FI116350B - Menetelmä, laite ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen - Google Patents
Menetelmä, laite ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen Download PDFInfo
- Publication number
- FI116350B FI116350B FI20030051A FI20030051A FI116350B FI 116350 B FI116350 B FI 116350B FI 20030051 A FI20030051 A FI 20030051A FI 20030051 A FI20030051 A FI 20030051A FI 116350 B FI116350 B FI 116350B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- image
- data
- encoding
- amount
- needed
- Prior art date
Links
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/10—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding
- H04N19/102—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the element, parameter or selection affected or controlled by the adaptive coding
- H04N19/115—Selection of the code volume for a coding unit prior to coding
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/10—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding
- H04N19/134—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the element, parameter or criterion affecting or controlling the adaptive coding
- H04N19/146—Data rate or code amount at the encoder output
- H04N19/152—Data rate or code amount at the encoder output by measuring the fullness of the transmission buffer
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/10—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding
- H04N19/169—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the coding unit, i.e. the structural portion or semantic portion of the video signal being the object or the subject of the adaptive coding
- H04N19/17—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the coding unit, i.e. the structural portion or semantic portion of the video signal being the object or the subject of the adaptive coding the unit being an image region, e.g. an object
- H04N19/172—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the coding unit, i.e. the structural portion or semantic portion of the video signal being the object or the subject of the adaptive coding the unit being an image region, e.g. an object the region being a picture, frame or field
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/10—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding
- H04N19/189—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the adaptation method, adaptation tool or adaptation type used for the adaptive coding
- H04N19/192—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the adaptation method, adaptation tool or adaptation type used for the adaptive coding the adaptation method, adaptation tool or adaptation type being iterative or recursive
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/60—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using transform coding
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Multimedia (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Compression Or Coding Systems Of Tv Signals (AREA)
- Compression, Expansion, Code Conversion, And Decoders (AREA)
Description
116350
Menetelmä, laite ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen
Ala
Keksinnön kohteina ovat menetelmä digitaalisen kuvan koodaami-5 seen, laite digitaalisen kuvan koodaamiseen, ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen.
Tausta
Digitaalisen kuvan, joko yksittäisen kuvan tai peräkkäisten kuvien, koodaamiseen tunnetaan lukuisia erilaisia tekniikoita. Näistä voidaan mainita 10 esimerkiksi erilaisten standardien mukaiset tekniikat, esimerkiksi JPEG (Joint Photographic Experts Group) ja MPEG (Moving Picture Experts Group) eri versioineen ja muunnelmineen.
Tunnetun tekniikan mukaisilla ratkaisuilla koodatussa kuvassa alkaa esiintyä erilaisia häiriöitä, erityisesti lohkottumista, kun koodauksella aikaan-15 saatavan pakkauksen tiheys kasvaa tarpeeksi suureksi. Lohkottuminen näkyy kuvassa yleensä ns. kvantisointineliöinä. Siten on suuri tarve saada entistä parempia koodausmenetelmiä, joissa kuvan laatu pysyy hyvänä suurillakin pakkaustiheyksillä.
Lyhyt selostus 20 Keksinnön tavoitteena on tarjota parannettu menetelmä digitaalisen :,· · kuvan koodaamiseen, parannettu laite digitaalisen kuvan koodaamiseen ja : parannettu tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen.
Keksinnön eräänä puolena esitetään menetelmä digitaalisen kuvan koodaamiseen. Menetelmässä, kunnes koodattu kuva mahtuu haluttuun data- .·*·. 25 määrään, toistetaan seuraavat askeleet: suoritetaan kuvan koodaus koodatuk- • · si kuvaksi, joka koodaus sisältää häviöllisen pakkauksen aiheuttavan kvan-. . tisoinnin; suoritetaan koodatun kuvan dekoodaus kuvaksi, joka dekoodaus si- sältää käänteiskvantisoinnin; ja kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman pakka-’ ·; · ‘ uksen häviöllisyyttä.
:Y: 30 Keksinnön eräänä puolena esitetään laite digitaalisen kuvan koo- daamiseen. Laite käsittää kooderin kuvan koodaamiseksi koodatuksi kuvaksi, joka kooderi sisältää kvantisoijan, jolla suoritetaan häviöllisen pakkauksen ai-*·:·* heuttava kvantisointi, dekooderin koodatun kuvan dekoodaamiseksi kuvaksi, ' * joka dekooderi sisältää käänteiskvantisoinnin suorittamiseksi käänteiskvanti- 116350 2 soijan, kooderista on takaisinkytkentä dekooderin kautta kooderiin, ja laite on konfiguroitu toistamaan koodaamista kunnes koodattu kuva mahtuu haluttuun datamäärään siten, että suoritetaan kooderilla kuvan koodaus koodatuksi kuvaksi, suoritetaan dekooderilla koodatun kuvan dekoodaus kuvaksi, ja kasvate-5 taan kunkin takaisinkytkennän yhteydessä kvantisoijassa kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä.
Keksinnön eräänä puolena esitetään tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen. Tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritettavat komennot, jotka aiheuttavat tietokoneen, kunnes koodattu kuva 10 mahtuu haluttuun datamäärään, toistamaan seuraavat askeleet: suoritetaan kuvan koodaus koodatuksi kuvaksi, joka koodaus sisältää häviöllisen pakkauksen aiheuttavan kvantisoinnin; suoritetaan koodatun kuvan dekoodaus kuvaksi, joka dekoodaus sisältää käänteiskvantisoinnin; ja kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä.
15 Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä pa tenttivaatimuksissa.
Keksintö perustuu siihen, että kuvaa ei koodata yhdellä koodausker-ralla käyttäen tarvittavan suuruista kvantisointia lopulliseen muotoon, vaan koodauskertoja on useita. Koodauskertojen välillä suoritetaan dekoodaus ja 20 kasvatetaan seuraavalla koodauskerralla käytettävän kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä.
