FI112903B - Menetelmä, järjestelmä ja jakosolmu sanomien jakamiseksi - Google Patents

Description

112903

Menetelmä, järjestelmä ja jakosolmu sanomien jakamiseksi Keksinnön ala

Keksintö liittyy sanomanvälityspalveluihin viestintäjärjestelmissä ja erityisesti sanoman vastaanottajalistan käsittelyyn.

5 Keksinnön tausta Sähköpostia (E-Mail, Electronic mail) voidaan kuvata tietokoneelle tallennettujen sanomien vaihtona tietoliikenteen avulla. Sähköpostia voidaan vaihtaa online-palvelun käyttäjien välillä Internet-verkossa tai muissa kuin In-ternet-verkoissa, sekä julkisissa että yksityisissä verkoissa. Sähköpostisano-10 manvälitys mahdollistaa käyttäjän lähettää tekstitiedostoja tai ei-tekstitiedos-toja, kuten graafisia kuvia ja äänitiedostoja liitteinä. Sähköposti on yksi suosituimmista Internetin palveluista.

Useimmat sähköpostijärjestelmät sisältävät tekstieditorin sanomien koostamiseksi. Käyttäjä lähettää sitten sanoman vastaanottajalle spesifioimalla 15 vastaanottajan osoitteen. Käyttäjä voi myös lähettää saman sanoman useille käyttäjille kerrallaan eli kaikille käyttäjille, jotka on määritelty vastaanottajien listalla. Tätä kutsutaan broadcastingiksi tai multicastingiksi.

Lyhytsanomapalvelu (SMS, Short Message Service) on palvelu lyhyiden tekstisanomien lähettämiseksi matkaviestinten tai muiden laitteiden vä-; ; 20 Iillä, jotka tukevat SMS-palvelua. Esimerkkinä tämän hetkisestä lyhytsanoma- . palveluista on GSM-järjestelmän (Global System for Mobile Communications) SMS. GSM-järjestelmässä lyhytsanomat eivät voi olla pidempiä kuin 160 alfanumeerista merkkiä.

$ I

; SMS-sanomat siirretään signalointikanavilla ilmarajapinnan yli ja ·' 25 siksi mitään liikennekanavaa ei vaadita siirtoon. Tuloksena lyhytsanomien lä- hettämiseksi on suhteellisen matala. Lisäksi SMS-sanomat matkaviestimen olevan aktiivinen tai matkaviestinjärjestelmän peittoalueen sisällä, ja ne voi-' daan säilyttää useiden päivien ajaksi kunnes puhelin tulee aktiiviseksi tai tavoi tettavaksi. SMS-sanomat voidaan myös lähettää matkaviestimille PC-tieto-30 koneista (PC, Personal Computer) verkkosivun avulla, joka tarjoaa SMS-’ viestin lähetyspalvelun. Nämä ominaisuudet ovat tehneet SMS-palvelusta hy vin suositun matkaviestinkäyttäjien keskuudessa.

! Tyypillisesti lyhytsanoma lähetetään spesifisen palveluyksikön kaut- • ta, johon sanoman tuottajalla (originator) on tilaajasuhde. Tähän palvelu- 35 yksikköön viitataan usein lyhytsanomapalvelukeskuksena (SMSC, Short Mes- 2

11 ?QnA

I I L. J k.1 sage Service Center). SMS-sanoma lähetetään tuottajalta SMSC:lle, jonka pitää sitten välittää sanoma edelleen vastaanottajalle kohdeosoitteen perusteella, joka sisältyy sanomaan. Tämän tekemiseksi SMSC lähettää SMS-pyynnön kotirekisteriin (HLR, Home Location Register) saadakseen reititysinformaatio 5 vastaanottajan eli matkaviestintilaajan nykyisestä sijainnista. Kun HLR vastaanottaa pyynnön, se vastaa SMSC:lle tilaajan statuksella: 1) aktiivinen, ei-aktiivinen; 2) missä tilaaja roamaa (roaming) eli reititystiedon. SMSC välittää edelleen lyhytsanoman matkaviestinverkon elementille (tyypillisesti matkavies-tinkeskus), joka palvelee vastaanottajamatkaviestintilaajan nykyistä sijaintia. 10 Matkaviestinverkko kysyy vastaanottajan matkaviestintä, ja mikäli se vastaa lyhytsanoma tulee välitetyksi.

