FI116805B

FI116805B - Signalointimenetelmä ja signalointijärjestely

Info

Publication number: FI116805B
Application number: FI20021768A
Authority: FI
Inventors: Asko Juntunen
Original assignee: Kone Oyj
Priority date: 2002-10-04
Filing date: 2002-10-04
Publication date: 2006-02-28
Also published as: AU2003267472A1; EP1547043A1; US7710951B2; BR0315051A; ES2347042T3; WO2004032087A1; FI20021768A0; EP1547043B1; DE60333934D1; US20050195806A1; FI20021768A; ATE479246T1

Description

I Signalointimenetelmä ja signalointijärjestely I Ala I Keksinnön kohteena on verkkojärjestelmän signalointira I solmupisteen ja ohjausyksikön välillä suoritetaan signalointia.

I 5 Tausta I Koneautomaatiossa ollaan siirtymässä yhä enemmän I järjestelmistä kohti hajautettuja järjestelmiä, joissa älykkäät toimir I vät ja järjestelmään kuuluvien eri osien välinen koordinointi, dii I ohjaus lisääntyvät. Hajautetut järjestelmät ovat verkkojärjestelmin I 10 muyksiköt ja niitä ohjaavat ohjausyksiköt on yhdistetty toisiins; I kanavien kautta. Signalointikanavina käytetään johtimellisia kai I jautetuissa järjestelmissä on usein tavoitteena, että solmuyksiköt I helppo integroida monitoroitaviin laitteisiin tai komponentteihin, joll I ja komponenttien tilan monitorointi ja ohjaus on helppoa, luotetts I 15 nustehokasta ja niin haluttaessa myös reaaliaikaista.

I Hajautettujen järjestelmien sovellettavuutta on kuitenk sopivien tiedonsiirtoratkaisujen puute. Tavallisesti hajautetuissa j kullakin solmuyksikölfä on osoite, jonka avulla ohjausyksikkö y solmuyksikön tilan lukemista tai ohjaamista varten. Solmuyksikön 20 seen ja ohjaamiseen tarvitaan myös kellosignaali signaloinnin a Osoitteen ja kellosignaalin käyttö tekee erityisesti solmuyksiköistä : *· siä digitaalisia tilakoneita, jotka tarvitsevat tilaa. Jotta solmuyksito yksikön välillä voidaan siirtää tietoa sarjamuotoisesti, tarvitaan 1 •V·: myös protokolla ja protokollapiirit, jotka tarvitsevat reguloidut kä} 25 Käyttöjännitteen tuominen regulointipiireineen edelleen mutkista köiden rakennetta. Ohjelmistot protokollaa ja muita toimintoja vs puolestaan runsaasti kehitystyötä ja ovat tavallisesti kullekin kaup kojärjestelmälle ominaisia, mikä hankaloittaa verkkojärjestelmien 2 köön, joista kukin soimuyksikkö liittyy ainakin yhteen monitoroit seen, ja jossa menetelmässä signalointi suoritetaan signalointik kunkin soimuyksikön ja ohjausyksikön välillä. Menetelmässä ec tään ohjausyksikön ohjaamana kaikille solmuyksiköille yhteine 5 iukusignaali signalointikanavan kautta; muokataan lukusignaalia I yksikön kohdalla soimuyksikön yksilöimistä varten; lisätään lukus kunkin soimuyksikön tilasta; ja määritetään ohjausyksikössä kun! kön tila suoritetun muokkauksen ja lukusignaalin avulla.

Keksinnön kohteena on lisäksi signalointimenetelmä ; 10 telmää varten, jossa ohjausyksikkö on johtimellisen signalointiko yhteydessä ainakin yhteen solmuyksikköön, joista kukin solmu ainakin yhteen monitoroitavaan laitteeseen, ja jossa menetelmä; suoritetaan signalointikanavaa pitkin kunkin soimuyksikön ja < välillä. Menetelmässä edelleen syötetään ohjausyksikön ohjaarru 15 tikanavan kautta kaikille solmuyksiköille analoginen Iukusignaali, tun tasoinen tasajännitesignaali, suoritetaan solmuyksiköiden tiloj ilman erillistä kellosignaalia yksitellen sarjamuotoisesti siten, että kunkin soimuyksikön kohdalla tasajännitesignaaiin eteneminer solmuyksikköön lukemistapahtumaa pidemmäksi ajaksi; ja aset 20 määrätyn lukemtsaikaikkunan sisällä tasajännitesignaaiin aikaan: ;Y: virran arvo kussakin solmuyksikössä soimuyksikön tilaa vastaav ; sikön impedanssin mukaan, jonka yli tasajännitesignaali vaikutte # « 9 :\ tään ohjausyksikössä kunkin soimuyksikön tila sarjamuotoisest muyksiköitä eri viiveiden mukaan tulevan sähkövirtasignaalin voir • . . 25 avulla.

