FI113900B

FI113900B - Henkilöiden kulunvalvontajärjestelmä

Info

Publication number: FI113900B
Application number: FI20030121A
Authority: FI
Inventors: Harri Piltonen
Original assignee: Tracker Oy
Priority date: 2003-01-27
Filing date: 2003-01-27
Publication date: 2004-06-30
Also published as: FI20030121A0; ATE326746T1; DE602004000909D1; EP1588338B1; US20060022818A1; WO2004068434A1; EP1588338A1; DE602004000909T2

Description

113900

Henkilöiden kulunvalvontajärjestelmä

Keksinnön kohteena on henkilöiden kulunvalvontajärjestelmä, joka käsittää jokaisen valvottavan henkilön mukanaan kantaman seurantayksikön, ainakin yhden seuran-5 tayksikköihin radioyhteydessä olevan hälytinyksikön sekä hälytinyksikköön tiedonsiirtoverkon välityksellä yhteydessä olevan valvomon.

Erityisesti vanheneva väestö kärsii paljon eriasteisista muistihäiriöistä. Lievästä muistihäiriöstä kärsivät henkilöt pystyvät huolehtimaan itse omista päivittäisistä askareistaan ja voivat asua kotonaan. Vaikeammasta muistihäiriöstä kärsivät henkilöt 10 asuvat yleensä vanhainkodeissa tai hoitokodeissa. Omassa tutussa asuinympäristössä muistihäiriöiset selviävät yleensä hyvin joko itsenäisesti tai hoitohenkilökunnan avustuksella. Tällaiset ihmiset eivät kuitenkaan päijää omin avuin tutun asuinympäristönsä ulkopuolella, minkä vuoksi muistihäiriöisten henkilöiden vapaata kulkemista joudutaan heidän oman turvallisuutensa vuoksi valvomaan ja rajoittamaan. Jos 15 muistihäiriöinen potilas jostain syystä eksyy omasta asuinympäristöstään, on tärkeää, että hänet pystytään paikallistamaan ja löytämään nopeasti.

Muistihäiriöisten henkilöiden kulunvalvontaan ja paikallistamiseen on kehitetty eri-*: i laisia teknisiä järjestelmiä. Patenttijulkaisusta FI 92969 tunnetaan terveydentilan I seurantalaite, johon kuuluu ranteeseen kiinnitettävä lähetinyksikkö sekä erillinen ... ; 20 vastaanotinyksikkö. Rannekkeen siirtyminen liian kauas vastaanotinyksiköstä aihe uttaa välittömästi hälytyksen. Hälytys voidaan ohjata vastaanottimelta edelleen kes- * ’ i kitettyyn hälytysten vastaanottopisteeseen esim. turvapuhelimen välityksellä. Patent tijulkaisusta US 5714932 tunnetaan turvajärjestelmä, johon kuuluu keskusyksikköjä useita keskusyksikköön radioyhteydessä olevia kannettavia, yksilöllisellä tunnistus-25 koodilla varustettuja lähettimiä. Kun lähettimen lähettämän signaalin taso putoaa • · « : määrätyn kynnysarvon alapuolelle keskusyksikkö antaa hälytyksen. Keskusyksik- köön kuuluu lisäksi suuntima- ja etäisyydenmittausvälineet, jolla voidaan määrittää .... I lähettimen suunta ja etäisyys keskusyksiköstä.

< t I

» I

*·;·’ Näissä laitteistoissa valvottavan henkilön mukana oleva lähetin lähettää jatkuvasti :Y: 30 radiosignaalia vastaanottoyksikköön. Tämän vuoksi lähettimen virrankulutus on :*·.· suuri. Lähettimen pitäminen toimintakunnossa edellyttää siksi lähettimen varusta- • * mistä tehokkaalla paristolla sekä pariston vaihtamista riittävän usein.

Edellä kuvattujen laitteistojen heikkoutena on lisäksi se, että niissä hälytysraja on epätarkka, koska se määräytyy suoraan lähettimen ja vastaanottimen välisen radio- 2 113900 signaalin vahvuuden perusteella. Tällainen turvajäijestelmä ei siten esimerkiksi pysty erottamaan, onko valvottava henkilö turvallisesti rakennuksen sisätiloissa vai onko hän rakennuksen ulkopuolella rakennuksen läheisyydessä.

Keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin parannettu järjestelmä erityisesti muistihäi-5 riöisen henkilön kulunvalvontaan ja paikallistamiseen. Keksinnön mukaisella järjes-j telmällä voidaan merkittävästi vähentää tekniikan tason mukaisiin järjestelmiin liit tyviä haittoja ja epäkohtia.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäit-10 senäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on kulunvalvontajärjestelmä erityisesti muistihäiriöistä kärsiviä henkilöitä varten. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä jokainen järjestelmän piiriin kuuluva henkilö varustetaan mukana pidettävällä henkilökohtaisella seurantayksi-köllä, jossa on vastaanotinosa sekä lähetinosa. Lähetinosan avulla seurantayksikkö 15 voi lähettää radioteitse viestejä järjestelmään kuuluvaan hälytinyksikköön. Seurantayksikkö lähettää viestin hälytinyksikköön esim. silloin, kun valvonnan piiriin kuuluva henkilö poistuu hänelle määrätyltä luvalliselta toiminta-alueelta. Hälytinyksik-kö lähettää siihen saapuvat viestit edelleen järjestelmään kuuluvaan valvomoon, jos-‘ sa ryhdytään saapuvien viestien perusteella tarpeellisiin toimenpiteisiin, kuten etsin- * 20 töihin. Keksinnön mukaisen järjestelmän perusajatuksena on, että seurantayksikkö * voidaan asettaa valmiustilaan, jolloin vain vastaanotinosa on toiminnassa, tai : toimintatilaan, jolloin myös lähetinosa on toiminnassa. Keksinnössä seurantayksikkö saatetaan radioviestejä lähettävään toimintatilaan vasta silloin, kun valvottava henki-: lö on poistunut luvalliselta toiminta-alueelta. Kun henkilö on luvallisen toiminta- 25 alueen sisällä, seurantalaite on valmiustilassa, jolloin sen virrankulutus on erittäin pieni.

• · » ·...* Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa seurantayksiköt on varustettu seu- rantayksikön lähettämiin viesteihin liitettävällä yksilöllisellä tunnistuskoodilla.

*“·' Keksinnön eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa järjestelmä käsittää lisäksi :Y: 30 ainakin yhden aktivointikäskyjä antavan aktivointiyksikön, ja deaktivointikäskyjä :\j antavan deaktivointiyksikön, joilla seurantayksikkö saatetaan valmiustilaan tai toi- • · mintatilaan. Aktivointi ja deaktivointiyksiköt on edullisesti sijoitettu luvalliselle toiminta-alueelle johtavan kulkureitin varrelle.

3 113900

Keksinnön eräässä kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa aktivointi- ja deakti-vointikäskyjen siirtäminen aktivointi- ja deaktivointiyksiköstä seurantayksikköön tapahtuu induktiivisella tiedonsiirrolla.

Keksinnön eräässä neljännessä edullisessa suoritusmuodossa jäqestelmä käsittää j 5 lisäksi paikannusyksikön toimintatilassa olevan seurantayksikön paikallistamiseksi.

Keksinnön mukaisen jäijestelmän etuna on, että seurantayksikön virrankulutus on erittäin vähäinen. Seurantayksikkö säilyy siksi toimintakunnossa erittäin pitkään ilman huoltotoimenpiteitä.

Lisäksi keksinnön etuna on, että siinä valvottavan henkilön ’’luvallinen” liikkuma-10 alue voidaan määrittää erittäin tarkasti esimerkiksi tietyn rakennuksen sisäosiin.

Edelleen keksinnön etuna on, että se on monikäyttöinen. Kulunvalvonnan lisäksi laitetta voidaan käyttää myös henkilökunnan turvalaitteena sellaisissa laitoksissa, joissa henkilökunta voi joutua hyökkäyksen kohteeksi.

Vielä keksinnön etuna on, että se on valmistuskustannuksiltaan edullinen ja sopii 15 hyvin teollisesti valmistettavaksi.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan ohei- ' ' siin piirustuksiin, joissa • ·

I » I

• M • » kuva 1 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista järjestelmää ja sii- . · · ·, hen kuuluvia erillisiä osia periaatekuvana ja * · * * · : .· 20 kuva 2 esittää tiedonsiirron rajapintoja keksinnön mukaisessa järjestelmässä.

• I

Kuvassa 1 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen kulunvalvonta-ja paikannusjärjestelmä ja siihen kuuluvat erilliset osat periaatteellisella tasolla.

