FI115078B - Hälytys elektronisessa laitteessa - Google Patents

Description

115078 Hälytys elektronisessa laitteessa

Ala

Keksintö liittyy hälytyksen antamiseen elektronisessa laitteessa.

Tausta 5 Hälytyksen, kuten esimerkiksi herätyksen tai kalenterimerkintään pohjautuvan hälytyksen, antaminen on elektronissa laitteissa tärkeä toiminnallisuus.

Mikäli hälytyksen antamiseen käytettävä hälytystäpä ei syystä tai toisesta toimi halutulla tavalla, hälytys saattaa jäädä antamatta tai se on laa-10 dultaan niin heikko, ettei se toivotulla tavalla herätä käyttäjän huomiota.

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on tuoda esille parannettu menetelmä ja laitteisto hälytyksen toteuttamiseksi elektronisessa laitteessa.

Keksinnön kohteena on menetelmä hälytyksen toteuttamiseksi 15 elektronisessa laitteessa, jossa menetelmässä asetetaan ensisijainen hälytystäpä ja asetetaan hälytyksen alkamisaika. Menetelmässä tarkastetaan hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijaiseen hälytystapaan liittyen yksi tai useampi hälytysehto, hälytetään ensisijaista hälytystapaa käyttäen hälytysehdon täytty-essä, ja hälytetään toissijaista hälytystapaa käyttäen, mikäli hälytysehto ei täy-20 ty.

• .·. Keksinnön kohteena on myös elektroninen laite, käsittäen välineet # # · ! asettaa ensisijainen hälytystäpä ja välineet asettaa hälytysaika. Laite käsittää .. .* välineet tarkastaa hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijaiseen hälytysta- : · ' paan liittyen yksi tai useampi hälytysehto, välineet hälyttää ensisijaista hälytys- *···* 25 tapaa käyttäen hälytysehdon täyttyessä ja välineet hälyttää toissijaista hälytys- tapaa käyttäen, mikäli hälytysehto ei täyty.

Keksinnön kohteena on myös osakokoonpano elektroniseen laittee-:" seen, käsittäen välineet vastaanottaa ensisijaisen hälytyksen antamisajankoh- : dan määrittävä hälytysaika. Osakokoonpano käsittää välineet tarkastaa häly- ! 30 tyksen kellonajan yhteydessä ensisijaiseen hälytystapaan liittyen yksi tai use- , ’ ampi hälytysehto, välineet päättää hälytystäpä, jotka hälytystavan päätöksen- tekovälineet on konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan ensisijaista hä-• lytystapaa käyttäen hälytysehdon täyttyessä, ja päätöksentekovälineet on 115078 i 2 ! muutoin konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan toissijaista hälytysta-paa käyttäen.

Keksinnön kohteena on myös ohjelmistotuote, käsittäen välineet j vastaanottaa ensisijaisen hälytyksen antamisajankohdan määrittävä hälytysai- 5 ka. Ohjelmistotuote käsittää välineet tarkastaa hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijaiseen hälytystapaan liittyen yksi tai useampi hälytysehto, välineet päättää hälytystäpä, jotka päätöksentekovälineet on konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan ensisijaista hälytystapaa käyttäen hälytysehdon täyttyessä, ja päätöksentekovälineet on muutoin konfiguroitu päättämään, että hälytys 10 annetaan toissijaista hälytystapaa käyttäen.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksinnön mukaan siis ensisijainen hälytystäpä varmistetaan toissijaisella hälytystavalla. Elektroninen laite voi olla mikä tahansa elektroninen lai-15 te, jossa on tarpeen antaa hälytyksiä. Ensisijainen hälytystäpä voi olla peräisin laitteeseen nähden ulkoisesta lähteestä tai se voi olla vaihtoehtoisesti tallennettu laitteeseen tai generoidaan laitteessa tarpeen tullen. Mikäli kyseessä on ulkoinen hälytyslähde, elektroninen laite voi olla esimerkiksi kelloradiotyyppi-nen laite tai ainakin laitteessa on kelloradion ominaisuudet. Näin ollen kellora-20 dio voi kuulua esimerkiksi matkapuhelimeen.

Hälytyksellä tarkoitetaan keksinnön selostuksen yhteydessä jotain • · *··' sellaista informaatiosisältöä, jonka tarkoitus on herättää laitteen käyttäjän tai : *·· laitteen läheisyydessä olevien ihmisten huomio. Hälytys voi täten perustua esi- * · i merkiksi laitteen ääneen, värinään, valoon tai johonkin muuhun huomiota he- ;··: 25 rättävään hälytysmuotoon.

