FI115319B - Ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite - Google Patents

Description

1 115319

Ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenotto laite Tämän keksinnön kohteena on ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite, joka muodostuu ilmanvaihdosta sekä rekuperatiivisesta ja regeneratiivisesta lämmönsiirtimestä, 5 joiden avulla ulkoilmalla kuivataan sisäilmaa hyvällä hyötysuhteella.

Sisäilman kosteuden poisto pakkasella vaatii paljon energiaa. Puutteellisesta kosteudenpoistosta kärsivät sekä ihmiset että rakennukset. Ongelmakohteista ovat esim. uimahallit, kylpylät, sauna- ja suihkutilat, eri prosessiteollisuuden kohteet, maanalaiset tilat, 10 pesulat, keittiöt, leipomot ja kosteutta runsaasti käsittelevät muutkin prosessit. Ratkaisuksi on esitetty jopa jo kertaalleen kuivatun sisäilman kierrättämistä, mutta silloin ongelmana on raittiin ilman puute, seurauksena mm. vireyden laskeminen, hiilidioksiditason nousu, pahoinvointi, kosteus- ja homeongelmat, allergiset sairaudet ja hometalot.

15 Kosteudenpoisto voi tapahtua - ilmanvaihdolla, sillä ulkoilman absoluuttinen kosteus on yleensä pienempi kuin sisäilman, - poistamalla vettä kiertoilmasta joko adsorptioperiaatteella, - taikondensoimallajäähdytyspatterilla.

20 "* * Mitä seuraavassa on ilmoitettu uimahallien kosteuden poistoa, koskee se myös muiden • · ·; kosteiden tilojen kuivausta, koska uimahallien osalta on saatavissa tutkimustietoa. Esimerkiksi ’ teoksessa Aittomäki,A., Karkiainen,S., Vehmaan-Kreula,M., Uimahallien ilmankuivatusjärjestelmän vertailu, Tampereen TKK, Energia- ja prosessitekniikka, UDK ; 25 694.97,725.74, raportti 131 »Tampere 1997, ISBN 951 -722-938-0, ISSN 1238-4747, todetaan seuraavaa sivulla 36: . ·. : - Mitä suurempi on lämmön talteenoton pinta-ala, sitä vähemmän lämpöpumppu . · · ·. pienentää lämmön kulutusta.

. ‘ . - Lämmöntalteenoton pinta-alan lisäys vähentää lämmön kulutusta enemmän kuin ,···’ 30 höyrystimen pinta-alan lisäys.

Hallin ilman tavoitekosteudella on voimakas vaikutus lämmön kulutukseen. Sen ! ! sijaan ulkoilman määrän rajoituslämpötila (-10 tai 0 °C) ei vaikuta merkittävästi.

» · » 115319 Lämpöpumpulla voidaan vähentää energiakustannuksia, mutta ero on liian pieni investointien kuolettamiseen.

Kylmissä oloissa ulkoilmalla kuivaaminen on hyvä keino, mutta silloin hukataan energiaa.

5 Toisaalta huomattava osa poistoilman lämpösisällöstä voidaan ottaa talteen lämmönsiirtimien avulla. Lämmönsiirto on sitä tehokkaampaa, mitä suurempi lämpötilaero on lämpöä luovuttavan ja vastaanottavan ilmavirran välillä. Lämpö voi siirtyä poistoilmasta ulkoilmaan suoraan ilmavirtoja erottavan levyn lävitse, jolloin kysymyksessä on suora rekuperatiivinen lämmönsiirrin. Jos lämpöä siirtävä aine varastoi lämpöä ja vuorotellen lämpenee ja jäähtyy 10 ilmavirtauksessa, on kysymyksessä regeneratiivinen, lämpöä varastoiva lämmönsiirrin. Kaikissa tilanteissa tuloilma vastaanottaa lämpöä yhtä paljon kuin poistoilma luovuttaa. Jos lämmönsiirtimessä tapahtuu vesihöyryn tiivistymistä, kuivuu poistoilma samalla. Tällöin tuloilman lämpötilan nousu on suurempi kuin poistoilman lämpötilan lasku vaikka ilmavirrat olisivat yhtä suuret.