! Keksinnön mukainen järjestelmä käsittää valvottavan henkilön kantaman seuran tayksikön 10, henkilön toiminta-alueelle 14 tai sen läheisyyteen sijoitettavan häly-: ‘ * 25 tinyksikön 12 sekä toiminta-alueen kulkureiteille 20 pareittain asennettavia aktivoin- ; tiyksiköitä 16 ja deaktivointiyksiköitä 18, joiden toimintaa ohjataan yhteisellä ohja- ,·]·, usyksiköllä 36. Toiminta-alueella tarkoitetaan tässä esityksessä aluetta, jonka sisä- ! . puolella valvottava henkilö voi vapaasti liikkua aiheuttamatta hälytystä. Muistihäiri- ’ ‘ öisen valvottavan henkilön kohdalla tällainen toiminta-alue on tyypillisesti esimer- 30 kiksi henkilön oma koti, vanhainkoti tai hoitolaitos. Toiminta-alue voi rajoittua pelkästään rakennuksen sisätiloihin tai siihen voi kuulua myös rakennuksen aidattu piha-alue. Toiminta-alueen kulkureiteillä tarkoitetaan niitä väyliä, joiden kautta toi- 4 113900 minta-alueelle kuljetaan tai alueelta poistutaan eli käytännössä rakennuksen ulko-ovia ja portteja piha-alueiden aidoissa. Keksinnön mukainen jäqestelmä käsittää lisäksi vielä hälytinyksikköön 12 tiedonsiirtoverkon 24 välityksellä yhteydessä olevan valvomon 22 sekä paikannusyksikön 26 seurantayksiköiden 10 paikantamista 5 varten.

Seurantayksikkö 10 on sähkötekninen paristo- tai akkukäyttöinen laite, johon kuuluu induktiivinen vastaanotinosa 28 sekä lähetinosa 30. Seurantayksikkö on edullisesti muotoiltu valvottavan henkilön käteen kiinnitettäväksi rannekkeeksi. Seurantayksikkö voi olla kahdessa erilaisessa toimintatilassa: valmiustilassa tai lähetystilassa.

10 Valmiustilassa vain yksikön vastaanotinosa on toiminnassa, jolloin koko seuran-tayksikön virrankulutus on hyvin pieni. Vastaavasti lähetystilassa myös seurantayk-sikön lähetinosa on toiminnassa, jolloin koko yksikön virrankulutus on luonnollisesti selvästi suurempi. Jäqestelmän normaalissa käyttötilanteessa, jossa valvottava henkilö pysyy toiminta-alueen sisällä, seurantalaite on valmiustilassa ja kuluttaa siis 15 hyvin vähän energiaa. Seurantayksikössä on ilmaisin 32, joka ilmoittaa säännöllisin väliajoin, esimerkiksi noin puolen minuutin välein annettavalla valo- ja/tai äänimer-killä yksikön olevan toimintakunnossa. Edullisesti tällainen ilmaisin on valoa emittoiva diodi eli LED-ilmaisin. Seurantayksikön lähetinosa on ohjelmoitu kytkeytymään päälle säännöllisin väliajoin, edullisesti 1-2 tunnin välein, pariston 34 kunnon *:*·: 20 testaamista varten. Mikäli pariston jännite on liian matala, lähetinosa lähettää paris- to varoitus lähetyksiä hälytinyksikköön 12 satunnaisella lähetysvälillä. Pariston vaih- • don tarpeesta ilmoitetaan myös ilmaisimen 32 avulla edullisesti valomerkein. Seu- . · · \ rantayksikössä on vielä paniikkinappi 46, jota painamalla yksikkö siirtyy välittömäs- : ·, . ti toimintatilaan.

• · ’. . · 25 Aktivointiyksikkö 16 ja deaktivointiyksikkö 18 ovat tiedonsiirtosignaaleja lähettäviä laitteita, jotka sijoitetaan toiminta-alueen 14 kulkureiteille 20 pareittain siten, että : ’ ’: deaktivointiyksikkö asennetaan kulkureitin varrelle toiminta-alueen 14 rajan sisä- :"': puolelle, esim. ulko-oven sisäpuolelle. Vastaavasti aktivointiyksikkö sijoitetaan kul kureitin kohdalle toiminta-alueen rajan ulkopuolelle esim. ulko-oven ulkopuolelle.

30 Yksiköiden toimintaa ohjataan yhteisellä ohjausyksiköllä niin, että aktivointiyksikkö ;·’ 16 ja deaktivointiyksikkö 18 lähettävät vuorotellen, edullisesti 4 kertaa sekunnissa, : : seurantayksikön 10 aktivointi- ja deaktivointikomentoja induktiivista tiedonsiirtoa · ,· käyttäen. Näin kulkureitin kohdalle syntyy pääosin toiminta-alueen 14 sisäpuolella sijaitseva deaktivointikenttä 42 ja pääosin toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseva 35 aktivointikenttä 44. Aktivointi- ja deaktivointiyksiköt on liitetty rakennuksen sähköverkkoon ja niissä on edullisesti akkuvarmennus sähkökatkosten varalta.