Hälytysaika voi esimerkiksi kelloradion tapauksessa liittyä aamuhe- * a rätykseen. Matkapuhelimen tapauksessa hälytysaika voi olla esimerkiksi ka- • · a lenteriin merkityn tapahtuman, kuten kokouksen, alkamisaika.

Eräässä suoritusmuodossa ensisijainen hälytystäpä on FM (Fre-30 quency Modulation) radiokanava, jolle laite on viritetty. Ensisijainen hälytysta-pa voi olla myös esimerkiksi IP (Internet Protocol) -pohjainen radiokanava tai • « :,*·· jokin tilattavissa oleva ja hälytyksenä käytettävissä oleva palvelu. Lisäksi ensi- :*: sijainen hälytystäpä voi olla myös digitaalinen yleislähetys (broadcast) kuten DAB- (Digital Audio Broadcasting) tai DVB (Digital Video Broadcasting)-poh- »· 35 jäinen lähetys. Edellä mainittujen ulkoisten hälytystapojen sijaan ensisijainen hälytystäpä voi olla myös laitteeseen tallennettu sisäinen hälytystäpä, kuten I 3 115078 J esimerkiksi käyttäjän tallentama musiikkikappale. Toissijainen, ensisijaista hä- | lytystapaa varmistava hälytystäpä, voi puolestaan olla laitteeseen tallennettu i tai laitteessa generoitava äänimerkki, musiikkikappale tai jokin muu vastaava i j informaatiosisältö.

5 Hälytyksen ajankohdan yhteydessä tarkastetaan ensisijaiseen häly- tystapaan liittyen yksi tai useampi hälytysehto. Hälytysehdon tarkastus voidaan aloittaa ennen hälytyksen haluttua alkamisajankohtaa, täsmälleen haluttuna ajankohtana tai vasta ajankohdan täyttymisen jälkeen. Hälytysehdon monitorointia voidaan jatkaa esimerkiksi siihen asti kunnes käyttäjä katkaisee lait-10 teen antaman hälytyksen. Näin ollen siis hälytysehdon täyttymiseen liittyvä tarkastelu voidaan aloittaa ennen varsinaista hälytysaikaa ja sitä voidaan tehdä hetkellisesti tai jatkuvasti varsinaisen hälytysajan alkamisen jälkeenkin. Tällöin, mikäli ensisijainen lähde hälytyksen aloittamisen jälkeen ja hälytyksen antamisen aikana heikkenee niin ettei se täytä etukäteen määrättyä hälytysehtoa, 15 voidaan myös hälytyksen antamisen aikana korvata ensisijainen hälytyslähde toissijaisella hälytyslähteellä.

Seuraavassa keksinnön selostuksessa hälytysehdon tarkastusta on kuvattu lähinnä jonkin tietyn mittausparametrin tarkastuksen kannalta. Esimerkiksi, mikäli ensisijainen hälytystäpä on FM-radiokanava, kanavaan liittyen voi-20 daan hälytysehtona testata onko kanavan toiston volyymi laitteessa riittävä, onko kanavalla lainkaan lähetystä tai onko elektroninen laite radiokanavan kuuluvuusalueella. Edelleen voidaan testata, onko radiokanavan viritys asian- «· : *·· mukainen. Mikäli elektroninen laite on matkapuhelin, joka käyttää ensisijaisena :: : hälytystapana IP-radiota, matkapuhelimessa voidaan testata onko puhelin yli- ·:··: 25 päänsä yhteydessä IP:tä välittävään verkkoon (matkaviestinverkko, WLAN, • v. IPDC, DVB-H) ja onko verkossa oleva palvelu toiminnassa. Vastaavasti, mikäli • · .··. ensisijaisena hälytyksenä käytetään paikallista hälytystä, voidaan testata häly tyksen äänenvoimakkuus tai jokin muu hälytystä kuvaava parametri. Edellä ku-vattujen mittausparametrityyppisten tarkastusten lisäksi hälytysehtona voidaan *;;; 30 testata myös esimerkiksi sitä, onko linkki tai viittaus hälytykseksi tarkoitettuun • · *·;·' informaatiosisältöön kunnossa tai onko informaatiosisältö ylipäänsä olemassa käyttäjän/laitteen olettamalla tavalla. Tällöin voidaan välttää esimerkiksi tilan-·:··: ne, että käyttäjä on ladannut tietoverkosta musiikkikappaleen, jonka lataukses sa tai tallennuksessa on tapahtunut sellainen virhe, että kappaleen toistami- 7 35 ner> hälytyksenä ei olisi mahdollista. Hälytysehdolla ja sen tarkastuksella tar-

S

4 115078 koitetaan yleisesti siis sellaisia toimia, joilla pyritään varmistumaan siitä, onko ensisijainen hälytystäpä saatavissa ja laadullisesti riittävä.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan se merkittävä etu, että elektronisessa laitteessa voidaan varmistua siitä, että hälytys on aina saata-5 villa, vaikka ensisijainen hälytystäpä ei olisikaan käytettävissä tai ei laadullisesti tuota riittävän korkeatasoista hälytystä.

