FI114175B - Navigointimenetelmä, ohjelmatuote ja laite tiedon esittämiseksi käyttöliittymässä - Google Patents

Description

\L, i / : NAVIGOINTIMENETELMÄ, OHJELMATUOTE JA LAITE TIEDON ESITTÄMISEKSI KÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ

Keksinnön ala 5 Tämä keksintö koskee erityisesti pienten laitteiden kuten matka puhelimien uutta ja parannettua käyttöliittymää.

Keksinnön tausta

Informaatiotekniikassa käyttöliittymällä (UI) tarkoitetaan kaikkea 10 sellaista informaatiolaitteeseen suunniteltua, jolla ihminen voi olla vuorovaikutuksessa laitteen kanssa, kuten näyttöä, näppäimistöä, hiirtä, valokynää, työpöydän ulkoasua, valaistuja merkkejä, avustavia viestejä, ja sitä, kuinka sovellusohjelma tai Web-sivu kutsuu vuorovaikutukseen ja vastaa siihen. Varhaisissa tietokoneissa oli operaattorikonsolin muutamia näppäimiä lu-15 kuunottamatta hyvin vähän käyttöliittymää. Käyttöliittymä oli suurilta osin syöttöön käytettyjä reikäkortteja ja tulosteena saatavia raportteja.

Myöhemmin käyttäjällä oli mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa tietokoneen kanssa online-muodossa ja käyttöliittymä oli lähes tyhjä näyttö, jossa oli komentorivi, näppäimistö ja joukko vuoroittaisia komentoja ja tieto-20 koneen vasteita. Tämä komentorivikäyttöliittymä johti käyttöliittymään, jossa i * · ·'·* oli vallitsevana menut (joukko tekstimuotoisia valintoja). Lopulta esiteltiin v.: graafinen käyttöliittymä (GUI), joka kehitettiin pääosin Xeroxin Palo Aito tut- : '* kimuskeskuksessa, ja jota laajensi Apple Computer, ja jonka lopulta tehok- kaasti standardisoi Microsoft VVindovvs-käyttöjärjestelmässään.

·:··· 25 Yleisesti ottaen käyttöliittymä käsittää ohjelmistokomponentteja ja laitteiden fyysisiä osia, jotka ovat vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa.

Kannettavissa laitteissa käyttöliittymä vaihtelee laitteesta toiseen.

;v, Tyypillisen matkapuhelimen käyttöliittymä käsittää numeronäp- päimet (0-9, *, #) ja tietyn määrän valmistajakohtaisia funktionäppäimiä. Mat-T 30 kapuhelimen käyttöliittymä käsittää myös näytön ja ohjelmistokomponentteja, jotka toimivat näytön ja käyttäjän välillä. Näppäimen painallus aiheuttaa jou-:[’’: kon ennalta määrättyjä toimintoja.

Laitteen koon pienentyessä syntyy useita ongelmia. Vähimmäis-. käytettävyyden vuoksi näppäimet vaativat tietyn määrän tilaa. Usein näppäi- * 35 met vaativat enemmän tilaa kuin on näytön koko. Näppäimet ovat myös alt- Α Ί / ··' ' / 2 --11/,1/ tiina erilaisille virhetoiminnoille. Ennen kaikkea matkapuhelimen koko riippuu näppäimistön koosta.

Luonnollisesti on olemassa muitakin kannettavia laitteita kuin matkapuhelimia. Henkilökohtaisissa digitaalisissa avustajissa (PDA) on tyypil-5 lisesti suuri näyttö verrattuna laitteen kokoon. Usein näyttöalue on kosketus-herkkä, niin, että tietoa voidaan siirtää laitteeseen sormella tai erityisellä työkalulla, kuten erikoiskynällä.

Useimmissa salkkutietokoneissa on kosketuslevyllä toteutettu hiiri. Kosketuslevy kykenee tuottamaan samankaltaisia ohjaussignaaleja kuin pe-10 rinteinen tietokonehiiri. Kosketuslevyn toimintaa esittää esimerkiksi US-pa-tentti 5,995,084.

