FI106676B - Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon - Google Patents

Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon Download PDF

Info

Publication number
FI106676B
FI106676B FI981920A FI981920A FI106676B FI 106676 B FI106676 B FI 106676B FI 981920 A FI981920 A FI 981920A FI 981920 A FI981920 A FI 981920A FI 106676 B FI106676 B FI 106676B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
network
base station
elements
communication
delay
Prior art date
Application number
FI981920A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI981920A0 (fi
FI981920A (fi
Inventor
Jukka Suonvieri
Original Assignee
Nokia Networks Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Networks Oy filed Critical Nokia Networks Oy
Publication of FI981920A0 publication Critical patent/FI981920A0/fi
Priority to FI981920A priority Critical patent/FI106676B/fi
Priority to CN99810702.6A priority patent/CN1121767C/zh
Priority to EP99941679A priority patent/EP1112629B1/en
Priority to AT99941679T priority patent/ATE227906T1/de
Priority to DE69903963T priority patent/DE69903963T2/de
Priority to PCT/FI1999/000724 priority patent/WO2000014906A1/en
Priority to AU55205/99A priority patent/AU5520599A/en
Priority to JP2000569533A priority patent/JP2002524966A/ja
Publication of FI981920A publication Critical patent/FI981920A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI106676B publication Critical patent/FI106676B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W56/00—Synchronisation arrangements
    • H04W56/004—Synchronisation arrangements compensating for timing error of reception due to propagation delay
    • H04W56/0045—Synchronisation arrangements compensating for timing error of reception due to propagation delay compensating for timing error by altering transmission time
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B7/00—Radio transmission systems, i.e. using radiation field
    • H04B7/24—Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts
    • H04B7/26—Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts at least one of which is mobile
    • H04B7/2603—Arrangements for wireless physical layer control
    • H04B7/2606—Arrangements for base station coverage control, e.g. by using relays in tunnels
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B7/00—Radio transmission systems, i.e. using radiation field
    • H04B7/24—Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts
    • H04B7/26—Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts at least one of which is mobile
    • H04B7/2643—Radio transmission systems, i.e. using radiation field for communication between two or more posts at least one of which is mobile using time-division multiple access [TDMA]
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
    • H04W16/24—Cell structures
    • H04W16/26—Cell enhancers or enhancement, e.g. for tunnels, building shadow
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W84/00—Network topologies
    • H04W84/02—Hierarchically pre-organised networks, e.g. paging networks, cellular networks, WLAN [Wireless Local Area Network] or WLL [Wireless Local Loop]
    • H04W84/04—Large scale networks; Deep hierarchical networks
    • H04W84/042—Public Land Mobile systems, e.g. cellular systems
    • H04W84/047—Public Land Mobile systems, e.g. cellular systems using dedicated repeater stations

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Mobile Radio Communication Systems (AREA)
  • Eye Examination Apparatus (AREA)
  • Monitoring And Testing Of Transmission In General (AREA)
  • Radio Relay Systems (AREA)
  • Small-Scale Networks (AREA)