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan seuraavaksi viitaten oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 esittää menetelmän erästä suoritusmuotoa, 10 kuvio 2 kuvaa elektronisen laitteen erästä suoritusmuotoa, kuvio 3 esittää elektronisen laitteen toista suoritusmuotoa, kuvio 4 kuvaa elektronisen laitteen vielä yhtä suoritusmuotoa, kuvio 5 kuvaa osakokoonpanoa elektronista laitetta varten.

Suoritusmuotojen kuvaus 15 Kuviossa 1 esitetään keksinnön mukaisen menetelmän eräs suori tusmuoto. Menetelmän alkuaskeleessa 100 elektronisessa laitteessa valitaan ensisijainen hälytystäpä, joka voi olla esimerkiksi FM-, DAB- tai IP-radiokana-va. Hälytystäpä voi olla myös esimerkiksi joltain palveluntarjoajalta erikseen tilattava musiikkikappale tai muu vastaava ääntä käsittävä palvelusisältö tai tie-20 to, joka on muutettavissa hälytykseen sopivaksi signaaliksi. Ensisijainen häly-;·. tystapa voi olla myös paikallisesti laitteessa muodostettava hälytys, kuten esi- : .·, merkiksi laitteeseen ladattu ja muistiin tallennettu musiikkikappale.

I t I

‘‘I Hälytystavan valinnan jälkeen laitteeseen asetetaan 102 haluttu hä- .. . lytysaika. Esimerkiksi herätyksen tai muistutuksen kyseessä ollen aika asete- 25 taan hälytyksen kellonaikana esimerkiksi muodossa: tunnit + minuutit. Luon- « · ’···* nollisesti hälytys voidaan asettaa myös esimerkiksi hälytykseen jäljellä olevana aikana, jolloin muoto ”08:05:30” tarkoittaisi, että hälytys annetaan kahdeksan tunnin, viiden minuutin ja 30 sekunnin kuluttua.

Vaiheessa 104 elektroninen laite monitoroi aikaa, joko vertaamalla : 30 asetettua aikaa sen hetkiseen kellonaikaan tai lisäämällä/vähentämällä asetet- ! tua aikalaskuria. Mikäli vertailu vaiheessa 106 osoittaa hälytysajan olevan kä sillä, laite siirtyy seuraaviin menetelmävaiheisiin päättämään millä tavalla häly-·· tys annetaan. On huomattava, että päätös siirtyä hälytykseen valmistaviin toi- ’: menpiteisiin voidaan tehdä ennen hälytysajan varsinaista koittamista tai ajan 35 koittamisen jälkeen. Esimerkiksi, vaiheen 108 mukainen hälytysehdon tarkas- 5 115078 tus radiokanavaa mittaamalla voidaan aloittaa kymmenen sekuntia ennen hälytyksen ajanhetkeä. Vaihtoehtoisesti voidaan odottaa hälytysajan täyttyminen ja aloittaa radiokanavan mittaukset sen jälkeen.

Mikäli vaiheessa 100 asetettiin ensisijaiseksi hälytystavaksi FM-ka-5 nava, vaiheen 108 radiokanavamittauksella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että radiokanavan toistaminen täyttää elektronisessa laitteessa äänitasolle asetetun kynnysehdon. Kynnysehto voi olla käyttäjän etukäteen asettama tai kyn-nysehto voi olla laitteeseen etukäteen määritelty. Jos esimerkiksi käyttäjä haluaa asettaa laitteeseensa herätyksen seuraavaksi aamuksi, käyttäjä valitsee il-10 lalla laitteessansa sopivan kynnysäänitason, joka kynnysäänitaso täytyy varsinaisessa hälytyksessä toteutua, jotta ensisijainen hälytystäpä hyväksytään. Kynnysäänitason valinnan käyttäjä voi esimerkiksi tehdä korvakuulolta kuuntelemalla ääninäytettä eri voimakkuustasoilla ja valitsemalla niistä sopivan. Vaihtoehtoisesti kynnysäänitaso voidaan valita numeerisesti siten, että se on desi-15 belimäärältään tietty. Äänen toiston tason valintaan voidaan luonnollisesti käyttää jotain muutakin asteikkoa. Päätelaitteessa voi olla hälytyksen voimakkuus esimerkiksi valittavissa asteikolla väliltä 0-10, jossa 10 tarkoittaa äänenvoimakkuuden toiston maksimiarvoa. Numeerisen asteikon sijaan voidaan käyttää myös esimerkiksi portaatonta liukuasteikkoa tai jotain muuta vastaa-20 vaa tapaa.