Kuten sähköpostijärjestelmässä, lyhytsanomapalvelun käyttäjä voi myös lähettää saman sanoman useille vastaanottajille samanaikaisesti esimerkiksi kaikille käyttäjille, jotka on määritetty vastaanottajien listalla.

15 Kuitenkin on olemassa käytännön ongelma liittyen sanomajake- lulistojen käyttöön. Listat ovat tyypillisesti etukäteen määritettyjä listoja, joita on ajateltu käytettävän usein sanomien lähettämiseen etukäteen määritellylle vastaanottajien ryhmälle. Mikäli lähettäjä toivoo lähettää sanomia vastaanottajien ryhmälle, hänen täytyy määritellä uusi vastaanottajien lista tai lähettää erillinen 20 sanoma kullekin halutulle vastaanottajalle. Joskus haluttu lista voi olla melkein identtinen yhden olemassa olevan listan kanssa, mutta ei ole olemassa yksin-: kertaista tai nopeaa tapaa modifioida olemassa olevaa jakelulistaa. Toisin sa- noin, on vaikeaa poistaa vastaanottajia, joilla käyttäjä ei halua lähettää sano-: maa syystä tai toisesta melkein oikealta vastaanottajien listalta. On myös aikaa . _ j 25 vievää modifioida listaa valitsemalla sopivia vastaanottajia tai poistamalla epäsopivia vastaanottajia, ja käyttäjän täytyy manuaalisesti käydä läpi lista ja eri-• , teliä vain ne vastaanottajat, joille käyttäjä haluaa ottaa yhteyden.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on helpompi ja joustavampi mekanismi sa-,: 30 noman vastaanottajalistojen käsittelemiseksi viestintäjärjestelmissä.

Tämä keksinnön tavoite ja muut edut saavutetaan patentti-: vaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, patenttivaatimuksen 4 mukaisella jär jestelmällä ja patenttivaatimuksen 5 mukaisella jakosolmulla. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

35 Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisesti, mikäli on olemassa melkein oikea vastaanottajalista, on tapa käyttää tätä listaa modi- 112903 3 fioimalla sitä. Modifikaatio voidaan suorittaa valitsemalla sopivat vastanottajat tai poistamalla epäsopivat vastaanottajat. Modifikaatio ja/tai valinta suoritetaan erilaisten uusien operaattorien ja operaatioiden avulla.

Tämä idea liittyy sanomanvälityspalveluihin, kun käyttäjällä on hen-5 kilökohtaisia vastaanottajalistoja tai vastaanottajaryhmiä esimerkiksi lyhyt-sanomaryhmä tai sähköpostilista. Idea liittyy myös sanomanvälityspalveluihin, kun käyttäjällä on pääsy muuten valmiiksi määriteltyihin jakelulistoihin.

Ainakin yksi looginen operaatio tarjotaan, jota sanoman lähettäjä voi käyttää vastaanottajalistan väliaikaisesti modifioimiseksi. Kun lähettäjä haluaa 10 lähettää sanoman olemassa olevan vastaanottajalistan mukaisesti hän varustaa sanoman ainakin yhdellä loogisella operandilla. Tämä looginen operandi määrittelee, mitkä vastaanottajat pitäisi poistaa olemassa olevalta listalta ja/tai minkä kriteerien mukaisesti listalla olevia vastaanottajia pitäisi valikoida tai poistaa. Yleisemmin sanottuna, ainakin yksi looginen operaattori määrittelee 15 kuinka olemassa olevaa vastaanottajalistaa pitäisi prosessoida tai modifioida väliaikaisen vastaanottajalistan saamiseksi tämän spesifisen sanoman jakamiseksi. Viestintäverkko, verkkosolmu tai palvelin joka on vastuussa jakamisesta modifioi sitten olemassa olevaa vastaanottajalistaa loogisen operandin mukaisesti ja jakaa sanoman modifioidun vastaanottajalistan mukaisesti.