Description

106676
Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon - Förfarande och system för att detektera nätelement som fungerar som rälestationer i telekommunikation samt ett nätelement för ett telekommuni-5 kationsnät med cellradiokonstruktion
Keksintö koskee oheisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista menetelmää tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi solukkorakenteisissa tietoliikenneverkoissa. Keksintö koskee myös itsenäisen 10 patenttivaatimuksen 13 johdanto-osan mukaista järjestelmää tietoliikenteen toistin-laitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi solukkorakenteisissa tietoliikenneverkoissa. Lisäksi keksintö koskee itsenäisen patenttivaatimuksen 18 johdanto-osan mukaista verkkoelementtiä solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon.
Voidakseen tarjota parempaa palvelua asiakkailleen solukkorakenteisten tietoliiken-15 ne verkkojen operaattorit sijoittavat tukiasemia tai BTS-tukiasemia yhä useammin rakennusten sisälle, jotta matkaviestimiä ja muita matkaviestimiä käyttävillä asiakkailla olisi hyväksyttävä palvelun laatutaso myös sisätiloissa. Nämä sisätiloihin sijoitetut tukiasemat suunnitellaan tyypillisesti sellaisiksi, että niiden kattavuusalueet käsittävät vain yhden kerroksen tai jopa vain yhden huoneen rakennuksesta. Soluk-20 korakenteisissa tietoliikenneverkoissa käytettävät solut luokitellaan makro-, mikro-ja jopa pikosoluiksi niiden kattavuusalueen suuruuden mukaan. Edellä mainittujen « ♦ · .·./. sisätiloissa sijaitsevien solujen koko on tyypillisesti alle 100 m, joten ne kuuluvat • · .·:·. mikrosolujen luokkaan.
T * Kuva la esittää tyypillisen toimistorakennuksen pohjapiirrosta 10. Rakennuksen si- « ♦ :.v 25 sälle on sijoitettu tukiasema 11 siten, että muodostuu mikrosolu, joka koostuu kol- :*j ϊ mesta sektorista 12a, 12b ja 12c.
... Koska rakennuksessa on tyypillisesti monia seiniä ja muita esteitä, jotka estävät sähkömagneettisten aaltojen etenemistä, muodostuu katvealueita, kuten alue 13 ku- ♦ · ’···* vassa la. Katvealueella 13 oleva matkaviestin 16 ei voi muodostaa yhteyttä tukiase- ' 30 maan 11, tai jos se onnistuukin muodostamaan yhteyden, yhteyden laatu on huono.
Nämä katvealueet poistetaan sijoittamalla matkaviestimen 16 ja tukiaseman välille • « · .*. > releasemina toimivia radiotoistimia paikkoihin, joissa ne voivat vastaanottaa tietolii- Y \ kennettä matkaviestimestä 16, joka on tukiaseman 11 katvealueella 13, ja joissa ne » · · • · 2 106676 voivat välittää tämän tietoliikenteen tukiasemalle 11. Luonnollisesti myös tietoliikenne tukiasemalta matkaviestimeen voidaan hoitaa samalla tavalla.
Kuva Ib esittää samanlaista pohjapiirrosta kuin kuva la. Kuvaan Ib on kuitenkin sijoitettu radiotoistin 14 siten, että radiotoistimen 14 kattavuusalue 15 kattaa tuki-5 aseman 11 katvealueen 13, joka on esitetty kuvassa la.
Kuvassa 2 esitetään, kuinka esteen 22 takana tukiaseman 11 katvealueella oleva matkaviestin 21b on yhteydessä tukiasemaan 11 radiotoistimen 14 kautta. Kun matkaviestintä 21b käytetään, radiotoistin 14 vastaanottaa viestin ja välittää sen tukiasemalle 11 käyttäen tyypillisesti samaa kanavaa, vaikka joissakin tapauksissa on 10 edullisempaa käyttää kanavaa vaihtavia radiotoistimia. Vastaavasti tietoliikenne tukiasemalta 11 välitetään radiotoistimen 14 kautta matkaviestimeen 21b. Tietoliikenne tukiaseman Ilja tukiaseman kattavuusalueella olevan toisen matkaviestimen 21a välillä tapahtuu suoraan ilmaan radiotoistinta 14.
Yksinkertainen radiotoistin koostuu vastaanottavasta ja lähettävästä osasta ja siinä 15 on vähintään kaksi antennia, joista toinen kattaa tukiaseman katvealueen ja toinen viestii tukiaseman kanssa. Radiotoistimia käytetään tyypillisesti vain välittämään vastaanotettua tietoliikennettä samalla kanavalla sekä tukiasemalta matkaviestimeen että matkaviestimeltä tukiasemalle. Taloudellisista syistä radiotoistimissa ei yleensä ole monimutkaisia tarkkailulaitteita. Tästä syystä tunnetussa tekniikassa ei ole mah-20 dollista saada tietoa radiotoistimien toiminnasta verkonhallintajärjestelmään. Tämä voi aiheuttaa tilanteita, joissa radiotoistin voi olla epäkunnossa operaattorin tietä-;'.,; mättä siitä ennen kuin hän saa valituksia asiakkailta, jotka ovat huomanneet, että 4 « . ·: *. heillä on jossakin katvealue.
: : Alan asiantuntijalle on selvää, että ilmeinen ratkaisu tietojen saamiseksi radiotois- • · 25 timien toiminnasta olisi se, että radiotoistimeen sijoitetaan kehittyneitä tarkkailulait- • · ♦ v ; teitä. Nämä laitteet voitaisiin sitten kytkeä verkonhallintajärjestelmään suoraan tai tukiaseman kautta. Tämä ratkaisu nostaisi kuitenkin radiotoistimen valmistuskustan- :***: nuksia huomattavasti.