Elektronisella laitteella siis päätös ensisijaisen äänilähteen hyväksy-misestä voidaan tehdä toiston äänenvoimakkuuden perusteella. Äänenvoi- «* i ’·· makkuutta voidaan mitata useissa kohdissa radiosignaalin vastaanottoketjua.

: : : Yksi mahdollisuus on se, että mitataan laitteen kaiuttimilla toistettavan äänen ·:··: 25 voimakkuutta takaisinkytkentäisesti laitteen mikrofonilla, jolloin päätös siis teh- ·;·**; dään mikrofonin vastaanottaman tehon perusteella. Vaihtoehtoisesti laitteessa • · .···. voidaan mitata kaiuttimelle ohjattavan signaalin voimakkuutta.

FM-radion tapauksessa äänenvoimakkuutta mittaamalla voidaan . välillisesti todeta myös se onko käyttäjän virittämällä kanavalla lähetystä. Lait- •;;; 30 teessä voidaan myös pyrkiä analysoimaan sitä onko kanavalla lähetystä ana- ’ ·;·' lysoimalla vastaanotetun radiosignaalin spektriä ja muotoa. Olennaisesti muut- tumaton spektri voi indikoida sitä, että kanavalla ei ole hälytyksen ajanhetkellä •>j lähetystä. FM-radiossa voidaan myös tutkia vastaanotetun signaalin tasoa ja laatua. Signaalin laadullinen analyysi voidaan tehdä arvioimalla signaalikohi-' 35 nasuhdetta (S/N, Signal-to-Noise Ratio) tai signaalihäiriösuhdetta (SIR, Signal- to-lnterference Ratio) tai signaali-interferenssi ja kohinasuhdetta (SINAD, sig- 115078 I 6 j nal-plus-noise-plus-distortion to noise-plus-distortion). Oikealle kanavalle virit- tyminen voidaan myös tarkistaa esimerkiksi automaattisesta taajuuskontrol-lisignaalista (AFC, Automatic Frequency Control).

Mikäli ensisijainen hälytystäpä on IP-radion radiokanava tai jokin 5 muu tietoliikenneverkkoa hyödyntävä palvelu, kynnysehdon tarkastamiseen voidaan käyttää FM-radion tapaan toiston äänenvoimakkuutta. Kynnysehdon 110 tarkastus voi myös pitää sisällään sen, että tarkastetaan onko matkaviestimellä yhteys käytettävään verkkoon. Mikäli yhteyttä ei ole, tällöin luonnollisestikaan minkään verkosta riippuvaisen palvelun käyttö ei ole mahdollista. Edel-10 leen, tietoliikenneverkkoon pohjautuvan palvelun ollessa kyseessä tilanne päätelaitteella voi olla sellainen, että yhteys verkkoon on olemassa ja palvelusta vastaanotetaan paketteja normaaliin tapaan, mutta paketit ovat tyhjiä tai ne on täytetty täyteinformaatiolla. Voi myös olla, että palvelua tuottava verkko-osa kuten palvelintietokone ei ole käytettävissä. Tällöin mainittua ulkoista palvelua 15 käyttämään asetetulla päätelaitteellakaan ei voida toistaa mitään ja hälytys jäisi antamatta.

Mikäli ensisijaisena hälytyslähteenä on käytetty paikallista hälytysta-paa, laitteessa voidaan testata, että hälytystavan tuottama äänenvoimakkuus on riittävä. Jos ensisijainen hälytystäpä on esimerkiksi tietoliikenneverkosta la-20 dattu musiikkikappale, voi käydä niin, että lataus on epäonnistunut ja kappa- j ! leen tuottama äänenvoimakkuus ei ole riittävä. Näin ollen, erään suoritusmuo- don mukaisesti, paikallisestikin tuotettava ensisijainen hälytystäpä tarkaste- • '·· taan ja varmistetaan tarvittaessa toissijaisella hälytystavalla. Edellä on kuvattu i esimerkin tapaan joitain mahdollisuuksia tarkistaa onko ensisijaisen hälytysta- *··: 25 van mukainen hälytys sellainen, että se täyttää sille asetetut vaatimukset. On j’.*, selvää, että edellä esitettyjä kriteerejä voidaan käydä läpi useampiakin ensisi- ,·*·, jäistä hälytystapaa arvioitaessa. Esimerkiksi, mikäli ensisijainen hälytystäpä on IP-radio, matkapuhelimella voidaan tarkastaa sekä puhelimen yhteys verkkoon että IP-pakettien sisällöstä se, että paketit sisältävät muutakin kuin täyteinfor- * ; 30 maatiota.