Keksinnön mukaisella menettelyllä saavutetaan useita etuja. Menet- : telyllä voidaan pakata kuva paljon suuremmalla pakkaustiheydellä kuin tunnet- tuja koodausmenetelmiä käytettäessä ilman että kuvan laatu huononee olen- ;;; 25 naisesti. Erityisesti lohkottuminen vähenee merkittävästi kuvattua menettelyä käytettäessä. Menettely tavallaan korvaa lohkottumisen asteittaisella kuvan • ·’ samentumisella. Hieman sameaa kuvaa on kuitenkin huomattavasti miellyttä- vämpi katsella kuin selvästi lohkottunutta kuvaa, erityisesti pienestä näytöstä, esimerkiksi radiojärjestelmän tilaajapäätelaitteen näytöstä. Erittäin suuri etu on 30 se, että menettelyn mukaisesti koodattu kuva voidaan dekoodata tavallisella dekooderilla, johon menettely ei siis edellytä mitään muutoksia. Dekooderin ei tarvitse edes tietää, että koodattu kuva on koodattu käyttäen menettelyn mu- ’;’; ’ kaista uudenlaista koodausta.
» *
Kuvioluettelo ) V t ..: 35 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa 116350 3 kuvio 1 on yksinkertaistettu lohkokaavio esittäen laitetta digitaalisen kuvan koodaamiseen; kuviot 2 ja 3 esittävät esimerkkejä digitaalisen kuvan koodaamislait-teen käytöstä; ja 5 kuvio 4 on vuokaavio havainnollistaen menetelmää digitaalisen ku van koodaamiseen.
Suoritusmuotojen kuvaus
Kuvioon 1 viitaten selostetaan laitetta 132 digitaalisen kuvan koodaamiseen. Laitteella 132 voidaan koodata yksittäisiä digitaalisia kuvia, mutta 10 myös peräkkäisiä digitaalisia kuvia, jotka muodostavat liikkuvan kuvan. Kuvaus on pelkistetty, sillä alan ammattilaiselle digitaalisen kuvan koodaus on hyvin tunnettua standardien ja oppikirjojen perusteella. Esimerkiksi JPEG-standardiin voi tutustua JPEG-organisaation kotisivuilla (tätä kirjoitettaessa osoitteessa http://www.jpeg.org/), ja MPEG-standardiin MPEG-organisaation kotisivuilla 15 (tätä kirjoitettaessa osoitteessa http://mpeg.telecomitalialab.com/). Lisäksi MPEG4-standardin mukaisesta kooderista ja sen toteutuksesta saa lisätietoa tähän viitteeksi otettavasta patentista US 5,760,836.
Kuva 100 voidaan muodostaa kameralla, esimerkiksi digitaalisella kameralla tai digitaalisella videokameralla. Digitaalisessa kamerassa tai video-20 kamerassa objektiivi suuntaa valon filmin sijasta kuvasensorille, josta voidaan käyttää nimitystä CCD-kenno (Charge-Coupled Device). Jokainen CCD-ken-. . non elektrodi tallentaa yhden kuvapisteen (Picture Element) eli pikselin. Tyypil- linen pikseleiden määrä yhdessä kuvassa voi vaihdella muutamista sadoista ’;;; ’ tuhansista miljooniin, jopa kymmeniin miljooniin tekniikan kehittyessä.
‘···* 25 Luonnollisesti kuva 100 on jo voitu muodostaa paljon ennen sen ! syöttämistä laitteeseen 132. Tällöin kuva 100 on voitu tallentaa jollekin muisti- välineelle, esimerkiksi VHS-videonauhurin (Video Homing System, VHS) nauhalle, DVD:lle (Digital Versatile Disc), CD-ROM:ille (Compact Disc Read-Only : Memory), tietokoneen kovalevylle, radiojärjestelmän tilaajapäätelaitteen muis- 30 tiin, tai jollekin muulle muistivälineelle, esimerkiksi muistipiirille. Kuva 100 voidaan saada myös tietoliikenneyhteyttä pitkin, esimerkiksi radiojärjestelmän ra-diorajapinnan kautta tai Internetin ylitse.
···' Kuva 100 siis tuodaan laitteeseen 132. Tällöin kytkin 102 on ohjaus- : signaalilla 134 asetettu asentoon 104, jolloin kuva 100 viedään kooderin 110 ; : 35 sisääntuloon 108. Kooderissa 110 suoritetaan kuvan 100 koodaus koodatuksi 4 1 1 6350 kuvaksi 114. Kooderi 110 sisältää kvantisoijan 112, jolla suoritetaan häviöllisen pakkauksen aiheuttava kvantisointi.