Nykyiset matkapuhelimet sisältävät tavallisesti navigointinäppäi-miä, rullahiiren tai näppäimistön. Näissä ratkaisuissa on kuitenkin useita haittoja. Navigointinäppäimellä toteutetut ratkaisut eivät ole loogisia, koska navi-15 gointinäppäimen toiminnot eivät vastaa liikettä laitteen näytöllä. Matkapuhelimien käyttöliittymät ovat sidoksissa mekaanisiin näppäimistöihin. Ohjelmisto ja mekaaninen käyttöliittymä eivät toimi keskenään loogisesti. Toisin sanoen, tapahtuvat näytöllä ovat abstrakteja ja kelluvia eivätkä noudata tuttua logiikkaa. On olemassa myös muunlaisia pieniä puhelimia, joita tässä kutsutaan 20 rannepuhelimiksi tai miniatyyripuhelimiksi. Useat niistä käyttävät mekaanisia : näppäimiä tai muita epärealistisia teknisiä ratkaisuja. Käyttöliittymästä tulee :Y: hajanainen. Tuote sisältää useita erillisiä osia tai sen muoto tulee kompleksi- seksi.

Joissakin matkapuhelimissa tai PDA-laitteissa on kosketusherkkä fi(>; 25 näyttö. Jos ne ovat miniatyyrikoossa, niitä on hankala käsitellä. Sen vuoksi tarvitaan apuväline, kuten erityiskynä. Kosketusherkät kalvot ovat lisäksi kal-liitä, helposti vaurioituvia eivätkä ole niin tarkkoja sormea käytettäessä.

Keksinnön yhteenveto 30 Tämä keksintö koskee menetelmää, ohjelmatuotetta ja kannetta- .·, ; vaa laitetta erillisten informaatiokokoelmien ja/tai toimintojen hallitsemiseksi , ’ laitteessa, jossa on ainakin näyttö. Laite käsittää ainakin kotelon, koteloon Y sijoitetut elektroniset piirit, ohjelmatuotteen käyttäjän toimintojen toteuttami- • ·· seksi, ohjelmatuotteen käsittäessä erillisiä informaatio- ja/tai funktiokokoel- :. ’ · j 35 mia, ja näytön toimintojen esittämiseksi.

3 11417

Kokoelmat näytetään näytöllä. Edullisessa suoritusmuodossa nämä kokoelmat on organisoitu lineaariseksi pinoksi kokoelman järjestyksen pysyessä koko ajan samana. Keksinnön hyvin tärkeä ajatus on siinä, kuinka kokoelmia katsotaan. Syöttölaitetta, kuten kosketuslevyä, käytetään ohjaus-5 välineenä, kun erillisiä informaatiokokoelmia ja/tai toimintoja käydään läpi. Menetelmä käsittää vaiheen siirtyä kokoelmasta toiseen, kun ohjelmisto havaitsee syöttölaitteelta tulevat ensimmäiset ennalta määrätyt suunnan ohjauskäskyt. Toisin sanoen, näytöllä näkyvä aktiivinen kokoelma vaihdetaan. Aktiivinen kokoelma tai ainakin osa siitä on aina näkyvissä näytöllä. Mene-10 telmä käsittää lisäksi vaiheen siirtyä kokoelman sisällä, kun ohjelmisto havaitsee syöttölaitteelta tulevat toiset ennalta määrätyt suunnanohjauskäskyt. Toisin sanoen, kun haluttu kokoelma on aktiivinen (näkyy näytöllä), tämän kokoelman sisältöä voidaan tarkastella. Kaikki edellä mainitut toiminnot toteutetaan toiminnan perusmoodissa. Edullisessa suoritusmuodossa näytöllä 15 näkyy kerrallaan vain yksi kokoelma. Edullisessa suoritusmuodossa on ainakin yksi kokoelma.

Liikuttaessa kokoelman sisällä asetetaan toinen toimintamoodi, kun valitaan yksi kokoelma ja/tai toiminto. Toista toimintamoodia nimitetään edullisesti editoivaksi toimintamoodiksi. Ensimmäistä toimintamoodia nimite-20 tään vastaavasti perustoimintamoodiksi.

\v Syöttölaitteella aiheutettu vaakasuora liike vastaa ensimmäisiä v,: ennalta määrättyjä suunnanohjauskäskyjä. Syöttölaitteella aiheutettu pysty- suora liike vastaa toisia ennalta määrättyjä suunnanohjauskäskyjä. Syöttölai-:·· te on edullisesti kosketuslevy. Sen vuoksi, kun käyttäjä liikuttaa esimerkiksi 25 sormeaan kosketuslevyllä vaakasuunnassa (X-akselin suunnassa), näkyy .···. näytöllä kokoelmia niin kauan kuin käyttäjä liikuttaa sormeaan tai sivupino päättyy. Vastaavasti, kun käyttäjä liikuttaa sormeaan levyllä pystysuunnassa ., , (y-akselin suunnassa), näytöllä näkyy kokoelman sisältöä.

