FI117195B - Menetelmä ja laitteisto aluksen kiinnittämiseksi rakenteeseen tai toiseen alukseen - Google Patents

Description

117195

MENETELMÄ JA LAITTEISTO ALUKSEN KIINNITTÄMISEKSI RAKENTEESEEN TAI TOISEEN ALUKSEEN

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto aluksen kytkemiseksi toiseen alukseen 5 tai rakenteeseen, kuten moottoroidun työntöaluksen kiinnittäminen proomuun.

Ilman kallista propulsiolaitteistoa ja sen käyttöön tarvittavaa miehistöä, käytettävät proomut vähentävät kuljetuskustannuksia, kun yksi moottoroitu alus kykenee käsittelemään useita proomuja.

10

Proomuja kyetään hinaamaan tyynillä vesillä. Taasen kovalla merenkäynnillä vaadittava, pitkä hinausköysi tekee yhdistelmän vaikeaksi ohjata. Käyttökelpoiseksi on todettu kiinnittää moottoroitu alus proomuun siten, että moottoroitu alus muodostaa proomuun nähden jokseenkin kiinteän jatkeen ja näin ollen työntää sitä edellään.

15 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada keino ja laitteisto, joka mahdollistaa kuvatunlaisen kiinnityksen proomun ja moottoroidun aluksen, jota jäljessä kutsutaan työntöalukseksi, välille.

20 Useita ratkaisuja, kiinnittää yhteen työntöalus ja proomu, jo tunnetaan. Tyypillisesti, :***; työntöalus ja proomu varustetaan yhteensopivilla kiinnityspuoliskoilla, jotka + 9 * yhdistettäessä saadaan aikaan kiinnitys. Aktivoimalla puoliskojen lukitusmekanismi • pyritään kiinnityksen pitävyys säilyttämään. Ominaista yleisimmille tunnetuille ratkaisuille, on proomun peräpäähän tehty avarra tai kotelo, johon työntöalus keula :**: 25 edellä ohjataan, jonka jälkeen se kiinnitetään proomuun. Työntöaluksen keula ja/tai toinen kylki on yleisesti varustettu kiinnityspuoliskoilla. Yhteensopivat kiinnityspuoliskot on proomussa vastaavasti sijoitettu sisimpään reunaan ja keskelle koteloa kiinnittyäk- :.i.: seen vastaaviin puoliskoihin työntöaluksen kyljessä. Siirrettävän proomun pituus ja # # · massa ovat suuret verrattuna sitä liikuttavan työntöalukseen, jolloin ajettaessa 30 aallokossa, liikehtii proomu alukseen nähden erilailla. Sen vuoksi kiinnittyessä on olennaista kyetä ohjaamaan kiinnityspuoliskoja yhteen, suhteessa toisiinsa.

• « · f i » » •

Aallot aiheuttavat työntöaluksessa kohoilua, toisin sanoen pystysuuntaista liikettä proomun suhteen. Edelleen, aallot aiheuttavat luisuntaa, eli proomun ja työntöaluksen V## 2 117195 pituusakselien välistä kurssipoikkeamaa. Työntöaluksen keinahtelusta pituusakselilla, sekä proomun kallistelusta poikittalsakselilla johtuen, ovat työntöaluksen sekä proomun kannet vain harvoin yhdensuuntaiset.

5 Lisäksi saattavat aallot aiheuttaa työntöaluksessa heilumista. Töisin sanoen se joutuu vaakasuuntaiseen eteen-taakse -liikkeeseen suhteessa proomuun. Kun työntöalus on kotelossa, tai matkalla koteloon, havaitaan heilumista työntöaluksessa pituussuuntaisena. Heilunta saattaa vaikeuttaa työntöaluksen asemointia käyttöasentoon, proomun pituussuuntaan nähden. Tämä johtaa mainitun lukitusmekanismin ίο kytkemiseen kun työntöaluksen ja proomun välistä liikettä vielä ilmenee. Tämä saattaa aiheuttaa lukitusmekanismiin vaurioita. Tunnettuna ratkaisuna ohjataan työntöalus asentoon, jossa se lepää vasten proomua ja joka asento toimii myös käyttöasentona. Tämä auttaa välttämään lukitusmekanismin vahingoittumista mutta asettaa merkittävän suuria vaatimuksia mekaanisen suunnittelun tarkkuudelle, kuten is esimerkiksi tilanteessa, jossa ohjaamalla lukitustappi reikään saadaan aikaan lähes välyksetön kiinnitys.

Proomun syväyksen määrää kuljetettava lasti. Joissain tunnetuissa työntöalusten ja proomujen välisissä kiinnitysratkaisuissa työntöaluksen pystysuuntainen asemointi ta· :: 20 suhteessa proomuun määräytyy kiinnityslaitteistosta. Työntöalus on yleensä herkempi ·· : *·· syväysvaihtelulle, kuin proomu. Siten tietty työntöaluksen pystysuuntainen asento • · · rajoittaa proomussa sallittavia syväysmuutoksia.

• · • · · « ··

Tunnetaan ratkaisuja, joissa työntöalus voidaan kiinnittää proomuun, useaan eri * · ***** 25 pystysuuntaiseen asentoon. Mikäli proomun syväys muuttuu merkittävästi työntöaluk sen ollessa kytkettynä, voidaan kiinnitys irrottaa ja uudelleen kiinnittää muuttuneen • ♦ ♦ pystysuuntaisen asennon mukaisesti. Tällaisessa tunnetussa ratkaisussa on • * *" työntöalus varustettu ulkonevilla kiinnityspuoliskoilla, jotka ohjattaessa työntöalus * :.**i koteloon, ohjataan kotelon kyljissä ja myös mahdollisesti perässä oleviin uriin. Kun *·* **;♦* 3o käytössä on useita samansuuntaisia, pystysuunnassa eriäviä uria, voidaan v* : työntöaluksen ulkonevat kiinnityspuoliskot ohjata proomun ja työntöaluksen syväysten • ·· mukaisesti. Hienosäätöä saadaan aikaan muuttamalla työntöaluksen painolastia. Urien löytämisen helpottamiseksi, aluksen ollessa ohjattuna koteloon, tiedetään 3 117195 proomun peräpäässä käytettävän poikkeavansuuntaista uritusta, jotka urat ohjaavat työntöaluksen ulkonevat kiinnityspuoliskot varsinaiseen kiinnitysuraansa.

Ongelmana kuvaillussa ratkaisussa, kerrotaan aluksen keinumisen helposti s aiheuttavan toisen ulkonevan kiinnityspuoliskon kiinnittymisen poikkeavaan pystykorkeuteen ensimmäiseksi kiinnittyneeseen ulkonevaan kiinnityspuoliskoon nähden. Tämä aiheuttaa työntöaluksessa kallistuman.

Tilanne vältetään sillä, että proomun kotelon kummallakin sivulla on vain yksi ura ja io molemmissa urissa on pystysuunnassa liukuva luisti. Ennen kiinnittymistä luisti asemoidaan pystysuunnassa siten, että se vastaa työntöaluksen ja proomun syväystä, jonka jälkeen kumpikin luisti lukitaan valittuun asentoonsa ja työntöalus ohjataan koteloon.

is Aallokossa ajettaessa, kohdistuu aluksen ulkoneviin kiinnityspuoliskoihin voimakasta rasitusta, proomun vastaaviin uriin nähden, johtuen alusten liikehdinnästä suhteessa toisiinsa.

Normaalisti, kun työntöalus asemoidaan koteloon, aktivoidaan lukitusmekanismi, jotta • · * \..5 20 varmistetaan, ettei työntöalus litku suhteessa proomuun. Lukitusmekanismi saattaa ·· : **· koostua liikkuvista lukitustapeista, joihin kiinnityspuoliskot on yhdistetty, tai jotka • * itsessään muodostavat osan työntöaluksen kiinnityspuoliskoista. Lukitustapit • · · *· " tyypillisesti siirretään käyttöasentoonsa, jossa ne kiinnittyvät reikiin kotelon kyljissä, (esim. mainituissa urissa).

• « "· 25 Pääosassa tunnetuista työntöaluksen ja proomun välisissä kiinnitysratkaisuissa, I « « kiinteä kiinnitys saadaan aikaan tavalla, jossa työntöalus ja proomu käyttäytyvät, kuin * * T yksi alus. Joissain sovelluksissa voidaan työntöalus kiinnittää proomuun nähden vain • tiettyyn kiinteään asentoon pystysuunnassa. Haittana näissä sovelluksissa on « * "···* äo vähäinen pelivara proomun syväysvaihteluissa, työntöaluksen ollessa kiinnitettynä ··# : proomuun. Toiset sovellukset sallivat työntöaluksen kiinnittämisen proomuun johonkin • * * useasta eri asentovaihtoehdosta. Proomun syväyksen muuttuessa, voidaan kiinnitys irrottaa ja kiinnittää uudelleen muuttuneen syväyksen mukaisesti. Jokatapauksessa 4 117195 tällaisen uudelleenkiinnittämisen suorittaminen kovan merenkäynnin vallitessa ei ole monimutkaisuutensa, riskiensä ja ajankulunsa vuoksi toivottavaa.

Osa, mainittuun pääosaan kuuluvista kiinteistä kiinnityksistä, käsittää proomun perään s sijoitetun kotelon, johon kuuluu pohjalevy tai joitain muita levyjä, jota vasten työntöalus ohjataan lepäämään. Työntöaius ohjataan koteloon sisältäen vain vähän painolastia, jonka jälkeen vettä lasketaan painolastisäiliöihin, ja työntöalus saadaan laskettua lepäämään pohja-, tai muita levyjä vasten kotelossa, tai kotelon vierellä. Kotelossa saattaa olla asennettuna kiinnityspuoliskot, jotka on suunniteltu kiinnittä-io mään työntöalus proomuun, tehden koteloon ohjatun työntöaluksen vakaaksi. On selvää, että kovan merenkäynnin vallitessa on vaikeaa, tai jopa mahdotonta tällä keinoin saada laskettua työntöalus proomun kiinnityspuoiiskojen päälle. Edelleen, saattaa iso aalto tietenkin nostaa työntöaluksen irti proomun kiinnityspuoiiskojen päältä. Esimerkkejä tämän kaltaisista kiinnityksistä esiintyy julkaisuissa, muun muassa is US 3,345,970, US 3,610,196, US 4,048,941.