15

Levylämmönsiirtimien (rekuperatiivinen) hyötysuhde saadaan korkeaksi suurella lämmönsiirtopinnalla. Se on parhaimmillaan n. 70 %. Mikäli poistoilma on kosteaa, se tiivistyy vedeksi lämmönsiirtopinnalla, ja pakkasella jäätyvä vesi voi tukkia ja rikkoa lämmönsiirtimen. Vahinkojen estämiseksi ilmaa voidaan lämmittää, jolloin vuosihyötysuhde laskee.

20 Lämmönsiirrin kuivattaa ilmaa vasta silloin kun sen pinnan lämpötila alittaa kastepisteen.

· ·’ Regeneratiivisten lämmönsiirtimiä voidaan sanoa olevan kahta tyyppiä: · ; ’ - pyörivä, minkä hyötysuhdetta voidaan muuttaa kiekon pyörimisnopeuden avulla, ja - virtausta vaihtava, minkä varaavan massan lämpimän ja viileän jakson pituutta > I · !.. ’ 25 muuttamalla voidaan yksinkertaisesti muuttaa hyötysuhdetta.

I I

: Regeneratiiviset lämmönsiirtimet ovat lämpötilahyötysuhteeltaan rekuperatiivisia parempia, . · ·. mutta ne puolestaan palauttavat kosteutta takaisin poistoilmasta tuloilmaan. Nyrkkisääntönä . ‘ . on: mitä parempi lämpötila-hyötysuhde sitä enemmän kosteutta palautuu. Jäätymistä voidaan ··.] 30 vähentää pienentämällä kiertonopeutta ja nopeuttamalla jaksotusta.

* r » 3 115319

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainittuja lämmönsiirtimiin liittyviä epäkohtia ja saada aikaan järjestelmä, missä sisäilmaa voidaan kylmissä ulkoilmaoloissa energiatehokkaasti kuivata ulkoilmalla ilman lämpöpumppua.

5 Mitä lämpimämpää ilma on sitä enemmän vesihöyryä se voi sisältää. Ilmassa voi kuitenkin olla tietyssä lämpötilassa vain täysin tietty suurin määrä vesihöyryä. Ilman sanotaan silloin olevan vesihöyryllä kyllästetyn. Jos ilmaan tuodaan tässä vaiheessa kosteutta lisää tai sen lämpötila laskee, ylimääräinen kosteus tiivistyy - kondensoituu - ilmasta nestepisaroina. Sitä lämpötilaa, jossa veden erottuminen ilmasta alkaa, sanotaan kastepisteeksi. Koska viilenevän ilman energia 10 ei voi hävitä, energia siirtyy kondenssipintaan lämmittäen sitä.

Tunnetussa Mollier -piirroksessa sekoitetun ilman tila on sekoitettavien ilmojen tilan yhdysjanalla. Sekoituspiste on kääntäen verrannollinen ilmojen suhteessa siten, että sekoituspiste on lähempänä suuremman massavirran pistettä. Jos lämpimän ja kostean sisäilman 15 sekä kylmän ulkoilman sekoituspiste joutuu kyllästyskäyrän oikealle puolelle, tapahtuu vesihöyryn tiivistymistä. Lämmityksessä ilman absoluuttinen kosteus pysyy muuttumattomana, mutta suhteellinen kosteus laskee. Tällöin Mollier -piirroksella liikutaan vakiokosteussuoraa pitkin ylöspäin.

20 Adsorptiopinnan lämpötilan pitää olla kastepistettä alhaisempi, jotta vesi tiivistyisi ja ilma ‘ * jäähtyisi sekä kuivuisi.