Tällä keksinnöllä on tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna useita etu-30 ja. Kosketuslevy kannettavan laitteen kaksiakselisena kaksimoodisena ·’’·; käyttöliittymänä on kompakti yhdistelmä, joka mahdollistaa laitteen kaikkien toimintojen ohjauksen. Mekaaninen ohjausalue on pieni, mutta monikäyttöinen. Mitään muita mekaanisia näppäimiä ei ohjaukseen tarvita. Tämä tarkoit-. . taa, että koko ohjausjärjestelmä voi olla ohjelmistopohjainen. Lisäksi koko : 35 käyttöliittymä on muutettavissa esimerkiksi ODM-valmistajia varten. Tämä tarkoittaa myös, että koko puhelin on muunneltavissa ohjelmistomuutoksella.

1* /; ^ ry · K !/ .·.

4 Tämä keksintö on hyvin ergonominen ratkaisu. Sormen liike on minimaalinen eikä ole mitään hankalia sormen liikeratoja eikä selattaessa tarvita jatkuvaa näppäinten painalluksia. Kun käyttöliittymä perustuu ohjelmaan, kontrolloidaan pienillä liikkeillä kosketuslevyllä suurta näytöllä näkyvää 5 ohjausaluetta.

Tällä keksinnöllä on myös lukuisia mekaanisia etuja. Laitteesta saadaan hyvin kompakti eikä ole tarvetta näppäimistön taustavalaisuun ja ennen kaikkea mekaanisia vikoja on harvemmin. Näppäimistöllä varustetuissa matkapuhelimissa on yleinen ongelma, että ne eivät siedä vettä. Tässä 10 keksinnössä ei käytetä lainkaan näppäimistöä, jolloin matkapuhelin voidaan rakentaa ainakin roiskeveden pitäväksi. Keksintö mahdollistaa piirustusko-mentojen tekemisen laitteeseen esimerkiksi ikonien, kuvien, jne. piirtämisen. Pelisovellusten ohjaus tulee myös helpommaksi.

Perinteisissä puhelimissa näppäimistön näppäinten välimatka on 15 rajoitettu. Tässä keksinnössä valintakohtien etäisyyttä voidaan pidentää ohjelmallisesti, koska syöttölaitteena käytetty kosketuslevy käyttää liikettä aktiivisten kohtien valintaan (ei käytetä suoraa paikan osoitusta).

Kuvioluettelo 20 Oheiset piirustukset, jotka on sisällytetty keksinnön paremmaksi v\: ymmärtämiseksi ja jotka muodostavat osan tästä selityksestä, esittävät kek- v.* sinnön suoritusmuotoja ja auttavat yhdessä selityksen kanssa selittämään keksinnön periaatteita. Kuvioissa: M ( 1 · 25 kuvio 1 on lohkokaavio, joka esittää sivujen pinoksi järjestettyä informaa-.···. tiota, kuviot 2-4 ovat lohkokaavioita, jotka esittävät kuvion 1 mukaisen sivupinon .. , käsittelyä näytöllä, kuvio 5 on kaksiakselisen käyttöliittymän rakennetta kuvaava lohkokaavio, *·;’ 30 kuvio6a kuvaa kaksimoodisen (toiminnan perus- ja muokkausmoodi) toi- : ‘ ·. * minnallisuutta kuvaava lohkokaavio, : kuvio 6b esittää hyväksymismekanismia kuvaavaa lohkokaaviota, kuvio 6c kuvaa syöttölaitteen syöttömekanismin lohkokaaviota, \ kuviot 7a - 7d kuvaavat keksinnön syöttölaitteen toiminnallisuuden lohkokaa- 35 vioita, ja s 11417· kuvio 8 esittää kaavallisesti solukko- tai langattomassa verkossa käytettävän radiotaajuuskommunikaatiolaitteen olennaisia osia.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus 5 Seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisesti keksinnön suoritus muotoja, joiden esimerkkiä kuvataan piirustuksissa.

Kuvio 1 esittää edullista suoritusmuotoa erillisistä informaatio-ja/tai toimintokokoelmista. Kuviossa 1 termi kokoelma tarkoittaa samaa kuin pinon sivu. Pinon STK-rakenteeseen liittyy muutamia yksinkertaisia ehtoja. Pino 10 STK muodostuu 1 - N sivusta. Sivun yksittäisen sivun pituutta pinossa STK ei ole rajoitettu. Sivun leveys on kuitenkin rajoitettu näytön DW-leveyteen. Pino STK ja näyttö DW ovat laitteen osia. Laitetta ei kuvata tarkemmin tässä esimerkissä. Se on esimerkiksi matkapuhelin tai PDA-laite. Tiedon esittämisen pääajatus on, että näytön näkymän liike on kaksiakselista. Pinon sivuja 15 vieritetään y-akselin suunnassa ja selataan x-akselin suunnassa (liikutaan sivulta toiselle pinossa). Yhtä sivua voidaan pitää luettelona, jota vieritetään näytöllä DW.