Saman tapaisiin kiinteisiin kiinnityksiin sisältyy yläpuolinen rajoitin, joka estää aaltoa nostamasta työntöalusta pois proomun kiinnityspuoliskoilta. Julkaisu US 3,842,783 esittelee pohjalevyllisen kotelon, josta yläpuolinen rajoitin ulkonee sisäänpäin, :t..: 20 työntöaluksen keulan ylle, sen ollessa ohjattuna koteloon. Työntöalus asemoidaan : *** proomuun nähden oikeaan syväykseensä ennen sen ohjaamista koteloon. Työntö- ··· 5...: aluksen keula sekä proomun rajoittimet, molemmat ovat kartiomaisia, jolloin työntöalus * » saadaan kiilattua vakaaksi. Aluksen ohjaaminen koteloon, kovan merenkäynnin vallitessa, on vaikeaa ja voimakkaita törmäyksiä alusten välillä saattaa esiintyä.

• « • * ·*' 25 , Julkaisussa US 4,000,714, esitellyssä pohjalevyllisessä kotelossa, nähdään osittain » m * ';:f työntöaluksen keulan poikki sisäänpäin ulkonevat rajoittimet työntöaluksen ollessa * · ohjattuna koteloon. Työntöalus asemoidaan siten, että pohjalevyn ja aluksen, sekä • « V·: aluksen kannen ja rajoittimien väliin jää pieni välys. Työntöaluksen ja proomun väliin *·;·* äo asennettavat ilmatäytteiset puskurit vakauttavat työntöaluksen. Myös tässä • · · v : tapauksessa on työntöaluksen ohjaaminen asentoonsa kotelossa vaikeaa kovan • * · merenkäynnin vallitessa.

5 117195

Toinen tunnettu kiinteän kiinnityksen malli perustuu työntöaluksen molempien puolien, ja usein myös sen keulassa sijaitsevien kiinnityspuoliskojen ohjaamiseen kiinni vastapuoliskoihin kotelossa, proomun perässä. Kiinnityspuoliskojen sanotaan muodostavan kielen ja uran, mahdollisesti työntöaluksesta ulkonevan kartiomaisen 5 kiinnityspuoliskon ja proomussa vastaavasti kartiomaisen uran tai hammastuksen muodossa, jonka tarkoituksena on vastaanottaa työntöaluksen kiinnityspuolisko ohjattaessa alus koteloon. Kiinnityspuoliskoiden kartio maisuuden ansiosta kiinnittymisen alkuvaiheessa sallitaan pienet asemoinnin epätarkkuudet. Työntöaluksen tullessa yhä peremmälle kotelossa, ohjaavat kartiomaiset kiinnityspuoliskojen urat sitä kohti io lopullista käyttöasentoa. Esimerkkejä tämänkaltaisista kiinnityksistä löytyy julkaisuista, muun muassa US4,013,032, US4,356,784jaGB 2053807. Tämän kaltainen kiinnitys on vaikea kytkeä kovalla merenkäynnillä.

Toisenlaisessa kiinteässä kiinnitystavassa, on toinen aluksista varustettu enemmän is tai vähemmän kartiomaisilla, tapeilta, jotka ohjataan toisen aluksen vastaaviin reikiin tai syvennyksiin. Esimerkkejä tällaisista kytkennöistä löytyy julkaisuista, muun muassa US 3,910,219 ja N0 174702. Nämä ovat myös vaikeita kiinnittää kovalla merenkäynnillä, ja edellä mainittujen lailla eivät juurikaan sovellu käytettäväksi syväyksenmuutos-tilanteissa.

* * 20 ·· : '·· Jotta päästään syväysmuutoksiin paremmin soveltuviin kiinteisiin kytkentöihin, M· tiedetään aluksiin voitavan asentaa kiinnityspuoliskot, joilla alus voidaan kiinnittää · " useisiin eri asentoihin. Tiedetään esimerkiksi voitavan toinen aluksista varustaa I,/ ulkoilevilla kiiloilla tai liikuteltavilla tapinomaisilla enemmän tai vähemmän kartiomaisil- • * ***·’ 25 la välineillä ja toinen alus useilla vaihtoehtoisilla urilla, reisillä, hammastuksilla tai . syvennyksillä. Esimerkkejä näistä esiintyy julkaisuissa, muun muassa US 3,910,219, # * · us 4,013,032 sekä us 5,050,522.

• · • * • · · * « * US 3,512,495 esittelee erityismuotoilluin kiinnityspuoliskoin varustetun työntöaluksen, ·***· *·;·* 30 jotka kiinnityspuoliskot työntyvät ulos aluksen kyljistä, kiinnittyen vastaavien 99* v : kiinnityspuoliskojen reikiin proomun kotelon kyljissä. Kumpainenkin vastaavista • * · kiinnityspuoliskoista ohjataan luistiin, jota voidaan liikuttaa pystysuunnassa kotelon urassa. Täten voidaan kyseiset kiinnityspuoliskot asemoida haluttuun pystyasemaan- 6 117195 sa kompensoimaan proomun lastimuutoksesta aiheutuvaa syväysmuutosta. Vastaavat kiinnityspuoliskot kiinnitetään luistin kahden joustavan kiinnitysraudan väliin, jotta aikaansaadaan joustava kiinnitys.

5 Tunnettujen ratkaisujen toisessa pääryhmässä liikuteltava tai nivelletty kiinnitys muodostetaan sallien aallokossa ajettaessa työntöaluksen liikkua suhteessa proomuun. Joissain tunnetuissa ratkaisuissa saattaa kiinnitetty työntöalus kallistua poikittaisakseliinsa nähden, toisissa ratkaisuissa työntöalukset saattavat liikkua proomuun nähden pystysuunnassa, ja joissain sovelluksissa taasen työntöalus io saattaa liikkua usealla akselillaan suhteessa proomuun. Käytännön kannalta on toivottavaa että liikehdintää rajoitetaan ja että ainakin yhdessä suunnassa aikaansaataisiin kiinteä-, tai lähes kiinteä kiinnitys esimerkiksi siten ettei työntöalus pääse keinahtelemaan pituussuunnassa tai huojumaan suhteessa proomuun.

is Julkaisusta US 3,605,675 tunnetaan kiinnitys, jossa yksi kiinnityspuoliskoista proomun perässä, varustetaan kotelon poikki liikuteltavalla puomilla. Puomin kumpaankin päähän on asennettu luisti, joka on suunniteltu ohjattavaksi pystysuuntaisessa urassa. Kumpainenkin luisteistä on kiinnitetty hihnan päihin, joka hihna kulkee juoksupyörän yli kannatellen toisessa päässään vastapainona lyijyä tasapainottaakseen puomin.

»•I

20 Nostettaessa puomi yläasentoonsa voidaan työntöalus ohjata koteloon siten, että : *** keula asettuu puomin alle. Vastaavanlaiset kannelle asennetut kiinnityspuoliskot, jotka * « * on suunniteltu kiinnitettäväksi kiertäen puomin ympärille, kiinnitetään, jotta työntöalus • · • « * *· '· saadaan kiinnitetyksi puomiin ja siten myös proomuun. Kannelia oleva vinssi [ kiinnitetään korvakkeeseen puomin keskellä ja puomi vedetään alas kohden aluksen • · ***** 25 kantta, kunnes puomi nojaa mainittuihin kiinnityspuoliskoihin, jotka tämän jälkeen , kiinnitetään puomin ympärille. Kummassakin mainituista luisteistä on jarru mekan is mi, « · · joka on suunniteltu toimimaan urien reunoissa jarruttaen luistien, ja näin ollen myös • · T työntöaluksen, pystysuuntaista liikettä. Vinssi tulee kytkeä korvakkeeseen käsin, joka on kovan merenkäynnin vallitessa hankalaa ja luonnollisesti myös vaarallista. Lisäksi ***** 3o aluksen kummaltakin kyljeitä ulkonevat rullat, jotka on suunniteltu työnnettäviksi ulos ·«» v : työntöaluksesta, kunnes ne nojaavat proomun kotelon kylkiin. Rullat sallivat aluksen »·« pystysuuntaiset liikkeet, samalla keskittäen työntöaluksen koteloon.

117195 7

Julkaisusta US 3,844,245 tunnetaan kiinnitys, jossa kartiomaiset jarrupalat, työntöaluksen kummallakin kyljellä, työnnetään sivuttain ulos työntöaluksesta vastaaviin pystysuuntaisiin uriin kotelon kummallakin kyljellä, proomun perässä. Urissa on V-muotoinen poikkileikkaus, joka aukeaa kohti koteloa, siten etteivät kartiomaiset 5 jarrupalat uriin ohjautuakseen tarvitse tarkkaa työntöaluksen pituussuuntaista asemointia. Urat sijoitetaan siten, että työntöaluksen keula voidaan ohjata kiinni kotelon etureunaa, jarrupalojen keskipisteen ollessa hieman urituksen pystykeskiakse-lin etupuolella. Kun kartiomaiset jarrupalat työnnetään V-muotoisiin uriinsa, ohjaavat viettävät kontaktipinnat aluksen mukanaan kiinni proomuun, käyttöasentoonsa, jättäen io työntöaluksen keulan ja proomun väliin välyksen. Tätä sovellusta käyttäen on työntöaluksen vakauttaminen kuitenkin vaikeaa. Yhtenä syynä tähän on jarrupaloihin vaikuttavan työntövoiman suuri vaikutus työntöaluksen pituussuuntaiseen, keinuvaan ja pystysuuntaiseen liikkeeseen.

is US 4,407,214 esittelee kiinnityksen, jossa työntöalus on kytketty proomuun vastakkaisilla tangoilla, jotka on suunniteltu estämään työntöaiusta keinahtelemasta suhteessa proomuun, kuitenkaan sen enempää rajoittamatta sen huojuntaa tai kohoilua. Vastakkaiset tangot kiinnitetään työntöalukseen rimoilla tai tapeilla, jotka ohjataan työntöaluksen kiinnityspuoliskojen reikiin. Tämänlainen kiinnittyminen on * ·» 20 kuitenkin vaikea suorittaa kovalla merenkäynnillä.

• · • * • ·« : Lisäksi tunnetaan myös kiinnityksiä, joissa mahdollistetaan työntöaluksen kontrolloitu *· sivuttaisliike suhteessa proomuun siten, että haluttuun suuntapoikkeamaan työntöaluksen ja proomun välillä päästään. Tämä saattaa olla tarpeen aluksien • · *··*’ 25 paremman yhteisen ohjattavuuskäytöksen kannalta. Julkaisu US 5,687,668, esittelee . tämänkaltaisen ratkaisun.