• · · • * * • · ’*;** Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää uusi menetelmä tietoliikenteen toistinlait- 30 teinä toimivien verkkoelementtien, kuten radiotoistimien, havaitsemiseksi. Tätä me- netelmää käytettäessä itse elementissä ei tarvitse olla mitään tarkkailulaitteita, joten • · · " edellä mainitut tunnetun tekniikan ongelmat vältetään.
• · · • · • * * • · · • · 3 106676 Tämän keksinnön tarkoituksena on myös esittää uusi järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien, kuten radiotoistimien, havaitsemiseksi. Järjestelmää käytettäessä itse elementissä ei tarvitse olla mitään tarkkailulaitteita.
Keksinnön tarkoituksena on lisäksi esittää uusi verkkoelementti, joka käsittää järjes-5 telmän tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien, kuten radiotoistimien, havaitsemiseksi. Nykyiset verkkoelementit voidaan muuttaa keksinnön mukaisiksi verkkoelementeiksi ohjelmamuutoksilla, joten muuttaminen on helppoa ja taloudellisesti kannattavaa.
Edellä mainitut tavoitteet saavutetaan tarkkailemalla matkaviestimen ja tukiaseman 10 välistä viivettä, jotta saataisiin selville, välittyykö tietoliikenne ainakin yhden tois-tinlaitteen kautta vai suoraan tukiaseman ja matkaviestimen välillä. Jos tietoliikenne matkaviestimeltä välittyy ainakin yhden toistinlaitteen kautta, tämä havaitaan suurempana viipeenä verrattuna matkaviestimiin, joiden tietoliikenne välittyy suoraan tukiasemalle.
15 Tarkemmin sanottuna edellä mainitut tavoitteet saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja verkkoelementillä, joille on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisten patenttivaatimusten 1, 13 ja 18 tunnusmerkkiosissa. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.
Keksintö tarjoaa merkittäviä etuja tunnettuun tekniikkaan verrattuna: Kun toistinlait- .... 20 teen kautta tuleva tieto voidaan tunnistaa, operaattorin on mahdollista saada tietoa • · toistinlaitteiden toiminnasta esimerkiksi verkonhallintajärjestelmän (NMS) kautta.
• · · ’;. ’: Tällöin operaattori ymmärtää verkon toimintaa paremmin ja hänen on helpompi ha- • « · *·* ’ väitä toistinlaitteiden mahdollisesti aiheuttamat ongelmat, jolloin hän pystyy paran- T *: tamaan asiakkaille tarjottavan palvelun laatutasoa.
• · • · · • · · • · .· :*. 25 Keksintö on myös suhteellisen yksinkertainen ja edullisesti toteutettavissa nykyisis sä solukkoverkoissa, koska siinä ei tarvitse lisätä uusia osia tukiasemiin eikä toistin- ..... laitteisiin. Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa tekemällä vain ohjel- « · Y mamuutoksia nykyisiin solukkorakenteisnn tietoliikenneverkkoihin.
• ♦ ··· : Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuk- .···* 30 siin, joissa « « •« · ; Y: kuvat la ja Ib esittävät kaavamaisesti, kuinka tukiaseman katvealue voidaan kattaa • · .·.käyttämällä radiotoistinta.
• · 4 106676 kuva 2 esittää kaavamaisesti radiotoistimien käyttöä solukkorakenteisissa tietoliikenneverkoissa, kuvat 3a ja 3b esittävät kaavamaisesti lähellä tukiasemaa ja kaukana siitä olevien GSM-matkaviestimien vastaanotto- ja lähetysjaksoja, 5 kuva 4 esittää vuokaaviota eräästä keksinnön mukaisen menetelmän suori tusmuodosta, kuva 5 esittää kaavamaisesti optisen tunnelin käyttöä solukkorakenteisissa tietoliikenneverkoissa, kuva 6 esittää yhteyksien jakautumista viipeen funktiona, ja 10 kuvat 7a ja 7b esittävät verkkoelementtejä, jotka käsittävät keksinnön mukaisen järjestelmän.
Kuvia 1 ja 2 on käsitelty edellä tunnetun tekniikan kuvauksen yhteydessä.
Kuva 3 a esittää tukiaseman lähellä olevan GSM-matkaviestimen vastaanotto- ja lä-hetyskehysten rakennetta. GSM-standardin mukaisesti lähetyskehyksen 31b viive 15 verrattuna vastaanottokehykseen 31a on kolme purskejaksoa (BP) [1], Itse asiassa tässä noudatetaan sellaista käytäntöä, että matkaviestimen lähetysaikavälien numerointi saadaan matkaviestimen vastaanottoaikavälien numeroinnista 3 purskejakson .·♦·. siirtymällä [1]. Koska matkaviestimen lähetys ja vastaanotto tapahtuu samalla aika- • ♦ *·* *; välin numerolla, aikaväli 2 kuvassa 3a, matkaviestin ei voi lähettää ja vastaanottaa • · · 20 samanaikaisesti. Tekninen toteutus on tällöin helpompi, koska matkaviestimen vas- *·* ’ taanotinta ei tarvitse suojata saman matkaviestimen lähettimeltä.
