FI116555B - Täytedatan aikaansaaminen radioliikennejärjestelmän radiotukiaseman lähettimille - Google Patents

Description

116555

TÄYTEDATAN AIKAANSAAMINEN RADIOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN RADIO-TUKIASEMAN LÄHETTIMILLE

ÄSTADKOMMANDE AV FYLLDATA TILL RADIOBASSTATIONERS SÄNDARE I ETT RADIOKOMMUNIKATIONSSYSTEM

Keksinnön tausta

Esillä oleva keksintö liittyy yleisesti liikkuvaan radiovies-tintään (engl. mobile radio communication) ja täsmällisemmin menetelmiin ja järjestelmiin, joissa tukiaseman täytedatan lähetys on tehty joustavammaksi.

Tunnettuja ja käytössä olevia liikkuvia radioviestinjärjestel-miä on monenlaisia. Kaikissa näissä järjestelmissä järjestelmän mahdollisten samanaikaisten yhteyksien lukumäärää eli kapasiteettia rajoittavat yhteyksiä varten käytettävissä oleva(t) taajuuskaista(t). Kaksi tukiasemaa tai liikkuvaa asemaa, jotka lähettävät taajuusjakoisen monikäyttöjärjestel-män (FDMA; frequency division multiple access) samalla radiotaajuudella tai aikajakoisen monikäyttöjärjestelmän (TDMA; V. time division multiple access) saman radiotaajuuden samassa .·. aikavälissä, voivat häiritä toisiaan. Tällaista häiriötä * · kutsutaan joskus samakanavahäiriöksi, koska häiriö tulee samalta radiokanavalta. Jos johonkin yhteyteen liittyvä signaalinvoimakkuus ei ole riittävän suuri häiritsevien signaalien voimakkuuksiin verrattuna, ensimmäisen yhteyden informaatiosta tulee enemmän tai vähemmän ilmaisukelvotonta. Sen sijaan jos toisiaan häiritsevät matkaviestimet tai tuki-; : asemat ovat riittävän kaukana toisistaan, mainittuun yhteyteen ..· liittyvät signaalit ovat riittävän paljon voimakkaampia kuin '·. häiriösignaalit ja yhteyksien informaatio voidaan vastaanottaa ja dekoodata asianmukaisesti.

Jotta useampi kuin yksi yhteys voisi käyttää FDMA-järjestel-,» missä samaa radiokanavaa tai TDMA-järjestelmissä samaa radio kanavan aikaväliä, jotkut liikkuvat radiojärjestelmät on tehty 2 116555 solukkojärjestelmiksi. Tällaisella järjestelmällä peitettävä maantieteellinen alue jaetaan pienemmiksi alueiksi, joita kutsutaan soluiksi, ja solussa olevat matkaviestimet (engl. mobiles) ovat yhteydessä tämän solun tukiasemaan. Jotkut tai kaikki käytettävissä olevat radiokanavat on jaettu soluille taajuussuunnitelman mukaisesti.

Tavanomaisen taajuussuunnitelman mukaan lähekkäisten tai vierekkäisten solujen muodostaman ryhmän soluille annetaan eri radiokanavat. Kaksi saman ryhmän solua ei voi käyttää samaa radiokanavaa samanaikaisesti. Sen sijaan eri ryhmissä olevat solut voivat käyttää samoja radiokanavia. Radiokanavalla voi siten olla samanaikaista monikäyttöä. Tällaista monikäyttöä kutsutaan joskus kanavien tai taajuuksien uudelleenkäytöksi. Samaa radiokanavaa käyttävien solujen välistä etäisyyttä kutsutaan uudelleenkäyttöetäisyydeksi. Uudelleenkäyttöetäisyys valitaan siten, että samakanavahäiriö pysyy siedettävällä tasolla. Tavanomaisisa FDMA- tai TDMA-järjestelmissä, joissa käytetään samaa radiokanavaa koko yhteyden ajan, mahdollinen samakanavahäiriö kestää yhtä kauan kuin molemmat yhteydet, kun lähetykset tapahtuvat enemmän tai vähemmän samanaikaisesti samalla radiokanavalla. Taajuussuunnittelussa ja soluryhmien suunnittelussa on siten on otettava huomioon pahimman tapauk-sen mukainen tilanne alimman hyväksyttävän signaali laadun .*·* säilymisen varmistamiseksi.

