FI112841B

FI112841B - Menetelmä ja järjestely yhteyden muodostamiseksi tukiaseman ja matkaviestimen välille sekä matkaviestin

Info

Publication number: FI112841B
Application number: FI991853A
Authority: FI
Inventors: Harri Jokinen; Jari Vallstroem; Jaakko Vihriaelae
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-06-01
Filing date: 1999-09-01
Publication date: 2004-01-15
Also published as: NO20015675L; AU5520399A; SE0104027L; WO2000074423A1; WO2000074420A1; CN1145403C; CN1361999A; FI19991853A; SE530260C2; RU2237363C2; AU4762300A; US6804212B1; NO20015675D0

Description

112841

Menetelmä ja järjestely yhteyden muodostamiseksi tukiaseman ja matkaviestimen välille sekä matkaviestin - Förfarande och anording för utformning av en forbindelse mellan mobilstation och basstation samt mobil station 5 Keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestely yhteyden muodostamiseksi tukiaseman ja matkaviestimen välille. Keksintö on sovellettavissa erityisesti digitaalisissa TDMA (Time Division Multiplex Access) ja CDMA (Code Division Multiple Access) solukkojärjestelmissä, joissa solujen toiminta-alue on laajennettu. Tällainen TDMA solukkojärjestelmä on esim. 450 MHz taajuusalueella toimiva GSM (Global 10 System for Mobile telecommunications) -järjestelmä.

Solukkoradiojärjestelmän päätelaite pyrkii aktiivisessa tilassa aina valitsemaan tietyn tukiaseman, jonka kattavuusalueella eli solussa se toimii (engl. camp). Perinteisesti solun valinta on perustunut vastaanotetun radiosignaalin voimakkuuden mitta-15 ukseen joko päätelaitteessa tai tukiasemassa. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä (Global System for Mobile telecommunications) kukin tukiasema lähettää signaalia tietyllä ns. BCCH-kanavalla (Broadcast Control CHannel), jonka taajuus on vierekkäisillä tukiasemilla erisuuri, ja päätelaitteet mittaavat vastaanottamiensa BCCH-signaalien voimakkuuksia ja päättelevät niiden perusteella, mikä solu on radioyh-20 teyden laadun kannalta edullisin. Tukiasemat lähettävät päätelaitteille myös tiedon viereisissä soluissa käytetyistä BCCH-taajuuksista, jotta päätelaitteet tietävät, mitä taajuuksia niiden on kuunneltava löytääkseen viereisten solujen BCCH-lähetykset.

: : Kussakin solussa BCCH-kanavan lähetys sisältää myös tietoja siitä, miten päätelait- \ ; teet voivat esittää kyseisessä solussa ns. random access -pyyntöjä puheluyhteyden : 25 muodostamiseksi. Tukiasema lähettää tiedot esim. systeemi-infoviestissä (engl. Sys- : ; tem Information message).

, ·; , TDMA-järjestelmissä informaatio siirretään tavanomaisesti tietyllä toimintataajuu della olevan TDMA-kehyksen aikavälissä. Jotta matkaviestimen lähettämät purskeet . . 30 ajoittuvat tukiasemassa oikeaan aikaväliin, on matkaviestimen lähetysajankohta määrättävä myös matkaviestimen ja tukiaseman välisen etäisyyden perusteella siten, että purskeen kulkuviive muodostaa ajoitusennakon matkaviestimen lähetyshetkelle.

; . Esim. GSM-järjestelmässä maksimi ajoitusennakko on 233 μβ, joka vastaa 35 km " : pituista kulkuviivettä. Matkaviestimen ajoitusennakkoparametri voi saada arvot 35 0...63, jossa arvo 63 vastaa maksimia ajoitusennakkoa 233 μβ.

Kuva 1 esittää vuokaaviona GSM-järjestelmän mukaista menettelyä tukiasemaan kytkeytymiseksi. Kytkeytyminen saattaa alkaa esim. siitä, että matkaviestimeen 2 112841 kohdistuva kutsu on tullut sen liikennealueen, jossa kutsuttu tilaaja sillä hetkellä on, keskukseen MSC. Tällöin keskus lähettää paikannuspyynnön kyseisen liikennealueen yhdelle tai useammalle tukiasemalle, joiden alueella kutsuttu tilaaja rekisteritietojen mukaan on. Tukiasemat lähettävät paikannussanoman radiotielle paikannus-5 kanavillaan PCH (Paging CHannel), vaihe 10. Matkaviestin, joka havaitsee seuraamassaan paikannuskanavassa käytössään olevan tilaajatunnuksen, lähettää tukiasemalle kanavanpyyntöviestin (CHANNEL REQUEST), 12. Jos matkaviestimen käyttäjä haluaa muodostaa yhteyden, aloitetaan yhteydenmuodostus lähettämällä tukiasemalle vastaava kanavanpyyntöviesti CHANNEL REQUEST, 12. Tämä viesti 10 lähetetään random access -tyyppisessä purskeessa RACH-kanavalla. Kun tukiasema on vastaanottanut CHANNEL REQUEST -viestin, se määrittää matkaviestimelle ajoitusennakon ja lähettää tämän sekä muuta yhteyteen liittyvää tietoa matkaviestimelle IMMEDIATE ASSIGNMENT -viestissä, 14. Tämän jälkeen matkaviestin ottaa käyttöön tukiaseman osoittaman liikennekanavan ja ajoitusennakon, 16.

15

Kuva 2 esittää vuokaaviona GSM-järjestelmän mukaista menettelyä palvelevan tukiaseman vaihtamiseksi. Ensiksi senhetkinen palveleva tukiasema lähettää matkaviestimelle HANDOVER COMMAND -viestin, vaihe 20. Tämä viesti sisältää tiedon siitä, minkä tukiaseman palveltavaksi matkaviestimen tulee siirtyä. Tämän jäl-20 keen matkaviestin lähettää uudelle tukiasemalle HANDOVER ACCESS -purskeita, vaihe 22. Näiden random access tyyppisten purskeiden lähetys tapahtuu DCCH (Dedicated Control CHannel) -kanavalla. Kun uusi tukiasema on vastaanottanut HANDOVER ACCESS -viestin, se määrittää matkaviestimelle ajoitusennakon ja lähettää tämän sekä muuta yhteyteen liittyvää tietoa matkaviestimelle PHYSICAL 25 INFORMATION -viestissä, vaihe 24. Jos palvelevan tukiasemanvaihto on synkroninen, matkaviestimellä on kuitenkin jo ennestään tieto ajoitusennakosta. Tämän ·’ jälkeen matkaviestin ottaa käyttöön tukiaseman osoittaman liikennekanavan ja ajoi- , : tusennakon, vaihe 26. Lopuksi matkaviestin lähettää uudelle tukiasemalle HANDOVER COMPLETE -viestin, 28, minkä jälkeen vanha tukiasema ei enää ' ’: 30 palvele matkaviestintä.

