FI113343B - Laite nesteiden kontrolloiduksi jakamiseksi - Google Patents

Description

113343

Laite nesteiden kontrolloiduksi jakamiseksi - Anordning för kontrolierad tillför-sel av vätskor

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite nesteiden kontrolloiduksi jakamiseksi. 5 Tarkemmin eriteltynä keksinnön kohteena on laite sellaista jakamista varten, joka saattaa vaihdella jakamisen aikana. Edelleen tarkemmin eriteltynä esillä olevan keksinnön kohteena on mainitun kaltainen farmaseuttisen valmisteen jakaminen ruoansulatuskanavan ulkopuolisen ruiskeen tai infuusion avulla. Erityisesti esillä olevan keksinnön kohteena on laite, jonka toiminta ei ole riippuvainen mistään ulkoisesta voi-10 manlähteestä.

Laitteet nesteiden kontrolloiduksi jakamiseksi etenkin ruoansulatuskanavan ulkopuolisen ruiskeen tai infuusion avulla ovat jo aiemmin tunnettuja. Tällaisia laitteita käytetään silloin, kun halutaan antaa nestemäistä valmistetta potilaalle pidemmän ajanjakson aikana. Valmiste työnnetään ulos sopivasta säiliöstä jonkin sopivan käyttövoi-15 man avulla, ja jakamista säädellään sijoittamalla säiliöstä annettavan nesteen vastaanottavalle potilaalle kulkevaan letkuun tai linjaan sopiva kuristin.

Yllä selostetun kaltaisen säädellyn jakamisen järjestäminen ei aiheuta ongelmia sairaalassa, jossa käyttövoimana voi yksinkertaisesti olla hydrostaattinen pää; tämä saadaan : v. aikaan ripustamalla säiliö hyvin tunnetun tyyppiseen infuusiotelineeseen. Lisäksi tun- 20 netaan erilaisia infuusiopumppuja, jotka ovat riippuvaisia ulkoisesta voimanlähteestä, ' esimerkiksi sähköstä tai paineilmasta. Tällaiset pumput voidaan ohjelmoida tekemään jakaminen niin, että jakoaikaa voidaan vaihdella.

* t : : Vaikeuksia syntyy kuitenkin silloin, kun säädeltävä infuusio tai ruiske on annettava ; pitkän ajan kuluessa sairaalaolojen ulkopuolella, esimerkiksi ensiapuna onnettomuus- 25 paikalla tai äkillisissä sairaustapauksissa, kuten sydänkohtauksen sattuessa. Esimerkiksi sydänkohtauksen hoidossa tukosta liuottavaa ainetta, kuten streptokinaasia, on usein annettava pidemmän ajanjakson, esimerkiksi tunnin ajan, tai kauemminkin oloissa, joissa ulkoisesta voimanlähteestä riippuvaisia ohjelmoitavia infuusiopumppu-: ja ei ole käytettävissä.

30 On myös kehitetty sellaisia laitteita ruoansulatuskanavan ulkopuolisten ruiskeiden tai infuusioiden antamiseksi pidemmän ajan kuluessa, jotka eivät ole sidoksissa mihin-: . ·’ kään ulkopuoliseen voimanlähteeseen infuusiopumpun käyttämiseksi. Tämän kaltais ten laitteiden yhdessä suositellussa sovelluksessa tuotetaan tyhjö liikkuvalla männällä varustettuun kammioon. Männän vastakkaisella puolella vallitseva ilmanpaine pyrkii 2 113343 liikuttamaan mäntää tyhjökammioon, ja sopivan mekaanisen välikappaleen, esimer-^ kiksi männän varren avulla mainittu liike käynnistää infuusiopumpussa tai ruiskussa olevan männän valmisteen työntämiseksi pois mainitusta pumpusta tai ruiskusta potilaalle antamista varten. Valmisteen antoaikaa säädellään sopivalla kuristimella, 5 joka sijaitsee annettavan valmisteen virtausreitillä.

Edellä mainitulla laitteella on useita tärkeitä etuja. Koska käyttövoima tuotetaan tyhjöön vaikuttavan ilmanpaineen eikä minkäänlaisen kaasua kehittävän aineen avulla, voima on koko jakamisvaiheen ajan vakio, kuten aiemminkin on tiedetty. Tämä merkitsee sitä, että vakiomäärä valmistetta annetaan aikayksikköä kohden. Lisäksi ei 10 tarvitse käsitellä kaasua kehittäviä ja mahdollisesti vaarallisia aineita. Esillä olevan keksinnön suositellussa sovelluksessa tyhjö tuotetaan välittömästi ennen infuusion antamista. Tämä poistaa sen riskin, että vuodot pääsisivät tuhoamaan etukäteen tuotetun tyhjön ja tekemään siten laitteen toimimattomaksi.

Edellä mainitun kaltaisia laitteita on kuvattu kansainvälisessä patenttihakemuksessa 15 nro PCT/SE91/00506, ja ne ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Kuitenkin on yhä tilaa mainittujen laitteiden parannuksille. Kuten edellä on mainittu, annettavan valmisteen määrä on aikayksikköä kohden oleellisesti vakio, mikä johtuu siitä, että mäntää tyhjöä vasten työntävä paine on vakiosuuruinen. Tietyissä sovelluksissa on kuitenkin toivottavaa antaa suurempi määrä valmistetta infuusion alkuvaiheessa ja pienempi, vakio-20 suuruinen määrä aikayksikköä kohden myöhäisemmässä vaiheessa. Tällaisen sovelluksen yhtenä esimerkkinä on sellaisten aineiden jakaminen, jotka ovat alunperin si-; ’ dottuina verisoluihin ja siten inaktiivisia, ja jotka vaikuttavat vasta myöhemmin va- ,: paassa muodossaan. Esimerkkinä voidaan mainita kudosplasmiinin aktivaattori, TPA.

: Saattaa myös olla toivottavaa, että mainittu suurempi määrä on vakio aikayksikköä ': 25 kohden tai että se vaihtelee ajan kuluessa. Mainitut kohteet saavutetaan esillä olevan · keksinnön avulla.