• · » ·,; Hyvän sisäilman vaatimus on, että koko ilmamäärä pitää vaihtaa yhdestä kolmeen kertaan tunnissa. Kosteissa tiloissa miellyttävän sisäilman lämpötilatavoite on 30°C eikä viileän !..' 25 korvausilman ja sisäilman lämpötilaeron ei tulisi olla suurempi kuin 12°C. Viihtyvyystekijöiden ja rakenteisiin kohdistuvien kosteusrasitusten vuoksi suhteellisen kosteuden ylärajana on : pidettävä noin 60 %. Normaaleissa uimahalleissa voidaan ilmannopeudelle käyttää arvoa 0.1 . · ·. m/s ja esim. porealtaissa 0.2 - 0.3 m/s veden ollessa 35°C.

,···. 30 Seuraavassa esimerkissä on tarkastelu eri lämpötiloissa ilman absoluuttisia kosteuspitoisuuksia , · , silloin kun ilman suhteellinen kosteus on 60 %.

4 115319 Lämpötila suht. kosteus vesihöyryn määrä vesihöyryn määrä °C % kyllästystilassa g/m3 g/m3 kuivaa ilmaa 30 60 31,7 19,02 5 18 60 15,6 9,36 0 60 4,92 2,946 -10 60 2,13 1,278

Enimmäis- ja vähimmäis-vesihöyryn määrän ero on jopa n. 15 -kertainen. Kun otetaan 10 huomioon se, että pienienkin uimahallien tilavuus on satoja kuutiometrejä, on helppo ymmärtää millaisista vesimääristä on kysymys.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon kannalta uimahalli eroaa tavanomaisista sisätiloista lähinnä siinä, että ilmaan haihtuu altaasta ja märistä pinnoista jatkuvasti suuria määriä vettä. Mikäli tätä 15 haihtunutta vettä ei poisteta, nousee sisäilman kosteus ja tietyssä vaiheessa alkaa kondensoituminen heikoimmin eristetyssä kohdassa, joka yleensä on ikkuna. Kondensoitumisen estämiseksi allastilassa pyritään yleensä pitämään pientä alipainetta, jotta kosteus ja kloori eivät siirry rakennuksen muihin osiin eivätkä seinärakenteisiin. Uimarit ovat varsin kevyesti puettuja, paljasjalkaisia ja märkiä jo ennen uintia, jolloin voimakas haihtuminen sitoo lämpöä ja olo 20 tuntuu kylmältä ellei ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus ole sopivia. Lisäksi suhteellisen '' ' ' kosteuden alentuessa kasvaa haihtuminen altaasta ja sen seurauksena allasveden lämmitystarve.

• ·*; Eri lähteiden mukaan tulisi ilman lämpötila pitää 2...3 °C allasveden lämpötilaa korkeampana.

* · · · ;* Ilmastoinnin suunnittelussa tulee huomioida myös onko kyseessä tavallinen uimahalli vai ;*. kylpylä, jossa on porealtaita ym. kosteuskuormaa lisääviä tekijöitä. Mikäli uimahallissa on ' 25 katsomo, pitää siinä yleensä olla oma ilmanjako eikä kostea ja klooripitoinen aUasilma saisi kulkeutua katsomoon. Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon käyttöolojen muuttuminen : esim. eri vuorokauden aikoina. Uimahallin käyttöaikana märän pinnan osuus on 1.5 kertaa .··. allaspinta, altaassa on 1 henkilö/4 m2 allasta ja hallissa on lisäksi yksi märkäpintainen .' . henkilö/10 m2. Entalpia- ja kosteusero sisä- ja ulkoilman välillä pyritään ilmavirtojen 30 mitoituksen kannalta saamaan mahdollisimman suureksi. Rajoittavaksi tekijäksi saattaa ,· > muodostua liian kylmän tuloilman aiheuttama veto vaara huonetilassa sekä jäätymisvaara.