Käytettyjä kuvakokoja on monia erilaisia, esimerkiksi cif-koko on 352 x 288 pikseliä ja qcif-koko on 176 x 144 pikseliä. Tyypillisesti yksittäinen 5 kuva jaetaan tietyn kokoisiksi lohkoiksi. Lohko käsittää yleensä tietoa valoisuudesta, väristä ja sijainnista. Pakkaus (Compression) perustuu vähemmän merkityksellisen datan poistamiseen. Pakkausmenetelmät voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: spektrisen redundanssin vähentäminen, tilaredundanssin vähentäminen ja ajallisen redundanssin vähentäminen. Spektrisen redundanssin vä-10 hentämiseksi voidaan käyttää YUV-värimallia, joka perustuu siihen, että ihmisen silmä on herkempi luminanssin eli valoisuuden vaihteluille kuin krominans-sin eli värin muutoksille. YUV-mallissa on esimerkiksi yksi luminanssikompo-nentti (Y) ja kaksi krominanssikomponenttia (U,V). Luminanssilohkon koko voi olla esimerkiksi 16x16 pikseliä ja kummankin krominanssilohkon, jotka katta-15 vat saman alueen kuin luminanssilohko, koko voi olla 8x8 pikseliä. Saman alueen kattavien luminanssi- ja krominanssilohkojen yhdistelmää voidaan kutsua makrolohkoksi. Jokainen pikseli, sekä luminanssi- että krominanssilohkos-sa, voi saada arvon väliltä 0-255, eli yhden pikselin esittämiseen tarvitaan kahdeksan bittiä. Esimerkiksi luminanssipikselin arvo 0 tarkoittaa mustaa ja arvo 20 255 valkoista. Tilaredundanssin vähentämiseksi voidaan käyttää diskreetti- kosinimuunnosta (DCT). Diskreettikosinimuunnoksessa muunnetaan lohkon pikseliesitys frekvenssialueelle. Diskreettikosinimuunnos on häviötön muun-: .·. nos. Ajallista redundanssia pyritään vähentämään liikkeen kompensointi en- 3'·’ nustuksella (Motion Compensation Prediction). Peräkkäiset kuvat yleensä 25 muistuttavat toisiaan, joten sen sijaan, että kompressoitaisiin jokainen yksittäi-nen kuva, generoidaan lohkojen liikedata, jolla määritetään mihin paikkaan osa * * * : · ' edellisen kuvan alueista siirtyi seuraavassa kuvassa, ja virhekomponentit, joilla :... ‘ määritetään pakatun ja todellisen kuvan välinen virhe.
Tässä kuvauksessa ei kuitenkaan mennä tämän tarkemmin kooda- 30 uksen yksityiskohtiin, sillä kuvattava laite 132 toimii sekä yksittäisille kuville että peräkkäisille kuville, käyttäen kaikkia sellaisia tunnettuja koodaustapoja, Λ joissa suoritetaan kuvan koodauksessa häviöllisen pakkauksen aiheuttava • · · ;,; kvantisointi. Kvantisoinnilla vähennetään bittien määrää, jota käytetään eri taa- juusalueiden arvojen koodaukseen. Ihmissilmä on vähemmän herkkä korke-: : 3 35 ämmille taajuuksille, joten niitä voidaan kvantisoida enemmän. Kvantisointi voi daan toteuttaa esimerkiksi jakamalla DCT-kertoimet tietyllä kvantisointipara- 5 1163B0 metrillä, jotta vähemmän merkityksellisiä bittejä katoaa kustakin DCT-kertoi-mesta. Kvantisointiparametri voi vaihdella kullekin makrolohkolle. Mitä useammat kvantisoidut DCT-kertoimet saavat arvon nolla, sitä parempi pakkaus. Kvantisoidut DCT-kertoimet, liikevektorit ja kvantisointiparametrit koodataan 5 sitten käyttäen juoksunpituuskoodausta (Run-Length Coding) ja muuttuvamit-taista koodausta (Variable-Length Coding) kuten Huffmann-koodausta. Kvanti-sointi on koodauksen ainoa häviöllinen pakkaus (Lossy Compression) lukuunottamatta aliotantaa (Subsampling).
Laite 132 käsittää kooderin 110 lisäksi dekooderin 126 koodatun ku-10 van 114 dekoodaamiseksi kuvaksi 130. Kooderista 110 on takaisinkytkentä dekooderin 126 kautta kooderiin 110. Kytkin 116 on ohjaussignaalilla 134 ohjattu asentoon 118, jolloin koodattu kuva 114 viedään dekooderin sisääntuloon 124. Dekooderi 126 sisältää käänteiskvantisoinnin suorittamiseksi käänteiskvan-tisoijan 128. Käänteiskvantisoinnilla poistetaan kvantisoijassa suoritettu kvanti-15 sointi 112. Kvantisoinnin vaikutuksia ei kuitenkaan voida täysin poistaa käänteiskvantisoinnilla, juuri tästä aiheutuu kvantisoinnin häviöllisyys.
Ohjaussignaalilla 134 asetetaan kytkin 102 asentoon 106, jolloin de-kooderista 126 saatava kuva 130 viedään kooderin 110 sisääntuloon 108. Ohjaussignaaleilla 134 ohjataan myös kooderin 110 ja dekooderin 126 toimintaa, 20 sekä tietenkin siten myös kvantisoijan 112 ja käänteiskvantisoijan 128 toimintaa.
Laite 132 on konfiguroitu toistamaan koodaamista kunnes koodattu : kuva 114 mahtuu haluttuun datamäärään. Toistaminen suoritetaan kuvatulla * I t ’!!/ tavalla siten, että suoritetaan kooderilla 110 kuvan 100 koodaus koodatuksi 25 kuvaksi 114, suoritetaan dekooderilla 126 koodatun kuvan 114 dekoodaus ku-vaksi 130, ja kasvatetaan kunkin takaisinkytkennän yhteydessä kvantisoijassa * ·' 112 kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä. Kun koodattu kuva 114 mahtuu haluttuun datamäärään, niin kytkin 116 ohjataan ohjaussignaalilla 134 asentoon 120, jolloin laitteen ulostulosta 122 saadaan lopullinen koodattu f f: 30 kuva, joka voidaan esimerkiksi tallentaa muistivälineelle tai lähettää tiedonsiir- toyhteyttä pitkin vastaanottajalle. Laite 132 on konfiguroitu määrittelemään ha-Λ luttu datamäärä esimerkiksi koodatun kuvan 114 tallentamiseksi käytetyn tie- f; doston kokona, tai koodatun kuvan 114 siirtämiseksi käytetyn tiedonsiirtoyh- * f ‘ ’; · teyden kaistanleveytenä, tai koodatun kuvan 114 pakkaustiheytenä.
