FI116763B - Menetelmä, laite ja tietokoneohjelmatuote vastaanotettujen sanomien aikaleimaamiseen - Google Patents

Description

Menetelmä, laite ja tietokoneohjelmatuote vastaanotet sanomien aikaleimaamiseen

Ala

Keksinnön kohteina ovat menetelmä vastaanotettujen s: 5 kaleimaamiseen, laite vastaanotettujen sanomien aikaleimaamisec tokoneohjelmatuote, joka koodaa tietokoneprosessin vastaanotet mien aikaleimaamiseen.

Tausta

Digitaalisissa tiedonsiirtoverkoissa, kuten matkapuhelim 10 paikallisverkoissa, käytetään erilaisia analysaattoreita ja simulaattoi siirtoverkkojen toiminnan mittaamiseen. Usein laitteissa, kuten pro Eysaattoreissa, on tarkasti tiedettävä laitteen vastaanottamien san pumisajat. Esimerkiksi protokolla-analysaattoreissa vastaanotetut sanomat voidaan aikaleimata protokollasanomien tarkan vastaanc 15 vittämiseksi. Selvitettyä vastaanottoaikaa voidaan puolestaan käytti mittausten suorittamisessa. Tällainen protokolla-analysaattori ku merkiksi julkaisussa US 5,535,193, jossa selvitettyä vastaanottoa tään protokollasanomien siirtoajan mittaamiseen tiedonsiirtoverkon teen välillä. Julkaisussa WO 0182527 kuvatussa menetelmässä vi 20 paketit aikaleimataan ennen niiden siirtämistä vastaanottopuskuriii .. taville paketeille annetaan aikaleima tulevaisuudessa, jonka muk; suoritetaan lähetyspuskurista.

• · * "· * Aikaleimaus toteutetaan usein lisäämällä sanomia vas ·» · : V laitteiston elektroniikkaan tätä varten erillinen kellotuskytkentä, joki * * * 25 taanotetun sanoman mukaan aikaleimaksi kutsutun tiedon sanom; ,/j’ ottoajasta. Erillisten kellotuskytkentöjen käyttäminen kuitenkin kuc teistoja, tekee niistä alttiimpia toimintahäiriöille sekä lisää valmistu; siä. Käytettävät kellotuskytkennät eivät myöskään pysty aina tuotta : /. van tarkkoja aikamittaustuloksia.

• φ» » 2

Keksinnön eräänä puolena esitetään menetelmä vasta sanomien aikaleimaamiseen käsittäen: vastaanotetaan sanomia kä: taa tiedonsiirtojärjestelmästä. Keksinnön mukaisessa menetelmäss datan siirrossa käytettävä datansiirtonopeus, havaitaan datan siirtä 5 tamisaika, määritetään tietylle datan osalle järjestysnumero siirrett joukossa ja lasketaan vastaanotettavan sanoman saapumishetkei datansiirtonopeuden, datan siirtämisen aloittaniisajan ja määritety numeron perusteella.

Keksinnön eräänä puolena esitetään myös laite vaste 1 o sanomien aikaleimaamiseen käsittäen datansiirtoyksikön, joka data kö on konfiguroitu kytkettäväksi tiedonsiirtojärjestelmään ja siirtämä käsittävää dataa tiedonsiirtojärjestelmän kanssa, ja datansiirtoyksik tyn prosessointiyksikön datan prosessoimiseksi. Keksinnön mukaii prosessointiyksikkö on lisäksi konfiguroitu havaitsemaan datan sii 15 tettävä datansiirtonopeus, havaitsemaan datan siirtämisen aio määrittämään tietylle datan osalle järjestysnumeron siirrettävän da sa, ja laskemaan vastaanotettavan sanoman saapumishetken aikali siirtonopeuden, datan siirtämisen aloittamisajan ja määritetyn järjes perusteella.

20 Keksinnön eräänä puolena esitetään myös tietokoneot joka koodaa tietokoneprosessin vastaanotettujen sanomien aikateir joka tietokoneprosessi käsittää: siirretään sanomia käsittävää data tojärjestelmässä. Keksinnön mukainen tietokoneprosessi käsittää vaitaan datan siirrossa käytettävä datansiirtonopeus, havaitaan da :v. 25 sen aloittaniisaika, määritetään tietylle datan osalle järjestysnume • · vän datan joukossa ja lasketaan vastaanotettavan sanoman saap **; aikaleima datansiirtonopeuden, datan siirtämisen aloittamisajan ja järjestysnumeron perusteella.