Kuvioiden 2-4 lohkokaaviot kuvaavat kuvion 1 mukaisen sivupinon käsittelyä näytöllä. Kuvio 2 esittää yksinkertaistettua esimerkkiä käyttöliitty-20 mästä. Laite DT käsittää näytön DISP ja kosketuslevyn PD, jonka avulla • käyttäjä voi käyttää laitetta. Kuvion 1 mukaisen sivupinon vierittäminen ja :V: selailu suoritetaan liputtamalla sormea kosketuslevyllä PD. Liikutettaessa , sormea vaakasuuntaisesti kosketuslevyllä PD selataan sivuja toinen toisensa jälkeen.

25 Kosketuslevyllä PD kulkevan sormen liikkeen suunnan ja näytön

,···, DISP näkymän välillä on looginen käyttäjäystävällinen yhteys. Näytön DISP

liike vastaa sormen liikettä. Toisin sanoen, kun käyttäjä liikuttaa sormeaan ,, , oikealle/vasemmalle kosketuslevyllä PD, vaihtuu myös sivu seuraavak- * si/edelliseksi sivuksi (ks. kuvio 3). Tämä tekee käyttöliittymän yksinkertaisek-30 si ja helpoksi käsitellä. On edullista animoida sivunvaihtoa, mikä tekee toi- minnan vieläkin konkreettisemmaksi. Vastaavasti, kun käyttäjä liikuttaa sor-meaan ylös/alas kosketuslevyllä PD, selautuu sivu ylös/alas (ks. kuvio 4). Vaikka edellä on esitetty, että kosketuslevyä käytetään syöttölaitteena, voi-: daan käyttää myös muuta sopivaa laitetta. Eräs mahdollinen syöttölaite voisi • 35 olla esimerkiksi navigointinäppäin, jolla voidaan ilmaista enemmän kuin neljä suuntaa.

β 11417

Kuvion 5 lohkokaavio esittää kaksiakselisen käyttöliittymän rakennetta. Sivut P1...PN käsittävällä sivupinolla on aloitussivu ja lopetussivu. Pinon sivulla on lisäksi aloituspiste ja lopetuspiste. Tekstin "Sivun 1...N sisällöt" yläpuolella oleva katkoviiva viittaa siihen näyttöalueen osaan, jonka käyttäjä 5 näkee selatessaan sivusta toiselle. Sivut on järjestetty siten, että kuvion 2 mukaisen kosketuslevyn PD vaakasuuntaiset liikkeet (x-akselin suuntaiset liikkeet) aiheuttavat sivujen välisen liikkeen. Vastaavasti kuvion 2 mukaisen kosketuslevyn pystysuuntaiset liikkeet (y-akselin suuntaiset liikkeet) aiheuttavat liikkeen sivun sisällä. Pinon rakenne ja toiminnallisuus ovat yksinkertaiset 10 ja helpot ymmärtää. Sivupinoa voidaan tarkastella loogisesti kirjana. Kirjalla on alkukohta ja loppukohta ja sitä selataan kääntämällä sivuja (x-akselin suuntaiset liikkeet). Kun jotain tiettyä sivua on katseltava huolellisemmin, käydään sivua läpi pystysuunnassa (y-akselin suuntaiset liikkeet).

Eräässä kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa sivupino (käsit-15 tää sivut P1 ...PN) edustaa matkapuhelimen valikon erilaisia ohjelmistotoimin-toja (valintoja). Sivu P1 edustaa esimerkiksi viestit-valikkoa, sivu P2 puhelinluetteloa, P3 kalenterivalikkoa jne. Sivua voidaan vierittää alaspäin. Viestit-valikon tapauksessa ilmestyy luettelo valinnoista, tulleet, lähteneet, kirjoita viesti, viestiasetukset, ääniviestit, jne.