*; / Keksinnön kohteena on myös signalointijärjestely v< • * *···' mää varten, joka käsittää ohjausyksikön ja ainakin yhden solmu ovat johtimellisen signalointikanavan kautta yhteydessä toisiinsi soimuyksikkö liittyy ainakin yhteen monitoroitavaan laitteeseen, t 3Π IJSVksikkö on sovitettu rthiaafnaan kaikilla cnlrniix/kctiknille uhtai«i 3

Keksinnön kohteena on vielä signalointijärjestely verkkoji varten, joka käsittää ohjausyksikön ja ainakin yhden solmuyksikön, johtimellisen signalointikanavan kautta yhteydessä toisiinsa, joista muyksikkö liittyy ainakin yhteen monitoroitavaan laitteeseen. Edelle 5 yksikkö on sovitettu ohjaamaan analogisena lukusignaalina olevar tesignaalin syöttöä kaikille solmuyksiköille signalointikanavan kautti tely käsittää ilman erillistä kellosignaalia suoritettavaa solmuyksikö lukemista varten muokkausyksiköt, jotka on sovitettu viivästyttämi solmuyksikön kohdalla suoritettavaa tasajännitesignaalin kytkemk 10 vaan solmuyksikköön lukemisaikaikkunaa pidempään; ja viiveyksiki sovitettu muodostamaan ennalta määrätyn lukemisaikaikkunan, jo tasajännitesignaali kytketään kuhunkin solmuyksikköön; ja kukin se käsittää solmuyksikön tilaa vastaavan impedanssikytkennän, jonka nitesignaali vaikuttaa ja jonka avulla kukin solmuyksikkö on sovit* 15 maan ennalta määrätyn lukemisaikaikkunan sisällä tasajännitesi kaansaama sähkövirran arvo solmuyksikön tilaa vastaavaksi, ja ohj on sovitettu määrittämään kunkin solmuyksikön tila sarjamuotoise solmuyksiköltä eri viiveiden mukaan tulevan sähkövirtasignaal kuusarvon avulla.

20 Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsen \ \: tenttivaatimuksissa.

Keksintö perustuu siihen, että kaikille solmuyksiköille sy teinen analoginen signaali, jota muokataan solmuyksikkökohtaisej • myös lisätään kunkin solmuyksikön tilan mukainen informaatio. Nä .·. * 25 otettaessa signaali ohjausyksikössä kunkin solmuyksikön tila on ei * · .* .* muiden solmuyksiköiden tilasta solmu kohtaisen muokkauksen avull;

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä s useita etuja. Ratkaisu ei tarvitse ohjelmaa eikä protokollaa toimenpi rittamiseen. Näin rakenne yksinkertaistuu ja pienentää verkkojärjes 30 taa. Ratkaisussa tarvitaan vain vähäinen määrä kanavajohtimia. F

I · : V mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti vähäisellä määrällä .

4 r kuvio 2 esittää aikajakoista verkkojärjestelmää, kuvio 3 esittää solmuyksikköön kirjoittamista, kuvio 4 esittää solmuyksikön lukemista ja kirjoittamista, μ kuvio 5 esittää signaalien ajoituksia.

5 Suoritusmuotojen kuvaus

Esitetty verkkojärjestelmä voi toimia itsenäisesti tai esto järjestelmä voi olla jonkin suuremman verkkojärjestelmän alijärjeste tyä ratkaisua voidaan soveltaa kotona, hotelleissa, autoissa, hisseis järjestelmissä, robotiikassa, teollisuusautomaatiossa jne.

10 Kuvio 1 esittää yleisellä tasolla esitetyn ratkaisun muka järjestelmää. Ohjausyksikkö 100 monitoroi solmuyksiköiden 104 -tarvittaessa myös muuttaa solmuyksiköiden 104 - 106 tilan. Oh 100 voi olla tavallinen digitaalinen ohjauspiiri, jonka signalointi sovit timella 102 solmuyksiköille. Sovitin 102 muuttaa digitaalisen ohje 15 halutuksi analogiseksi signaaliksi ja sovitin muuttaa solmuyksiköil otetun signaalin digitaaliselle signaalinkäsittelylle sopivaksi. Sovi1 välttämättä tarvita, jos ohjausyksikkö 100 voi muodostaa tarvitta\ itse ja pystyy myös käsittelemään vastaanotettua signaalia. Kun se den tila pelkästään luetaan, ratkaisu käsittää signalointikanavana :Y· 20 josta johdin 110 syöttää lukusignaalin solmuyksiköille 104 - 106 js : ;V siirtää tilatietoa sisältävän lukusignaalin solmuyksiköistä 104-106 kölle 100. Johtimet 110 ja 112 muodostavat johdinparin. Eri solr tulevat iukusignaalit muokataan toisistaan poikkeaviksi solmuyksi! . . loimista varten muokkausyksiköissä 108 -109, joka voi yleisessä t;

! 25 sijaita ennen solmuyksiköitä tai solmuyksiköiden jälkeen kuten I

’··* Solmuyksikkö voi monitoroida ja ohjata jotain elektronista laitetta, j esimerkiksi auton, hälytysjärjestelmän, hissin tms. osa.