* »· ;*·*; Taajuushyppelytekniikalla pahimman tapauksen mukaisten häiriötilanteiden jatkuminen voidaan rajoittaa koko yhteyden kes-tosta yhteen taajuushyppelyjaksoon, joka ominaisuus tunnetaan !.! yleisesti häiriölähdediversiteettinä. Taajuushyppely aikaansaa » * · myös taajuusdiversiteetin, jolla torjutaan häipymistä hitaasti liikkuvien matkaviestinten tapauksessa. Eurooppalaisessa : GSM-standardissa on esitetty tällainen taajuushyppelyjärjes- ; ]·( telmä, joka perustuu aikajakomonikäytön (TDMA) , jossa jokaisen !,V taajuuskanavan 4,6 ms aikajakso on jaettu kahdeksaan eri käyttäjien käyttämään 560 /xs aikaväliin, ja taajuushyppelyn, 3 116555 jossa kunkin kahdeksan aikavälin taajuudet ovat toisistaan riippumattomia ja muuttuvat joka 4,6 ms, yhdistelmään.

Taajuushyppelyjärjestelmiin liittyy kuitenkin, yleensäkin ja erikoisesti GSM-toteutuksessa, monia vaikeuksia. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä taajuushyppely on aikaisemmin toteutettu valitsemalla jokaiselle aikavälille eri lähetin, jotka kukin lähettävät erilaisella kiinteällä kantotaajuudella. Seuraa-vassa selitetään tämän tyyppistä järjestelmää kuviossa 1 esimerkkinä esitettyyn tukiasemaan liittyen. Siinä jokaiseen kanavaan liittyy signaalinkäsittelypiirit, jotka on esitetty lohkoina 1-5. Vaikka kuviossa on esitetty selvyyden vuoksi vain viisi signaalinkäsittelylohkoa, alan ammattimiehelle on selvää, että tyypillisessä tukiasemassa on paljon enemmän tällaisia piirejä.

Kuvion 1 tukiasemassa on myös joukko lähettimiä 6 - 10.

Jokainen näistä lähettämistä on konfiguroitu lähettämään yhdellä kantotaajuudella ja vastaanottamaan lähetettävän datan eri signaalinkäsittely-yksiköiltä 1-5. Tämä data siirretään kantataajuisella kytkentäväylällä 11. Jokaisella lähettimellä 6 - 10 on väylässä oma linja, johon jokainen signaalinkäsitte-ly-yksiköistä 1-5 voidaan kytkeä toisistaan riippumattomasti kytkimien, kuten viitenumerolla 12 merkittyjen kytkentäliitty-'i‘ mien avulla.

:'j’; Kuten voidaan kuvitella, väylän 11 ja kytkimien 12 avulla kuvattu kytkentäjärjestelmä on melko monimutkainen ja siinä ·· tarvitaan paljon johdinkytkentöjä, etenkin kun kuviossa 1 !.! esimerkkinä esitettyjen viiden haaran sijasta ajatellaan ' · · jokaisen tukiaseman signaalinkäsittely-yksiköiden ja lähetti-mien todellista lukumäärää. Eräs osaratkaisu tälle kytkentäjär-: jestelmän monimutkaisuudelle on toteutus, jossa jokainen ’·_ lähetin 6-10 voi lähettää eri taajuuksilla lähettimien !!.* signaaliprosessoreilta vastaanottaman datan ohjaamana. Tämä '** ratkaisu ei kuitenkaan poista toista vaikeutta, joka liittyy 4 116555 siihen kuinka ohjauskanavat hoidetaan tavanomaisissa järjestelmissä .