20 Kuvio 6a on lohkokaavio, joka kuvaa toiminnallisuuden ensim- ::: mäistä ja toista toimintamoodia (perus- ja muokkaustoimintamoodi). Kuvion 6 :Y: esimerkissä kuvataan sivupinon sivua PN. Paksun viivan sisäpuolinen alue kuvaa näytön sen hetkistä näkymää DW, jota voidaan vierittää kuvion 2 kos-ketuslevyn PD y-akselin suuntaisella liikkeellä. Tämän keksinnön mukainen 25 käyttöliittymä käyttää edullisesti staattista kursoria/valinta-aluetta SEL. Data .··. vieritetään tai selataan kursorin kautta valinta-alueen SEL alle. Kurso- ri/valinta-alue SEL korostetaan tai merkitään muuten. Keksinnön mukainen .. . käyttöliittymä toimii kahdessa moodissa: : f 1. Perustoimintamoodi. Sivuja voidaan selata ja vierittää; toiminto- ’ · ' 30 ja voidaan valita sivulta.

2. Muokkaustoimintamoodi. Erityisesti valituille toiminnoille, jotka • * vaativat muokkaamista (numeroiden/kirjainten syöttö, muokkaus, tallentaminen, jne.).

: Vasemmalla oleva sivu PN on perustoimintamoodissa. Muokkaus- > "* 35 toimintamoodiin siirrytään, kun valitaan erityinen toiminto, esimerkiksi napau tetaan kuvion 2 kosketuslevyä PD. Näytön näkymä muuttuu esimerkiksi nä- 7 11417 kymäksi DW2 tai DW3. Muokkaustoimintamoodissa on kapea, vaakasuora (x-akselin suuntainen) vierityspalkki (esimerkiksi vierityspalkki DIG tai ALP) näytöllä. Valittu toiminto määrää vierityspalkin sisällön. Vierityspalkki voi sisältää esimerkiksi: 5 · Komentovalikon (muokkaa, tallenna, poista, valitse, jne.) • Numeroita (1 2 3 4 5 6 7 8 9 0*#).

• Merkkejä tekstin syöttämiseksi.

Vierityspalkin tietyssä staattisessa kohdassa on kursori/valinta-kohta, esimerkiksi SEL1 tai SEL2. Valikko/numero/merkki-palkkia vieritetään 10 x-suunnassa valintapisteen alle. Muokkaustoimintamoodissa on x-akselin suuntainen ohjausliike (kosketuslevyllä) määritetty ainoastaan vierityspalkin vierittämiseen. Toisin sanoen, sivuja ei voi selata muokkaustoimintamoodissa. Informaation pituus voi ylittää näytön DW3 alueen. Siinä tapauksessa voi käyttäjä vierittää informaatiota kosketuslevyn pystysuuntaisin liikkein. Vieri-15 tyspalkki (esimerkiksi ALP) pysyy kuitenkin näytön näkymällä DW3 kaiken aikaa näkyvissä.

Kuvion 6b lohkokaavio esittää hyväksymismekanismia. Kun käyttäjä haluaa palata perustoimintamoodiin, hän valitsee OK tai C. OK- ja C-komennot voidaan sijoittaa esimerkiksi näkymän DW4 kulmiin. Diagonaali-20 suunnan (esimerkiksi 45 astetta) liikkeet kosketuslevyllä tarkoittavat C- tai v,: OK-komennon aktivointia. Se kumpi komento aktivoidaan, riippuu liikkeen v,: suunnasta kosketuslevyllä. Napautus kosketuslevylle vahvistaa halutun toi- minnon.

·:··: Kuvion 6c lohkokaavio kuvaa syöttölaitteella toteutettavaa syöttö- 25 mekanismia. Kuviossa 6c on näytön näkymällä DW5 esitetty virtuaalinen ,*>. näppäimistöllä. Näppäimistöhila on muodostettu samaan tapaan kuin mat kapuhelimen normaalinäppäimet ja ne käsittävät samat toiminnot (numerot, ,, . merkit, OK, C, jne.) kuin matkapuhelimessa. Näppäimistöhila käytetään ja ohjataan syöttölaitteella PD, esimerkiksi kosketuslevyllä. Syöttöhila voidaan • > 30 tehdä paljon pienemmäksi kuin normaalinäppäimet, koska virtuaalinäppäin-ten etäisyys voidaan määrittää ohjelmallisesti suuremmaksi (ei suoraa pai-;‘: kan osoitusta) kuten on esitetty seuraavassa esimerkissä.

Kuvioiden 7a-7d lohkokaaviot kuvaavat keksinnön mukaisen syöt-: , ’ tölaitteen toiminnallisuutta. Kussakin kuvassa on näyttö DW ja kosketuslevy ’ 35 PD. Kuvioissa 7a-7d yritetään kuvata vastakohtien muuttuvia etäisyyksiä, „ 11417 8 joita ohjataan kosketuslevyn PD liikkeellä ja etäisyydet määrittävällä ohjelmalla.

