FI113403B

FI113403B - Rannelaite

Info

Publication number: FI113403B
Application number: FI20002209A
Authority: FI
Inventors: Seppo Nissilae
Original assignee: Polar Electro Oy
Priority date: 2000-10-06
Filing date: 2000-10-06
Publication date: 2004-04-15
Also published as: ATE295115T1; US20020068873A1; FI20002209A0; HK1042640B; DE60110712D1; FI20002209A; EP1195135B1; EP1195135A3; DE60110712T2; EP1195135A2; HK1042640A1

Description

, 113403

Rannelaite

Keksinnön ala

Keksinnön soveltamisalana ovat ranteessa pidettävät rannelaitteet, kuten esimerkiksi sykemittarit, rannetietokoneet tai vastaavat. Erityisesti kek-5 sinnön kohteena on kyseisen rannelaitteen rakenne.

Keksinnön tausta

Sykemittari on laite, jota käytetään urheilusuorituksen yhteydessä mittaamaan kuntoilijan sydämen lyöntitiheyttä. Sykemittariratkaisut ovat tyypillisesti sellaisia, että niihin kuuluu elektrodivyö, joka mittaa rintakehältä sydä-10 men lyönnin muodostamaa sähköistä signaalia. Elektrodivyö lähettää mittaamansa sykeinformaation langattomasi! ranteessa pidettävään rannelaittee-seen, joka muodostaa vastaanotetusta signaalista sykkeen ja mahdollisesti muita sykemuuttujia näytettäväksi rannelaitteen näytöllä. Sykemittarin käyttö-olosuhteet ovat usein vaativia edellyttäen kestävyyttä ja luotettavuutta esimer-15 kiksi kovaa kulutusta vaativissa olosuhteissa, kosteissa oloissa ja liikkeessä. Käyttäjän käyttöliityntänä toimivalta rannelaitteelta edellytetään edelleen erityisesti helppokäyttöisyyttä, käyttömukavuutta sekä selkeyttä näyttöominaisuuk-sien suhteen.

Tunnetusti sykemittarien rannelaiteratkaisut ovat sellaisia, että nii- ... 20 hin kuuluu taipuisa ranneke, jonka päät ovat irrotettavasti kiinnitettävissä toi- • » · '· ' siinsa ja joiden rannekkeen päiden avulla ranneke on kiristettävissä rantee- seen halutulle kireydelle. Rannekkeen yhteydessä on näyttöyksikkö, joka si-:. ‘i sältää sykemittarin käyttämiseen vaadittavat toiminteet, kuten esimerkiksi syöttövälineet ja näytön. Tunnetun tekniikan mukaisesti rakenteeltaan jäykkä 25 näyttöyksikkö on erillinen kappale rannekkeeseen nähden. Näyttöyksikkö on kiinnitetty rannekkeeseen erilaisilla rannekelloistakin tunnetuilla tekniikoilla, kuten esimerkiksi näyttöyksikössä olevien pinnien avulla tai erilaisilla uros-·. naaras tyyppisillä liitosratkaisuilla.