Joissakin tapauksissa TDMA-järjestelmissä on tullut tarpeelliseksi saada ns. laajen-’ ’ nettuja soluja, joissa toimintaetäisyys voisi olla normaalietäisyyttä (esim.) 35 km ' suurempi. Eräs syy tällaisen tarpeen muodostumiselle on matalampien taajuuksien 35 käyttöönotto. Esim. 450 MHz taajuudella toimiva GSM-järjestelmä pystyisi sallitta-; vien lähetystehojen puolesta toimimaan jopa 120 km etäisyydellä tukiasemasta, kos ka signaalin vaimeneminen suhteessa etäisyyteen on vähäisempää kuin korkeammil- 3 112841 la taajuuksilla toimittaessa. Ongelmia aiheutuu tällöin kuitenkin siitä, että ajoitusen-nakon maksimiarvo ei ole riittävän suuri signaalin kulkuviiveen kompensoimiseksi.

Kuva 3 esittää erään tekniikan tason mukaisen solukkojärjestelmän kahta tukiase-5 maa BTS1, 301 ja BTS2 302, sekä niiden toiminta-alueita. Tukiasemien solut 302 ja 312 ovat tavanomaisia soluja, joissa maksimi toimintaetäisyys on 30 km tukiasemasta. Tällä etäisyydellä ajoitusennakkoparametri on suuruudeltaan 54. Myös tukiasemien solut 303 ja 313 ovat tavanomaisia soluja, joissa maksimi toimintaetäisyys on 35 km tukiasemasta ja jolloin ajoitusennakkoparametri on suuruudeltaan 63. 10 Tämä ajoitusennakko on siis tavanomaisessa GSM-järjestelmässä maksimi ajoi-tusennakko. Solut 304 ja 314 ovat laajennettuja soluja, joissa maksimi toimintaetäisyys tukiasemasta on 120 km. Tällöin tarvittava maksimi ajoitusennakkoparametri on suuruudeltaan 215.

15 Kuvassa 3 on esitetty myös matkaviestin MS, 320. Kun matkaviestin liikkuu nuolen osoittamalla tavalla sen ensin kytkeydyttävä tukiasemaan BTS1, ja jonkin ajan kuluttua vaihdettava palveleva tukiasema tukiasemasta BTS1 tukiasemaan BTS2. Jos järjestelmässä sallitaan ajoitusennakkoparametrit, jotka ylittävät arvon 63, on ongelmana se, kuinka matkaviestin lähettää access -pyynnön uudelle tukiasemalle niin, 20 että tukiasema pystyisi vastaanottamaan sen. Matkaviestin nimittäin lähettää random-access -pyynnön normaalisti ajoitusennakkoparametrin arvolla 0. Jos oikea • t ajoitusennakkoparametrin arvo olisi kuitenkin suurempi kuin 63, ei random access - pyyntö saapuisi tukiasemaan ko. viestille varatun aikaikkunan kuluessa.

' ' 25 Kuva 4 esittää tilannetta, jossa kytkeydytään tukiasemaan / vaihdetaan palvelevaa : tukiasemaa. Kuvassa on esitetty mahdollisen senhetkisen solun 1, 410, TDMA- ·’ kehys, joka käsittää aikavälit 411-418. Aikavälissä 411 sijaitsee ohjauskanava v : CCCH. Matkaviestimen MS mahdollinen liikennekanava sijaitsee tässä solussa ai kavälissä 415. Tarkastellaan tilannetta, jossa matkaviestin muodostaa yhteyden so-30 luun 2, 420. Tässä laajennettu solu käsittää TDMA-aikavälit 421-428. Matkaviestin ; lähettää tällöin CHANNEL REQUEST tai HANDOVER ACCESS -purskeen solun 2 ohjauskanavalle. Tätä kuvataan nuolella 431. Kun matkaviestin saa tämän jälkeen tiedon solun 2 oikeasta ajoitusennakosta, se pystyy lähettämään sille osoitetulla lii-kennekanavalla TCH, joka tässä tapauksessa sijaitsee aikavälissä 425. Tätä esittää 35 nuoli 432.

4 112841

Kun kysymyksessä on laajennettu solu, ei TDMA-kehyksen toista aikaväliä 422 voi käyttää liikennekanavana, koska HANDOVER ACCESS -purske osuu aikaväliin 422, mikäli matkaviestin sijaitsee normaalin solun toiminta-aluetta kauempana. Tällöin tukiaseman on pystyttävä vastaanottamaan ACCESS-purske myös aikavälin 422 5 kohdalta. Jos CCCH-aikaväliä seuraava aikaväli ACCESS-purskeen vastaanottoon, voidaan toimia 580 ps kulkuviiveen etäisyydeltä. Tällöin voitaisiin käyttää ajoi-tusennakkoparametrin maksimiarvoa 219 sellaisissa soluissa, jotka tukevat laajennettua toiminta-aluetta. Lukuun 219 päädytään lisäämällä normaaliin maksimiarvoon 63 yhden aikavälin pituus bitteinä 156. Tämän ratkaisun epäkohtana on kui-10 tenkin liikennekanaville varatun tiedonsiirtokapasiteetin väheneminen.

Keksinnön tarkoituksena on esittää ratkaisu yhteyden muodostamiseksi matkaviestimen ja tukiaseman välille, jonka avulla edellä esitettyjä, tekniikan tason ratkaisuihin liittyviä epäkohtia voidaan välttää.

15

Keksinnön eräänä ajatuksena on se, että yhteyttä muodostettaessa matkaviestin lähettää access-purskeita nollasta poikkeavaa, edullisesti laajennettua ajoitusennakkoa käyttäen. Matkaviestin käyttää edullisesti eri ajoitusennakkoja, kunnes tietyllä ajoi-tusennakolla purske osuu tukiasemassa CCCH-kanavan aikaväliin. Matkaviestin lä-20 hettää edullisesti ensimmäiset purskeet normaalia ajoitusennakkoa käyttäen, seuraa-vat purskeet toisella ajoitusennakolla, jota vastaava ajoitusennakkoparametrin arvo on normaalin ajoitusennakkoparametrin maksimiarvo +1, tätä seuraavat ajoitusen-' nakolla 2 x toinen ajoitusennakko j.n.e.. Näin jatketaan siihen saakka, kunnes tu kiasemasta saadaan vastausviesti tai kunnes ajoitusennakon koko sallittu alue on [ 25 läpikäyty.