S 1 » » 116350 6 Tämän jälkeen kytkin 102 ohjataan ohjaussignaalilla 134 asentoon 104, jolloin ollaan valmiita vastaanottamaan seuraava kuva 100 prosessoitavaksi.
Haluttaessa katsoa koodattu kuva, suoritetaan sille dekoodaus so-5 pivalla dekooderilla. Koodattu kuva voidaan dekoodata tavallisella dekooderil-la, johon menettely ei siis edellytä mitään muutoksia. Dekooderin ei tarvitse edes tietää, että koodattu kuva on koodattu käyttäen menettelyn mukaista uudenlaista koodausta. Koodaus voidaan siis suorittaa millä tahansa tunnetun tekniikan mukaisella koodauksella, johon on lisätty edellä kuvattu asteittainen 10 kvantisointi, ja dekoodaus voidaan suorittaa koodausta varten tarkoitetulla normaalilla tunnetun tekniikan mukaisella dekoodauksella.
Kuvion 1 esimerkissä kuvataan pelkistetysti yksittäisen kuvan 100 koodaamiseksi tarvittava toiminta. Koodattaessa peräkkäisten kuvien muodostamaa liikkuvaa kuvaa 100 periaate on sama, mutta ajallisen redundanssin 15 vähentämiseksi tehtävä liikkeen kompensointi edellyttää viitteeksi otetun patentin US 5,760,836 kuvion 1 mukaisia muutoksia tähän perusrakenteeseen.
Kuviossa 1 kuvattua digitaalisen kuvan koodaamislaitetta voidaan käyttää kaikissa sovelluksissa, joissa voidaan käyttää tavanomaista tunnetun tekniikan mukaista koodauslaitetta. Koodauslaitteeseen voidaan myös yhdis- 20 tää dekoodauslaite, jolloin laitteesta voidaan käyttää nimitystä kuvakoodekki.
*:·*: Kuvioissa 2 ja 3 kuvataan esimerkkejä digitaalisen kuvan koodaa- j mislaitteen käytöstä.
* ; * ·
Kuviossa 2 videokuva 100 koodataan koodauslaitteella 132, ja koo- .···, dattu video 122 tallennetaan tietokantaan 200. Mediapalvelin 202 hakee tieto- • · :v, 25 kannasta 200 koodatun videon ja lähettää sen tiedonsiirtoverkon 204 välityk- sellä vastaanottajalle, jossa on dekooderi 206 vastaanotetun koodatun videon ** ·' dekoodaamiseksi ja esityslaitteisto 208 sen esittämiseksi. Esityslaitteisto 208 käsittää yleensä näytön kuvan esittämiseksi ja kaiuttimen äänen esittämiseksi •:.i : Kuviossa 2 kuvatulla tavalla voidaan esimerkiksi televisio-ohjelmia koodata ja I > i 30 lähettää televisiovastaanottimeen 208, joka sisältää dekooderin 206. Tällöin tiedonsiirtoverkko 204 voi ainakin osittain koostua kaapelitelevisioverkosta. .·>, Kuviossa 2 kuvatulla tavalla voidaan televisio-ohjelmia koodata ja lähettää myös dekooderin 206 sisältävään tilaajapäätelaitteeseen 208. Tällöin tiedon-siirtoverkko 204 koostuu ainakin osittain radiojärjestelmästä. Radiojärjestelmäl-;" ·* 35 lä suoritettava koodatun kuvan tiedonsiirto voi olla pakettikytkentäistä tai piiri kytkentäistä. Radiojärjestelmä voi olla esimerkiksi GSM (Global System for 116350 7
Mobile Communications), joka voi mahdollisesti käyttää GPRS:ää (General Packet Radio System) pakettikytkentäisen tiedonsiirron toteuttamiseen tilaaja-päätelaitteeseen. Suoritusmuodot eivät kuitenkaan rajaudu tähän esimerkkinä mainittuun radiojärjestelmään, vaan alan ammattilainen voi soveltaa opetuksia 5 myös muissa radiojärjestelmissä, jotka tukevat datan siirtoa tilaajapäätelaittee-seen, esimerkiksi UMTS:issa (Universal Mobile Telecommunications System). Kuvio 2 kuvaa myös suoritusmuotoa, jossa esimerkiksi DVDille tallennettuja video-ohjelmia, esimerkiksi elokuvia, tallennetaan tietokantaan 200 ja mediapalvelin 202 toteuttaa tällöin tiedonsiirtoverkon 204, esimerkiksi Internetin, 10 ylitse toimivan videovuokrausjärjestelmän. Vuokrattavat videot on tällöin koodattu kuvatulla tavalla, ja asiakas valitsee haluamansa elokuvan mediapalvelimelta 202, ja sitten elokuva siirretään koodatussa muodossa tiedonsiirtoverkon 204 ylitse katselijan dekooderin 206 sisältävään päätelaitteeseen 208, esimerkiksi televisioon, tietokoneeseen tai radiojärjestelmän tilaajapäätelaitteeseen.
15 Kuviossa 3 koodauslaite 132 on sijoitettu radiojärjestelmän tilaaja- päätelaitteeseen 304, esimerkiksi matkapuhelimeen, joka voi olla esimerkiksi samantyyppinen kuin digitaalisen kameran 300 sisältävä Nokia® 7650. Matkapuhelimessa on myös telekommunikaatiolaitteisto 302, eli käytännössä lähe-tinvastaanotin, jota käyttäen koodattuja kuvia voidaan siirtää radiojärjestelmän 20 204 kautta muille laitteille, jotka sisältävät dekooderin 206 ja esityslaitteiston :··: 208. Kuviossa 3 esitetty laite 304 voi olla myös tietokone digitaalisine kameroi- } neen 300 ja tiedonsiirtolaitteistoineen 302. Tiedonsiirtoverkko 204 voi tällöin . ·' \ olla esimerkiksi Internet.