Ohjauskanavat tukevat sellaisia järjestelmätoimintoja, kuten synkronointia, järjestelmäinformaation yleislähetystä, yhteyden muodostamista jne. GSM-järjestelmässä matkaviestimet käyttävät lisäksi ohjauskanavia signaalinvoimakkuuksien mittaukseen, jota tietoa käytetään tukiaseman tunnistamiseen alussa suoritettavaa pääsyä varten ja sopivan tukiasemaehdok-kaan määräämiseen kanavanvaihtoa (engl. handover) varten. Liikkuvat asemat voivat käyttää läheisten solujen tukiasemien ohjauskanavien mittaukseen esimerkiksi aktiivisten aikavälien välistä tyhjää aikaa. Koska tällaisia mittauksia varten on käytettävissä vain harvoja aikavälejä, tukiasemien on lähetettävä vakiolähtöteholla niiden ohjauskanavan käyttämän laskevan siirtosuunnan taajuuden kaikilla aikaväleillä.

Kuviossa 2 on esitetty loogisen ohjauskanavayhdistelmän multipleksointi laskevan siirtosuunnan ohjauskanavataajuutena käytetyn kantoaallon CO aikaväliin 0. Jokaista muuta aikaväliä ., 1-7 voidaan käyttää puhe- tai dataliikenteen siirtoon. Tässä * · · ' ; F tarkoittaa taajuuskorjauskanavaa (FCCH), S synkronointika- **'·1 navaa (SCH) , B yleislähetysohjauskanavaa (BCCH) , C yhteisoh- ‘ 1 jauskanavaa (CCCH), johon sisältyy kutsukanava tai saannin pääsyn kuittauskanava ja I tarkoittaa vapaata. Joinain hetkinä : ‘·· ohjauskanavalla ei kuitenkaan ole lähetettävänä hyödyllistä : tietoa. Esimerkiksi saattaa olla, että CCCH-kanavalla ei ole lähetettävänä kutsusanomia. Lisäksi muissa aikaväleissä 1-7 e.1. ei välttämättä ole niitä kuormittavaa puhe- tai dataliikennet- ,··,·. tä. Tällaisina aikoina GSM kehittää tyhjiä purskeita tai * · · • täytedataa muuten tyhjissä aikaväleissä lähetettäväksi, jotta ' 1 vaatimus ohjauskanavataajuuden CO jokaisen aikavälin lähettämi- sestä täydellä teholla voitaisiin toteuttaa.

1 · ···. Tämä on tavallisesti toteutettu varaamalla ohj auskanavataaj uu delle lähetin, esimerkiksi lähetin 7 kuviossa 1. Tämän ansiosta järjestelmä voi helposti päätellä, koska tämän lähettimen 5 116555 lähettämiin aikaväleihin on sijoitettava tyhjä purske. Tämän ratkaisun ongelmana on, että jos täytelähetin 7 vikaantuu, tällöin ohjauskanava menetetään eikä tämän solun liikennettä voida hoitaa ennen kuin uusi lähetin on konfiguroitu hoitamaan ohjauskanava.

Yhteenveto

Suoritusesimerkkien mukaan kyky lähettää täyte- tai tyhjää informaatiota ohjauskanavan laskevan siirtosuunnan taajuudella hajautetaan lähettimille. Tämän avulla ohjauskanavataajuudella voidaan lähettää jatkuvasti, vaikka yksi tai useampi lähetin vikaantuisi.

Esimerkiksi voidaan käyttää ohjauskanavasignaaliväylää, jota lähettimet valvovat todetakseen onko jokin lähetin vastaanottanut dataa lähetettäväksi ohjauskanavataajuudella seuraavassa aikavälissä. Jos minkään lähettimen ei ole määrä lähettää ohjauskanavataajuudella, tällöin vapaa lähetin valmistautuu lähettämään täyteinformaatiota seuraavassa aikavälissä. Tämä vapaa lähetin ohjaa myös ohjauskanavasignaliväylää ilmoittaak-'·*·’ seen muille väylää valvoville vapaille lähettimille, että ohjauskanava on nyt varattu seuraavassa aikavälissä, niin että *'"* vain yksi lähetin lähettää ohjauskanavataajuudella. Tämän ansiosta kaikki järjestelmän lähettimet voivat toteuttaa . radioliikennejärjestelmien täytetoiminnan, niin että tietyn lähettimen vikaantumisesta ei seuraa tähän tukiasemaan liittyvän ohjauskanavan menetystä.

