FI117656B - Sisällön optimointi vastaanottaville päätelaitteille - Google Patents

Description

117656

SISÄLLÖN OPTIMOINTI VASTAANOTTAVILLE PÄÄTELAITTEILLE KEKSINNÖN TAUSTA

Keksintö liittyy sisältöä pyytävälle vastaanottavalle päätelaitteelle välitettävän sisällön opti-5 moimiseksi. Erityisesti, keksintö liittyy uuteen ja parannettuun menetelmään, palvelimeen ja tietokoneohjelmaan täsmällisten asettelujen luomiseksi ja sisällön määrän optimoimiseksi eri mediaympäristöihin samanaikaisesti. ;; 10 '

TUNNETTU TEKNIIKKA

On olemassa kasvava tarve kuluttajille ja yrityksille mahdollistaa sisällön julkaiseminen eri mediaympäristöissä. Tällä hetkellä kuitenkin useiden 15 mediasisältöjen luominen ja julkaiseminen on vaikeaa ja jopa mahdotonta useimmille ihmisille ja yrityksille, koska kukaan ei pysty pysymään teknologian ja eri työkalujen kehityksen perässä.

·;··· Elektronisen sisällön suunnittelijat ja jul- ;·, 20 kaisijat kohtaavat uusia haasteita mobiilissa muokka- • · * uksessa ja julkaisemisessa. Mobiilien päätelaitteiden • · ... näytöt ovat ja tulevat olemaan erikokoisia ja -laatui- • · siä, pääosin ergonomisista ja taloudellisista syistä.

Φ · · :*: · Esimerkiksi matkapuhelinvalmistajan näyttökoot vaihte- • · · :...* 25 levät matalan resoluution yksivärinäytöistä, kooltaan esimerkiksi 84x48 pikseliä, korkean resoluution suuren : : : värimäärän näyttöihin, esimerkiksi 640x320 pikseliä 16 ;***: bitin väreillä.

• · ·

Ergonomia matkapuhelimissa tarkoittaa sitä, • · 'S* 30 että matkaviestinpäätelaitteiden koot riippuvat sen * * *···* käytöstä. Pienten puhelimien pitäisi olla mahdollisim- ·;· man pieniä, ainakin niin pieniä, että ne sopivat pai- • · · * ."*. dan taskuun. Mediapuhelimet tarvitsevat suurempia * · · näyttöjä, mutta niitä pitäisi silti pystyä käsittele-35 mään yhdellä kädellä. Kämmenmikroilla voi olla vielä isompia näyttöjä kuin matkapuhelimilla ja niitä voi- 1 V, | 2 117656 daan käyttää kahdella kädellä, käyttämällä esimerkiksi piirtokynää tai täyskokoista näppäimistöä)), mutta päätelaitteiden pitäisi silti mahtua taskuun (päinvastoin kuin kannettavat tietokoneet).

5 Taloudelliset syyt sisältävät esimerkiksi sen, että näyttö on eräs kalleimmista komponenteista matkapuhelimessa. Jotta matkapuhelinvalmistajat pystyvät luomaan eri hintakategorioita ja silti tekemään kohtuullista voittoa, tarvitaan eri laatuisia näyttö-10 jä, alkaen alhaisesta laadusta ja matalasta kustannuksesta korkeaan laatuun ja korkeaan kustannukseen.

Tällä hetkellä suunnittelijoilla ja sisällön julkaisijoilla on kaksi vaihtoehtoa luotaessa sisältöä mobiileille päätelaitteille ja verkkosivuille: 1) luo-15 daan yksi "matalimman yhteisen nimittäjän" sisältö ja 2) optimoidaan sisältö manuaalisesti kullekin päätelaitteelle. Matalimman yhteisen nimittäjän käyttäminen johtaa WAP-tyyppisiin (WAP, Wireless Application Protocol) sivuihin, jossa sisältöä on toistensa päällä.

....j 20 Lisäksi kuvat eivät toimi hyvin ja vierittäminen on ;·, olennaista. Sisällön optimointi erikseen eri pääte- * * * * . laitteille on kallista ja työlästä, koska ensiksi si- ,,, säilön optimoijan täytyy kerätä tietoa päätelaitteista • · '···* ja sen jälkeen luoda sisältö erikseen kullekin pääte- 1

* · · I

! 25 laitteelle. Sitä paitsi, teknologia muuttuu koko ajan, * * · joten sisällön asetteluja (eng. layout) täytyy päivittää koko ajan.

: Vektorieditointiohjelmat mahdollistavat si- ;***j säilön venyttämisen vastaamaan näytön kokoa, kun käyt- * · * ,,* 3 0 täjän on ladannut asiakasohjelman. Joskus ohjelmistoa • · • ** ei välttämättä ole saatavilla tietylle käyttöjärjes- :...* telmälle. Ongelmana on, että käyttäjä ei voi hallita, ··· kuinka monta solua ja minkä kokoisia soluja asettelu • * · · .···. sisältää erikokoisissa näytöissä. Tämän vuoksi sisältö * ·* 35 ei ole koskaan optimaalinen päätelaitteelle.

Web-editoreissa asettelu skaalautuu sisällön koon mukaan. Tämä mahdollistaa sen, että kaikki sisäl- 1 } . ' . / ! 1 1 7656 i 3 tö voidaan näyttää, jos verkkoeditori ottaa huomioon eri mobiiliselainten ominaisuudet. Tämä kuitenkin luo ! pitkiä vieritettäviä sisältöjä tai verkkosivuja, jotka : eivät ole optimaalisia pienille näytöille. Mobiilipää- 5 telaitteissa sisällön leveys aina pakotetaan näytön ; levyiseksi, vaikka käyttäjä olisikin alun perin mää- ; rittänyt sen eri levyiseksi. Tämä tekee mobiilien verkkosivujen luomisen vaikeaksi käyttämällä verk-koeditoria, koska tietyt asettelut yksinkertaisesti 10 eivät sovi pieniin mobiilipäätelaitteiden näyttöihin.

Monet suunnittelijat kiertävät tämän ongelman luomalla WAP-tyyppisiä sivurakenteita, jossa sisältö on toinen toisensa päällä ja vierekkäin on vain muutama tai ei yhtään sisältöä, vaikka mobiiliselain mahdollistaisi-15 kin monimutkaisemmat rakenteet.

Tunnetun tekniikan ratkaisut esittävät rat- j kaisuja vastaanottavalle päätelaitteelle välitettävän sisällön optimoimiselle. Koska nykyisin esimerkiksi mobiilit päätelaitteet pystyvät vastaanottamaan eri-20 laista sisältöä Internetin kautta tai matkaviestinver- • * ;·. kon kautta, vastaanottavien päätelaitteiden moninai- • · · ' suus on kasvanut valtavasti. Tunnetun tekniikan sisäl- «a ... lön optimointiratkaisut, jotka ovat saatavilla, ovat • a *·*· joko täysin automaattisia tai ratkaisusta puuttuu ke- a · * ··· ‘ 25 hittyneisyys tai joustavuus.

·** ·...· US 2002/0097411 (Roche et ai.) esittää rat kaisun, jossa automaattisesti optimoidaan kuva vas- ; taanottavalle päätelaitteelle vastaanottavan pääte- * * * ' .***· laitteen näytön ominaisuuksien perusteella. Ratkaisu * * a ..· 30 määrittää kuvan datatyyppejä vastaavista näytön omi- a · • ** naisuuksista ne, jotka ovat lähinnä näytön ominaisuuk- a * *···* siä siten, että kuvadata, joka on assosioitu määritet- ··· tyjä ominaisuuksia vastaavaan datan tyyppiin, välite- » · * a .···. tään vastaanottavalle päätelaitteelle. Julkaisussa • * 35 esitetty ratkaisu keskittyy värien ja resoluution vaihtamiseen automaattisesti kuin myös kuvadatan lä-; hettämiseen asteittain päätelaitteelle. Julkaisu ei f '! Ψ .:.¾ L 4-1 I , 4 117656 tarjoa ratkaisua, jossa suunnittelija pystyisi vaikut- tamaan käyttäjälle (laitteelle) välitettävään sisäl- % : töön.

: US 6,741,853 (Jiang et ai) esittää ratkaisun ; 5 informaation välittämiseksi laitteille sopivassa muo dossa. Tämä saavutetaan vastaanottamalla tietopyyntö, havaitsemalla laitteen tyyppi, jolta pyyntö vastaanotettiin, mukauttamalla sisältö laitetyypillä esittämistä varten ja esittämällä tieto laitteella. Julkai-10 sussa esitetty ratkaisu on täysin automaattinen. Lisäksi se ei esitä ratkaisua, jossa suunnittelija pystyisi vaikuttamaan käyttäjälle (laitteelle) välitettä-j vään sisältöön.