. ··, Eräässä suoritusmuodossa kvantisoija 112 on konfiguroitu koodatun • « 25 kuvan laadun optimoimiseksi kasvattamaan kvantisoinnin aiheuttaman pakka-uksen häviöllisyyttä siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tar- • · vittavaa datamäärää 1/4 - 1/100 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä. Tätä suoritusmuotoa voidaan käyttää erityisesti silloin kun koodattua kuvaa ei : tarvitse reaaliaikaisesti lähettää mihinkään vaan sen koodaamiseen on riittä- :: 30 västi käytettävissä aikaa. Ajatellaan esimerkiksi, että jos alkuperäisen liikkuvan . . kuvan reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon tarvittaisiin 4 Megabittiä/sekunti, ja lopulli- nen koodattu kuva haluttaisiin siirtää esimerkiksi nopeudella 500 kilobittiä/s, niin kullakin koodauskierroksella voitaisiin tarvittavaa kaistanleveyttä vähentää esimerkiksi 100 kilobittiä/s. Näin vähennys olisi 1/40 alunperin tarvittavasta : 35 kaistanleveydestä kullakin koodauskierroksella. Koodauskierroksia tarvittaisiin siten 35. Esimerkiksi haluttaessa toteuttaa kuviossa 2 kuvattu videovuokraus- 8 116350 järjestelmä kuvan laatu voidaan optimoida etukäteen suoritettavalla koodauksella, eikä siinä haittaa, vaikka koodaus sinänsä olisi hidasta: sehän tarvitsee suorittaa vain kerran kullekin elokuvalle ennen sen tallentamista tietokantaan 200.
5 Eräässä suoritusmuodossa kvantisoija 112 on konfiguroitu koodaa misen nopeuttamiseksi kasvattamaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä koodaamisen aluksi siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/2 - 1/4 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä, ja koodaamisen lopuksi siten, että kukin koodaus vähentää kooda-10 tulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/4 - 1/100 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä. Tätä suoritusmuotoa voidaan käyttää haluttaessa siirtää kuvaa lähes reaaliaikaisesti, esimerkiksi kuvion 3 yhteydessä kuvattua digitaalisen kameran sisältävää tilaajapäätelaitetta 304 käyttäen. Esimerkiksi jos alkuperäisen liikkuvan kuvan reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon tarvittaisiin 4 Megabittiä/s, ja 15 lopullinen koodattu kuva haluttaisiin siirtää esimerkiksi nopeudella 36 kilobit-tiä/s, niin kaistanleveyden vähentäminen voitaisiin suorittaa esimerkiksi seuraavasti: 4 Megabittiä/s -> 2 Megabittiä/s -> 1 Megabittiä/s -> 500 kilobittiä/s -> 400 kilobittiä/s -> 300 kilobittiä/s -> 200 kilobittiä/s -> 100 kilobittiä/s -> 72 kilobittiä/s -> 36 kilobittiä/s. Koodauskierroksia tarvittaisiin siten yhdeksän.
20 Haluttaessa vieläkin nopeampaa koodausta voidaan kvantisoija 112 konfiguroida koodaamisen nopeuttamiseksi kasvattamaan kvantisoinnin aihe-uttaman pakkauksen häviöllisyyttä siten, että ensimmäinen koodaus vähentää : koodatulle kuvalle tarvittavan datamäärän puoleen kuvalle alunperin tarvitta- * »* : vasta datamäärästä, ja kukin seuraava koodaus puolittaa koodatulle kuvalle 25 tarvittavan datamäärän. Esimerkiksi jos alkuperäisen liikkuvan kuvan reaaliai-kaiseen tiedonsiirtoon tarvittaisiin 4096 kilobittiä/s, ja lopullinen koodattu kuva haluttaisiin siirtää esimerkiksi nopeudella 32 kilobittiä/s, niin kaistanleveyden . . vähentäminen voitaisiin suorittaa seuraavasti: 4096 kilobittiä/s -> 2048 kilobit- tiä/s -> 1024 kilobittiä/s -> 512 kilobittiä/s -> 256 kilobittiä/s -> 128 kilobittiä/s -> '··' 30 64 kilobittiä/s -> 32 kilobittiä/s. Koodauskierroksia tarvittaisiin siten seitsemän.
; Y: Sovelluksesta ja olosuhteista riippuen voidaan luonnollisesti käyttää myös muunlaisia tapoja kasvattaa kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä eri kierroksilla. Karkeimmillaan voidaan kaistanleveyden vähentä-' ·: · * minen suorittaa kolmella kierroksella: alkuperäinen kaistanleveys -> 4000-3000 35 kilobittiä/s -> 2000-1000 kilobittiä/s -> 500-200 kilobittiä/s.
116350 g
Kuvioissa 1, 2 ja 3 kuvattu laite digitaalisen kuvan koodaamiseen voidaan toteuttaa osaksi monenlaisia laitteita, se voi olla esimerkiksi digitaalisen kameran osa, digitaalisen videokameran osa, radiojärjestelmän tilaajapää-telaitteen osa, henkilökohtaisen tietokoneen osa, kannettavan tietokoneen osa, 5 tai palvelintietokoneen osa. Kaikissa näissä laitteissa voidaan ajatella olevan elektroninen digitaalinen tietokone, joka sisältää seuraavat pääosat: keskusyksikön (Central Processing Unit, CPU), työmuistin (Working Memory), ja järjes-telmäkellon (System Clock). Lisäksi tietokoneeseen voidaan kytkeä erilaisia oheislaitteita, esimerkiksi näyttö, näppäimistö, äänikortti kaiuttimineen, ja tie-10 dontallennusyksikkö. Keskusyksikkö sisältää kolme pääosaa: rekisterit, aritmeettisloogisen yksikön (ALU), ja kontrolliyksikön. Prosessoinnissa tarvittavat tietorakenteet ja ohjelmistot toteutetaan erilaisilla ohjelmointikielillä. Edellä mainittu konfigurointi voidaan toteuttaa ohjelmoimalla, eli laatimalla tarvittavan toiminnallisuuden sisältävät ohjelmistot ja tietorakenteet, mutta myös puhtaat 15 laitteistototeutukset ovat mahdollisia, esimerkiksi erillisistä logiikkakomponen-teista rakennettu piiri tai yksi tai useampi asiakaskohtainen integroitu piiri (Application-Specific Integrated Circuit, ASIC). Myös näiden eri toteutustapojen sekamuoto on mahdollinen. Alan ammattilainen huomioi toteutustavan valinnassa esimerkiksi laitteen koolle ja virrankulutukselle asetetut vaatimukset, 20 tarvittavan prosessointitehon, valmistuskustannukset sekä tuotantomäärät.