•; _ Piirustusten lvhvt selostus * · · ”·”· Esillä olevan keksinnön edellä esitetyt ja muut tavoitteet, piirteet ja edut ovat helpommin ymmärrettävissä seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä ja siihen liittyvistä piirus-tuksista, joissa: kuvio 1 esittää tavanomaista tukiasemaa, 6 116555 kuvio 2 esittää tavanomaista ohjauskanavan multipleksointia TDMA-kehyksen aikaväliin 0, kuvio 3 kuvaa solun rakennetta, johon sisältyy matkaviestimiä ja tukiasemia, kuvio 4 esittää esillä olevan keksinnön erään suoritusesimer-kin mukaista tukiasemaa, kuvio 5 on ajoituskaavio, joka esittää esimerkkiä kuvion 4 tukiaseman toiminnasta, kun lähetin vastaanottaa dataa ohjaus-kanavataajuudella lähetettäväksi, kuvio 6 on ajoituskaavio, joka esittää esimerkkiä kuvion 4 tukiaseman toiminnasta, kun yksikään lähettimistä ei vastaanota dataa ohjauskanavataajuudella lähetettäväksi, ja kuvio 7 esittää esillä olevan keksinnön erään suoritusesimer-kin mukaista eri lähettimien valvonnan aikakatkaisua.

’·*·’ Yksityiskohtainen selitys ***** Kuviossa 3 on esitetty esimerkkinä liikkuvan solukkoradiojär- jestelmän kymmenen solua Cl - CIO. Jokaisessa solussa Cl - CIO ;*·.. on vastaava tukiasema, jotka on merkitty Bl - BIO. Tukiasemat sijaitsevat solujen keskellä ja niissä on ympärisäteilevät antennit. Kuviossa on esitetty myös yhdeksän liikkuvaa asemaa Ml - M9. Ne voivat olla pieniä kädessä pidettäviä tai ajoneu-voon asennettavia asemia. Liikkuvia asemia voivat liikuttaa > · t i I t solun sisällä ja solusta toiseen. Matkapuhelinkeskus, lyhennet-·"*' tynä MSC, on kytketty kaikkiin tukiasemiin kaapeleilla tai : jollain muulla tiedonsiirtovälineellä, kuten radio- tai ’·, optisella yhteydellä. Jotkut näistä kaapeleista on jätetty yksinkertaisuuden vuoksi pois kuviossa 1. MSC on kytketty » **· kaapeleilla tai yhteyksillä myös kiinteään puhelinverkkoon tai vastaavaan kiinteään tietoliikenneverkkoon (ei esitetty).

7 116555

Toiminnan aikana liikkuvat asemat ovat yhteydessä järjestelmän kiinteään osaan lähettämällä ja vastaanottamalla radiosignaaleja eri tukiasemien kanssa. Järjestelmän kahden liikkuvan aseman välille voidaan muodostaa puheluja, datansiirtoyhteyk-siä tai muita tiedonsiirtoteitä. Puheluja voidaan muodostaa myös toisen järjestelmän matkaviestimeen tai kiinteän verkon tilaajalle. Tässä tarkastelussa kaikkia näitä tapauksia kutsutaan yhteyksiksi riippumatta siitä ovatko ne lähtöisin liikkuvasta asemasta tai päättyvätkö ne liikkuvaan asemaan.