Kuvion 1 mukaisessa tapauksessa ohjausyksikön 100 , joko suoraan ohjausyksiköstä 100 tai sovittimesta 102 syötetään • · · ΊΠ mi iwl^cilfnillo _ Λ fiR whtainan onalnninan li ιΙ^ι in noo li finniini.

11 5 kusignaalia kunkin solmuyksikön kohdalla siten, että solmuyksik tunnistaa ohjausyksikössä muokkauksen perusteella. Muokkaukse aika-alueelia suoritettu operaatio kuten viivästäminen tai taajuusaii tettu operaatio kuten taajuuskaistan muokkaus suodattamalla. Lopi 5 yksikössä 100 määritetään signalointikanavan johtimesta 112 va lukusignaalin avulla solmuyksikköjen 104-106 tilat muokkausyksik tettujen muokkausten ja lukusignaalin avulla. Solmuyksiköiden u daan kirjoittaa johtimien 114-116 kautta, jotka on toiminnallisesti jaimeen 100.

10 Tarkastellaan nyt kuvion 2 avulla esitetyn ratkaisun selli tamuotoa, jossa solmuyksiköiden tilojen lukeminen suoritetaan sarji ti käyttäen tasajännitesignaaiia. Ratkaisussa ei näin tarvita solmu täisiä käyttöjännitteitä eikä käyttöjännitteiden regulointeja. Tällöin kön ohjaamana joko suoraan ohjausyksiköstä 100 tai sovittimesta 15 tään signalointikanavan johtimen 110 kautta kaikille solmuyksiköille yhteinen analoginen lukusignaali, joka on halutun tasoinen tasajän

Solmuyksiköiden 104- 106 tilan lukeminen suoritetaan yksitellen 5 sesti siten, että viivästytetään muokkausyksiköillä 200 - 202 kunkir kön kohdalla tasajännitesignaalin eteneminen seuraavaan soin 20 lukemisaikaikkunaa kauemmin. Muokkausyksikössä 200 viivästämi v. taan siten, että tasajän n itteen nousevan reunan jälkeen vfiveyksikk « kee kytkimen 2002 johtavaan tilaan vasta ennalta määrätyn viive fv joka on ainakin yhtä pitkä tai pitempi kuin viivevälineen 2004 luk ·:··: kalkkuna. Solmupisteen 104 tilan lukeminen suoritetaan siten, ett 25 ennalta määrätyn lukemisaikaikkunan sisällä tasajännitesignaalin · man sähkövirran arvo solmuyksikön 104 tilaa vastaavaksi. Sähkö1 voidaan muuttaa muuttamalla esimerkiksi solmuyksikön 104 imped ka yli tasajännitesignaali vaikuttaa. Lukemisaikaikkuna saadaan veyksiköllä 204, jossa viiveyksikkö 2004 kytkee kytkimen 2006 johti 30 iukuoperaation ajaksi sen jälkeen, kun tasajännite on noussut johti 9 * - 6 kön 206 viiveväline 2024 ja kytkin 2026 mahdollistavat solmuyksil· kemisen samalla tavalla kuin muokkausyksikön 204 viiveväline 20( 2006. Koska kukin solmuyksikkö 104-106 muodostaa oman tilaa virtapulssinsa muokkausyksiköiden 200 - 202 ja viiveyksiköiden 5 ennalta määrättyjen viiveiden mukaan, voidaan ohjausyksikössä 10 kunkin solmuyksikön tila saijamuotoisesti kultakin solmuyksiköltä tulevien sähkövirtasignaalien voimakkuuksien avulla. Tällöin sovitir dostaa ajoituksesta huolehtivaa kellopulssia siten, että kunkin mu< kön 200 - 202 vastaanottaessa nouseva tasajännitesignaali myös I 10 la on nouseva reuna (ks. kuvio 5). Esitetyssä ratkaisussa solmu) tarvitse kytkeä erillistä kellosignaalia, vaan solmuyksiköt muokkau; ja viiveyksiköiden avulla saavat aikaan signaalien keskinäisen syn sen ja siten kukin solmuyksikkö määrittää oman ajoituksensa.