* Keksinnön avulla vältetään tarve ylimääräisen aikavälin varaamiselle liikenne- kanavakäytöltä ja siten liikennekapasiteetti saadaan suuremmaksi. Lisäksi, koska ei ole tarpeen monitoroida CHANNEL REQUEST ja HANDOVER ACCESS -purs-. 30 keitä kahden peräkkäisen aikavälin aikana, saadaan tukiaseman digitaalisen signaa- ; liprosessoinnin algoritmeihin tarvittavat muutokset vähäisemmiksi laajennetun toi minta-alueen käyttöönoton yhteydessä. Ratkaisun avulla tavanomainen järjestelmä on näin ollen yksinkertaisesti muutettavissa laajennetut solut käsittäväksi järjestelmäksi.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle matkaviestimen ja tukiaseman välisen yhteyden muodostamiseksi, jolloin varsinaisessa tiedonsiirrossa käytetään laajennettua ajoi- 35 5 112841 tusennakkoa ja jolloin matkaviestin lähettää tukiasemalle access-purskeen, on tunnusomaista se, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa - access-purske lähetetään ensimmäistä ajoitusennakon arvoa käyttäen, - valvotaan tukiaseman lähetystä vastausviestin (IMMEDIATE ASSIGNMENT, 5 PHYSICAL INFORMATION) tunnistamiseksi ja - milloin tukiasemalta ei saada vastausviestiä, access-purske lähetetään toista ajoitusennakon arvoa käyttäen, jolloin mainitut ensimmäinen ja toinen ajoitusennakko ovat erisuuret ja ainakin yksi mainituista kahdesta ajoitusennakon arvosta poikkeaa nollasta.

10

Keksinnön mukaiselle solukkojärjestelmälle, joka käsittää välineet palvelevan tukiaseman vaihtamiseksi aikajakoisessa solukkoverkossa, jossa tukiaseman ja matkaviestimen välisessä varsinaisessa tiedonsiirrossa käytetään laajennettua ajoitusen-nakkoa ja jolloin järjestelmä käsittää välineet access-purskeen vastaanottamiseksi 15 matkaviestimeltä, on tunnusomaista se, että tukiasema käsittää välineet laajennettua ajoitusennakkoa vastaavan parametrin vastaanottamiseksi matkaviestimeltä ja välineet matkaviestimelle ilmoitettavien ajoitusennakkoparametrien arvon muodostamiseksi matkaviestimeltä vastaanotettua ajoitusennakkoparametrin arvoa vastaavalle ajoitusennakkoparametrialueelle.

20

Keksinnön mukaiselle matkaviestimelle, joka käsittää välineet matkaviestimen ja , . tukiaseman välisen yhteyden muodostamiseksi solukkoverkossa, jossa tukiaseman ja ; matkaviestimen välisessä varsinaisessa tiedonsiirrossa käytetään laajennettua ajoi- : tusennakkoa, ja matkaviestin käsittää välineet access-purskeen lähettämiseksi tu- '·’ 25 kiasemaan, on tunnusomaista se, että matkaviestin käsittää välineet access- ' ’ purskeiden lähettämiseksi ainakin kahta ajoitusennakkoa käyttäen, joista ainakin : : toinen on nollasta poikkeava ajoitusennakon arvo ja että se käsittää lisäksi välineet . : access-purskeen vastausviestin vastaanottamiseksi tukiasemasta ja välineet access- purskeen ajoitusennakon arvon muuttamiseksi, mikäli se ei vastaanota vastausviestiä ’ * *: 30 tukiasemalta.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksis- ; ‘ ’ sa.

35 Laajennetulla ajoitusennakolla tarkoitetaan tässä patenttihakemuksessa sitä, että käytettävän ajoitusennakon maksimiarvo vastaa kulkuaikaviivettä, jonka vuoksi access-purske siirtyy normaalin aikaväli-ikkunan ulkopuolelle.

6 112841

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla, joissa kuva 1 esittää vuokaaviota ennestään tunnetusta menettelystä yhteyden muodos-5 tamiseksi palvelevaan tukiasemaan GSM-järjestelmässä, kuva 2 esittää vuokaaviota ennestään tunnetusta menettelystä palvelevan tukiaseman vaihtamiseksi GSM-järjestelmässä, 10 kuva 3 esittää erään GSM-järjestelmän tavanomaisia ja laajennettuja soluja, kuva 4 esittää TDMA-kehyksen aikavälien kanavien käyttöä palvelevaa tukiasemaa vaihdettaessa, kuva 5 esittää vuokaaviota eräästä keksinnön mukaisesta menetelmästä yhteyden 15 muodostamiseksi palvelevaan tukiasemaan, kuva 6 esittää vuokaaviota eräästä keksinnön mukaisesta menetelmästä palvelevan tukiaseman vaihtamiseksi ja 20 kuva 7 esittää erästä keksinnön mukaista matkaviestintä ja solukkojärjestelmää.

Kuvia 1-4 selostettiin jo edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä, joten keksin-:'. töä selostetaan seuraavassa viitaten lähinnä kuviin 5-7.

: 25 Kuva 5 esittää vuokaavion eräästä keksinnön mukaisesta menetelmästä yhteyden muodostamiseksi palvelevaan tukiasemaan. Aktiiviseen tilaan kytkemisen jälkeen matkaviestin vastaanottaa tukiasemien lähetystä yleislähetyskanavilla. Yleislähetys-kanavalla BCCH lähetettävä System Information -viesti sisältää tiedon siitä, tukeeko kyseinen tukiasema laajennettuja soluja. Tämä tieto voidaan sisällyttää esim.

: ,: 30 SYSTEM INFORMATION TYPE -viestin ’’Cell Options” kenttään. Vaihtoehtoises- :ti voidaan käyttää muutakin lähetyskanavaa, kuten esim. matkaviestimelle osoitettua SACCH-kanavaa. Siten matkaviestin voi tarvittaessa tehdä mittauksia sellaisen tu-, , kiaseman BCCH-kanavalta, jonka se tietää tukevan laajennettua solua, vaihe 501.

35 Tämän jälkeen matkaviestin odottaa, että esiintyy tarve muodostaa signalointiyhteys 7 palvelevaan tukiasemaan. Tämä tarve voi muodostua siitä, että tukiasema lähettää matkaviestimelle paikannussanoman, vaihe 50, tai että matkaviestimen käyttäjä ha- 7 112841 luaa muodostaa lähtevän puhelun. Tällöin matkaviestin asettaa random access -purskeessa käytettävän ajoitusennakkoparametrin arvoksi TA=0, vaihe 51, ja lähettää aluksi CHANNEL REQUEST -viestejä RACH-kanavalla tavanomaisella tavalla käyttäen asetettua ajoitusennakkoparametrin arvoa TA=0, vaihe 52.

5

Matkaviestin myös monitoroi tukiaseman lähettämiä IMMEDIATE ASSIGNMENT -viestejä, vaihe 51. Matkaviestin lähettää RACH-purskeita, kunnes se saa vastausviestin tukiasemalta, 551, tai kunnes ennalta määrätty maksimimäärä M RACH-purskeita on lähetetty, 552. Tukiasema ilmoittaa systeemi-infoviestissä maksimin 10 sallitun RACH-purskeiden määrän, joten M on edullisesti tämän tukiasemalta vastaanotetun arvon mukainen. Jos matkaviestin ei M purskeen jälkeen ole saanut vastausviestiä tukiasemalta, alkaisi tekniikan tason mukainen matkaviestin lähettää RACH-purskeita toiselle tukiasemalle. Keksinnön mukainen matkaviestin sen sijaan kasvattaa RACH-purskeessa käytettävää ajoitusennakkoparametrin arvoa määrällä 15 N, joka on edullisesti normaalitoiminnassa käytettävä ajoitusennakkoparametrien määrä, vaihe 57. Tässä tapauksessa N=64, joten matkaviestin asettaa RACH-purskeen ajoitusennakkoparametrin arvoksi TA=64 ja alkaa lähettää RACH-purskeita samalle tukiasemalle tällä uudella ajoitusennakolla, vaihe 52.

