FI115268B

FI115268B - Tehonsäätö radiojärjestelmässä

Info

Publication number: FI115268B
Application number: FI20001142A
Authority: FI
Inventors: Otto-Aleksanteri Lehtinen; Kalle Passoja
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 2000-05-12
Filing date: 2000-05-12
Publication date: 2005-03-31
Also published as: CA2406658C; KR20020094045A; CA2406658A1; EP1310049B1; BRPI0110760B1; RU2260913C2; AU772392B2; EP1310049A1; CN1429435A; KR100764925B1; BR0110760A; JP3795400B2; FI20001142A; JP2003533124A; AU6035101A; ATE515836T1; MXPA02011087A; US20030100269A1; WO2001086834A1; CN1222117C

Description

115268

Tehonsäätö radiojärjestelmässä

Keksinnön ala

Keksinnön soveltamisalana ovat radiojärjestelmät ja erityisesti radiojärjestelmän tukiaseman ja tukiaseman kuuluvuusalueella sijaitsevan pää-5 telaitteen välisen radiolähetyksen tehonsäätö.

Keksinnön tausta

Tehonsäädöllä radiojärjestelmässä tarkoitetaan mahdollisuutta muuttaa radiolähetyksen lähetystehoa jonkin tietyn vaihtelualueen sisällä. Te-honsäätöä tarvitaan ensisijaisesti radiojärjestelmän tukiasemien kuuluvuusalu-10 eella sijaitsevien päätelaitteiden toisilleen aiheuttaman häiriön minimoimiseksi sekä päätelaitteiden tehonkulutuksen optimoimiseksi. Sekä radioverkon tukiaseman, että tukiaseman kuuluvuusalueella sijaitsevan päätelaitteen (terminal) lähetystehoa voidaan muuttaa. Lähetystehon muuttaminen voidaan tehdä esimerkiksi avoimen silmukan (open loop) tai suljetun silmukan (closed loop) 15 periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi koodijakoista monikäyttömenetelmää (CDMA, Code Division Multiple Access) käyttävässä UMTS (Universal Mobile Telephony System) solukkoradiojärjestelmässä TDD (Time Division Duplex) moodissa laskevaan siirtosuuntaan (downlink) käytetään suljetun silmukan menetelmää, jolloin päätelaite ilmoittaa erityisellä tehonsäätökomennolla 20 (TPC, Transmission Power Control) vastaanottamansa lähetyksen tehonmuu- < · tostarpeen. Tällöin päätelaite voi esimerkiksi ilmoittaa tukiasemalle, että seu-5!!: raavan lähetyksen tulisi tapahtua 1 dB korkeammalla tehotasolla kuin juuri t . vastaanotettu lähetys. Nousevaan siirtosuuntaan UMTS:n TDD:ssä käytetään avoimen silmukan tehonsäätöperiaatetta, jolloin vastaanottaja eli päätelaite » · 25 tietää lähetystehon, jolla tukiasema on lähetyksen lähettänyt ja mitattuaan vas-'* ** taanottotehon, voi päätellä radiotiellä tapahtuneen vaimennuksen ja näin ollen voi sovittaa oman lähetystehonsa vastaanottotehon perusteella hyödyntäen ·* linkin resiprookkisuutta.

Radioverkoissa, kuten matkaviestinverkoissa siirrettävät palvelut, 30 vaativat radiolähetykseltä erilaisia laatuominaisuuksia. Esimerkiksi puheen vä-; litys ei vaadi paljon kaistanleveyttä mutta on herkkä lähetyksen viiveominai- suuksille. Videokuva puolestaan vaatii runsaasti kaistanleveyttä, mutta lähe-.. tyksen laatu ei suhtaudu yhtä kriittisesti lähetyksen viiveeseen kuin puheen ta- ; ,· pauksessa. Kaistanleveyden allokointi tapahtuu esimerkiksi UMTS:n TDD- 35 moodissa siten, että käyttäjälle allokoidaan tiedonsiirtokapasiteettia useista lä- 115268 2 hetyskehyksen aikaväleistä. Tunnetun tekniikan mukaisessa ratkaisussa lähetysteho laskevaan siirtosuuntaan on sama kaikille käyttäjän tiedonsiirtoresurs-seille yhden kehyksen sisällä.

On näin selvää, että tunnettuun tekniikkaan sisältyy haittoja. Laske-5 vaan siirtosuuntaan tapahtuva radiolähetys ei ota huomioon lähetyksen erilaisia laatutarpeita lähetyksen tapahtuessa kaikissa käyttäjän aikaväleissä samalla lähetysteholla. Tunnettu tekniikka ei niinikään ota huomioon käyttäjien määrää tai palvelujen vaihtelua aikaväleissä.

Keksinnön lyhyt selostus 10 Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu menetelmä tehon- säädön suorittamiseksi radiojärjestelmässä. Tämä saavutetaan seuraavaksi esitettävällä menetelmällä tehonsäädön suorittamiseksi radiojärjestelmässä. Menetelmässä lähetetään radiojärjestelmän verkko-osan ja verkko-osan kuuluvuusalueella sijaitsevien päätelaitteiden välinen radiolähetys kehyksissä, jonka 15 kehyksen määrittelemistä aikaväleistä päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa laskevaan siirtosuuntaan ainakin kahdessa aikavälissä. Menetelmässä muodostetaan päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetysteho aikavälikohtai-sesti siten, että kussakin aikavälissä päätelaitteelle suuntautuvan radiolähetyksen lähetystehon ja muille päätelaitteille samassa aikavälissä suuntautuvien 20 lähetysten aiheuttaman häiriötehon tehosuhde ylittää aikavälissä tehosuhteelle !.’·· asetetun kynnysarvon.

·; Keksinnön kohteena on myös radiojärjestelmän verkko-osa, joka on ·:*; sovitettu lähettämään radioliikenne verkko-osan kuuluvuusalueella sijaitseville päätelaitteille kehyksissä, jonka kehyksen määrittelemistä aikaväleistä verkko-·. 25 osa on sovitettu allokoimaan tietylle päätelaitteelle lähetystehoa laskevaan siir- tosuuntaan ainakin kahdessa aikavälissä. Verkko-osa on sovitettu muodostamaan päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetystehon aikavälikohtaisesti siten, että kussakin aikavälissä päätelaitteelle suuntautuvan radiolähetyksen j lähetysteho ja muille päätelaitteille samassa aikavälissä suuntautuvien lähe- 30 tysten aiheuttaman häiriötehon tehosuhde on suurempi kuin aikavälissä teho- : suhteelle etukäteen asetettu kynnysarvo.