Kuvion 3 esimerkkijärjestelmä on tietenkin yksinkertaistettu, koska normaalisti järjestelmä sisältää enemmän soluja ja tukiasemia. Järjestelmässä voi olla esimerkiksi sateenvarjoso-luja, jotka kukin peittävät alueen, joka on peitetty myös mikrosoluryhmällä. Myös liikkuvien asemien lukumäärä on normaalisti paljon suurempi. Solurajojen lähellä sijaitsevat ja sektoriantenneilla varustetut tukiasemat ovat myös tavallisia. Joitakin soluja voi palvella useampi kuin yksi tukiasema. Järjestelmässä on normaalisti myös useita muita tukiasemiin ., kytkettyjä matkapuhelinkeskuksia MSC ja liikkuvat asemat • · » '·1·1 voivat tavallisesti myös muodostaa yhteyksiä vapaasti näiden * · · muiden matkapuhelinkeskusten MSC välityksellä.

,.!·1 Esillä olevan keksinnön suoritusesimerkkien mukaisia tukiase- . mia voidaan kuvata esimerkiksi kuvion 4 yleislohkokaaviossa esitetyllä tavalla. Siinä samoin kuin kuviossa 1 on esitetty kuvion selvyyden vuoksi vain muutamia lähettäviä haaroja.

Jokainen signaalinkäsittelyhaaroista 11 - 14 on esitetty _·;·. kytketyksi asianomaiseen yhteen lähetysyksikköön (TRU, * · · transmitting unit) 15 - 18. Vertailu kuvion 1 tavanomaiseen ’·"· järjestelmään paljastaa kuitenkin heti, että tässä ei ole tavanomaisten järjestelmien monimutkaista kantataajuista kytkentäväylää 11 ja kytkentäliittymiä 12. Sen sijaan kuvion 4 esimerkkijärjestelmässä on ohjauskanavasignaaliväylä 20, joka on kytketty kaksisuuntaisesti jokaiseen lähettimeen 15 - 18. Seuraavassa selitetään tämän esimerkkijärjestelmän toimintaa.

8 116555

Jokainen lähettimistä 15 - 18 on konfiguroitu sallimaan taajuushyppelyn. Lähettimelle syötetään siten yhdessä vastaavan signaalinkäsittely-yksikön lähettämän liikennedatan kanssa ohjausdata, joka sisältää lähetykseen käytettävän taajuuden. Riippuen sen hetkisestä liikennekuormituksesta ja muista järjestelmän ajoitustekijöistä kaikki lähettimet eivät lähetä joka aikavälissä. Joillekin lähettimille ei tule seuraavassa aikavälissä lähetettäviä liikenne- ja ohjausdatapaketteja ja niitä kutsutaan tässä "vapaiksi lähettimiksi". Kuten edellä on mainittu, jokaisessa aikavälissä jonkin lähettimistä tulisi lähettää ohjauskanavataajuudella. Esillä olevan keksinnön toteuttamiseksi ohjauskanavataajuudelle voitaisiin osoittaa erityinen ohjauskanavalähetin tai eri lähettimille 15 - 18 voitaisiin antaa käsky lähettää purske ohjauskanavataajuudella eri aikaväleissä.