·’ Mikäli vaiheessa 110 tehty vertailu kynnysehtoon täyttyy, hälytys .· annetaan 112 ensisijaisella hälytystavalla. Mikäli ehto ei täyty, hälytys anne- taan 114 vaihtoehtoisella eli toissijaisella hälytystavalla. Toissijainen hälytystäpä voi olla laitteeseen määritetty äänisisältö, kuten esimerkiksi käyttäjän lait-’ 35 teelle tallentama musiikkikappale. Toissijaisena hälytystapana voidaan käyttää laitteessa myös esimerkiksi jotain laitteeseen kiinteästi asetettua merkkiääntä, 7 115078 jonka toimivuudesta voidaan olla varmoja. Tällainen kiinteä merkkiääni voi olla digitaalisesti tallennettu. Toissijaisena hälytystapana voidaan käyttää vakiomuotoista, jopa mekaanisesti toteutettavaa ääntä, kuten normaalia herätyskellon ääntä. Toissijaisen hälytyksen tuottamiseen voidaan käyttää myös esimer-5 kiksi jollain tietyllä algoritmilla toteutettua satunnaisääntä.

Vaikka edellä on kuvattu menetelmä vain ensisijaisen ja toissijaisen hälytystavan avulla, on selvää, että varmistusketjua voidaan jatkaa edelleen kolmannella ja jopa sitä seuraavilla hälytystavoilla kunnes voidaan olla varmoja siitä, että hälytyshetken yhteydessä hälytys voidaan tuottaa etukäteen mää-10 ritetyn kriteerin täyttävällä tavalla.

Kuviossa 2 on esitetty karkealla lohkokaaviotasolla eräs keksinnön mukainen laiteratkaisu 200. Laitteeseen kuuluvat välineet asettaa 202 ensisijainen hälytystäpä, jolla asetetaan ensisijaiseksi hälytystavaksi jokin laitteeseen nähden ulkoinen hälytystäpä. Hälytystavan asetusvälineillä 202 voidaan 15 täten laitteesta riippuen asettaa hälytystavaksi esimerkiksi FM-radiokanava, IP-radiokanava tai jokin muu tietoliikenneverkosta ladattava hälytykseen soveltuva tai hälytykseksi muutettavissa oleva tietosisältö. Laitteeseen kuuluvat myös välineet hälytysajan asettamiseksi 204. Kyseiset välineet 204 voivat tarkoittaa esimerkiksi matkapuhelimen tapauksessa näyttöä, näppäimistöä, käyt-20 töliittymävalikkoa ja näiden ohjaamiseen tarvittavaa ohjelmistoa.

Edelleen, elektroniseen laitteeseen 200 kuuluvat välineet tarkastaa Γ ‘ .* 206 hälytysehto liittyen ensisijaiseen hälytystapaan. Hälytysehdon tarkastusvä- lineet 206 voidaan eri suoritusmuotojen yhteydessä toteuttaa eri tavoin. Esi- I merkiksi FM-radion tapauksessa tarkastusvälineet voidaan toteuttaa mittaus- , ,.: 25 välineinä, jotka voivat kohdistaa mittauksen suoraan analogiseen radiosignaa- liin, kovaääniselle menevään signaaliin tai kovaäänisen kautta toistettuun ta- * ♦ kaisinkytkettyyn mikrofonilla mitattuun signaaliin. IP-vastaanoton tapauksessa mittausvälineillä 206 puolestaan voidaan tarkoittaa esimerkiksi pakettien sisältöä analysoivaa ohjelmistoa.

.!!’ 30 Elektroniseen laitteeseen kuuluvat myös välineet hälytyksen anta- miseksi 210. Yleisesti tällä tarkoitetaan esimerkiksi kovaäänistä ja sitä ohjaa- \ ; vaa ohjelmistoa. Kuitenkin esimerkiksi matkapuhelimen tapauksessa hälytys ‘,, | voidaan antaa myös värinähälytyksenä tai jollain muulla hälytystavalla. Lait- » . teen eri osien toimintaa ohjataan ohjausyksiköstä 208 käsin.