• · :Y: Kun matkaviestin on kaukana tukiasemasta, matkaviestimen ja tukiaseman väliset • · .*♦*: etenemisviipeet eivät ole enää merkityksettömiä verrattuna purskeen kestoon. Koska tukiaseman on käsiteltävä tietoliikennettä usean matkaviestimen kanssa samanaikai- .»··. 25 sesti, on ehdottoman tärkeää, että jokaisen matkaviestimen purskeet vastaanotetaan • · oikeisiin aikaväleihin. Muuten eri matkaviestimiltä tulevat purskeet voisivat mennä • · *:* osittain päällekkäin, mikä huonontaisi lähetyksen laatua. Tämä on ratkaistu nykyi- • · '·.*♦: sissä verkoissa säätelemällä matkaviestimen vastaanotto- ja lähetyskehysten välistä : ’ γ viivettä. Tämä tehdään käyttämällä ajastusennakkoa (TA).
• « :.v 30 Kuvassa 3b esitetään, kuinka ajastusennakkoa käytetään määritettäessä matkavies- • · :.’*i timen vastaanotto- ja lähetysjaksojen välistä viivettä. Kun tukiasema, tukiasemaoh jain (BSC) tai muu ajastusennakon määrittävä yksikkö on määrittänyt oikean ajas- 5 106676 tusennakon arvon käyttämällä esimerkiksi viitteessä [1] sivuilla 346-349 kuvattuja menetelmiä, ajastusennakon arvo lähetetään matkaviestimelle käyttämällä sinänsä tunnettuja menetelmiä. Kun matkaviestin saa ajastusennakon arvon, se siirtää lähe-tysaikavälinsä lähetystä eteenpäin ajastusennakon arvon osoittaman määrän. Siksi 5 matkaviestimen vastaanottokehyksen 3 la ja lähetyskehyksen 3 Ib välinen aikaero ei ole enää kolme kertaa purskejakson (BP) suuruinen, kuten kuvassa 3 a, vaan kolme kertaa purskejakso (BP) vähennettynä vastaanotetun ajastusennakon arvon suuruisella ajastusennakolla (TA), kuten kuvassa 3b.
Edellä esitetystä käy selvästi ilmi, että ajastusennakko kasvaa, kun tukiaseman ja 10 matkaviestimen välinen etenemisviive kasvaa. Kun matkaviestin on lähempänä kuin 500 metrin päässä tukiasemasta GSM-verkossa, tukiaseman ja matkaviestimen välinen etenemisviive on merkityksetön, jolloin ajastusennakko on nolla. Näin on silloin, kun matkaviestin on mikrosolussa, jotka ovat määritelmänsä mukaisesti hyvin pieniä. Tilanne muuttuu, kun tietoliikenne välittyy toistinlaitteen, kuten kuvassa 2 15 esitetyn radiotoistimen kautta. Radiotoistin aiheuttaa viipeen matkaviestimen ja tukiaseman väliseen tietoliikenteeseen. Tukiasema havaitsee radiotoistimen siitä, että ajastusennakko on kasvanut. On tyypillistä, että radiotoistimen kautta tukiaseman, kanssa viestivän matkaviestimen ajastusennakko vastaa usean kilometrin etäisyyden aiheuttamaa ajastusennakkoa. Mikrosoluissa suurimmat matkaviestimen ja tukiase-20 man väliset etäisyydet, joilla viestintä on vielä mahdollista, ovat tyypillisesti vain muutamia satoja metrejä. Siksi on mahdollista selvittää ajastusennakon arvon perus- , · · ·. teella, välittyykö matkaviestimen ja tukiaseman välinen tietoliikenne radiotoistimen • * V‘. tai jonkin muun viivettä aiheuttavan verkkoelementin kautta.
• t « « •«· : Kuvassa 4 on esitetty vuokaavio eräästä keksinnön mukaisen menetelmän suoritus- *:*·: 25 muodosta, Vaiheessa 41 tukiasema (BTS) vastaanottaa matkaviestimen lähettämän :Y: lähetteen. Tämä lähete on tyypillisesti digitaaliseen muotoon muunnettua tietoa si- sältävä purske, kuten GSM-verkoissa. Tämä purske voi olla normaali datapurske, • liittymäpurske tai jotakin muuta tietoa, jota voidaan käyttää matkaviestimen ajastus- . · · ·. ennakon määrittämiseen.
_ · · • · · • · · 30 Vaiheessa 42 ajastusennakon (TA) määrittää tukiasema, tukiasemaohjain (BSC) tai jokin muu yksikkö, joka voi määrittää ajastusennakon. Ajastusennakko voidaan il- • * .···. maista mikrosekunteina tai todellista ajastusennakkoa vastaavana kokonaislukuna (tyypillisesti 0-63 GSM-verkoissa).
« « « • « « • *
Vaiheessa 43 tutkitaan, onko ajastusennakko suurempi kuin tukiaseman kattavuus-35 alueella olevalle ja suoraan tukiaseman kanssa yhteydessä olevalle matkaviestimelle 6 106676 mahdollisen ajastusennakon enimmäisarvo. GSM-verkon mikrosolussa tämä on tavallisesti hyvin yksinkertaista, koska kaikkien suoraan tukiaseman kanssa yhteydessä olevien matkaviestimien ajastusennakon arvo on nolla. Tällöin vaiheeseen 43 jää jäljelle vain jo vaiheessa 42 lasketun ajastusennakon arvon tarkistaminen. Jos ajas-5 tusennakon arvo on suurempi kuin nolla, vaiheessa 44 arvioidaan tietoliikenteen välittyvän viivettä aiheuttavan toistinlaitteen, kuten radiotoistimen (RR) kautta. Joissakin keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa myös toistinlaitteiden tunnistaminen suoritetaan vaiheessa 44 käyttäen kuvan 6 yhteydessä kuvattua menetelmää.
Jos ajastusennakon arvo on nolla, vaiheessa 49 päätellään, että matkaviestin on suo-10 raan yhteydessä tukiasemaan.