Tunnetun tekniikan mukaiset ratkaisut rannelaitteen rakenteena ♦ 30 ovat jäykkiä ja sitä kautta epämukavia käyttää. Koska näyttöyksikkö ja ranne-: laite ovat erillisiä yksiköitä, aiheutuu erillisten osien valmistuksesta valmistus- : vaiheessa kustannuksia. Edelleen, informaation esittäminen käyttäjälle on ra- .: joittunut jäykkään ja taipumattomaan näyttöyksikköön. Yhtenä ongelmana tun- . netuissa ratkaisuissa on ollut se, että näyttöyksikön valmistaminen vesitiiviiksi 35 on ollut monimutkaista esimerkiksi nykyisten kellolaitteen tyyppisten näyttöjen 2 113403 tapauksessa, jossa vesitiiviysongelmia aiheuttavat esimerkiksi näyttölasin ja kellotaulun, sekä kellokoneiston ja kellon taustalevyn väliset liitokset.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu rannelaitteen raken-5 teen ratkaisu. Tämä saavutetaan keksinnön kohteena olevalla rannelaitteella, käsittäen ranteen ympärille asetettavan rannekkeen ja rannekkeen yhteydessä elektroniikkayksikön, joka on sovitettu prosessoimaan liikuntasuoritukseen liittyvän harjoitussuureen arvoa, rannelaitteen edelleen käsittäessä näytön harjoitussuureen arvon esittämiseksi. Rannelaitteen ranneke, elektroniikkayk-10 sikkö ja näyttö on integroitu yhteen yhden yhtenäisen rannelaitteen muodostamiseksi.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksinnön kohteena on siis uusi ratkaisu rannelaitteen toteutusrat-15 kaisuksi. Keksinnön perusajatuksena on se, että ranneke, näyttö ja elektroniikkaosa on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi eli muodostavat yhtenäisen kappaleen. Erotuksena valmistusvaiheen jälkeisestä eri osien yhteenliittämisestä integroinnilla tarkoitetaan keksinnön selostuksen yhteydessä sitä, että mainitut laiteosat on valmistusvaiheessa valmistusteknisesti liitetty yhteen. 20 Valmistustekninen yhteenliittäminen tehdään esimerkiksi ruiskupuristusteknii-kan avulla päällystämällä laiteosat muovilla yhtenäisen kappaleen muodosta- • » · .I.., miseksi. Laiteosat muodostavat tällöin rannelaitteen, jossa näyttö ja elektro- ."*! niikkayksikkö voidaan ajatella muodostetuiksi rannekkeeseen kuuluviksi, jon- • · · ka rannekkeen avulla rannelaite on kiinnitettävissä ranteeseen. Ruiskupuris- • * · ’· '· 25 tustekniikassa rannelaitteen valmistus voidaan tehdä useassa valmistusvai- «» · heessa, jolloin voidaan käyttää erilaisia muoveja, joiden läpinäkyvyys- ja väri-;: ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi siinä osassa rannelaitetta, jo ka kapseloi näyttöä, käytetään läpinäkyvää muovia.

‘ Rannelaitteella tarkoitetaan keksinnön selostuksen yhteydessä sy- » 30 kemittareita, rannetietokoneita, kelloja tai vastaavia ranteessa pidettäviä laitteita. Sykemittari on laite, johon kuuluu rannelaite ja rannelaitteen toimintona ainakin sykeinformaation vastaanotto ja sykeinformaation perusteella muo-: dostetun sykkeen näyttäminen. Rannetietokone puolestaan on laite, johon • kuuluu toimintona ainakin käyttäjän paikantamisfunktio. Esillä olevassa kek- . : 35 sinnössä esitetään rannelaitteen näytöllä ainakin yksi liikuntaharjoitusta ku vaava harjoitussuure. Esitettävä harjoitussuure on edullisesti syke tai jokin 113403 3 sykkeestä johdettu sykemuuttuja kuten sykevariaatio, maksimisyke, minimisy-ke. Harjoitussuure voi olla myös esimerkiksi aika mitattuna harjoituksen alusta, jäljellä oleva harjoitusaika tai aika jollain tietyllä sykealueella. Harjoitussuu-reita voidaan esittää näytöllä useitakin, esimerkiksi syke ja aika harjoituksen 5 alusta voidaan esittää käyttäjälle. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa rannelaitteeseen kuuluu niin monta näyttöä kuin on esitettäviä har-joitussuureita. Rannelaitteessa suoritetaan harjoitussuureen arvon prosessointia, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sykkeen tapauksessa sykeinformaation vastaanottoa sykelähettimeltä/rannelaite-elektrodeilta ja sykkeen laskentaa 10 vastaanotetun sykeinformaation perusteella. Prosessointi kattaa myös sykelä-hettimelta vastaanotetun syketiedon välittämisen näytöllä esitettäväksi.

Rannelaitteen elektroniikkaosa käsittää edullisesti sykeinformaation vastaanotinvälineet ja välineet muodostaa sykeinformaation perusteella henkilön syke. Edullisesti vastaanotettava sykeinformaatio on elektrodi vyöltä induk-15 tiivisesti lähetettyä informaatiota tai rannelaitteen antureilla mitattua informaatiota.