20 Edullisessa suoritusmuodossa olemassa olevat vastaanottajalistat tallennetaan verkon puolelle ja lähettäjä varustaa sanoman tunnisteella, joka .. ; on linkitetty haluttuun vastaanottajalistaan yhdessä loogisen operandin kans- : : sa. Jakelutoiminnallisuudella verkon puolella on lisälogiikka listojen käsittele miseksi väliaikaisesti siten, että jotkut vastaanottajat voidaan jättää pois tietys-25 tä sanomanvälityspiiristä ilman, että tallennettua listaa muutetaan pysyvästi. , , Loogiset operaatiot voivat sisältää ’’miinus” tai ’’missä” tai ’’sisällä” tai ’’jos" ope raatioita esimerkiksi.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-: 30 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 on yleinen viestintäjärjestelmän järjestelmäkaavio, jossa järjestelmässä keksintöä voidaan soveltaa;

Kuvio 2 näyttää esimerkkiä tietokannan DB yksityiskohtaisemmasta rakenteesta; ": 35 Kuvio 3a kuvaa esimerkkiä tilaajan MS1 vastaanottajalistan yksityis kohtaisemmasta rakenteesta; 112903 4

Kuvio 3b kuvaa esimerkkiä tilaajan MS2 vastaanottajalistan yksityiskohtaisemmasta rakenteesta;

Kuvio 3c kuvaa esimerkkiä tilaajan WS3 vastaanottajalistan yksityiskohtaisemmasta rakenteesta; 5 Kuvio 4 näyttää signalointikuvion jakelulistan käyttämisestä keksin nön eräässä edullisessa suoritusmuodossa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää yleistä järjestelmäkaaviota viestintäjärjestelmästä, jossa keksintöä voidaan soveltaa. Kuviossa 1 viisi tilaajaa MS1 (MS1, Mobile 10 Station”!), MS2, MS3, MS4 ja MS5 on kytkeytynyt viestintäjärjestelmään, tässä tapauksessa digitaaliseen matkaviestinjärjestelmään eli GSM (Global System for Mobile Communications) -järjestelmään. Matkaviestimet MS1 - MS5 voivat olla tavanomaisia lyhytsanomapalvelulla varustettuja matkaviestimiä.

Vaikkakin seuraavassa keksintöä kuvataan lyhytsanomien ja lyhyt-15 sanomapalvelun avulla ja sähköpostisanomien ja sähköpostisanomapalvelun avulla, sanoma voi olla minkä tahansa tyyppinen sanoma, kuten yksi seuraa-vista sanomista: lyhytsanoma, pikasanoma (instant message) sähköpostisanoma, multimediasanoma, yhtenäinen sanoma (unified messaging message), WAP-sanoma (WAP, Wireles Apllication Protocol), tai SIP-sanoma 20 (SIP; Session Initiation Protocol). Matkaviestimet voivat myös olla matkaviestimiä varustettuna pikasanoma-, sähköpostisanoma-, multimediasanoma-, yhtenäissanoma-, WAP-sanoma- tai SIP-sanomapalvelulla.

Voidakseen käyttää keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen toiminnallisuutta käyttäjän ei tarvitse olla matkaviestinkäyttäjä, vaan hän voi ol-25 la myös muun viestintävälineen tai -ohjelman käyttäjä, esimerkiksi konventionaalisen henkilökohtaisen tietokoneen ja sen ohjelmien käyttäjä.

GSM-järjestelmä voi olla liittyneenä suoraan Internetiin. Lisäksi GSM-järjestelmä on liitetty keksinnön mukaiseen sanomapalvelimeen S1. Sa-nomapalvelin S1 voi olla kytketty GSM-verkkoon tavallisen lyhytsanoma-30 keskuksen tapaan.

Sanomapalvelin S1 voi olla kytketty myös älyverkkoon, esimerkiksi älyverkon ohjauspisteen SCP (SCP, Service Control Point), jolloin sanomapalvelin voi käynnistää sanoman GSM-verkossa älyverkkopalveluna.

Sanomapalvelin S1 voi olla kytketty myös suoraan Internetiin.

35 Kuvio 1 näyttää myös viisi työasemaa WS1 (WS, Work Station), WS2, WS3, WS4 ja WS5 liitettynä Internetiin. Näiden työasemien avulla käyt- 112903 5 täjä tai sanomapalvelun tarjoaja voi palvelimen S1 Intemet-käyttöliittymän, kuten WWW-sivun (WWW, World Wide Web) kautta muokata sanoman-jakelulistoja tai osallistua tai osallistua IP-puhelimella (IP, Internet Protocol, IP telephone, Voice over IP) toimintaan keksinnön mukaisesti.