• · · • # » ··· ·»· • * * ♦ " * Nykyisin on yleisesti tapana käyttää proomuja avomerioperaatioissa, kuten esimerkiksi * *·^· öljyn ja kaasun talteenotossa. Nämä avomerisovellukset siten luovat pääteaseman, * · 3o jolla työntöalus ja proomu irrotetaan ja uudelleenkiinnitetään. Kiinnitys tapahtuu näin ΜΦ : ollen avomerellä. Vaikka joillakin tunnetuista työntöaluksen ja proomun kiinnitysrat- kaisuista saavutetaan vain pieni alusten liike suhteessa toisiinsa, eivät ne sovellu käytettäväksi ristiaallokossa.

4** 117195 δ

Nykyisin myös halutaan kiinnittää pidempiä aluksia yhteen, jolloin jo kohtalainen merenkäynti aiheuttaa niin suuren momentin alusten välille, että kiinnittyminen tulee edellä mainituin keinoin vaikeaksi suorittaa.

s Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto joka soveltuu työntöaluksen ja proomun kiinnittämiseen ristiaallokossa.

Keksinnön on tarkoitus soveltua myös pidempien alusten yhdistämiseen.

10 Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit selviävät oheisista patenttivaatimuksista.

Keksinnön kohteena olevan menetelmän mukaisesti alusten välinen, tai aluksen ja kiinteän rakenteen välinen kiinnitys saadaan aikaan useassa eri vaiheessa. Seuraavassa työntöaluksen ja proomun kiinnityksen ominaispiirteet, jossa ainakin yksi is kiinnityspuoliskoista kiinnitetään irrotettavasi! toisen aluksen vastaavaan kiinnityspuo-liskoon, muodostaen alusten välille irrotettavan kytkennän.

Keksinnön mukaisessa kiinnityksessä on seuraavat vaiheet: • · · 20 - toinen aluksista varustettu liikuteltavalla kiinnityspuoliskolla, ·· : *** - joka välittömästi kiinnittymishetkellä, osuessaan toiseen, yhteensopivaan • * · kiinnityspuoliskoon ** " - on suunniteltu seuraamaan toisen kiinnityspuoliskon liikkeitä, *e/ - kohdistamalla liikuteltavaan kiinnityspuoliskoon tietty voima, joka voima ***** 25 suunnataan kohti yhteensopivaa kiinnityspuoliskoa, . - siten, että liikuteltavaan kiinnityspuoliskoon johtuu puoliskoihin nähden * * *

Jill suurempi kontaktivoima, • » *” - jolloin suunnattu voima vielä vaikuttaa liikuteltavaan kiinnityspuoliskoon, * * '· " vaikuttaen vastasuuntaisesti alusten väliseen liikkeeseen • · *·;** ίο ja jota asteittain lisätään kunnes alusten välinen liikehdintä vähenee : sallittavaan suuruuteen tai mahdollisesti nollaan asti.

• ·· « · • ·

Työntöalus voidaan sinänsä tunnetulla tavalla ohjata proomun perässä sijaitsevaan 9 117195 koteloon ja pidettyä kontaktissa proomuun, työntöaluksen propuisiomoottorin avulla. Näin toimittaessa, saadaan työntöaluksen liike suhteessa proomuun vähenemään, kuuden vapausasteen siirtymästä, joka käsittää liikehdintää työntöaluksen kolmen pääakselin, yhden pitkittäissuuntaisen, yhden poikittaissuuntaisen ja yhden 5 kohtisuoran akselin suuntaisesti, kolmen vapausasteen siirtymään, kohtisuoralla akselilla proomun kannen alueella sekä työntöaluksen pitkittäis- ja poikittaisakselin suhteen.

Saatettaessatyöntöalus pitkittäisakselilla oikeaan asentoonsa, ennen kiinnityspuolis-io kojen kiinnittämistä, on eduksi pitää työntöalus kontaktissa proomuun ajomoottorilla siten, että se on asemoituna hieman kiinnitysasentonsa etupuolelle, jolloin esim. peruutustoimilaitteen käytön seurauksena syntyvä alusten keskinäiseen sijaintiin vaikuttava vastakkainen voima työntää työntöaluksen vasten ajomoottorin aiheuttamaa voimaa, proomun perään ja samalla kiinnitysasentoonsa.

15

Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan; ensin kuvailemalla sen toimintaperiaatteita ja sen jälkeen sovellusesimerkkejä käyttäen, oheisiin kuviin viittaamalla, joista:

Kuva 1 esittää skemaattisesti, yksittäisesti toimivan kiinnityslaitteen kuusi kiinnitys- * * \..Σ 20 vaihetta kelluvaan kappaleeseen kiinnityttäessä toimilaitteen käytön osalta; : *'* Kuva 2 esittää yksinkertaisen hydraulisen kytkentäkaavion kuvan 1 toimilaitteelle; * * * *

Kuva 3 esittää skemaattisesti kaksitoimisen kiinnittymisen ja vaimentamisen kuusi * ** vaihetta;

Kuva 4 esittää suurennetussa mittakaavassa kiinnityspuoliskojen kiinnittymisen * * '···* 25 kolme vaihetta edestäpäin kuvattuna; „ Kuva 5 esittää kuvassa 4 tapahtuneen kiinnittymisen sivultapäin kuvattuna • · j lii kiinnittymisen jo tapahduttua; * ·

Kuva 6 esittää skemaattisesti, ylhäältäpäin kuvattuna työntöaluksen ohjattuna * · koteloon, proomun perässä; * ψ ***** 3o Kuva 7 esittää skemaattisesti kiinnityspuoliskojen kiinnittämisen kuusi vaihetta, ··· : yhdistettäessä työntöalus ja proomu kuten kuvassa 6 on esitetty; « « *

Kuva 8 esittää perspektiivistä näkymää työntöaluksen ohjaamisesta proomun koteloon, joka on varustettu kummaltakin puolelta pystysuunnassa liikutelta- 10 117195 villa kiinnityspuoliskoilla;

Kuva 9 esittää perspektiivistä suurennettua näkymää kuvan 8 työntöaluksen ja proomun kiinnityspuoliskoista;

Kuva 10 esittää perspektiivistä näkymää kiinnityspuoliskoista, joissa hammaspyörä 5 tarttuu hammastettuun kiskoon;

Kuva 11 esittää perspektiivistä näkymää kahden akselin mukaisella vaimennuksella varustettuja kiinnityspuoliskoja;

Kuva 12 esittää suurennettuna yhden kiinnityspuoliskon horisontaalista poikkileikkausta, kuvasta 11; io Kuva 13 esittää perspektiivistä näkymää osasta käsittelykammin varustettua proomua, jotka kammet ovat valmiina kiinnitettäväksi työntöalukseen;

Kuva 14 esittää perspektiivistä näkymää työntöaluksesta, joka on keulansa poikit-taisurasta kytkettynä liikuteltavaan poikittaispuomiin proomun perässä; Kuva 15 esittää perspektiivistä näkymää työntöaluksesta, joka on kantensa poikit-i5 taisurasta kytkettynä liikuteltavaan poikittaispuomiin proomun perässä;

Kuva 16 esittää perspektiivistä näkymää työntöaluksesta, jota ohjataan kohti proomun perässä sijaitsevaa koteloa, joka on varustettu poikittaisilla hihnoilla.

Kuvassa 1, viitenumero 1 osoittaa hydraulisen sylinterin muodossa esiintyvää 20 toimilaitetta, joka saa käyttövoimansa hydraulisesta voimanlähteestä (ei esitetty) ja • *** ohjausjärjestelmästä (ei esitetty). Toimilaite 1 on suunniteltu liikuttamaan kiinnityspuo- * · *”·[ liskoa kiinnittymisvälineiden 2 muodossa pystysuunnassa, kelluvan kappaleen 3 yllä, m 9 m ** *l joka kelluu vedessä 4 ja jota aallot 4 pystysuunnassa liikuttavat. Kelluva kappale 3 symboloi työntöalusta ja tarkoituksena on yhdistää toimilaite 1 proomuun (ei esitetty), • · 25 johon työntöalus tullaan kytkemään.

• · · • · *

Kuva 1 esittää kelluvaa kappaletta 3 kuudessa eri pystysuuntaisessa asennossa • * järjestyksessä, merkittynä kirjaimin A-F. Asennossa A, kiinnittymislaitteisto 2 on Ψ 9 9 lähtöasennossaan hieman kelluvan kappaleen 3 yläpuolella, jota aalto on juuri » · 3o nostamassa. Toimilaitetta 1 käyttämällä lasketaan kiinnittymislaitteisto 2 koskettamaan 9 w m : kelluvaa kappaletta mieluiten silloin, kun kelluva kappale 3 saavuttaa ylimmän * « · sijaintinsa aallon harjalla, kuten asennossa C on esitetty.

11 117195

Toimilaitteen 1 kiinnittymislaitteistoon 2 aiheuttama alaspäin suuntautuva voima on erittäin pieni, eikä aiheuta kelluvassa kappaleessa 3 merkittävää alaspäin painavaa efektiä. Alaspäin vaikuttavan voiman tulee kuitenkin olla riittävä jotta kiinnittymislait-teisto 2 kykenee seuraamaan kelluvaa kappaletta 3 sen liikkuessa aallon mukana taas s alas ja pitäytymään sen kanssa kontaktissa seuraavan aallonpohjan vaikutuksen aikana, kuten asento D osoittaa. Täten toimilaite 1 antaa samaan suuntaan vaikuttavan voiman, johon suuntaan kelluva kappale 3 luonnollisestikin liikkuu.

Kun kelluva kappale 3 saavuttaa ala-asentonsa E aallon pohjassa ja suuntaa io liikkeensä jälleen ylös, vaikuttaa toimilaitteen 1 voima edelleen alaspäin. Toimilaitteen 1 aikaansaama voima on näin ollen suunnattuna vasten kelluvan kappaleen 3 luonnollista liikettä. Näin ollen toimilaitteen aiheuttama voima rajoittaa kelluvan kappaleen 3 ylöspäin suuntautuvaa liikettä, eikä kelluva kappale 3 siis palaudu asemaan B, vaan pysähtyy yläasemaan F. Yläasemassa F, joka on kappaleen is luonnollisen yläaseman B suhteen alempana, kelluvan kappaleen 3 varalaita tulee näin ollen pienenemään luonnollisesta tilastaan.

Koska aallot aiheuttavat kelluvaan kappaleeseen 3 jälleen alaspäin suuntautuvaa liikettä, säädetään toimilaitteen 1 alaspäin vaikuttava voima uudelleen, pienempään **· : 20 voimakkuuteen, joka kuitenkin on riittävä pitämään kiinnityslaitteiston 2 kosketuksessa • ψ * *** kelluvaan kappaleeseen 3 kuitenkaan merkittävästi vaikuttamatta sen alas suuntautu- ♦ *· ♦ * *···[ vaan liikkeeseen. Näin ollen, jää kelluva kappale 3 keinumaan ala-asentonsa E ja • * * * *; yläasentonsa F -välille, jolloin asento E on yhtäläinen kelluvan kappaleen 3 luonnollisen ala-asennon kanssa kun taas yläasento F on kelluvan kappaleen 3 * · ***** 25 luonnollista yläasentoa alempana.