20 Jos matkaviestin ei edelleenkään saa vastausta tukiasemalta, se kasvattaa ajoitusennakkoparametrin arvoa edelleen määrällä N, vaihe 57, joten tässä tapauksessa ajoi-; . tusennakkoparametrin uusi arvo on TA=128. Matkaviestin lähettää tämän jälkeen RACH-purskeita samalle tukiasemalle uudella ajoitusennakolla enintään määrän M.

‘ Jos matkaviestin ei edelleenkään saa vastausta tukiasemalta, se edelleen kasvattaa 25 ajoitusennakkoparametrin arvoa määrällä N, eli asettaa ajoitusennakkoparametrin arvoksi TA=192, ja alkaa lähettää RACH-purskeita samalle tukiasemalle tällä ajoitusennakolla. Näin matkaviestin selvittää peräkkäisissä vaiheissa, vastaako matkaviestimen ja tukiaseman välinen etäisyys ajoitusennakkoparametrin arvoa 0-63, arvoa 64-127, arvoa 128-191 vai arvoa 192-255. Jos matkaviestin ei saa tukiasemalta \: 30 IMMEDIATE ASSIGNMENT -viestiä millään em. ajoitusennakkoparametrilla lä- ; : hetetylle RACH-purskeelle, se yrittää yhteyttä seuraavaan tukiasemaan, vaiheet 553, 59.

; ' Kun matkaviestin vastaanottaa IMMEDIATE ASSIGNMENT -viestin tukiasemalta, 35 se asettaa tämän jälkeen ajoitusennakkoparametrin TA arvoksi sen arvon, jota se käytti viimeksi lähettämässään RACH-purskeessa, johon tukiasema vastasi, lisättynä IMMEDIATE ASSIGNMENT -viestissä ilmoitetulla ajoitusennakon korjausarvolla, , 112841 8 vaihe 561, ja ottaa käyttöön tukiaseman osoittaman liikennekanavan, vaihe 562. Matkaviestin ilmoittaa käyttämänsä ajoitusennakkoparametrin arvon tukiasemalle SACCH-kanavalla lähettämässään viestissä vaiheessa 563. Tällöin, mikäli tukiasema havaitsee, että matkaviestimen käyttämä ajoitusennakkoparametrin arvo ei ole 5 välillä 0-63, se ottaa todellisen ajoitusennakon huomioon määrittäessään seuraavat ajoitusennakkoparametrin arvot, 564. Kun matkaviestin vastaanottaa tukiasemalta seuraavan ajoitusennakkoparametrin arvon, matkaviestin voi varmistaa, onko tukiasema huomioinut matkaviestimen käyttämän ajoitusennakkoaskeleen, ja tämän jälkeen matkaviestin alkaa käyttää tukiaseman ilmoittamia ajoitusennakkoparamet-10 rin arvoja.

On huomattava, että keksinnön mukainen periaate ei rajoitu edellä mainittuihin ajoitusennakon maksimiarvoihin, vaan ACCESS-purskeiden lähetysvaiheita lisäämällä voidaan kattaa huomattavasti suurempiakin ajoitusennakoita ja siten matkaviestimen 15 ja tukiaseman välisiä etäisyyksiä. Periaate ei myöskään rajoitu normaalialueen ajoi-tusennakkoparametrien lukumäärän 64 käyttöön portaana, jolla ajoitusennakon määrää muutetaan peräkkäisissä vaiheissa. Porras N voi olla pienempikin, jolloin tietyn ajoitusennakkoalueen kattaminen edellyttää useampia eri ajoitusennakolla lähetettävien RACH-purskeiden lähetysvaiheita. Etuna olisi kuitenkin se, että näin matka-20 viestimen ajoitusepätarkkuuksista johtuva, RACH-purskeiden aiheuttama häiriö CCCH-aikaväliä edeltävälle aikavälille olisi pienempi. Vastaavasti porras N voi '. luonnollisesti saada myös suurempia arvoja. Matkaviestin voidaan myös sallia käyt tämään muuta ajoitusennakon aloitusarvoa kuin nollaa, mikäli matkaviestimellä on [ käytössään alustava tieto tukiaseman etäisyydestä. Lisäksi ajoitusarvon muutosten ei 25 peräkkäisissä vaiheissa tarvitse olla samansuuntaisia, vaan oikeaa ajoitusennakkoa voidaan etsiä arvioidun arvon ympäristöstä esim. vuoroin yläpuolelta ja vuoroin alapuolelta. Näin prosessi saataisiin nopeammaksi ja voitaisiin minimoida lähetettävien RACH-purskeiden määrä.

: ',: 30 Verkko voi hallita laajennetun ajoitusennakon käyttöä edellä mainitulla ohjauspara- metrilla. Ohjausparametria voidaan käyttää esim. estämään laajennetun ajoitusennakon käyttö sellaisissa soluissa, jotka eivät tue laajennettua toiminta-aluetta. Jos , CCCH-aikavälin jälkeinen aikaväli ei ole liikennekanavan käytössä, verkko saattaa estää esitetyn laajennetun ajoitusennakon käytön, koska CCCH-aikavälin jälkeiselle 35 aikavälille kohdistuvat purskeet eivät häiritse liikennekanavaa. CCCH-kanavan jälkeinen aikaväli saattaa olla pysyvästi estetty liikennekanavien käytöltä, tai se voi olla estetty väliaikaisesti esim. verkon vähäisen kuormituksen johdosta.

9 112841

Matkaviestin voi valita access-purskeiden ensimmäiseksi ajoitusennakon arvoksi myös nollasta poikkeavan arvon erityisesti silloin, jos matkaviestin pystyy muodostamaan arvion ajoitusennakon oikeasta arvosta järjestelmätietojen ja/tai mittausten 5 perusteella.

Matkaviestimen etäisyyttä tukiasemasta voidaan arvioida mm. sen perusteella, mikä on matkaviestimen vastaanottaman yleislähetystaajuuden signaalin voimakkuus (Rx level). Verkko saattaakin määrätä, että matkaviestimen ei sallita käyttää nollasta 10 poikkeavia ajoitusennakkoparametrin arvoja silloin, kun Rx level ylittää ennalta määrätyn arvon RXLEV, koska tällöin matkaviestimen oletetaan olevan solun normaalilla toiminta-alueella. Vastaavasti voidaan soveltaa erillisiä RXLEV-parametrin arvoja ajoitusennakkoparametrin eri alueilla, kuten 0-63,0-127 jne.