5 Käyttäjä voi käyttää työasemien WS1 ... WS5 asemesta käyttää ta vanomaista matkaviestintä MS, jossa on Internet-selain ja mahdollisuus muodostaa datayhteys Internetiin jakelulistojen mukaisesti. Käyttäjä voi myös mahdollisesti muokata jakelulistaan ja käyttäjädataa lyhytsanomien avulla Inter-net-käyttöliittymän sijasta tai vaihtoehtona. Tietokanta DB (DB, DataBase) kulo vaa esimerkiksi sanomapalvelimen S1 yhteyteen sijoitettavaa tietokantaa.

Kuvio 2 esittää esimerkin palvelimen S1 tietokannan DB tarkemmasta rakenteesta. Kuviossa 2 tietokanta DB, joka on voitu sijoittaa palvelimen S1 yhteyteen koostuu useista vastaanottajalistoista: LIST_A, LIST_B, LIST_C ... LIST X. Näitä vastaanottajalistoja kutsutaan ensimmäisiksi vastaan-15 ottajalistoiksi, koska nämä listat ovat alkuperäisiä, viestintäjärjestelmän eri käyttäjille määriteltyjä vastaanottajalistoja. Vastaanottajalistalla/-listoilla oleva informaatio voidaan tallentaa tietokantaan DB kuten yllä mainittiin, ja käyttäjä voi päivittää listansa esimerkiksi lähettämällä sanoman palvelimelle S1. Tämä päivitys voidaan suorittaa koska tahansa kun informaatio on muuttunut käyt-20 täjän vastaanottajalistalla.

Keksintöä kuvataan edelleen tämän jälkeen esimerkein viitaten : oheisiin piirustuksiin 3a, 3b ja 3c, jotka näyttävät eri vastaanottajalistoja tallen- , j«, nettuina tietokantaan DB. Muun tyyppisiä tietokantoja tai hakemistoja voidaan ‘ myös käyttää kuvaamaan keksintöjä ja sen edullisia suoritusmuotoja. Ne voivat 25 olla esimerkiksi yrityksen relaatiotietokantoja, jotka käsittävät osoitteita ja/tai informaatiota henkilöistä, operaattorin oma asiakastietokanta, ohjelman nimel-··' tä Microsoft Outlook osoite- ja jakelulistahakemisto tai joku yleinen LDAP- 1 I · ·...* perusteinen (LDAP, LDAP) henkilöiden hakemisto. Keksinnön ajatuksena on, että mitä tahansa olemassa olevaa jakelulistaa tai -hakemistoa voidaan ; ’ * : 30 dynaamisesti kaventaa millä tahansa ennalta määritellyillä kriteereillä.

: ‘: Kuvio 3a kuvaa esimerkkiä tilaajan MS1 vastaanottajalistan yksityis-

. kohtaisemmasta rakenteesta. Tilaajalla MS1 on kaksi eri listaa eli lista PERHE

" ’ ja lista YSTÄVÄT. Lista PERHE käsittää viisi tilaajaperheenjäsentä, ja heidän «Ilki nimensä ovat M1 (M1, Mies numero 1), M2, F1 (F1, Nainen numero 1), F2, F3.

I · » » ! 1 I » « * I t 6 112905

Lista YSTÄVÄT käsittävät kolme tilaajaystävää, joiden nimet ovat M3, F4 ja M4.

Kuvio 3b kuvaa esimerkkiä tilaajan MS2 vastaanottajalistan yksityiskohtaisemmasta rakenteesta. Vastaanottajalista käsittää listan SURFFAAJAT.

5 Yhteensä neljä tilaajaa, joiden alias-nimet ovat F11 (F11, Nainen numero 11, M11 (M11, Mies numero 11), M12 ja M13 on tallennettu tälle listalle.

Kuvio 3c kuvaa esimerkkiä tilaajan WS3 vastaanottajalistan yksityiskohtaisemmasta rakenteesta. Vastaanottajalista käsittää listan Minun-jakelu-lista. Yhteensä neljä tilaajaa, joiden alias-nimet ovat F21 (F21, Nainen 10 numero 21), F22, F23 ja M21 (M21, Mies numero 21) on tallennettu tälle listalle.

Käyttäjänimet (alias), puhelinnumerot (numero) ja mitkä tahansa huomioitavat seikat (huomioi) voidaan tallentaa kullekin jäsenelle listoissa S1:n tietokannassa DB. Myös muun tyyppistä informaatiota tilaajista voidaan tallen-15 taa tai voi olla muuten käytettävissä viestintäjärjestelmää varten. Tämä informaatio voi käsittää informaatiota iästä, siviilisäädystä, tilaajien sijainnista jne.