. Radiojärjestelmä, käsittäen verkko-osan ja verkko-osaan radioyh teydessä olevan yhden tai useamman päätelaitteen, joiden verkko-osan ja päätelaitteen välisellä radioyhteydellä radioliikenne lähetetään kehyksissä, jon- » i 35 ka kehyksen määrittelemistä aikaväleistä verkko-osa on sovitettu allokoimaan tietylle päätelaitteelle lähetystehoa laskevaan siirtosuuntaan ainakin kahdessa 115268 3 aikavälissä. Verkko-osa on sovitettu muodostamaan päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetystehon aikavälikohtaisesti siten, että kussakin aikavälissä päätelaitteelle suuntautuvan radiolähetyksen lähetystehoja muille päätelaitteille samassa aikavälissä suuntautuvien lähetysten aiheuttaman häiriötehon 5 tehosuhde on suurempi kuin aikavälissä tehosuhteelle etukäteen asetettu kynnysarvo.

Keksinnön kohteena on myös tietokoneohjelmistotuote tehonsää-dön suorittamiseksi radiojärjestelmässä, joka ohjelmistotuote käsittää ohjel-mistorutiinin lähettää radiojärjestelmän verkko-osan ja verkko-osan kuuluvuus-10 alueella sijaitsevien päätelaitteiden välinen radiolähetys kehyksissä, jonka kehyksen määrittelemistä aikaväleistä päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa laskevaan siirtosuuntaan ainakin kahdessa aikavälissä. Ohjelmistotuote käsittää ohjelmistorutiinin muodostaa mainitulle päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetysteho aikavälikohtaisesti siten, että kussakin aikavälissä pääte-15 laitteelle suuntautuvan radiolähetyksen lähetystehon ja muille päätelaitteille samassa aikavälissä suuntautuvien lähetysten aiheuttaman häiriötehon teho-suhde ylittää aikavälissä tehosuhteelle asetetun kynnysarvon.

Keksinnön kohteena on siis menetelmä ja laitteisto tehonsäädön suorittamiseksi radiojärjestelmässä. Edullisesti radiojärjestelmällä tarkoitetaan 20 keksinnön selostuksen yhteydessä matkaviestinverkkoa vaikkakaan keksintö ei ole siihen rajoittunut. Menetelmässä säädetään radiojärjestelmän verkko-'i osan ja verkko-osan kuuluvuusalueella sijaitsevien päätelaitteiden laskevan ..li* siirtosuunnan eli verkko-osalta päätelaitteille suuntautuvan lähetyksen lähetys- " tehoa. Verkko-osalla tarkoitetaan keksinnön selostuksen yhteydessä kokonai- ; i 25 suutta, joka muodostuu yhdestä tai useammasta tukiasemasta ja/tai yhdestä tai useammasta tukiasemaa ohjaavasta tukiasemaohjaimesta. Päätelaite on .* *. edullisesti matkapuhelin mutta voi olla myös jokin muu radiovastaanotin-ja/tai -lähetinominaisuuksilla varustettu laite, kuten esimerkiksi tietokone, kodinkone . tai muu vastaava. Päätelaitteella tarkoitetaan esimerkiksi UMTS:n yhteydessä ;;; 30 laitetta, joka sisältää sekä TE (Terminal Equipment), että UE (User Equip- ’ ; * * ment) funktionaalisuudet.

:'.i Keksintö liittyy radiojärjestelmiin, joissa laskevaan siirtosuuntaan on , i allokoitavissa kullekin päätelaitteelle ainakin kaksi tiedonsiirtoresurssia aikaja- koisesti. Edullisesti keksinnön kohteena oleva radiojärjestelmä on koodijakois-, 35 ta (CDMA) ja aikajakoisia (TDMA) monikäyttömenetelmää käyttävä hybridijär- jestelmä, jolloin tiedonsiirtoresurssilla tarkoitetaan aikavälin ja hajotuskoodin 4

11526S

kombinaatiota. Edelleen, keksintöä sovelletaan edullisesti aikajakodupleksia (TDD) käyttävässä radiojärjestelmässä siihen kuitenkaan rajoittumatta, vaan keksintöä voidaan soveltaa myös taajuusjakodupleksia (FDD) käyttävässä radiojärjestelmässä, kun siinä on TDMA tyyppisiä ominaisuuksia, eli että resurs-5 seja allokoidaan aikajakoisesti tai epäjatkuvasti.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa radioliikenne päätelaitteelle lähetetään kehyksissä, jonka kehyksen määrittelemistä aikaväleistä päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa ainakin kahdessa aikavälissä.

Tukiasemassa on ennen lähetystä muodostettu kynnysarvo yhteyden laadulle 10 aikaväli- ja päätelaitekohtaisesti. Laatu määritellään esimerkiksi tehosuhteena Pw/Pj, jossa Pw tarkoittaa käyttäjälle osoitetun lähetyksen lähetystehoa aikavälissä ja Pi tarkoittaa muille käyttäjille osoitettujen lähetysten lähetystehoa kyseisessä aikavälissä. Tehosuhteelle voidaan esimerkiksi asettaa kynnysarvo 0,10, jolloin päätelaitteelle suunnatun lähetyksen teho Pw on 1/10 koko aikavä-15 Iin lähetystehosta. Kynnysarvon asetukseen vaikuttaa keksinnön eräässä suoritusmuodossa aikavälissä lähetettävä palvelu, esimerkiksi siten, että datalähe-tyksellä kynnysarvo on korkeampi kuin videokuvalla. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa kynnysarvon määrittämiseen vaikuttaa päätelaitteen palveluluokka. Tällöin esimerkiksi päätelaitetilaajalle, joka haluaa tulla sijoitet-20 tavaksi korkeampaan palveluluokkaan, asetetaan korkeammat kynnysarvot lähetysteholle aikavälissä. Ennen kehyksen lähettämistä tukiasema suorittaa ke-hyksen lähetystehojen tasauksen kehykseen ajastetun eli skeduloidun liiken-teen pohjalta. Skeduloidun liikenteen perusteella tukiasema tasaa päätelaitteil-le suuntautuvan lähetyksen lähetystehon sellaiseksi, että kynnysarvo päätelait-·;; 25 teelle aikavälissä täyttyy. Edellä kuvattu tehotasokynnysarvo yhdessä skedu- loidun liikenteen arvioiden kanssa on tärkeä työkalu siinä, kun radioverkko ar- * ? * .* *. vioi sitä, voidaanko yhteyttä haluaville uusille päätelaitteille tarjota näiden halu amia palveluja.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa skeduloidun lii- - > » ’,,; 30 kenteen arvioiden lisäksi tukiasemassa käytetään lähetystehon määrittämises- ’ sä hyväksi päätelaitteelta saatua informaatiota, kuten esimerkiksi tehonsäätö- ; komentoja ja mittausraportteja yhteyden laatuun liittyen. Tehonsäätökomen- ·· non avulla toteutettu laskevan siirtosuunnan suljettu tehonsäätösilmukka to teutetaan keksinnön eräässä suoritusmuodossa siten, että päätelaite mittaa [ 35 signaalihäiriösuhteen yhdessä sellaisessa aikavälissä, jossa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa ja lähettää tukiasemalle tehonsäätökomennon nouse- 115268 5 van siirtosuunnan lähetyksessä mikäli tehonmuutostarve on olemassa. Tehon-muutostarve voidaan määrittää esimerkiksi vertaamalla päätelaitteessa sig-naalihäiriösuhdetta signaalihäiriösuhteen kynnysarvoon, joka saadaan esimeriksi tukiasemalta yhteyden pystytysvaiheessa tai muodostetaan päätelaittees-5 sa. Keksinnön kannalta on olennaista, että päätelaitteelta saatua ja yhteen aikaväliin liittyvää tehonsäätökomentoa käytetään tukiasemassa hyväksi tehon-säädössä kaikissa niissä aikaväleissä, joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa. Tällöin yhden tehonsäätökomennon avulla pystytään käsittelemään laskevaan siirtosuuntaan useita ja eri aikaväleissä olevia resursseja. Keksin-10 non eräässä suoritusmuodossa aikaväli, jossa mittaukset päätelaitteessa tehdään, on kehyksen viimeinen sellainen aikaväli, jossa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa. Aikaväli, jossa mittaukset tehdään, voidaan myös signaloi-da tukiasemalta päätelaitteelle yhteyden pystytysvaiheessa. Tehonsäätöä tukiasemassa voidaan edelleen tehdä päätelaitteen lähettämien mittausraporttien 15 perusteella. Mittausraportti sisältää eräässä suoritusmuodossa edellisen kehyksen kaikkien aikavälien signaalihäiriösuhteen mittaustulokset.

Keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja radioverkon häiriöiden vähentämisessä, kun kunkin aikavälin lähetysteho asetetaan erikseen eikä kaikkiin aikaväleihin ole tällöin välttämättä tarvetta lähettää samalla tehotasol-20 la.

: ’ .: Kuvioiden lyhyt selostus t_ i* Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- • *: teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää matkaviestinverkkoa, » » 25 Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä sovellus- ’ muotoa menetelmäkaaviona, • *

Kuvio 3 esittää tiedonsiirtokehyksen erästä rakennekuvaa, , Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä suoritus- > » ; muotoa, 30 Kuvio 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista tu- ·,; kiasemaa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus ·* Keksintöä selostetaan seuraavaksi edullisten suoritusmuotojen \ avulla viitaten oheisiin kuvioihin 1-5. Selostus pohjautuu suorasekvenssiteknii- 35 kalla (direct sequence) toteutettuun laajakaistaiseen, koodijakoista monikäyttö- 6 1 1 5268 menetelmää käyttävään UMTS-järjestelmään, keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta. Keksintöä voidaan myös edullisesti käyttää muissa radiojärjestelmissä, jotka käyttävät esimerkiksi aika- ja koodijakoisten monikäyttömenetelmien (TDMA/CDMA) yhdistelmää. Keksinnön selostus perustuu UMTS:n 5 maanpäällisen radioverkon UTRAN:in TDD-moodiin, jossa operoidaan yhdellä taajuuskaistalla, jossa nouseva ja laskeva siirtosuunta hyödyntävät samaa radiotaajuutta mutta eri aikavälejä kyseisellä taajuusalueella. Keksinnön käyttäminen on mahdollista myös FDD:tä käyttävissä järjestelmissä, jossa nousevalle ja laskevalle siirtosuunnalle on määritelty eri taajuusalueet. Seuraavassa se-10 lostuksessa termillä tukiasema tarkoitetaan yhden tai useamman tukiaseman ja/tai yhden tai useamman tukiasemaohjaimen muodostamaa kokonaisuutta.

Kuvassa 1 on esitetty karkealla tasolla kuvaus matkaviestinjärjestelmästä eli solukkoradiojärjestelmästä, joka käsittää tukiasemia 100A-100D. Tukiaseman kuuluvuusaluetta kutsutaan soluksi, jotka kuviossa on merkitty C1-15 C4 vastaten tukiasemia 100A-100D. Solut voivat olla limittäisiä ulottuen toistensa päälle, kuten kuviossa esimerkiksi solulla C2 on osittaista päällekkäisyyttä solujen C1 ja C3 kanssa. Kunkin solun C1-C4 alueelle on kuviossa kuvattu yksi tai useampi vastaanotin 102A-102F, jotka vastaanottimet ovat esimerkiksi matkapuhelimia mutta voivat olla muitakin laitteistoja, jotka on varus-20 tettu radiovastaanotin- ja/tai -lähetinominaisuuksilla ja TE/UE-funktionaalisuu-della. Koodijakoista monikäyttömenetelmää (CDMA, Code Division Multiple *· '·: Access) käyttävässä radioverkossa, kuten esimerkiksi matkaviestinverkossa kaikki käyttäjät käyttävät samaa taajuuskaistaa (frequency band) samanaikai-sesti. Käyttäjät erotetaan toisistaan hajotuskoodin (spreading code) perusteel-;"i 25 la, jolla hajotuskoodilla käyttäjän lähettämä informaatio kerrotaan. Tällöin infor-! maatio kuten esimerkiksi puheen sisältävä bittivirta leviää laajalle taajuuskais- talle. Käytettävien hajotuskoodien bittinopeudet ovat huomattavasti suurempia kuin lähetettävän datavirran ollen esimerkiksi 4, 8 tai 16. Käyttäjien hajotus-koodit pyritään valitsemaan ortogonaalisesti, jolloin ne eivät korreloi keske-30 nään. Käytännössä hajotuskoodit eivät ole keskenään täysin ortogonaalisia, ; *' joten käyttäjät aiheuttavat häiriötä toistensa lähetykselle. Häiriötä aiheutuu esi- 1. j merkiksi samassa aikavälissä liikennöiville käyttäjille, jotka sijaitsevat samassa *: solussa tai naapurisoluissa. Häiriöitä saattaa aiheutua myös viereisessä aika välissä liikennöivän lähetykselle. Kuviossa 1, solussa C4 olevat vastaanottimet ' 35 102D-102F häiritsevät toisiaan ja lisäksi kokevat häiriöitä muiden solujen C1- C3 alueilla sijaitsevista päätelaitteista 102A-102C. Häiriötä päätelaitteiden 115268 7 102A-102F välille syntyy lisäksi siitä, että kunkin päätelaitteen lähettämä signaali etenee useaa eri polkua pitkin vastaanottimeen. Tämä niin kutsuttu moni-tie-eteneminen (multipath propagation) aiheuttaa sen, että käyttäjäsignaali saapuu vastaanottimeen useana eri tavalla viivästyneenä signaalikomponentti-5 na aiheuttaen häiriötä muille käyttäjille.