5 115319

Kuten edellä on todettu, regeneratiivisten lämmönsiirtimien osalta paradoksaalista on se, että mikäli halutaan hyvä hyötysuhde ja jäätymättömyys, lämpimän/kylmän jakson pienentyessä kasvaa laitteiston poistoilmasta tuloilmaan palauttama kosteuden määrä. Kosteissa ja kuumissa ulkoilmaoloissa tästä on huomattava etu, mutta pakkasella kosteat ja lämpimät sisätilat 5 muodostavat ongelman. Hyötysuhde ja kosteuden palauttaminen ovat siis käänteisiä ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksiensa vuoksi regeneratiiviset järjestelmät eivät ole tehokkaita kosteissa sisätiloissa. Regeneratiivisessa lämmönsiirtimessä on kuitenkin ominaisuus, mitä rekuperatiivisessa ei ole. Se ei jäädy niin herkästi kuin rekuperatiivinen siirrin, oikein käytettynä ei edes kovillakaan pakkasilla. Tämän lisäksi regeneratiivisen 10 lämmönsiirtimen lämpötilahyötysuhdetta on helppo muuttaa 0:n ja maksimin välillä.

Virtausta vaihtavien regeneratiivisten lämmönsiirtimien lämpötilahyötysuhde voi parhaimmillaan pakkasellakin olla hyvä n. 88 %. Näin esim. patentin FI100133 mukaisella keksinnöllä saavutetaan mm. seuraavia etuja (testit mm. VTT/4.10.1995; RTE10406/95 ja 15 SINTEF/1982-08- 11/STF15 F 82029, 1982-05-28/150164 testien perusteella): 1) erittäin korkea lämpötilahyötysuhde (testit VTT: 87,8 %; SINTEF: 98 %). 2) Kuumissa (yli 30°C) ja kosteissa (suhteellinen kosteus yli 80 %) ulkoilmaoloissa laite jopa jäähdyttää sisäilmaa 3 - 5 °C ; ilman lisäenergiaa. 3) Oikein käytettynä lämmön talteenottokennosto ei jäädy. 4) Alhainen • liityntäteho. 5) Tasaa sisäilman suhteellisen kosteuden 38-67 %.

:’·· 20 : Keksinnön tarkoituksena on se, että regeneratiivisessa lämmönsiirtimessä ulkoilmalla ; viilennetään sisäilma. Regeneratiivista lämmönsiirrintä on ohjattu siten, ettei kennosto *. . kuitenkaan jäädy. Näin viilennetty ulkoilma ohjataan rekuperatiiviselle lämmönsiirtimelle siten, että lämpötila on vähintään plussan puolella, ettei kennosto jäädy. Rekuperatiiviselle 25 lämmönsiirtimelle sisältä tuleva kostea ja lämmin sisäilma viilenee alle kastepisteen, jolloin se kuivaa. Koska rekuperatiivinen lämmönsiirrin ei palauta kosteutta sisälle, siinä tapahtuva ilman kuivaus on käytettävissä kokonaisuudessaan hyödyksi, toisin kuin regeneratiivisessa ‘1'. lämmönsiirtimessä. Lämmennyt ulkoilma johdetaan sisätiloihin sekä kuivaamaton sisäilma on johdettu ulos.

30 *”*· Kosteuden poistoa koskevia laskelmia on erittäin vaikea tehdä, koska kuormitukseen liittyvät • « .' parametrit, kuten kosteuden siirtokertoimet ovat epävarmoja ja voivat käytännössä vaihdella 6 115319 paljonkin. Samoin kosteuden siirtoluvut regeneratiivisille lämmönsiirtimille ovat puutteellisesti tunnettuja.

Mikäli ulkoilman lämpötila on -10°C, ja sisäilman +30°C, regeneratiiviselta lämmönsiirtimeltä 5 ulos lähtevän ilman lämpötila 90 %:n hyötysuhteella on -6°C, mikä ei nonnaalisti jäädytä rekuperatiivista kennoa. Mikäli ulkolämpötila tästä vielä laskee, jäätyminen estetään huonontamalla regeneratiivisen lämmönsiirtimen hyötysuhdetta. Toisaalta kondensoitumisen aikaansaamiseksi ilman lämpötila ei saa ylittää kastepistettä.