Näytöllä tarkoitetaan selostuksessa niitä laiteosia, joiden avulla harjoitussuureen arvo esitetään käyttäjälle visuaalisesti. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa näyttö on näyttöalueita käsittävä näyttö. Näyttö on 20 edullisesti muodostettu joustavalle ja taipuisalle piirilevylle ja kukin haijoitus-suureen arvoaluetta vastaava näyttöalue on valaistavissa näyttöaluekohtaisel-la valaisuelementillä, kuten esimerkiksi LED:llä (Light Emitting Diode). Keksin-.···. tö ei ole rajoittunut siihen, että valaisuelementit eli valonlähteet ovat vieri vie- ressä, vaan niitä voi olla useassa eri kohdassa ranneketta. Näin ollen näyttö ; ; 25 ei välttämättä ole yksi ja yhtenäinen jäykkä näyttöyksikkö kuten tunnetuissa ratkaisuissa, vaan voi muodostua useasta osanäytöstä. Keksintö ei myöskään ’>·** luonnollisesti ole rajoittunut siihen, kuinka moneen näyttöalueeseen esitettä- '·...· vän harjoitussuureen arvoalue on jaettu. Näytön näyttöalueet voivat saada useita eri muotoja ja voivat olla esimerkiksi suorakaiteen, ympyrän tai ellipsin 30 muotoisia. Näytön ylin kerros on valoa läpäisevää muovia, jotta näyttöalue-kohtaisen valonlähteen valo on käyttäjälle nähtävissä. Näyttö on edullisesti . pylväsnäyttö käsittäen peräkkäisiä näyttöalueita olennaisesti suoralla toisten- • sa suhteen. Tällöin edullisesti pylväsnäytön ensimmäisessä päässä on harjoitussuureen pienimpiä esitettävissä olevia arvoja vastaava arvoalue ja toisessa ·;· · 35 päässä vastaavasti harjoitussuureen suurimpia esitettävissä olevia arvoja • · · vastaava arvoalue. Harjoitussuureen arvon esittäminen voidaan tehdä esimer- 113403 4 kiksi siten, että valaistaan vain se näyttöalue, johon harjoitussuureen arvo kuuluu. Vaihtoehtoisesti valaistaan edellämainitun arvoalueen lisäksi kaikki mainittua arvoaluetta pienemmät arvoalueet. Pylväsnäytön sijasta näyttö voi olla myös esimerkiksi osittaisen ympyränkaaren muotoinen.

5 Keksinnön etuna on parannettu rannelaitteen ratkaisu, jossa ranne- laitteen osia kapseloivan materiaalin avulla edesautetaan rannelaitteen vesitii-viyttä. Yhtenäiseksi, yhdeksi osaksi muodostettavalla rannelaitteella saavutetaan valmistusteknisiä etuja niin kustannusten kuin rakenteen kestävyyden suhteen.

10 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää rannelaitteen erästä suoritusmuotoa päältä päin katsottuna, 15 kuvio 2 esittää rannelaitteen erästä edullista suoritusmuotoa leikka uskuvana sivultapäin, kuvio 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista näyttöä, kuvio 4 havainnollistaa sykelähettimen ja rannelaitteen eräitä toteutusmuotoja.

... 20 Suoritusmuotojen kuvaus ; ‘ Keksintöä selostetaan seuraavassa eräiden edullisten suoritusmuo- ’;··) tojen avulla viitaten oheisiin kuvioihin 1-4. Kuviossa 1 on esitetty keksinnön '· i erään edullisen suoritusmuodon mukainen rannelaite 100. Rannelaitteeseen ‘i 100 kuuluu ranneke 102 ja harjoitussuureen hetkellistä arvoa esittävä näyttö 25 1 04. Näyttöalue 104A on valittu esimerkkinä kuviossa 1 kuvaamaan harjoitus-