* *

Esillä olevan keksinnön mukaisesti tuotetaan laite nestemäisen valmisteen kontrolloiduksi, ajallisesti vaihtelevaksi jakamiseksi sylinterimäisestä nestesäiliöstä, jonka etu-. päässä on rajoittimella varustettu nesteen poistoaukko ja jonka takapäässä on siirret- ..: 30 tävä seinä; joka toimii männän tavoin mainitun nesteen poistamiseksi säiliöstä poisto- ,,,.: aukon kautta, jolloin siirrettävä takaseinä pakotetaan eteenpäin ilmakehänpaineen • aikaansaaman voiman avulla, mikä pakottaa ensimmäisen männän ensimmäiseen olennaisesti tyhjään tyhjötilaan. Esillä oleva keksinnön tunnusmerkkinä on se, että ;,,,: laitteessa on lisäelimiä sovitettuina vaikuttamaan siirrettävään seinään kohdistamalla 35 lisävoimaa ensimmäiseen mäntään männän ensimmäiseen tyhjötilaan suuntautuvan liikkeen alkuvaiheessa.

3 113343

Esillä olevan keksinnön ensimmäisessä sovelluksessa mainittu lisälaite on painejousi, joka painaa mainittua ensimmäistä mäntää mainittua tyhjötilaa vasten.

Esillä olevan keksinnön toisen sovelluksen mukaisesti mainittu lisälaite on ainakin yksi rinnakkainen tyhjötila, jossa ilmanpaine vaikuttaa ainakin yhteen lisämäntään 5 tämän ollessa mekaanisesti liitettynä mainittuun ensimmäiseen mäntään mainitussa ensimmäisessä tyhjötilassa.

Esillä olevan keksinnön suositellussa sovelluksessa laite sisältää kaksi oleellista osaa: jakoyksikön, joka sisältää jaettavan valmisteen, ja tehoyksikön, joka sisältää jakamista varten tarvittavan käyttövoiman tuottavan tyhjökammio- ja mäntäkokoonpanon. Nämä 10 kaksi yksikköä on sijoitettu kytkettäväksi toisiinsa sama-akselisesti, ja kun ne on koottu yhteen, syntyy tyhjö, ja ilmanpaine alkaa kohdistaa voimaansa mäntään. Tämä voima siirtyy männän varren välityksellä infuusiopumpussa tai ruiskussa olevaan mäntään nestemäisen valmisteen työntämiseksi ulos.

Esillä olevan keksinnön edelleen toisessa sovelluksessa jakoyksikkö on sijoitettu pi-15 dikkeeksi yksi- tai kaksikammioista injektiopatruunaa varten.

Piirroksessa kuvio 1 on kaavio, jossa on nähtävissä esillä olevan keksinnön mukaiset erilaiset jakamistavat; kuviossa 2 on kuvattuna esillä olevan keksinnön mukainen jakoyksikkö; • * » ·!· kuviot 3 ja 4 kuvaavat esillä olevan keksinnön ensimmäisen sovelluksen mukaisesti i ’ ‘; 20 koottua laitetta; ja » · ‘* kuvioissa 5 ja 6 on nähtävissä keksinnön toisen sovelluksen mukainen laite.

• I

I I

Esillä olevan keksinnön mukaisten laitteiden kuvauksessa ilmaisut "etu" ja "eteenpäin" tarkoittavat suuntaa, johon nestemäinen valmiste jaetaan mainitusta laitteesta.

. v. Vastaavasti ilmaisut "taka" ja "taaksepäin" tarkoittavat vastakkaista suuntaa.

«

..: 25 Kuvion 1 kaavio kuvaa nestemäisen valmisteen jakonopeutta ajan funktiona. Käyrä A

,·*: (täysviiva) kuvaa aiemmin tunnettua jakotapaa. Tässä jakonopeus pysyy vakiona ..: alusta alkaen ja vähenee äkkinäisesti nollaan silloin, kun tyhjölähde on kulutettu lop- • puun ja jakaminen on saatettu päätökseen. Käyrä B (katkoviiva) kuvaa esillä olevan » # :·’ keksinnön ensimmäisen sovelluksen mukaista jakotapaa. Tämän mukaisesti jako- ; 30 nopeus on alussa suuri ja pienenee sitten oleellisesti lineaarisesti, kunnes se lähestyy määrättyä arvoa, jossa se pysyy vakiona jako vaiheen loppuun saakka. Käyrä C (piste-katkoviiva) kuvaa esillä olevan keksinnön toisen sovelluksen mukaista jakotapaa.

4 113343 Tämän mukaisesti jakaminen alkaa suurella nopeudella ja pysyy vakiona määritetyn ajanjakson ajan, minkä jälkeen se putoaa nopeasti alhaisempaan arvoon, jossa se pysyy vakiona jakamisen loppuvaiheen ajan. Kaaviossa kuvatut eri jakotavat voidaan toteuttaa esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen avulla.

5 Kuviossa 2 on nähtävissä osittainen läpileikkauskuva esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen jakoyksiköstä.

Jakoyksikkö sisältää hoikin 1 ja siinä aukon 2, jonka läpi injektiopatruuna 3 voidaan asettaa. Hoikin 1 toisessa päässä on pienempi aukko 4 ja sisälaippa 5, jota vasten patruunan 3 poistoaukon pää nojaa. Pienempi aukko 4 on varustettu kierteitetyllä 10 yhdysputkella 6, johon on ruuvattu kierteitetty liitoskappale 7. Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, mainittu liitoskappale 7 varmistaa yhteyden hoikin 1 pienemmän aukon 4 ja taipuisan putken 8 välillä; putki 8 on toisesta päästään yhdistetty injektioneulaan 9. Neulakokoonpanon kiinnittäminen potilaan ihoon on varmistettu liimanauhan 10 avulla. Luonnollisesti on myös mahdollista kiinnittää neula 9 suoraan liitoskappalee-15 seen 7 ilman välissä sijaitsevaa putkea.

Injektiopatruuna 3 voi olla rakenteeltaan tavanomainen. Se sisältää injektoitavan nesteen 11 ja on takapäästään suljettu painimella tai männällä 12. Mainittu mäntä voi takapäässään sisältää syvennyksen 13 yhdystangon vastaanottamiseksi, kuten jäljempänä on tarkemmin selitetty.

20 Etupäästään injektiopatruuna 3 on suljettu tavanomaisella tavalla kumisella välisei-1 nällä, jota pidetään paikoillaan metallikotelon 14 avulla. Patruunan 3 ja putken 8 väli- ; nen, liitoskappaleen 7 kautta kulkeva yhteys sisältää myös onton neulan (ei kuvassa), joka tunnetulla tavalla läpäisee kumisen väliseinän siten, että patruunan sisäosan ja : : putken 8 sekä neulan 9 väliin syntyy nesteyhteys.