Kuviossa 1 solussa C1 on kuvattu päätelaitteen 102A ja tukiaseman 100A välinen kaksisuuntainen radioyhteys 104A-106A. Päätelaitteelta 102A tukiasemalle 100A suuntautuvaa lähetystä kutsutaan nousevaksi siirtosuunnaksi (uplink) 104Aja tukiasemalta 100A päätelaitteelle 102A suuntautuvaa lä-10 hetystä laskevaksi siirtosuunnaksi (downlink) 106A. Päätelaitteiden 102A-102F ja tukiasemien 100A-100D radiolähetyksen tehonsäätö on UMTS:n TDD-moo-dissa toteutettu laskevaan siirtosuuntaan suljettua silmukkaa (closed loop) käyttäen ja nousevaan siirtosuuntaan avointa silmukkaan (open loop) käyttäen. Suljetun silmukan tehonsäädöllä laskevaan siirtosuuntaan tarkoitetaan siis tä, että päätelaite 102A lähettää tukiasemalle tehonsäätökomennon, jonka perusteella tukiasema 100A sovittaa tulevaa lähetystään päätelaitteelle 102A. Avoimen silmukan tehonsäädöllä nousevaan siirtosuuntaan puolestaan tarkoitetaan sitä, että päätelaite 102A mittaa tukiasemalta 100A vastaanotetun lähetyksen lähetystehon, päättelee vastaanottotehon perusteella etenemistiehävi-20 kin (propagation loss) ja säätää näillä perusteilla nousevaan siirtosuuntaan ta- . . pahtuvan lähetyksen tehon optimaaliseksi.

• ·

Kuviossa 2 on selostettu keksinnön mukaisen menetelmän eräs . suoritusmuoto. Menetelmän alkuaskeleessa päätelaite on tukiaseman kuulu vuusalueella ja pyytää tiedonsiirtoyhteyttä tai vaihtoehtoisesti tukiasema pyy-25 tää yhteydenmuodostusta päätelaitteelta. Muodostettava yhteys on askeleen : 202 mukaisesti sellainen, että siinä on laskevaan siirtosuuntaan allokoitu aina- :* kin kaksi tiedonsiirtoresurssia. Esimerkiksi UMTS:n TDD moodissa tämä tar koittaisi sitä, että laskevaan siirtosuuntaan tukiasemasta lähetettävässä tie-donsiirtokehyksessä on päätelaitteelle varattu ainakin kaksi tiedonsiirtoresurs-’..i# 30 siä aikajakoisesti hajautettuna. Edullisesti hajotuskoodit on allokoitu kehyksen '! eri aikaväleihin mutta ne voivat olla samassakin aikavälissä. Koska allokoita- : vissa resursseissa saatetaan siirtää eri laatuominaisuuksia vaativia palveluja, : saattavat eri resursseille asetettavat laatukriteerit poiketa toisistaan. Palvelut voidaan allokoida aikaväleihin esimerkiksi siten, että aikaväleissä siirretään sa- . 35 mantyyppisiä laatuominaisuuksia vaativia palveluja. Tällöin aikavälille voidaan edullisesti asettaa tietty laatukriteeri, esimerkiksi sellainen, että aikavälin halu-

» I

8 1 1 5268 tun lähetystehon Pw tulee olla vähintään 5% muille käyttäjille aikavälissä allokoidusta tehosta Pj. Menetelmäaskeleessa 204 tukiasema lähettää kuuluvuus-alueellaan oleville päätelaitteille tiedonsiirtokehyksen, jonka rakennetta on tarkemmin selostettu kuviossa 3. Menetelmäaskeleessa 206 tukiasema vastaan-5 ottaa päätelaitteelta tehonmuutoskomennon ja/tai yhteyden laadusta kuvaavan mittausraportin. Edellä mainittu tehonmuutoskomento vastaanotetaan tukiasemassa erikseen, esimerkiksi siten, että tehonmuutoskomento vastaanotetaan liikennekanavan nousevan siirtosuunnan aikavälin yhteydessä, kun taas mittausraportit lähetetään edullisesti ohjauskanavilla. Tehonmuutoskomento 10 perustuu edullisesti tiettyyn aikaväliin, joka on sekä tukiasemassa, että päätelaitteessa tunnettu. Aikaväli, jota koskien päätelaite lähettää tehonmuutoskomennon, on eräässä edullisessa suoritusmuodossa viimeinen aikaväli kehyksestä, josta päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa. Edelleen, eräässä suoritusmuodossa, tukiasema lähettää päätelaitteelle indikaation siitä, mitä aikavä-15 liä koskien tehonmuutoskomento suljetun silmukan tehonsäädössä tulee lähettää. Radioyhteyttä koskevassa mittausraportissa päätelaite lähettää esimerkiksi kehyksen kaikissa aikaväleissä koetut signaalihäiriösuhteet.

Kuvion 2 menetelmäaskeleessa 208 ennakoidaan tukiasemassa seuraavaksi lähetettävän kehyksen liikenne. Tietyn päätelaitteen kohdalla tä-20 mä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tehosuhde Pw/Pj ylittää kussakin aikavälissä , . aikavälille ennakkoon asetetun tukiasemakynnysarvon. Aikavälin tukiasema- '* kynnysarvoon vaikuttaa esimerkiksi aikavälissä lähetettävä palvelu. Menetel mäaskeleessa 210 yhdistetään tehonmuutoskomennon ja menetelmäaske-leessa 208 suoritetun liikenteen ennakoinnin aiheuttamat tehonmuutostarpeet.

25 Tehonmuutostarpeet voidaan yhdistää useilla tavoilla, eikä keksintö ole yhdis-tämistapaan rajoittunut. Esimerkkinä voidaan mainita, että esimerkiksi ensin : muodostetaan ennakoinnin aiheuttamat tehonmuutostarpeet, joihin lisä- tään/vähennetään päätelaitteen lähettämät tehonmuutoskomennot. Toisessa .edullisessa suoritusmuodossa päätelaitteen lähettämät tehonmuutoskomennot 30 otetaan ensisijaisesti huomioon, jonka jälkeen tehdään ennakoinnin aiheutta- • · ’: mat tehonmuutostarpeet mikäli niihin on aihetta. Keksinnön kannalta on kui- : tenkin olennaista se, että tukiasemaan vastaanotetaan kehystä kohden pääte- *: : laitteelta yksi tehonsäätökomento. Vastaanotettu tehonsäätökomento ulote taan koskemaan seuraavaksi lähetettävän kehyksen kaikkia aikavälejä, joissa . 35 päätelaitteelle on varattu resursseja. Esimerkiksi, tukiasemassa vastaanotettu tehonsäätökomento +1dB koski aikaväliä 5, mutta tehonsäätö +1dB suorite- 115268 g taan kaikille aikaväleille, esimerkiksi 3, 4 ja 5, joissa päätelaitteelle on varattu lähetystehoa. Tätä tehonsäätöä selostetaan tarkemmin kuvion 4 yhteydessä. Menetelmäaskeleessa 212 suoritetaan varsinainen tehonsäätö ennen seuraa-van kehyksen lähettämistä palaamalla askeleeseen 204.