5 113900 Hälytinyksikkö 12 on laite, joka käsittää radiovastaanottimen seurantalaitteiden 10 lähettämien radioviestien vastaanottamista varten sekä lähettimen/modeemin viestien siirtämiseksi edelleen valvomoon 22. Hälytinyksikkö kuuntelee vuorotellen seu-rantayksiköiden 10 käyttämiä taajuuksia. Edullisesti hälytinyksikkö kuuntelee kuta-5 kin taajuutta 1,3 sekuntia kerrallaan. Kun hälytinyksikkö vastaanottaa seurantayksi-kön 10 lähettämän viestin, se lähettää viestin edelleen valvomoon 22. Viesti sisältää edullisesti ainakin kellonajan, viestin lähettäneen seurantayksikön 10 tunnistuskoo-din tai seurantayksikköä kantavan henkilön nimen sekä hälytyksen syyn, joka voi olla ilmoitus valvotun henkilön poistumisesta toiminta-alueelta, ilmoitus henkilön 10 paluusta toiminta-alueelle, ilmoitus paniikkinapin painamisesta tai ilmoitus seurantayksikön pariston vaihdon tarpeesta. Hälytysyksikkö on edullisesti varustettu muistilla, johon viimeisimmät hälytystapahtumat tallentuvat kellonaikoineen. Laitteessa on akkuvarmennus, joka pitää laitteen toiminnassa lyhyiden sähkökatkojen ajan. Hälytinyksikkö edustaa rakenteeltaan tavanomaista tietoliikennetekniikassa yleisesti 15 käytettävää tunnettua tekniikkaa, joten sitä ei selosteta tässä yhteydessä tarkemmin.

Valvomo 22 on paikka, jossa otetaan vastaan hälytysyksiköiden lähettämät viestit. Edullisesti valvomo käsittää tiedonsiirtoverkkoon 24 jatkuvasti yhteydessä olevan tietokoneen, jonka tietokantaan on talletettu kunkin seurantayksikön 10 kantajan henkilö- ja yhteystiedot ja kullekin valvottavalle henkilölle sallittu poissaoloaika 20 toiminta-alueelta. Valvomo voi myös yksinkertaisimmillaan olla matkapuhelin tai hakulaite, johon hälytysviestit lähetetään. Valvomossa seurataan jatkuvasti kaikkien S * I » · ’ järjestelmään liitettyjen seurantayksiköiden 10 tilannetietoja. Valvomossa on luon- nollisesti valvontahenkilökunta, joka seuraa jatkuvasti valvomoon tulevia viestejä, • ” · ja ryhtyy niiden perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Yöaikaan valvomoon tulevat

< » I

25 viestit voidaan ohjata suoraan esimerkiksi alueella toimivaan vartiointiliikkeeseen, Γ * ‘: jolloin vältytään kalliilta ympärivuorokautiselta päivystykseltä.

I I t • »