*; · : Laitteen konfiguroimiseksi tarvittava tietokoneohjelma voidaan sijoit- • taa siirtovälineelle (Carrier). Tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritetta vat komennot, jotka aiheuttavat tietokoneen, kunnes koodattu kuva mahtuu .···. haluttuun datamäärään, toistamaan: suoritetaan kuvan koodaus koodatuksi ;i’.‘ 25 kuvaksi, joka koodaus sisältää häviöllisen pakkauksen aiheuttavan kvantisoin- nin; suoritetaan koodatun kuvan dekoodaus kuvaksi, joka dekoodaus sisältää käänteiskvantisoinnin; ja kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä. Siirtoväline voi olla mikä tahansa tunnetun tekniikan mukainen : keino tietokoneohjelman jakelemiseksi asiakkaalle. Siirtoväline käsittää ainakin 30 yhden seuraavista: tietokoneen muisti, tietokoneella luettava muisti, tietoliiken-, *! *. nesignaali, tietokoneohjelman jakeluun käytettävä tiedosto.
. · · ·, Seuraavaksi kuvioon 4 viitaten selostetaan menetelmää digitaalisen kuvan koodaamiseen. Menetelmän suorittaminen aloitetaan 400:ssa.
Sitten kunnes koodattu kuva mahtuu haluttuun datamäärään toiste-35 taan: suoritetaan 402:ssa kuvan koodaus koodatuksi kuvaksi, joka koodaus sisältää häviöllisen pakkauksen aiheuttavan kvantisoinnin 404:ssä, suoritetaan 10 116350 410:ssä koodatun kuvan dekoodaus kuvaksi, joka dekoodaus sisältää kään-teiskvantisoinnin 412:ssa, ja kasvatetaan 414:ssä kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä. Tässä siis muodostuu silmukka 402-410-414, jota toistetaan kunnes 402:ssa koodauksen tuloksena saatava kuva mahtuu halut-5 tuun datamäärään. Haluttu datamäärä voidaan määritellä ennen koodauksen aloittamista, tai tarvittaessa sitä voidaan jopa dynaamisesti muuttaa. Dynaaminen muuttaminen tulee kyseeseen esimerkiksi silloin kun koodatun videokuvan siirtoon käytetyn tietoliikenneyhteyden tiedonsiirtonopeus muuttuu kesken siirron. Ohjaussignaalit 418 kuvaavat sitä, että kvantisoinnin ja käänteiskvan-10 tisoinnin välillä on määrätty suhde: tietyn suuruinen kvantisointi puretaan käyttäen saman suuruista käänteiskvantisointia.
Kuvion 4 esimerkissä silmukka toteutetaan siten, että 406:ssa testataan kuvan mahtuminen haluttuun datamäärään. Jos kuva mahtuu haluttuun datamäärään, siirrytään 408:aan, jossa testataan onko kyseessä viimeinen 15 kuva: jos kuva on viimeinen, niin siirrytään 416:een, jossa lopetetaan menetelmän suorittaminen, muutoin siirrytään 402:een, jossa aloitetaan seuraavan kuvan koodaaminen. Jos koodattu kuva ei mahdu haluttuun datamäärään, siirrytään 406:sta 410:een, jossa suoritetaan sitten dekoodaus, ja tämän jälkeen siirrytään 414:ään, jossa kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen 20 häviöllisyyttä, ja sitten siirrytään 414:stä 402:een, jossa aloitetaan seuraava •: · ·: koodauskierros. Menetelmää voidaan muunnella edellä kuvattuja suoritusmuo- j toja käyttäen. Menetelmä voidaan toteuttaa kuvioiden 1, 2 ja 3 yhteydessä ku- . ··, vatulla laitteella, mutta myös muunlainen laite voi soveltua menetelmän suorit- . ·. tamiseen, jos siinä voidaan kuvatulla tavalla säädellä kvantisoinnin aiheutta- ; ! 25 man pakkauksen häviöllisyyttä ja suorittaa dekoodaus.
Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten • · mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.
•«* · * » #
Claims (16)
1. Menetelmä digitaalisen kuvan koodaamiseen, tunnettu siitä, että kunnes koodattu kuva mahtuu haluttuun datamäärään toistetaan seuraa-vat askeleet: 5 suoritetaan (402) kuvan koodaus koodatuksi kuvaksi, joka koodaus sisältää häviöllisen pakkauksen aiheuttavan kvantisoinnin (404); suoritetaan (410) koodatun kuvan dekoodaus kuvaksi, joka dekoodaus sisältää käänteiskvantisoinnin (412); ja kasvatetaan (414) kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviölli- 10 syyttä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodatun kuvan laadun optimoimiseksi kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/4 - 1/100 kuvalle alunperin tarvittavasta da- 15 tamäärästä.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodaamisen nopeuttamiseksi kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä koodaamisen aluksi siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/2 -1/4 kuvalle alunperin tarvit- 20 tavasta datamäärästä, ja koodaamisen lopuksi siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/4 - 1/100 kuvalle alunperin : tarvittavasta datamäärästä.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, •‘.,.·’ että koodaamisen nopeuttamiseksi kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman 25 pakkauksen häviöllisyyttä siten, että ensimmäinen koodaus vähentää koodatul-le kuvalle tarvittavan datamäärän puoleen kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä, ja kukin seuraava koodaus puolittaa koodatulle kuvalle tarvittavan : datamäärän.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, T 30 että haluttu datamäärä määritellään koodatun kuvan tallentamiseksi käytetyn v.: tiedoston kokona, tai koodatun kuvan siirtämiseksi käytetyn tiedonsiirtoyhtey- den kaistanleveytenä, tai koodatun kuvan pakkaustiheytenä.