suureen eli sykkeen hetkellistä arvoa. Kuviossa valaisemalla näyttöalue 104A

osoitetaan käyttäjälle, että hänen sykkeensä on välillä 150-160. Keksintö ei ·*'. luonnollisestikaan ole rajoittunut näyttöalueiden lukumäärään, eli esimerkiksi sii- • » .···. hen, onko näytöllä näyttöalue jokaista 2 lyönnin, 5 lyönnin tai 10 lyönnin arvo- • » '·’ 30 aluetta kohti. Keksintö ei myöskään ole rajoittunut näyttöalueiden väreihin. Esi- > i merkiksi voidaan tehdä niin, että syketasoilla alle 100 näyttöalueet ovat keltai- : siä, välillä 100-150 vihreitä ja syketasoilla yli 150 punaisia. Erivärisyys aikaan- saadaan esimerkiksi erivärisillä LED:eillä tai päällystämällä kyseiset näyttöalu-,. ; eet erivärisillä muoveilla. Rannelaite käsittää edelleen kiinnitysvälineet eli reiät 35 1 06A ja soljen 106B rannelaitteen asettamiseksi ranteeseen. Solkikiinnityksen 113403 5 sijasta rannelaitteen pitämiseksi ranteessa voidaan käyttää esimerkiksi tarrakiin-nitystä tai jotain muuta vastaavaa tunnettua tapaa. Rannelaitteen 100 toimintoja ohjaavat syöttövälineet 104F toteutetaan esimerkiksi painonappeina, kierrettävinä nuppeina tai kalvonäppäiminä. Rannelaite 100 käsittää edelleen elektroniik-5 kayksikön 108, joka on integroitu rakenteen sisään ja on kuviossa 1 siksi esitetty katkoviivalla.

Kuviossa 2 on kuvattu kuvion 1 rannelaite 100 sivultapäin leikkaus-kuvana. Näyttö 104 on jaettu näyttöalueisiin, joista kuvioon on merkitty kaksi näyttöaluetta 104A ja 104B. Näyttöaluetta 104A valaisee valonlähde 104C ja 10 näyttöaluetta 104B valaisee näyttöalue 104D. Valonlähteet 104C-104D on sovitettu näytön alustan muodostavalle joustavalle piirilevylle 104E. Joustava piirilevy 104E ja näin ollen siis koko näyttö 104 ovat taipuisia taipuen ainakin osittain käyttäjän ranteen ympärille pidettäessä rannelaitetta ranteessa. Tällä saavutetaan se etu, että näyttö ei ole rajoittunut ainoastaan jäykkään näyttöyksikköön, 15 joka on näkyvissä ranteen yläpuolisella, kämmenestä katsoen käden vastakkaisella puolella. Joustavalle piirilevylle muodostettu näyttö voidaan ulottaa ranne-laitteessa myös ranteen sivuille ja ainakin osittain jopa kämmenen puolelle näkyväksi. Elektroniikkayksikkö 108 käsittää virtalähteen 108A kuten esimerkiksi pariston tuottamaan virtaa elektroniikkayksikön 108 ja näytön 104 tarpeisiin. Pa-20 ristolle 108A on esimerkiksi rannelaitteen 100 pohjassa aukko, josta sen voi tarvittaessa vaihtaa. Elektroniikkayksikkö käsittää edelleen välineet vastaanottaa sykeinformaatiota 108B ja välineet muodostaa sykeinformaation perusteella sy-ke 108C esitettäväksi rannelaitteen näytöllä 104B. Rannelaitteen 100 näyttö . ” ’; 104 ja elektroniikkayksikkö ovat sähkövirran ja informaation siirtämiseksi yhtey- : 25 dessä toisiinsa esimerkiksi yhdysjohdon 110 tai joustavan piirilevyn 104E väli- tyksellä. Käyttöliittymä on esimerkiksi valikkotyyppinen hierarkkinen järjestel- » * '···' mä, jossa painonappien 104F avulla suoritetaan valintoja, sekä käynnistetään :... · ja pysäytetään toimintoja kuten esimerkiksi sykkeen mittaus.