Vaikkakaan tietokantojen rakenteita kuvion 1 muille tilaajille ei näytetä, heillä voi myös olla samantyyppisiä vastaanottajalistoja, joska käsittävät esimerkiksi käyttäjänimet (alias), puhelinnumerot (numero), sähköposti-20 osoitteet (e-mail) ja mitkä tahansa huomioitavat seikat (huomioi) informaationa sanoman jakelulistoille.

Palvelimella S1 on ennalta määriteltyjä loogisia operaatioita ennalta määriteltyjen vastaanottajalistojen prosessoimiseksi ja modifioimiseksi sanomasta sanomaan -perusteella. Kullakin loogisella operaatiolla on ennalta mää-25 ritelty operaattori tai tunniste, joka laukaisee operaation. Kun käyttäjä lähettää sanoman joka identifioi ennalta määritellyn tietokantaan DB tallennetun vastaanottajalistan ja sisältää ainakin yhden loogisista operaattoreista, palvelin S1 prosessoi ennalta määriteltyä vastaanottajalistaa loogisen operaation mukaisesti, joka on indikoitu mainitulla ainakin yhdellä loogisella operaattorilla, jotta : 30 voidaan generoida väliaikainen toinen vastaanottajalista(t) keksinnön mukai sesti spesifisen sanoman jakamiseksi. Tämä väliaikainen lista tuhotaan automaattisesti sanoman jakamisen jälkeen. Alkuperäinen lista säilytetään muuttumattomana tietokannassa DB. Luonnollisesti, mikäli sanoma lähettäjältä ei sisällä loogista operandia, vaan ainoastaan ennalta määritellyt vastaanottajan ,· 35 tunnisteen, palvelin S1 jakaa sanoman tämän listan mukaisesti ilman mitään muutoksia.

112903 7 Väliaikainen vastaanottajalista on tyypillisesti kavennettu lista ensimmäisestä väliaikaisesta listasta, koska käyttäjä usein haluaa valikoida sopivia vastaanottajia tai poistaa epäsopivia vastaanottajia hänen vastaavan sanoman tarkoitusta varten.

5 Väliaikainen vastaanottajalista voi myös olla ensimmäinen lista kor vattuna osittain tai kokonaan joillakin käyttäjillä, mikäli käyttäjä lähettää sanomansa mukana esimerkiksi joitakin uusia nimiä, jotka pitäisi sisällyttää toiseen listaan.

Vielä eräs vaihtoehto väliaikaista vastaanottajalistaa varten on laa-10 jennettu vastaanottajalista. Itse asiassa ensimmäistä listaa voidaan laajentaa, mikäli käyttäjä lähettää sanomansa mukana yhden tai useamman uuden osoitteen tai puhelinnumeron, jotka pitäisi lisätä listaan, jotta voidaan saada väliaikainen toinen lista sanoman jakamista varten. Operaattori käyttäjä lähetti, ei poista jäsentä ensimmäiseltä vastaanottajalistalta.

15 Väliaikainen vastaanottajalista voidaan myös luoda kombinoimalla kahta tai useampaa ennalta määriteltyä listaa operaatiolla "ja". Jälkimmäisessä tapauksessa sanoma lähettäjältä identifioi kombinoitavat listat.

Keksintöä kuvataan nyt esimerkinomaisten sanomanjakelutapaus- ten avulla.

20 Oletetaan, että käyttäjä WS3 haluaa lähettää sähköpostin ”Ostetaan lahja” kaikille muille paitsi henkilölle M21, jolla on syntymäpäivä. Olemassa oleva vastaanottajalista Minun-jakelu-lista on tallennettu palvelimeen S1. Käyt-: täjä WS3 voi sitten indikoida hänen sähköpostisanoman vastaanottajat säh- köpsotiohjelmassa käyttäen ilmaisua kuten "minun-jakelu-lista miinus Μ2Γ. II-;· 25 maisussa minun-jakelu-lista jo käytettävissä olevan ensimmäisen jakelulistan nimi on tallennettu palvelimen S1 tietokantaan DB. Jakelulista minun-jakelu-, , lista voi olla määritelty käyttäjän toimesta tai se voi olla palveluntarjoajalla, mii nus on operaattori joiden henkilöiden tai henkilöiden listojen poistamiseksi koko jakelulistalta. M21 on henkilön alias-nimi, joka ei saa tätä sähköposti- : 30 sanomaa vaikka hän on alkuperäisen postituslistan minun-jakelu-lista jäsen.