Joka tapauksessa useimmissa aikaväleissä yksi lähettimistä 15 - 18 vastaanottaa liikenne- ja ohjausdatapaketin, joka ohjaa lähettimen lähettämään purskeen ohjauskanavataajuudella seuraavan aikavälin aikana. Tällaisen tiedon vastaanottava • · · lähetin ohjaa siihen liittyvän mikroprosessorin (ei esitetty) # · · suorittaman tunnistuksen jälkeen ohj auskanavasignaaliväylän *"· aktiiviseen tilaan, joka ilmoittaa, että ohjauskanava on ,‘j' varattu seuraavan aikavälin aikana. Kuten seuraavassa selitetään, kaikki ne lähettimet 15 - 18, jotka tämän jälkeen toteavat olevansa vapaita seuraavan aikavälin aikana, valvovat » ohjauskanavasignaaliväylää 20 todetakseen onko se aktiivisessa V. tilassa (ts. onko ohjauskanava varattu seuraavan aikavälin » · 1 ;.’t aikana) tai ei-aktiivinen (ts. että ohj auskanavalle ei ole • · sillä hetkellä tulossa lähetystä seuraavan aikavälin aikana). *"· Kuten seuraavassa selitetään yksityiskohtaisemmin, jokaiselle '>it: lähettimelle 15 - 18 on varattu erilainen aikakatkaisujakso, jonka ajan se valvoo onko ohjauskanavasignaaliväylä 2 0 vapaa i · !!.’ seuraavan aikavälin aikana. Täten jos vapaa lähetin havaitsee, että ohjauskanavasignaaliväylä on ei-aktiivisessa tilassa, tämä lähetin voi tällöin valmistautua lähettämään täytepurs- 9 116555 keen seuraavan aikavälin aikana ja se ohjaa myös ohjauskanava-signaaliväylän 20 aktiiviseen tilaan, niin että lähettimet, jotka tämän jälkeen valvovat ohjauskanavasignaaliväylää 20 eivät myös yritä lähettää täytepursketta seuraavan aikavälin aikana. Kuten kuviossa 4 on esitetty, ohjauskanavasignaaliväy-län vaihtamiseen aktiivisen ja ei aktiivisen tilan välillä voidaan käyttää ylösvetovastusta. Alan ammattimiehelle on kuitenkin selvää, että signaalilinjan ohjaamiseksi ylemmän ja alemman tason välillä on olemassa monia tunnettuja menetelmiä, joita voidaan käyttää esillä olevan keksinnön tämän ominaisuuden toteuttamiseen. Esillä olevan keksinnön mukaisten tukiasemien edellä selitettyjä toimintoja selitetään seuraavassa useiden esimerkkien avulla kuvioihin 5-7 liittyen.

Kuvio 5 on ajoituskaavio, joka kuvaa tavallista liikennetilaa, jossa yksi lähettimistä vastaanottaa datapaketin, joka antaa sille käskyn lähettää ohjauskanavataajuudella. Siten kuvion 5 esimerkissä lähetin 15 vastaanottaa aikavälissä datapaketin 22 lähetettäväksi seuraavassa aikavälissä. Tämä paketti 22 ilmoittaa, muiden tietojen lisäksi, että data on lähetettävä käyttämällä kantoaaltoa Cl. Vastaavasti lähetin 16 vastaanot- • · · taa paketin 24, joka ilmoittaa, että sen on lähetettävä kanto- a I » · aallolla C2 seuraavan aikavälin aikana. Lähetin 17 ei vastaan-ota pakettia tämän aikavälin aikana ja se on siten vapaa V' seuraavan aikavälin aikana. Sen sijaan lähetin 18 vastaanottaa paketin 26, joka ilmoittaa, että sen on lähetettävä ohjauskana-,·’·*; vataajuudella CO seuraavan aikavälin aikana. Kuten edellä on selitetty, pakettiin sisältyvä liikennedata voi liittyä ohjauskanavaan tai muuhun ohjauskanavataajuudelle multipleksoi- * · · tuun kanavaan. Lähettimen 18 mikroprosessori (ei esitetty) • · ohjaa ohjauskanavasignaaliväylän alempaan tilaan (tässä suoritusesimerkissä aktiiviseksi), sen jälkeen kun se on havainnut, että sille on annettu käsky lähettää ohjauskanava-)·, taajuudella. Tällöin, kuten seuraavasta ilmenee, vapaa lähetin • a 17 ei yritä lähettää täytepursketta ohj auskanavataa juudella .

10 116555

Kuvio 6 esittää toisen esimerkin toiminnasta, jossa mikään lähetin ei saa käskyä lähettää ohjauskanavataajuudella CO seuraavan aikavälin aikana. Kuten kuviosta ilmenee, lähettimet 15 ja 16 vastaanottavat paketin 28 ja vastaavasti 30 välityksellä käskyt lähettää kantoaalloilla C2 ja C3. Myöskään tässä lähetin 17 ei saa käskyä tämän aikavälin aikana ja se on vapaa seuraavan aikavälin aikana, mikäli muuta toimintaa ei esiinny. Tässä esimerkissä lähetin 18 vastaanottaa paketin 32 välityksellä käskyn lähettää kantoaallolla Cl. Ohjauskanavasignaali-väylä pysyy siten ei-aktiivisena (ylemmässä tilassa), koska mikään lähettämistä ei ole vastaanottanut käskyä lähettää ohjauskanavan kantotaajuudella.