Kuviossa 2 nähdään rannelaitteen 100 rakenne, jossa näyttö 104, 30 johdin 110 ja elektroniikkayksikkö 108 ovat kapseloituna rannekkeen 102 si-sään. Näyttö 104 ja elektroniikkayksikkö 108 ovat tiiviisti rannekkeen 102 sisäl-. lä, eli rannekkeen ja mainittujen laiteosien välillä ei ole keksinnön mukaisessa ’ ; ratkaisussa avoimia saumakohtia. Tällä edesautetaan rannelaitteen vesitiiviyttä, kun vedelle herkät laiteosat ovat joka puolelta muovin ympäröimiä. Laiteosat : 35 kapseloidaan yhtenäiseksi laiteosaksi esimerkiksi ruiskupuristustekniikalla, jon- : i ka tekniikan avulla sulaa muovimassaa ruiskuttamalla muottiin ja jäähdyttämällä 6 112403 saadaan kestävä, joustava, tiivis ja yhtenäinen rannelaite. Rannelaitetta 100 kapseloiva muovikuori on ainakin näytön 104 kohdalta läpinäkyvää muovia näytön 104 näkymisen mahdollistamiseksi. Valmistusteknisesti ruiskupuristusteknii-kassa eri muovien ja värien käyttö mahdollistuu siten, että rannelaitteen kapse-5 lointi tehdään useammassa vaiheessa käytettävää muovia vaihtaen. Vaikka kuviossa 2 on esitetty, että näytön 104 yläpinta/julkisivu on samassa tasossa rannelaitteen 100 yläpinnan kanssa, ei keksinnön mukainen ratkaisu ole rajoittunut esitettyyn, vaan rannelaite 100 voidaan esimerkiksi toteuttaa myös siten, että näyttö 104 on puolittain rannekkeen rajaaman alueen sisäpuolella ja näyttö 104 10 kohoaa esiin osittain rannekkeen 102 tasosta. Valonlähteet voidaan myös sijoittaa rannelaitteessa esimerkiksi siten, että ne ovat muuten rannelaitteeseen upotettuja mutta ulottuvat juuri rannelaitteen pinnan tasalle. Tällöin valonlähteet ovat muovin kapseloimia muuten paitsi rannelaitteen käyttäjälle näkyvän näytön suunnasta.

15 Kuviossa 3 on kuvattu esimerkinomaisesti kahta eri tapaa esittää

haijoitussuureinformaatiota rannelaitteen näytöllä. Esimerkissä esitetään käyttäjälle kahden harjoitussuureen arvoa, käyttäjän sykettä rannelaitteella 100A ja harjoituksen kestoa rannelaitteella 100B. Edellämainitut haijoitussuureet voitaisiin toki esittää myös yhden rannelaitteen avulla siten, että rannelaitteessa olisi 20 kaksi näyttöä, yksi kutakin harjoitussuuretta kohti. Rannelaitteessa 100A valaistaan vain yksi näyttöalue 104A osoittamaan, että käyttäjän syke on välillä 140-160. Rannelaitteen 100A näytön näyttöalueet 104A ja 104B eivät ole yhteydes-.···. sä toisiinsa vieri vieressä, vaan näyttöalueiden väleissä on rannelaitteen 100A

: kapseloivaa muovia. Näyttöalueet 104Aja 104B näkyvät näin ollen rannelait- .i. ! 25 teessä erillisinä valopisteinä. Rannelaitteessa 100B, jossa näyttöalueet 105A- 105C ovat vieri vieressä, valaistaan hetkellistä arvoa osoittava näyttöalue 105A ja kaikki hetkellistä arvoa pienempiä arvoja sisältävät näyttöalueet 105B-105C.

• ♦ *”·' Kuvioissa 1-3 esitetyt näytöt voivat olla pylväsmäisen muodon sijasta myös muun muotoisia, kuten esimerkiksi kokoympyrän tai puoliympyrän muotoisia.

: 30 Kuviossa 4 kuvataan erään sykelähetin-vastaanotinparin rakennet- ta lohkokaaviotasolla. Sykelähetin, kuten esimerkiksi rintakehälle asetettava ; elektrodivyö 400 ja rannevastaanotin 100 on kuvattu vain olennaisilta osiltaan ja t'ti! alan asiantuntijalle on selvää, että ne voivat käsittää myös muita osia kuin kuvi- . ossa 4 on esitetty, mutta niiden selostaminen ei tässä yhteydessä ole keskeistä.