♦ * ♦ ♦ » · « lii Toimilaitteen 1 alaspäin vaikuttavaa voimaa asteittain lisäämällä, kun kelluva kappale * · 3 on matkallaan ylös, voidaan asentojen E ja F välistä etäisyyttä asteittain pienentää.

i v i

Mikäli kelluvan kappaleen 3 varalaita antaa myöden, voidaan toimilaitteen 1 *·;·* so aikaansaamaa voimaa lisätä, kunnes kelluvan kappaleen 3 yläasento F on yhtä kuin * * 9 v : sen luonnollinen ala-asento E, tai jopa sen alapuolella. Toimilaitteen 1 aiheuttama • φ* voima säädetään siten, että saadaan asemoitua kelluva kappale 3 haluttuun varalaita-arvoon.

12 117195

Muutokset toimilaitteen 1 sekä tyynen veden 4 välillä voidaan toimilaitteella helposti tasapainottaa. Mikäli toimilaite 1 on asennettuna proomuun, vaihtelee toimilaitteen 1 ja tyynen vedenpinnan välinen etäisyys proomun lastin mukaisesti. Mikäli toimilaite asennetaan kiinteään rakenteeseen, määräytyy toimilaitteen 1 ja tyynen vedenpinnan s 4 etäisyys vuorovetten mukaisesti.

Toimilaitteen 1 hydraulinen järjestelmä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, jotka alan asiantuntijat hallitsevat. Viitaten kuvaan 2, esitetään siinä yksinkertaistettu kytkentäkaavio hydrauliselle kiinnitykselle, joka on helppo toteuttaa. Kuvassa 2, on toimilaite ia 1 esitetty yksitoimisena hydraulisena sylinterinä, jossa kiinnittymislaitteisto 2 on kiinnitettynä toimilaitteeseen 1 liittyvän männän 6 männänvarren 5 vapaaseen päähän. Männän 6 männänvarren sivuun vaikuttava jousi 7 palauttaa männän ja näin ollen myös kiinnityslaitteiston 2 alkuperäiseen asentoonsa.

is Toimilaite kytketään paineistettuun putkeen 8, joka yhdistetään pumpun 10 ulostuloon, tarkistusventtiilin 9 jälkeen. Ko. pumppu 10 imee nestettä säiliöstä 11. Pumppauspaine voidaan valita tunnetulla tavalla, käyttämällä ensin säädettävää paineentasaajaa 12 ja sen jälkeen akkumulaattoria 13, joka tunnetulla tavalla saattaa paineen tasapainoon. Hydraulinesteen paluuputki 14 yhdistetään toimilaitteen 1 ja säiliön 11 väliin, 20 jolloin tarkistusventtiili 9 estää hydraulinestettä palaamasta pumpun 10 läpi. Toinen : *** paineentasaaja 15 ja virtausvastuksen säädin on paluuputkessa 14, säädettävän M* kuristusläpän 16 muodossa.

« · # · · • ·» • · «

Toimilaitteen 1 aikaansaama, alaspäin suuntautuva voima, kun ki i n n itys laitteisto *···* 25 seuraa kelluvan kappaleen 3 laskevaa liikettä, kuten kuvan 1 yhteydessä selitettiin, . määräytyy paineentasaajan 12 mukaan. Pienimmän, toimilaitteen 1 aiheuttaman • · · alaspäin suuntautuvan voiman, kelluvan kappaleen 3 noustessa, määrittää seuraava j * *1* paineen säädin 15. Suurimman alaspäin vaikuttavan voiman määrittävät osaksi kuristusläpän 16 asento, sekä osaksi kelluvan kappaleen 3 nopeus.

• « • * *** 30 • ·· v : Jotta vältytään iskeytymiseltä kiinnittymishetkellä, kun kiinnittymislaitteistot 2 tuodaan kelluvan kappaleen 3 kanssa kontaktiin, tulisi kiinnittymisen tapahtua, kun kelluva kappale 3 on lähellä luonnollista yläasentoaan B kuvassa 1. Mikäli kiinnityslaitteiston 13 117195 2 sekä niihin kiinnittyvien toimilaitteen 1 liikkuvien osien kokonaismassa on pieni, voidaan kiinnityslaitteisto 2 vapaasti pudottaa koskettamaan kelluvaa runkoa 3.

Kehittyneemmässä sovelluksessa toimilaite 1 saattaa muodostaa osan servo s -järjestelmää (ei esitetty), jolla on tarkoitus ajoittaa kiinnityslaitteisto 2 kelluvan kappaleen suhteen ja siirtää se säädettävän etäisyyden päähän siitä. Asteittain ki i n n i ty slaittei sto n 2 ja kelluvan kappaleen 3 välimatkaa pienentämällä, saadaan servo -järjestelmää käyttäen aikaan iskuton kiinnittyminen, riippumatta kelluvan kappaleen 3 nopeudesta, tai sen asennosta yläasennon B ja ala-asennon E välillä.

LO

Kiinnityslaitteisto 2 voidaan käsittää toisena kiinnityspuoliskona, jolloin kelluva kappale 3, tai sen osa muodostaa toisen yhteensopivan kiinnityspuoliskon. Yhdessä ne muodostavat kytkennän, joka voidaan määritellä yksitoimiseksi sikäli, että se välittää vain puristavaa voimaa. Voidaan helposti ymmärtää, että varustettaessa ensimmäinen is kiinnityspuolisko, kiinnityslaitteisto 2, yhdellä tai useammalla tapilla, jotka ulkonevat kohden vastakappaleiksi tehtyjä reikiä toisessa kiinnityspuoliskossa, kykenee kiinnitys näin välittämään myös vaakasuuntaisia voimia ja siten myös tukee kelluvaa kappaletta 3 sivusuunnassa.

·· 20 Kuva 3 esittää suunnilleen samaa, kuin kuva 1, mutta missä toimilaite 1 on suunniteltu : *** siirtämään kiinnityspuoliskoa 17 ja missä kelluva kappale 3 on varustettu yhteensopi- *··♦* valla kiinnityspuoliskolla 18. Kiinnityspuolisko 17 ja yhteensopiva kiinnityspuolisko 18 · · ** *[ on suunniteltu kiinnitettäväksi toisiinsa irrotettavalla kiinnityksellä. Kiinnittyneenä ollessaan kiinnityspuolisko 17 ja yhteensopiva kiinnityspuolisko 18 muodostavat • · ’*'** 25 kiinnityksen, joka absorboi kummankin suuntaiset pystysuuntaiset voimat. Täten saavutetaan kahdensuuntainen kelluvan kappaleen 3 liikehdinnän vaimennus, kuten * * · ::: seuraavasta ilmenee.

• * * * »·· • « i * ·

Kiinnitys suoritetaan laskemalla kiinnityspuolisko 17 ja saattamalla se kosketukseen, • * ’·;·* 3o kelluvan kappaleen yhteensopivan kiinnityspuoliskon 18 kanssa, esim. kun kelluva ··· v : kappale 3 on yläasennossaan B/C, kuten kuva 3 esittää. Tietenkin voidaan käyttää • · · :: myös kuvailtua servo -järjestelmää. Kun kosketus kiinnityspuoliskon 17 ja yhteensopi van kiinnityspuoliskon 18 saavutetaan, tulee niiden välinen kiinnitys aktiiviseksi.

14 117195

Kun Kelluvan kappaleen 3 alaspäin suuntautuva liike alkaa, asetetaan toimilaite 1 suorittamaan sitä vastustavan voiman. Se on siten siis ylöspäin vaikuttava voima, joka johdetaan kelluvaan kappaleeseen 3, kiinnityspuoliskojen 17, 18 kautta. Ylöspäin vaikuttava voima, joka vaikuttaa, kun kelluva kappale 3 on matkallaan alas, kohti s aallon pohjaa, katso kuva 3, asento D, aiheuttaa kelluvan kappaleen 3 saavuttavan alimman asentonsa E ylempänä, kuin mikä sen alkuperäinen, luonnollinen asento oli. Kelluvalla kappaleella 3 on näin ollen ala-asennossaan E enemmän varalaitaa, kuin mitä luonnollisessa ala-asennossa.

io Kun seuraava aalto vaikuttaa kelluvaan kappaleeseen 3 sitä nostaen, aiheuttaa toimilaite 1 vastakkaisen, näin ollen alaspäin vaikuttavan voiman. Kuten aiemmin kuvan 1 yhteydessä on esitetty, tämä voima vaikuttaa vasten kelluvan kappaleen 3 ylös suuntautuvaa liikettä, rajoittaen sen yläasentoonsa F, joka on kelluvan kappaleen 3 luonnollista yläasentoa alempana. Lisäämällä toimilaitteen 1 voimaa pienestä is lähtöarvostaan, saadaan kelluvan rungon liikehdintä asteittain eliminoitua, siten asteittain pienenee myös kelluvan kappaleen 3 ala-asennon E ja yläasennon F välinen etäisyys. Haluttaessa, saadaan toimilaitteen voimaa lisättyä pisteeseen, jolloin kelluva runko 3 saadaan pidettyä paikoillaan luonnollisen ylä- ja ala-asentonsa välillä.

*# so Kuvassa 4 nähdään esimerkki kaksitoimisesta kiinnityksestä, jossa kiinnityspuolisko ** 2 "*· 19 on suunniteltu liikuteltavaksi toimilaitteen (ei esitetty) männänvarrella 20 *·· :···: pystysuunnassa, sekä kelluvan kappaleen 22 yhteensopivalla kiinnityspuoliskolla 21 "· *; varustettuna. Yhteensopiva kiinnityspuolisko 21 koostuu sylinterimäisestä tapista 23, joka ohjataan välilevyä 24 käyttämällä, välimatkan päähän kelluvan kappaleen 22 • * *·*·' 25 pinnasta. Kiinnityspuolisko 19 koostuu päästä 25, johon on tehty alaspäin aukeava . avarre 26, jonka on suunniteltu sopivan tappiin 23. Avarre on kummaltakin kyljeltä

J J I

lii varustettu kiertojousitetullasalvoilla27ja28, jotka lähtöasennossaan lepäävät vasten * * *“ rajoittimiaan 29 ja 30. Lähtöasennossaan kiertojousitetut salvat 27, 28 ulkonevat *·β *: avarteeseen 26, siten että salpojen 27,28 välinen etäisyys on pienempi, kuin tapin 23 ***** *** 30 halkaisija.