Kun vaiheessa 44 on päätelty, että yhteys välittyy toistinlaitteen kautta, tätä tietoa voidaan käyttää monin eri tavoin. Jotkin näistä käyttötavoista sisältyvät kuvassa 4 esitettyyn vuokaavioon. Vaiheessa 45 tutkitaan, onko jo aiemmin havaittu, että kyseisessä solussa on toistinlaite. Ellei aiemmin ole havaittu, että kyseisessä solussa on 15 toistinlaite, vaiheessa 46 lähetetään verkonhallintajärjestelmään tietokantaan lisättäväksi tieto siitä, että kyseisessä solussa on toistinlaite.
Sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty vaiheessa 46, tai jos toistinlaitteen olemassaolo kyseisessä paikassa tiedettiin jo, heti vaiheen 45 jälkeen tarkistetaan vaiheessa 47, onko suoritettava joitakin erityisiä mittauksia toistinlaitteen kautta välittyvää 20 tietoliikennettä varten. Vaiheessa 48 suoritetaan nämä mittaukset esimerkiksi toi-: minnanhallintalaskureiden päivittämiseksi, jolloin tutkitaan esimerkiksi alentunutta .·'·.· puhelusuhdetta (call ratio) ja puhelunsiirtojen epäonnistumista.
• i • · * * 1 *
Vaiheessa 50 suoritetaan normaali tietojenkäsittely vaiheessa 41 vastaanotetuille, • ' sekä toistinlaitteiden kautta että suoraan matkaviestimeltä saaduille purskeille. Vai- ·.*.* 25 heen 50 jälkeen käsittely palautuu vaiheeseen 41 uuden purskeen vastaanottamisek- • · · v : si.
.···, Edellä kuvatun menetelmän käyttö ei rajoitu ainoastaan sisätiloihin tai mikrosolui- • · hin, vaan sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi makrosoluissa, jos voidaan löytää suurin ajastusennakko suoraan tukiaseman kanssa viestivälle matkaviestimelle ja jos « » V'i 30 toistinlaitteen aiheuttama ajastusennakko on suurempi kuin tämä suurin mahdollinen :***: ajastusennakko suorassa yhteydessä. Tällöin kuvassa 4, vaiheessa 43 esitetty rajoit- . ' tava ehto ei tarkoita vain sitä, että arvo on suurempi kuin nolla, vaan että se on suu- • · · !*. rempi kuin jokin tietylle solulle ominainen arvo.
♦ *· · • · 7 106676
Kuvassa 5 on esitetty eräs toinen tietoliikenteen toistinlaitteena toimiva verkkoelementti, nimittäin optinen tunneli. Optisella tunnelilla tukiaseman 11 kattavuusalue voidaan laajentaa paikkoihin, joita ei voida helposti kattaa yksinkertaisella radio-toistimella. Optista tunnelia käytetään esimerkiksi silloin, kun tukiaseman kattavuus-5 aluetta laajennetaan kahteen erilliseen rakennukseen.
Optisessa tunnelissa matkaviestimen 21b ja tukiaseman 11 välinen tietoliikenne tapahtuu kahden vastaanottavan tai lähettävän ja vastaanottavan osan 54a ja 54b, kahden sähköoptisen muuntimen 52a ja 52b ja optisen siirtoelimen 51 kautta.
Ensimmäinen vastaanottava tai lähettävä ja vastaanottava osa 54a välittää tietolii-10 kennettä tukiaseman 11 ja ensimmäisen sähköoptisen muuntimen 52a välillä. Ensimmäinen sähköoptinen muunnin 52a muuntaa ensimmäisen vastaanottavan tai lähettävän ja vastaanottavan osan 54a vastaanottaman tietoliikenteen optiseksi informaatioksi ja lähettää optisen informaation optisen siirtoelimen 51 kautta toiseen sähköoptiseen muuntimeen 52b. Toinen sähköoptinen muunnin 52b muuntaa vas-15 taanotetun optisen informaation sähköiseen muotoon ja siirtää sen toiseen vastaanot tavaan tai lähettävään ja vastaanottavaan osaan 54b, joka välittää informaation matkaviestimeen 21b. Vastaavasti tietoliikenne matkaviestimeltä 21b välitetään toisen vastaanottavan tai lähettävän ja vastaanottavan osan 54b ja toisen sähköoptisen muuntimen 52b kautta optiseen siirtoelimeen 51, josta sen vastaanottaa ensimmäi-20 nen sähköoptinen muunnin 52a, joka siirtää informaation ensimmäiseen vastaanot- ... tavaan tai lähettävään ja vastaanottavaan osaan 54a ja edelleen tukiasemalle 11.
« · • » · :’/·· Vastaanottavat tai lähettävät ja vastaanottavat osat 54a ja 54b sekä sähköoptiset muuntimet 52a ja 52b aiheuttavat viivettä matkaviestimen 21b ja tukiaseman 11 vä- ·:··: liseen tietoliikenteeseen. Siksi tätä keksintöä voidaan käyttää myös optisten tunneli- • 25 en havaitsemiseen.
• · · • · ··· • · · ’·* * Kuvassa 6 on esitetty esimerkki yhteyksien jakautumisesta solussa viipeen funktio na. Solussa on kaksi erilaista toistinlaitteena toimivaa elementtiä. Jakautumisen en- ··· -simmäisen huipun 62 aiheuttavat suoraan tukiaseman kanssa muodostetut yhteydet.
:***: Toisen huipun 63 aiheuttavat ensimmäisen toistinlaitteen, esimerkiksi radiotoistimen .·* : 30 kautta muodostetut yhteydet. Kolmannen huipun 64 aiheuttavat toisen toistinlait- • ♦♦ *...* teen, esimerkiksi optisen tunnelin kautta muodostetut yhteydet.