10 Seuraavassa esitetään erään koetilanteen tuloksia: Ilman lämmön talteenottoa tapahtunut kuivausjäijestelmä vaatii tuuletusilman lämmittämiseen allashuoneen lämpötilaan 29,8 kW haihdunnan kuluttaman lämpötehon ollessa 23,8 kW eli yhteensä 53,6 kW. Keksinnön mukaisella järjestelmällä - 85 %:n regeneratiivisella lämmön talteenotolla - allashuoneen lämmittämiseen meni 4,5 kW sekä kosteuden palauttamisen vuoksi haihdunnan kuluttama 15 lämpöteho on 7,9 kW eli yhteensä 12,4 kW. Säästö 41,2 kW eli 77 % on kokonaan nettosäätöä, sillä molemmissa järjestelmissä oli sama sähkön kulutus eli vaativat saman ottotehon. Tavanomaiseen regeneratiiviseen kuivaimeen verrattuna keksinnön mukaisen jäijestelmän säästö on 73,9 %.

20 Keksinnön mukaiselle ilman vaihto-, kuivaus ja lämmön talteenottolaitteelle on tunnusomaista : se, mikä on esitetty patenttivaatimusten tunnusmerkkiosassa.

i » ·

* · I

Keksinnön yksi tärkeimmistä tuloksista on yhdistää sinänsä tunnetut rekuperatiivinen ja

? I

; \ regeneratiivinen lämmönsiirrin sellaiseksi kokonaisuudeksi, kostean sisäilman kuivaus tapahtuu ’ 25 ilmaisenergialla korkealla hyötysuhteella. Julkaisussa EP A 0922483 (B01D 53/26) on sekä rekuperatiivinen ja regeneratiivinen lämmönvaihdin, mutta siitä puuttuu ilmanvaihto, joten se _ · . vain kierrättää sisäilmaa. Juuri tämän ongelma on ratkaistu keksinnössä. Samoin julkaisuissa ,··. US A 5709736 (B01D 53 /26) ja WO A 8806261 (F24F 3/14) puuttuu mm. ilmanvaihto; . ‘ . kaikki edellä mainittujen julkaisujen laitteet on tarkoitettu pelkästään ilman kuivaukseen.

• * 30 Jäijestelmällä eliminoidaan regeneratiivisen lämmönsiirtimen kosteuden palautus sisätiloihin ; ; kuitenkaan menettämättä hyvää lämmön talteenottoa. Julkaisu FI A 895354 (F24F 12/00) käsittää vain regeneratiivisen lämmönvaihtimen ilmavirtojen lämpötilaohjauksen. Ongelmaksi 7 115319 jää edelleen ilman kuivaus pakkasella, koska laite palauttaa kosteuden sisätiloihin. Tämän ongelman keksintö ratkaisee energiatehokkaasti käyttämällä muiden ohella rekuperatiivista lämmönvaihdinta varsinaiseen kuivaukseen sen jälkeen kun sisäilman lämpö on siirretty takaisin sisälle raittiin ulkoilman mukana.

5

Keksinnön mukainen laite on yksinkertainen ja halpa, vaikka siinä on kaksi lämmönsiirrintä, mutta vain yhdet puhaltimet ja muutoinkin yksi ohjausjärjestelmä kahden sijaan. Järjestelmä on äänetön, kevyt, helppo huoltaa, luotettava eikä se sisällä vaarallisia aineita.

10 Kaikkiin näihin tunnettuihin tarkoituksiin on kehitetty eri ratkaisuja ja ne ovat sinänsä tunnettuja menetelmiä. Tämä keksintö mahdollistaa edellä mainittujen ongelmien ratkaisun yhdellä laitteella, jolloin alhaisen hankintahinnan vuoksi takaisinmaksuaika on lyhyt.

Keksinnön erilaisia sovellusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

15

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää kaaviomaisesti ilman kuivaus ja lämmön talteenottolaitetta sekä siihen järjestettyjä ilmavirtauksia.