25 Piirroksessa injektiopatruuna 3 on kuvattu yksinkertaisesti yksikammioiseksi patruu- naksi. Se voi kuitenkin olla myös kaksikammioinen patruuna, joka sisältää kuivan **·, aktiivisen aineen toisessa ja nesteen toisessa kammiossa liikkuvan seinän erottaessa 7 kaksi kammiota toisistaan. Tavallisesti kuiva aine on sijoitettu etummaiseen kam- » : mioon ja neste takimmaiseen kammioon. Patruunan seinään on sijoitettu ohituskana- 30 va, joka voi olla joko toimiva tai toimimaton kammiot erottavan liikkuvan seinän . , . sijainnista riippuen.

:... · Kun kaksikammioinen patruuna valmistellaan käyttöä varten, takamäntää liikutetaan eteenpäin, ja samalla siellä oleva neste siirtyy eteenpäin. Koska neste on suureksi osaksi kokoonpuristumatonta, se puolestaan pakottaa liikkuvaa seinää eteenpäin, 5 113343 kunnes se sijaitsee niin, että ohituskanavan taka-aukko paljastuu vastaanottamaan nesteen. Takamännän siirtäminen edelleen eteenpäin pakottaa sitten nesteen ohituskanavan läpi etukammioon kuivan aineen liuottamiseksi.

Mainittu kokoonpano soveltuu erittäin hyvin sellaisten aineiden jakamiseen, jotka ovat 5 liian epävakaita varastoitaviksi liuoksen muodossa, kuten tietyt hormonit ja proteiinit. Tällä tavoin liuosta ei valmisteta ennen kuin juuri ennen sen jakamista, ja sekoitusvai-he voidaan herkkien aineiden kyseessä ollessa tehdä erittäin huolellisesti. Kaksi-kammioisen patruunan käyttö on esillä olevan keksinnön suositeltava sovellus.

Laitteen tärkeänä piirteenä on se, että virtauksen rajoitin on sijoitettu nesteen virtaus-10 reitille injektiopatruunasta 3 injektioneulaan 9. Rajoitin voidaan sijoittaa liitoskappa-leeseen 7 ja se voi olla esimerkiksi kuristin, kuten nesteen virtausreitille asetettu kapillaari. Kuristimen halkaisija on mukautettu injektoitavaan nesteeseen niin, että saadaan aikaan sopiva virtaus. Alaan perehtynyt henkilö voi tehdä mukautuksen yksinkertaisten rutiinikokeiden pohjalta.

15 Virtauksen rajoitus voidaan toteuttaa myös muilla tavoin. Siten jakamiseen tarkoitettu putki 8 ja/tai neula 9 voivat itsessään olla mitoitettuja toimimaan sopivana rajoittime-na.

Virtauksen rajoitus voi myös olla säädeltävä ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi taipui-: . . saan putkeen 8 sijoitetun sädettävän puristimen avulla.

20 Holkki 1 on myös varustettu laitteella jakoyksikön liittämiseksi kuviossa 2 kuvattuun : tehoyksikköön. Mainittu laite voidaan toteuttaa bajonettilukkona 15. Muutkin liitos- » : laitteet ovat mahdollisia, esimerkiksi salpaliitos tai kierteitetty liitos kahden yksikön ruuvaamiseksi yhteen. On tärkeää, että liitos on varma, mutta että se voidaan halut-*': taessa irrottaa.

25 Kuvio 3 on läpileikkauskuva esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen tehoyksiköstä.

• · : >* Tämä osa sisältää hoikin 21, joka on sijoitettu sopimaan tiiviisti kuviossa 1 kuvatun jakoyksikön hoikin takaosan päälle. Lisäksi on tuotettu laite 22 toimimaan yhdessä ;**! laitteen 15 (kuvio 1) kanssa kahden hoikin lukitsemiseksi irrotettavasti yhteen esi- ..,: merkiksi bajonettilukon kanssa.

30 Holkki 21 on takapäästään suljettu laipaksi muotoillun päätyseinän 23 avulla. Tähän laippaan on irrotettavasti kiinnitetty sylinterin 25 laippa 24. Kahden laipan välinen ilmatiivis sulku on varmistettu tiivisterenkaalla 26.

6 113343

Sylinterin 25 takapää on varustettu reunuksella 27 ja se jatkuu sylinterimäisenä, sama-akselisena osana 29, jonka halkaisija on pienempi kuin sylinterin 25. Mainittu takaosa 29 on varustettu ulkoisella kierteellä 30, johon voidaan ruuvata sisältä kierteitetty kansi 31. Kansi 31 on takapäästään suljettu poikittaisella seinällä 32, joka sisältää au-5 kon 33. Sylinterin 25 sisätila 34 on mainitun aukon 33 kautta yhteydessä ympäröivään ilmaan.

Kierteitetyn kannen 31 ja sylinterimäisen osan 29 sisään on sijoitettu kierteinen painejousi 35, jonka etupää 36 työntyy sylinterin 25 tilaan 34. Jousi 35 on kiinnitetty kannen 31 poikittaisen seinän 32 etupintaan, ja etäisyyttä, jonka jousen 35 etupää 36 työn-10 tyy tilaan 34, voidaan säädellä ruuvaamalla kierteitettyä kantta 31 enemmän tai vähemmän eteenpäin sylinterimäisen osan 29 kierteen 30 avulla.

Sylinterin 25 sisään on sijoitettu mäntä 37, joka on sulkuyhteydessä sylinterin sisäseinään tiivisterenkaan 38 kautta. Lepoasennossaan mäntä nojaa hoikin 21 päätyseinän 23 takapintaan.

15 Männän etupuolelle on kiinnitetty männän varsi 39, joka kulkee tiiviisti päätyseinän 23 poikki aukon 40 lävitse. Männän varren 39 ja aukon 38 seinän välinen ilmatiivis sulku on varmistettu tiivisterenkaalla 41.

Kun männän vartta 39 ja mäntää 37 siten liikutetaan taaksepäin, sylinteriin 25 syntyy tyhjö männän 37 eteen samalla, kun ilmanpaine vallitsee sylinterissä männän takana, *. 20 koska sylinterin tämä osa on yhteydessä ympäröivään ilmakehään aukon 28 kautta.