• « « · · .y. Kuvassa 6 suoraan tukiasemaan yhteydessä olevan matkaviestimen suurin mahdolli- » · : nen viive 61a on pienempi kuin toistinlaitteiden aiheuttama pienin mahdollinen vii ve. Siksi voidaan päätellä, että kuvassa 6 aikavälin A mukaisella viipeellä välittyvät 8 106676 yhteydet on muodostettu suoraan tukiaseman kanssa. Ensimmäisen ja toisen toistin-laitteen kautta välittyvien yhteyksien suurimmat mahdolliset viipeet 61b ja 61c tunnetaan, ja toisen toistinlaitteen kautta välittyvien yhteyksien pienin mahdollinen viive on suurempi kuin ensimmäisen toistinlaitteen kautta välittyvien yhteyksien suurin 5 mahdollinen viive 61b. Siksi voidaan päätellä, että aikavälin B mukaisella viipeellä välittyvät yhteydet on muodostettu ensimmäisen toistinlaitteen kautta ja aikavälin C mukaisella viipeellä välittyvät yhteydet on muodostettu toisen toistinlaitteen kautta.
Jos yhteyksien jakautumisessa viiveaikojen funktiona on useita selviä huippuja, kuten kuvassa 6, voidaan tämän keksinnön avulla paitsi selvittää, välittyvätkö yhteydet 10 toistinlaitteen kautta, myös tunnistaa toistinlaitteina toimivat elementit. Ennen elementtien tarkkaa tunnistamista olisi tutkittava kunkin solun mahdolliset viiveajat, jotta kunkin solun erityisominaisuudet voitaisiin ottaa huomioon.
Tätä keksintöä voidaan käyttää myös epäkunnossa olevien elementtien havaitsemiseen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi tallentamalla tieto viipeestä joka kerta, kun 15 solussa havaitaan viivettä aiheuttava toistinlaite. Näitä tallennettuja tietoja voidaan sitten seurata jollakin seurantavälineellä. Kun on kulunut riittävän pitkä aika siitä, kun toistinlaite edellisen kerran havaittiin solussa, operaattorille voidaan lähettää ilmoitus mahdollisesta epäkunnossa olevasta toistinlaitteesta.
Keksintö ei rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan sitä voidaan 20 käyttää myös muiden viivettä aiheuttavien verkkoelementtien havaitsemiseen. Kek- •« · :sintö ei myöskään rajoitu ainoastaan GSM-verkkoon, vaan sitä voidaan käyttää kai- kenlaisissa solukkorakenteisissa tietoliikenneverkoissa, kuten esimerkiksi UMTS- : ’: ’: verkossa, jossa käytetään ajastusennakkoa tai vastaavia menetelmiä kompensoimaan ·:··· tukiaseman ja matkaviestimen välistä etenemisviivettä. Siksi ajastusennakon todelli- • . *; ; 25 sella määrittämisellä ei ole tämän keksinnön kannalta merkitystä.
• · • · · • · * ’·* * Kuvissa 7a ja 7b on esitetty kaksi keksinnön mukaisen järjestelmän 70 suoritusmuo toa, Kuvassa 7a järjestelmä on sijoitettu tukiasemaohjaimeen (BSC) 72 ja kuvassa • · · 7b järjestelmä 70 on sijoitettu tukiasemaan (BTS). 74. Järjestelmässä 70 on siirrän- täliitäntä 76, jonka kautta jäqestelmä voi olla yhteydessä verkonhallintajärjestel- .♦* : 30 mään (NMS) 75 ja seurata BTS:n 74 ja matkaviestimien 21a ja 21b välistä tietolii- * «« kennettä. BTS:n 74 ja matkaviestimien 21a ja 21b välisen tietoliikenteen viivettä * * f ^ T seurataan, ja erilaiset toistinlaitteet tunnistetaan prosessorin 71 avulla. Muistiin 72 • · tallennettua ohjelmaa 73 käytetään prosessorin 71 ohjaamiseen siten, että viivettä :/·· aiheuttavat verkkoelementit voidaan havaita ja mahdollisesti tunnistaa tämän kek- 3 5 sinnön mukaista menetelmää käyttämällä.
106676 y
Tietyn toiminnallisen yksikön, kuten tukiasemaohjaimen nimitys on usein erilainen erilaisissa solukkorakenteisissa tietoliikennejärjestelmissä. Esimerkiksi UMTS-jär-jestelmässä tukiasemaohjainta (BSC) vastaava toiminnallinen yksikkö on radioverkko-ohjain (RNC). Tästä syystä tässä patenttihakemuksessa käytetyt, erilaisia toimin-5 nallista yksiköitä tarkoittavat termit ovat vain GSM-järjestelmän mukaisia esimerkkejä, eivätkä ne rajoita keksintöä millään tavalla.
Edellä olevan kuvauksen perusteella alan asiantuntijalle on selvää, että keksintöä voidaan muunnella monin tavoin poikkeamatta sen suojapiiristä. Silloin, kun jokin keksinnön edullinen suoritusmuoto on kuvattu yksityiskohtaisesti, alan asiantuntijalle) le on selvää, että siihen voidaan tehdä monenlaisia muutoksia, jotka kaikki sisältyvät keksinnön todelliseen henkeen ja sen määrittelemään suojapiiriin.
« <
« · I
• « • · • ♦ • · · • · · « ♦ • · · • * · • · · • · · * · . · · • · · • · * • · * · «»· • · • · · • * * « · • · · # · • · * · · » * « « * • « · « · • * * « «· » · 10 106676 VIITTEET: [1] Michel Mouly, Marie-Bemadette Pautet: "The GSM System for Mobile Communications", ISBN 2-9507190-0-7, Palaiseau 1992.
e « • * • « · • · • · • ♦ · • · • · · • · · • » « • · « • · • · • · · • · · • · • · · < · « • · • # t · ·