Kuviot 7a ja 7b selventävät termiä “ohjelmallisesti määritetty etäisyys”. Sormen liikkeen pituutta on molemmissa kuvissa merkitty N:llä. Valin-5 takohtien etäisyys kuviossa 7a on kuitenkin pitkä, kun taas valintakohtien välinen etäisyys kuviossa 7b on lyhyt.

Ohjausta voidaan tukea myös kiihtyvyystekijällä. Kuviot 7c ja 7d selventävät tätä ominaisuutta. Sormen liikkeen pituutta on molemmissa kuvioissa merkitty N:llä. Koska kuviossa 7c sormen liikenopeus on pieni, liikku-10 vat valintapisteet yksi kerrallaan (esimerkiksi puhelinluettelo vyöryy nimi nimeltä). Kuviossa 7d on sormen liikenopeus suuri, jolloin valintapisteet liikkuvat askelittain tai ryhmittäin (esimerkiksi puhelinluettelo aakkosellisina ryhminä).

Kuvio 8 esittää kaaviollisesti edullisen suoritusmuodon mukaisen 15 radiotaajuutta käyttävän kommunikaatiolaitteen, esimerkiksi kannettavan puhelimen tärkeimpiä osia. Edullisen suoritusmuodon mukainen puhelin on sovitettu käytettäväksi GSM-verkossa, mutta tietenkin keksintöä voidaan soveltaa myös muissa puhelinverkoissa, kuten solukkoverkoissa ja erilaisissa langattomissa puhelinjärjestelmissä. Käyttäjän puhe tallennetaan mikrofonilla 20 7 ja näin muodostuneet analogiasignaalit A/D muunnetaan A/D-muuntimes- t \v sa 8 ennen puheen koodaamista audiokoodekkiyksikössä 4. Koodattu puhe- signaali viedään fyysisen kerroksen prosessoriin 3, joka tukee esimerkiksi GSM-päätelaitteen ohjelmistoa. Prosessori 3 muodostaa myös rajapinnan ·:·· laitteen ympäristöyksiköihin, kuten muisteihin 10 (RAM, ROM), näyttöön 12 25 ja kosketuslevyyn 11 (sekä myös SIM-kortille, datalle, tehonsyötölle, jne.). Muisteissa on tietokoneen luettavissa olevat ohjelmakäskyt, jotka toteuttavat tämän keksinnön mukaisen menetelmän.

... Prosessori 3 kommunikoi RF-osan 1 kanssa kantotaajuusmuunti- men 2 ja kanavaekvalisaattorin 13 kautta. Audiokoodekkiyksikkö 4 puhede-'·;·* 30 koodaa signaalin, joka siirretään prosessorilta 3 D/A-muuntimen 5 välityksel- lä korvakuulokkeeseen 6. Yksiköt 2, 3, 5, 8, 9 ja 13 on tavallisesti integroitu joko kaupallisesti saatavissa olevalle piirisarjalle tai erityisesti suunnitellulle piirisarjalle (ASIC's). Prosessori 3, joka toimii ohjausyksikkönä sinänsä tun-, netulla tavalla, on kytketty käyttöliittymään. Sen vuoksi prosessori monitoroi • 35 puhelimen aktiviteettejä ja ohjaa näyttöä 12 niille vasteellisena. Prosessori 3 havaitsee tilanmuutostapahtuman ja muuttaa puhelimen tilaa ja siten näytön 11417 9 tekstiä tai grafiikkaa. Tilanmuutostapahtuman voi aiheuttaa käyttäjä koskettamalla levyä 11.

Tällä keksinnöllä on useita etuja verrattuna tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin. Näytöllä näkyvä liike vastaa liikettä syöttölaitteen pinnalla.