* *

Sanoman vastaanotossa käyttäjältä WS3 palvelin S1 modifioi jo käytettävissä olevaa sanoman jakelulistaa tai vastaanottajalistaa minun-jakelu-lista operaattorin mukaisesti, joka vastaanotettiin sanomassa tavalla että sähköposti-sanoma jaetaan henkilöille F21, F22 ja F23, mutta ei henkilölle M21. Kuvio 3c 35 näyttää modifioidun vastaanottajalistan MIINUS ja postituslistan jäsenen M21, joka eritellään pois väliaikaisesta vastaanottajalistasta.

112903 8

Toisessa esimerkissä oletetaan, että matkaviestimen MS2 käyttäjä haluaa lähettää lyhytsanoman SM ihmisryhmän miesjäsenille jakelulistalla SURFFAAJAT, joka on tallennettu palvelimen S1 tietokantaan DB. Sanoman vastaanottajia varten hän merkitsee "surffaajat jos mies”, jossa surffaajat on jo 5 olemassa olevan ja määritellyn jakelulistan nimi, jos on operaattori, joka määrittelee, että valintaoperaatio täytyisi suorittaa jakelulistaan SURFFAAJAT, ja mies on kriteeri, jonka avulla vastaanottajat valitaan. Palvelin S1 vastaanottaa sanoman MS2:lta ja modifioi alkuperäistä vastaanottajalistaa SURFFAAJAT vastaanotetun operaattorin ja kriteerin mukaisesti. Toisin sanoin palvelin S1 10 tarjoaa väliaikaisen vastaanottajalistan, joka sisältää miesjäsenet vastaanottajalistalta SURFFAAJAT. Väliaikainen lista Mies alkuperäisen listan SURFFAAJAT sisällä näytetään kuviossa 3b. Tuloksena lyhytsanoma jaetaan henkilöille M11, M12 ja M13 heidän listalla olevien puhelinnumeroidensa tai sähköpos-tiosoitteidensa mukaisesti.

15 Vielä eräässä esimerkissä käyttäjä MS1 haluaa informoida läheisiä perheenjäseniä ja ystäviä ex tempore -grillijuhlista. Kuitenkaan käyttäjä ei halua tuottaa pettymystä henkilöille jotka eivät ole samassa kaupungissa tällä hetkellä. Hän määrittelee vastaanottajat sanomassa (esimerkiksi lyhytsanomassa) ”(ystävät ja perhe) 20 mailin sisällä”, jossa (ystävät ja perhe) on kom-20 binaatio käyttäjän määrittelemistä listoista PERHE ja YSTÄVÄT, kuten on esitetty kuviossa 3a, sisällä on operaattori, joka määrittelee valintaoperaation tyy-, j : pin joka suoritetaan ja 20 mailia on kriteeri jolla vastaanottajat valitaan. Tässä : tapauksessa kriteeri on, että vastaanottajan täytyy olla 20 mailin sisällä lähet- : : täjän paikasta. Taas palvelin S1 vastaanottaa sanoman MS1:ltä ja generoi uu- ; 25 den väliaikaisen vastaanottajalistan loogisen operaation mukaisesti, jonka määrittelee operaattori ja kriteeri vastaanotetussa sanomassa. Toisin sanoin palvelin S1 tarkastaa kunkin jäsenen sijainnin listoilla PERHE JA YSTÄVÄT. Palvelin S1 voi esimerkiksi tehdä kyselyn (interrogation) matkaviestinjärjestelmän (esimerkiksi GSM) tilaajatietokantaan. Palvelin S1 havaitsee, että : 30 kaikki muut jäsenet listoista paitsi M3 sijaitsevat 20 mailin sisällä MS1 :stä. Sik- si palvelin S1 jättää M3:n pois väliaikaisesta vastaanottajalistasta, joka on mo-; ; difioitu tätä sanomaa varten ja lähettää edelleen väliaikaisen listan mukaisesti.

Tuloksen kaikki muut paitsi henkilö M3 kutsutaan grillijuhliin.