• a ***·' Keksinnöllä saavutetaan useita etuja. Vastaanotettujer 30 saapumisajan tarkka määrittely toteutuu ilman että tarvittaisiin erillis * * ·.: ; kytkentää. Keksintö on siten myös helposti toteutettavissa.

3 kuvio 2 esittää erästä laitetta vastaanotettujen sanonr maamiseen, kuvio 3 esittää laitetta sekä tapahtumajonoa, kuvio 4 esittää erästä analysaattoria, 5 kuvio 5 esittää erästä menetelmää sanomien aikaleimaa kuvio 6 esittää toista menetelmää sanomien aikaleimaan

Suoritusmuotojen kuvaus

Kuvio 1 esittää esimerkkiä tiedonsiirtojärjestelmästä, jos tiedonsiirtoratkaisua voidaan soveltaa. Tiedonsiirtojärjestelmä voi p 10 merkiksi GSM (Global System for Mobile Communications), WCI band Code Division Multiple Access) tai CDMA (Code Division ' cess) -tekniikkaan.

Tiedonsiirtojärjestelmä vastaa esimerkiksi yhdistettyä G System for Mobile Communications) ja GPRS (General Packet Ra 15 -järjestelmien rakennetta. GSM verkkoelementit vastaavat piirik yhteyksien toteuttamisesta ja GPRS verkkoelementit vastaavat p< täisistä yhteyksistä. Osa verkkoelementeistä voi kuitenkin olla mo jestelmien yhteisiä.

Keskus 126 edustaa matkapuhelinkeskusta MSC (mot 20 switching centre) ja operointisolmua SGSN (serving GPRS suppoi ka mahdollistavat piiri- ja pakettikytkentäiset yhteydet tiedonsiirtoj; :\e# sä. Tiedonsiirtoverkko käsittää esimerkiksi yhdyskäytävän 128, j< [».·. yhdyskeskuksen, GMSC (gateway mobile service switching centre käytäväsolmun, GGSN (gateway GPRS support node). GMSC hi 25 kytkentäisistä yhteyksistä tiedonsiirtoverkon ja ulkoisten verkkojen *···’ sen matkaviestinverkon, public land mobile network, PLMN, tai yl

··!:* linverkon, public switched telephone network, PSTN, välillä ja GG

• * * pakettikytkentäisistä yhteyksistä tiedonsiirtoverkon ja ulkoisten veri Internetin välillä.

: 30 Keskus 126 kontrolloi radioiiityntäverkkoa RAN (radio 4

Laite 100 voi kommunikoida tiedonsiirtojärjestelmän kai mällä kiinteitä kaapeliyhteyksiä, GSM/GPRS/EDGE -yhteyksiä tai lyhyen kantaman langattomia yhteyksiä kuten Bluetooth-, infrapuni (Wireless Local Area Network) -yhteyksiä. Yhteys 112 laitteen 100, 5 tojärjestelmän välillä voidaan kytkeä esimerkiksi yhteen tai useam| kennejärjestelmäelementtien 124,122,126,128 väliselle linjalle 13

Kuvion 1 laite 100 on esimerkiksi tiedonsiirtojärjestelmie mittaamisessa käytettävä protokolla-analysaattori, simulaattori tai Laite 100 voi olla esimerkiksi Windows® tai jollain muulla käyttöjä 10 varustettu henkilökohtainen tietokone, joka on liitetty verkkokorttiei antureiden avulla mitattaviin rajapintoihin 114. Laite 100 käsittää mintoja kontrolloivan prosessointiyksikön 102 sekä datansiirtoy Prosessointiyksiköllä 102 tarkoitetaan laitteiden toimintaa ohjaava: ka nykyisin toteutetaan yleensä prosessorina ohjelmistoineen, mul 15 laiset laitteistototeutukset ovat mahdollisia, esimerkiksi erillisistä I ponenteista rakennettu piiri tai yksi tai useampi asiakaskohtainen ir (Application-Specific Integrated Circuit, ASIC). Myös näiden eri tote sekamuoto on mahdollinen. Datansiirtoyksikkö 106 voi sisältää taanottimen ja antennin, joiden avulla laite 100 vastaanottaa ja I 20 naaleja.