US 2004/0117735 (Breen) esittää ratkaisun yh-15 den tai useamman tekstiä, kuvia ja/tai videota sisältävän verkkosivun mukauttamiseksi ominaisuuksien perusteella ja esityskontekstin, välityskontekstin ja sisällön itsensä mahdollisuuksien sisällä. Graafinen suunnittelija valmistaa kuvan tai videon luomalla me-20 tadataprofiileja, jotka kuvaavat ominaisuuksia ja ra- ··. joituksia kuville tai videolle. Käytännössä julkaisus- • · * ' · \ sa esitetty ratkaisu toimii optimaalisesti ainoastaan • * ... asiakasohjelma-palvelin -ratkaisussa ja verkkosivuis- t · « · ··· sa.

* · • · * *· 25 Tunnetun tekniikan ratkaisut eivät esitä rat- • * * ; kaisua, jossa sisällön muokkaaja, esimerkiksi suunnittelija, pystyy hallitsemaan vastaanottavalle pääte- : laitteelle lähetettävän sisällön automaattisen opti- k k · moinnin määrää.

• · ··* 30 • · • * • · ·

KEKSINNÖN YHTEENVETO

• · • · ··· *. Keksinnön erään näkökohdan mukaisesti esite- **· ; tään menetelmä päätelaitejoukolle välitettävän sisäl- • ♦ *···* lön optimoimiseksi. Menetelmässä luodaan joukko pääte- 35 laiteryhmiä, määritetään kullekin päätelaiteryhmälle dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat ko- 1 5 117656 koarvot, jotka määrittävät rajat päätelaitteiden pie-nimmälle ja suurimmalle aktiiviselle näyttöalueelle päätelaiteryhmän sisällä, luodaan asettelu kullekin päätelaiteryhmän sivulle, joka kukin asettelumääritte-5 ly käsittää ainakin yhden mediasolun, luodaan ainakin yksi mediasolu kunkin asettelun sisälle, määritetään ominaisuudet kullekin mediasolulle, jotka ominaisuudet käsittävät dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat me-10 diasolun koolle asettelun sisällä, ja optimoidaan sisältö päätelaitteelle määritettyjen määritysten perusteella.

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaisesti esitetään palvelin päätelaitejoukolle välitettävän si-15 säilön optimoimiseksi. Palvelin on järjestetty suorittamaan seuraavat vaiheet: luodaan joukko päätelaite- ryhmiä, määritetään kullekin päätelaiteryhmälle dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat päätelaitteiden pienim-20 mälle ja suurimmalle aktiiviselle näyttöalueelle pää- • · telaiteryhmän sisällä, luodaan asettelu kullekin pää- * ·

* . telaiteryhmän sivulle, joka kukin asettelumäärittely S I

... käsittää ainakin yhden mediasolun, luodaan ainakin yk- • » *···* si mediasolu kunkin asettelun sisälle, määritetään • * • · · : 25 kullekin mediasolulle ominaisuudet, jotka käsittävät * · « dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat mediasolun koolle • asettelun sisällä, ja optimoidaan sisältö päätelait-• « · teelle määritettyjen määritysten perusteella.

··· 30 Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaisesti • * ϊ esitetään tietokoneohjelma, joka on tallennettu tieto- • * · ·...* koneella luettavalle välineelle päätelaitejoukolle vä- •j. litettävän sisällön optimoimiseksi, jossa tietokoneoh- ··»♦ .···. jelma ohjaa datan prosessointilaitetta suorittavaan • · 35 vaiheet: luodaan joukko päätelaiteryhmiä, määritetään kullekin päätelaiteryhmälle dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittä- ? 6 117656 vät rajat päätelaitteiden pienimmälle ja suurimmalle aktiiviselle näyttöalueelle päätelaiteryhmän sisällä, luodaan asettelu kullekin päätelaiteryhmän sivulle, joka kukin asettelumäärittely käsittää ainakin yhden 5 mediasolun, luodaan ainakin yksi mediasolu kunkin i asettelun sisälle, määritetään kullekin mediasolulle ominaisuudet, jotka käsittävät dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat mediasolun koolle asettelun sisällä, ja 10 optimoidaan sisältö päätelaitteelle määritettyjen määritysten perusteella.

Keksinnön muiden sovellusten osalta viitataan patenttivaatimuksiin.

Esillä olevalla keksinnöllä on useita etuja 15 tunnetun tekniikan ratkaisuihin verrattuna. Keksintö mahdollistaa sisällön tuomisen, optimoimisen ja julkaisemisen samanaikaisesti eri mediaympäristöissä.

Keksinnön lisäetuna on se, että suunnittelija pystyy vaikuttamaan käyttäjän laitteelle välitettävään sisäl-20 töön.

• ·

Lisäksi keksintö esittää joustavan, tarkan ja ‘ . nopean tavan luoda ja optimoida sisältöä eri pääte- laitteille samanaikaisesti. Ratkaisu on myös helposti *···* hallittavissa, koska se on palvelinpohjainen ratkaisu.

• · :.j : 25 Sen vuoksi käyttöoikeuksien hallinta ja tietokannan ·· ·,./ päivittäminen on helpompaa kuin asiakasohjelmapohjäi sessä ratkaisussa.

• :*; Edelleen keksinnön etuna on se, että sisältöä .***. voidaan syöttää käyttämällä erilaisia selaimia (esi- ··· 30 merkiksi tietokoneen, digitaalisen television tai mo- • · 5 ’* hiilin päätelaitteen selainta) ja samanaikaisesti on • · mahdollista näyttää syötetty sisältö useilla selaimil-la.

.···. Edelleen keksinnön etuna on se, että käyttä- • · 35 jän on mahdollista määrittää optimoinnin aste määrittämällä sopivat arvot päätelaiteryhmille, asetteluille ja mediasoluille asettelujen sisällä.

7 117656

KUVIEN LYHYT SELITYS

Oheiset piirrokset, jotka on liitetty antamaan lisäymmärrystä keksinnöstä ja muodostavat osan 5 selityksestä, esittävät keksinnön sovelluksia ja yhdessä selityksen kanssa auttavat selittämään keksinnön periaatteita. Kuvissa:

Kuva 1 on lohkokaavio, joka esittää keksinnön mukaisen palvelimen kokonaisrakennetta; 10 Kuva 2a esittää päätelaiteryhmän dimensioiden määrittämistä mobiilipäätelaitteella katsottavalle sivulle keksinnön erään sovelluksen mukaisesti;

Kuva 2b esittää sivun ominaisuuksien määrittämistä mobiilipäätelaitteella katsottavalle sivulle 15 keksinnön erään sovelluksen mukaisesti;

Kuva 3 esittää mediasolun ominaisuuksien määrittämistä keksinnön erään sovelluksen mukaisesti; I

Kuva 4 esittää sisällön määrittämistä mediasolun sisälle keksinnön erään sovelluksen mukaises-·:*·: 20 ti;

Kuva 5 esittää yksinkertaistetun esimerkin * *:*·· sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä tietoko- .***. neen näytöllä keksinnön erään sovelluksen mukaisesti; • · f ♦ ** • ,·. Kuva 6 esittää yksinkertaistetun esimerkin • · · 25 sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä televisi- • · • · *** on näytöllä keksinnön erään sovelluksen mukaisesti;

Kuva 7 esittää yksinkertaistetun esimerkin • · *·!·* sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä kämmen- • · · mikron näytöllä keksinnön erään sovelluksen mukaises-30 ti; » I» ,···. Kuva 8 esittää yksinkertaistetun esimerkin *·* sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä matkapu- • ..I: helimen näytöllä keksinnön erään sovelluksen mukaises- «** * · ,· • · t i · IM '-L r 35 Kuva 9 esittää yksinkertaistetun esimerkin sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä tuloste- 8 117656 tulla postikortilla keksinnön erään sovelluksen mukaisesti;

Kuvat 10-13 esittävät esimerkkejä mahdollisista asetteluista eri päätelaiteryhmissä keksinnön 5 erään sovelluksen mukaisesti;

Kuva 14 esittää esimerkin sisällön tuottamisesta mediasoluun keksinnön erään sovelluksen mukaisesti;

Kuva 15 esittää vuokaavion, joka esittää op-10 timikokoisen asettelun määrittämistä päätelaitteelle keksinnön erään sovelluksen mukaisesti;

Kuva 16 esittää vuokaavion, joka esittää kuvan optimointia mediasoluun keksinnön erään sovelluksen mukaisesti; ja 15 Kuva 17 esittää yksinkertaistetun palvelinra kenteen keksinnön erään sovelluksen mukaisesti.

EDULLISTEN SOVELLUSTEN YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

Seuraavaksi viitataan yksityiskohtaisesti 20 esillä olevan keksinnön sovelluksiin, joista esimerk-kejä esitetään oheisissa piirustuksissa.