Sen aikajakson jälkeen, jolloin käskyt vastaanotetaan seu-raavaa aikaväliä varten, vapaat lähettimet, esim. tässä esimerkissä lähetin 17, valvovat ohjauskanavasignaaliväylää 20 todetakseen onko se ei-aktiivisessa tilassa. Jos näin on, ensimmäinen lähetin, joka valvoo ohjauskanavasignaaliväylää väylän ollessa ei-aktiivisessa tilassa, valmistautuu lähettämään täytepurskeen ohjauskanavan kantotaajuudella. Tässä esimerkissä lähetin 17 havaitsee, että ohjauskanavasignaali-'**·' väylä on ei-aktiivinen (tässä esimerkissä ylemmässä tilassa) ‘.h* ja ohjaa tällöin ohjauskanavasignaliväylän aktiiviseksi (alempaan tilaan) ilmoittamaan, että ohjauskanava on varattu seuraavan aikavälin aikana.

Kuvio 7 esittää erään tavan, jolla vapaat lähettimet voidaan » ajoittaa valvomaan ohjauskanavasignaaliväylää. Vaikka yhden ·,·, vapaan lähettimen halutaan lähettävän ohjauskanavataajuudella, • * ·’.! kun mikään muu lähetin ei ole vastaanottanut käskyä lähettää * · sillä, useiden vapaiden lähettimien ei toivota tekevän näin. Siten kun jokaiselle lähettävälle yksikölle (TRU) asetetaan » * · ' ; yksilölliset aikakatkaisut 40 vain yksi vapaa lähetin suorit taa täytetoiminnan. Kuten kuviossa 7 on esitetty, jokainen lähetin, jolle on lähetetty liikenne- ja ohjausdatapaketteja, vastaanottaa ne ainakin johonkin aikaan T mennessä aikavälin aikana. Jonkin ajan kuluttua tämän jälkeen esiintyy ensimmäi 11 116555 nen lähettimen aikakatkaisu 0. Jos aikakatkaisua 0 vastaava lähetin on vapaa, tällöin tämä lähetin valvoo ohjauskanavasig-naaliväylää 20 sen tilan määräämiseksi. Kuvion 7 esimerkissä aikakatkaisuja 0 ja 1 vastaavat lähettävät yksiköt (TRU) ovat vastaanottaneet datapaketit eivätkä siten suorita aikakatkaisua valvoakseen ohjauskanavaväylää, koska ne eivät voi suorittaa täytetoimintaa seuraavan aikavälin aikana. Sen sijaan lähettävä yksikkö (TRU) 2 suorittaa aikakatkaisun, tarkastaa ohjauskanavasignaaliväylän, joka on sillä hetkellä ei-aktiivi-nen (ylemmässä tilassa), ja toteaa, että sen on suoritettava täytetoiminta. Mahdolliset muut lähettävät yksiköt (TRU), jotka tämän jälkeen valvovat ohjauskanavasignaaliväylää, havaitsevat, että toinen lähettävä yksikkö (TRU) on ohjannut sen aktiiviseksi (alempaan tilaan).