Laite 100 voi käsittää myös käyttöliittymän 108, jonka av ohjata laitteen 100 toimintoja ja seurata laitteen 100 suorittamia te Käyttöliittymä 108 käsittää esimerkiksi näytön ja näppäimistön. K 108 voi käsittää laitteesta 100 riippuen useita ja erilaisia käyttöliittyi 25 te 100 voi käsittää myös muistin 104 sekä useita muitakin erilaisia * ♦ \«e laitteen käyttötarkoituksesta riippuen.

**“* Datansiirtoyksikkö 106 on konfiguroitu kytkettäväksi tie * · · **;♦ jestelmään ja siirtämään sanomia käsittävää dataa tiedonsiirto * kanssa. Prosessointiyksikkö 102 huolehtii datan prosessoimises 30 suoritusmuodossa prosessointiyksikkö 102 on konfiguroitu havait * · : : l tan siirmssa kävtettävä riatansiirtnnnnens havaitsemaan datan 5

Eräässä suoritusmuodossa datan siirtämisen aloittamis tan vastaanottamisen aloittamisaika ja datansiirtonopeus on vakii tonopeudella tarkoitetaan nopeutta, jolla dataa vastaanotetaan laitl tai nopeutta, jolla dataa lähetetään laitteesta 100. Kukin sanoma ke 5 lukumäärän bittejä ja järjestysnumero määritetään eräässä suoriti vastaanotettuun sanomaan kuuluvan tietyn bitin järjestysnumero: vastaanotettuun sanomaan kuuluvien bittien joukosta aloittamisaj Järjestysnumero on esimerkiksi viimeisen sanomaan kuuluvan bil numero vastaanotettujen bittien joukossa. Vastaanotettavan sano 10 mishetken aikaleima lasketaan esimerkiksi lisäämällä järjestysnun tansiirtonopeuden osamäärään datan vastaanottamisen aloittamis; kiksi seuraavan kaavan mukaisesti: T = T„ +—

Kt 15 missä: T on vastaanotetun sanoman aikaleima,

To on datan vastaanottamisen aloittamisaika,

Ni on viimeisen vastaanotettuun sanomaan kuuluvan bi 20 numero vastaanotettujen bittien joukossa aloittamisajasta To lukien

Ki on datansiirtonopeus (bittiä per sekunti).

Eräässä suoritusmuodossa datansiirtoyksikkö 106 kas lähetys logiikan, jota kuvataan tarkemmin jäljempänä kuviossa 3. D sikkö 106 on konfiguroitu sijoittamaan vastaanotetut sanomat • · 25 jonoon ja lähetyslogiikka on konfiguroitu lisäämään samaan tapat: *** myös vakionopeudella lähetettävät sanomat. Prosessointiyksikkö *"j figuroitu havaitsemaan datan siirtämisen aloittamisajaksi lä h että vie "···' tapahtumajonoon lisäämisen aloittamisajan. Järjestysnumero on s en lähetettyjen sanomien joukosta tietyn lähetetyn sanoman järje Li · 30 aloittamisajasta lukien, esimerkiksi viimeksi ennen vastaanotettu 6 „ „ N2 T = Τύ+ —-K2 missä: 5 T on vastaanotetun sanoman aikaleima, T0 on datan lähettämisen aloittaniisaika, N2 on viimeksi ennen vastaanotettua sanomaa lähete^ järjestysnumero lähetettyjen sanomien joukossa aloittamisajasta To K2 on datansiirtonopeus (sanomia per sekunti).

10 Eräässä suoritusmuodossa prosessointiyksikkö 102 voi taanotettavan sanoman saapumishetken aikaleiman myös siirretl pituuden ja nopeuden perusteella. On myös mahdollista, että aikai teitään ensin jollekin isommalle datakokonaisuudelle, jonka jälkei lään yksittäisen vastaanotetun sanoman aikaleima käyttämällä er 15 teltyä isomman datakokonaisuuden aikaleimaa.

Kuviossa 2 on esimerkki laitteen 100 eräästä suoritusmi tansiirtoyksikköä vastaa tässä esimerkissä liitäntäkortti 106. Liitär daan toteuttaa esimerkiksi PCI (Peripheral Component Interconne din mukaiselle laajennuskortille. Lisäksi taite 100 käsittää muisti 20 prosessointiyksikön 102. Liitäntäkorttia 106 käytetään kaappaarr kenne E1 (European Digital Signal 1) /T1 (digital T-camer syste kuten kuviossa 1 esitetyltä yhteydeltä 112, laitteelle 100 kuten tietc protokolla-analysaattorille.