* ··»·· - Kuva 1 on lohkokaavio, joka esittää keksinnön ,·*·. mukaisen palvelimen kokonaisrakenteen. Keksinnön yti- 1 « · ·**·. menä on sovellus 13 0, jota suoritetaan palvelintieto- • * · *1!.* 25 koneessa 100. Sovelluksen 130 avulla suunnittelija « * « * ( t ·** pystyy tuomaan sisältöä ja julkaisemaan sitä samanai kaisesti ja reaaliaikaisesti useissa mediaympäristöis- ··· , sä. Useat mediayrnpäristöt käsittävät esimerkiksi tie- * · · tokoneen 120, digitaalisen television 122, kämmenmik-;*. 30 ron (PDA, Personal Digital Assistant) 124, matkapuhe-

f M

**.· limen 126 ja tulosteen 126.

• · "* Palvelin 100 käsittää kaksi pääosaa: (1) pää- ..li* telaitetietokanta ja (2) sisällönhallinta. Eri pääte- ···''' laitteiden aktiiviset näyttöalueet ja päätelaitetun-35 nisteet on tallennettu päätelaitetietokantaan. Tietokannassa on esimeriksi tällä hetkellä markkinoilla olevia matkapuhelimia erikokoisilla näytöillä. Eräässä 117656 ί ' 9 keksinnön sovelluksessa kukin matkapuhelinitial li on erillisenä merkintänä päätelaitetietokannassa. On ilmeistä, että päätelaitetietokanta voi sisältää myös lisätietoa, jota ei esitetä tässä.

5 Käyttäjä on yhteydessä palvelimeen esimerkik si Internetin kautta (verkkokäyttöliittymä). Käyttäjälle annetaan kolme päätoimintoa: (1) projekti 102, (2) editori 104 ja (3) julkaisija 108. Projektitoimin-nossa käyttäjä määrittää projektille pääominaisuudet.

10 Editorissa käyttäjä määrittää esimerkiksi asettelun . f ominaispiirteet 110 sivulle ja mediasolujen lukumäärän ja ominaisuudet kullekin sivulle. Lisäksi käyttäjä mä-rittää sisällön 114, 116, 118 kullekin mediasolulle.

Lopuksi julkaisutoiminnossa luodut sivut voidaan jul- 15 kaista halutulla tavalla. Päätoimintoja kuvataan yksi- tyiskohtaisemmin alla.

Kun palvelin 100 vastaanottaa sivupyynnön päätelaitteelta, se määrittää optimaalisen sisällön päätelaitteelle ja välittää sen päätelaitteelle.

20 On ymmärrettävä, että keksinnössä esitetty ··. ratkaisu ei välttämättä vaadi käyttäjältä lainkaan * koodausta, esimerkiksi HTML-koodausta. Ratkaisu kui-• · ... tenkin tarjoaa vuorovaikutus toiminnon 112, jonka avul- -.k j • · ***** la vuorovaikutusta, esimerkiksi koodia, voidaan sisäl- • * • · * : 25 lyttää sivusisältöön.

* * * ·...* Kuvan 1 sovelluksessa esitettiin, että palve lin sisältää myös päätelaitetietokannan. Keksinnön : eräässä toisessa sovelluksessa palvelin ei sisällä • · * .***· päätelaitetietokantaa, mutta pystyy päättelemään pyy- * * * ,,· 3 0 tävän päätelaitteen aktiivisen alueen ilman päätelai- • · ; ** tetietokantaa. Tässä sovelluksessa eräs mahdollisuus ··· * * *...* on jakaa mobiilit päätelaitteet esimerkiksi kolmeen ··· kategoriaan: pieni, keskikokoinen ja suuri. Jos pääte- ·*·· .·*·. laitetietokantaa ei ole saatavilla, on mahdollista op- i · r • · 35 timoida sisältö päätelaitteelle yhtä tarkasti kuin ta-pauksessa, jossa päätelaitetietokanta on olemassa.

10 117656

Jos päätelaitetietokanta ei ole saatavilla ja sisältöä pyytävä käyttäjä haluaa nähdä mobiililait-teille suunnatun sisällön oikein, hän voi ladata ensin lisäosan, joka pystyy yhdistämään kyseessä olevan pää-5 telaitteen näyttökoon ja asettelun, toisin sanoen, noutaa oikean asettelun palvelimelta.

Kuva 2a esittää päätelaiteryhmän ominaisuuksia määrittämistä. Tässä esimerkissä on kolme pääte-laiteryhmää: mobiili pieni, mobiili keskikokoinen ja 10 mobiili suuri. Kullekin päätelaiteryhmälle määrätään mistä-mihin -arvo leveydelle ja korkeudelle. Arvot esitetään pikseleinä ja ne kuvaavat päätelaitteen aktiivista näyttöaluetta. Näiden arvojen merkitystä kuvataan myöhemmissä esimerkeissä. Muissa sovelluksissa 15 myös muita suureita pikseleiden sijasta voidaan käyttää, esimeriksi millimetrejä jne. Keksinnön eräässä sovelluksessa päätelaiteryhmän dimensiossa pienin ko-koarvo on yhtä suuri suurimman kokoarvon kanssa.

Keksinnön eräässä sovelluksessa oletetaan, 20 että ohjelmistolla on pääsy päätelaitetietokantaan.

··. Määritettyjen aktiivisten näyttöaluearvojen perusteel- • · · . la päätelaitteet (esimerkiksi mobiilipäätelaitteet) Φ · ... löytävät tiensä automaattisesti oikeaan ryhmään. Pää- • 1 *···1 telaitetietokanta sisältää esimerkiksi tietoa mobiili- • ·β i 25 en päätelaitteiden aktiivisesta näyttöalueesta. Kun M· ·...· mobiilipäätelaitteen aktiivista aluekokoa verrataan pienimpään ja suurimpaan käyttäjän asettamaan arvoon, j 2: mobiilipäätelaite laitetaan automaattisesti oikeaan

«M

.3 4. mobiilipäätelaiteryhmään. Käyttäjä voi siten nähdä, • « 9 tt‘ 30 mitkä mobiilipäätelaitteet ovat missäkin päätelaite- * 1 " ryhmässä.

··· 2 ’...1 Kun projekti luodaan, käyttäjä voi myös luoda 3 käyttäjän oman ryhmän, joka sisältää yhden tai useam- 4 ,1·1. man mobiilipäätelaitteen. Joillain mobiilipäätelait- 35 teillä (esimerkiksi Nokia Communicator) voi esimerkiksi olla näyttökoko, joka ei ole tyypillinen mobiili-päätelaitteille. Siksi voi olla soveliasta määrittää 117656 η erillinen asettelu (ryhmä) tällaisille mobiilipääte-laitteille.

Kuva 2b esittää sivuominaisuuksien määrittä- ,·, misen sivulle, jota katsotaan mobiilipäätelaitteella 5 keksinnön mukaisesti. Kullakin sivulla on nimi ja asettelukoko. Asettelukoko ilmaistaan esimerkiksi pik-seleinä. Tässä sovelluksessa asettelukoot voivat olla erilaisia eri mobiilipäätelaitteille ryhmän sisällä riippuen laitteesta. Esimerkiksi pienin ryhmän leveys 10 voi olla 65 pikseliä ja pienin korkeus 95 pikseliä.

Vastaavasti suurin leveys ryhmässä voi olla 160 pikseliä ja suurin korkeus 180 pikseliä. Asettelun venytys-prosentti viittaa arvoon, joka määrittää sen, kuinka paljon asettelua voidaan venyttää aktiivisen näyttö-15 alueen yli. Käyttämällä venytysprosenttia sivun luoja pystyy suoraan määrittämään, kuinka sivu tullaan näyttämään päätelaitteen näytöllä (kuinka paljon sivua täytyy vierittää päätelaitteen näytöllä). Kuva 2b myös esittää mobiilipäätelaitteiden määrän tässä ryhmässä, 20 ja lisäksi pienimmän ja suurimman puhelimen (näyttö-aluekoko) .

• ·· . Jos asetteluarvot ovat täsmälleen samat kuin ····· • · t pääätelarteryhmän dimensiot, asettelu on täsmälleen • ♦ *···* samankokoinen kuin päätelaitteen aktiivinen näyttö- • · i 25 alue. Jos asettelun venytysprosentti asetetaan nollak- ··♦ si, asettelun koko ja aktiivisen näyttöalueen koko pysyvät aina samoina. Jos asettelun venytysprosentti ei j ole nolla, tämä voi johtaa sisällön vierittämiseen, < ·*· .**·. mutta vierittämisen määrä riippuu sisällön määrästä.

· 30 Ruudukkokokoarvon avulla käyttäjä voi määrit- • · • ** tää, kuinka monta saraketta ja riviä sivu sisältää.

• « · • · *...· Jos asettelun leveys on suurempi kuin mobn- 1 lipäätelaitteen aktiivisen näyttöalueen leveys, mobii- ···*'.

.···. lipäätelaitteen mobiiliselain voi pakottaa asettelun 35 leveyden aktiivisen näyttölueen leveyden mukaiseksi.