: : 35 Elektrodivyön 400 elektroniikkayksikkö 408 vastaanottaa sykeinformaation mit- i tauselektrodeilta 402, 404, joilla mitataan EKG-signaali mittaamalla elektrodien 113403 402-404 välistä potentiaalieroa. Edullisesti EKG-signaalit prosessoidaan eli suodatetaan, vahvistetaan ja tunnistetaan tunnettuja menetelmiä käyttäen EKG-de-tektointilohkossa 406 siten, että signaalista pystytään tunnistamaan sydämen lyönnit. Sydämen lyöntien tunnistus perustuu esimerkiksi sydänsignaalista tun-5 nistettavaan QRS-kompleksiin, jossa kirjaimet Q, R ja S viittaavat sydämen sähköisen aktivaation aiheuttamiin potentiaalivaiheisiin sähkösignaalissa. QRS:n tunnistus voidaan tehdä EKG-detektointilohkossa 406 esimerkiksi sovitetun suodattimen avulla, jolloin verrataan mallikompleksia mitattuun QRS-kompleksiin ja vertailun ollessa tietyn kynnysarvon ylittävä, hyväksytään mitattu kompleksi sy-10 dämen lyönniksi. Sykeinformaatio 420 lähetetään elektrodivyöltä 400 rannelait-teelle 100 lähettimen 410 avulla, joka on esimeriksi toteutettu kelana.

Lähetettävässä sykeinformaatiossa 420 yhtä sydämen lyöntiä tai yhtä sykeinformaation tietobittiä vastaa esimerkiksi yksi 5kHz:n purske 422A tai lyöntiä voi vastata useamman purskeen rykelmä 422A, 422B, 422C. Purskeiden välit 15 424A, 424B voivat olla yhtä pitkiä tai keskenään eri pituisia. Lähetettävä sykeinformaatio 420 voi olla sydämen lyönti-informaatiota, kuten edellä on kuvattu tai sydämen lyönneistä voidaan jo lähettimessä muodostaa laskennallisia harjoitus-suureita, kuten esimerkiksi keskisyke tai sykehajonta. Laskennalliset suureet voidaan toki muodostaa myös rannelaitteella syketiedon perusteella. Informaati-20 on 420 lähetys voi tapahtua induktiivisesti tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi optisesti tai johtimen välityksellä. Rannelaite 100 ja erityisesti sen elektroniikkayksik- :T: kö 108 käsittää vastaanotinvälineet 108B, kuten esimerkiksi kelan. Vastaanotin- välineillä 108B vastaanotettu signaali johdetaan ohjauselektroniikkaan 108D, jo- • * * : ka ohjaa ja koordinoi rannelaitteen 100 elektronisten osien toimintaa. Ohjaus- .·. j 25 elektroniikka 108C muisteineen toteutetaan edullisesti yleiskäyttöisellä mikropro- * »· !.. ’ sessorilla tarvittavine varus- ja sovellusohjelmistoineen, mutta myös erilaiset lait- teistototeutukset ovat mahdollisia, esimerkiksi erillisistä logiikkakomponenteista • a • · · * rakennettu piiri tai yksi tai useampi ASIC (Application Specific Integrated Circuit).

Rannelaite 100 käsittää virtalähteen 108A tuottamaa sähköenergiaa • » e ! V 30 elektroniikkayksikön 108 ja näytön tarpeisiin. Rannelaite 100 käsittää edullisesti »* i muistin 108C vastaanotetun sykeinformaation 420 sekä rannelaitteen 100 tieto- : koneohjelmiston tallentamiseksi. Vastaanotetusta sykeinformaatiosta 420 pro- ! sessoidaan käyttäjän syke ja/tai muita sykemuuttujia elektroniikkayksikön 108

laskentayksikössä 108E esitettäväksi elektroniikkayksikköön 108 yhteydessä : 35 olevalla näytöllä 104. Edullisesti rannelaite 100 käsittää käyttörajapinnan 108F

informaation syöttämiseksi rannelaitteeseen 100 sekä rannelaitteelle 100 talle- 113403 8 tetun tiedon siirtämiseksi jatkokäsittelyyn esimerkiksi ulkoiselle tietokoneelle. Käyttörajapinnan 108F syöttötoiminnot toteutetaan esimerkiksi painonappeina ja/tai kierrettävinä nuppeina valintojen tekemiseen sekä toimintojen käynnistämiseen ja pysäyttämiseen. Syöttötoiminnot voidaan toteuttaa myös kalvonäp-5 päiminä, jolloin rannelaitteen näyttöä painamalla sormella, valintakynällä tai vastaavalla tavalla voidaan suorittaa valintoja. Käyttörajapintaan 108F kuuluu myös edullisesti välineet tuottaa äänimerkkejä hälytysten ilmoittamiseksi har-joitussuureen valvontarajan ylittyessä. Käyttörajapinnan 108F, esimerkiksi tietoliikenneportin kautta voidaan myös suorittaa rannelaitteen ohjelmiston päivi-10 tyksiä.