Esitetyssä ratkaisussa on huomattava myös se, että tas: 15 naali toimii käyttöjännitteenä muokkausyksiköille ja viiveyksiköille daan integroida osaksi kutakin solmuyksikköä. Kun lukuoperaatio (samalla loppuu myös kiijoitusoperaatio), käyttöjännitteet muokka ja viiveyksiköille katkeaa eikä esitetyn mukainen ratkaisu siten ku energiaa muulloin kuin solmuyksiköiden tiloja luettaessa (ja kirje 20 Tasajännitteen arvo voi olla kymmeniä voltteja, esimerkiksi 12 V ta v.' tetyssä ratkaisussa tasajännitteen arvo sinänsä ei kuitenkaan ok

Esitetyssä ratkaisussa solmuyksiköt synkronoivat itse toimintansa < yksikkökohtaisia käyttöjännitteitä ja käyttöjännitteiden regulointeja ·:··: tetyn ratkaisun yksinkertaisuuden takia ei myöskään ohjelmia eik .•v 25 ohjaavia protokollia tarvita.

.· · Kuviossa 2 solmuyksikkö 1 voi olla esimerkiksi anturi, jon tietoa esitetyn ratkaisun mukaisesti luetaan. Solmuyksikkö 2 voi ohj; 210, joka esimerkiksi kytkee merkkilampun 212 päälle ja pois päälti kojärjestelmässä on muita solmuyksiköltä, osa niistä voi sisältää i 30 miä, joilla suoraan ohjataan jotain monitoroitavaa laitetta. Esimerkii * » - ....

i . _ _ 1.....1 M .1 ^ ! -Il ' _l _ _ _ H _ * B 1 * I * 1 * ^ I. i 7

Kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa luettava tieto on 1-b kustakin solmuyksiköstä halutaan 2-bittistä tietoa, voidaan kutakin s tä varten kytkeä kaksi muokkausyksikköä 200 ja kaksi viiveyksikkö; löin kultakin solmuyksiköltä tulee ohjausyksikköön kaksi virtapu 5 kummallakin pulssilla on kaksi mahdollista amplitudiarvoa. Vastaa taessa N-bittistä tietoa soimuyksikön tilasta voidaan kuhunkin solm liittää N-muokkausyksikköä ja N- viiveyksikköä.

Kuviossa 2 on esitetty myös, kuinka verkkojärjestelmä vi keä halutulla rajapintavälineellä 220 muihin verkkoihin tai tietoliik 10 telmiin. Esimerkiksi käytettäessä rajapintavälineenä 220 modeem esitetyn verkkojärjestelmän tietoa siirtää puhelinverkkoon ja sitä j minne tahansa maailmassa. Rajapintavälineen 220 avulla voidaar myös dataverkkoihin kuten internettiin tai johonkin paikalliseen verkl-

Esitetyssä ratkaisussa yhtä ohjainta kohti voi olla use 15 solmuyksikköjoukkoja. Samoin yhdelle mikropiirille voi olla sijoitetl ohjaimia. Kukin ohjain voi sisältää mikroprosessorin. Esitetyssä i voidaan lisätä uusia solmuyksiköitä jo toiminnassa olevaan järjesti että sijoitetaan uusi solmuyksikkö halutulle paikalle ensimmäisek solmuyksiköiden väliin tai viimeiseksi ja konfiguroidaan ohjausyk , , 20 solmuyksikköasettelua varten. Koska ohjausyksikön konfigurointi vc ***· rittaa ohjelmallisesti, ei kytkentöihin tarvitse tehdä soimuyksikön lisäksi muita muutoksia.

• * : *· Kuviossa 3 on esitetty solmupisteen tilan ohjaukseen liit *:'* kaavio. Kirjoitussignaali kytketään kytkimelle 300, jonka tilaa ohjaa ;‘v 25 köiltä tuleva W-signaali (ks. kuvio 2). W-signaali sulkee kytkimen 3( | ‘ kytkimen 300 johtavaan tilaan, kun tasajännitesignaali on kunkin so kohdalla ylhäällä eli kun kytkimet 2006 ja 2026 johtavat. Muutoin ky auki eli johtamattomassa tilassa. Kun kytkin 300 johtaa kirjoitussigni edetä siihen solmuyksikköön, jota ollaan lukemassa. Kytkimen 30 ^ . 30 voidaan ohjata myös siten, että kytkin 300 pysyy suljettuna hiema