Kuva 3 esittää mediasolun ominaisuuksia määrittämistä keksinnön erään sovelluksen mukaisesti.

12 117656

Termi "mediasolu" viittaa soluun, johon voidaan sijoittaa käyttäjän määrittämää sisältöä. Tässä vaiheessa käyttäjä ei vielä määritä mitään sisältöä me-diasoluun. Solulle voidaan antaa asianmukainen nimi.

5 Kaikkein tärkeimmät arvot kullekin solulle ovat sen dimensiot. Käyttäjä määrittää leveyden ja korkeuden pienimmät ja suurimmat arvot. Näiden arvojen perusteella mediasolua pystytään venyttämään ryhmän eri päätelaitteiden välillä. Käyttämällä ruudukkovälejä on 10 mahdollista yhdistää yksi tai useampi mediasolu. Lisäksi on mahdollista määrittää marginaalit kullekin mediasolulle asettamalla sopivat arvot marginaalikent-tiin. Mediasolulle on myös mahdollista määrittää lisäominaisuuksia (esimerkiksi taustaväri, taustakuva 15 jne.).

Pienimmän ja suurimman arvon käyttö (toisin sanoen mistä mihin arvojen käyttö) mahdollistaa me- v? diasolun koon toimia eri tavalla eri päätelaitteissa tietyn ryhmän sisällä. Esimerkiksi käyttämällä pienin-20 tä ja suurinta arvoa päätelaiteryhmän sisällä (esimer- • · ..t kiksi suurissa matkapuhelimissa) eri mobiilipäätelait- • · · * , teet voivat näyttää esimerkiksi eri määrän tekstiä ·#··♦ tietyssä mediasolussa.

« * · • · *···* Kuva 4 esittää sisällön määrittämistä me- • · : 25 diasolussa keksinnön mukaisesti. Pysty- ja vaakasuun- * · ϊ„,! täiset kohdistukset määrittävät, kuinka paljon sisäl töä kohdistetaan solun sisällä. Käyttäjä valitsee me- • ;*· diasolulle sisältötyypin. Tässä esimerkissä sisältö- ·»· .*·*. tyyppi on kuva. Muita mahdollisia sisältötyyppejä ovat 30 esimerkiksi teksti, video, ääni, flash-objekti, loma- • · ! * ke-elementti, navigointi jne. Käyttäjä voi liittää ku- • · van mediasoluun napsauttamalla valitse-näppäintä.

* .j. Laittamalla arvon venytysprosenttikenttään on ···· ,···, mahdollista ohjata, kuinka kuvan sallitaan automaatti- · 35 sesti skaalautua mediasolun sisällä. Kentän arvo voi olla mitä tahansa nollan ja sadan väliltä. Jos arvo asetetaan nollaksi, ohjelma antaa ehdotusviestin aina, 13 117656 kun kuva ei ole pikselikooltaan täsmälleen sama kuin mediasolu tai jos teksti ei mahdu mediasoluun. Jos arvo asetetaan sadaksi, ohjelma ei koskaan anna ehdotus-viestiä, koska kuva skaalataan automaattisesti sopi-5 maan mediasoluun.

Esimerkiksi mobiiliselaimissa ei välttämättä ole mahdollista (visuaalisesti) rajata kuvaa mobiili-päätelaitteen näytöllä, kun se tuodaan mediasoluun.

Sen vuoksi luotaessa projektia mobiiliselaimella, voi-10 daan olettaa, että kuvan venytysprosentti on aika korkea. Toisin sanoen, kuvien tuominen mobiiliselaimen kautta ei olisi käytännössä mahdollista, jos kuvat eivät aina olisi samankokoisia mediasolujen kanssa.

Keksinnön eräässä toisessa sovelluksessa ve-15 nytysprosenttitoiminnallisuus on hieman erilainen.

Asettamalla arvo venytysprosenttikenttään on mahdollista ohjata, kuinka paljon mediasolun sallitaan skaa-lautua automaattisesti, kun kuvaa tai tekstisisältöä tuodaan mediasoluun sisältötoiminnossa ennen kuin ku-20 va- tai tekstiehdotuksia esitetään. Kentän arvo voi • * .. olla mitä tahansa nollan ja sadan väliltä. Jos arvo * . asetetaan nollaksi, ohjelma antaa ehdotusviestin aina, («Mj kun kuva ei ole täsmälleen samankokoinen pikselimää- • · · • · *...* raitaan kuin mediasolu tai jos teksti ei mahdu me- * * I 25 diasoluun. Jos arvoksi asetetaan sata, ohjelma ei kos- • « · ί,,,ϊ kaan anna ehdotusviestiä, koska mediasolua skaalataan automaattisesti mahduttamana kuva tai teksti.

• ;*· Jos sama mediasolu sijaitsee useissa kohteis- M( ,··*. sa (päätelaiteryhmissä) , on mahdollista aktivoida muu- • * 30 tokset myös näissä ryhmissä valitsemalla yhden tai • · : ** useamman asetusnapin.

i··

Kuva 5 esittää yksinkertaistetun esimerkin sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä tietoko-• · · , ,···, neen näytöllä. Toisin sanoen, kun laite, joka pyytää • * 35 tiettyä sisältöä verkkopalvelimelta, on tietokone, ku vassa 5 esitetty sivu lähetetään tietokoneelle. Kuvassa 5 esitetty asettelu sisältää yhdeksän mediasolua: : t: 14 ; 1 1 7656 neljä mediasolua 502, 506, 510 ja 514, joka sisältävät kuvan ja viisi mediasolua, jotka sisältävät tekstiä 500, 504, 508, 512, 516. Kullakin mediasolulla on dimensiot, jotka ovat optimaalisia sivun katsomiselle 5 tietokoneen näytöllä (esimerkiksi 800x600 pikseliä).

Keksinnön toiminnallisuutta voidaan ymmärtää paremmin kuvista 6-9, kun niitä verrataan kuvaan 5. Kuvassa 6 laite, joka pyytää tiettyä sisältöä verkkopalvelimelta, on (digitaalinen) televisio. Tässä tapa-10 uksessa sivun suunnittelija on luonut kuvassa 6 esitetyn asettelun (digitaalisille) televisioille. Asettelu sisältää ainoastaan yhden mediasolun 602, joka sisältää kuvan ja kaksi tekstiä sisältävää mediasolua 600, 604. On tunnettua, että tyypillisesti televisioasette-15 lu on leveämpi kuin korkeampi. Sen vuoksi on määritetty eri pikselikokoja mediasolulle 602 kuin mediasolul-le 506 kuvassa 6. Toisin sanoen, televisiossa kuva me-diasolussa 602 on suurempi kuin mediasolussa 506. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tietyn kuvan kuva-alue it- ,.,.ϊ 20 sessään voi olla erilainen eri vastaanottolaitteissa.

• * ··, Sisältö mediasoluissa 600, 604 voi olla täs- . mälleen sama kuin kuvassa 5. Kuten voidaan nähdä ver- «•M* • · t taamalla kuvia 5 ja 6, mediasolu on 604 on leveämpi • · *···* kuin mediasolu 508. Sen vuoksi mediasolu 604 voi si- • · * ί 25 sältää enemmän tekstiä kuin mediasolu 508, vaikka ne • * * *...· on nimetty identtisesti.

Kuva 7 esittää yksinkertaistetun esimerkin : sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä kämmen- • · · .***. mikron näytöllä. Mediasolujen lukumäärä on sama kuin

• M

30 edellisessä tapauksessa. Mediasolu 702 on kuitenkin 4 · • paljon suurempi kuin kuvassa 6. Kuva-alue mediasolussa * « · 702 on pienempi kuin kuvan 6 mediasolussa 202.

.·· Kuva 8 esittää yksinkertaistetun esimerkin ···· .···. sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä matkapu- • · 35 heiimen näytöllä. Vertaamalla kuvia 7 ja 8 voidaan nähdä, että ne ovat melkein samanlaisia. Erona niissä on se, että matkapuhelimen näytöllä on pienempi näyt- 15 117656 töalue kuin kämmenmikron näytöllä. Sen vuoksi myös me-diasolujen 800, 802, 804 ovat pienempiä kuin kuvassa 8.

Kuva 9 esittää yksinkertaistetun esimerkin 5 sivuasettelusta ja mediasolujen lukumäärästä tuloste-lulla postikortilla. Vertaamalla kuvia 6 ja 9 voidaan nähdä, että mediasolujen 900, 902, 904 koot on opti- 1 moitu tulostetulle postikortille. Tulosteessa asettelu on kiinteä. Toisin sanoen, asettelun venytysprosentin 10 arvo on nolla.

yhteenvetona liittyen kuviin 5-9, käyttäjän on mahdollista luoda tarkkoja asetteluja ja optimoida sisällön määrää eri mediaympäristöissä samanaikaisesti. Esillä olevan keksinnön avulla käyttäjä voi luoda 15 esimerkiksi kolme erilaista asettelua matkapuhelimille: suuri, keskikokoinen ja pieni. Käyttäjä voi myös virittää mediasoluja hallitsemalla pienimmän ja suurimman mediasolujen dimensioita ryhmässä. Käyttäjä voi esimerkiksi määrittää mediasolun niin, että siellä on 20 tilaa kahdelle tekstiriville pienimmässä mediasolussa • · .. ja neljä riviä suurimmassa mediasolussa. Käyttäjä voi • · • # myös hallita asettelun kokoa ja "venytystä" ja kuvan "venytystä" mediasolussa.