« »· * * 4 • 4 4 » « « ·

Kytkemistä edeltävät kiinnityspuoliskojen 19,21 asennot on esitetty kuvassa 4 roomalaisella numerolla I. Kiinnitettäessä, ohjataan kiinnityspuolisko 19 alas, jolloin 15 117195 kiertojousitetut salvat 27,28 kiertyvät ylös ja tekevät tilaa tapille 23 kuten roomalaisella numerolla II merkitty asento esittää. Kun tappi 23 on paikoillaan avarteessa, palautuvat salvat 27, 28 lähtöasentoonsa ja absorboivat kiinnityspuoliskojen 19,21 välisen jännityksen. Katso roomalaisella numerolla III merkitty asento kuvassa 4.

5

Kiinnityspuoliskojen 19, 21 välinen kiinnitys voidaan irrottaa usealla eri tavalla. Kierrejousitetut salvat 27, 28 kyetään kääntämään ylös, asentoon II, toimilaitetta (ei esitetty) käyttämällä. Toinen irrotusmenetelmä on esitetty kuvassa 5, jossa tappi on tehty pituussuunnassa siirreltäväksi ja on yhdistettynä toimilaitteen 32 männänvarteen io 31. Kiinnityspuoliskojen 19,21 välinen kiinnitys saadaan irrotetuksi vetämällä tappi 23 kiinnityspuoliskosta 19, toimilaitteen 32 avulla.

Helposti voidaan ymmärtää, että keksinnön yksi- ja kaksitoimisia periaatteita kyetään soveltamaan myös liikkeen muihin, kuin pystysuoriin suuntiin. Liittämällä yhteen useita is erisuuntiin toimivia toimilaitteita ja siten soveltamalla keksinnön kohdetta useaan kertaan, saadaan kiinnitys ja useista eri tekijöistä koostuvan liikkeen vaimennus suoritetuksi.

Voidaan myös helposti ymmärtää, että yksi- ja kaksitoimisia kiinnitysperiaatteita ··· 20 kyetään käyttämään yhdessä jo tunnettujen kelluvan kappaleen 3 kiinnitys- ja *· : '·· vaimennussovellusten kanssa. Kun työntöalus on kiinnitettynä proomuun, saattaa olla tarpeen kiinnittyä tunnetulla tavoin poikittaisesta ohjaamalla työntöalus koteloon, « f • « « ’· "· proomun perässä ja kiinnittyä pysty-, sekä pituussuunnassa, keksintöä käyttäen.

* * «·· • < ***** 25 Kuva 6 esittää skemaattisesti, ylhäältäpäin kuvattuna työntöaluksen 33, sen ollessa . ohjattuna koteloon 34 proomun 35 perässä. Kotelon 34 tyyrpuurin puoleiseen kylkeen »# * on tehty pystysuuntainen ura 36, jossa urassa on viettävät reunat muodostaen T katkaistun V-muotoisen poikkileikkauksen. Vastaavanlainen katkaistu V-muotoinen ura * · on tehty myös kotelon 34 paapuurin puoleiseen kylkeen.

• m • « ·;· 3o • V : Työntöalus 33 on varustettu tyyrpuurin puoleisella kiinnityspuoliskolla 38, joka on ··* yhteydessä tyyrpuurinpuoleiseen toimilaitteeseen 39. Kiinnityspuoliskon 38 ulkosyrjä on katkaistun V-muotoinen ja suunniteltu sopimaan uraan 36. Toimilaitteen 39 on 16 117195 suunniteltu voivan työntää kiinnityspuoliskoa 38 työntöalukseen 33 nähden poikittaissuunnassa poispäin työntöaluksesta 33 kohden uraa 36. Samalla tavoin, on työntöalus 33 varustettu paapuurin puoleltaan kiinnityspuoliskolla 40, joka on yhteydessä toimilaitteeseen 41.

5

Työntöaluksen 33 kiinnittäminen proomuun 35 on kuvailtuna kuvan 7 yhteydessä, jossa kuvassa esitetään kiinnityspuoliskot 38,40 niihin yhteydessä olevin toimilaittein 39, 41 kuudessa asennossaan A-F, suhteessa uriin 36,37. Asento A, vastaa kuvan

6, työntöaluksen 33 asentoa. Toimilaitteet 39,41 on asetettu työntämään kiinnityspuo-io liskoja 38,40 poispäin työntöaluksen kyljistä kohden uria 36,37, kuten asennosta B

kuvassa 7 selviää. Kiinnittymishetkellä aikaansaadaan kosketus kiinnityspuoliskojen 38,40 sekä yhteensopivien urien 36, 37 viettävien pintojen välillä.

Toimilaitteiden 39,41 työntövoiman tulee olla riittävä, jotta kiinnityspuoliskojen 38,40 is viettävät pinnat saadaan pidettyä kontaktissa urien 36, 37 yhteensopivien viettävien pintojen kanssa, hetkenä jolloin työntöalus liikkuu taaksepäin asentoon C ja D kuvassa 7.

Kun työntöalusta liikutetaan edelleen taaksepäin asentoon E, vaikuttaa kiinnityspuolis- * * 20 kojen 38, 40 ja urien 36, 37 välinen kiinnitysvoima vasten toimilaitteiden 39, 41 : ’·· aikaansaamaa voimaa.

• 9 *•9 • 9 9 9 9 “· Lisäämällä toimilaitteen voimaa kuvan 1 yhteydessä kuvaillulla tavalla, saadaan I./ kiinnityspuoliskojen 38, 40 liikehdintä vaimennettua, kuten saattamalla työntöalus * * ***** 25 heilahtelemaan etuasentonsa C jataka-asentonsa E välillä. Mikäli toimilaitteen voimaa . edelleen lisätään, saadaan työntöaluksen pituussuuntainen liike kokonaan vaimennet- 9 9 9 I:; tua ja työntöalus pidettyä paikoillaan kuvan 7 mukaisessa asennossa F, jossa kukin * · *- kiinnityspuolisko 38, 40 on keskitettynä yhteensopivaan uraansa 36, 37.

• · 9 9 9 9 9 9 • 9 9 ·· • 9 *·;·* äo Voidaan helposti ymmärtää, että työntöalus 33 kuvassa 6, voidaan esitetyn • ** v : pituussuuntaisen ja poikittaissuuntaisen kytkennän lisäksi kiinnittää proomuun 35, pystysuuntaisella kiinnityksellä kuvan 1 tai 3 yhteydessä esitetyllä tavalla. Tämänkaltaisessa pystysuuntaisessa kiinnityksessä, kiinnityspuolisko (ei esitetty) voidaan 17 117195 varustaa kussakin urassa 36, 37, pystysuunnassa liikuteltavalla kiinnityspuoliskolla, kiinnitettynä yhteensopivaan kiinnityspuoliskoonsa (ei esitetty) 38,40. Tämä voidaan todeta sovelluksen yksityiskohtaisemmasta esimerkistä.

s Työntöalus 33 irrotetaan proomusta 35 siirtämällä kiinnityspuoliskot 38, 40 takaisin kuvan 6 mukaiseen lähtöasentoonsa. Kuvan 3 yhteydessä kuvaillunlaiset kaksitoimiset kiinnitykset on suunniteltu siten, että kytkentä voidaan irrottaa esimerkiksi käytettyä mekanismia käyttämällä. Tämänkaltainen esimerkki voidaan nähdä sovelluksen yksityiskohtaisemmassa esimerkissä.

10

Viitaten kuvaan 8, työntöalus 42 on matkallaan kohti proomun 44 perässä sijaitsevaa koteloa 43. Kummassakin kotelon 43 kyljessä on pystysuuntainen ura 45, jota on jatkettu ylöspäin profiloitua kiskoa 46 käyttäen. Molemmat urat 45 on varustettu kiin-nityspuoliskoin 47, jotka on suunniteltu urissa 45 toimilaitteen 48 avulla liikuteltaviksi.

15

Työntöaluksen 42 kumpikin kylki on varustettu ulkonemilla yhteensopivilla kiinnitys-puoliskoilla 49, jotka ovat yhteydessä toimilaitteisiin (ei esitetty). Kuva 8 esittää ainoastaan tyyrpuurin puoleisen yhteensopivan kiinnityspuoliskon 49. Mainittuja toimilaitteita (ei esitetty) käyttämällä, voidaan yhteensopivat kiinnityspuoliskot 49 vetää * * * 2o kohden työntöalu$ta42 siten, että työntöalus saadaan ohjattua kiinnityspuoliskojen 47 : *·· väliin. Mainittuja toimilaitteita (ei esitetty) käyttämällä, kumpikin yhteensopivista «I· kiinnityspuoliskoista 49 voidaan työntää uriin 45, työntöaluksesta 42 poispäin, sen · *· ‘j ollessa ohjattuna koteloon 43.

* * • · « '··* 25 Kun työntöalus 42 kiinnitetään proomuun 44, ohjataan työntöalus 42 koteloon 43 . yhteensopivilla kiinnityspuoliskoilla49 vetäen, kiinnityspuoliskojen 47 ollessaan urissa * * *

Hl 45 ylhäällä, alkuasennossaan. Työntöaluksen 42 asento kotelossa 43 säädetään * * siten, että yhteensopivat kiinnityspuoliskot 49 asettuvat uriinsa 45. Hyödyllistä on varustaa työntöalus 42 pidennettävillä puskureilla 50, joita voidaan käyttää työntöaluk- **:** 30 sen 42 asennon hienosäätämisessä suhteessa koteloon 43.

··· * * * • · »

«M

Kumpikin yhteensopivista kiinnityspuoliskoista 49 ohjataan ulos työntöaluksen 42 kyljistä vastaaviin uriinsa 45 kotelossa 43, katso kuva 9. Kiinnityspuolisko 47 18 117195 varustetaan alaspäin aukeavalla avanteella 51, joka avarre sopii ulkonevaan yhteensopivaan kiinnityspuoliskoon 49, joka on muotoiltu tapiksi. Avarre 51 on varustettu kiertojousitetulla salvalla 52, jonka on suunniteltu kiinnittävän yhteensopivan kiinnityspuoliskon 49 sen alta, kuten aiemmin, kuvan 4 yhteydessä selitettiin.