• . · Kuviossa 4 esillä olevan keksinnön mukainen laite on kuvattu koottuna ja käyttöval- ’ '· miina. Tehoyksikön holkki 21 on sijoitettu jakoyksikön hoikin 1 takaosan ympärille, : : ja molemmat holkit on lukittu tiiviisti yhteen bajonettilukon 15, 22 avulla.

Kun kaksi hoikkia 1, 21 tuodaan sama-akselisesti yhteen, männän varren 39 etupää 25 liittyy mainitun injektiopatruunan 3 painimen 12 takapään pinnassa olevaan syvennyk- : ·’ seen nojatakseen lujasti mainittuun syvennykseen. Vartta 39 ja mäntää 37 liikutetaan sitten taaksepäin sylinterissä 25 samalla, kun kaksi hoikkia saatetaan yhteen siten, että ; männän 39 edessä sylinteriin muodostuu tila. Tiivisterenkaiden 26, 38 ja 41 avulla aikaansaatujen sulkujen ansiosta ilmaa ei pääse lainkaan mainittuun tilaan, jolloin • 30 sinne muodostuu tyhjö. Männän 37 toisella puolella ilmanpaine vaikuttaa mäntään ‘ tällä puolella olevan sylinterin ollessa yhteydessä ympäröivään ilmakehän aukon 33 ... * välityksellä.

7 113343

Kun kaksi hoikkia 1, 21 on lukittu yhteen bajonettilukon 15, 22 avulla, mäntä 37 on taimmaisessa asennossaan sylinterissä 25. Sylinterissä männän edessä olevassa tilassa on oleellisesti täydellinen tyhjö, koska mäntä on alkuasennossaan nojannut hoikin 21 päätyseinään 23 eikä sen edessä ole juuri lainkaan tilaa.

5 Kun mäntää 37 liikutetaan taaksepäin jakoyksikön ja tehoyksikön muodostaman kokoonpanon läpi, sen takapinta osuu kierteisen jousen 35 etupäähän 36 ja männän 37 edelleen taaksepäin suuntautuva liike saa aikaan kierrejousen puristumisen. Jousen puristumisastetta voidaan säädellä ruuvaamalla kierteitetty kansi 31 enemmän tai vähemmän pitkälle sylinterimäisen osan 29 kierteeseen 30.

10 Ilmanpaine vaikuttaa nyt männän 37 takaosaan pakottaen sen vasten tyhjöä, joka on syntynyt sylinterissä 25 olevan tilan 34 suurimpaan osaan. Lisäksi puristusjousen 35 voima myötävaikuttaa ilmanpaineen kehittämään voimaan. Männän varsi 39 välittää yhdistyneet voimat vaikuttamaan injektiopatruunassa 3 olevan painimen 12 takapintaan patruunan sisältämän nesteen 11 pakottamiseksi ulos putken 8 ja neulan 9 kautta.

15 Kuviossa 5 on nähtävissä esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen sisältämän jako-yksikön toinen sovellus. Tässä sovelluksessa tehoyksikön etuosa on samanlainen kuin kuvioissa 3 ja 4, ja se on tarkoitus yhdistää jakoyksikköön, joka on samanlainen kuin kuviossa 2. Tehoyksikkö sisältää siten etuholkin 22, jossa on laite sen liittämiseksi jakoyksikköön, ja sylinterin 25, johon on tiiviisti sijoitettu mäntä 37; mainittu mäntä 20 sisältää männän varren 39, joka kulkee tiiviisti päätyseinässä 23 olevan aukon 40 ;! · poikki.

• · *! Sylinterin 25 takapää päättyy poikittaiseen seinään 50, jossa on aukko 51. Tämän au- / kon 51 läpi sylinterin 25 sisätila 34 on avoimessa yhteydessä ympäröivään ilmake- * · : hään.

25 Sylinteri 25 on takapäänsä lähellä toisen sylinterin 52 ympäröimä, joka on sama-akse-;v. linen ensimmäisen sylinterin 25 kanssa. Mainittu toinen sylinteri 52 on yhdistetty ensimmäiseen sylinteriin 25 reunusosalla 53, ja se suuntautuu yleensä - mutta ei vält-* ’ tämättä - jonkin matkaa taaksepäin ensimmäisen sylinterin 25 takapään taakse. Siten ’ ensimmäisen sylinterin 25 ulkopuolen ja toisen sylinterin 52 sisäpuolen väliin muo- ‘ : 30 dostuu rengasmainen tila.

» » •; ‘ Mainittuun rengasmaiseen tilaan on sijoitettu rengasmainen mäntä 54, joka on kiinni- ' — ’ tetty rengasmaisen tilan seiniä vasten tiivisterenkaiden 55 ja 56 avulla. Rengasmainen mäntä 54 on yhdistetty kannattimeen 57. Kuviossa mainittu kannatin 57 on kuvattu 8 113343 sisältämään kaksi vartta 58, jotka on liitetty rengasmaiseen mäntään, mutta on selvää, että kannatin voidaan varustaa useammalla kuin kahdella varsiosalla.

Kannattimen 57 poikittainen osa on varustettu kierteitetyllä reiällä 59, johon on sijoitettu ruuvi 60. Reikä 59 ja ruuvi 60 sijaitsevat sama-akselisesti ensimmäisen ja 5 toisen sylinterin 25 ja 52 kanssa. Ruuvin 60 etupää 61 suuntautuu aukon 51 läpi sylinterin 25 tilaan 34 tietyn etäisyyden verran, jota voidaan säätää kääntämällä ruuvia 60 sen takapäässä olevan pyälletyn pään avulla.

Rengasmaista mäntää 54 voidaan liikuttaa taaksepäin rengasmaisessa sylinterissä liikuttamalla kannatinta 57. Alkuasennossaan rengasmainen mäntä 54 nojaa reunusosaa 10 53 vasten toisen sylinterin 52 etupäässä eikä männän 54 edessä ole juuri lainkaan tyh jää tilaa. Kun rengasmaista mäntää 54 sitten siirretään taaksepäin, sen eteen jäävään tilaan muodostuu tyhjö männän sulkeutuessa rengasmaisen sylinterin seiniä vasten tiivisterenkaiden 55 ja 56 avulla. Rengasmaisen männän 54 takapinta paljastuu ympäröivälle ilmakehälle, ja siten ilmanpaine pyrkii liikuttamaan mäntää 54 eteenpäin sen 15 edessä olevaa tyhjöä vasten.

