vaikuttaa eniten painojälkeen. Myös järjestyksellä ja ko-vampin kuorman yhdysvaikutuksella on merkitystä.

* ·*«· · · • · *·..* 25 Kuvassa 10 on esitetty muuttujien vaikutus sinisestä painoväristä mottling-ohjelmalla M .....

J *.. mitattuun mottlingiin. Mitä suurempi painojälkeä kuvaava luku on sitä huonompi on !(i#: painojälki. Kuvasta voidaan nähdä, että päävaikutuksista kengän kuorma ja järjestys on ί .*. merkittävin (0=OH+OD, l=OD+OH). Järjestyksen ollessa kenkäkalanteri + kovanippi ··« · j***· r saavutetaan parempi painojälki kuin jäijestyksen ollessa kovanippi + kenkäkalanteri.

···

Claims (11)

117801 O

1. Menetelmä painopinnaksi soveltuvan kartongin valmistamiseksi, jossa menetelmässä: - valmistetaan pohjaraina vettä sisältävästä kuitumassasta ja poistetaan siitä vettä ensin puristamalla ja sen jälkeen lämmittämällä rainaa, 5. kalanteroidaan rainaa ainakin yhden rainan pinnan tasoittamiseksi, - päällystetään ainakin yksi rainan pinnoista ainakin yhdellä päällystekerroksella, - kalanteroidaan rainaa ainakin yhdessä pitkässä nipissä puristamalla ja lämmittämällä tehtävän veden poiston jälkeen, ja - kalanteroidaan rainaa ainakin yhdessä kovassa nipissä pitkässä nipissä kalante- 10 roinnin jälkeen ja ennen ensimmäisen päällystekerroksen levittämistä, tunnettu siitä, että kalanteroidaan rainaa valmistuksen siinä vaiheessa kun sen vesipitoisuus on korkeintaan 10% ja valmistetaan pohjarainan ainakin kahdesta kerroksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pitkän nipin pituus on 30 - 280 mm.

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kova nippi koostuu kahdesta terästelasta. * 1 · • · · • ·

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i 2 1 l·. kalanteroidaan rainaa ainakin kahdessa peräkkäisessä pitkässä nipissä rainan molempien • · t\m puolten käsittelemiseksi. • · · « • · 2

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällystetään rainan molemmat puolet ainakin yhdellä päällystekerroksella. * « · ··· .3. 6. Sovitelma kartongin valmistamiseksi, joka sovitelma käsittää: • · · Φ : : : - rainanmuodostusosan ainakin yhden vesipitoisen kuiturainan muodostamiseksi • · 1 • 1 * · 11. puristinosan veden poistamiseksi rainasta, • 1 ♦ • 1 1 2 *·«· 25. kuivainosan veden poistamiseksi rainasta lämmittämällä, 3 • 1 1 117801 - ainakin yhden päällystysaseman päällysteseoksen levittämiseksi ainakin yhdelle rainan pinnalle, ja - ainakin kaksi puristinosan ja ensimmäisen päällystysaseman väliin sijoitettua ka-lanterinippiä, joista ensimmäinen on pitkä nippi ja toinen kova nippi, 5 tunnettu siitä, että kalanterinipit on sijoitettu koneen sellaiselle alueelle, jossa valmistettavan rainan vesipitoisuus on korkeintaan 10% ja rainanmuodostusosa käsittää ainakin kaksi rainanmuodostuslaitetta ainakin kahden kuitukerroksen valmistamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että pitkän nipin pituus on 30 - 280 mm.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 6-7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kova nippi on kahden terästelan nippi.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 6-8 mukainen sovitelma, tunnettu ainakin kahdesta pitkästä nipistä, jotka on sijoitettu ennen kovaa nippiä.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 6 - 9 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, 15 että se käsittää ainakin kaksi päällystysasemaa.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 6-10 mukainen sovitelma, tunnettu sii- ;V: tä, että se käsittää ainakin yhden kalanterinipin päällystysasemien jälkeen. • · · t « i • · • · «·· ··· • · * e • · · • · * * * • · * 0000 0 0 • · 0·· • f « 0 · · 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 0'' • 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 000 • 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 117801 ίο