FI116904B

FI116904B - Menetelmä maidon koostumuksen muuttamiseksi ja maidon käyttö

Info

Publication number: FI116904B
Application number: FI20031538A
Authority: FI
Inventors: Juhani Vuorenmaa; Markku Virkki; Paeivi Nurminen; Nina Rautonen
Original assignee: Suomen Rehu Oy
Priority date: 2003-10-21
Filing date: 2003-10-21
Publication date: 2006-03-31
Also published as: EP1679977A1; WO2005036979A1; FI20031538A; FI20031538A0

Description

MENETELMÄ MAIDON KOOSTUMUKSEN MUUTTAMISEKSI JA KÄYTTÖ

Keksinnön kohteena on patenttivaatimu johdanto-osassa määritelty menetelmä maidon kooi 5 sen muuttamiseksi, patenttivaatimuksen 2 jo] osassa määritelty menetelmä maidontuotannon m seksi, patenttivaatimuksen 3 johdanto-osassa mäi ty menetelmä immuniteetin nostamiseksi sekä pai vaatimuksen 12 johdanto-osassa määritelty maidoi 10 to kasvun edistämiseksi.

Hakemuksessa maidolla tarkoitetaan te: toa ja maitoa yleisesti.

Useissa eläinlajeissa vasta-aineita i emältä poikaselle istukan kautta tiineysaikana.

15 tijoiden kohdalla emän vasta-aineita ei siirry : läpi, jolloin vasikan vastustuskyky on syntymäin huono. Vasikan passiivisen immuniteetin muodosi onkin täysin emältä saadun maidon ja erityisest nimaidon laadun varassa.

20 Ternimaidolla tarkoitetaan maitoa, jot daan emältä heti poikimisen jälkeen ja korkeint tuntia poikimisen jälkeen. Vastasyntyneelle vai välttämättömän maidon laadulla tarkoitetaan sen « « :,V tämiä vitamiini- ja valkuaispitoisuuksia seki • 25 ruumiissa kehittyneitä vasta-ainepitoisuuksia, : suojaavat vasikkaa tautitartunnoilta. Märeht:

·...· maidon vasta-aineista on immunoglobuliini G

yleisin ja sen vaikutusta emän ja poikasen suoj; sa patogeenisten organismien aiheuttamia taut< t f 30 infektioita vastaan on tutkittu laajasti. Immune liini G:n lisäksi märehtijöiden maito käsittää • · · 4 2 immunisoimalla märehtijä antigeenillä, joka ai. vasta-aineen tuoton märehtijässä.

US-patenttihakemuksessa 2003/0074676 esitetty menetelmä märehtijän ja sen maidon IgA 5 suuden nostamiseksi immunisoimalla märehtijä ha! antigeenillä. Menetelmässä tiineelle märehtijäi netaan antigeeniä vähintään kahden eri reitin, utareensisäisen, suonensisäisen ja vatsaontelo] sen reitin, kautta immuniteettivaikutuksen aik< 10 miseksi. Tämän jälkeen märehtijälle annetaan geeniä kolmannen reitin kautta, joka on valittu luetelluista kolmesta reitistä ja on eri kuin aikaisemmin käytettyä reittiä. Saatua IgA-p: maitoa käytetään valmistettaessa farmaseuttisia 15 meettisia ja/tai eläinlääkintäkoostumuksia sekä tuotteita ja/tai ravinnon lisäaineita.

Ongelmana tunnetussa immunointimem käytössä on menetelmän vaatimat monimutkaiset ! nänomaiset toimenpiteet, joita kasvattaja ei it£ 20 ty suorittamaan, menetelmän vaatima työ ja kest saksi immunisaation tehostamiseksi suositellaan rokotuksia.

Keksinnön tarkoituksena on tuoda esii :V: ja yksinkertaisempi menetelmä märehtijän maidi :’·*· 25 muuni teki joiden pitoisuuden nostamiseksi antama! * ψ : rehtijälle hydrolyyttisesti käsiteltyä hiive ** * · ainetta. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on * * esiin menetelmä märehtijän poikimisen jälkeise i ♦ dontuot annon nostamiseksi sekä menetelmä märe • * *···*' 30 poikimisen jälkeisen alentuneen immuniteetin ne seksi antamalla märehtijälle hydrolyyttisesti k£ • « « M ,11 , 3

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen viitataan patenttivaatimuksiin.

Keksintö perustuu suoritettuun tutki hön, jonka yhteydessä yllättäen havaittiin, 5 maidon immuunitekijoiden pitoisuus korreloi erityisesti vasikoiden kasvun, kanssa ja et muunitekijoiden pitoisuutta maidossa pystyttiin maan antamalla märehtijälle ruokinnan yhteydessä merkiksi rehussa, hydrolyyttisesti käsiteltyä 10 raaka-ainetta. Samassa yhteydessä havaittiin hydrolyy11 inen hi ivaraaka-aine nopeut ti immuni vasteen palautumista poikimisen jälkeen ja ] maidontuotantoa.