Kuviossa 6 on nähtävissä kuvion 5 tehoyksikkö yhdistettynä kuvion 5 jakoyksikköön 2. On huomattava, että jakoyksikön ja tehoyksikön välinen liitoskokoonpano on samanlainen kuin kuviossa 4. Kahden kokoonpanon välinen ero käy ilmi tehoyksikön takaosasta.

j · .·, 20 Kun jakoyksikön ja tehoyksikön muodostama kokoonpano liikuttaa mäntää 37 .! taaksepäin, männän takapinta osuu ruuvin 60 etupäähän 61. Männän 37 liikuttaminen ; edelleen taaksepäin siirtää ruuvia 60 ja kannatinta 57 taaksepäin. Koska rengasmainen ; ’ mäntä 54 on liitetty kannattimeen 57 varsien 58 avulla, myös se liikkuu taaksepäin : rengasmaisessa sylinterissä siten, että rengasmaisen sylinterin tilaan 63 muodostuu ' : 25 tyhjö. Etäisyyttä, jonka rengasmainen mäntä 54 liikkuu taaksepäin rengasmaisessa sylinterissä, voidaan säädellä kääntämällä ruuvia 60 pyälletyn pään 62 avulla.

t > I

Esillä olevan keksinnön mukainen laite toimii seuraavasti: * » • » •; · Kun laitetta valmistellaan käyttöä varten, uusi injektiopatruuna 3 asetetaan jakoyksi- : kön hoikkiin 1; jakoyksikkö liitetään sitten tehoyksikköön hoikin 21 ja lukituslait- • 30 teiden 15 ja 22 avulla. Kun molemmat yksiköt tuodaan yhteen, männän varren 39 etu- t » pää kiinnittyy injektiopatruunan 3 painimen 12 takapinnalla olevaan syvennykseen 13 : . : ja mäntää 37 pakotetaan taaksepäin sylinterissä 25. Tämän jälkeen sylinteriin 25 muo dostetaan tyhjö männän 37 eteen, ja koska männän 37 takana oleva sylinterin tila on 9 113343 kosketuksissa ympäröivään ilmakehään, ilmanpaine pyrkii liikuttamaan mäntää 37 eteenpäin.

Männän 37 liikkuessa sylinterissä 25 taaksepäin männän takapinta osuu jousen 35 etupäähän 36 kuviossa 4 kuvatun mukaisesti, tai jousen 60 etupäähän 61 kuvion 6 5 mukaisesti. Männän 37 edelleen taaksepäin suuntautuva liike tapahtuu jousen 35 (kuvio 4) lisävoimaa vastaan tai rengasmaiseen sylinteritilaan 63 muodostunutta tyhjöä vasten toimivaa ilmanpaineen lisävoimaa vastaan (kuvio 6).

Kun nestemäinen valmiste halutaan poistaa injektiopatruunasta 3, patruunan etupäähän avataan nesteyhteys lävistämällä sen kumiseinämä liitoskappaleen 7 ja putken 8 10 yhteydessä olevalla ontolla neulalla. Mainittu nesteyhteys voidaan avata jo ennen kuin jakoyksikkö ja tehoyksikkö liitetään yhteen. Nesteen virtausreitillä oleva rajoitin on tässä vaiheessa suositeltavasti suljettuna.

Kun rajoitinta avataan sopivasti, mäntään 37 vaikuttava voima välittyy männän varren 39 kautta injektiopatruunan 3 painimeen 12 painimen pakottamiseksi eteenpäin ja nes-15 temäisen valmisteen poistamiseksi patruunasta. Männän 37 eteenpäin suuntautuvan liikkeen alkuvaiheessa siihen vaikuttaa lisävoima mainittuun mäntään 37 ilmanpaineen kohdistaman voiman lisäksi. Tämä lisävoima toimii esillä olevan keksinnön toisen sovelluksen mukaisesti.

: \ Kuviossa 4 kuvatussa ensimmäisessä sovelluksessa lisävoima kohdistetaan puristus- 20 jousen avulla. Jousen liikkeellepaneva voima on verrannollinen sen puristukseen, ’ ! ^ toisin sanoen lisävoima on suurimmillaan silloin, kun jousi on eniten puristuneena, ja ♦ · ; voima pienenee suunnilleen lineaarisesti puristuksen hellittäessä. Lisäksi injektiopat- ; ’ munasta aikayksikköä kohden poistuva ainemäärä on suunnilleen verrannollinen pai- : nimeen 12 kohdistuvaan voimaan nähden. Tämä merkitsee sitä, että aineen jakamisen : 25 alkuvaiheessa jaettava määrä pienenee oleellisesti lineaarisesti ajan kuluessa.

. Kun mäntä 37 on kulkenut niin pitkälle eteenpäin, että sen takapinta ei enää ole yhtey dessä jouseen 35, mainitun jousen kohdistama lisävoima loppuu. Männän 37 edelleen eteenpäin suuntautuvan liikkeen aikana mäntää siirtää eteenpäin ainoastaan ilmanpai- : ne, joka kohdistuu mainitun männän sylinterissä 25 olevaa tyhjöä vastaan. Tämä voi- * • 30 ma on vakio niin kauan kuin tyhjö on olemassa, mikä merkitsee sitä, että myös jaet tava ainemäärä pysyy ajan kuluessa vakiona.

: Esillä olevan keksinnön ensimmäisen sovelluksen mukaisesti mäntään 37 vaikuttavien kahden voiman yhteistuloksena on jakotapa, jota on kuviossa 1 kuvattu käyrällä B. On 10 113343 huomattava, että jaettava määrä on alussa suuri ja se pienenee lineaarisesti, kunnes se saavuttaa vakioarvonsa, joka säilytetään jakamisen koko loppuvaiheen ajan.

Kuviossa 6 kuvatussa toisessa sovelluksessa lisävoimaa tuottaa ilmanpaine, joka kohdistuu rengasmaisessa sylinterissä olevaan rengasmaiseen mäntään 54 ensimmäi-5 sen sylinterin 25 ja toisen sylinterin 52 välissä. Tämä lisävoima pysyy vakiona niin kauan kuin rengasmaisen männän 54 edessä vallitsee tyhjö.