Keksinnön mukainen kulunvalvonta- ja paikannusjärjestelmä toimii seuraavalla tavalla: Valvottavan henkilön ollessa toiminta-alueen 14 sisäpuolella seurantayksikkö ·;;; 10 on vähän virtaa kuluttavassa valmiustilassa. Kun henkilö siirtyy kulkureitin 20, *··· 30 kuten ulko-oven läheisyyteen, seurantayksikkö saapuu samalla deaktivointiyksikön ·· 18 luomaan deaktivointikenttään 42. Deaktivointikentässä ollessa seurantalaite vas- taanottaa deaktivointikomentoja, joten seurantayksikkö pysyy edelleen valmiustilas-, *. sa. Jos valvottava henkilö menee kulkureitin 20 läpi, hän saapuu aktivointikenttään »tl : 44, jossa seurantayksikkö 10 vastaanottaa aktivointikomentoja. Aktivointikomento- « · ’···' 35 jen ansiosta seurantalaite siirtyy toimintatilaan ja alkaa lähettää seurantayksikön oman tunnistuskoodin sisältämää poistumisviestiä hälytinyksikköön. Jokainen seu- 6 113900 rantayksikkö on varustettu omalla yksilöllisellä tunnistuskoodilla, joka on aina mukana seurantayksikön lähettämässä viestissä. Näin hälytinyksikköön saapuvista viesteistä tiedetään aina, mistä seurantayksiköstä ne ovat lähtöisin. Hälytinyksikkö 12 vastaanottaa poistumisviestin ja lähettää tiedonsiirtoverkon 24 kautta poistumisvies-5 tin edelleen valvomolle 22. Näin valvomo tietää valvottavan henkilön poistuneen toiminta-alueelta ja voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Seurantayksikön aktivointi toimintatilaan tapahtuu vasta valvottavan henkilön poistuttua aktivointikentästä. Tämä mahdollistaa valvottavalle henkilölle esimerkiksi ulko-oven avaamisen saapuville vieraille ilman hälytyksen aiheuttamista. Seuran-10 tayksikkö voidaan tarvittaessa aktivoida myös painamalla paniikkinappia 46. Seu-rantayksikkö siirtyy toimintatilaan, vaikka paniikkinappia painettaisiin toiminta-alueen sisällä tai deaktivointikentässä. Paniikkinapin painaminen saa seurantayksikön lähettämään hälytinyksikköön hälytysviestiä, joka välitetään edelleen valvomoon. Paniikkinapilla aktivoitu seuranta-yksikkö voidaan deaktivoida pitämällä 15 magneettia seurantayksikön vieressä kunnes lähetykset loppuvat.

Mikäli valvottava henkilö palaa takaisin toiminta-alueelle 14, hän kulkee ensin akti-vointikentän 44 läpi ja heti tämän jälkeen deaktivointikentän 42 läpi. Seurantayksik-kö 10 vastaanottaa näin viimeisenä deaktivointikomentoja, jotka saattavat seuran-, ; tayksikön valmiustilaan. Ennen valmiustilaan siirtymistä seurantayksikkö lähettää . . 20 hälytinyksikölle rajoitetun määrän saapumisviestejä. Hälytinyksikkö välittää saapu- ' ; misviestit edelleen valvomolle, jossa näin tiedetään valvottavan henkilön palanneen takaisin toiminta-alueelle.

*' ·': Hälytinyksikön lähettämien viestien ansiosta valvomolla 22 on aina reaaliaikainen » » tieto siitä, ovatko valvottavat henkilöt toiminta-alueella vai sen ulkopuolella. Val- 25 vomoyksikköön voidaan yksilöllisesti määrittää kullekin valvottavalle henkilölle :v, sallitut poissaoloajat ennen etsintöjen käynnistämistä. Näin esimerkiksi lievästä • · \muistihäiriöstä kärsivälle henkilölle voidaan sallia vaikka 3-4 tunnin poissaoloaika, ‘; ’ mikä mahdollistaa valvottavan henkilön päivittäisten juoksevien asioiden hoitami- sen, kuten postinhakureissut sekä kauppa- ja pankkiasioinnit. Vastaavasti vaikeaa : 30 dementiaa sairastavalle henkilölle voidaan asettaa sallituksi poissaoloajaksi esimer- kiksi vain 5 minuuttia, jos tiedetään, että kyseinen henkilö ei päijää lainkaan omin • · * ! avuin.

* # ·

Jos valvottava henkilö ei palaa toiminta-alueelle sallitun poissaoloajan sisällä, valvomo ryhtyy toimenpiteisiin henkilön sijainnin selvittämiseksi. Ensin olinpaikka 35 pyritään selvittämään puhelimitse soittamalla joko valvottavan henkilön omaan i 7 113900 matkapuhelimeen (jos valvottavalla sellainen on) tai johonkin toiminta-alueella työskentelevän henkilön, kuten vastaavan hoitajan puhelimeen. Valvomosta voidaan myös ottaa yhteys alueella toimivaan vartiointiliikkeeseen, jolloin vartija käy tarkistamassa tilanteen kyseisessä valvonnan alaisessa kohteessa. Jos em. tavoilla ei saada 5 selville valvottavan henkilön olinpaikkaa, käynnistetään etsintä, jossa käytetään hyväksi keksinnön mukaiseen järjestelmään kuuluvaa paikannusyksikköä 26.