Kuvion 2 esimerkissä liitäntäkortti 106 käsittää neljä kak 25 E1/T1 PCM (Pulse Code Modulation) liitäntää 218, 220, 222, 22- voidaan liittää E1/T1 PCM -linjaan, kuten kuvion 1 esittämät linji ·;;; 134, esimerkiksi kytkemällä PCM -linja haaroituksen kautta kuvit • · '···* seen tietoliikennejärjestelmäelementtiin 124, 122, 126, 128 ja liitän korkeaimpedanssiseen tuloon 218, 220, 222, 224. Liitäntäkortti 1( : 30 tää myös synkronointiliitännän 232. Lisäksi liitäntäkortti 106 käsittä 7 104 ja prosessointiyksikköön 102. Ohjain 208 voi olla esimerkiksi I-tevel Data Link Control) ohjain, kuten Mindspeed BT8474 piiri.

Liitäntäkortti 106 voi synkronoitua synkronointiliitännän ; ronointilohkon 230 avulla esimerkiksi ulkoiseen 2,048 MHz (E1) tai 5 (T1) kelloon. Synkronointisignaali voidaan kytkeä esimerkiksi liit 106 olevaan BNC (Bayonet Neill Concelman) liittimeen. Liitäntäto myös tuottaa synkronointisignaalin, jolloin se valitaan joltain linjal LIU 210, 212, 214, 216. Laitteessa 100 voidaan käyttää myös us kortteja 106. Useita liitäntäkortteja 106 käytettäessä voidaan iiil 10 106 aikaleimat synkronoida käyttämällä synkronointiin samaa sign monitoroitavat PCM linjat on kuitenkin synkronoitu keskenään, jolle synkronointiin ei ole tarvetta. Liitäntäkortit 106 voivat myös sijaita < jolloin aloitusaika synkronoinnin aikaansaamiseksi on otettava yhl losta, esimerkiksi GPS (Global Positioning System) kellosta.

15 Synkronointilohko 230 käsittää multiplekserin ja kolmi

Multiplekserin avulla synkronointikellosignaali voidaan valita jol· 210, 212, 214, 216 tuottamasta vastaanottokellosignaalista tai sy tännän 232 tulosta vastaanotetusta kellosignaalista. Keliosignaa multiplekserin avulla LIU-piirien 210, 212, 214, 216 lähetyskelloksi 20 puskurille, jolta se voidaan kytkeä esimerkiksi liitäntäkortin 106 BN Kun synkronointi suoritetaan jotain tiettyä PCM-liitäntää 218, 22 käyttämällä, ohjataan kolmitilapuskurin lähtö seuraamaan tuloa. L ·**.. plekserillä kytketään valittu kellosignaali LIU-piiriltä 210, 212, 214, lapuskuriin, jolloin BNC-liittimelle ja LIU-piirien 210, 212, 214, 21€ :v. 25 loksi saadaan valitun PCM-liitännän 218, 220, 222, 224 kellosign '···, essa synkronointi ulkoiseen kelloon, ohjataan kolmitilapuskurin impedanssiseen tilaan ja kytketään multiplekserillä ulkoinen kello ”·; piirien lähetyskelloksi 210, 212, 214, 216.

“···' Kun sanoma on vastaanotettu joltain PCM-liitännältä 21 30 224, kirjoittaa ohjain 208 vastaanotetun sanoman muistissa 104 * * : vastaanottopuskuriin 204 sekä tiedon sanoman saapumisesta 8

Kun liitäntäkortin 106 liitäntä 218, 220, 222, 224 aseteta ottamaan sanomia, prosessointiyksikkö 102 kirjoittaa lähetyspu säännöllisesti lähetettäviä sanomia ja tallentaa lähetyksen aloittan jäin 208 lukee lähetettävän sanoman lähetyspuskurista 206 ja aloit 5 en toistuvan lähetyksen. Ohjain 208 kiijoittaa tiedon lähetyksen väli ta tapahtumajonoon 202, kun on saanut sanoman lähetettyä. San tumajonoon 202 voidaan siis kirjoittaa tiedot sekä sanomien vasta lähettämisestä.