Mikäli käyttäjä käyttää sellaisia kriteerejä sanomassa joita kaikki 35 vastaanottajat eivät täytä, voidaan alkuperäisen sanoman lähettäjälle lähettää signaali sen huomauttamiseksi, että alkuperäistä sanomaa ei voida jakaa joil- 112903 9 lekin vastaanottajille alkuperäisestä postituslistasta näillä tietyillä kaventa-miskriteereillä.

Mikäli alkuperäisen sanoman lähettäjä haluaa rajoittaa hänen vastaanottajalistaa siten, että vain hänen ystävänsä, jotka ovat vanhempia kuin 18 5 vuotta vastaanottavat sähköpostin, mutta joiltakin vastaanottajalistan jäsenistä puuttuu tämä ikätieto tietokannassa joihin näitä kriteerejä käytetään, viestintäjärjestelmän palvelin voi lähettää ylimääräisen sanoman lähettäjälle ennen kuin käsittelee vastaanottajalistaa pidemmälle. Tällä tavalla lähettäjä oppii että hän voi muuttaa kavennuskriteerejä tai että kaikki vastaanottajalistan jäsenet eivät 10 voi vastaanottaa sanomaa, koska jotkut jäsenet eivät täytä kavennuskriteerejä.

Kuvio 4 näyttää signalointikuvion joka kuvaa sanoman jakelua, kun kavennuskriteerejä ei voida tarkastaa relevantista vastaanottajalistasta, joka on tallennettu palvelimessa S1. Vaiheessa 4-2 työasema WS3 lähettää sanoman palvelimelle S1. Sanoma käsittää kutsun grillijuhliin, vastaanottajalistan 15 nimen Minun-jakelu-lista ja yhden tai useamman operaattorin keksinnön mukaisesti. Tässä tapauksessa kriteeri ovat ”20 mailin sisällä ja ikä yli 18”. Vaiheessa 4-4 palvelin S1 vastaanottaa sanoman. Se myös tulkitsee ja evaluoi kavennuskriteerit. On palvelimen S1 tehtävä muuttaa alkuperäistä vastaanottajalistaa tai -listoja viestin mukana lähetetyillä kriteereillä. Koska WS3 lähetti 20 kaksi kriteeriä eli 20 mailin sisällä ja ikä yli 18, palvelin S1 täytyy tarkastaa että kukin vastaanottaja ensimmäisellä listalla täyttää nämä kaksi kriteeriä. Mikäli palvelin S1 havaitsee, että alkuperäinen vastaanottajalista Minun-jakelu-lista, . joka on tallennettu tietokannassa DB ei sisällä nimien F2 ja F3 ikäin- formaatiota, palvelin S1 voi lähettää sanoman WS3:lle vaiheessa 4-6 infor-: 25 moidakseen lähettäjää, että palvelin S1 ei voi varmistaa ikäkriteerejä. Palvelin S1 voi myös välittää informaation WS3:lle että SERVER:llä ei ole lupaa tarkas-; ’ taa ikäinformaatiota tietopankista. Vaiheessa 4-8 työasema WS3 lähettää lisä- sanoman palvelimelle S1, jossa se sallii palvelimen S1 kysyä ikäinformaatiota tietopankista tai joltain informaation hankkijalta (provider). Vaiheessa 4-10 pal-: 30 velin S1 kysyy ikäinformaatiota tietopankista ja vasteena tähän kyselyyn tieto- : .· pankki voi palauttaa puuttuvan informaation vaiheessa 4-12. Vaiheessa 4-14 , : , palvelin S1 lähettää edelleen alkuperäisen sanoman toisen vastaanottajalistan ‘ . vastaanottajalle.

Muita informaation hankkijoita voidaan myös pyytää lähettämään : 35 pyydettyä informaatiota sanoman prosessoijalle. Informaation hankkija voi olla ; ; esimerkiksi sijainninhankkija, jolla voisi olla ja/tai joka voisi tarjota sanoman lä- 112903 10 hettäjän sanoman vastanottajien sijainti-informaatiota informaation proses-soijalle.

Keksintö ja edulliset suoritusmuodot laajentavat tämän hetkisiä Instant Messaging IM -hakutoiminnallisuuksia täten mahdollistaen joustavampia 5 viestintätapoja. Keksintöä ja edullisia suoritusmuotoja voidaan käyttää ryhmä-sanomanvälityksessä, esimerkiksi chat-sovelluksissa.