5 Digitaalisissa radiojärjestelmissä päätelaitteen ja tukiaseman väli nen radiorajapinta toteutetaan loogisilla radiokanavilla, jotka fyysisesti toteutetaan fyysisten radiokanavien avulla. Loogiset kanavat voidaan jakaa dedikoi-tuihin ja yleisiin kanaviin, jotka dedikoidut kanavat on varattu erityisesti tietyn päätelaitteen ja tukiaseman väliseen kommunikointiin. Esimerkkinä dedikoi-10 dusta kanavasta on dedikoitu liikennekanava DCH (Dedicated Channel). Yleisellä kanavalla välitetään esimerkiksi informaatiota tukiasemalta usealle päätelaitteelle samanaikaisesti. Yleisistä kanavista voidaan mainita esimerkkinä BCCH (Broadcast Channel), jota käytetään laskevaan siirtosuuntaan välittämään päätelaitteille informaatiota solusta; kuulutuskanava PCCH (Paging 15 Channel), jolla pyydetään sijaintitietoa päätelaitteelta, kun järjestelmä ei tiedä päätelaitteen sijaintia; satunnaispääsykanava RACH (Random Access Channel), jolla päätelaite voi välittää nousevaan siirtosuuntaan kontrolli-informaatiota esimerkiksi yhteyden pystytykseen liittyen.

Loogiset kanavat toteutetaan fyysisillä kanavilla, joiden toteutus-20 muoto TDMA-pohjaisessa järjestelmässä on aikaväli (time slot) ja aikavälissä lähetettävä purske (burst). Fyysisillä kanavilla käytettävät kehys- ja purskera- ► * · kenteet poikkeavat toisistaan riippuen siitä, millä fyysisellä kanavalla lähetys tapahtuu. Kuvioon 3 viitaten selostetaan esimerkinomaisesti UMTS:n TDD-' : moodin DPCH (Downlink Dedicated Physical Channel) fyysisen kanavan ke- ' 25 hysrakenne. Yksi kehys 300, on lähetyskestoltaan 10 millisekuntia ja se on ja ettu 15 aikaväliin 302A-302D, joista kunkin aikavälin, esimerkiksi 302C, ajalli-: nen kesto on 0.666 millisekuntia. Kutakin aikaväliä 302A-302D voidaan allo koida samanaikaisesti usealle eri käyttäjälle, jotka käyttäjät erotetaan toisis-·, taan hajotuskoodeilla. Kukin kehyksen aikaväli 302A-302D voidaan allokoida | ^ 30 joko nousevaan tai laskevaan siirtosuuntaan tapahtuvaa lähetystä varten, jota havainnollistavat aikaväleissä 302A-302D olevat kaksipäiset nuolet. Edullisesti : , · kuitenkin kussakin kehyksessä on ainakin yksi aikaväli allokoitu nousevaan : siirtosuuntaan ja ainakin yksi aikaväli laskevaan siirtosuuntaan. Aikaväleissä 302A-302D lähetettävää datapakettia kutsutaan purskeeksi, joka purske käsit-35 tää 2560 chipiä (chip) eli käytettävän hajotuskoodin yksikköä. Yhden aikavälin : purskeet voidaan hajotuskoodien mukaan osoittaa eri käyttäjille, mutta ne voi- 115268 10 daan kaikki myös ohjata samalle käyttäjälle. Nousevaan siirtosuuntaan yhteen aikaväliin voidaan sijoittaa kahdeksan pursketta, jos purskeet kuuluvat eri käyttäjille. Laskevaan siirtosuuntaan yhteen aikaväliin voidaan sijoittaa 9 tai 10 pursketta. Kuvion 3 mukaisessa DPCH-purskeessa chipit 0-1103 sisältävät en-5 simmäisen dataosion 304A, chipit 1104-1359 sisältävät opetusjakson (mid-amble) 306, chipit 1360-2463 toisen dataosion 304B ja purskeen lopussa on 96 chipin pituinen varmistusjakso (guard period) 308. TPC sijoitetaan opetusjakson 306 ja toisen dataosion 304B väliin, mikäli sitä yhteydellä käytetään. Edellä kuvatun sisältöisiä pursketta voidaan käyttää esimerkiksi laskevan siir-10 tosuunnan kanavalla. Nousevan siirtosuunnan kanavalla käytettävän purskeen keskusta on yleensä pidempi tukiasemalle eri käyttäjiltä tulevien purskeiden erottelun helpottamiseksi ja radiotiellä aiheutuneen häiriön tunnistamiseksi.

Kuviossa 4 havainnollistetaan keksinnön mukaisen menetelmän tehoa käytännössä. Kuviossa ylimpänä on esitetty kehys 300A, joka lähetetään 15 tukiasemasta 100A siihen yhteydessä oleville päätelaitteille, kuten esimerkiksi päätelaitteelle 102A. Kehys 300A koostuu 16 aikavälistä, joista aikavälit 1-13 on varattu laskevaan siirtosuuntaan ja duplexrajan 400 yläpuoliset aikavälit 14-16 nousevaan siirtosuuntaan. Päätelaitteelle 102A on allokoitu lähetystehoa aikaväleistä 3,6 ja 12. Mainituissa aikaväleissä lähetetään esimerkiksi erilaisia 20 palveluita, joten aikavälien signaalihäiriösuhteelle (SIR, Signal-to-interference . . ratio) asetetut tavoitearvot ovat erilaisia. Signaalihäiriösuhteen mittauksessa * · '· / päätelaite mittaa päätelaitteelle suunnatun lähetyksen signaalitehoa häiriösig-