* 1 . nnA ααιβ^αιρΙ/ιΪ/αι n aUm L/t i ιαλ4α hl m L/k jA

δ ketään kussakin solmuyksikössä rinnankytkentään, jossa yhdellä | komponentti 400 ja toisella puolella komponentit 402 ja 406. Komp 400 ja 406 voi olla vastus tai muu impedanssinen komponentti. Korr 402 voi olla kytkin tai muu komponentti, jonka impedanssia voi sähl· 5 jauksella muuttaa. Komponentti 402 on samassa tilassa kuin so ohjaama laite ja komponentin 402 tilassa tapahtuva muutos muutt van laitteen tilaa. Jos komponentti 402 on suuri-impedanssisessa t kin 402 on auki), virta kulkee komponentin 400 läpi. Jos taas komp< on pieni-impedanssisessa tilassa (kytkin 402 on kiinni), lukusignaa 10 tasajännitteen aiheuttama sähkövirta kulkee sekä kytkimen 402 ponentin 400 läpi. Kun komponentti 402 on pieni-impedanssises sähkövirta on suurempi kuin silloin, kun komponentti 402 on danssisessa tilassa. Sähkövirta voi olla mitoitettu siten, että 1-bittistä tiota siirrettäessä bittiä ”1" voi vastata 20 mA ja bittiä "0” voi vasti 15 Tällöin bitti Ί” voi tarkoittaa, että komponentti 402 on suuri-imped tilassa, ja bitti ”0” voi tarkoittaa, että komponentti 402 on pieni sisessa tilassa. Etuna sähkövirran käytössä solmuyksikön tilan luki on mm. se, että digitaalilogiikan käyttö määrittää tarkasti verkkoji signaloinnissa käytetyt jännitetasot, mikä rajoittaa jännitteiden valii 20 kentää häiriösietoisuutta. Sähkövirta informaation siirtäjänä ei ole h . eikä rajoitu ennalta määrättyihin arvoihin. Virtainformaatio on myös j :*] teluja hyvin sietävä.

9 « · * 11 e; Komponentin 402 tilaa voidaan muuttaa ohjausyksiköstä . sovittimen kautta tulevalla kirjoitussignaalilla WR, jota siirretään pa 25 Kirjoitussignaali WR on pulssimainen ja tästä syystä kiijoitussign; * · ensin kiikkupiiriin 404, joka pitää kirjoitussignaali n määrittämän ponentin 402 ohjaussignaalina kirjoituspulssin jälkeen niin, että ke l 402 tila ei muutu ennen kuin seuraava kirjoitussignaali tulee. Kiikl voi olla sinänsä tunnettu JK-, RS- D-, T-kiikku tai muu vastaava ki 30 see oman käyttöjännitteensä V, jotta se voisi jatkuvasti ylläpitää k< 1 · Λ nkim lotn ΙΡΡΊ kl mwnt. nliLi mmnUi (•lilnnf/.

9 tetään (nousevasta reunastaan alkaen) kaikille solmuyksiköille, kun ; köiden tila halutaan lukea. Tasajännitesignaali voi olla samaniain solmuyksiköille, koska solmuyksiköiden tilatiedot voidaan erottaa aikajaon perusteella. Kun tilat on mitattu, tasajännitesignaali nolla 5 signaalin laskeva reuna) eikä mittaus kuluta sähköenergiaa ollenki jännitesignaalin nousevalla reunalla muuttuu myös ensimmäisen mu sikön 200 kytkimen 2006 ohjaussignaali S1 siten, että kytkin 2006 Koska kyseessä on viivevälineen 2004 ohjaama kytkin, ohjaussigni lautuu alkuperäiseen tilaansa ennalta määrätyn viiveen kuluttua. Mu 10 sikön 200 kytkin 2002 puolestaan pidetään auki ohjaussignaalin S2 tasajännitesignaali n nousevasta reunasta signaalin U1 nousevaar Pulssin pituus määräytyy viivevälineen 2000 ennalta määrätystä vii\ vevälineen 2000 viive voi olla kaksi kertaa pidempi kuin viivevälir viive. Kun kytkin 2002 on sulkeutunut ja tasajännite etenee toista s 15 köä päin, nousee signaali U1 ylös eikä solmuyksikkö 104 kuluta ero Toisen solmuyksikön lukemisen ja mahdollisen kirjoittamisen jälke< signaali U2 ylös. Signaali R kuvaa virran voimakkuutta solmuyksi keen. Virta nousee aluksi ensimmäisen solmuyksikön tilaa kuvaavi voimakkuustasolle (esim. 10 mA). Tämän jälkeen virran voimakkuus : Y: 20 0-tasolle, jossa solmuyksiköitä ei lueta. 0-tasolta virran voimakkuus : sen solmuyksikön tilaa vastaavalle tasolle (esim. 20 mA), jonka jälki * · * :\ uudestaan 0-taso. Koska R signaali muuttuu koko ajan tasaisin vale Y,: mahdollista esimerkiksi sovittimessa generoida kellosignaali CLK, jc * · t.g , datasignaalia DATA. Kellosignaalin kesto voi vaihdella solmuyksikö *;./ 25 mukaan, jota määrittää viivevälineet 2004, 2024 ja kytkimet 2006, 2 I * 1 *··* ossa 5 kolmannen solmuyksikön lukuaika on pidempi kuin kahden solmuyksikön lukuaika. DATA-signaali tarkoittaa solmuyksiköiden til vaa digitaalista signaalia ja sen arvo vaihtelee virtasignaalin muka signaali pysyy tässä esimerkissä alhaalla ensimmäistä solmuyksiki :/.{ 30 essa signaalin S1 aikana, mutta on ylhäällä toista solmuyksikköä 11 10