5

Kiinnityspuolisko 47 lasketaan kosketukseen yhteensopivan kiinnityspuoliskon 49 kanssa toimilaitteen 48 avulla siten, että kiertojousitettu salpa 52 kiinnittää yhteensopivan kiinnityspuoliskon 49 sen alta. Tämä suoritetaan toimilaitteen 48 ollessa säädettynä antamaan rajoitetun ja suhteellisen pienen voiman. Työntöaluksen 42 liike io näin ollen ylittää toimilaitteen 48 voiman, pakottaen kiinnityspuoliskon 47 seuraamaan työntöaluksen 42 ja sen yhteensopivan kiinnityspuoliskon 49 pystysuuntaisia liikkeitä. Tämän jälkeen toimilaitteen voimaa asteittain lisätään, jotta työntöaluksen 42 pystysuuntaiset liikkeet saadaan asteittain vaimenemaan tai mahdollisesti kokonaan loppumaan.

15

Kuva 10 esittää liikuteltavaa kiinnityspuoiiskoa 53, joka on suunniteltu työnnettäväksi ulos työntöaluksen (ei esitetty) kyljestä, kontaktiin yhteensopivan kiinnityspuoliskon 54 kanssa, joka koostuu pystysuuntaisesta urasta 55 kotelon (ei esitetty) kyljessä.

Urassa 55 on viettävät reunat, muodostaen katkaistun, V-muotoisen poikki le ikkauk- 2o sen, kuten kuvan 6 yhteydessä esitettiin. Kiinnityspuolisko 53 on suunniteltu : *** työnnettäväksi mainitun toimilaitteen akselin 56 mukana, ja jota myös voidaan ko.

• ·* akselin suhteen pyörittää.

• · • · · ♦ ·· • · ‘ * Työntöalus varustetaan kummaltakin kyljeltään ja mahdollisesti myös keulastaan • ♦ ***** 25 kiinnityspuoliskolla 53. Vastaavasti on proomun kotelossa ura55 kummallakin puolella ja mahdollisesti myös etureunassa, vastaanottamaan työntöaluksen keulassa oleva * * · kiinnityspuolisko 53. Kuva 10 esittää kiinnityspuoliskot 53, 54 vain työntöaluk- *:* sen/kotelon yhdeltä kyljeltä.

• « • « * • ·* • * ··· ***** 30 Kiinnityspuolisko 53 on muotoiltu siten, että se sopii uran 55 V-muotoon samalla • » » v : tavoin, kuin kuvan 6 yhteydessä on esitetty. Kiinnityspuolisko varustetaan ainakin ««« yhdellä hammaspyörällä 57, jonka on suunniteltu hammastuvan uran 55 pohjalla kulkevan hammastuksen kanssa. Kukin hammaspyörä 57 on yhdistetty toimilaittee- 19 117195 seen (ei esitetty), joka on asetettu siten, että sillä voidaan pyörittää hammaspyörää, sekä välittää siihen säädettävä vääntömomentti. Ennen työntöaluksen kiinnittämistä proomuun, säädetään vääntömomentti erittäin pieneen arvoon. Kiinnityspuolisko 53 ohjataan uraan 55 siten, että kukin hammaspyörä hammastuu hammaskiskon 58 s kanssa. Pystysuuntaiset aaltovoimat, jotka vaikuttavat työntöalukseen, ylittävät toimilaitteen hammaspyörän 57 ja hammaskiskon 58 välillä vaikuttavan voiman. Siten työntöaluksen liikkuessa pystysuunnassa, pyörii kukin hammaspyörä pitkin hammaskiskoa. Tämän jälkeen toimilaitteen voimaa asteittain lisäämällä saadaan kunkin toimilaitteen hammaspyörään 57 aiheuttamaa vääntöä asteittain lisättyä, jolloin io saadaan työntöaluksen pystysuuntainen liike asteittain vähenemään sallittuun suuruuteen, tai mahdollisesti jopa aina nollaan asti. Kuten aiemmin on selitetty, saatetaan toimilaitteen voimaa lisätä työntöaluksen, pystysuuntaisen liikkeen funktiona. Työntöalus irrotetaan proomusta vetämällä kukin kiinnityspuolisko 53 pois urasta 55.

15

Työntöaluksen keinahteluliikkeen vuoksi, tulee sen kiinnityspuoliskojen voida liikkua urissa. Jotta kyetään kompensoimaan työntöaluksen keinahtelusta johtuva kallistelu, tulee olla mahdollista säätää työntöaluksen kyljistä ulkonevat kiinnityspuoliskot lähelle tai etäälle.

»I» • 9 • 9 *** 20 ·* : Aiemmin tunnetuissa käytännöissä jää usein huomioimatta seikka, että työntöaluksen • · *;**[ * nousukulma harvoin on yhtenevä proomun nousukulman kanssa, sekä että kovalla • » · ** * j merenkäynniilä ajettaessa nousukulmapoikkeama vaihtelee jatkuvasti. Nousukulmalla ··»»· tarkoitetaan aluksen pituusakselin ja horisontaalitason välistä poikkeamaa. Keinahte- * * 25 lun aikana työntöaluksen kummankin kyljen kiinnityspuoliskot liikkuvat tasoon nähden a radalla, joka on kohtisuorassa suhteessa työntöaluksen pituusakseliin, mutta vain »»» harvoin kohtisuorassa suhteessa proomun pituusakseliin. Tästä syystä tulee * · kiinnityspuoliskojen ja urien olla suunniteltuja siten, että ne kykenevät vaimentamaan « « · proomun aiheuttamat suuret pituussuuntaiset voimat, työntöaluksen keinahdellessa.

• I

• 9 r 3o ·»» 5.: 5 Kiinnityspuoliskojen pituussuuntainen liikehdintä suhteessa proomuun voidaan poistaa *·♦ tai vaimentaa käyttämällä V-muotoisia kiinnityspuoliskoja yhdessä, kuvissa 6 ja 7 kuvaillun periaatteen kanssa.

20 117195

Toisenlainen sovellus selviää kuvasta 11, jossa ensiökiinnityspuoliskoa 59 on suunniteltu työnnettäväksi sisään tai ulos suhteessa työntöaluksen (ei esitetty) kylkeen akselin 60 mukana, joka akseli on asemoitu suorakulmaan työntöatuksesta. Ensiöakselia 60, liikuttaa toimilaite 61, käsittäen männänvarren 62. Kiinnityspuolisko s 59 on myös suunniteltu pyörimään akselillaan 60, sopeutuakseen työntöaluksen ja proomun nousukulmamuutoksiin.

Kiinnityspuolisko 59 on varustettu päällä 63, jota voidaan pitkin toista akselia 64, liikuttaa toimilaitteella 65 poikittain akseliin 60 nähden. Se on siten rinnakkainen io työntöaluksen pituusakselin kanssa. Pää 63 on edelleen suunniteltu liikkumaan tietyssä kulmassa, akselilla 64 työntöaluksen kallistuessa. Yhteensopiva ensiökiinni-tyspuolisko 66, on proomun kotelon kyljessä. Kiinnityspuolisko 66, on sijoitettu uraan 67, jonka on suunniteltu vastaanottavan pää 63. Proomua, sekä työntöalusta ei ole esitetty kuvassa 11.

15

Toisiokiinnityspuolisko 68 on sijoitettu uraan 67, joka kiinnityspuolisko 68 on suunniteltu siirreltäväksi urassa 67 kolmannella toimilaitteella 69. Kiinnityspuoliskoon 59 on tehty toinen kiinnityspuolisko 70, joka on yhteensopiva toisiokiinnityspuoliskon 68 kanssa, joka on varustettu kiertojousitetuilla salvoilla (ei esitetty), jotta aikaansaa- • * « 20 daan kaksitoiminen, irrotettava kiinnitys toisiokiinnityspuoliskoon 68.

• I· « ‘ Työntöalus kiinnitetään proomuun ajamalla se koteloon, jolloin ensiökiinnityspuolisko * * * ** *; 59 työnnetään ulos työntöaluksenkyljestä siten, että pää 63 ohjautuu uraan 67. Tätä varten toimilaitteella 61 ohjataan ensiöakseliin ulospäin suunnattu, suhteellisen pieni ***** 25 voima, jotta iskeytymiseltä vältytään. Sen jälkeen ulospäin suunnattua voimaa, joka vaikuttaa kiinnityspuoliskoon 59, lisätään asteittain, jotta työntöaluksen sivuttaisinkkeet * * · saadaan vaimennettua ja alus keskitettyä pituusakseliinsa nähden koteloon. Keskitys t *" saavutetaan yhtenäistämällä työntöaluksen kummankin kyljen kiinnityspuoliskojen • * * käyttö.

* *

♦ I

·:· 30 * * · v : Toisiotoimilaite 65 asetetaan antamaan pienen voiman, tai ei voimaa ollenkaan, toisioakselille 64, ohjattaessa pää 63 uraan 67. Tämä mahdollistaa työntöaluksen pituussuuntaisen liikkeen, vielä vaikka pää 63 on jo asemoitu uraan 67. Toisiotoimilait- 21 117195 teen 65 voimaa asteittain lisätään, jotta työntöaluksen pituussuuntaiset liikkeet saadaan vaimenemaan. Kuten aiemmin on mainittu, työntöaluksen keinahdellessa akselin suhteen, joka ei ole yhdensuuntainen proomun pituusakselin kanssa, kohdistuu pään 63 ja uran 67 välille suuria kontaktivoimia proomun pituussuunnassa, s T oisiotoi mi laitteen 65 voima asetetaan siten, että suuren rasituksen alaisena se ylittyy, jolloin toisiotoimilaite 65 sallii työntöaluksen liikkua hieman pituussuunnassaan, ja siten mainitut kontaktivoimat vähenevät. Kun pää 63 on asemoituna uraan 67, on toisiokiinnityspuolisko 68 kiinnitettynä yhteensopivaan toisiokiinnityspuoliskoon 70, jolloin työntöaluksen pystysuuntainen liike vaimennetaan asteittain lisäämällä ίο kolmannen toimilaitteen 69 voimaa kuten aiemmin on selitetty.

Pää 63 ja toisiotoimilaite 65 on esitetty poikkileikkauksena kuvassa 12, jossa toimilaite 65 on hydraulisylinteri, jonka männänvarsi 71 kulkee läpi kotelon 72. Männänvarsi 71 varustetaan männällä 73, joka jakaa kotelon 72 ensimmäiseen sylinterikammioon 74 is ja toiseen sylinterikammioon 75. Kotelon 72 tiivisteinä 76 käytetään liukutiivistettä männänvartta vasten. Pää 63 kiinnitetään männänvarren 71 päihin. Ensiöhydraulipiiri 77 ja toisiohydraulipiiri 78 yhdistävät ensimmäisen ja toisen sylinterikammion 74,75 hydrauliseen voimalähteeseen (ei esitetty).

20 Siten, kuvan 11 mukaisessa sovelluksessa, käytetään keksinnön toimintaperiaatetta *# : '·· useaan otteeseen, kerran kussakin toimilaitteessa 61,65, 69.