Claims (20)

1. Menetelmä (40) tukiaseman ja matkaviestimen välisen tietoliikenteen toistin-laitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi solukkorakenteisessa tietoliikenneverkossa, jossa tarkkaillaan (42) tukiasemien ja matkaviestimien välisiä viive- 5 aikoja, tunnettu siitä, että ainakin yhden mainituista elementeistä kautta välittyvä tietoliikenne havaitaan (43) viiveen kasvusta verrattuna tukiaseman kanssa suoraan kommunikoivien matkaviestinten viiveeseen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (49), tunnettu siitä, että tietoliikenteen toistinlaitteina toimivat elementit tunnistetaan (44) tietoliikenteen viiveaiko- 10 jen perusteella.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että mainittua viiveaikaa vastaava ajastusennakon arvo lasketaan (42).
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että tietoliikenteen, jonka ajastusennakon arvot ovat tiettyä ennalta määrättyä arvoa suuremmat, 15 päätellään (43) olevan välitetty ainakin yhden mainitun elementin kautta.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että mainittu ennalta määrätty arvo on nolla.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että tietolii- ( ( * kenneverkko on GSM-verkko. ( < « · 4
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että silloin, ‘ . kun ainakin yksi mainittu elementti havaitaan (45) ensimmäisen kerran, siitä lähete- * . tään (46) tapahtumailmoitus verkonhallintajärjestelmään. • · · • · · • ·
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että viiveaiko-ja tarkkaileva laite on tukiasema (BTS). • · · » · *;;·/ 25
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että viiveaiko- • · * ···* ja tarkkaileva laite on tukiasemaohjain (BSC).
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että ainakin yhden mainitun elementin kautta välittyvää tietoliikennettä tarkkaillaan verkon ja « · mainittujen elementtien toiminnasta tietoja antavien erilaisten parametrien määrittä-30 miseksi. • · 12 106676
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että ainakin yksi mainituista elementeistä on radiotoistin.
12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (40), tunnettu siitä, että ainakin yksi mainituista elementeistä on optinen tunneli. 5
13. Järjestelmä (70) tukiaseman (BTS) (74) ja matkaviestimen (21b) välisen tieto liikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien (14) havaitsemiseksi solukko-rakenteisessa tietoliikenneverkossa, jossa tarkkaillaan tukiasemien (BTS) (74) ja matkaviestimien (21a, 21b) välisiä viiveaikoja, tunnettu siitä, että järjestelmässä (70) on välineet (71) ainakin yhden (14) mainituista elementeistä kautta välittyvän 10 tietoliikenteen havaitsemiseksi (43) viiveen kasvusta verrattuna tukiaseman (74) kanssa suoraan kommunikoivien matkaviestinten (21a) viiveeseen.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä (70), tunnettu siitä, että järjestelmässä (70) on välineet (71) tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien elementtien tunnistamiseksi tietoliikenteen viiveaikojen perusteella.
15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä (70), tunnettu siitä, että tietolii kenneverkko on GSM-verkko.
16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä (70), tunnettu siitä, että järjestelmässä (70) on välineet (76) tapahtumailmoituksen lähettämiseksi verkonhallinta-.,, jäijestelmään (75) silloin, kun ainakin yksi mainittu elementti (14) havaitaan ensim- 20 mäisen kerran. « I I
:: 17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä (70), tunnettu siitä, että järjes- ·;··· telmässä (70) on välineet (71) mittausten suorittamiseksi ainakin yhden mainitun . ·. *. elementin (14) kautta välitetystä tietoliikenteestä.
• ♦ ··· *♦* * 18. Solukkorakenteisiin tietoliikenneverkkoihin tarkoitettu verkkoelementti (72, 25 74), tunnettu siitä, että elementti (72, 74) käsittää jäijestelmän (70) tietoliikenteen 1«· *..toistinlaitteina toimivien elementtien tunnistamiseksi tietoliikenteen viiveaikojen pe- :***: rusteella.
« « · : ‘: 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen verkkoelementti (72, 74), tunnettu siitä, että :: verkkoelementti on tukiasema (BTS) (74). # · *·/·* 30
20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen verkkoelementti (72, 74), tunnettu siitä, että # · · ’· verkkoelementti on tukiasemaohjain (BSC) (72). 13 106676
FI981920A 1998-09-08 1998-09-08 Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon FI106676B (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI981920A FI106676B (fi) 1998-09-08 1998-09-08 Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon
DE69903963T DE69903963T2 (de) 1998-09-08 1999-09-07 Verfahren und system zur detektierung von kommunikationsweiterleitungs-netzwerkelementen
EP99941679A EP1112629B1 (en) 1998-09-08 1999-09-07 A method and a system for detecting communication relaying network elements
AT99941679T ATE227906T1 (de) 1998-09-08 1999-09-07 Verfahren und system zur detektierung von kommunikationsweiterleitungs-netzwerkelementen
CN99810702.6A CN1121767C (zh) 1998-09-08 1999-09-07 检测通信中继网络单元的方法和系统
PCT/FI1999/000724 WO2000014906A1 (en) 1998-09-08 1999-09-07 A method and a system for detecting communication relaying network elements
AU55205/99A AU5520599A (en) 1998-09-08 1999-09-07 A method and a system for detecting communication relaying network elements
JP2000569533A JP2002524966A (ja) 1998-09-08 1999-09-07 通信中継ネットワーク要素を検出する方法及びシステム