Kun mäntä 57 on kulkenut niin pitkälle eteenpäin, että sen takapinta ei enää ole kosketuksissa ruuvin 60 etupään 61 kanssa, rengasmainen mäntä 54 nojaa toisen sylinterin 52 reunusosan 53 takapintaa vasten eikä mainitun rengasmaisen männän edessä enää 10 ole tyhjöä. Tämä merkitsee sitä, että lisävoima loppuu ja männän 37 liikkuessa edelleen eteenpäin sitä liikuttaa ainoastaan sen takapintaan vaikuttava ilmanpaine. Tämä voima on myös vakio niin kauan kuin männän 37 edessä on tyhjö.

Mäntään 37 toisen sovelluksen mukaisesti vaikuttavien kahden voiman yhteistuloksena on jakotapa, jota on kuviossa 1 kuvattu käyrällä C. On huomattava, että niin kauan 15 kuin ilmanpaine vaikuttaa sekä rengasmaiseen mäntään 54 että mäntään 37, jaettava ainemäärä pysyy korkeana vakiosuuruisena arvona. Kun rengasmaisen männän lisä-voima loppuu, jaettava ainemäärä laskee nopeasti uuteen arvoon, joka pysyy vakiona jakamisen loppuun saakka.

; v. Esillä olevan keksinnön ensimmäisen, kuvioissa 3 ja 4 kuvatun sovelluksen mukaises- 20 sa laitteessa jakamista voidaan säädellä kierteitetyn kannen 31 avulla. Jousi 35 on kiinnitetty kannen 31 poikittaisen takaseinän 32 etupintaan ja ruuvaamalla kantta ulkokierteeseen 30 joko lyhyemmän tai pidemmän matkan verran on mahdollista * säädellä sitä etäisyyttä, jonka verran jousen 35 etupää 36 tunkeutuu sylinteriin 25.

* » : ’· Tämä etäisyys määrittää sen, kuinka suuren osan männän 37 matkasta jousi 35 tuottaa : 25 lisävoimaansa. Mainitun lisävoiman voimakkuutta voidaan säädellä valitsemalla jäyk kyydeltään sopiva jousi 35. Mikäli jousi 35 siten tunkeutuu pitkälle sylinteriin 25, : alkuperäinen lisävoima on suurempi ja kestää kauemmin ennen kuin se pienenee : nollaan, jolloin mäntään 35 vaikuttava vakiovoima on vallitseva.

: Esillä olevan keksinnön toisen, kuvioissa 5 ja 6 kuvatun sovelluksen mukaisesti : 30 jakotapaa voidaan säädellä ruuvilla 60, joka on kierretty kannattimen 57 poikittaisen , osan läpi. Mikäli ruuvi 60 on kierretty kannattimen 57 läpi pitkälle sylinteriin 25, männän 37 takapinta osuu ruuvin 60 etupäähän 61 aiemmin männän taaksepäin suun- » tautuvan liikkeen aikana. Tämä merkitsee sitä, että rengasmainen mäntä 54 liikkuu taaksepäin pidemmän matkan sen eteen syntynyttä tyhjöä vastaan. Liikutettaessa män- 11 113343 tää 37 edelleen eteenpäin rengasmaisen männän kannattimen 57 läpi vaikuttava lisä-voima vaikuttaa siten pidempään. Kuvion 1 käyrän C tapauksessa jakaminen tapahtuu siten korkeammalla vakioarvolla pidemmän ajan ennen kuin se laskee matalampaan vakiosuuruiseen arvoon. Tässä sovelluksessa lisävoiman suuruus määritetään rengas-5 maisen männän 54 sen alueen avulla, johon ilmanpaine kohdistuu.

On huomattava, että esillä olevan keksinnön toisessa sovelluksessa toista mäntä- ja sylinterikokoonpanoa ei välttämättä tarvitse tehdä rengasmaiseksi männäksi, joka sijaitsee ensimmäistä sylinteriä ympäröivässä rengasmaisessa sylinterissä, kuten on kuvattu kuvioissa 5 ja 6. Sen sijaan toinen sylinteri voi koostua useista sylintereistä, 10 jotka on sijoitettu ensimmäisen sylinterin ulkoseinälle suositeltavasti tasaisin välein siten, että niiden akselit ovat oleellisesti samansuuntaisia ensimmäisen sylinterin akselin kanssa. Jokaiseen mainituista toisista sylintereistä on sijoitettu mäntä, ja kaikki nämä männät on yhdistetty kannattimeen kuvioissa 5 ja 6 kuvatun mukaisesti. Tämä kokoonpano toimii samoin kuin edellä on kuvattu, mutta sen rakenne on hieman 15 monimutkaisempi.

Lisävoiman järjestelyä lukuunottamatta esillä olevan keksinnön mukainen laite on kaikilta muilta osin koottu alalla aiemmin tunnetun mukaisesti. Siten jakoyksikkö on kansainvälisessä patenttihakemuksessa PCT/SE91/00506 kuvatun kaltainen, ja se voi sisältää joko yksi- tai kaksikammioisen injektiopatruunan. Kaksikammioinen patruu-, , 20 nasovellus on suositeltava. Tässä tapauksessa kaksikammioisen patruunan valmistelu ' ; injektiota varten itsessään tunnetulla tavalla tapahtuu jakoyksikön ja tehoyksikön • yhteenkokoamisen alkuvaiheessa. Patruunan takamäntää liikutetaan sitten eteenpäin ’ patruunan takakammiossa etumännän pakottamiseksi liikkumaan eteenpäin paljasta- .* maan ohituskanava ja ohjaamaan neste mainitusta takakammiosta etukammioon se- • 25 koitettavaksi etukammiossa olevien kiinteiden aineosien kanssa. Tarvittavat suunnitte- : lumuutokset ovat alaan perehtyneelle selviä.

Esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen tärkeänä ominaispiirteenä on se, että jako-yksikkö ja tehoyksikkö on sijoitettu yhteiselle akselille. Tällä tavoin tehoyksikkö käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kaksi yksikköä on liitetty yhteen, ja männän : 30 voima välittyy lineaarisessa suunnassa tehoyksiköstä suoraan jakoyksikön painimeen • männän varren muodossa olevan suoran mekaanisen yhteyden kautta.