Vaikka kuviossa 4 on selostettu sykemittarin muodostuvan rintakehälle asetettavasta elektrodivyöstä ja ranteessa pidettävästä rannelaitteesta, myös yksiosainen rannelaite on sykemittarin toteutuksena mahdollinen. Tällöin ranne-laite käsittää paineanturit mittaamaan sykeinformaatiota verisuonen paineesta, 15 tai optiset anturit mittaamaan sykettä optisesti veren virtauksesta verisuonessa. Yksiosaisen rannelaitteen tapauksessa sykeinformaatio antureilta elektroniikka-yksikköön välitetään esimerkiksi johtavan muovin tai yhdysjohdon avulla.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä 20 voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• · · • a » • a • · * · · a • * · • « · a · • a · I * · I · I * · a · a * · < · a • * * > * a a a a a

Claims

113403

1. Rannelaite (100), käsittäen ranteen ympärille asetettavan ran-nekkeen (102) ja rannekkeen (102) yhteydessä elektroniikkayksikön (108), jo-5 ka on sovitettu prosessoimaan liikuntasuoritukseen liittyvän harjoitussuureen arvoa, rannelaitteen (100) edelleen käsittäessä näytön (104) harjoitussuureen arvon esittämiseksi, tunnettu siitä, että rannelaitteen (100) ranneke (102), elektroniikkayksikkö (108) ja näyttö (104) on integroitu yhteen yhden yhtenäisen rannelaitteen (100) muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, että rannelaitteen ranneke, näyttö ja elektroniikkayksikkö on integroitu muovilla tiiviisti yhteen yhtenäisen kappaleen muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, että rannelaitteen ranneke, näyttö ja elektroniikkayksikkö on integroitu yhteen 15 muovilla ruiskupuristustekniikan avulla.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, että näyttöä kapseloiva osa rannelaitetta on muodostettu läpinäkyvällä muovilla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, 20 että harjoitussuure on yksi tai useampi seuraavista: henkilön syke, keskisyke, sykkeen hajonta, harjoituksen kesto harjoituksen alusta lukien.

• · · .··*, 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, että elektroniikkayksikkö käsittää vastaanotinvälineet vastaanottaa sykeinfor- ; maatiota ja laskentavälineet muodostaa sykeinformaation perusteella henkilön * · · ” 25 syke esitettäväksi rannelaitteen näytöllä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, i » » että näyttö on muodostettu joustavalle piirilevylle rannelaitteen taipuisuuden aikaansaamiseksi. Γ’’:

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, : ’": 30 että näyttö on pylväsnäyttö käsittäen peräkkäisiä näyttöalueita. t I I

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, ' t että näytön kullakin näyttöalueella esitetään harjoitussuureen ainakin yhden •st mahdollisen arvon sisältävä arvoalue.

: 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rannelaite, t u n n ett u siitä, .; 35 että pylväsnäytön ensimmäisessä päässä oleva näyttöalue on tarkoitettu har- 113403 joitussuureen pienintä esitettävää arvoaluetta varten ja toisessa päässä oleva näyttöalue harjoitussuureen suurinta näytettävää arvoaluetta varten.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, että näyttö käsittää valaisuelementin ainakin yhtä näyttöaluetta kohden näyttö- 5 alueen valaisemiseksi, joka valaisuelementti on sovitettu valaisemaan näyttö-alueen harjoitussuureen hetkellisen arvon ollessa näyttöaluetta vastaavalla harjoitussuureen arvoalueella.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rannelaite, tunnettu siitä, että pylväsnäytöllä arvoalueet ovat olennaisesti suoralla toistensa suhteen. » · · » i · • · · * · · • · • · · • » · • · · i · • · · I · • · » f * • » ♦ » i * · * * * • · f i * i » 113403