Lähetys synkronoituu synkronointilohkossa 230 valittu 10 jolloin aikaleiman tarkkuudeksi tulee synkronointiin käytetyn k< tarkkuus. Lopuksi prosessointiyksikkö 102 lukee tiedon lähetyksen sesta, jota tietoa voidaan myös käyttää vastaanotettujen sanomfc sessa eräässä suoritusmuodossa.

Kuvio 3 havainnollistaa esimerkkiä laitteesta 100 ja tapa 15 käytöstä vastaanotettujen sanomien aikaleimaamiseen. Kuvion 3 laite 100 käsittää datansiirtoyksikön 106, joka käsittää linjaliitännä taanottologiikan 314, lähetyslogiikan 316, tapahtumajonon 202 s< sointiyksikön 102. Linjaliitäntää 312 vastaavat kuviossa 2 liitäntä 222, 224 ja LIU -piirit 210, 212, 214, 216. Vastaanottologiikkaa 3t 20 logiikkaa 316 vastaa kuviossa 2 ohjain 208.

Linjaliitännässä 312 vastaanotettu sanoma välitetään \ logiikalle 314. Prosessointiyksikön 102 lähettämät sanomat puolei Γ·.. netaan lähetyslogiikkaan 316. Lähetyslogiikan lohkoa 316 ei vältl tenkaan ole kytketty lainkaan laitteen ulkopuolelle. Lähetyslogiitt :v. 25 moitu lähettämään sanomia tai muuta dataa tunnetulla vakionop* *···, dellista lähetystoimintoa ei välttämättä tarvita vaan menettelyä voi taa vaikka laitteen lähetyslogiikan lähtöjä ei olisi mahdollista kytkei ·::: laitteen ulkopuoliseen linjaan. Laite 100 tallentaa tietoja vastaar *···’ lähetetyistä sanomista 300-310 tapahtumajonoon 202, esimerkiksi 30 In First Out), joka on yhteinen vastaanotto- ja lähetyslogiikan lo · 2.5 : 316. Prosessointiyksikkö 102 voi puolestaan lukea tapahtumaionoi 9

Kuvion 3 esimerkissä tapahtumajono 202 sisältää tietoj vistä sanomista 300 ja 306 sekä vastaanotetuista sanomista 302, 310. Prosessointiyksikkö 102 liipaisee vakionopeudella tapahtuvan käyntiin tunnetulla alkuhetkellä. Lähetettävä sanoma 300 käsittää 5 sen lähetettävän sanoman tiedot, vastaanotetut sanomat 302 ja 3G ensimmäisenä ja toisena vastaanotettujen sanomien tiedot, lähete ma 306 käsittää toisena lähetettävän sanoman tiedot ja vastaanote 308 ja 310 käsittävät kolmantena ja neljäntenä vastaanotettujen se dot. Prosessointiyksikkö 102 voi lukea tapahtumajonosta 202 tiedo 10 tettävistä että vastaanotetuista sanomista. Kullekin vastaanotetulle voidaan etsiä esimerkiksi viimeksi sitä ennen lähetetty sanoma, j< puolestaan määrittää järjestysnumero lähetettyjen sanomien jouko; kestä lukien. Esimerkiksi kuvion 3 tilanteessa, viimeksi ennen vai sanomaa 310 lähetetty sanoma olisi lähetetty sanoma 306, jonka 15 mero lähetettyjen sanomien joukossa on kaksi. Sen jälkeen prosei kö 102 voi laskea vastaanotetun sanoman saapumishetken aikak mällä määritetyn järjestysnumeron ja datansiirtonopeuden osamä hetken arvon. Käyttämällä järjestysnumerona viimeksi ennen ec taanotettua sanomaa lähetetyn sanoman järjestysnumeroa, valitse 20 vän suuri lähetysnopeus ja synkronoimalla lähetys tarkkaan kello saavuttaa erittäin tarkkoja laskentatuloksia.