15 Seuraavaksi tarkastellaan palvelevan tukiaseman vaihtoa. Jos matkaviestin saa järjestelmästä tarvittavat tiedot arvion laskemiseksi ajoitusennakkoparametrille TA (synkroninen tai pseudosynkroninen järjestelmä), voidaan tukiaseman vaihto suorittaa kuvan 2 selityksessä kuvatulla tavalla, kuitenkin niin, että HANDOVER ACCESS -purskeessa käytetään normaalia suurempaa ajoitusennakkoparametrin ar-20 voa. Ajoitusennakkoparametrin arvoksi voidaan valita suoraan nykyisen tukiaseman tietojen perusteella määritelty arvio, tai ko. arvio voidaan pyöristää esim. lähimpään . ‘. N:llä jaolliseen arvoon (mukaanluettuna arvo nolla). On myös mahdollista, että ar- , . vio ajoitusennakkoparametrin arvosta saadaan nykyiseltä tukiasemalta esim.

’ ] HANDOVER COMMAND -viestissä (ns. pre-synkroninen järjestelmä). Tällöin . 25 ajoitusennakkoparametrin arvoksi HANDOVER ACCESS -purskeessa voidaan vali ta suoraan nykyiseltä tukiasemalta saatu arvio tai ko. arvio voidaan pyöristää esim. : ’ _ ‘ lähimpään N:llä jaolliseen arvoon (mukaanluettuna arvo nolla).

Kuva 6 esittää vuokaaviota eräästä keksinnön mukaisesta menetelmästä tukiasema-: V 30 vaihdon suorittamiseksi. Ennen tukiasemavaihtoa matkaviestin vastaanottaa tu-: : kiasemien lähetystä yleislähetyskanavilla. Yleislähetyskanavalla BCCH lähetettävä

System Information -viesti voi sisältää tiedon siitä, tukeeko kyseinen tukiasema laajennettuja soluja. Tämä tieto voidaan sisällyttää esim. SYSTEM INFORMATION TYPE -viestin ’’Cell Options” kenttään. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muutakin 35 lähetyskanavaa, kuten esim. matkaviestimelle osoitettua SACCH-kanavaa. Siten matkaviestin voi tarvittaessa tehdä mittauksia sellaisen tukiaseman BCCH-kanavalta, jonka se tietää tukevan laajennettua solua, vaihe 601.

10 112841

Palvelevan tukiaseman vaihto alkaa siitä, että senhetkinen palveleva tukiasema lähettää HANDOVER COMMAND -viestin, vaihe 60. Tämä viesti voi sisältää indikaation siitä, että uusi solu tukee laajennettu toiminta-alue -toimintoa. Tämä tieto 5 voidaan sisällyttää esim. viestin Channel Description 2 -informaatioelementtiin. Matkaviestin saa myös tiedon siitä, missä aikavälissä HANDOVER ACCESS viestin purske tulee lähettää. Matkaviestin asettaa HANDOVER ACCESS -purskeessa käytettävän ajoitusennakkoparametrin arvoksi TA=0, vaihe 61, ja lähettää aluksi HANDOVER ACCESS -viestejä DCCH-kanavalla tavanomaisella tavalla käyttäen 10 asetettua ajoitusennakkoparametrin arvoa TA=0, vaihe 62.

Matkaviestin myös valvoo tukiaseman lähettämiä PHYSICAL INFORMATION -viestejä, vaihe 63. Matkaviestin lähettää ACCESS-purskeita, kunnes se saa vastausviestin tukiasemalta, 651, tai kunnes ennalta määrätty maksimimäärä L ACCESS-15 purskeita on lähetetty, 652. Jos matkaviestin ei L purskeen jälkeen ole saanut vastausviestiä tukiasemalta, keksinnön mukainen matkaviestin kasvattaa ACCESS-purskeessa käytettävää ajoitusennakkoparametrin arvoa määrällä N, joka on edullisesti normaalitoiminnassa käytettävä ajoitusennakkoparametrien määrä, vaihe 67. Tässä tapauksessa N=64, joten matkaviestin asettaa ACCESS-purskeen ajoitusen-20 nakkoparametrin arvoksi TA=64 ja alkaa lähettää RACH-purskeita samalle tukiasemalle tällä uudella ajoitusennakolla, vaihe 62. On huomattava, että askel, jolla 1. ajoitusennakkoa muutetaan voi olla myös erisuuruinen.

‘ Jos matkaviestin ei edelleenkään saa vastausta tukiasemalta, se kasvattaa ajoitusen- 25 nakkoparametrin arvoa edelleen määrällä N, vaihe 67, joten tässä tapauksessa ajoitusennakkoparametrin uusi arvo on TA=128. Matkaviestin lähettää tämän jälkeen ACCESS-purskeita samalle tukiasemalle uudella ajoitusennakolla enintään määrän L. Jos matkaviestin ei edelleenkään saa vastausta tukiasemalta, se edelleen kasvattaa ajoitusennakkoparametrin arvoa määrällä N, eli asettaa ajoitusennakkoparametrin 30 arvoksi TA=192, ja alkaa lähettää ACCESS-purskeita samalle tukiasemalle tällä ajoitusennakolla. Näin matkaviestin selvittää peräkkäisissä vaiheissa, vastaako matkaviestimen ja tukiaseman välinen etäisyys ajoitusennakkoparametrin arvoa 0-63, arvoa 64-127, arvoa 128-191 vai arvoa 192-255. Jos matkaviestin ei saa tukiasemalta PHYSICAL INFORMATION -viestiä millään em. ajoitusennakkoparametrilla lä-35 hetetylle HANDOVER ACCESS -purskeelle, se ilmoittaa nykyiselle tukiasemalle, että tukiasemavaihto on epäonnistunut, vaiheet 653, 69.

11 112841

Kun matkaviestin vastaanottaa PHYSICAL INFORMATION -viestin tukiasemalta, se asettaa tämän jälkeen ajoitusennakkoparametrin TA arvoksi sen arvon, jota se käytti viimeksi lähettämässään HANDOVER ACCESS -purskeessa, johon tukiasema vastasi, lisättynä PHYSICAL INFORMATION -viestissä ilmoitetulla ajoitusen-5 nakon korjaus arvolla, vaihe 661, ja ottaa käyttöön tukiaseman osoittaman liikenne-kanavan, vaihe 662. Matkaviestin ilmoittaa käyttämänsä ajoitusennakkoparametrin arvon tukiasemalle SACCH-kanavalla lähettämässään viestissä vaiheessa 663. Tällöin, mikäli tukiasema havaitsee, että matkaviestimen käyttämä ajoitusennakkoparametrin arvo ei ole välillä 0-63, se ottaa todellisen ajoitusennakon huomioon mää-10 rittäessään seuraavat ajoitusennakkoparametrin arvot, 664. Kun matkaviestin vastaanottaa tukiasemalta seuraavan ajoitusennakkoarvon, matkaviestin voi varmistaa, onko tukiasema huomioinut matkaviestimen käyttämän ajoitusennakkoaskeleen, ja tämän jälkeen matkaviestin alkaa käyttää tukiaseman ilmoittamia ajoitusennakkoparametrin arvoja. Lopuksi matkaviestin lähettää tukiasemalle HANDOVER 15 COMPLETE -viestin, minkä jälkeen vanhan tukiaseman palvelu matkaviestimelle päättyy.