• I

···: naalin tehoon, eli muille käyttäjille suuntautuvien lähetysten tehoon. On sel- : : vää, että aikaväleissä voidaan päätelaitteelle osoittaa samaakin palvelua, ku- 25 ten puhetta, videokuvaa tai vastaavaa, ja silti aikavälien SIR-tavoitearvot ovat erilaisia. Tukiasema ja päätelaite kommunikoivat keksinnön eräässä edullises-‘ sa suoritusmuodossa ohjauskanavalla SIR-tavoitearvon ja aikavälin, jota tavoi tearvo koskee. Mittaus voidaan suorittaa myös ilman erillistä tukiasemalta .:. 100A tulevaa ilmoitusta esimerkiksi siten, että se on aina viimeinen niistä aika- ] ·, 30 väleistä, joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa. Näin on tilanne esi- < · • ‘ merkiksi kuviossa 4, jossa päätelaite 102A mittaa aikaväliä 13. Kuvion 4 esi- : : merkissä päätelaite 102A mitatessaan aikaväliä 13 havaitsee, että signaalite- : hon suhde häiriötehoon on vain 2dB, vaikka SIR-tavoite oli 3dB. Tällöin pääte laite 102A lähettää seuraavassa nousevaan siirtosuuntaan lähetettävässä ai-. 35 kavälissä 15, joka kuuluu kehykseen 300B, pyynnön nostaa aikavälin lähetys- tehoa +1dB. Esimerkiksi UMTS:n TDD-moodissa päätelaite lähettää tehon- 115268 11 muutoskomennon TPC-indikaattorissa (Transmission Power Control). Tukiasema 100A vastaanottaa kehykseen 300B kuuluvan aikavälin 15 ja muuttaa seu-raavaan kehykseen 300C kaikkiin päätelaitteille lähetettäviin aikaväleihin 3, 6 ja 13 päätelaitteelle lähetettävää lähetystehoa +1dB. Esillä olevan keksinnön 5 keksinnöllisen ajatuksen erään suoritusmuodon mukaan tukiasema 100A siis säätää lähetystehoa kaikissa päätelaitteen 102A aikaväleissä yhden aikavälin mittauksiin perustuvan TPC-arvon perusteella. Tällöin tulee otettua huomioon se, että jos päätelaitteen kokema SIR jossain aikavälissä muuttuu, eräs merkittävä syy SIR:n huononemiseen on päätelaitteen sijainnissa tukiasemaan 10 nähden tapahtunut muutos, jolloin päätelaite todennäköisesti kokee vastaavaa signaalihäiriösuhteen heikkenemistä myös muissa aikaväleissä.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa päätelaite lähettää yhteyden laadusta mittausraportteja tukiasemalle. Mittausraportti lähetetään esimerkiksi kerran jokaista kehystä kohden raportoiden signaalihäiriösuh-15 teen niissä aikaväleissä, joissa käyttäjälle on allokoitu lähetystehoa. Edelleen, mittausraporteissa voidaan raportoida kunkin kehyksen aikavälin häiriötaso. Tukiasema käyttää mittausraportteja eräässä edullisessa suoritusmuodossa seuraavan tai seuraavien kehysten tehonsäädössä. Esimerkiksi kuvioon 4 viitaten, oletetaan, että päätelaite 102A on aikaväleissä 3,6 ja 13 ainoa käyttäjä 20 ja lähettää tukiasemalle mittausraportin, jossa häiriötasot ovat vastaavasti . . -90dBm, -120dBm, -120dBm. Tällöin tukiasema edullisesti lisää aikavälin 3 te- • » · *· *; hotasoa enemmän kuin mitä tehosuhteen arviot ja tehonsäätökomento osoitta- • · · ·' vat.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa tukiasema 100A lisäksi suo-25 rittaa ennakoidun liikenteen perusteella lähetystehon ja häiriötehon välisen : suhteen arviointia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähetettyään kehyk- : sen 300A, tukiasema 100A alkaa kirjata liikennettä, joka tulee lähetettäväksi seuraavassa kehyksessä 300C. Kuvion 4 esimerkissä tukiasema 100A havaitsee aikavälissä 6, että päätelaitteelle 102A suuntautuvan lähetyksen teho Pw ·, 30 on laskenut liian pieneksi suhteessa häiriötehoon Pj, joka tarkoittaa muille pää telaitteille kuin päätelaitteelle 102A ennakoitua eli skeduloitua liikennettä. Kos-• ka tukiasema 100A oli jo saanut päätelaitteelta 102A käskyn nostaa lähetyste- : hoa +1dB, riittää esimerkiksi +1dB lisää lähetystehoa nostamaan tehosuhteen ‘ Pw/Pj halutulle tasolle. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa tu- »» . 35 kiasema tasoittaa ensin Pw/Pj suhteen oikealle tasolleen, kuten esimerkiksi : etukäteen asetetun kynnysarvon tasolle. Kynnysarvo voi esimerkiksi määritel- 115268 12 lä, että tehosuhde on 0,10. Tehosuhteen laskennan jälkeen otetaan vasta huomioon käyttäjän ilmoittama TPC-komento.

Keksintöä selostetaan seuraavaksi viitaten kuvioon 5, jossa esitetään CDMA-lähetin ja -vastaanotin lohkokaaviotasolla erään suoritusmuodon 5 avulla. Lähetin on kuvattu lohkojen 500-510 avulla ja vastaanotin lohkojen 530-540 avulla. Koska lähettimen 500-510 ja vastaanottimen 530-540 välinen radioyhteys on kaksisuuntainen, toimivat käytännössä sekä matkapuhelinverkon tukiasema että päätelaite sekä lähettimenä että vastaanottimena. Yksinkertaisuuden vuoksi selostetaan kuviossa 5 vain tilanne, jolloin tukiasema on 10 lähettimenä ja päätelaite kuten matkapuhelin vastaanottimena, eli laskevan siirtosuunnan lähetys. Datalohko 500 kuvaa tukiaseman niitä laiteosia, jotka tarvitaan käyttäjän puheen tai datan muodostamiseksi lähettimessä. Symboleista koostuvaan informaatioon sovitetaan esimerkiksi kanavakoodausta ja lomitusta lohkossa 502. Kanavakoodauksella ja lomituksella pyritään varmistu-15 maan siitä, että lähetetty informaatio pystytään palauttamaan vastaanottimes-sa, vaikka kaikkia informaatiobittejä ei pystyttäisikään vastaanottamaan. Lohko 504 kuvaa lähetettävälle informaatiolle tehtävää hajotuskoodilla kertomista ja laajakaistaiseksi levittämistä. Konversio digitaalisesta analogiseen muotoon suoritetaan lohkossa 506. Ennen analogiseksi muuntamista, signaalille teh-20 dään tehonsäätö. Tehonsäätö tehdään esimerkiksi siten, että mitä suuremmal- . . la lähetysteholla käyttäjäsignaali halutaan lähettää, sitä suuremmalla kertoi- • * · mella käyttäjäsignaalin chipit kerrotaan ennen radiotielle 104A lähetettävän yh-···: distelmäsignaalin muodostamista. Yksikössä 506 suoritetaan tukiasemassa : : myös käyttäjäsignaalin ja häiriösignaalien välisten tehotasojen keskinäinen 25 vertailu ja kynnysarvoon vertailu ja kynnysarvoon vertailun niin osoittaessa suoritetaan käyttäjäsignaalin tehotason säätö kynnysarvon täyttäväksi. Yhdis-telmäsignaali siirretään radiotaajuusosien 508 jälkeen antenniosien 510 lähe-

* I I

tettäväksi laskevan siirtosuunnan radiotielle 104A.

:. Kuviossa 5 esitetty CDMA-vastaanotin 530-540 käsittää antenniosat ^ 30 530 laajakaistaisen signaalin vastaanottamiseksi. Antennilta 530 signaali siir-

• I

retään radiotaajuusosille 532, josta signaali siirretään A/D-muuntimelle 534 j analogisesta muodosta digitaaliseen muuntamiseksi. Vastaanotinlohkossa 536 : käyttäjäsignaali pyritään erottamaan vastaanotetusta CDMA-signaalista. Erot taminen tapahtuu esimerkiksi koostamalla käyttäjäsignaalista symboliestimaat- * · . 35 teja, joita symboliestimaatteja voidaan parantaa soveltamalla informaatioon : yksi tai useampi häiriönpoistovaihe. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa 115268 13 vastaanottimen, kuten esimerkiksi RAKE-tyyppisen vastaanottimen vastaan-otinlohko 536 käsittää viive-estimaattorin, jolla estimoidaan monitie-edennei-den komponenttien viiveet ja allokoidaan niistä voimakkaimmat RAKE-haaroil-le. Vastaanotinlohkossa 536 regeneroidaan käyttäjäsignaalit ja yhdistetään 5 häiriösignaaliksi, joka voidaan vähentää vastaanotetusta yhdistelmäsignaalis-ta. Tässä yhteydessä suoritetaan yksikössä 536 myös signaalihäiriösuhteen arviointi vertaamalla käyttäjäsignaalin tehotasoa häiriösignaalin tehotasoon.