Esitetyssä ratkaisussa tarvittavat kytkimet voidaan toteutt nisillä aktiivikomponenteilla kuten puolijohdetransistoreilla, jollaisia merkiksi BJT-transistorit (Bipolar Junction Transistor) ja FET- transis Effect Transistor). Viivepiirit voidaan toteuttaa esimerkiksi aktiivikom 5 ja passiivikomponenttien avulla, joita ovat vastukset, kondensaattorit Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten p mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut sii sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten pi 9 i ♦ 9 ·

* · I

9 % 9 9 9* 9 9* *9 9 9 * • t

9 9 K

•

V

• * 9 t • I * * · “ * « f * Ψ 9

9 I

>«4 * * 9 9 9 9 9 ' 9 9 9 99

Claims

1. Signalointimenetelmä verkkojärjestelmää varten, jos: ohjausyksikkö (100) on johtimellisen signalointikanava] 5 112) kautta yhteydessä ainakin yhteen solmuyksikköön (: 106), joista kukin solmuyksikkö (104 - 106) liittyy ai] yhteen monitoroitavaan laitteeseen (212), ja jossa men· signalointi suoritetaan signalointikanavaa pitkin kunk: solmuyksikön (104 - 106) ja ohjausyksikön (100) välilL 10 tunnettu siitä, että syötetään ohjausyksikön (100) ohjaamana kaikille solmuyksiköille (104 - 106) yhteinen analoginen lukusi· signalointikanavan kautta; muokataan lukusignaalia kunkin solmuyksikön (104 - 106 15 kohdalla solmuyksikön (104 - 106) yksilöimistä varten; lisätään lukusignaaliin tieto kunkin solmuyksikön (104 tilasta; ja määritetään ohjausyksikössä (100) kunkin solmuyksikön 106. tila suoritetun muokkauksen ja lukusignaalin avul 20 ja että valinnaisesti solmuyksikön tila asetetaan halu ohjaamaan kytkimen avulla solmuyksiköön liitettyä lait' ·*·'. komponenttia. * * • • 9 m • « 9