On huomattava, että edellä mainittujen HANDOVER ACCESS ja PHYSICAL INFORMATION -viestien sijasta voidaan palvelevan tukiaseman vaihdossa käyttää 20 myös muita viestejä, kuten kuvan 5 yhteydessä kuvattuja CHANNEL REQUEST ja IMMEDIATE ASSIGNMENT -viestejä. Eräs tapa palvelevan tukiaseman vaihtami-seksi onkin ns. call re-establishment -menettely. Tällöin toimintaan vastaavalla ta-: -. valla kuin silloin, kun matkaviestimen tukiasemaan jostakin syystä menettämä yhte-

’ ys muodostetaaan uudelleen. Palvelevan tukiaseman vaihdossa HANDOVER

25 COMMAND -viestissä voidaan ilmoittaa matkaviestimelle, että yhteys uuteen tukiasemaan suoritetaan call re-establishment -menettelyllä. Nämä tiedot voidaan sisällyttää esim. viestin Channel Description 2 -infromaatioelementtiin. Tämän jäl-• ‘ keen voidaan käyttää oleellisesti kuvassa 5 esitettyä signalointia, mutta CHANNEL

REQUEST -viestissä oleva syykenttä eli ’’establishment cause” saa arvon ’’Call re-I V 30 establishment”. On huomattava, että tätä ’’call re-establishment” -menettelyä voi-: daan soveltaa palvelevan tukiaseman vaihdossa riippumatta siitä, onko kyseessä vaihto tukiaseman laajennetulle toiminta-alueelle tai tukeeko tukiasema laajennettua toiminta-aluetta. Menettelyä voidaan myös soveltaa ilman ajoitusennakon tai laajen-: ·’ netun ajoitusennakon käyttöä CHANNEL REQUEST -purskeessa. Lisäksi Call re- ;' 35 establishment -menettelyä voidaan käyttää sekä synkronisessa että asynkronisessa tukiasemavaihdossa.

12 112841

Jos kysymyksessä on asynkroninen tukiasemavaihto, matkaviestimellä ei yleensä ole tietoja ajoitusennakkoarvion muodostamiseksi. Yllä esitetyn Call re-establishment -menettelyn vaihtoehtona voidaan käyttää myös oman loogisen kanavan muodostamista yleisohjauskanavalle tukiasemavaihtoon liittyviä access-viestejä varten. Loo-5 ginen kanava voidaan muodostaa nousevan siirtosuunnan yleisohjauskanavalle CCCH esim. siten, että tukiasemavaihdon yhteydessä käytetään CHANNEL REQUEST -viestejä, joissa on tarkoitusta varten määritelty oma tunnistekenttä, esim. establishment cause. Toinen mahdollisuus on muodostaa nousevan siirtosuunnan yleisohjauskanavalle CCCH kaksi loogista kanavaa, joista toisella kanavalla 10 siirretään yhteydenmuodostukseen liittyvät CHANNEL REQUEST -viestit ja toisella kanavalla HANDOVER ACCESS -viestit. Mikäli matkaviestimen etäisyys tukiasemasta edellyttäisi normaaliin toiminta-alueeseen nähden suurempaa ajoitusen-nakkoparametria, on eräänä mahdollisuutena myös estää siirtyminen laajennetulle toiminta-alueelle.

15

Jotta CCCH-kanavan käytössä olevaan aikaväliin osuvat access-purskeet aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä liikenteelle, on edullista osoittaa CCCH-kanavan aikaväliä seuraava aikaväli liikennekanavan käyttöön vain silloin, kun muut aikavälit ovat jo varattuja. Toisaalta, mikäli CCCH-kanavan jälkeinen aikaväli este-20 tän liikenteeltä (ainoastaan) laajennetuissa soluissa ja jos tukiasema voi vastaanottaa access-purskeita myös CCCH-kanavaa seuraavan aikavälin aikana, on mahdollista siirtää access-purskeet myös ajoitusennakon arvolla nolla. Tällöin access-purskeet osuvat kahden aikavälin alueelle, mutta tukiasemajärjestelmän ilmoitettua matka-‘ viestimelle oikean ajoitusennakkoparametrin arvon, liikenne voidaan tämän jälkeen 25 suorittaa yhden aikavälin ikkunassa. Lisäksi voidaan ajatella, että CCCH-kanavaa seuraava aikaväli estetään liikenteeltä vain silloin, kun liikenne sen sallii ja/tai on todennäköistä, että jokin matkaviestin on suorittamassa palvelevan tukiaseman vaihdon ko. laajennettuun soluun. Näin liikennekapasiteetin väheneminen laajennetuissa soluissa saadaan pieneksi.

30 ; Kuva 7 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista matka viestintä, 700, ja sen liittymistä solukkopuhelinverkkoon. Matkaviestin käsittää antennin 701 tukiasemien lähettämien radiotaajuisten signaalien eli RF-signaalien vastaanottamiseksi. Vastaanotettu RF-signaali ohjataan kytkimellä 702 RF-35 vastaanottimeen 711, jossa signaali vahvistetaan ja muunnetaan digitaaliseksi. Tä-i män jälkeen signaali ilmaistaan ja demoduloidaan lohkossa 712. Lohkossa 713 suo ritetaan salauksen ja lomituksen purku. Tämän jälkeen suoritetaan signaalinkäsittely 13 112841 lohkossa 730. Jos vastaanotettu signaali on puhetta, se toistetaan kuulokkeella (ei esitetty kuvassa). Vastaanotettu data voidaan sellaisenaan tallentaa matkaviestimen muistiin 704 tai vaihtoehtoisesti käsitelty data siirretään signaalinkäsittelyn jälkeen mahdolliseen ulkoiseen laitteeseen, kuten tietokoneeseen. Ohjausyksikkö 703 suorit-5 taa em. vastaanottolohkojen ohjauksen yksikköön tallennetun ohjelman mukaisesti.

Lähetys toiminto matkaviestimestä tapahtuu esimerkiksi seuraavasti. Ohjausyksikön 703 ohjaamana lohko 733 suorittaa puhesignaalille tai datalle mahdollisen signaalinkäsittelyn ja lohko 721 suorittaa käsitellylle, siirrettävälle signaalille lomituksen ja salauksen. Koodatusta datasta muodostetaan purskeet, lohko 722, jotka moduloi-10 daan ja vahvistetaan lähetettäväksi RF-signaaliksi lohkossa 723. Lähetettävä RF-signaali siirretään antenniin 701 kytkimen 702 välityksellä. Myös edellä mainittuja käsittely- ja lähetystoimintoja ohjaa ohjausyksikkö 703.