Nestemäisen valmisteen virtausta jakoyksiköstä säädellään nesteen virtausreitillä : olevan rajoittunen avulla, kuten edellä on kuvattu. Tämä rajoitus voi olla jatkuva ja virtausreitille sijoitetun kapillaarin muotoinen, tai se voi olla muuttuva ja esimerkiksi 12 113343 järjestetty puristimeksi virtausputkeen. Virtausreitti voi olla aluksi suljettu, ja se voidaan avata vähitellen aloitettaessa aineen jakaminen.

Rajoitin on yleensä asetettu niin, että patruunassa olevaa nestettä annetaan ainakin 30 minuutin, yleensä tunnin ajan, tai kauemminkin. Nämä ajat eivät kuitenkaan ole esillä 5 olevan keksinnön kannalta sitovia, ja ne voidaan asettaa hyvinkin suuriin rajoihin aina sekunnista vuorokauteen, tai pidempäänkin.

Kun patruunan sisältö on jaettu, bajonettilukko 15, 22 avataan ja kaksi yksikköä erotetaan toisistaan. Ilmanpaineen vaikutuksen alaisena tehoyksikön sylinterissä 25 oleva mäntä 37 palaa etummaiseen asentoonsa. Injektiopatruuna 3 poistetaan jakoyk-10 siköstä taka-aukon 2 kautta ja heitetään pois. Liitoskappale 7 ruuvataan irti yhdysput-kesta 6 siten, että injektioneulan 9 toisessa päässään ja liitosneulan toisessa päässään sisältävä putki 8 voidaan poistaa ja heittää pois. Tämän jälkeen jakoyksikön hoikkiin 1 voidaan sijoittaa uusi patruuna. Jakoyksikkö yhdistetään jälleen tehoyksikköön uutta jakelua varten. Nesteyhteys patruunan sisäosan kanssa voidaan tuottaa joko ennen tai 15 sen jälkeen, kun jakoyksikkö ja tehoyksikkö on liitetty yhteen.

Esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen etuna on se, että jakoyksikön hoikkia ja koko tehoyksikköä voidaan käyttää uudelleen lukemattomia kertoja eivätkä ne vaadi tehokasta sterilointia, koska ne eivät joudu kosketuksiin annettavan nestemäisen valmisteen kanssa. Tehoyksikkö lisävoimalaitteineen ei ole riippuvainen mistään • 20 ulkoisesta voimanlähteestä, ja käyttövoiman tuottavaa tyhjöä ei muodosteta ennen , : · kuin juuri ennen laitteen käyttöä. Tämä vähentää suuresti vuotojen riskiä. Sekä käyttö- : että lisävoimat ovat myös suurelta osin riippumattomia lämmönvaihteluista. Sekä : jako- että tehoyksikkö ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja sen vuoksi edullisia ; ·. valmistaa.

' 25 Laitteeseen käytettävien materiaalien valinta ei ole kriittistä, ja alaan perehtyneille on helppoa valita sopivat materiaalit. Usein toivotaan, että laite on helposti steriloitavissa esimerkiksi autoklaavissa ainakin noin 120 °C kohotetussa lämpötilassa. Sopivia : materiaaleja ovat useat muoviaineet ja myös metallit, kuten ruostumaton teräs ja : alumiinilejeeringit.

» 30 Edellä on osoitettu, että injektiopatruunan, etenkin kaksikammioisen patruunan käyttö . on esillä olevan keksinnön suositeltava sovellus. Kuitenkaan tämä ei ole ainoa mah dollinen sovellus. On myös mahdollista käyttää jakoyksikön hoikkia 1 itseään nestemäisen valmisteen säiliönä tai ruiskuna. Tämän säiliön täyttämiseksi neste vedetään sopivasta nestevarastosta hoikin etupäähän kiinnitetyn neulan läpi hoikkiin sopivalla 13 113343 tavalla sijoitetun painimen avulla. Sen jälkeen, kun säiliö on täytetty, laite toimii muuten edellä kuvatulla tavalla.

On huomattava, että esillä oleva keksintö ei rajoitu ainoastaan piirroksessa erityisesti kuvattuihin sovelluksiin tai edellä kuvattuun määrittelyyn. Alaan perehtyneelle 5 henkilölle on mahdollista päätyä muihin muutoksiin ja muunnelmiin poikkeamatta kuitenkaan liitteenä olevien patenttivaatimusten määrittämästä keksinnön piiristä.

• · * t

• I

* » * t * » *

Claims (10)

11334? 14

1. Laite nestemäisen valmisteen kontrolloiduksi, ajallisesti vaihtelevaksi jakamiseksi sylinterimäisestä nestesäiliöstä (3), jonka etupäässä on rajoittimella varustettu nesteen poistoaukko ja jonka takapäässä on siirrettävä seinä (12), joka toimii männän 5 tavoin mainitun nesteen poistamiseksi säiliöstä (3) poistoaukon kautta, jolloin siirrettävä takaseinä (12) pakotetaan eteenpäin ilmakehänpaineen aikaansaaman voiman avulla, mikä pakottaa ensimmäisen männän (37) ensimmäiseen olennaisesti tyhjään tyhjötilaan, tunnettu siitä, että laitteessa on lisäelimiä (36; 52; 54) sovitettuina vaikuttamaan siirrettävään seinään (12) kohdistamalla lisävoimaa ensimmäiseen mäntään 10 (31) männän ensimmäiseen tyhjötilaan suuntautuvan liikkeen alkuvaiheessa.

2. Apparat enligt patentkrav 1, kännetecknad av att hjälporganet är en tryck-i 30 fjäder (36) som verkar pä den första koiven mot vakuumutrymmet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäelimenä on painejousi, joka työntää ensimmäistä mäntää tyhjötilaan.

3. Apparat enligt patentkrav 1, kännetecknad av att hjälporganet innefattar ätminstone ett hjälputrymme i vilket väsentligen ett vakuum har etablerats, och där 16 113343 atmosfärstrycket verkar pä ätminstone en hjälpkolv (54), vilken är mekaniskt kopp-lad tili den första koiven (37) i det första vakuumutrymmet.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäelimeen kuuluu ainakin yksi lisätila, johon on muodostettu oleellisesti tyhjö ja jossa ilmanpaine vai- 15 kutiaa ainakin yhteen lisämäntään (54), joka on mekaanisesti kytketty ensimmäiseen mäntään (37) ensimmäisessä tyhjötilassa.