2. Signalointimenetelmä verkkojärjestelmää varten, jos • *:**: 25 ohjausyksikkö (100) on johtimellisen signalointikanava] yhteydessä ainakin yhteen solmuyksikköön, joista kukin • » solmuyksikkö (104 - 106) liittyy ainakin yhteen monito; • M laitteeseen (212), ja jossa menetelmässä signalointi • · •J : suoritetaan signalointikanavaa pitkin kunkin solmuyksi] ·...· 30 - 106) ja ohjausyksikön (100) välillä, tunnettu sii 12 1 {104 - 106} kohdalla tasajännitesignaalin eteneminen e solmuyksikköön lukemistapahtumaa pidemmäksi aja asetetaan ennalta määrätyn lukemisaikaikkunan tasajännitesignaalin aikaansaama sähkövirran arvo 5 solmuyksikössä {104 - 106) solmuyksikön (104 - 1( vastaavaksi solmuyksikön {104 - 106) impedanssin muka yli tasajännitesignaali vaikuttaa, ja määritetään ohjausyksikössä (100) kunkin solmuyksikön 106) tila sarjamuotoisesti kultakin solmuyksiköltä eri viiveiden mukaan tulevan sähkövirtasignaalin voimakkuu; avulla, ja että valinnaisesti solmuyksikön tila asetetaan halu ohjaamaan kytkimen avulla solmuyksiköön liitettyä lait komponenttia. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet siitä, että suoritetaan solmuyksiköiden (104 - 106) ti 20 lukeminen sarjamuotoisesti ja muokataan lukusignaalia solmuyksiön yksilöimistä varten siten, että viivästyte kunkin solmuyksikön {104 - 106) kohdalla lukusignaalin • · » i · V.* eteneminen seuraavaan solmuyksxkköön ainakin lukuaikah 4 4 m 4 '·*-* pidemmän ajan; 9 9 4 9 • ’*25 lisätään ennalta määrätyn lukemisaikaikkunan [ [ tieto solmuyksikön {104 - 106) tilasta lukusignaaliin «44 impedanssin mukaan, joka muuttuu solmuyksikön (104 - 1' * * *···* mukaan, ja , , määritetään ohjausyksikössä (100) kunkin solmuyksikön • 44 • 4 4 30 106) tila sar jamuotoisesti viiveiden ja lukusignaalin < • 4 • 4 4 m m 13 1 yksilöimistä varten siten, että muokataan kussakin solmuyksikössä (104 - 106) lukusignaalin taajuusominai: ennalta määrätyllä tavalla kullekin solmuyksikölle omi] suodatuksella; 5 lisätään tieto kunkin solmuyksikön (104 - 106 lukusignaaliin kunkin solmuyksikön (104 - 106) irr avulla, joka muuttuu solmuyksikön (104 - 106) tilan mu] määritetään ohjausyksikössä (100) rinnakkaismu kunkin solmuyksikön (104 - 106) tila kullekin solmu ominaisen taajuussuodatuksen ja lukusignaalin avulla.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet I siitä, että asetetaan solmuyksiköiden (104 - 106) tila yksitellen sarjamuotoisesti siten, että mahdollistetaan 15 solmupisteen tilan asettaminen halutuksi lukemisaikaik' yhteydessä.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet i siitä, että käytetään tasajännitesignaalia lukuoperaat; 2q varten tarvittavana käyttöjännitteenä. • · V.' 7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunne ti * siitä, että muokkausyksiköt (200 - 202) ja viiveyksikö m ψ : *·* 206) on integroitu osaksi solmuyksikköjä (104 - 106) . * # ♦ .·. :25 ·. *: 8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunne tl 1 ^ - * siitä, että siirrettäessä N-bittistä tietoa kunkin soli yhteydessä on N muokkausyksikköä (200 - 202) ja N viiv< • · • t · : (204 - 206), missä N on positiivinen kokonaisluku. «·« • * ΛΛ 14 11

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet siitä, että menetelmää käyttävä järjestely on kytketty muuta verkkojärjestelmää.

11. Signalointijärjestely verkkojärjestelmää varten, jc käsittää ohjausyksikön (100) ja ainakin yhden solmuyks: - 106), jotka ovat johtimellisen signalointikanavan ka\ yhteydessä toisiinsa, joista kukin solmuyksikkö (104 -liittyy ainakin yhteen monitoroitavaan laitteeseen (2i: •j^g tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (100) on sovitettu ohjaamaan kaikille solmuyksiköille yhteisen analogisen lukusignaalin syötl signalointikanavan kautta; järjestely käsittää muokkausvälineet (108 - 109) muokal 15 lukusignaalia kunkin solmuyksikön (104 - 106) kohdalla solmuyksiköiden (104 - 106) erottamiseksi toisistaan; kukin solmuyksikkö (104 - 106) on sovitettu lisäämään lukusignaaliin tieto kunkin solmuyksikön (104 - 106) t: ja 2o ohjausyksikkö (100) on sovitettu määrittämään kunkin solmuyksikön (104 - 106) tila muokkausvälineiden (108 9 9 •*V suorittaman muokkauksen ja lukusignaalin avulla, ·.·.· ja että signalointi järjestely käsittää solmuyksiköitä, • t : ’·· tila on asetettavissa halutuksi ohjaamaan kytkimen avu! « * '*25 solmuyksiköön liitettyä laitetta tai komponenttia. 9 m * · · • · ψ • · Ml • ·