Keksinnön mukaisissa menetelmissä märe] 15 le annetaan maidon immuunitekijoiden pitoisuutt tava määrä hydrolyyttisesti käsiteltyä hiivi ainetta.

Maidon immuunitekijöitä ovat immunogl< nit (IgA, IgD, IgE, IgG ja IgM), proliini-rikka* 20 teiinit (PRP), laktoferriini, glykoproteiinit, i bumiinit, sytokiinit, lysotsyymit, entsyymit, kosyytit, nukleotidit ja/tai muut vastaavat ma: muunitekijät.

• * V,· Eräissä edullisissa sovellutuksi ssc 2 5 muunitekijänä on immunoglobuliini A (IgA) .

• Hiivaraaka-aine voi olla mitä tahans nettua hiivaa kuten panimo-, leivin- ja/tai muut taavaa ravinnoksi soveltuvaa hiivaa ja edullises e * nimohiivaa.

» « *·** 3 0 Hydrolyyttisesti käsitellyllä hiiv< aineella tarkoitetaan hiivaraaka-ainetta, jota » * 9 τ ( 4 pneumaattinen voima. Käsittelyllä lisätään ja/tai polysakkaridien, betaglukaanin ja/tai p: nien efektiivistä konsentraatiota liukenemattom: lurakenteiden pinnalla ja/tai vapautetaan mai] 5 komponentteja.

Hiivaraaka-aine voidaan haluttaessa su< ennen hydrolyyttistä käsittelyä.

Hydrolyyttisesti käsiteltyä hiiv; ainetta voidaan antaa märehtijälle ravinnon yhl 10 sä. Se voidaan antaa yhdessä rehun kuten karkea ki- ja/tai juomarehun kanssa tai rehuun sekoitet

Mainittua hiivaraaka-ainetta voidaan märehtijälle ennen poikimista, esimerkiksi 1 - < koa, edullisesti noin 2 viikkoa ennen poikimist 15 nen poikimista mainittua hiivaraaka-ainetta τ antaa määränä 0,1 - 0,3 %, edullisesti 0,14 - ja edullisemmin 0,2 % päivittäisestä ruoka-anne kuiva-aineena laskettuna.

Mainittua hiivaraaka-ainetta voidaan 20 märehtijälle myös poikimisen jälkeen, esimerkik 12 viikkoa, edullisesti 5-10 viikkoa poikimise keen. Vastaavalla tavalla voidaan märehtijälle misen jälkeen antaa mainittua hiivaraaka-c :V: määränä 0,01 - 0,1 %, edullisesti 0,03 - 0,01 • · ·*·*; 25 edullisemmin 0,04 - 0,06 % päivittäisestä ·· « : .*♦ annoksesta kuiva-aineena laskettuna.

• # · ··* ♦

Esillä olevan keksinnön mukaisesti vain • * tua maitoa voidaan käyttää kasvun, erityisesti ♦ · koiden kasvun, edistämiseksi.

• · *···*. 3 0 Keksinnön mukaisesti valmistettua tez toa, jonka immuunitekijoiden pitoisuutta on ne • » · „ . . .

• « I__i M .i. A^ . I. M «. ^ 1 Ί . _ t J _ .. _ _ 7___ _ _ ^ ^ 5 tamista voidaan jatkaa myös aina 4-5 viikor asti. Ternimaidon/maidon lisäksi vasikoita ^ ruokkia millä tahansa tavanomaisella juoma-, vs karkearehulla.

5 Esillä olevan keksinnön etuna on omin< siltaan ja vaikutuksiltaan aiempaa parempi maitc sinnön ansiosta voidaan yksinkertaisesti emän ] nan avulla kohottaa ternimaidon immuunitekijöic toisuutta. Keksinnön mukaisesti valmistetun ko] 10 immuunitekijoiden pitoisuuden omaavan ternimaitc tasyntyneelle vasikalle antamalla edistetään se vua ja tunnetusti myös vastustuskykyä. Keksinn kainen menetelmä ei myöskään vaadi erityisiä j täisistä rutiinitoimenpiteistä poikkeavia toimei 15 tä vaan hydrolyyttisesti käsiteltyä hiivaraaka-< voidaan antaa eläimelle ruokinnan yhteydessä, i kiksi rehussa. Edelleen antamalla eläimelle hydi tisesti käsiteltyä hiivaraaka-ainetta voidaar poikimisen jälkeistä maidontuotantoa nostaa mea 20 västi. Keksinnön etuna on myös emän vastuskyvyr parantuminen poikimisen jälkeen ja täten nopea tuminen poikimisesta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yks iV; kohtaisesti sovellutusesimerkkien avulla viitt* « · ·’·*· 25 oheisiin kuviin, joissa • ♦ ; Kuva la esittää ruokinnan vaikutusta • * · maidon IgA pitoisuuteen, * » , Kuva Ib esittää ruokinnan vaikutusta « i e