Kuvan 7 esittämässä matkaviestimessä keksinnön kannalta oleellisia osia ovat mm. sinänsä tekniikan tason mukaiset vastaanottolohkot 711-713, joiden välityksellä 15 matkaviestin vastaanottaa, demoduloi ja dekoodaa tukiasemien lähettämät viestit, sekä ohjauslohko 703, joka käsittelee viestien sisältämät tiedot ja ohjaa matkaviestimen toimintaa. Matkaviestimen muistista 704 osa on allokoitavissa keksinnön mukaisille, laajennettuja soluja koskeville tiedoille. Lähetyslohkojen 721-723 avulla päätelaite lähettää keksinnön mukaisen, tukiasemaan liittymiseen ja vaihtoon liitty-20 vät viestit tukiasemille, ja ohjauslohkon 703 avulla ACCESS-viestien ajoitusennakot : asetetaan keksinnön mukaisella tavalla.

Kuvassa 7 on lisäksi esitetty matkaviestimen liittyminen solukkojärjestelmään. So-\ lukkojärjestelmä käsittää useita tukiasemia, 751, jotka lähettävät ja vastaanottavat radiotaajuisia signaaleja antennin 750 välityksellä. Yhtä tai useampaa tukiasemaa ‘ 25 ohjaa tukiasemaohjain 752. Matkaviestinkeskukseen 753 liittyy edelleen useita tu- ’ kiasemaohjaimia. Matkaviestinkeskus voi olla yhteydessä muihin matkaviestinkes- kuksiin ja muihin tiedonsiirtojärjestelmiin.

Keksintö asettaa tukiasemille ja päätelaitteille varsin vähäiset laitteistoon kohdistuvat vaatimukset. Tukiasemalla 751 ja/tai tukiasemaohjaimella 752 on käytössään tie-• · 30 tokanta (ei esitetty kuvassa 7), joka sisältää laajennettuja soluja koskevat tiedot ,: Operaattorilla on yleensä ns. OM-valmiudet (Operation & Maintenance) näiden tie- :. tokantojen sisällön muuttamiseen ns. staattisesti eli pysyvästi (esimerkiksi uuden tu kiaseman aloittaessa toimintansa vanhempien tukiasemien läheisyydessä) tai dynaamisesti. Tietokannan sisältämiä tietoja koskevien viestien muodostaminen ja lä 14 112841 hettäminen voi tapahtua sinänsä tekniikan tason mukaisilla välineillä 751, 752, jotka on ohjelmoitu suorittamaan keksinnön mukaiset signaloinnit.

Edellä esitetyt suoritusmuodot ovat luonnollisesti esimerkinomaisia, eivätkä ne rajoita keksinnön soveltamista. Erityisesti on huomattava, että vaikka edellä olevat 5 esimerkit liittyvät GSM-järjestelmään, voidaan keksintöä soveltaa mihin tahansa muuhunkin digitaaliseen solukkojärjestelmään. Aikajakoisista järjestelmistä voidaan mainita erityisesti GSM-järjestelmään liittyvät nopean piirikytkentäisen tiedosiirron HSCSD (High Speed Circuit Switched Data) -palvelu sekä pakettidatan siirtopalvelu GPRS (General Packet Radio Service).

10 GPRS-järjestelmään sovellettaessa matkaviestimellä ei nykyisten spesifikaatioiden puitteessa ole mahdollisuutta ilmoittaa tukiasemalle oikeaa TA-parametrin arvoa. Tämä tieto voidaan kuitenkin lisätä PACCH (Packet Associated Control CHannel) -signalointiin, kuten esim. tukiasemalle lähetettävään PACKET MEASUREMENT 15 REPORT -viestiin. Tällöin, kun tukiasema huomaa, että matkaviestin käyttää sille osoitetusta poikkeavaa ajoitusennakkoparametrin arvoa, tukiasema ottaa tämän huomioon ajoitusennakkoparametrin laskennassaan, minkä jälkeen matkaviestin alkaa käyttää liikennekanavalla tukiaseman ilmoittamaa ajoitusennakkoparametrin arvoa.

20

Toisen vaihtoehdon mukaisesti matkaviestin ei ilmoita tukiasemalle oikeaa ajoi-: tusennakkoparametrin arvoa vaan matkaviestin ottaa jatkuvasti huomioon paramet- • riaskeleen, joka tukiaseman ilmoittamaan ajoitusennakkoon on lisättävä. Tällöin on : mahdollista, että tukiaseman ilmoittama ajoitusennakko tulee negatiiviseksi, jolloin : 25 matkaviestimen on vähennettävä lisäämänsä parametriaskeleen suuruutta.

. Samoin kuin piirikytketyssä järjestelmässä, matkaviestimen on edullista sallia en simmäinen ajoitusennakon arvo tukiaseman ja matkaviestimen välisen etäisyysarvi-on perusteella, jolloin voidaan vähentää ACCESS-purskeiden lähetyskertoja ja no-30 peuttaa yhteyden muodostusta.

Nopeutetussa, piirikytketyssä HSCSD -palvelussa käytetään useampaa kuin yhtä ai-: kaväliä yhden yhteyden liikenteeseen. Tällöin on huomioitava, että ajoitusennakon kasvattaminen vaikuttaa aikaan, joka matkaviestimellä on käytettävissään lähetys- ja 35 vastaanottotaajuuksille siirtymiseen.

15 112841

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa myös CDMA-järjestelmissä, jolloin voidaan toteuttaa laajennettu toiminta-alue lisäämättä RACH-vastaanottimien määrää. Eräässä keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa tukiasema lähettää yleiskanavalla matkaviestimelle tiedon, että se tukee laajennettua toiminta-aluetta. Yhteyden muo-5 dostuksessa matkaviestin aloittaa tavanomaisen RACH-purskeiden lähetyksen, ja jos se ei saa tukiasemalta vastausta, se muuttaa RACH-purskeen ajoitusennakkoa edullisesti määrällä 2*X/c, missä c on radioaallon kulkunopeus ja X on normaali maksimi toimintaetäisyys normaalitoiminta-alueella. Näin ajoitusennakon arvoa kasvatetaan, kunnes matkaviestin saa vastauksen tukiasemalta. Eräässä järjestelmässä, jossa 10 normaali toimintaetäisyys on 9 km, tätä vastaava ajoitusennakko 62,5 ps, jolla askeleella ajoitusennakkoa voidaan edullisesti kasvattaa.

Lisäksi on huomattava, että keksinnön edellä esitetyt piirteet eivät ole sidottuja pelkästään tiettyyn tilanteeseen tukiaseman ja matkaviestimen välisen yhteyden muo-15 dostamiseksi, kuten tukiaseman vaihtoon, vaan niitä voidaan soveltaa mitä moninaisemmissa tilanteissa, joissa yhteyden muodostaminen on tarpeellista.

Edellä on esitetty piirteitä, jotka liittyvät yhteyden muodostamiseen matkaviestimen ja tukiaseman välille. Näitä ovat mm. laajennetun ajoitusennakon käyttö access-20 purskeessa, tiettyjen loogisten kanavien, viestien ja kenttien käyttö access-purskeissa, sekä aikavälien varaaminen tukiasemaan vastaanotettavia access-purskeita varten. On huomattava, että piirteet voivat olla keksinnöllisiä toisistaan riippumattomina.