Kuviossa 4 on esimerkki erään suoritusmuodon mukais saattorista 400, jota voidaan nimittää myös protokolla-analysaatto saattori 400 käsittää yhden tai useampia verkkokortteja 404,406. / 25 ri 400 voidaan liittää verkkokorttien 404, 406 ja mittausantureiden ; * · ]·«, taviin rajapintoihin. Verkkokortti 404, 406 kytkeytyy laiteajurin 402 < rin ytimeen 408, joka puolestaan huolehtii verkkokortin 404, 406 Ydin 408 vastaa myös kaapatun tietoliikenneverkon kuten solukkor * * ’···* sisäisen liikenteen käsittelystä, kuten haluttujen tietojen erottam 30 sanomien käsittelyn ohjauksesta. Vastaanotettuaan sanoman v< : 404, 406 laiteajuri 402 aikaleimaa sen ia tallettaa sen historiaDu 4 10 käyttöliittymässä 108. Käyttöliittymä 108 näyttää analysoinnin tulot aa käyttöliittymän analysaattorin 400 ohjaukseen.

Kuviossa 5 on esimerkki menetelmästä vastaanotetun s kaleimaamiseen. Menetelmä alkaa 500:ssa. 502:ssa Hipaistaan dat 5 otto käyntiin tunnetulla aikuhetkellä. 504:ssa vastaanotetaan data sanoma. 506:ssa määritetään järjestysnumero, esimerkiksi viim< maan kuuluvan bitin järjestysnumero vastaanotettujen bittien jou hetkestä lukien. 508:ssa lasketaan vastaanotetun sanoman saap aikaleima datansiirtonopeuden, datan siirtämisen alkuhetken ja mi 10 jestysnumeron perusteella.

Kuviossa 6 havainnollistetaan laitteen ohjelmiston keski lijän toimintaa. Keskeytyskäsittelijä suoritetaan esimerkiksi mah pian sen jälkeen, kun liitäntäkortti on pyytänyt keskeytystä. Keske jän suorittamisessa voi kuitenkin esiintyä viivettä, joten keskeytä 15 suoritushetken ajankohtaa ei välttämättä voida käyttää vastaanc man aikaleimana tarkkuuden kärsimättä. On myös mahdollista, ohjain ehtii vastaanottaa ja lähettää useampia sanomia ennen kuir käsittelijää ehditään suorittaa. Tällöin keskeytyskäsittelijä kiertäi kierroksia kuviossa 6 esitetyn mukaisesti kunnes kaikki vastaanotel 20 tyt sanomat on saatu käsiteltyä.

Liitäntäkortti voi pyytää keskeytystä aina kun se on va; tai lähettänyt sanoman, joten keskeytyskäsittelijää suoritetaan toi: i*\. täntäkortti voi pyytää keskeytystä myös erilaisissa virhetilanteissa.

Menetelmä alkaa 600:ssa. 602:ssa tarkkaillaan tapahti : v. 25 laa. Jos tapahtumajono ei ole tyhjä, siirrytään 604:ään, jossa luet *··*, van keskeytyksen tiedot tapahtumajonosta. Lähetyslaskuri on alusi sillä hetkellä, kun lähetystöinänto on Hipaistu käyntiin. Mikäli 606:ss lähetyskeskeytys, siirrytään 608:aan, jossa lisätään lähetyslaskur • * ’···' numeroarvoa. 608:sta siirrytään jälleen 602:een tarkkailemaan ti 30 non tilaa. Mikäli 606:ssa ei havaita lähetyskeskeytystä, siirrytä* • \A ! missä lasketaan vastaanotetun sanoman aikaleima datansiirtonoi 11 majono 602:ssa on tyhjä siirrytään 6l4:ään, missä menetelmän si loppuu.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut i 5 sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten | ·· • * « ·· • · * « · · M · • · » • * • · ··· • ♦ « · M· * ··* * »·* » • il : :

Ml « · I I · I « · m *

Claims (16)

1. Menetelmä vastaanotettujen sanomien aikaleimaamis täen: vastaanotetaan sanomia käsittävää dataa tiedonsiirtoja^ 5 tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi: havaitaan (502) datan siirrossa käytettävä datansiirtonop< havaitaan (502) datan siirtämisen aloittamisaika; määritetään (506) tietylle datan osalle järjestysnumero datan joukossa; ja 10 lasketaan (508) vastaanotettavan sanoman saapumishi leima datansiirtonopeuden, datan siirtämisen aloittamisajan ja mäi jestysnumeron perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n < että datan siirtämisen aloittamisaika on datan vastaanottamisen aloi