• 94 4 9 • 4 «tl

«« I

*· Kuvassa 13 viitenumero 79 osoittaa työntöalusta, jota ollaan kiinnittämässä proomuun 80. Proomu 80 on varustettu tyyrpuurin puoleltaan kiinnityspuolisko 81, jota tyyrpuurin • * '·**' 25 puoleinen ohjain 82 kannattelee, sekä paapuurin puolelta kiinnityspuoliskolla 83, jota » paapuurin puoleinen ohjain 84 kannattelee.

• « · • * * • 99 449 • 4 4 9 **’ Kumpikin kiinnityspuoliskoista 81,83 on varustettu puolipallon muotoisilla syvennyksil- 4 4 9 lä 85 ja 86, joiden on suunniteltu vastaanottavan työntöaluksen tyyrpuurin ja paapuurin • · *·;·' 30 puolella, pallomaiset yhteensopivat kiinnityspuoliskot. Kumpikin kiinnityspuoliskoista • 44 v : 81, 83 on varustettu kiertojousitetuilla salvoilla (ei esitetty), joiden on määrä pitää : pallomaiset kiinnityspuoliskot 87,88 paikoillaan puolipallonmuotoisissa syvennyksissä, ja jotka kiinnityspuoliskot 81,83 on edelleen suunniteltu irrotettaviksi yhteensopivista 22 117195 kiinnityspuoliskoista 87,88.

Kumpikin ohjain 82,84 koostuu varresta, 89,90, jonka pituutta kyetään muuttamaan teleskooppiosion 91,92 avulla. Kiinnityspuolisko 81 kiinnitetään teleskooppiosion 91 s vapaaseen päähän ja kiinnityspuolisko 83 kiinnitetään teleskooppiosion 92 vapaaseen päähän.

Kumpikin varsi 89, 90 on kiinnitettynä proomuun saranoilla siten, että niitä voidaan liikutella, jolloin liike suhteessa akselilla tapahtuu suorakulmaan rajoittuvalla sektorilla. io Tyyrpuurinpuoleista vartta 89 voidaan samanaikaisesti liikutella ensimmäisellä akselillaan 93 tasolla, joka on kohtisuorassa, suhteessa proomun 80 kannen alueeseen ja yhdensuuntainen proomun 80 pituusakselin 94 kanssa, sekä toisella akselillaan 95, jolloin liike tapahtuu tasolla, joka on yhdensuuntainen proomun 80 kannen alueen suhteen ja kohtisuorassa proomun 80 pituusakseliin 94 nähden, is Vastaavasti voidaan paapuurinpuoleista vartta 90 liikutella ensimmäisellä akselillaan 96 tasolla, joka on kohtisuorassa, suhteessa proomun 80 kannen alueeseen ja yhdensuuntainen proomun 80 pituusakselin 94 kanssa, sekä toisella akselillaan 97, jolloin liike tapahtuu tasolla, joka on yhdensuuntainen proomun 80 kannen alueen suhteen ja kohtisuorassa proomun 80 pituusakseliin 94 nähden.

• «« * « 20 : ’·· Varret 89, 90 on suunniteltu liikuteltavaksi kunkin akselin 93, 95, 96, 97 suhteen • i» toimilaitteiden (ei esitetty) avulla. Varsien 89,90teleskooppiosiot91,92 on suunniteltu • * 9 · # '· *· siirreltäväksi toimilaitteiden (ei esitetty) avulla.

• · * m 25 Työntöalus 79 kiinnitetään proomuun 80 asettamalla ohjainten 82, 84 varret 89, 90 . siten, että kiinnityspuoliskot 81,83 asemoidaan sopivan etäisyyden päähän proomusta * * 80 ja sopivalle korkeudelle vedenpinnasta, ja hieman ulommaksi työntöaluksen 79

* I

T kummankin puolen kiinnitysasennosta. Työntöalus 79 ohjataan varsien 89,90 väliin, · ; ]· joita sen jälkeen ohjataan kohden työntöalusta siten, että kukin kiinnityspuolisko 81, * * *·;** 3o 83 pääsee kontaktiin ja kiinnittyy työntöaluksen 79 yhteensopiviin kiinnityspuoliskoihin * ·* v 5 87,88. Kiinnittymisprosessin aikana kiinnityspuoliskojen 81,83 asemointia jatkuvasti säädetään varsien 89, 90, teleskooppiosioilla 91, 92, sekä erikseen liikuttelemalla akselien 93,95, sekä 96,97 suhteen siten, että etäisyys yhteensopiviin kiinnityspuolis- 23 117195 koihin 87, 88 asteittain vähenee. Kiinnityspuoliskoja 81, 83 ohjataan, aivan kuin ne seuraisivat yhteensopivien kiinnityspuoliskojen 87,88 liikkeitä. Tämä saadaan helposti aikaiseksi kytkemällä servo-järjestelmä (ei esitetty) sijainnin mittauslaitteistoon (ei esitetty), joka suorittaa työntöaluksen 79 etäisyyden mittauksia suhteessa proomuun s 80.

Jotta vältytään kiinnityspuoliskojen 81,83 ja yhteensopivien kiinnityspuoliskojen 87, 88 välisiltä iskuilta, ohjataan kiinnityspuoliskot 81,83 kohti yhteensopivia kiinnityspuoliskoja 87, 88 vain pienellä voimalla, ja mainitut toimilaitteet on säädetty antamaan io helposti periksi, kiinnityspuoliskojen 81,83 ja yhteensopivien kiinnityspuoliskojen 87, 88 koskettaessa. Välittömästi kiinnittymisen jälkeen, eli juuri kun puolipallonmuotoiset syvennykset 85,86 kiinnityspuoliskoissa 81,83 ovat ottaneet vastaan yhteensopivat kiinnityspuoliskot 87, 88, aktivoituvat mainitut kiertojousitetut saivat siten, että kiinnityspuoliskot 81,83 kiinnittyvät yhteensopiviin kiinnityspuoliskoihin 87,88. Tämän is jälkeen varsien toimilaitteet laitetaan suorittamaan voiman, joka vaikuttaa vasten työntöaluksen 79 liikkeen synnyttämiä voimia. Toimilaitteiden voimaa asteittain lisätään, kunnes työntöaluksen 79 liikkeet ovat vähentyneet sallittavaan suuruuteen, tai kunnes työntöalus 79 on paikoillaan, suhteessa proomuun 80. Muutoksiin proomun 80 lastissa kyetään vastaamaan liikuttamalla varsia 89, 90.

♦ * *··.* 20 : '** Kuvassa 14 on esitetty työntöalus 98, jonka keulaosassa on poikittainen ja eteenpäin **· aukeava ura 99. Uran 99 on suunniteltu vastaanottavan, proomun 101 poikittainen *· ' j puomi 100. Puomi 100 on tuettu tyyrpuurin puolelta varrella 102 ja paapuurin puolelta varrel la 103, jotka varret ovat I iikuteltavissa ja kii nnitettyi nä proomu n 101 perään. U ran • * ***** as 99 aukeaman tulisi olla, mitattaessa työntöaluksen pystysuunnassa, leveä, supistuva . aukeama, jotta puomi 100 kyetään helposti saamaan uraan 99. Varret 102, 103 on * # · ::: kiinnitetty yhteiseen liikuteltavaan aisaan 104, jota on suunniteltu liikuteltavan T toimilaitteella (ei esitetty) pituusakselinsa 105 suhteen.

• · • · * * »· * * *·;* äo Kun työntöalus 98 ohjataan kohti puomia 100 tullakseen kiinnitetyksi proomuun 101, : säädetään puomia 100 jatkuvasti suunnilleen samalle korkeudelle uran 99 kanssa.

• · ·

Hyödyllistä on käyttää servojärjestelmää (ei esitetty) suorittamaan tämä. Kun puomi 100 ohjautuu uraan 99 kontakti työntöaluksen 98 ja puomin 100 välillä saavutetaan, 24 117195 on puomin 100 seurattava työntöaluksen 98 pystysuuntaisia liikkeitä. Mainittu toimilaite asetetaan tällöin antamaan asteittain voimistuva, työntöaluksen 98 pystysuuntaisten liikkeiden vastainen voima, kuten aiemmin on selitetty, jolloin uran 99 pystysuuntainen liike on siten asteittain vaimennettu sallittavaan suuruuteen; tai mikäli s halutaan aina nollaa asti. Työntöalus 98 kyetään pitämään kontaktissa puomiin 100 sen oman propulsioiaitteiston avulla. Kuitenkin on myös mahdollista varustaa ura asianmukaisilla kiertojousitetuilla salvoilla, joiden avulla työntöalus 98 saadaan pidetyksi kiinnitettynä proomuun 101.

io Kuvassa 15 on esitetty työntöalus 106, jonka kannessa 108 on ylöspäin aukeava poikittainen ura 107. Ura on suunniteltu vastaanottavan proomun 110 poikittainen puomi 109, joka on kiinnitettynä proomun 110 perään liikuteltavasti, tyyrpuurin puoleisella varrella 111 japaapuurin puoleisella varrella 112. Varret 111,112 on kiinnitetty yhteiseen liikuteltavaan aisaan 113, joka on asemoitu poikki proomun. Aisa 113 on is suunniteltu liikuteltavaksi toimilaitteella (ei esitetty) pituusakselinsa ympäri.

Poikittaiseen uraan 107 on tehty renkaan muotoinen ura 115, jonka on suunniteltu vastaanottavan puomin 109 renkaanmuotoinen kiinnityspuolisko 116. Kiinnityspuolis-kon 116 on suunniteltu voivan laajentua puomin 109 pituussuunnassa, jolla #** ί;..: 20 varmistetaan renkaanmuotoisen uran 115 kiinnittyminen kyljistään.

• · • * *;··* Kun työntöalus 106 ohjataan kohti puomia 109 tullakseen kiinnitetyksi proomuun 110, * * * '1 ajetaan työntöaluksen 106 kansi 108 puomin 109 alle, jota sen jälkeen lasketaan kunnes renkaanmuotoinen kiinnityspuolisko 116 tulee kontaktiin kannen 108 kanssa.

» i « * *** 25 Kuten edellä kuvailluissa sovelluksissa, tunnettua servo-järjestelmää voidaan käyttää # e.e jotta vältytään iskeytymiseltä, laskettaessa puomia 109 kannelle 108. Tämän jälkeen • · · ."I. työntöalus ta 106 siirretään pituussuunnassa propulsioiaitteiston avulla siten, että • · ]}\ renkaanmuotoinen kiinnityspuolisko 116 kohtaa renkaanmuotoisen uran 115, jolloin renkaanmuotoista kiinnityspuoliskoa 116 laajennetaan ja kiinnittyminen työntöaluk- • * **:*' 3o seen 106 saadaan aikaan. Työntöaluksen 106 pystyliikkeiden vaimennus toteutetaan »·· v : samalla tavalla, kuin aiemmin on selitetty, käyttämällä mainittuja toimilaitteita (ei *···: esitetty) vaikuttaen varsiin 111,112.