Claims

16 112841

1. Menetelmä matkaviestimen (700) ja tukiaseman (751) välisen yhteyden muodostamiseksi, jolloin varsinaisessa tiedonsiirrossa käytetään laajennettua ajoitusen- 5 nakkoa ja jolloin matkaviestin lähettää tukiasemalle access-purskeen (CHANNEL REQUEST, HANDOVER ACCESS) (52, 62), tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa - access-purske lähetetään ensimmäistä ajoitusennakon arvoa käyttäen (51, 52, 61, 62), 10. valvotaan tukiaseman lähetystä vastausviestin (IMMEDIATE ASSIGNMENT, PHYSICAL INFORMATION) tunnistamiseksi (53, 63) ja - milloin tukiasemalta ei saada vastausviestiä, access-purske lähetetään toista ajoitusennakon arvoa käyttäen (57, 552, 553, 67, 652, 653), jolloin mainitut ensimmäinen ja toinen ajoitusennakko ovat erisuuret ja ainakin yksi 15 mainituista kahdesta ajoitusennakon arvosta poikkeaa nollasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että access-purskeita lähetetään samalla ajoitusennakolla ennalta määrätty määrä (M) (552), joka on tukiaseman ilmoittama maksimi access-purskeiden määrä. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäistä ’ ja toista ajoitusennakkoa vastaavien ajoitusennakkoparametrien erotus (N) on suu- • ruudeltaan normaalin toiminta-alueen mukainen maksimi ajoitusennakkoparametrin : arvo lisättynä yhdellä. • 25

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että , access-purskeen ajoitusennakkoparametrin arvoa lisätään (57, 67), kunnes tukiase malta saadaan vastaus (IMMEDIATE ASSIGNMENT, PHYSICAL INFORMATION) (551, 651) tai kunnes järjestelmän sallima maksimi ajoitusennak-30 ko on saavutettu (553, 653).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäysaskel : (N) on suuruudeltaan normaalin toiminta-alueen mukainen maksimi ajoitusennak koparametrin arvo lisättynä yhdellä. / 35 17 112841

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasema (751) lähettää matkaviestimelle (700) viestin (System Information) (501, 601), joka käsittää tiedon siitä, tukeeko tukiasema laajennettua toiminta-aluetta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteys tukiaseman ja matkaviestimen välille muodostetaan alkavaa tiedonsiirtoyhteyttä varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että access-purske 10 käsittää CHANNEL REQUEST -viestin (52).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteys tukiaseman ja matkaviestimen välille muodostetaan palvelevan tukiaseman vaihtamiseksi (handover). 15

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että access-purske käsittää HANDOVER ACCESS -viestin (62).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että access-20 purskeen ajoitusennakoksi valitaan järjestelmätietojen perusteella muodostettu arvio pyöristettynä alempaan luvulla N jaolliseen arvoon, jolloin N on normaalin toiminta-; ’ alueen mukaisten erisuurien ajoitusennakkoparametrien määrä (57, 67). , · 12. Patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelevan ": 25 tukiaseman vaihto suoritetaan call re-establishment menettelyllä.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vanha tukiasema lähettää vaihtokomennon (HANDOVER COMMAND) (60), joka käsittää tiedon (601) laajennetun solun käyttömahdollisuudesta uudessa palvelevas- 30 sa solussa.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : access-purskeen ajoitusennakoksi valitaan järjestelmätietojen ja/tai mittausten pe rusteella muodostettu arvio. 35

15. Solukkojärjestelmä, joka käsittää välineet palvelevan tukiaseman vaihtamiseksi aikajakoisessa solukkoverkossa, jossa tukiaseman (751) ja matkaviestimen 18 112841 (700) välisessä varsinaisessa tiedonsiirrossa käytetään laajennettua ajoitusennakkoa ja jolloin järjestelmä käsittää välineet access-purskeen (CHANNEL REQUEST, HANDOVER ACCESS) (52, 62) vastaanottamiseksi matkaviestimeltä, tunnettu siitä, että että tukiasema (751) käsittää välineet laajennettua ajoitusennakkoa vastaa-5 van parametrin vastaanottamiseksi matkaviestimeltä ja välineet matkaviestimelle ilmoitettavien ajoitusennakkoparametrien arvon muodostamiseksi matkaviestimeltä vastaanotettua ajoitusennakkopatrametrin arvoa vastaavalle ajoitusennakkoparamet-rialueelle.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen solukkojärjestelmä, tunnettu siitä, että tu kiasema (751) käsittää välineet systeemi-infoviestin (501, 601) siirtämiseksi matkaviestimelle (700), joka systeemi-infoviesti sisältää tiedon siitä, tukeeko tukiasema (751) laajennettua solua.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen solukkojärjestelmä, tunnettu siitä, et tä tukiasema (751) käsittää välineet viestin (501, 601) lähettämiseksi matkaviestimelle (700), jossa viestissä ilmoitetaan, onko laajennetun ajoitusennakon käyttö matkaviestimelle sallittua.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 15-17 mukainen aikajakoinen solukkojärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet kanavien sijoittamiseksi siten, että yleisohja-: .· uskanavan (CCCH) (411, 421) käytössä olevaa aikaväliä seuraava aikaväli (412, • 422) osoitetaan liikennekanavan käyttöön ainoastaan silloin, kun muut aikavälit ovat : : varattuja. : 25

19. Matkaviestin (700), joka käsittää välineet matkaviestimen ja tukiaseman (751) ·. välisen yhteyden muodostamiseksi solukkoverkossa, jossa tukiaseman ja matkavies timen välisessä varsinaisessa tiedonsiirrossa käytetään laajennettua ajoitusennakkoa, :Vi ja matkaviestin käsittää välineet (701, 702, 703, 721, 722, 723) access-purskeen 30 (CHANNEL REQUEST, HANDOVER ACCESS) (52, 62) lähettämiseksi tukiasemaan, tunnettu siitä, että matkaviestin käsittää välineet (703) access-purskeiden lä-: hettämiseksi ainakin kahta ajoitusennakkoa käyttäen, joista ainakin toinen on nollas- • ta poikkeava ajoitusennakon arvo, ja että se käsittää lisäksi välineet access-purskeen vastausviestin vastaanottamiseksi (701, 702, 711, 712, 713, 703) tukiasemasta (751) 35 ja välineet (703) access-purskeen ajoitusennakon arvon muuttamiseksi, mikäli se ei * ‘ vastaanota vastausviestiä tukiasemalta (751). 19 112841

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi välineet (703) varsinaisessa tiedonsiirrossa käytettävän laajennetun ajoi-tusennakkoarvon laskemiseksi access-purskeessa (52, 62) käyttämänsä ajoitusen-nakkoarvon ja tukiasemalta vastaanotetun ajoitusennakon korjausarvon perusteella. 5

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se käsittää välineet laajennetun ajoitusennakkoarvon ilmoittamiseksi (701, 702, 703, 721, 722, 723) tukiasemalle (751).

10 Patentkrav