20 Piirustusten 1 mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite muodostuu • : : rekuperatiivisesta 1 ja regeneratiivisesta 2 lämmönsiirtimestä, sisätilaan johtavista ilman tulo- 3 • : ja poistokanavista 4, ulkoilmaan johtavista tulo- 5 ja poistokanavista 6 sekä regeneratiivisesta 2 ( » : ; ’ rekuperatiiviseen 1 lämmönsiirtimeen johtavasta ilmakanavasta 7 ja rekuperatiivisesta 1 regeneratiiviseen 2 lämmönsiirtimeen johtavasta ilmakanavasta 8. Ilmavirtaukset on esitetty . * 25 nuolien avulla siten, että ulkoilma on kuvattu katkoviivalla ja sisäilma yhtenäisellä viivalla.

> »

Kylmä ulkoilma on ohjattu tukikanavasta 5 ensin regeneratiiviseen lämmönsiirtimeen 2. Tämän ; jälkeen ulkoilma on ohjattu ilmakanavan 7 kautta rekuperatiiviseen lämmönsiirtimeen 1, mistä • * » .··, ulkoilma on ohjattu lopuksi sisälle tulokanavan 3 kautta. Kuivattava sisäilma on ohjattu . poistokanavan 4 kautta rekuperatiiviseen lämmönsiirtimeen 1, minkä jälkeen se on ohjattu * f » i ./ 30 ilmakanavan 8 kautta regeneratiiviselle lämmönsiirtimelle 2. Regeneratiivisessa lämmönsiirtimessä 2 ulkoilma viilentää sisäilman, minkä jälkeen sisäilma on ohjattu ; ; poistokanavan 6 kautta ulos. Toisin sanoen sisäilma luovuttaa lämpönsä ulkoilmaan.

Regenerativiiselta 2 rekuperatiiviselle 1 lämmönsiirtimelle tulevan ulkoilman lämpötila on 8 115319 sellainen, että ulkoilma aiheuttaa rekuperatiivisessa lämmönsiirtimessä 1 sisäilman kondensoitumisen eli kuivumisen. Ulkoilman lämpötila saa olla korkeintaan sama kuin sisäilman kastepisteen lämpötila. Tällä järjestelyllä varmistetaan se, että kostea sisäilma kondensoituu, jolloin se kuivaa. Mutta ulkoilman lämpötila rekuperatiivisessa 5 lämmönsiirtimessä 1 ei saa kuitenkaan olla niin alhainen, että rekuperatiivinen lämmönsiirrin 1 jäätyy. Tarvittaessa oikea lämpötila saadaan aikaan regeneratiivisessa lämmönsiirtimessä 2 muuttamalla sen höytysuhdetta siten, että pyörivän laitteen pyörimisnopeutta sekä virtausta vaihtavan laitteen varaavan massan lämpimän ja viileän jakson pituutta on muutettu esim. termostaatin ohjaamana. Mikäli ulkoilman lämpötila on piirroksen 1 mukaisessa jäljestetyssä -10 20°C, ja sisäilman +28°C, regeneratiiviselta 2 rekuperatiiviselle lämmönsiirtimelle 1 tulevan ilman lämpötila 80 %:n hyötysuhteella on n. +18°C, mikä riittää kuivattamaan ilman, sillä +28°C ja suhteelliselta kosteudeltaan 55 % ilman kastepiste on n. 18°C:ssa, tällöin jäijestety on hyötysuhteeltaan lähes optimaalinen varmistaen raittiin sisäilman saannin. Mikäli tämä ilman kuivaus ei riitä, voidaan jäijestelmään lisätä tavanomainen jäähdytys, jolloin kuivaajana toimiva 15 höyrystin 11 on asennettu tulokanavaan 3 ja lauhdutin 10 poistokanavaan 6. Lauhdutin on voitu asentaa myös lämmittämään esim. vettä. Lämmönsiirtimissä kondensoitunut vesi on ohjattu putkea 9 pitkin viemäriin, erilliseen keräilyastiaan tai esim. uima-altaaseen. Uimahallien kyseessä ollen niissä on paljon lämmintä jätevettä mm. suihkuista. Tätä voidaan hyödyntää absorptiojäähdytyksessä, jolla voidaan korvata tavanomainen jäähdytyskompressori. Kaikki 20 kokeet ovat osoittaneet, että keksinnöllä saavutetaan erittäin korkeat hyötysuhteet, ja : ' ilmankuivaus voi tapahtua pelkästään viileällä ulkoilmalla.