12. Signalointi järjestely verkkojärjestelmää varten, jc käsittää ohjausyksikön (100) ja ainakin yhden solmuyks: • ♦ • # · :·· · - 106) , jotka ovat johtimellisen signalointikanavan ka\ ·#· ··· hniQnriQa ini ct-Λ lrnlrin önlmm/VQi Vlrn /1 C\A — 15 11. käsittää ilman erillistä kellosignaalia suor solmuyksiköiden (104 - 106) tilojen lukemista varten muokkausyksiköt (200 - 202), jotka on viivästyttämään kunkin solmuyksikön (104 - 106) 5 suoritettavaa tasajännitesignaalin kytkemistä s solmuyksikköön lukemisaikaikkunaa pidempään; ja viiveyksiköt (204 - 206), jotka on sovitettu muodostama ennalta määrätyn lukemisaikaikkunan, jonka aikana tasajännitesignaali kytketään kuhunkin solmuyksikköön 10 106); ja kukin solmuyksikkö (104 - 106) käsittää soi tilaa vastaavan impedanssikytkennän (400 - 402), j tasajännitesignaali vaikuttaa ja jonka avulle solmuyksikkö (104 - 106) on sovitettu asettamaan 15 määrätyn lukemisaikaikkunan sisällä tasajännite aikaansaama sähkövirran arvo solmuyksikön (104 - K vastaavaksi, ja ohjausyksikkö (100) on sovitettu määrittämään kunkin solmuyksikön (104 - 106) tila sarjamuotoisesti kultakii 20 solmuyksiköltä eri viiveiden mukaan tulevan sähkövirta* voimakkuusarvon avulla ja valinnaisesti asettamaan soli 9 9 V,: tila halutuksi ohjaamaan kytkimen avulla solmuyksiköön liitettyä laitetta tai komponenttia. ·· * · • 1« 9 9 * * f " 13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestely, tunm ♦ *· • 9 *··.· siitä, että järjestely on sovitettu lukemaan solmuyksiköiden (104 - 106) 9 m 9 9 9 · sarjamuotoisesti ja muokkaamaan lukusignaalia soi 9 9 ·*· vksΐ Ί m mi st-.ä u^rlrt hpn . phhii IninVi π soi mnvlcfti Von M 16 . Λ 11 impedanssin mukaan, joka muuttuu solmuyksikön (104 - 1( mukaan, j a ohjausyksikkö (100) on sovitettu määrittämään kunkin solmuyksikön (104 - 106) tila sarjamuotoisesti viiveids 5 lukusignaalin avulla.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestely, tunn< siitä, että järjestely on sovitettu lukemaan solmuyksiköiden (104 - 106) 10 rinnakkaismuotoisesti, analogisen lukusignaalin sisält taajuuksia, ja muokkaamaan lukusignaalia solmuyksikö: 106) kohdalla solmuyksikön (104 - 106) yksilöimist siten, että kussakin solmuyksikössä (104 - 106) luku taajuusominaisuuksia muokataan ennalta määrätyllä 15 kullekin solmuyksikölle ominaisella suodatuksella; lisäämään tieto kunkin solmuyksikön (104 - 106 lukusignaaliin kunkin solmuyksikön (104 - 106) im avulla, joka muuttuu solmuyksikön (104 - 106) tilan mu) ohjausyksikkö (100) on sovitettu mää 20 rinnakkaismuotoisesti kunkin solmuyksikön (104 - 1 kullekin solmuyksikölle ominaisen taajuussuodatu lukusignaalin avulla. * • · · * · · ··· ·· • *.. 15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tu 25 siitä, että muokkausyksiköt (2 00 - 2 02) sisältävät en * 1 viivevälineet (2000, 2020) ja kytkinvälineet (2002 9 » 0 joista ensimmäiset viivevälineet (2000, 202 0} on viivästyttämään kunkin solmuyksikön (104 - 106) kohdal * : kytkinvälineen (2002, 2022) avulla suor • · 0 i « * * ΤΩ hacia-iamvi hoci rrn λ λ 1 i m f- Ucm i of-a c? => r-k r? ^ 1 nm i 17 11 (2006, 2026) on sovitettu kytkemään tasajännitesignaal: kuhunkin solmuyksikköön (104 - 106).

16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunn« 5 siitä, että järjestely käsittää signalointikanavana parikaapelin (110, 112) solmuyksiköiden lukemisen suorittamiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunn« 10 siitä, että suoritetaan solmuyksiköiden (104 - 106) ti'. asettaminen yksitellen sarjamuotoisesti kirjoitussignalointikanavaa (114 - 116, WR) käyttäen s: että mahdollistetaan solmupisteen tilan asettaminen ha. lukemisaikaikkunan yhteydessä. 15

18. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunn« siitä, että N-bittistä tietoa siirtävässä järjestelyss. solmuyksikön yhteydessä on N muokkausyksikköä ja N viiveyksikköä, missä N on positiivinen kokonaisluku. 20

19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunn :V: siitä, että järjestely käsittää signalointikanavana (1: III WR) parikaapelin solmuyksiköiden tilan asettamisen I suorittamiseksi. 25 Φ · !/·« 20. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunn< ··* siitä, että muokkausyksiköt (200 - 202) ja viiveyksikö' 206) on integroitu osaksi solmuyksikköjä (104 - 106). • · • t i » « « «f· * tt# 18 1

22. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely on kytketty osaksi : verkkojärjestelmää. • 4 • « · • · · • 4 4 4 9 4 4 9 4 994 99 9 9 9 4 4 9 9 4 t • 4 4 4 4 4 4 4 4 4 444 9 9 9 4 94 9 * 4 9 9 4 4 4 4 444 4 44 9 * * • 4 19 11