Paikannusyksikkö 26 on suuntimalaite, jolla voidaan määrittää, missä suunnassa poistumisviestiä lähettävä seurantayksikkö 10 on. Paikannusyksikköön kuuluu näppäimistö seurattavan taajuuskanavan asettamista ja koodien selaamista varten sekä 10 näyttö taajuuskanavan numeron, viestisignaalin voimakkuuden ja poistumisviestin sisältämän tunnistuskoodin esittämistä varten. Lisäksi paikannusyksikköön kuuluu vahvistin vastaanotettavan viestisignaalin säätämiseksi suuntimisen onnistumisen kannalta sopivalle alueelle. Paikannusyksikön suuntimismenetelmä ja -laitteisto on sinänsä tunnettua tekniikkaa, jota on yleisesti käytetty mm. Tracker Oy:n valmista-15 missä koiratutkissa.

Keksinnön mukaiseen järjestelmään voi kuuluu useita hälytinyksiköitä 12, jotka ovat tiedonsiirtoverkon 24 välityksellä yhteydessä samaan valvomoon 22. Yhdellä valvomolla voidaan siten keskitetysti valvoa useita eri toiminta-alueita 14. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa järjestelmä käyttää sataa taajuutta ja yh-20 della hälytinyksiköllä on kerrallaan käytössä viisi taajuutta. Yhteen hälytinyksik-‘‘: köön voidaan ohjelmoida sata erilaista tunnistuskoodia, eli se voi välittää sadan eri seurantayksikön 10 välittämiä viestejä valvomoon 22. Seurantayksiköt vaihtelevat ·:··· viestien lähetysvälejä, mikä mahdollistaa usean yhtäaikaisen hälytyksen tekemisen . · · ·. samallakin taajuuskanavalla.

• · · t · » • * · ; · ’ 25 Kuvassa 2 on esitetty esimerkinomaisesti tiedonsiirto keksinnön mukaiseen järjes- telmän eri osien välisillä rajapinnoilla. Aktivointiyksikön 16 ja deaktivointiyksikön 18 sekä seurantayksikön 10 välisellä rajapinnalla 1 käytetään langatonta, edullisesti induktiivista tiedonsiirtoa. Edullisesti tiedonsiirto toteutetaan käyttäen 4,8 kHz:n : ’ taajuutta. Välitettävä bittijono koostuu synkronointiosasta ja jäljempänä tulevasta ’. _ 30 varsinaisesta dataosasta.

Seurantayksikön 10 ja hälytinyksikön 12 sekä seurantayksikön ja paikannusyksikön : . 26 välistä rajapintaa on kuvassa 2 merkitty viitenumerolla 2. Tässä rajapinnassa käy- !·’! tetään tiedonsiirrossa radioliikennettä, jonka taajuus on edullisesti 433 MHz. Seu rantayksikkö käyttää maakohtaisista rajoituksista riippuen radiosignaalien lähetyste- 8 113900 hona edullisesti joko 10 mW (EU-maat) tai 25mW (Suomi, Ruotsi), mutta myös muut lähetystehot ovat mahdollisia.

Viitenumerolla 3 on merkitty hälytinyksikön ja tiedonsiirtoverkon 24 välistä rajapintaa ja viitenumerolla 4 tiedonsiirtoverkon ja valvomon välistä rajapintaa. Näissä ra-5 japinnoissa tiedonsiirto voi tapahtua joko langatonta tai langallista yhteyttä käyttäen. Itse tiedonsiirtoverkko voi olla langallinen, kuten puhelinverkko tai Intemet-verkko tai langaton esim. matkapuhelinverkko.

Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisen jäijestelmän edullisia suoritusmuotoja. Keksintö soveltuu erityisen hyvin juuri muistihäiriöisten henkilöiden kulunvalvon-10 taan ja paikallistamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös esim. pienten lasten liikkumisen valvontaan kodeissa ja päiväkodeissa. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukainen jäijestelmä on sijoitettu sairaalaympäristöön. Tässä suoritusmuodossa järjestelmään kuuluvat seurantayksiköt 10 annetaan valvontaa tarvitsevien potilaiden lisäksi sairaalahenkilökunnan sille osalle, joka voi työs-15 sään joutua väkivaltaisten potilaiden hyökkäysten kohteeksi. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut henkilö voi tällöin hälyttää paikalle apua painamalla seurantayksikössä olevaa paniikkinappia 46. Hälytys välitetään tällöin valvomoon potilashuoneessa tai osastolla olevan hälytinyksikön kautta, joten valvomosta 22 osataan ohjata apuvoimat hälytinyksikön 12 sijainnin perusteella oikeaan paikkaan. Jos hälytys on tullut 20 hoitohenkilökuntaan kuuluvan ihmisen seurantayksiköstä, valvomossa tiedetään ky- ; seessä olevan väkivaltatapaus, jolloin paikalle hälytetään vartija.