• · · ·...* Kuvat 10-13 esittävät lisäesimerkkejä mahdol- • · ·.· 25 lisistä asetteluista eri päätelaiteryhmissä. Kuva 10 : : esittää ryhmää tietokoneelle. Kuva 11 esittää mobiili- päätelaiteryhmää, jolla on suuri näyttökoko. Kuva 12 . .*♦ esittää mobiilipäätelaiteryhmää, jolla on keskikokoi- .···. nen näyttökoko. Kuva 13 esittää mobiilipäätelaiteryh- • * ”* 30 mää, jolla on pieni näyttökoko. Kuten kuvusta voidaan ·· S*·· nähdä, mediasolut on nimetty yhdenmukaisesti. Esimer- ··· S..,· kiksi mediasolut Alue 1.1.pic ja Alue 2.1. txt ovat olemassa kaikissa kuvien 10-13 asetteluissa. Kun käy-tetään yhdenmukaista nimeämistä, on mahdollista akti- • · *** 35 voida muutoksia useissa ryhmissä samanaikaisesti, ku ten esitettiin kuvan 4 selityksessä. Kuvissa 11-13 ohjelma antaa ehdotuksia sisällöistä eri mediasoluissa.

16 117656

Ehdotukset voivat viitata esimerkiksi kuviin tai teksteihin. Esimerkiksi kuvassa 13 kuva on liian pieni me-diasolulle Alue 1.1.pic. Tämä tarkoittaa sitä, että kuva voisi olla suurempi kuin mitä se tällä hetkellä 5 on. Samalla tavalla, kuvassa 12 kuva on liian suuri mediasolulle Alue 1.1.pic. Ehdotukset voivat myös kertoa, jos teksti ei täysin mahdu mediasoluun. Esimerkiksi kuvassa 13 teksti voi olla liian pitkä alueelle Alue 2.1.1.txt. Oletetaan, että Alue 2.1.txt kuvassa 10 10 sisältää 300 merkkiä tekstiä. Kun sama alue on sa malla tavalla nimetty myös kuvassa 13 (mobiilipääte-laitteet, joilla on pieni näyttökoko), 300 merkkiä ei välttämättä mahdu mediasoluun mobiilipäätelaitteessa. Tällaisessa tilanteessa ohjelma voi antaa ehdotuksen, 15 että koko tekstisisältö (300 merkkiä) ei mahdu kuvan 13 mobiilipäätelaitteen alueeseen Alue 2.1.txt. Ohjelma voi käyttää esimerkiksi värikoodeja (esimeriksi korostaa sitä osaa, mikä ei mahdu mediasoluun käyttämällä tiettyä väriä) näyttämään, mikä osa 300 merkistä ' 20 mahtuu alueeseen Alue 2.1. txt.

• · : ** Kuvat 10-13 esittävät myös pienimmän yhteisen nimittäjän ajattelutavan. Kuvassa 13 mobiilipäätelait- * * * ' teen aktiivinen näyttöalue sallii ainoastaan pienen : kuvan ja jonkin verran tekstiä. Kuvassa 12 mobiilipää- 25 telaitteen aktiivinen näyttöalue on suurempi ja se * · · sallii kaksi kuvaa ja jonkin verran tekstiä. Kuvassa . .·. 11 mobiilipäätelaitteen aktiivinen näyttöalue on suu- i · · rin ja se sallii kolme kuvaa ja jonkin verran tekstiä.

• · *Γ Huomattakoon, että sama kuva (alueessa Alue 1.1.pic) * » • *·* 3 0 on mukana kaikissa kuvien 10-13 asetteluissa.

• · · : : Kuva 14 esittää esimerkin sisällön tuomisesta *·· · mediasoluun keksinnön erään sovelluksen mukaisesti.

• · · *!” Vasemmalle on järjestetty joukko kuvia, joita on mah- • · **·* dollista tuoda. On myös mahdollista tuoda vapaavalin- 35 täinen kuva paikallisesta muistista valitsemalla "tuo"-vaihtoehto. Tuomisprosessissa käyttäjä voi valita halutun rajauslaatikkokoon laittamalla sopivat ar- 17 117656 vot leveys- ja korkeus-laatikoihin. Kuvassa 14 käyttäjälle esitetään pienin ja suurin aluearvo (mediasolu).

Näiden arvojen perusteella käyttäjä voi valita sopivan rajauslaatikkokoon. Eräässä kuvan 14 sovelluksessa ka-5 yttäjälle voidaan esittää lisärajauslaatikkoja. Lisä-rajauslaatikot esittävät kuva-alueet, jotka sopivat pienimpään mediasoluun (alueeseen) ja suurimpana me-···*' diasoluun (alueeseen).

Valitut rajausarvot voidaan valita vastaamaan 10 esimerkiksi mediasolun dimensioita. Valitsemalla yksi tai useampi asetusnappi vasemmalla, tuotettava sisältö tuodaan näihin ryhmiin samanaikaisesti. On myös mahdollista skaalata kuva ennen sen rajaamista (skaalaus-laatikko) . Valitsemalla pienemmän skaalausarvon käyt-15 täjä voi määrittää rajattavan alueen tarkkuuden.

Keksinnössä asettelut voidaan määrittää joukolle erilaisia ryhmiä. Asettelut voivat käsittää ainakin yhden seuraavista: tietokone, televisio, mobiili . suuri, mobiili keskikokoinen, mobiili pieni, wap, mms 20 suuri, mms keskikokoinen, mms pieni, sms, tuloste jne.

• · : ’*· Käyttämällä keksinnössä esitettyä ratkaisua ****: käyttäjä pystyy määrittämään tarkkuuden ja automati- säätiön määrän sisällön luomiselle mediasoluihin. Rat- • :*j kaisun avulla käyttäjä voi luoda projektin, jossa me- • · · * 25 diasolut on määritetty erittäin tarkasti ja ne ovat • · · joustamattomia. Samanaikaisesti käyttäjä pystyy luomaan projektin, jossa mediasolujen ominaisuudet määri- • * · "* tetään löysästi, siten mahdollistaen matalamman opti- • · *···* mointitason eri mediaympäristöille.

: 30 Joustamattomassa projektin asettelussa on ;***; suurempi määrä manuaalista sisällönoptimointia (sisäl- • » ♦ *. täen esimerkiksi rajauksen, skaalauksen, tekstin mää- • · · *·" rän muuttamisen jne.). Toisaalta, joustavassa projek- • · *···* tin asettelussa käyttäjä valitsee ainoastaan sisällön l 35 asetteluun (mediasoluihin) ilman manuaalista lisäopti-mointia. Esimerkiksi asettelut mobiilipäätelaitteille 18 117656 ovat edullisesti joustavia, koska manuaalinen optimointi ei ole järkevää.

Seuraavassa listataan joukko mahdollisia keksinnössä esitetyn ratkaisun ominaisuuksia: 5 - Päätelaiteryhmät ovat käyttäjän määritet tävissä. Käyttäjä voi määrittää ryhmien lukumäärän ja niiden dimensiorajat.

' - Käyttäjä voi määrittää asettelujen koot ja venytysprosentit.

10 - Käyttäjä voi hallita kuvien epäkeskistä kasvua (mistä-mihin -arvoja) mediasoluissa ja lisäksi kuvien skaalaustekijää.

Käyttäjä voi hallita mediasolujen epäkeskistä kasvua päätelaiteryhmässä, kun suu-15 rin ja pienin arvo on määritetty asette lulle. , Käyttäjä voi syöttää sisältöä useisiin me- diaympäristöihin samanaikaisesti ja jul- , kaista luotu sisältä reaaliaikaisesti.

• * · * * 20 Kuva 15 esittää vuokaavion, joka kuvaa aset- • · : *** telun optimoidun koon määrittämistä päätelaitteelle keksinnön erään sovelluksen mukaisesti.

I' '’, Kuvassa 1 esitetty palvelin 100 sisältää tie- • :*; tokannan, johon on tallennettu tiettyjä määrityksiä.

• · * · .*··. 25 Tässä esimerkissä määritykset käsittävät: • · • · ·

Dimensiot, jotka vaikuttavat päätelaittei- ^ den ryhmittelyyn suhteessa asetteluihin.

« · ♦ ~ Päätelaitteiden aktiiviset näyttöalueet.