Edellä selitetyt suoritusesimerkit on tarkoitettu joka suhteessa havainnollistaviksi eikä esillä olevaa keksintöä rajoittaviksi. Esillä olevan keksinnön yksityiskohtaista toteutusta voidaan siten muuttaa monin tavoin, jotka alan ammattimies voi johtaa tästä selityksestä. Kaikkien tällaisten muutosten ja muunnosten on tarkoitus sisältyä oheisissa • · V.: patenttivaatimuksissa määriteltyyn esillä olevan keksinnön M.· piiriin ja ajatukseen.

f I

1 * * * ·

Claims (7)

12 116555

1. Tukiasema (B1-B10), johon sisältyy: piiri (11-14) datan kehittämiseksi lähetettäväksi ainakin yhdellä liikennekanavalla aikavälin aikana, ja useita lähettimiä (15-18), joista jokainen on kykenevä vastaanottamaan dataa mainitulta piiriltä (11-14) lähetettäväksi eri taajuuksilla (C0-C3) seuraavan aikavälin aikana, tunnettu siitä, että tukiasemaan edelleen sisältyy ohjauskanavasignaaliväylä (20), joka on kytketty jokaiseen mainituista useista lähettimistä (15-18) siten, että jokainen useista lähettimistä (15-18), vastaanottaessaan ohjauskanavataajuudella (CO) lähetettävää dataa, on kykenevä ohjaamaan ohjauskanavasignaaliväylän (20) ilmoittamaan, että ohjauskanavataajuuden (CO) seuraavalle aikavälille on tulossa lähetystä; ja että jokainen useista lähettimistä (15-18) on sovitettu valvomaan ohjauskanavasignaaliväylää (20), kun lähetin (15-18) ei vastaanota lähetettävää dataa, ja varmistamaan, että ohjaus-kanavataajuudella (CO) lähetetään mainitun seuraavan aikavälin aikana ohjauskanavasignaaliväylän (20) valvonnan tuloksesta riippuen. * i · » I ’’· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, tunnettu * , siitä, että jokainen useista lähettimistä (15-18) sisältää > t » prosessorin mainitun ohjauskanavasignaaliväylän (20) valvomiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tukiasema, tunnettu •· siitä, että mainittu prosessori kykenee ohjaamaan mainitun ohjauskanavasignaaliväylän (20) ilmoittamaan, että mainittu ohjauskanava on varattu, jos asianomaiselta signaalinkäsittely-yksiköltä (11-14) vastaanotettu data on tarkoitettu lähe- ’ tettäväksi mainitulla ohjauskanavataajuudella (CO).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen tukiasema, tun nettu siitä, että jokaisella useista lähettimistä (15-18) 13 1 1 6555 on yksilöllinen aikakatkaisujakso (40), jonka aikana jokainen lähetin, joka ei vastaanota lähetettävää dataa, valvoo ohjaus-kanava signaali väylää (20) .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että lähetin, joka ei vastaanota lähetettävää dataa ja havaitsee, että ohjauskanava ei ole varattu, valmistautuu lähettämään täytedataa mainitun seuraavan aikavälin aikana ja ohjaa mainitun ohjauskanavasignaaliväylän (20) ilmoittamaan, että ohjauskanava on varattu.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että siihen sisältyy ohjauskanavataajuudelle (CO) sovitettu lähetin.

7. Menetelmä lähetyksen varmistamiseksi ohjauskanavataajuuden (CO) jokaisessa aikavälissä, tunnettu siitä, että siihen sisältyy vaiheet, joissa: määritetään jokaiselle useista lähettimistä (15-18), liittyykö data, joka on vastaanotettu lähetettäväksi seuraavan aikavälin aikana, ohjauskanavataajuuteen (CO), V; - jos jokin lähettimistä (15-18) on vastaanottanut ohjaus- kanavataajuuteen (CO) liittyvää dataa, ohjataan ohjauskanava- » · signaaliväylää (20) , - valvotaan ohjauskanavasignaaliväylää (20) ainakin yhdellä lähettimistä (15-18), joka ei vastaanottanut seuraavan aikavälin aikana lähetettävää dataa, ja lähetetään mainitulla ainakin yhdellä useista lähettimistä (15-18), joka ei vastaanottanut seuraavan aikavälin aikana ;· lähetettävää dataa, mainitun valvontavaiheen tuloksen perus teella täytepurske mainitun seuraavan aikavälin aikana. 116555 14