IgA pitoisuuteen, jossa maitoon erittyvä IgA:n • · *···“ 3 0 on laskettu suhteessa energiakorjattuun tuotokset

Kuva le esittää viikolla 3-5 tapaht * *

? * * M 4 A M Λ*Η I Λ Λ 11 . ^ n 1 «M —Ί *» «O Λ T 7\ W *» ^ Λ « Milli A W

6 11691

Kokeessa tutkittiin hydrolyyttisesti k lyn hiivaraaka-aineen antamisen vaikutusta mär maidon IgA pitoisuuteen, maidontuotantoon ja teettiin. Lisäksi tutkittiin mainitun maidon va 5 ta vasikoiden kasvuun.

Koejärjestely ja ruokinta

Koetilalla tutkimukseen osallistui 23 jotka poikivat kahden kuukauden aikana kokeen a! sesta. Emät arvottiin kolmeen eri ruokintaryhmäi 10 simmäiseen ryhmään kuuluvat (8) saivat kokeen a; vanomaista väkirehua, johon oli lisätty hydro! sesti käsiteltyä hiivaraaka-ainetta (testirehu) teen toiseen ryhmään kuuluvat (7+8) saivat kaht laista tavanomaista väkirehua (kontrollirehu). 15 röllirehujen vaikutusten välillä ei havaittu joten niihin ryhmiin kuuluneiden emien tulokset tettiin tulosten käsittelyssä yhdeksi kontrolli] si (yhteensä 15).

Koerehujen syöttö aloitettiin kaksi ^ 20 ennen arvioitua poikimisajankohtaa ja sitä jät) kahdeksan viikkoa poikimisen jälkeen. Testirehu ti 0,2 % hiivavalmistetta päivittäisestä annoksesta kuiva-aineena laskettuna ennen poi) :V: ja vastaavasti 0,04 - 0,06 % poikimisen jäi) ·’**· 25 tutkimusaikana.

• · : Syntyneet vasikat arvottiin väkirehua ♦ ** · syntymäjärjestyksessä. Vasikat saivat maitoa 4 kauden ajan ja sen jälkeen muurahaishapolla hapc 1 täysmaitoa 14 vuorokauden ikäisiksi. Tämän jälke * 1 *··' 30 sikat siirrettiin hapatetulle juomarehulle kolme vän aikana asteittain. Vasikat vieroitettiin jv ·» 1 f Jmeha O τγτ ί Ιλλλ 4 Ira ΐ e i n 5 4 / «iti nm -a i ι m /\Via 1 7 tulokseen. Päivittäinen kasvu saatiin jakamalla muutos koejakson päivien lukumäärällä.

IgA pitoisuuden määritykset

Tutkimuksessa kerättiin ternimaito- ja 5 näytteet 0, 6, ja 24 tuntia poikimisesta, sekä ja 8 viikkoa poikimisesta ja näytteiden IgA pi' det määritettiin. Tulokset on esitetty kuvissa Ib.

Maidon IgA pitoisuuden lisäksi seu: 10 emän terveyttä ja hyvinvointia. Emän poikimise keisen immuunivasteen parantumista seurattiin i maila emän maitosuonen seerumin IgA pitoisuuksi; 2, 3, 4, ja 8 viikkoa poikimisen jälkeen. Ti viikoilta 1, 4 ja 8 on esitetty kuvassa 2a.

15 IgA vasta-ainemäärityksissä käytettii: pallista ELISA-määritystä (Bethyl Laboratories Montgommery, TX, USA). Maitonäytteet käsiteltiii 1 % BSA-puskurilla ja sentrifugoitiin (50000 c dentoista minuutin ajan. Seerumi- ja maitoni 20 laimennettiin suoraan puskuriin ilman ennakkoki lyä.

Maidontuotanto

Emän maidontuotantoa mitattiin joki ϊ.ί.ϊ lypsykerralla. Tuotantotulos 1, 2, 3, 4, 6 ja i ;***: 25 koa poikimisen jälkeen on esitetty kuvassa 2b.

: Tulokset

Maidon IgA pitoisuus ·· < Tuloksista havaitaan, että keksinnön mi i i « 9 • « *.,! ruokinta nosti ternimaidon IgA-pitoisuutta. Kuve • *·’·* 3 0 nähdään, että ternimaidon IgA pitoisuus oli ke millään poikimisajankohtana ja että se sisälsi s 4 · Ψ »m j_ _! _______ _ ___________ T _H. ____ _^ A — _ ^ i_______ i_ J - __ _ 8

Maidon IgA pitoisuuden vaikutus vasika vuun

Saaduista tuloksista havaitaan, että vasta-ainepitoisuuksilla oli vaikutus vasikan k« 5 Kuvasta le nähdään, että ternimaidon IgA pit korreloi merkittävästi päivittäistä kasvua koi viiden viikon aikana (p=0,032).