' 25 > « , ·! 30

Claims (8)

9 115319

1. Ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite, joka muodostuu rekuperatiivisesta (1) ja regeneratiivisesta (2) lämmönsiirtimestä, sisätilaan johtavista ilman tulo- (3) ja poistokanavista (4), ulkoilmaan johtavista tulo- (5) ja poistokanavista (6) sekä 5 regeneratiivisesta (2) rekuperatiiviseen (1) lämmönsiirtimeen johtavasta ilmakanavasta (7) ja rekuperatiivisesta (1) regeneratiiviseen (2) lämmönsiirtimeen johtavasta ilmakanavasta (8), tunnettu siitä, että ulkoilmavirta on ohjattu ulkoilmaan johtavasta tulokanavasta (5) regeneratiivisen lämmönsiirtimen (2) kautta ilmakanavaa (7) pitkin rekuperatiiviseen lämmönsiirtimeen (1), niistä ulkoilma on ohjattu tulokanavasta (3) sisälle, sisäilma on 10 ohjattu sisätilaan johtavasta poistokanavasta (4) rekuperatiivisen lämmönsiirtimen (1) kautta ilmakanavaa (8) pitkin regeneratiiviseen lämmönsiirtimeen (2), mistä sisäilma on ohjattu poistokanavasta (6) ulos.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite, tunnettu siitä, että regeneratiiviselta (2) rekuperatiiviselle (1) lämmönsiirtimelle on ohjattu 15 ulkoilma, minkä lämpötila on niin alhainen, että sisäilma kondensoituu rekuperatiivisessa lämmönsiirtimessä (1), mutta kuitenkin niin korkea, ettei rekuperatiivinen lämmönsiirrin (1)jäädy.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite, tunnettu siitä, että pyörivän regeneratiivisen lämmönsiirtimen (2) höytysuhde on muutettu 20 kiekon pyörimisnopeutta muuttamalla, sekä virtausta vaihtavan regeneratiivisen ; lämmönsiirtimen (2) hyötysuhde on muutettu kiinteän varaavan massan lämpimän ja ! viileän jakson pituutta muuttamalla.

» , 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön •, talteenottolaite, tunnettu siitä, että regeneratiivisen lämmönsiirtimen (2) hyötysuhde on 25 ohjattu termostaatilla tai kosteusmittarilla.

.:. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön ;"': talteenottolaite, tunnettu siitä, että sisäilma on viilennetty ulkoilmalla regeneratiivisessa ; lämmönsiirtimessä (2), mikä sisäilma on johdettu rekuperatiiviseen lämmönsiirtimeen (1), ,...: missä sisäilma on kuivattu. i »

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite, tunnettu siitä, että jäähdytyslaitteen höyrystin (11) on asennettu sisätilaan johtavaan tuloilmakanavaan (3) sekä lauhdutin (10) ulkoilmaan johtavaan poistokanavaan (6) tai lauhdutin on asennettu lämmittämään esim. vettä. 10 115319

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön talteenottolaite, tunnettu siitä, että absorptio-jäähdytyslaitteen kattila on lämmitetty I suihkuvedellä tai muulla jäte- ja ilmaislämmöllä. ί

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ilman vaihto-, kuivaus- ja lämmön 5 talteenottolaite, tunnettu siitä, että rekuperatiivisessa (1) ja regeneratiivisessa (2) lämmönsiirtimessä kondensoitunut vesi on johdettu putkea (9) pitkin viemäriin, erilliseen keräilyastiaan tai esimerkiksi uima-altaaseen. 15 20 t 25 ’ . 30 " 115319