Kun signaalista on muodostettu lopulliset symboliestimaatit, se ohjataan lomituksen poiston kanavakoodauksen poistavaan lohkoon 538. Käyttäjädata ohja-10 taan vastaanottimessa sen jälkeen datankäsittelyrutiineille 540, joka matkapuhelimen tapauksessa esimerkiksi tarkoittaa kuuloketta puheen esittämiseksi käyttäjälle. On selvää, että lähetin ja vastaanotin sisältävät myös muita osia kuin ne, jotka on kuvattu edellä kuvioon 5 liittyen, mutta niiden selostaminen ei keksinnön selostuksen yhteydessä ole keskeistä.

15 Keksintö toteutetaan radiojärjestelmän verkko-osassa edullisesti oh jelmallisesti, jolloin esimerkiksi tukiasemassa 100A-100D on mikroprosessori, jossa toimivana ohjelmistona kuvatun menetelmän mukaiset toiminteet toteutetaan. Alan ammattilaiselle on selvää, että verkko-osalla voidaan tarkoittaa myös hajautettua järjestelmää, jolloin menetelmäaskeleet suoritetaan yhdessä 20 tai useammassa tukiasemassa ja/tai tukiasemaohjaimessa. Keksintö voidaan . . myös toteuttaa esimerkiksi vaadittavan toiminnollisuuden tarjoavilla laitteisto- ratkaisuilla, esimerkiksi ASIC:na (Application Specific Integrated Circuit) tai l Φ ····' erillisiä logiikkakomponentteja hyödyntäen.

' * Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 25 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan si-tä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän : ’ : keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

*

# · I

i · » » > » » «

Claims

1. Menetelmä tehonsäädön suorittamiseksi radiojärjestelmässä, jossa menetelmässä (202-204) lähetetään radiojärjestelmän verkko-osan ja verkko-osan kuuluvuusalueella sijaitsevien päätelaitteiden välinen radiolähetys ke- 5 hyksissä, jonka kehyksen määrittelemistä aikaväleistä päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa laskevaan siirtosuuntaan ainakin kahdessa aikavälissä, tunnettu siitä, että: (208-212) muodostetaan mainitulle päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetysteho aikavälikohtaisesti siten, että kussakin aikavälissä pääte-10 laitteelle suuntautuvan radiolähetyksen lähetystehon ja muille päätelaitteille samassa aikavälissä suuntautuvien lähetysten aiheuttaman häiriötehon te-hosuhde ylittää aikavälissä tehosuhteelle asetetun kynnysarvon.

1 1 5268

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkko-osa käsittää yhden tai useamman seuraavista: yksi tai useampi tu- 15 kiasema, yksi tai useampi tukiasemaohjain.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehosuhteelle asetettu kynnysarvo on määritetty aikavälissä lähetettävän palvelun perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että tehosuhteelle asetettu kynnysarvo on määritetty päätelaitteen palveluluo- *· '· kan perusteella. t

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: ·:*·: mitataan päätelaitteessa aikavälissä, jossa päätelaitteelle on allo- 25 koitu lähetystehoa, päätelaitteelle osoitetun lähetyksen signaalivoimakkuus ja :‘. aikavälin häiriösignaalivoimakkuus; muodostetaan päätelaitteessa signaalivoimakkuuden ja häiriösig-naalivoimakkuuden välinen signaalihäiriösuhde; verrataan päätelaitteessa signaalihäiriösuhdetta ennalta asetettuun 30 kynnysarvoon ja mikäli signaalihäiriösuhde on vähintään kynnysarvon suurui-• nen, lähetetään päätelaitteelta tehonmuutoskomento verkko-osalle; I muutetaan verkko-osassa tehonmuutoskomennon perusteella pää telaitteelle suunnattujen lähetysten lähetystehoa kaikissa niissä seuraavan ke-! hyksen aikaväleissä, joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa. 115268

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään verkko-osalta informaatio päätelaitteelle siitä, missä aikavälissä signaalihäiriösuhteen mittaus suoritetaan.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että radiojärjestelmä on koodijakoista monikäyttömenetelmää (CDMA) käyttävä radiojärjestelmä, jossa eri päätelaitteiden lähetykset aikavälissä erotetaan päätelaitteille allokoitujen yksilöllisten hajotuskoodien perusteella.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että radiojärjestelmässä nouseva ja laskeva siirtosuunta on erotettu toisistaan 10 aikajakodupleksia (TDD) käyttäen.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään päätelaitteesta verkko-osalle signaalihäiriösuhteen (SIR) mit-tausraportti kaikista aikaväleistä, joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa; 15 käytetään verkko-osassa päätelaitteelta vastaanotettua mittausra- porttia seuraavaksi lähetettävän kehyksen päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetystehon määrittämisessä.

10. Radiojärjestelmän verkko-osa (100A-100D), joka on sovitettu lähettämään radioliikenne verkko-osan (100A-100D) kuuluvuusalueella sijaitse- 20 ville päätelaitteille (102A-102F) kehyksissä (300), jonka kehyksen (300) mää-. rittelemistä aikaväleistä (302A-302D) verkko-osa (100A-100D) on sovitettu al- ' lokoimaan tietylle päätelaitteelle (102A) lähetystehoa laskevaan siirtosuuntaan * i » ainakin kahdessa aikavälissä (302A-302D), > I « t · tunnettu siitä, että: 25 verkko-osa (100A-100D) on sovitettu muodostamaan päätelaitteelle (102A-102F) suuntautuvan lähetyksen lähetystehon aikavälikohtaisesti siten, että kussakin aikavälissä (302A-302D) päätelaitteelle (102A-102F) suuntautuvan radiolähetyksen lähetysteho ja muille päätelaitteille (102A-102F) samassa . aikavälissä suuntautuvien lähetysten aiheuttaman häiriötehon tehosuhde on , , 30 suurempi kuin aikavälissä (302A-302D) tehosuhteelle etukäteen asetettu kyn- ’ nysarvo.

'· : 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkko-osa, tunnettu sii- : tä, että verkko-osa käsittää yhden tai useamman seuraavista: yksi tai useampi tukiasema, yksi tai useampi tukiasemaohjain. 115268

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkko-osa, tunnettu siitä, että verkko-osa on sovitettu määrittelemään tehosuhteelle asetetun kynnysarvon aikavälissä lähetettävän palvelun perusteella.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkko-osa, tunnettu sii-5 tä, että verkko-osa on sovitettu määrittelemään tehosuhteelle asetetun kynnysarvon päätelaitteen palveluluokan perusteella.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkko-osa, tunnettu siitä, että: verkko-osa on sovitettu vastaanottamaan päätelaitteelta tehonmuu-10 toskomennon liittyen yhteen sellaiseen aikaväliin, jossa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa; verkko-osa on sovitettu muuttamaan tehonmuutoskomennon perusteella päätelaitteelle suunnattujen lähetysten lähetystehoa kaikissa niissä seu-raavan kehyksen aikaväleissä, joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen verkko-osa, tunnettu sii tä, että verkko-osa on sovitettu lähettämään päätelaitteelle informaation siitä missä kehyksen aikavälissä tehosuhteen mittaukset suoritetaan.

16. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkko-osa, tunnettu siitä, että radiojärjestelmä on koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttävä ra- 20 diojärjestelmä, jossa eri päätelaitteiden lähetykset aikavälissä erotetaan päätelaitteille allokoitujen yksilöllisten hajotuskoodien perusteella.

17. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkko-osa, tunnettu sii- ..*·* tä, että radiojärjestelmässä nouseva ja laskeva siirtosuunta on erotettu toisis- : * *: taan aikajakodupleksia (TDD) käyttäen. ·:··· 25

18. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkko-osa, tunnettu sii- tä, että verkko-osa on sovitettu vastaanottamaan päätelaitteelta signaalihäi- .···. riösuhteen (SIR) mittausraportin koskien kaikkia kehyksen sellaisia aikavälejä, * · joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa; verkko-osa on sovitettu käyttämään päätelaitteelta vastaanotettua 30 mittausraporttia seuraavaksi lähetettävän kehyksen päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetystehon määrittämisessä.

: 19. Radiojärjestelmä, käsittäen verkko-osan (100A-100D) ja verkko- ; osaan (100A-100D) radioyhteydessä olevan yhden tai useamman päätelait teen (102A-102F), joiden verkko-osan (100A-100D) ja päätelaitteen (102A-‘ 35 1 02F) välisellä radioyhteydellä radioliikenne lähetetään kehyksissä (300), jon- : ka kehyksen (300) määrittelemistä aikaväleistä (302A-302D) verkko-osa 1 1 5268 (100A-100D) on sovitettu allokoimaan tietylle päätelaitteelle (102A-102F) lähetystehoa laskevaan siirtosuuntaan ainakin kahdessa aikavälissä (302A-302D), tunnettu siitä, että: verkko-osa (100A-100D) on sovitettu muodostamaan päätelaitteelle 5 (102A-102F) suuntautuvan lähetyksen lähetystehon aikavälikohtaisesti siten, että kussakin aikavälissä (302A-302D) päätelaitteelle (102A-102F) suuntautuvan radiolähetyksen lähetystehoja muille päätelaitteille (102A-102F) samassa aikavälissä suuntautuvien lähetysten aiheuttaman häiriötehon tehosuhde on suurempi kuin aikavälissä (302A-302D) tehosuhteelle etukäteen asetettu kyn-10 nysarvo.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-t u siitä, että verkko-osa käsittää yhden tai useamman seuraavista: yksi tai useampi tukiasema, yksi tai useampi tukiasemaohjain.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-15 t u siitä, että verkko-osa on sovitettu asettamaan tehosuhteen kynnysarvon aikavälissä lähetettävän palvelun perusteella.

22. Patenttivaatimuksen 19 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-t u siitä, että verkko-osa on sovitettu asettamaan tehosuhteelle kynnysarvon päätelaitteen palveluluokan perusteella.

23. Patenttivaatimuksen 19 mukainen radiojärjestelmä, tunnet- t u siitä, että: ·'. ! päätelaite on sovitettu mittaamaan aikavälissä, jossa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa, päätelaitteelle osoitetun lähetyksen signaalivoimak-•: 1: kuus ja aikavälin häiriösignaalivoimakkuus; •: * · 25 päätelaite on sovitettu mittaamaan signaalivoimakkuuden ja häiriö- :‘: signaalivoimakkuuden välinen signaalihäiriösuhde; .*·, päätelaite on sovitettu vertaamaan signaalihäiriösuhdetta ennalta • · asetettuun kynnysarvoon ja mikäli signaalihäiriösuhde on vähintään kynnysarvon suuruinen, päätelaite on sovitettu lähettämään tehonmuutoskomennon :;; 30 verkko-osalle; ' verkko-osa on sovitettu muuttamaan tehonmuutoskomennon perus- i teella päätelaitteelle suunnattujen lähetysten lähetystehoa kaikissa niissä seu- • raavan kehyksen aikaväleissä, joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen radiojärjestelmä, tunnet- ” 35 tu siitä, että verkko-osa on sovitettu lähettämään päätelaitteelle ja päätelaite » k • 115268 on sovitettu vastaanottamaan verkko-osalta informaation siitä missä aikavälissä signaalihäiriösuhteen mittaus suoritetaan.

25. Patenttivaatimuksen 19 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-t u siitä, että radiojärjestelmä on koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttä- 5 vä radiojärjestelmä, jossa eri päätelaitteiden lähetykset aikavälissä erotetaan päätelaitteille allokoitujen yksilöllisten hajotuskoodien perusteella.

26. Patenttivaatimuksen 19 mukainen radiojärjestelmä, tunnet-t u siitä, että radiojärjestelmässä nouseva ja laskeva siirtosuunta on erotettu toisistaan aikajakodupleksia (TDD) käyttäen.

27. Patenttivaatimuksen 19 mukainen radiojärjestelmä, tunnet- t u siitä, että verkko-osa on sovitettu vastaanottamaan päätelaitteelta signaalihäiriösuhteen (SIR) mittausraportti koskien kaikkia kehyksen sellaisia aikavälejä, joissa päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa; verkko-osa on sovitettu käyttämään päätelaitteelta vastaanotettua 15 mittausraporttia seuraavaksi lähetettävän kehyksen päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetystehon määrittämisessä.

28. Tietokoneohjelmistotuote tehonsäädön suorittamiseksi radiojärjestelmässä, joka ohjelmistotuote käsittää ohjelmistorutiinin lähettää radiojärjestelmän verkko-osan ja verkko-osan kuuluvuusalueella sijaitsevien päätelait-20 teiden välinen radiolähetys kehyksissä, jonka kehyksen määrittelemistä aikaväleistä päätelaitteelle on allokoitu lähetystehoa laskevaan siirtosuuntaan ai-*: nakin kahdessa aikavälissä, .·' tunnettu siitä, että ohjelmistotuote käsittää ohjelmistorutiinin : muodostaa mainitulle päätelaitteelle suuntautuvan lähetyksen lähetysteho ai- ·· 25 kavälikohtaisesti siten, että kussakin aikavälissä päätelaitteelle suuntautuvan ; *. radiolähetyksen lähetystehon ja muille päätelaitteille samassa aikavälissä .···. suuntautuvien lähetysten aiheuttaman häiriötehon tehosuhde ylittää aikavälis sä tehosuhteelle asetetun kynnysarvon. • > · * » I · * * 1 • · • t • > » 1 · • » > M I • · » » - » 115268