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n < että kukin sanoma käsittää tietyn lukumäärän bittejä, ja järjestysnur tetään vastaanotettuun sanomaan kuuluvan tietyn bitin järjesty! kaikkien vastaanotettuun sanomaan kuuluvien bittien joukosta aloit lukien.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, t siitä, että vastaanotettavan sanoman saapumishetken aikaleima li säämällä järjestysnumeron ja datansiirtonopeuden osamäärään }*'· taanottamisen aloittamisaika.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunni ♦ 25 että menetelmässä lisäksi sijoitetaan vastaanotetut sanomat tapahti johon samaan tapahtumajonoon lisätään vakionopeudella lähete! mat, ja datan siirtämisen aloittamisaika käsittää lähettävien sanor T.*. tumajonoon lisäämisen aloittamisajan. ’"** 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n n 30 että järjestysnumero määritetään tietyn lähetetyn sanoman järjestyi · kaikkien lähetettvien sanomien joukosta aioittamisaiasta lukien.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e että datansiirtonopeus on vakio.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n < että tallennetaan tiedot vastaanotetuista ja lähetetyistä sanomista 1 5 jonoon.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n että vastaanotettavan sanoman saapumishetken aikaleiman laske rustuu lisäksi siirrettävän datan pituuteen.

11. Laite vastaanotettujen sanomien aikaleimaamiseen k< 10 datansiirtoyksikön (106), joka datansiirtoyksikkö on konfi kettäväksi tiedonsiirtojärjestelmään ja siirtämään sanomia käsitti tiedonsiirtojärjestelmän kanssa; ja datansiirtoyksikköön kytketyn prosessointiyksikön (102) sessoimiseksi, 15 tunnettu siitä, että prosessointiyksikkö (102) on lisäl roitu havaitsemaan datan siirrossa käytettävä datansiirtonopeus maan datan siirtämisen aloittamisajan, määrittämään tietylle datan jestysnumeron siirrettävän datan joukossa, ja laskemaan vasta; sanoman saapumishetken aikaleima datansiirtonopeuden, datan 20 aloittamisajan ja määritetyn järjestysnumeron perusteella.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tu n n ett i prosessointiyksikkö (102) on lisäksi konfiguroitu havaitsemaan dat sen aloittamisajaksi datan vastaanottamisen aloittamisaika. !:·. 13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tu n netti • · · » ^ 25 kukin sanoma käsittää tietyn lukumäärän bittejä, ja prosessointiyk on lisäksi konfiguroitu määrittämään järjestysnumeroksi vastaano *··;’ nomaan kuuluvan tietyn bitin järjestysnumeron kaikkien vastaanc nomaan kuuluvien bittien joukosta aloittamisajasta lukien.

14. Patenttivaatimusten 12 tai 13 mukainen laite, t u n n 30 että prosessointiyksikkö (102) on konfiguroitu laskemaan vasta; sanoman saapumishetken aikaleima lisäämällä järjestysnumeron j lähetettävät sanomat, ja prosessointiyksikkö (102) on konfiguroit maan datan siirtämisen aloittamisajaksi lähettävien sanomien jonoon lisäämisen aloittamisajan.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, t u n n e 11 \ 5 prosessointiyksikkö (102) on konfiguroitu määrittämään järjesty kaikkien lähetettyjen sanomien joukosta tietyn lähetetyn sanoman meron aloittaniisajasta lukien.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen laite, tun tä, että prosessointiyksikkö (102) on konfiguroitu laskemaan vasta 10 sanoman saapumishetken aikaleima lisäämällä järjestysnumeron j tonopeuden osamäärään lähettävien sanomien tapahtumajonoon aloittamisajan.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, t u n n ett i datansiirtonopeus on vakio.

19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, t u n n e 111 prosessointiyksikkö (102) on lisäksi konfiguroitu laskemaan vasta sanoman saapumishetken aikaleima siirrettävän datan pituuden pei

20. Tietokoneohjelmatuote, joka koodaa tietokonepro; taanotettujen sanomien aikaleimaamiseen, joka tietokoneprosessi l· 20 siirretään sanomia käsittävää dataa tiedonsiirtojärjestelm tunnettu siitä,että: havaitaan datan siirrossa käytettävä datansiirtonopeus; havaitaan datan siirtämisen aloittamisaika; määritetään tietylle datan osalle järjestysnumero siirretl 25 joukossapa !1··. lasketaan vastaanotettavan sanoman saapumishetkei "I, datansiirtonopeuden, datan siirtämisen aloittamisajan ja määritetä *;:! numeron perusteella. • · • 1 ·· · f • · · • · 1 A 1 1 1