Tutkimus osoitti myös, että emän ke> mukaisen ruokinnan avulla saatu ternimaidon pars 10 koostumus vaikutti vasikan passiiviseen immunite seerumin vasta-ainetasoja nostaen, mikä on tärke sikan terveyden kannalta.

Emän immuunivaste ja maidontuotanto Kuvan 2a tuloksista havaitaan, että tes 15 män emillä immuunivaste palautui normaalille t nopeammin kuin kontrolliryhmän emillä. Emän se IgA pitoisuudet laskivat voimakkaasti ja olivat limmillaan noin viikko - kaksi poikimisen jä minkä jälkeen tasot alkoivat nousta.

20 Kuvan 2b tuloksista nähdään, että testi emät tuottivat myös enemmän maitoa kuin kontrol män emät.

Yhteenvetona tuloksista todetaan, että olevilla menetelmillä aikaansaadaan ominaisuuks :*·*; 25 parempi maito, jonka IgA pitoisuus on kohonnut.

; ;** si menetelmien mukaisesti valmistetulla ternim * · * * la/maidolla on merkittävä vaikutus vasikan ka • i ··.·· Samalla keksinnön mukaisilla menetelmillä on my • « siä vaikutuksia sekä emän toipumiseen poikimises-30 tä maidon tuotantoon. Ternimaidon/maidon koostui paraneminen ei siis tapahdu emien kustannuksella « t « .

* · ΜΛ* a Ανηΐ I- Uv "L- aU Λ ί ΜΜΛΙή MA 4 |Um v aw m AM A 4* , 9 musten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen teissä, 9 9 » · « * · · • * *» *

I · I

• 9 9 9 • · • * * 9 9 9 999 9 9 9 * 99 9 9 9 9 9 9 9 · 999 9 9 9 9 9 9 9 99 9 9 9 9 9 9

Claims

1. Menetelmä märehtijän maidon immuuni joiden pitoisuuden nostamiseksi, tunnettu tä, että märehtijälle annetaan maidon immuunitek 5 den pitoisuutta nostava määrä hydrolyyttisesti teltyä hiivaraaka-ainetta.

2. Menetelmä märehtijän poikimisen jäi k maidontuotannon nostamiseksi, tunnettu ε että märehtijälle annetaan maidon immuunitekij 10 pitoisuutta nostava määrä hydrolyyttisesti käsit hiivaraaka-ainetta.

3. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 2 n nen menetelmä, tunnettu siitä, että immuuni jä on immunoglobuliini, proliinirikas proteiini, 15 toferriini, glykoproteiini, laktalbumiini, sytok lysotsyymi, entsyymi, leukosyytti ja/tai nukleoti<

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 u nen menetelmä, tunnettu siitä, että immuuni jä on immunoglobuliini A (IgA) .

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 m nen menetelmä, tunnettu siitä, että hiivar aine on suodatettu ennen hydrolyysikäsittelyä. • I i

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 m • 1 ; l nen menetelmä, tunnettu siitä, että hydro « · · \ 25 tisesti käsitelty hiivaraaka-aine annetaan rehussi

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 6 m tisesti käsiteltyä hiivaraaka-ainetta annetaan tijälle poikimisen jälkeen 0,01 - 0,1 %, edull 0,03 - 0,07 % ja edullisemmin 0,04 - 0,06 % päiv sestä ruoka-annoksesta kuiva-aineena laskettuna.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 nen menetelmä, tunnettu siitä, että hydr tisesti käsiteltyä hiivaraaka-ainetta annetaan I viikkoa, edullisesti 5-10 viikkoa poikimisei keen.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1 tai mukaisella menetelmällä valmistetun maidon käytt vun edistämiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen vasikoiden kasvun edistämiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mu käyttö, tunnettu siitä, että ternimaitoa taan vasikalle heti syntymän jälkeen, tavailises 12 tunnin ja edullisemmin 0-6 tunnin kuluttua mästä.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - : kainen käyttö, tunnettu siitä, että maitoa taan vasikalle noin 4-14 vuorokauden ikään astd ♦ · V.: 15. Hydrolyyttisesti käsitellyn hiiva ·· 1 : aineen käyttö valmistettaessa märehtijän poik •J1; 25 jälkeistä immuniteettiä nostavaa valmistetta. • » *» · • · 1 • i « 1 M» * · * · + « 1 4 · 1 • · · 1 • · # * 1 PATENTKKAV