. ‘·· 35 Kuviossa 3 havainnollistetaan keksinnön mukaista laiteratkaisua » * eräänä suoritusmuotona esitettävän matkapuhelimen 300 avulla. Kuviossa 3 115078 ! 8 j j matkapuhelin 300 on jaettu selvyyden vuoksi laitteen käyttöliittymän sisältävään osioon UI, ohjaustoimintoja sisältävään osioon CNTL ja ensisijaisen häly-tystavan toteuttavaan osioon REC. Kaksipäiset nuolet osioiden välillä kuvaavat osioiden välistä informaation siirtoa. Osioiden sisällä tapahtuu luonnollisesti 5 myös informaation siirtoa laiteyksiköiden välillä, mutta tätä ei ole selvyyden vuoksi esitetty.

Käyttöliittymäosioon UI kuuluvat näppäimistö 302, näyttö 304, mikrofoni 306 ja kovaääninen 308. Käyttöliittymään voidaan katsoa myös kuuluvan valikkojärjestelmän 310 ja FM-virittimen 312, jolla käyttäjä voi säätää lait-10 teen halutulle radiokanavalle. Hälytysajan käyttäjä voi asettaa käyttämällä esimerkiksi näppäimistöä, näyttöä ja valikkorakennetta.

Ohjausyksikköön CNTL kuuluu laitteen osia, jotka eivät ole suoraan käyttäjän kontrollissa. Asetettua hälytysaikaa verrataan ajan seurantayksikös-sä kulloiseenkin kellonaikaan. Ajan täyttymisen yhteydessä mittausyksikkö 322 15 suorittaa ensisijaiseen hälytystapaan liittyen tarvittavat hälytysehdon tarkastukset päättääkseen voidaanko hälytys antaa ensisijaista hälytystapaa käyttäen. Hälytysehdon tarkastusyksikkö, kuten esimerkiksi mittausyksikkö 322 vertaa eräässä suoritusmuodossa mittaustuloksia laitteen asetusyksikköön 326 etukäteen tallennettuihin asetusarvoihin. Mittausten suorittamista varten mittaus-20 yksikkö 322 käskee vastaanotinta 330 muodostamaan yhteyden ensisijaiseen hälytyslähteeseen 340, joka tarjoaa esimerkiksi käyttäjän virittämän FM-radio-kanavan.

• · i '·· Paitsi, että vertailukriteerit mittaustuloksille voidaan asettaa laittee- ; seen etukäteen, toisessa suoritusmuodossa kriteerin asetusyksikkö 326 voi ol- :·: 25 la myös osa laitteen käyttöliittymäosiota UI. Tällöin käyttäjä voi esimerkiksi näppäimistöä, näyttöä, kovaäänistä ja valikkorakennetta hyväksi käyttämällä » *. asettaa haluamansa hälytystason. Mikäli mittausyksikön suorittama vertailu osoittaa, että ensisijainen hälytystäpä olisi ominaisuuksiltaan hyväksyttävä, oh-. jausyksikkö CNTL käyttää hälytyksessään ensisijaista hälytystapaa. Mikäli mit- .; 30 tausyksikön 322 tulokset osoittavat, että ensimmäinen hälytystäpä ei täytä sille ;* asetettuja vaatimuksia, hälytystavan valintayksikkö 324 valitsee käyttöön tois- '.: sijaisen hälytystavan 328.

• Kuviossa 4 havainnollistetaan tyypillisen FM-radiovastaanottimen rakennetta. Vastaanottimeen kuuluu vastaanotinantenni 400 radiokaistan vas- ] 35 taanottamiseksi. Esivalitsinsuodatin 401 valitsee vastaanottokaistan eli FM-ra- = * * diokaistan (Euroopassa 88-108 MHz) ja vahvistin 402 vahvistaa halutun sig- 9 115078 naalikaistan. Sekoitin 404 muuntaa vastaanotetun signaalin välitaajuudelle. Sekoittimeen tuleva sekoitustaajuus tulee siirto-oskillaattorilta 406, jonka taajuuden valinnalla valitaan haluttu kanava taajuuskaistalta. Välitaajuusvahvistin : 408 vahvistaa välitaajuisen signaalin ja suodatin 409 suodattaa välitaajuussig- 5 naalista pois muut häiritsevät kanavan ulkopuoliset taajuudet. Vahvistettu signaali ohjataan demodulaattorille 410, joka palauttaa alkuperäisen lähettimeltä lähetetyn signaalin. Audiosignaalin tehoa nostetaan tehovahvistimella 412 ennen siirtämistä kovaääniselle 414. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa FM-radiosignaalia mitataan ennen kuin sitä käytetään hälytyksen antamiseen. Kulo vioon 4 viitaten, mittaus voidaan tehdä esimerkiksi radiotaajuusvahvistimessa 402 tai tehovahvistimessa 412.