* » · « : : Keksinnön mukaiseen kulunvalvontajärjestelmään voidaan helposti jäljestää myös ; valvottavien henkilöiden sisäpaikannusmahdollisuus sijoittamalla deaktivointiyksi-

• I

köitä 18 sopiviin paikkoihin esim. sairaalan käytäville ja huonetiloihin. Kukin deak-

I I I

25 tivointiyksikkö voidaan ohjelmoida lähettämään omaa yksilöllistä paikannuskoodia, :v> joka tallentuu seurantayksikön 10 muistiin aina, kun valvottava henkilö ohittaa • t deaktivointiyksikön. Kun valvottava henkilö painaa seurantayksikön paniikkinappia *;' 46, seurantayksikkö lähettää hälytinviestin yhteydessä viimeisimmän ohitetun deak- ':’ ί tivointiyksikön tunnistuskoodin valvomoon. Näin valvomossa tiedetään tarkasti, : ’ 1 : 30 missä hätätilanne on.

• · · *.1.· Valvottavien henkilöiden sisäpaikannus voidaan toteuttaa myös siten, että seuranta- :.1·· laite 10 ohjelmoidaan lähettämään paikannusviesti valvomoon aina, kun seurantalai- te vastaanottaa deaktivointiyksikön (10) lähettämän uuden, edellisestä vastaanotetusta paikannuskoodista poikkeavan paikannuskoodin. Rakennuksen sisätiloihin 35 voidaan sijoittaa tarkkailuvastaanottimia, jotka välittävät paikannusviestin valvo- 9 113900 moon. Valvomossa tiedetään siten aina reaaliaikaisesti kaikkien valvottavien henkilöiden sijainti. Paikannusviesti voidaan lähettää edullisesti minimiteholla, jolloin seurantalaitteen virrankulutus pysyy pienenä.

Edellä kuvatulla tavalla henkilökunnan turvallisuutta voidaan parantaa keksinnön 5 mukaisella järjestelmällä myös erilaisissa virastoissa, joissa henkilökunta voi joutua kohtaamaan väkivaltaisia asiakkaita.

Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

1 I · « · » · : · « 1 · * * 4

* I

* · ·

* · I

* » · • · t | • > » • · • · M I < | • »

• · I

• » • ·

• I

• » » • · · • » 1 ·

• « I

• » · 4 ·

Claims

1. Henkilöiden kulunvalvontajärjestelmä, joka käsittää jokaisen valvottavan henkilön mukanaan kantaman seurantayksikön (10), jossa seurantayksikössä on vas-taanotinosa (28) ja lähetinosa (30) ja joka seurantayksikkö on saatettavissa valmius- 5 tilaan, jossa vain vastaanotinosa on toiminnassa, ja toimintatilaan, jossa sekä vas-taanotinosa että lähetinosa ovat toiminnassa, ainakin yhden seurantayksikköihin radioyhteydessä olevan hälytinyksikön (12) sekä hälytinyksikköön tiedonsiirtoverkon (24) välityksellä yhteydessä olevan valvomon (22), tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi ainakin yhden aktivointikäskyjä antavan aktivointiyksikön (16) ja ainakin 10 yhden deaktivointikäskyjä antavan deaktivointiyksikön (18), jotka aktivointiyksikkö (16) ja deaktivointiyksikkö (18) luovat ympärilleen aktivointikentän (44) ja deakti-vointikentän (42), seurantayksikön (10) saattamiseksi valmiustilaan tai toimintatilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tietojen välit-15 täminen aktivointiyksiköstä (16) ja deaktivointiyksiköstä (18) seurantayksikköön (10) tapahtuu langattomalla tiedonsiirrolla.

3. System enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att aktiveringsenheten (16) och deaktiveringsenheten (18) är placerade vid en rutt (20) som leder till ett vid kanterna begränsat funktionsomräde (14) för att alstra ett aktiveringsfält (44) huvud-sakligen utanför funktionsomrädet och för att alstra ett deaktiveringsfält (42) huvud- 5 sakligen innanför funktionsomrädet.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että aktivointiyksikkö (16) ja deaktivointiyksikkö (18) on sijoitettu reunoiltaan rajatulle toiminta-alueelle (14) johtavan kulkureitin (20) varrelle aktivointikentän (44) luomiseksi 20 pääosin toiminta-alueen ulkopuolelle ja deaktivointikentän (42) luomiseksi pääosin • · . . toiminta-alueen sisäpuolelle. * ·