• · *···* - Asettelun dimensiot (leveys, korkeus; mis- Γ·.. 30 tä-mihin -arvot) .

• ;***; - Medisolun dimensiot (leveys, korkeus; mis- ···.·· *. tä-mihin -arvot) .

• · · •;*j - Kuvan dimensiot (leveys, korkeus; laskettu • · ’···* esimerkiksi rajaustiedon perusteella) .

35 Vaiheessa 200 palvelimen sovellus tunnistaa palvelimelta sisältöä pyytävän päätelaitteen. Tunnistuksen perusteella sovellus noutaa tietokannasta tie- : 19 117656 toa päätelaitteeseen liittyen, vaihe 202. Päätelaitteeseen liittyvän tiedon perusteella haetaan lisäksi oikea päätelaiteryhmätieto tietokannasta. Koska pääte-laiteryhmä voi sisältää useita erillisiä päätelaittei-5 ta (aktiiviset näyttöaluekoot), sovellus noutaa oikean asettelun ja sisällön päätelaitteelle.

Seuraavaksi sovellus laskee kaksi suhdetta aktiivisen näyttöalueen ja asettelun leveyden ja korkeuden perusteella. Seuraavassa suhteita merkitään 10 termillä 'zoomK' (korkeus) ja 'zoomL' (leveys). ZoomK lasketaan seuraavalla kaavalla: aktiivisen näyttöalu een korkeus jaettuna suurimmalla sallitulla asettelun korkeudella. ZoomL lasketaan seuraavalla kaavalla: aktiivisen näyttöalueen leveys jaettuna suurimmalla sal-15 litulla asettelun leveydellä. Jos aktiivisen näyttö-alueen leveys on esimerkiksi 180 ja suurin sallittu asettelun korkeus on 210 ja leveys 250, niin zoomK = 170/210 = 0,81 ja zoomL = 180/250 = 0,72.

Vaiheessa 206 sovellus määrittää, onko aset- ***** * * 20 telu laajentunut. Jos zoomK on yhtä suuri kuin zoomL, • · • ’*· asettelu ei ole laajentunut ja prosessointi jatkuu "**: vaiheeseen 208. vaiheessa 208 mediasolun lopulliset dimensiot määritetään seuraavilla kaavoilla: (1) solu- • * * : .n Leveys = soluMaxLeveys * zoomL ja (2) soluKorkeus = • · * · .**·. 25 soluMaxKorkeus * zoomK.

Jos zoomK ei ole yhtä suuri kuin zoomL, pro- . sessointi jatkuu vaiheeseen 212. Vaiheessa 212 määri- • · · tetään, onko asettelun venytys% suurempi kuin nolla.

* * *···* Asettelun venytys%:n on määrittänyt sivun suunnitteli- 30 ja sisällön editointivaiheessa eri mediaympäristöihin.

.***. Tässä esimerkissä suunnittelija on määrittänyt arvoksi ·*· \ 5% asettelun venytys%:lie.

*** ··*! Jos asettelun venytys% on suurempi kuin 0 (kuten se tässä esimerkissä on), prosessointi jatkuu 35 vaiheeseen 214. Vaiheessa 214 määritetään uusi arvo (nykyinen venytys%) seuraavalla kaavalla: nykyinen ve-nytys% = |zoomK - zoomL| * 100. Tässä esimerkissä ny- 4 20 117656 kyisen venytys%:n arvo olisi |0,81-0,72|*100 = 9%. Jos nykyinen venytys% on pienempi kuin asettelun venytys%, prosessointi jatkuu vaiheeseen 208. Vaiheessa määritetään mediasolun lopulliset dimensiot asettelussa seu-5 raavilla kaavoilla: (1) soluLeveys = soluMaxLeveys * zoomL ja (2) soluKorkeus = soluMaxKorkeus * zoomK.

Jos nykyinen venytys% on suurempi kuin asettelun venytys% (kuten se on tässä esimerkissä), prosessointi jatkuu vaiheeseen 218. Vaiheessa 218 määri-10 tetään arvo termille VenytysEro% seuraavalla kaavalla: VenytysEro% = nykyinen venytys% - asettelun venytys%. Tässä esimerkissä termin VenytysEro% arvo olisi 4% (9%-5%). Prosessointi jatkuu vaiheessa 220, jossa määritetään arvo suuremmalle termeistä zoomK% ja zoomL% 15 seuraavalla kaavalla: Uusi max(zoomK%, zoomL%) = max(zoomK%, zoomL%) - VenytysEro%. Tässä esimerkissä termin Uusi max(zoomK%, zoomL%) arvo olisi 77% (81%- 4%) . Prosessointi jatkuu vaiheeseen 208, jossa määri- t tetään mediasolun lopulliset dimensiot asettelussa »·**· 20 seuraavilla kaavoilla: (1) soluLeveys - soluMaxLeveys i **· * zoomL ja (2) soluKorkeus = soluMaxKorkeus * zoomK.

"**! Tässä esimerkissä soluLeveys = 120 * 0,72 - 86 (pikse- :** : liä) ja soluKorkeus = 120 * 0,77 = 92 (pikseliä) .

• ·*· Jos asettelun venytys% kuitenkin on 0% (vaihe M* * ,*··. 25 222), prosessointi jatkuu vaiheeseen 224. Vaiheessa • · * 224 määritetään, kumpi arvoista (zoomL, zoomK) on pie- . nempi. Pienempää arvoa merkitään termillä 'X'. Tässä « · · • φ · "* esimerkissä pienempi arvo olisi zoomL (0,72). Vaihees- • · **··* sa 22 6 määritetään uusi arvo suuremmalle termeistä 3 0 (zoomK, zoomL) . Uusi arvo on aiemmin määritetty pie- .*“· nempi arvo (0,72). Toisin sanoen, nyt zoomL arvo olisi ··· *, 0,72. Seuraavaksi vaiheessa 208 määritetään mediasolun *·* ··** lopulliset dimensiot asettelussa seuraavilla kaavoil- • * * * • * la: (1) soluLeveys = soluMaxLeveys * zoomL ja (2) so- 35 luKorkeus = soluMaxKorkeus * zoomK.

Lopuksi vaiheessa 210 sisältö liitetään me-diasoluun.

21 117656

Kuva 16 esittää vuokaavion, joka esittää kuvan optimointia mediasoluun keksinnön erään sovelluksen mukaisesti. ·

Ennen vaihetta 300 valittu kuva on jo rajattu 5 ja uudelleenmitoitettu mediasolun teoreettisten dimensioiden perusteella (pienimmät ja suurimmat arvot leveydessä ja korkeudessa). Kuitenkin kuvan koko ei ole tyypillisesti sama kuin mediasolun koko tässä vaiheessa. Kuvan dimensioita merkitään termeillä 'kuvaL' (le-10 veys) ja 'kuvaK' (korkeus).

Vaiheessa 300, jos sekä kuvan että mediasolun korkeudet ja kuvan ja mediasolun leveydet eroavat toisistaan, prosessointi jatkuu vaiheeseen 302. Muutoin prosessointi jatkuu vaiheeseen 308. Vaiheessa 302 mää-15 ritetään kaksi vähennystekijää (kuvaZoomK ja kuva-ZoomL) seuraavilla kaavoilla: (1) kuvaZoomK = soluKor- keus / kuvaK ja (2) kuvaZoomL - soluLeveys / kuvaL.

Vaiheessa 302 valitaan pienempi näistä arvoista. Tässä esimerkissä kuvaZoomK = 92/100 = 0,92 ja kuvaZoomL - * * 20 86/100 = 0,86. Termin kuvaZoomL arvo on pienempi ja • · : ·* siten termin kuvaZoom arvo on 0,86 (kuvaZoom% =86%).

*

Vaiheessa 306 määritetään uudet arvot ter- :1: meille kuvaK ja kuvaL seuraavilla kaavoilla: (1) uusi • · * • ;*; kuvaK = kuvaK * kuvaZoom ja (2) uusi kuvaL = kuvaL * ι·« ·

.···. 25 picZoom. Tässä esimerkissä uudet arvot olisivat kuvaK

• · = 100 * 0,86 = 86 (pikseliä) ja kuvaL = 100 * 0,86 = . 86 (pikseliä) . Tuloksena on, että kuva täyttää me- • · · ”‘t diasolun kokonaan leveydeltään, mutta toisessa suun- * * *·”* nassa (korkeus) jää tässä vaiheessa tilaa.

·*·.. 30 Prosessointi jatkuu vaiheeseen 308, jossa « .1. määritetään onko tarpeellista venyttää kuvaa leveys-

• •I

·, suunnassa. Jos termin kuvaVenytys% arvo on suurempi ··· : kuin nolla, prosessointi jatkuu vaiheeseen 310. Termin t · · • · '...* kuvaVenytys% arvon on määrittänyt sivun suunnittelija 35 sisällön editointivaiheessa eri mediaympäristöihin.