25 117195

Kuvassa 16 esitetään työntöalus 117, jota ollaan juuri ohjaamassa koteloon 118, proomun 119 perässä, joka kotelo 118 on varustettu poikittaisilla hihnoilla 120, jotka on molemmista päistään kiinnitetty proomuun 119. Kussakin hihnassa 120 on vähintään yksi toimilaitteen (ei esitetty) käyttämä kela 12, jolla on tarkoitus säätää s hihnan 120 vapaata pituutta.

Kun työntöalusta 117 ollaan kiinnittämässä proomuun 119, lisätään hihnojen 120 vapaata pituutta siten, että hihnat roikkuvat riittävässä syvyydessä, jotta työntöalus voidaan ohjata niiden ylle. Työntöalus 117 ajetaan koteloon 118 ja hihnat 120 io kiristetään käyttäen rajoitettua voimaa, joka kohdistuu työntöaluksen 117 pohjaan. Kuten aiemmin on selitetty, rajoitetun kiristysvoiman johdosta, tulee hihnoista 120 joustavia, jolloin niiden vapaa pituus mukautuu työntöaluksen 117 pystysuuntaisten liikkeiden mukaiseksi.

is Sallien kelojen 121 asteittain lisätä hihnojen 120 kiristysvoimaa, saadaan työntöaluksen pystyliikehdintä vaimennettua. Mikäli halutaan, kiristetään hihnoja siten, että työntöaluksen 117 pystysuuntaiset liikkeet lakkaavat. Proomun lastin muuttuessa, säädetään hihnojen 120 pituutta proomun 119 syväyksen mukaisesti. Työntöaluksen 117 pohjaan voidaan tehdä uria, syvennyksiä, tms. (ei esitetty), joiden on suunniteltu ·«« 2·..2 20 vastaanottavan yhden tai useamman hihnan 120 ja varmistamaan, ettei työntöalus " 117 liu'u taaksepäin ja pois hihnoilta 120.

• » • i »· * 5\: *· *· Keksinnöstä saatava hyöty, parantaa työntöaluksen ja proomun välistä kiinnittymistä.

• «n ]./ Keksintö mahdollistaa kiinnittymisen suorittamisen selvästi kovemmalla merenkäynnil- * · **’ 25 Eä, kuin aiemmin tunnetuilla menetelmiltä ja öljyn kuljetuksessa syntyviin kustannuksiin arktisilla vesillä, saavutetaan merkittäviä säästöjä.

• · « • »

Jotta voidaan operoida arktisilla vesillä, tulee työntöalus varustaa ja muotoilla « « * jäänmurtamistarkoituksiin, jolloin työntöaluksesta tulee suhteellisen hintava.

I I

*;** 30 Kuitenkin, suurin osa arktisten alueiden ja markkinoiden välisestä kuljetuksesta v : tapahtuu vähemmän vaativilla vesillä. Hintavat työntöalukset, joita aiemmin ·** tunnettujen sovellusten yhteydessä käytetään, joutuvat operoimaan suuren osan ajasta arktisten vesien, joille ne on rakennettu, ulkopuolella. Kokonaiskustannuksia 26 117195 voidaan vähentää hankkimalla pieni määrä työntöaluksia, jotka on valmistettu arktisiin olosuhteisiin ja antaen näiden hoitaa kuljetukset arktisilla vesillä, kun samaan aikaan tavalliset työntöalukset ohjaavat proomuja arktisen alueen ulkopuolella. Tämä on tehty keksinnön avulla mahdolliseksi, sallien työntöalusten vaihtamisen arktisen alueen 5 läheisyydessä, jossa, kuten tiedetään merenkäynti voi olla kovaa.

Saattaa myös olla tarpeen käyttää keksintöä muiden alusten, kuin proomujen ja työntöalusten kiinnitykseen.

io Keksintöä voidaan käyttää kiinnittämään paikallistankkeri, joka ajaa sataman, lastauspoijun, tai toisen rakenteen ja suuren säiliöaluksen välillä, mainittuun rakenteeseen, ja/tai säiliölaivaan.

Kaukomarkkina-kuljetusten yhteydessä, johtaa öljyn siirtäminen avomerellä i5 parempaan merenkulkutaloudelliseen tulokseen, kuin tunnetulla tavalla uudelleenlas-taamalla satamaterminaalissa. Lisäksi, turvallisuus merellä lisääntyy sen seurauksena, ettei suurilla aluksilla tarvitse operoida kapeilla tai säävaihteiuille alttiilla vesillä. Paikallistankkeri voidaan kiinnittää kyljekkäin öljylaivan kanssa, tai paikallistankkeri n keula voidaan kiinnittää öljylaivaan.

··· • ·

**· 2D

• * I 4« 4 « ·· • * • 4 «·· 4 · • · ♦ • M • ♦ * * ··· * * • « • * « i * i • « · ··· • · • * • · · 4 • · I « 4 • 4* 4 * ···

• I

• I

• 4 B • • 44 4 4 « 4 4 4 • ·«* • « • * II»

Claims (4)

27 117195

1. Menetelmä aluksen kiinnittämiseksi rakenteeseen tai toiseen alukseen, tyypillisesti moottoroidun työntöaluksen (42) kiinnittämiseksi proomuun (44) siten, että moottoroitu s alus (42) voi toimia proomun työntöaluksena, tai mahdollisesti kiinteään rakenteeseen; jossa alukset ohjataan kiinnitystä varten yhteiseen lähtöasentoon, jolloin ainakin toisen aluksen yksi kiinnityspuolisko (49) tuodaan yhteen ja irrotettavasi! kiinnitetään toisen aluksen yhteensopivaan kiinnityspuoliskoon (47), jolloin alusten välille muodostuu irrotettava kiinnitys, tunnettu siitä, että 10 yhden aluksen (44) liikuteltava kiinnityspuolisko (47), välittömästi kiinnitty-mishetken jälkeen, jolloin aikaansaadaan kosketus toisen aluksen (42) yhteensopivan kiinnityspuoliskon (49) kanssa ja asetetaan seuraamaan yhteensopivan kiinnityspuoliskon (49) liikkeitä, jotka johtuvat alusten (42,44) is liikkeistä suhteessa toisiinsa rajoitetun voiman ollessa kohdistettuna liikuteltavaan kiinnityspuoliskoon (47), joka voima on suunnattu kohti yhteensopivaa kiinnityspuoliskoa (49) siten, että saadaan johdettua liikuteltava kiinnityspuolisko (47) suurempaan kontaktivoimaan kiinnityspuo-liskojen (47, 49) välillä, • φ » 20 ·· : *·* - jolloin liikuteltavaan kiinnityspuoliskoon (47) on edelleen kohdistettu rajoitettu voima, • » * · i • · * • · jonka rajoitetun voiman vaikutusta muutetaan vastoin alusten (42, 44) * * ***** 25 keskinäistä liikehdintää, * * # ;;; - jonka voiman vaikutusta lisätään, kunnes alusten välinen liikehdintä on saatu * * • * vähenemään, tai mahdollisesti poistumaan. • · * · » • ·« • · • » *·"' äo

2. Laitteisto, jolla toteutetaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, käsittäen v : ainakin yhden liikuteltavan kiinnityspuoliskon (2,17,19,38,40,47,53,57,59,68,81, 83,100,116,120) toisessa aluksista ja yhteensopivan kiinnityspuoliskon (18,21,36, 37, 49, 54, 58, 66, 70, 87, 88, 99, 115) toisessa aluksista, jossa liikuteltavaan 28 117195 kiinnityspuoliskoon on yhdistetty ainakin yksi toimilaite (1,32,39,41,48,61,65,121), jonka on suunniteltu tuovan liikuteltavan kiinnityspuoliskon (2,17,19,38,40,47,53, 57, 59, 68, 81, 83, 100, 116, 120) kontaktiin, tai mahdollisesti kiinnittymään yhteensopivaan kiinnityspuoliskoon (18, 21, 36, 37, 49, 54, 58, 66, 70, 87, 88, 99, s 115), tunnettu siitä, että toimilaite (1,32,39,41,48,61,65,121) on säädettävissä sen liikuteltavalle toimilaitteelle antavan voimansa suhteen, toimilaitteen yksityiskohtaisemmin ollen mukautettu antamaan rajoitettu voima liikuteltavalle kiinnityspuoliskolle siten, että tämä seuraa yhteensopivan kiinnityspuoliskon liikkeitä, ja jolloin toimilaite on edelleen mukautettu antamaan asteittain voimistuva voima mainitun yhteensopivan ia kiinnityspuoliskon liikesuuntaa vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yksi liikuteltava kiinnityspuolisko (47, 59), kuten sinänsä tunnetaan, on pystysuunnassa liikuteltaen ohjattu uraan (45) ja mukautettu laskettavaksi kontaktiin työntöaluksen (42) is yhteensopivan kiinnityspuoliskon kanssa tullakseen kiinnitetyksi jälkimmäiseen, ja jossa pystysuunnassa liikuteltava ensiökiinnityspuolisko (59) on varustettu vaakatasossa liikuteltavaa toisiokiinnityspuoliskoa (68) varten, jossa kiinnityspuolisko (68) on yhdistettynä toimilaitteeseen (69) ja tarkoitettu tekemään yhteistyötä vähintään toisen uran (67) kyljistä kanssa, joka koostuu mainitun toisiokiinnityspuoliskon (68) ««1 2 3 • « [;··1 20 kanssa yhteensopivasta kiinnityspuoliskosta (70). » · I i#

» • · · • · **·’! 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että työntöaluksen '1 1! vaakatasossa liikuteltava kiinnityspuolisko (53) on suunniteltu toimimaan yhdessä yhteensopivan kiinnityspuoliskon (54) kanssa proomun pystysuuntaisen uran (55) • · 25 muodossa, jossa kiinnityspuolisko (53) on varustettu vähintään yhdellä pyörivällä . ... hammaspyörällä (57), jonka on suunniteltu hammastuvan ja pyörivän pitkin urassa » · « .···. (55) kulkevaa hammaskiskoa (58); johon hammaspyörään on yhdistetty toimilaite, • · jonka toimilaitteen on suunniteltu antavan rajoitettu ja säädettävä vääntömomentti • · hammaspyörälle (57). • · • · · 30 t « • · 1 2 ♦ · · 3 * * 1 29 117195