4. System enligt nägot av patentkraven 1-3, kännetecknat av att aktiveringsenheten (16) och deaktiveringsenheten (18) är placerade vid rutten (20), sä att passage genom rutten avslöjar färdriktningen hos personen som bär spämingsenheten (10). 10

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ak- : ’' *: tivointiyksikkö (16) ja deaktivointiyksikkö (18) on sijoitettu kulkureitin (20) varrelle • * ·': siten, että kulkureitin läpi kulkeminen paljastaa seurantayksikköä (10) kantavan hen- . · ·1. 25 kilon kulkusuunnan. • » • · »

5. System enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknat av att deaktiveringsenheten (18) är anordnad att sända en individuell lokaliseringskod, och att det finns ett minne i spämingsenheten för att lagra den mottagna lokaliseringskoden.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että deaktivointiyksikkö (18) on järjestetty lähettämään yksilöllistä paikannuskoodia, ja *»» että seurantayksikössä on muisti vastaanotetun paikannuskoodin tallentamista var-ten.

6. System enligt patentkrav 5, kännetecknat av att meddelandet som sänds av spämingsenheten (10) innehäller en lokaliseringskod som är lagrad i enhetens minne.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että seurantayksi- : ’ ·. · kön (10) lähettämä viesti sisältää yksikön muistiin talletetun paikannuskoodin. • f • f • · · • » » • · 11 113900

7. System enligt nägot av patentkraven 1-6, kännetecknat av att spärningsenhe-20 terna (10) är försedda med en individuell identifieringskod som ansluts tili de frän spämingsenheten sända meddelandena. • • m t I · *. j 8. System enligt nägot av patentkraven 1 -7, kännetecknat av att i spärningsenhe- I * ..: ten (10) dessutom finns en paniktangent (46) för att bringa spämingsenheten i funk- , · · ·, 25 tionsläge.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, seuran-tayksiköt (10) on varustettu seurantayksikön lähettämiin viesteihin liitettävällä yksilöllisellä tunnistuskoodilla.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että seu-5 rantayksikössä (10) on lisäksi paniikkinappi (46) seurantayksikön toimintatilaan saattamista varten.

9. System enligt nägot av patentkraven 1-8, kännetecknat av att i spärningsenhe- • * ten (10) dessutom finns en detektor (32) för att detektera spärningsenhetens funk-tionstillständ. 30

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että seu-rantayksikössä (10) on lisäksi ilmaisin (32) seurantayksikön toimintakunnon ilmaisemista varten.

10. System enligt nägot av patentkraven 1-9, kännetecknat av att spärningsenhe- .:. ten (10) är bildad som ett armband att fästas vid den kontrollerade personens arm. « · * · •«· t I • »

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että seu- rantayksikkö (10) on muodostettu valvottavan henkilön käteen kiinnitettäväksi ran-nekkeeksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi paikannusyksikön (26) toimintatilassa olevan seurantayk-15 sikön (10) paikallistamiseksi. > * · · ’ ’ 1. Passagekontrollsystem för personer, innefattande en spamingsenhet (10) som • bärs av varje kontrollerade person, varvid spämingsenheten har en mottagardel (28) 20 och en sändardel (30) och vilken spamingsenhet kan bringas i funktionsberedskap, i « * ; ,. ’ vilken endast mottagardelen är i funktion, och i funktionsläge, i vilken bade motta- j gardelen och sändardelen är i funktion, ätminstone en alarmenhet (12) som är i ra- : dioförbindelse med spärningsenhetema, samt ett kontrollrum (22) som är i kontakt med alarmenheten via ett dataöverföringsnät (24), kännetecknat av att det dessut- 25 om innefattar ätminstone en aktiveringsenhet (16) som ger aktiveringskommandon ,···, och ätminstone en deaktiveringsenhet (18) som ger deaktiveringskommandon, vilka aktiveringsenhet (16) och deaktiveringsenhet (18) runt sig alstrar ett aktiveringsfält . - ‘* (44) och ett deaktiveringsfält (42), för att bringa spämingsenheten (10) i funktions- • * · :: beredskap eller funktionsläge. : λ 30 • | t .···. 2. System enligt patentkrav 1, kännetecknat av att överföring av data frän akti- • » veringsenheten (16) och deaktiveringsenheten (18) tili spämingsenheten (10) sker med trädlös dataöverföring. 12 113900

10 113900

11. System enligt nägot av patentkraven 1-10, kännetecknat av att systemet • · :.! i 35 dessutom innefattar en lokaliseringsenhet (26) för att lokalisera en spärningsenhet * · · :: (10) i funktionsläge.