Eräässä suoritusmuodossa keksinnön toteuttava toiminnallisuus toteutetaan ainakin osittain elektronisen laitteen, kuten matkapuhelimen, osakokoonpanossa 500, jota havainnollistetaan kuviossa 5. Osakokoonpanolla 500 15 tarkoitetaan tällöin laitemodulia, joka itsessään ei muodosta valmista lopputuotetta, mutta jota käytetään lopputuotteen tekemisessä. Matkapuhelimen tapauksessa osakokoonpano voi olla esimerkiksi piirikortti, johon on tallennettu muistiin 502 keksinnön mukaisia toimintoja suorittava tietokoneohjelmisto, joka ohjelmisto on laitteen luettavissa ja muutettavissa laitteen suorittamiksi 20 toiminnoiksi. Osakokoonpano voi tällöin käsittää välineet vastaanottaa 504 hälytyksen antamisajankohdan määrittävä hälytysaika. Lopputuotteen eli mat-kapuhelimen tapauksessa tällä tarkoitetaan sitä, että laitteen näppäimistön, • · : *·· näytön ja käyttöliittymäohjelmiston avulla käyttäjän muodostama hälytysaika I siirretään osakokoonpanolle.

*:·*: 25 Edelleen, osakokoonpano käsittää välineet tarkastaa hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijaiseen hälytystapaan liittyen yksi tai useampi hä- » t lytysehto. Eräässä suoritusmuodossa hälytysehdon tarkastusvälineisiin kuuluu välineet määrittää 506 yksi tai useampi mittausparametri ja välineet verrata 508 mittausparametria etukäteen asetettuun kynnysarvoon.

;;; 30 Mittausparametrin määrittämiseksi osakokoonpanoon voi kuulua lo- > · giikkaa, jolla ohjataan mittausparametrin määrittämistä. Välttämättä osako-koonpanoon ei itsessään kuulu esimerkiksi kovaäänistä, jota tarvitaan mittaus-;*: parametrin arvon muodostamisessa. Osakokoonpano voi kuitenkin käsittää lo giikan sille, että hälytysajan täyttymisen yhteydessä annetaan laitteessa käsky ’ 35 määrittää mittausparametrin arvo.

• · 10 115078

Vertailuvälineet 508 voivat verrata mitattua mittausparametria etukäteen asetettuun kynnysarvoon. Etukäteen asetettu kynnysarvo voi olla käyttäjän asettama tai se voi olla laitteeseen kiinteästi määritetty. Vertailuvälineet vertaavat esimerkiksi ohjelmallisesti mittausparametria mainittuun kynnysar-5 voon.

Osakokoonpano voi käsittää myös välineet päättää 510 hälytystäpä. Tällä tarkoitetaan sitä, että hälytysajan täytyttyä päätöksentekovälineet 510 ovat yhteydessä vertailuvälineisiin 508 ja käyttävät tämän antamaa tulosta hyväkseen tehdessään päätöksen hälytystavasta. Päätöksentekovälineet 510 10 voivat olla konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan ensisijaista hälytys-tapaa käyttäen hälytysehdon täyttyessä, kuten esimerkiksi mittausparametrin täyttäessä etukäteen määritetyn kriteerin. Edelleen, päätöksentekovälineet voivat olla muutoin konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan toissijaista hälytystapaa käyttäen. Välttämättä osakokoonpanoon 500 ei itsessään kuulu 15 välineitä antaa hälytystä, joilla välineillä tarkoitetaan esimerkiksi kovaäänistä. Osakokoonpano voi kuitenkin muodostaa käskyn osakokoonpanoon liitettäville laiteosille hälytyksen antamista varten.

Vaikka kuviossa 5 on kuvattu, että osakokoonpanon logiikka toteutetaan ohjelmistona, keksinnön mukainen toiminnallisuus voidaan myös toteut-20 taa elektronisessa laitteessa tai laiteosakokoonpanossa esimerkiksi erillisillä logiikkakomponenteilla tai ASIC:na (Application Specific Integrated Circuit).

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten esimerkkeinä esitettyihin kuvioihin, on selvää, että keksintö ei ole niihin rajautunut vaan sitä voi-• | daan monin tavoin muunnella oheisten vaatimusten puitteissa.