Tässä esimerkissä termin kuvaVenytys% arvo on 4%. Vaiheessa 310 määritetään, onko kuvan leveys pienempi 22 117656 kuin mediasolun leveys. Jos se on pienempi, prosessointi jatkuu vaiheeseen 312. Kuitenkin, jos joko vaihe 308 tai 310 antaa ei-vastauksen, prosessointi jatkuu suoraan vaiheeseen 316. Tässä esimerkiksi kuvaL on 5 86 ja kuten myös soluLeveys, ja siten termin kuvaL ar vo pysyy muuttumattomana. Tässä esimerkissä prosessointi päättyisi vaiheeseen 316.

’ Jos molemmat vaiheet 308 ja 310 tuottivat kyllä-vastauksen, prosessointi jatkuu vaiheeseen 312.

10 Vaiheessa 314 venytetään kuvan leveyttä. Termille kuvaL (UUSIkuvaL) määritetään uusi arvo käyttämällä kahta eri kaavaa erikseen: (1) UUSlkuvaLl = soluLeveys ja (2) UUSIkuvaL2 = kuvaL * kuvaVenytys (jossa kuvaVeny-tys = 1 + kuvaVenytys%/100). Vaiheessa 314 valitaan " 15 pienempi näistä arvoista. Tämän jälkeen prosessointi jatkuu vaiheeseen 316.

Vaiheessa 316 määritetään, onko tarpeellista venyttää kuvaa korkeussuunnassa. Jos termin kuvaVeny-tys% arvo on suurempi kuin nolla, prosessointi jatkuu 20 vaiheeseen 318. Termin kuvaVenytys% arvon on määrittä- k · ί ** nyt sivun suunnittelija sisällön editointivaiheessa ’·**· eri mediaympäristöihin. Tässä esimerkissä termin kuva-

Venytys% arvo on 4%. Vaiheessa 318 määritetään, onko * kuvan korkeus pienempi kuin mediasolun korkeus. Jos se • · « · .*··. 25 on pienempi, prosessointi jatkuu vaiheeseen 320. Kui- * · · ; . 's' tenkin, jos jompikumpi vaiheista 316 tai 318 tuottaa . ei-vastauksen, prosessointi jatkuu suoraan vaiheeseen • · » « * * 324. Tässä esimerkissä kuvaL on 86 ja soluLeveys on • · 92, ja siten prosessointi jatkuisi vaiheeseen 320. " 30 Jos molemmat vaiheet 316 ja 318 tuottivat • ;***· kyllä-vastauksen (kuten tässä esimerkissä) , proses- * * * ·. sointi jatkuu vaiheeseen 320. Vaiheessa 320 kuvan kor- - * * * ···· keutta venytetään. Termille kuvaK (UUSIkuvaK) määrite- • · · • · *·..* tään uusi arvo käyttämällä kahta kaavaa erikseen: (1) 35 UUSIkuvaKl = soluLeveys ja (2) UUSIkuvaK2 = kuvaK * kuvaVenytys (jossa kuvaVenytys = 1 + kuvaVeny- tys%/100). Vaiheessa 322 valitaan pienempi arvo näis- 23 117656 tä. Tässä esimerkissä termin UUSlkuvaKl arvo olisi 92 ja termin UUSIkuvaK2 arvo olisi 86 * (1 + 4/100) =89, ja siten valittaisiin pienempi arvo (89). Tämän tuloksena termin kuvaK uusi arvo on nyt 89 pikseliä. Tämän 5 jälkeen prosessointi jatkuu vaiheeseen 324. ;,·

Vaiheessa 324 kuva liitetään mediasoluun. " Tässä esimerkissä kuvan koko olisi 86x89 pikseliä me-diasolussa, jonka dimensiot ovat 86x92 pikseliä. Sen vuoksi esitettäisiin ehdotuslistassa ehdotus, että 10 liitetty kuva on pienempi kuin mediasolu.

On myös mahdollista optimoida mediasoluihin mahtuvan tekstin määrä. Ensiksi lasketaan arvio siitä, mikä on merkkien maksimimäärä. Arvio perustuu fontti-kokoon päätelaitteesssa suhteessa käytettävään aluee-15 seen (toisin sanoen, soluLeveys ja soluKorkeus). Tekstiä leikataan, jos teksti ei mahdu mediasoluun arvion perusteella. Eräs mahdollisuus on leikata tarvittava määrä merkkejä pois tekstin loppuosasta.

Kuva 17 esittää yksinkertaistetun palvelinra- * * 20 kenteen keksinnön erään sovelluksen mukaisesti. Kuvas- • · • *·· sa 1 esitetty palvelin 410 käsittää keskusprosessoin- "**ϊ tiyksikön 410, joka ohjaa palvelimen 410 toimintoja.

;1: Keskusprosessointiyksikkö 410 on yhdistetty muistiin • · : .·. 412. Tässä esimerkissä muisti 412 käsittää sovelluksen • * • · · · ,*··, 25 400 ja päätelaitetietokannan 402. Sovellus 400 käsit- • · tää tietokoneohjelman (tai sen osan), joka suoritettu- . na keskusprosessointiyksikössä 404 suorittaa ainakin • · « *···* joitain keksinnön vaiheita. Päätelaitetietokanta 402 ♦ · · .

• * *·..* käsittää esimerkiksi tietoa mobiilipäätelaitteiden ak- • -f ·*·.. 30 tiivisista näyttöalueukoista. Eräässä toisessa sovel- luksessa sovellus 400 ja päätelaitetietokanta 402 voi- • · · \ vat sijaita erillisissä muisteissa. Vielä eräässä kek- • · · · -: *··ί sinnön toisessa sovelluksessa palvelin 410 ei sisällä • · · päätelaitetietokantaa lainkaan. Muisti 412 voi sisäl-35 tää myös muita sovelluksia ja ohjelmistokomponentteja, joita ei tässä kuvata tarkemmin. Keskusprosessointiyksikkö 404 voi myös sisältää muistin tai muisti voi oi- 24 117656 la liitettynä siihen, joka muisti voi sisältää tietokoneohjelman (tai sen osan), joka suoritettuna keskus-prosessointiyksikössä 404 suorittaa ainakin joitain keksinnön vaiheita.

5 Keskusprosessointiyksikköön 404 yhdistetty vastaanotin 406 viittaa ohjelmisto- ja/tai laitteisto-rajapintaan, jonka kautta sivupyyntö vastaanotetaan päätelaitteelta, esimerkiksi mobiilipäätelaitteelta. Keskusprosessointiyksikköön 404 yhdistetty lähetin 408 10 viittaa ohjelmisto- ja/tai laitteistorajapintaan, jonka kautta pyydetty optimoitu sivu lähetetään päätelaitteelle.

On ilmeistä alan ammattimiehelle, että teknologian kehittyessä esillä olevan keksinnön perusidea 15 voidaan toteuttaa eri tavoilla. Keksintöä ja sen sovelluksia ei siten rajata edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan ne voivat poiketa patenttivaatimusten esittämän suojapiirin puitteissa. . < • * · · * • · • · • · • · *·'· * * • · · • · ♦ « *·« • « • · · ··· • · · · *·· 1 /: • · · • · · ·#······ * · · **· ··*:··· • · • · • · · • * • · · • · · : : 1 • · · 1 2 2 • * · • * • · • · *

Claims (31)

117656

1. Menetelmä päätelaitejoukolle välitettävän sisällön optimoimiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää 5 vaiheet: luodaan joukko päätelaiteryhmiä; määritetään kullekin päätelaiteryhmälle dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat päätelaitteiden pienimmälle ja 10 suurimmalle aktiiviselle näyttöalueelle päätelaiteryh-män sisällä; luodaan asettelu kullekin päätelaiteryhmän sivulle, joka kukin asettelumäärittely käsittää ainakin yhden mediasolun; 15 luodaan ainakin yksi mediasolu kunkin asettelun sisälle; määritetään kullekin mediasolulle ominaisuudet, jotka käsittävät dimensiot, jotka käsittävät pienimmät , ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat me- • · · « · 20 diasolun koolle asettelun sisällä; ja • · r U • · • *’ optimoidaan sisältö päätelaitteelle määritettyjen määritysten perusteella. • · · !.„! 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että mediasolun ominaisuudet itt · ;***; 25 edelleen käsittävät ainakin yhden seuraavista: nimi, • · * sisältötyyppi, sisältö, kuvan venytysarvo, ruudukkovä-lit ja marginaalit. • · · IX 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen mene- • · *;· telmä, tunnettu siitä, että kuvan venytysarvo | *·· 30 esittää, kuinka paljon kuvan sallitaan venyä me- diasolun sisällä. • · · ' *, 4. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - · · 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mene- • · *···* telmä edelleen käsittää: 35 määritetään asettelulle dimensiot, jotka käsittä vät pienimmän ja suurimman kokoarvon. 117656

5. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää: määritetään kullekin asettelulle asettelun veny-5 tysarvo, joka esittää, kuinka paljon asettelun sallitaan venyä päätelaitteen aktiivisen näyttöalueen ulkopuolelle.

6. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mene-10 telmä edelleen käsittää vaiheet: syötetään päätelaitteiden aktiivisten alueiden koot tietokantaan; ja ryhmitellään päätelaitteet automaattisesti pääte-laiteryhmiin päätelaitteiden aktiivisten alueiden ko-15 kojen perusteella.

7. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääte-laiteryhmät käsittävät ainakin yhden seuraavista: tietokone, televisio, kämmenmikro, matkapuhelin ja tulos- *·**· 20 te. ·* • *·· 8. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - *:**: 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matka- ·"*· puhelinryhmä käsittää ainakin yhden alaryhmän matkapu- ·«· j .·. helimien aktiivisen näyttökoon perusteella. • · · [·*·, 25 9. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - « · 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen: • * · *···* luodaan ainakin yksi käyttäjän määrittämä pääte- • · · laiteryhmä, joka käsittää ainakin yhden päätelaitteen. i*.t> 30 10. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 * .···. - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että me- • · *** netelmä edelleen käsittää vaiheen: ..I: nimetään mediasolut eri asetteluissa yhdenmukai- • · · ' ϊ.,.ϊ sesti eri päätelaiteryhmissä, siten mahdollistaen sa- 35 manaikaiset sisältömuutokset näissä päätelaiteryhmissä muokattaessa yhtä päätelaiteryhmää. 117656

11. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen: esitetään ehdotusviesti, jos sisältö ei mahdu me-5 diasolun sisälle, asettelusta puuttuu sisältöä tai asettelulta puuttuu nimi.

12. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen: 10 valitaan ainakin yksi päätelaiteryhmä ja sovelle taan muutoksia myös mainittuun ainakin yhteen pääte-laiteryhmään, kun muokataan mediasolua päätelaiteryh-mässä, jos sama mediasolu on olemassa mainitussa ainakin yhdessä päätelaiteryhmässä.

13. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen: kun tuodaan kuvasisältöä mediasoluun, käytetään rajaustoimintoa näyttämään alue, joka rajataan me-20 diasoluun. ·· • *·· 14. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 *:*: - 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että me- netelmä edelleen käsittää vaiheet: j • · · ··’·“·' : vastaanotetaan sivupyyntö päätelaitteelta; ja • · · · .···, 25 välitetään päätelaitteelle vasteena sivupyynnölle • * päätelaitteelle optimoitua sisältöä. . 15. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 *··* - 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, pääte- * · ; *···* laiteryhmän dimensiooissa pienin kokoarvo on yhtä suu- 3. ri suurimman kokoarvon kanssa. .***. 16. Palvelin päätelaitejoukolle välitettävän m # · \ sisällön optimoimiseksi, mmm •••ϊ tunnettu siitä, että palvelin on järjes- »M ·...* tetty suorittamaan seuraavat vaiheet: 35 luodaan joukko päätelaiteryhmiä; määritetään kullekin päätelaiteryhmälle dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, : . i 117656 jotka määrittävät rajat päätelaitteiden pienimmälle ja suurimmalle aktiiviselle näyttöalueelle päätelaiteryh-män sisällä; luodaan asettelu kullekin päätelaiteryhmän sivul-5 le, joka kukin asettelumäärittely käsittää ainakin yhden mediasolun; luodaan ainakin yksi mediasolu kunkin asettelun sisälle; määritetään kullekin mediasolulle ominaisuudet, 10 jotka käsittävät dimensiot, jotka käsittävät pienimmät : ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat mediasolun koolle asettelun sisällä; ja optimoidaan sisältö päätelaitteelle määritettyjen määritysten perusteella.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että mediasolun ominaisuudet edelleen käsittävät ainakin yhden seuraavista: nimi, sisältötyyppi, sisältö, kuvan venytysarvo, ruudukkovä-. lit ja marginaalit.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen * * : palvelin, tunnettu siitä, että kuvan venytysarvo * : esittää, kuinka paljon kuvan sallitaan venyä me- * * * ·,,,· diasolun sisällä. : 19. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 ί :***; 25-18 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että pal- • * · velin on järjestetty suorittamaan vaihe: määritetään asettelulle dimensiot, jotka käsittä- * * φ III vät pienimmän ja suurimman kokoarvon. . . · " • · Ί* 20. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 * * • '·· 30 - 19 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että pal- velin on järjestetty suorittamaan vaihe: määritetään kullekin asettelulle asettelun veny- "II tysarvo, joka esittää, kuinka paljon asettelun salli- • · *···* taan venyä päätelaitteen aktiivisen näyttöalueen ulko- 35 puolelle. 117656

21. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 - 20 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että palvelin on järjestetty suorittamaan vaiheet: syötetään päätelaitteiden aktiivisten alueiden 5 koot tietokantaan; ja ryhmitellään päätelaitteet automaattisesti pääte-laiteryhmiin päätelaitteiden aktiivisten alueiden kokojen perusteella.

22. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 10 21 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että pää- telaiteryhmät käsittävät ainakin yhden seuraavista: tietokone, televisio, kämmenmikro, matkapuhelin ja tuloste.

23. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 15 - 22 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että mat- kapuhelinryhmä käsittää ainakin yhden alaryhmän matka- 1 . puhelimien aktiivisen näyttökokoon perusteella.

24. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 - 23 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että pal- • · * « · • * 20 velin on järjestetty suorittamaan vaihe: *· • *·· luodaan ainakin yksi käyttäjän määrittämä pääte- laiteryhmä, joka käsittää ainakin yhden päätelaitteen. ;***: 25. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 *«· : - 24 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että pal- • * * * .··*. 25 velin on järjestetty suorittamaan vaihe: • · nimetään mediasolut eri asetteluissa yhdenmukai- . sesti eri päätelaiteryhmissä, siten mahdollistaen sa- * · · *"·' manaikaiset sisältömuutokset näissä päätelaiteryhmissä « · *···* muokattaessa yhtä päätelaiteryhmää. *

26. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 - 25 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että pal- * · · •# velin on järjestetty suorittamaan vaihe: ··* esitetään ehdotusviesti, jos sisältö ei mahdu me- • · * : diasolun sisälle, asettelusta puuttuu sisältöä tai 35 asettelulta puuttuu nimi. 117656

27. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 - 26 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että palvelin on järjestetty suorittamaan vaihe: valitaan ainakin yksi päätelaiteryhmä ja sovelle-5 taan muutoksia myös mainittuun ainakin yhteen pääte-lait eryhmään, kun muokataan mediasolua päätelaiteryh-mässä, jos sama mediasolu on olemassa mainitussa ainakin yhdessä päätelaiteryhmässä.

28. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 10 - 27 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että pal velin on järjestetty suorittamaan vaihe: kun tuodaan kuvasisältöä mediasoluun, käytetään rajaustoimintoa näyttämään alue, joka rajataan mediasoluun.

29. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 - 28 mukainen palvelin, tunnettu siitä, että palvelin on järjestetty suorittamaan vaiheet: vastaanotetaan sivupyyntö päätelaitteelta; ja . välitetään päätelaitteelle vasteena sivupyynnölle * 20 päätelaitteelle optimoitua sisältöä. • * • ** 30. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 16 ·· *% · * * - 29 mukainen palvelin, tunnettu siitä, päätelai- » ·· :...ϊ teryhmän koissa pienin kokoarvo on yhtä suuri suurim- : man kokoarvon kanssa. «·* · :*"· 25 31. Tietokoneohjelma, joka on tallennettu • · ♦ tietokoneella luettavalle välineelle päätelaitejoukol- . le välitettävän sisällön optimoimiseksi, jossa tieto- • · · . -5. ' koneohjelma ohjaa datan prosessointilaitetta suoritta- i • · *** vaan vaiheet: « · • *·* 30 luodaan joukko päätelaiteryhmiä; määritetään kullekin päätelaiteryhmälle dimensiot, llf jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat päätelaitteiden pienimmälle ja suurimmalle aktiiviselle näyttöalueelle päätelaiteryh-35 män sisällä; 117656 luodaan asettelu kullekin päätelaiteryhmän sivulle, joka kukin asettelumäärittely käsittää ainakin yhden mediasolun; luodaan ainakin yksi mediasolu kunkin asettelun 5 sisälle; määritetään kullekin mediasolulle ominaisuudet, jotka käsittävät dimensiot, jotka käsittävät pienimmät ja suurimmat kokoarvot, jotka määrittävät rajat mediasolun koolle asettelun sisällä; ja 10 optimoidaan sisältö päätelaitteelle määritettyjen määritysten perusteella. v ··!·· t * *· • * • · · ···· ... * * • f · * · # · • · · • · • * * • · · • · * Φ ·*· • * • · • · · • I * • · * ♦ · · · *· · • » • * ·«· » « « · • · • · • · * * ' • * * MM ... * « · • · * · • « · 117656