5 Sen vuoksi se on helppo käsitellä. Liikkeet muistuttavat todellisen maailman toimintoja ja ennen kaikkea ne ovat helppo oppia. Lineaarinen kaksiakseli-nen käyttöliittymä on selvä; sillä on alku- ja loppukohtansa, kaksiakselisen kaksimoodisen käyttöliittymän yhdistelmä sopii parhaiten ja on suunniteltu erityisesti pieniin kannettaviin laitteisiin, kuten minikokoisiin matkapuhelimiin 10 ja tietokoneisiin PC. Samankokoista mekaanisin näppäimin varustettua laitetta ei voida toteuttaa tinkimättä radikaalisti käytettävyydestä.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä käsittää vaiheet liikkumiseksi kokoelmasta toiseen, kun syöttölaitteen ohjelmistolla havaitaan ensimmäiset ennalta määrätyt suuntaohjauskäskyt, ja liikkumiseksi kokoelman 15 sisällä, kun syöttölaitteen ohjelmistolla havaitaan toiset ennalta määrätyt suuntaohjauskäskyt. Ensimmäiset ja toiset ennalta määrätyt suuntaohjauskäskyt viittaavat edullisesti vaakasuuntaisiin ja pystysuuntaisiin liikkeisiin kosketuslevyllä. On kuitenkin selvää, että on hyvin vaikeaa tuottaa täsmällisiä vaakasuuntaisia tai pystysuuntaisia liikkeitä kosketuslevyllä. Sen vuoksi 20 vaakasuuntainen ja pystysuuntainen tarkoittaa tässä itse asiassa liikkeitä, v.' jotka ovat likimain vaakasuuntaisia tai pystysuuntaisia. Voidaan myös määrit- : Y: tää, että suunnan (vaakasuuntainen tai pystysuuntainen) määrittää se, kumpi komponentti (x-akselin suuntainen komponentti tai y-akselin suuntainen komponentti) on määräävä. Aikaisemmassa esimerkissä käytetty termi dia-25 gonaalinen viittaa edullisesti suuntaan, jossa x-akselin ja y-akselin tekijät ovat lähellä toisiaan.

Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että tekniikan kehittymisen myö- . tä keksinnön perusidea voidaan toteuttaa eri tavoin. Keksintöä ja sen suori- * ♦ * • if; tusmuotoja ei siten rajoita edellä kuvatut esimerkit, vaan niitä voidaan vaih- ♦ > 30 della vaatimusten suojapiirin mukaan.

I t t * t i * » *

Claims (18)

1. Menetelmä laitteen käyttämiseksi, joka laite sisältää näytön informaatiota sisältävien sivujen ja valittavissa olevien toi-mintokohtien näyttämiseksi, 5 yksittäisen sormella ohjattavan syöttölaitteen näytöllä näytetyn si vun vierittämiseksi ja selaamiseksi ja valintojen tekemiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä sisältää askeleet: tunnistetaan sormiohjattua syöttölaitetta koskettavan sormen liikkeen suunta, ja 10 vieritetään sivua ylös tunnistettaessa liikkeen olevan ensimmäi sessä vierityssuunnassa, vieritetään sivua alas tunnistettaessa liikkeen olevan toisessa vierityssuunnassa, joka on vastakkainen ensimmäiseen vierityssuuntaan nähden, 15 selataan sivu toiselle sivulle tunnistettaessa liikkeen olevan en simmäisessä selaussuunnassa, joka on kohtisuoraan vierityssuuntiin nähden, selataan sivu edelliseen sivuun tunnistettaessa liikkeen olevan toisessa selaussuunnassa, joka on vastakkainen ensimmäiseen selaussuun- 20 taan nähden, ja aloitetaan vasteena sormenpään näpäytykselle sormiohjattua • · · laitetta vasten toiminto, joka liittyy valittavissa olevaan toimintakohtaan, v jolloin kursori on valittavissa olevan toimintakohdan päällä.

: “·· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu "**·* 25 siitä, että se lisäksi käsittää askeleen: ·;··: sovitetaan sivun leveys näytön leveyteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiminnon aloittamisen jälkeen: :v. näytetään näytöllä horisontaalinen valikkopalkki, joka käsittää • · 30 valikkokohtia, liikutaan valikon sisällä vasteena liikkeelle, joka on tunnistettu en-: simmäisessä selaussuunnassa tai toisessa selaussuunnassa, jolloin valikkokohta on valittavissa näpäyttämällä sormenpäällä , \ vasten sormiohjattua syöttölaitetta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää askeleet: 11 11417: näytetään allekkaisten valittavissa olevien kohtien lista vasteena sormenpään napautukselle vasten sormiohjattua syöttölaitetta, vieritetään listaa ylös tai alas vasteena sormen liikkeelle, joka on tunnistettu vastaavassa vierityssuunnassa, jolloin luettelon kohta on valitta-5 vissa näpäyttämällä sormenpäällä vasten sormiohjattua laitetta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että se käsittää lisäksi vaiheet: havaitaan sormenpääohjattua laitetta koskettavan sormen nopeus, 10 vieritetään sivua ylös tai alas määrällä, joka on verrannollinen ha vaittuun sormen nopeuteen.

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vaiheet: tunnistetaan sormen liikkeen suunnan olevan toisen vierityssuun-15 nan ja toisen selaussuunnan välissä, tulkitaan liike OK-komennoksi.

7. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vaiheet: tunnistetaan sormen liikkeen suunnan olevan toisen vierityssuun-20 nan ja ensimmäisen selaussuunnan välissä, tulkitaan liike peruutuskomennoksi. • · v.:

8. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menevä telmä, tunnettu siitä, että syöttölaite on yksi ainoa kosketuslevy. i ’ ’..

9. Kädessä pidettävä laite, joka käsittää ·:··: 25 näytön informaatiota sisältävien sivujen ja valittavissa olevien toi- ·;·: mintakohtien näyttämiseksi, ja .···. syöttölaitteen näytöllä näytetyn sivun vierittämiseksi ja selaami seksi, tunnettu siitä, että se käsittää: .. . yhden ainoan syöttölaitteena toimivan sormiohjatun laitteen, joka 30 on sovitettu tunnistamaan sormen liikkeen suunta missä tahansa : ·’: suunnassa, joka on valittu joukosta, joka käsittää ensimmäisen vierityssuun- nan, ensimmäiseen vierityssuuntaan nähden vastakkaisen toisen vieritys-suunnan, ensimmäisen selaussuunnan, joka on kohtisuoraan vierityssuuntia ' 35 vastaan, ja toisen selaussuunnan, joka on vastakkainen ensimmäiseen se- laussuuntaan nähden, ja 12 11417 tunnistamaan sormenpään napautuksen syöttölaitetta vasten, ohjelmistovälineet, jotka on sovitettu vierittämään sivua ylös vasteena liikkeelle, joka on tunnis-5 tettu ensimmäisessä vierityssuunnassa, vierittämään sivua alas vasteena liikkeelle, joka on tunnistettu toisessa vierityssuunnassa, selaamaan sivun seuraavaksi sivuksi vasteena liikkeelle, joka on tunnistettu ensimmäisessä selaussuunnassa, 10 selaamaan sivun aikaisemmaksi sivuksi vasteena liikkeel le, joka on tunnistettu toisessa selaussuunnassa, ja aloittamaan valittavissa olevaan toimintokohtaan liittyvän toiminnon vasteena sormenpään näpäytykselle vasten syöttölaitetta, jolloin kursori on valittavissa olevan toimintokohdan päällä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kädessä pidettävä laite, tunnettu siitä, että yksi ainoa sormiohjattu laite on suorakaiteen muotoinen kosketuslevy, jolloin sormen lineaarisen liikkeen suunta sen pinnalla tunnistetaan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kädessä pidettävä laite, 20 tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen vierityssuunta ovat koske-, . tuslevyn y-akselin suuntaiset ja ensimmäinen ja toinen selaussuunta ovat kosketuslevyn x-akselin suuntaiset. :.v

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kädessä pidettävä laite, : ·· tunnettu siitä, että yksi ainoa sormiohjattu laite on edelleen sovitettu 25 tunnistamaan sormen liikkeen suunta kahdessa muussa suunnassa, jotka ': : ovat vierityssuuntien ja selaussuuntien välissä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kädessä pidettävä laite, tunnettu siitä, että ohjelmistovälineet ovat edelleen sovitettu tulkitse-maan mainitut kaksi muuta suuntaa joko OK-komennoksi tai peruutusko- 30 mennoksi.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kädessä pidettävä laite, IV tunnettu siitä, että mainitut kaksi muuta suuntaa kulkevat vinottain kosketuslevyn poikki. ,v.

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kädessä pidettävä laite, ' \ 35 tunnettu siitä, että laite toimii perusmoodissa, joka on tarkoitettu sivu- * · « 11417:· jen vierittämiseen ja selaamiseen, ja editointimoodissa, joka on tarkoitettu informaation syöttämiseksi laitteeseen tai informaation muokkaamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen kädessä pidettävä laite, tunnettu siitä, että hyppäys perusmoodista editointimoodiin suorite- 5 taan vasteena toimintoon, joka liittyy valittavissa olevaan toimintakohtaan.

17. Patenttivaatimuksen 13 tai 15 mukainen kädessä pidettävä laite, tunnettu siitä, että hyppäys editointimoodista perusmoodiin suoritetaan vasteena liikkeelle, joka on havaittu kummassa tahansa mainitussa muussa suunnassa.

18. Tietokoneohjelmistotuote, joka on tallennettu tietokoneella hyödynnettävissä olevaan mediaan, tunnettu siitä, että se sisältää ohjelmistokoodiosiot patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaiheiden toteuttamiseksi, kun tuote toimii tietokoneessa. • I » « I » • · « • 1 • · · · «tl I · · • · u 11417;