,· . 6. Laite digitaalisen kuvan koodaamiseen, joka laite käsittää kooderin (110) kuvan koodaamiseksi koodatuksi kuvaksi, joka koo- 35 deri (110) sisältää kvantisoijan (112), jolla suoritetaan häviöllisen pakkauksen aiheuttava kvantisointi, ja 116350 dekooderin (126) koodatun kuvan dekoodaamiseksi kuvaksi, joka dekooderi (126) sisältää käänteiskvantisoinnin suorittamiseksi käänteiskvan-tisoijan (128), tunnettu siitä, että 5 kooderista (110) on takaisinkytkentä dekooderin (126) kautta koode- riin (110), ja laite on konfiguroitu toistamaan koodaamista kunnes koodattu kuva mahtuu haluttuun datamäärään siten, että suoritetaan kooderilla (110) kuvan koodaus koodatuksi kuvaksi, suoritetaan dekooderilla (126) koodatun 10 kuvan dekoodaus kuvaksi, ja kasvatetaan kunkin takaisinkytkennän yhteydessä kvantisoijassa (112) kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kvantisoija (112) on konfiguroitu koodatun kuvan laadun optimoimiseksi kasvattamaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä siten, että ku- 15 kin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/4 - 1/100 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä.
8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kvantisoija (112) on konfiguroitu koodaamisen nopeuttamiseksi kasvattamaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä koodaamisen aluksi siten, 20 että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/2 -1/4 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä, ja koodaamisen lopuksi siten, ·,: j että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/4 - ; 1/100 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä.
9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ·>·. 25 kvantisoija (112) on konfiguroitu koodaamisen nopeuttamiseksi kasvattamaan .·*·. kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä siten, että ensimmäinen koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavan datamäärän puoleen kuvalle . alunperin tarvittavasta datamäärästä, ja kukin seuraava koodaus puolittaa '; ‘. * koodatulle kuvalle tarvittavan datamäärän. 4 ·
10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että V ·· laite on konfiguroitu määrittelemään haluttu datamäärä koodatun kuvan tallen- tamiseksi käytetyn tiedoston kokona, tai koodatun kuvan siirtämiseksi käytetyn \ tiedonsiirtoyhteyden kaistanleveytenä, tai koodatun kuvan pakkaustiheytenä.
11. Tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaami- : > * ♦ » 35 seen, tunnettu siitä, että tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritet- 116350 tavat komennot, jotka aiheuttavat tietokoneen, kunnes koodattu kuva mahtuu haluttuun datamäärään, toistamaan seuraavat askeleet: suoritetaan kuvan koodaus koodatuksi kuvaksi, joka koodaus sisältää häviöllisen pakkauksen aiheuttavan kvantisoinnin; 5 suoritetaan koodatun kuvan dekoodaus kuvaksi, joka dekoodaus si sältää käänteiskvantisoinnin; ja kasvatetaan kvantisoinnin aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä.
12, Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietokoneohjelma, tunnet-t u siitä, että koodatun kuvan laadun optimoimiseksi kasvatetaan kvantisoinnin 10 aiheuttaman pakkauksen häviöllisyyttä siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/4 - 1/100 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä.
13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietokoneohjelma, tunnet-t u siitä, että koodaamisen nopeuttamiseksi kasvatetaan kvantisoinnin aiheut- 15 tämän pakkauksen häviöllisyyttä koodaamisen aluksi siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/2-1/4 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä, ja koodaamisen lopuksi siten, että kukin koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavaa datamäärää 1/4-1/100 kuvalle alunperin tarvittavasta datamäärästä.
14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietokoneohjelma, tunnet- tu siitä, että koodaamisen nopeuttamiseksi kasvatetaan kvantisoinnin aiheut-:,· · tämän pakkauksen häviöllisyyttä siten, että ensimmäinen koodaus vähentää koodatulle kuvalle tarvittavan datamäärän puoleen kuvalle alunperin tarvitta-vasta datamäärästä, ja kukin seuraava koodaus puolittaa koodatulle kuvalle 25 tarvittavan datamäärän.