»

Claims (18)

115078

1. Menetelmä hälytyksen toteuttamiseksi elektronisessa laitteessa, jossa menetelmässä: asetetaan (100) ensisijainen hälytystäpä; 5 asetetaan (102) hälytyksen alkamisaika, tunnettu siitä, että menetelmässä: tarkastetaan (108) hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijaiseen hälytystapaan liittyen yksi tai useampi hälytysehto; hälytetään (112) ensisijaista hälytystapaa käyttäen hälytysehdon 10 täyttyessä, ja hälytetään (114) toissijaista hälytystapaa käyttäen, mikäli hälytysehto ei täyty.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensisijainen hälytystäpä tuotetaan elektronisen laitteen ulkopuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hälytysehto on se, että ensisijaisen hälytystavan antama äänenvoimakkuuden taso elektronisessa laitteessa ylittää etukäteen määritetyn kynnysarvon.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että ensisijainen hälytystäpä on laitteeseen viritetyn radiokanavan toistaminen.

, ·., 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ,;y että hälytysehto on se, että radiokanava on laitteessa riittävän hyvin viritettynä.

; [' 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, · että hälytysehto on se, että onko laitteeseen viritetyllä radiokanavalla lähetys- 25 tä. * * ·

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :,t>: että toissijainen hälytystäpä on laitteessa paikallisesti muodostettava hälytys.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ·:· että elektroninen laite on matkapuhelin, käsittäen näppäimistön, näytön, kova- * i » * 30 äänisen ja mikrofonin.

9. Elektroninen laite, käsittäen: : välineet (202) asettaa ensisijainen hälytystäpä; välineet (204) asettaa hälytysaika, tunnettu siitä, että laite käsittää: > <« 115078 I 12 | välineet (206) tarkastaa hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijai- ! seen hälytystapaan liittyen yksi tai useampi hälytysehto; välineet (210) hälyttää ensisijaista hälytystapaa käyttäen hälytyseh-don täyttyessä, ja 5 välineet (210) hälyttää toissijaista hälytystapaa käyttäen, mikäli hä lytysehto ei täyty.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen elektroninen laite, tunnet-t u siitä, että ensisijainen hälytystäpä tuotetaan elektronisen laitteen ulkopuolella.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen elektroninen laite, tu n net- t u siitä, että hälytysehto on ensisijaisen hälytystavan antama äänenvoimakkuuden taso elektronisessa laitteessa.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen elektroninen laite, tunnet-t u siitä, että toissijainen hälytystäpä on laitteeseen tallennettu äänilähde.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen elektroninen laite, tunnet tu siitä, että ensisijainen hälytystäpä on laitteeseen viritetyn radiokanavan toistaminen.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen elektroninen laite, tunnet-t u siitä, että hälytysehtona tarkastetaan, että radiokanava on laitteessa riittä- 20 vän hyvin viritettynä.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen elektroninen laite, tunnet-tu siitä, että hälytysehtona tarkastetaan onko laitteeseen viritetyllä radioka- : ’*· navalla lähetystä.

: : 16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen elektroninen laite, tunnet- * 25 tu siitä, että laite on matkapuhelin, käsittäen näppäimistön, näytön, kovaää- ;'·*: nisen ja mikrofonin.

17. Osakokoonpano elektroniseen laitteeseen, käsittäen: välineet (504) vastaanottaa ensisijaisen hälytyksen antamisajankoh-. t dan määrittävä hälytysaika, tunnettu siitä, että osakokoonpano käsittää: : 30 välineet (506) tarkastaa hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijai- ; ·' seen hälytystapaan liittyen yksi tai useampi hälytysehto; välineet (510) päättää hälytystäpä, jotka hälytystavan päätöksente-;**· kovälineet on konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan ensisijaista häly- . [ tystapaa käyttäen hälytysehdon täyttyessä; ja * 35 päätöksentekovälineet (510) on muutoin konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan toissijaista hälytystapaa käyttäen. 115078

18. Ohjelmistotuote, käsittäen: välineet (504) vastaanottaa ensisijaisen hälytyksen antamisajankoh-5 dan määrittävä hälytysaika, tunnettu siitä, että ohjelmistotuote käsittää: välineet (506) tarkastaa hälytyksen kellonajan yhteydessä ensisijaiseen hälytystapaan liittyen yksi tai useampi hälytysehto; välineet (510) päättää hälytystäpä, jotka päätöksentekovälineet on konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan ensisijaista hälytystapaa käyt-10 täen hälytysehdon täyttyessä, ja päätöksentekovälineet (510) on muutoin konfiguroitu päättämään, että hälytys annetaan toissijaista hälytystapaa käyttäen. t i » 115078 i j ! j