Idea liittyy myös sanomanvälityspalveluihin kun käyttäjällä on pääsy toisin jo määriteltyihin jakelulistoihin, jotka esimerkiksi yritys, palveluntarjoaja, operaattori, kuntoklubi tai joku muu referenssiryhmä tai -elin on määritellyt.

10 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkiksi erityyppisiä loogisia operaat-toreita/operaatioita, jotka ovet erilaisia kuin yllä kuvatut, voidaan käyttää vas-15 taanottajien valitsemiseen ja poistamiseen jo määritellyiltä jakelulistoilta. Muita operaattoreita voisivat olla esimerkiksi jos ja aika. Kaikki sellaiset modifikaatiot ja variaatiot on tarkoitettu sisältyvän keksinnön suojapiiriin (scope), kuten on määritelty oheisissa vaatimuksissa.

Claims (5)

1. Menetelmä sanomien jakamiseksi viestintäjärjestelmässä, joka menetelmä käsittää lähetetään (4-2) sanoma sanoman tuottajalta (MS1 ... MS5, WS1 ... 5 WS5) sanoman jakosolmuun (S1), joka sanoma sisältää informaatiota joka identifioi ensimmäisen ennalta määritellyn vastaanottajalistan (LIST_A ... LISTX), joka on tallennettu sanoman välityssolmun yhteydessä (S1), tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää lähetetään ainakin yksi looginen operaattori sanoman kanssa; 10 prosessoidaan ensimmäistä vastaanottajalistaa (LIST_A ... LISTX) sanoman välityssolmussa ainakin yhden loogisen operaattorin mukaisesti, jotta voidaan tarjota väliaikainen toinen vastaanottajalista vastaavan sanoman jakamiseksi; ja välitetään sanoma eteenpäin väliaikaisen toisen vastaanottajalistan 15 vastaanottajille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäistä vastaanottajalistaa (LIST_A ... LISTX) kavennetaan erittelemällä joitakin ensimmäisen vastaanottajalistan (LIST_A ... LISTX) jäseniä ainakin yhden loogisen operaattorin ja ainakin yhden sanomassa vastaanotetun 20 kriteerin mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu : siitä, että loogisen operaattorin sanomassa indikoima looginen operaatio yhdis- : tää kaksi ennalta määriteltyä vastaanottajalistaa vastaavan sanoman jakami- . seksi. : 25

4. Viestintäjärjestelmä sanomien jakamiseksi, jossa järjestelmässä ' sanoma lähetetään (4-2) sanoman tuottajalta (MS1 ... MS5, WS1 ... WS5) sanoman jakosolmuun (S1), joka sanoma sisältää informaatiota joka identifioi ensimmäisen ennaltamääritellyn vastaanottajalistan (LIST_A ... LISTX), joka on tallennettu sanoman välityssolmun yhteydessä (S1), 30 tunnettu siitä, että viestintäjärjestelmä edelleen käsittää ainakin yhden loogisen operaattorin, joka lähetetään sanoman kanssa; ensimmäisen vastaanottajalistan (LIST_A ... LISTX), jota prosessoidaan sanoman välityssolmussa ainakin yhden loogisen operaattorin mukai-. ‘: 35 sesti, jotta voidaan tarjota väliaikainen toinen vastaanottajalista vastaavan sa- : noman jakamiseksi; ja 112903 sanoman, joka välitetään eteenpäin väliaikaisen toisen vastaanottajalistan vastaanottajille.

5. Jakosolmu (S1) sanomien jakamiseksi viestintäjärjestelmässä, jossa järjestelmässä sanoman jakosolmu (S1) on sovitettu vastaanottamaan 5 lähetetty (4-2) sanoma sanoman tuottajalta (MS1 ... MS5, WS1 ... WS5) joka sanoma sisältää informaatiota joka identifioi ensimmäisen ennalta määritellyn vastaanottajalistan (LIST_A ... LISTX), joka on tallennettu sanoman välitys-solmun yhteydessä (S1), tunnettu siitä, että sanoman jakosolmu (S1) on edelleen sovitettu prosessoimaan en-10 simmäistä vastaanottajalistaa (LIST_A ... LISTX) ainakin yhden loogisen operaattorin mukaisesti, joka operaattori lähetetään sanoman mukaan jotta voidaan tarjota väliaikainen toinen vastaanottajalista vastaavan sanoman jakamiseksi; ja sanoma on sovitettu välittämään eteenpäin väliaikaisen toisen vas-15 taanottajalistan vastaanottajille. > I 112905