4. Apparat enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den innefattar en tillförsel-enhet (1), som innehäller behällaren (3) för vätskeberedningen, och en kraftenhet 5 som innefattar en första cylinder (25), vilken innehäller det första vakuumutrymmet och den första koiven (37), varvid de tvä enhetema är sammansatta koaxialt sä att vid sammansättningen har den första koiven (37) tvingats bakät i den första cylin-dern (25) medelst en kolvstäng (39), sä att det första vakuumutrymmet har etablerats framför den första koiven (37), och atmosfärstrycket utövar en framätriktad driv-10 kraft pä den första koiven (37), vilken drivkraft verkar pä den rörliga väggen (12) tillhörig behällaren (3) för vätskeberedningen medelst nämnda kolvstäng (39), och strävar tili att tvinga den rörliga väggen (12) framät, och att hjälporganet (36; 52; 54) är arrangerat närä den bakre änden av den första cylindem (25) för att samverka med atmosfärstrycket vid det initiala stadiet av den första kolvens (37) framätriktade 15 rörelse.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on jakoyksikkö (1), johon säiliö (3) nestemäistä valmistetta varten kuuluu, ja voimayksik-kö, johon kuuluu ensimmäisen tyhjöthän ja ensimmäisen männän (37) sisältävä en- ;. 20 simmäinen sylinteri (25), jolloin kaksi yksikköä on koottu sama-akselisesti niin, että kokoomavaiheessa ensimmäinen mäntä (37) on pakotettu taaksepäin ensimmäisessä sylinterissä (25) männän varren (39) avulla siten, että ensimmäinen tyhjötila on muo- ; * dostunut ensimmäisen männän (37) eteen, ja ilmanpaine kohdistaa eteenpäin suuntau- ’ : tuvaa käyttövoimaa ensimmäiseen mäntään (37), käyttövoiman vaikuttaessa neste- ' * 25 mäistä valmistetta sisältävän säiliön (3) siirrettävään seinään (12) mainitun männän varren (39) avulla pyrkien pakottamaan siirrettävää seinää (12) eteenpäin, ja että lisä- : , ·* elin (36; 52; 54) on järjestetty ensimmäisen sylinterin (25) takapään lähelle toimimaan : yhdessä ilmanpaineen kanssa ensimmäisen männän (37) eteenpäin suuntautuvan • liikkeen alkuvaiheessa. ► ·

5. Apparat enligt patentkrav 4, kännetecknad av att en första tryckfjäder (36) är arrangerad inuti den första cylindern (25) pä den bakre sidan av den första koiven (37), pä ett sädant sätt att den utövar en framätriktad tryckkraft pä den första koiven (37) vid det initiala stadiet av dess framätriktade rörelse. • ,; 20 6. Apparat enligt patentkrav 4, kännetecknad av att närä den bakre änden av den :* första cylindern (25) finns arrangerat ätminstone en andra cylinder (52), där en andra kolv (54) är arrangerad rörligt och mekaniskt kopplad tili den första koiven (37) pä ett sädant sätt att när den första koiven (37) rör sig bakät, rör sig ocksä den andra koiven (54) bakät, och etablerar ett utrymme med väsentligen ett vakuum i 25 den andra cylindern.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen paine jousi (36) on järjestetty ensimmäisen sylinterin (25) sisään ensimmäisen männän (37) takapuolelle siten, että se kohdistaa eteenpäin suunnattua painevoimaa ensimmäiseen mäntään (37) eteenpäin suuntautuvan liikkeen alkuvaiheessa. 15 113343

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen sylinterin (25) takapään lähelle on järjestetty ainakin yksi toinen sylinteri (52), johon on järjestetty toinen mäntä (54) liikkuvasti ja mekaanisesti kytkettynä ensimmäiseen mäntään (37) siten, että ensimmäisen männän (37) liikkuessa taaksepäin myös toinen män- 5 tä (54) siirtyy taaksepäin muodostaen oleellisesti tyhjön sisältävän tilan mainittuun toiseen sylinteriin.

7. Apparat enligt patentkrav 6, kännetecknad av att den andra cylindem (52) är arrangerad i ett ringformigt arrangemang runt den första cylindem (25) närä dess ]: bakre ände, varvid den andra koiven (54) är ringformig och arrangerad rörligt i den ' . andra cylindem (52). ' : 30 8. Apparat enligt nägot av patentkraven 1-7, kännetecknad av att en mekanism . ·. är arrangerad för att justera det avständ över vilket den första koiven (37) päverkas t av hjälporganet under dess förflyttning framät.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen sylinteri (52) on järjestetty rengasmaiseen sovitelmaan ensimmäisen sylinterin (25) ympärille lähelle sen takapäätä toisen männän (54) ollessa rengasmainen ja järjestetty liikkuvasti toi- 10 seen sylinteriin (52).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen on järjestetty mekanismi sen etäisyyden säätämiseksi, jolla lisäelin vaikuttaa mäntään (37) sen eteenpäin suuntautuvan liikkeen aikana.

9. Apparat enligt patentkrav 8, kännetecknad av att mekanismen är en skruv-mekanism (30, 62). 17 113343

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mekanismi on ruuvi-15 mekanismi (30, 62).

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliö (3) nestemäistä valmistetta varten on injektiopatruuna, jossa on yksi tai useampi kammio. : 1. Apparat för kontrollerad tidsvariabel tillförsel av en vätskeberedning frän en 20 cylindrisk vätskebehällare (3), som vid sin främre ände har ett vätskeutlopp som är försett med en förträngning, och som vid sin bakre ände är försedd med en rörlig vägg (12) som fungerar som en kolv för att trycka ut vätskan frän behällaren (3) genom utloppet, varvid den bakre rörliga väggen (12) tvingas framät genom meka- » nisk verkan medelst en kraft som genereras av atmosfärstrycket, vilket tvingar en 25 första kolv (37) in i ett första väsentligen tomt vakuumutrymme, och kännetecknad ;* av att det finns hjälporgan (36; 52; 54) arrangerade att verka pä den rörliga väggen (12) genom att utöva en kompletterande kraft pä den första koiven (31) i det initiala : stadiet av dess rörelse in i det första vakuumutrymmet.

10. Apparat enligt nägot av patentkraven 1-7, kännetecknad av att behällaren (3) för vätskeberedningen är en injektionscylinderampull som har en eller flera kamma-re. « * t • ' I