» « ,··. 15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietokoneohjelma, tunnet- * · tu siitä, että haluttu datamäärä määritellään koodatun kuvan tallentamiseksi , . käytetyn tiedoston kokona, tai koodatun kuvan siirtämiseksi käytetyn tiedonsiir- WV toyhteyden kaistanleveytenä, tai koodatun kuvan pakkaustiheytenä. • ·
16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietokoneohjelma, tunnet- .· Y: t u siitä, että siirtoväline käsittää ainakin yhden seuraavista: tietokoneen muis- ti, tietokoneella luettava muisti, tietoliikennesignaali, tietokoneohjelman jake- \ luun käytettävä tiedosto. * * » 14 1 1 6350
Priority Applications (5)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20030051A FI116350B (fi) | 2003-01-14 | 2003-01-14 | Menetelmä, laite ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen |
| EP04701967A EP1588566A1 (en) | 2003-01-14 | 2004-01-14 | Method, device and computer program for encoding digital image |
| US10/542,349 US20060056718A1 (en) | 2003-01-14 | 2004-01-14 | Method, device and computer program for encoding digital image |
| PCT/FI2004/000019 WO2004064404A1 (en) | 2003-01-14 | 2004-01-14 | Method, device and computer program for encoding digital image |
| NO20053814A NO20053814L (no) | 2003-01-14 | 2005-08-12 | Fremgangsmate, anordning og datamaskinprogram for koding av digitalt bilde. |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20030051A FI116350B (fi) | 2003-01-14 | 2003-01-14 | Menetelmä, laite ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen |
| FI20030051 | 2003-01-14 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20030051A0 FI20030051A0 (fi) | 2003-01-14 |
| FI20030051A FI20030051A (fi) | 2004-07-15 |
| FI116350B true FI116350B (fi) | 2005-10-31 |
Family
ID=8565321
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20030051A FI116350B (fi) | 2003-01-14 | 2003-01-14 | Menetelmä, laite ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen |
Country Status (5)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US20060056718A1 (fi) |
| EP (1) | EP1588566A1 (fi) |
| FI (1) | FI116350B (fi) |
| NO (1) | NO20053814L (fi) |
| WO (1) | WO2004064404A1 (fi) |
Family Cites Families (8)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JP3311549B2 (ja) * | 1995-08-22 | 2002-08-05 | シャープ株式会社 | 画像処理装置の変倍制御装置 |
| US5760836A (en) * | 1996-08-22 | 1998-06-02 | International Business Machines Corporation | FIFO feedback and control for digital video encoder |
| US6252905B1 (en) * | 1998-02-05 | 2001-06-26 | International Business Machines Corporation | Real-time evaluation of compressed picture quality within a digital video encoder |
| US6108382A (en) * | 1998-02-06 | 2000-08-22 | Gte Laboratories Incorporated | Method and system for transmission of video in an asynchronous transfer mode network |
| JP4099682B2 (ja) * | 1998-09-18 | 2008-06-11 | ソニー株式会社 | 画像処理装置および方法、並びに記録媒体 |
| US6643402B1 (en) * | 1999-03-23 | 2003-11-04 | Sanyo Electric Co., Ltd | Image compression device allowing rapid and highly precise encoding while suppressing code amount of image data after compression |
| US6763067B2 (en) * | 2000-10-10 | 2004-07-13 | Sarnoff Corporation | Rate control for bitstream re-encoding |
| US6701021B1 (en) * | 2000-11-22 | 2004-03-02 | Canadian Space Agency | System and method for encoding/decoding multidimensional data using successive approximation multi-stage vector quantization |
-
2003
- 2003-01-14 FI FI20030051A patent/FI116350B/fi active IP Right Grant
-
2004
- 2004-01-14 WO PCT/FI2004/000019 patent/WO2004064404A1/en active Application Filing
- 2004-01-14 US US10/542,349 patent/US20060056718A1/en not_active Abandoned
- 2004-01-14 EP EP04701967A patent/EP1588566A1/en not_active Withdrawn
-
2005
- 2005-08-12 NO NO20053814A patent/NO20053814L/no not_active Application Discontinuation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| US20060056718A1 (en) | 2006-03-16 |
| NO20053814D0 (no) | 2005-08-12 |
| EP1588566A1 (en) | 2005-10-26 |
| NO20053814L (no) | 2005-10-12 |
| WO2004064404A1 (en) | 2004-07-29 |
| FI20030051A0 (fi) | 2003-01-14 |
| FI20030051A (fi) | 2004-07-15 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| CN108028944B (zh) | 用于处理经解码视频数据的方法、系统和存储介质 | |
| JP5257447B2 (ja) | シャッター時間補償 | |
| TW278299B (fi) | ||
| KR100253931B1 (ko) | 디지탈 영상 시퀀스의 디코딩 방법 및 장치 | |
| US20040179610A1 (en) | Apparatus and method employing a configurable reference and loop filter for efficient video coding | |
| EP1542476A2 (en) | Color space coding framework | |
| US20090323819A1 (en) | Method and apparatus for temporal wavelet compression | |
| JP2011505781A (ja) | 高解像度デジタル静止画像をビデオと並行して符号化するためのａｖｃ規格の拡張 | |
| EP2088782A1 (en) | A method and a device for transcoding video | |
| US8254450B2 (en) | System and method for providing improved intra-prediction in video coding | |
| CN113613004A (zh) | 图像编码方法、装置、电子设备及存储介质 | |
| US20030123538A1 (en) | Video recording and encoding in devices with limited processing capabilities | |
| KR100845623B1 (ko) | 변환 도메인 비디오 편집 방법 및 장치 | |
| US8326060B2 (en) | Video decoding method and video decoder based on motion-vector data and transform coefficients data | |
| FI116350B (fi) | Menetelmä, laite ja tietokoneohjelma siirtovälineellä digitaalisen kuvan koodaamiseen | |
| US20050129110A1 (en) | Coding and decoding method and device | |
| US20030210744A1 (en) | Method and apparatus for decoding video bitstreams to reduced spatial resolutions | |
| Rabie et al. | PixoComp: a novel video compression scheme utilizing temporal pixograms | |
| Foessel | Motion JPEG2000 and digital cinema | |
| JP2004200760A (ja) | 画像処理方法および装置 | |
| US10721484B2 (en) | Determination of a co-located luminance sample of a color component sample, for HDR coding/decoding | |
| US20110249719A1 (en) | Video compression | |
| KR100620606B1 (ko) | 알앤디 최적화를 이용한 제이팩 영상의 양자화 테이블설계방법 | |
| Bensaid et al. | Lossy video compression using limited set of mathematical functions and reference values | |
| Singh et al. | Review of compression techniques |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 116350 Country of ref document: FI |