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI981920 1998-09-08
FI981920A FI106676B (fi) 1998-09-08 1998-09-08 Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI981920A0 FI981920A0 (fi) 1998-09-08
FI981920A FI981920A (fi) 2000-03-09
FI106676B true FI106676B (fi) 2001-03-15

Family

ID=8552440

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI981920A FI106676B (fi) 1998-09-08 1998-09-08 Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon

Country Status (8)

Country Link
EP (1) EP1112629B1 (fi)
JP (1) JP2002524966A (fi)
CN (1) CN1121767C (fi)
AT (1) ATE227906T1 (fi)
AU (1) AU5520599A (fi)
DE (1) DE69903963T2 (fi)
FI (1) FI106676B (fi)
WO (1) WO2000014906A1 (fi)

Families Citing this family (9)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI112841B (fi) * 1999-06-01 2004-01-15 Nokia Corp Menetelmä ja järjestely yhteyden muodostamiseksi tukiaseman ja matkaviestimen välille sekä matkaviestin
GB0126267D0 (en) * 2001-11-01 2002-01-02 Nokia Corp Repeater detection
ATE451840T1 (de) * 2002-04-12 2010-01-15 Meiji Dairies Corp Zur desinfektion von helicobacter pylori befähigter käse
US6735417B2 (en) * 2002-08-15 2004-05-11 Motorola, Inc. Method and apparatus for relaying information in an AD-HOC network
US7295808B2 (en) 2002-09-05 2007-11-13 Soliman Samir S Method of and system for calibrating a repeater
JP2006020043A (ja) 2004-07-01 2006-01-19 Nec Corp サービスエリア判定方法
CN101754261B (zh) * 2008-12-11 2012-10-17 华为技术有限公司 一种信号检测方法、系统和设备
CN103906100B (zh) * 2012-12-28 2017-11-21 中国移动通信集团山东有限公司 一种直放站的确定方法和装置
CN112910782B (zh) * 2021-01-05 2022-11-22 西北工业大学 一种基于中继通信的空间遥操作系统的最小时延实现方法

Family Cites Families (2)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE513975C2 (sv) * 1994-08-19 2000-12-04 Telia Ab Repeterare och metod för DECT-system
FI97094C (fi) * 1994-11-21 1996-10-10 Nokia Telecommunications Oy Tukiasemaverkon testauslaitteisto

Also Published As

Publication number Publication date
WO2000014906A1 (en) 2000-03-16
FI981920A0 (fi) 1998-09-08
JP2002524966A (ja) 2002-08-06
ATE227906T1 (de) 2002-11-15
DE69903963T2 (de) 2003-07-03
AU5520599A (en) 2000-03-27
DE69903963D1 (de) 2002-12-19
EP1112629A1 (en) 2001-07-04
EP1112629B1 (en) 2002-11-13
CN1317179A (zh) 2001-10-10
FI981920A (fi) 2000-03-09
CN1121767C (zh) 2003-09-17

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US20230189382A1 (en) Devices for Measuring and/or Reporting in a Wireless Communication Network
Lauridsen et al. From LTE to 5G for connected mobility
JP3734919B2 (ja) 無線通信システムにおける編成パラメータを決定するための方法
US6667963B1 (en) Cellular radio synchronization
Silventoinen et al. Mobile station locating in GSM
CN101925832B (zh) 支持在内结构覆盖系统中的用户定位的方法
US20120302254A1 (en) Apparatus and method for determining a location of wireless communication devices
WO2013176529A1 (en) Method and apparatus for transmitting and receiving reference signal in mobile communcation system using beamforming
US20060211431A1 (en) System and method for determining a base transceiver station location
US8515439B2 (en) Determining location of a mobile station in a cellular communication coverage zone using time sequence correlation
EP2104386B1 (en) Wireless communication system, controller and method for assigning wireless resources
US8983527B2 (en) Radio communication system, radio base station, and method for reconfiguring communication parameter
FI106676B (fi) Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenteen toistinlaitteina toimivien verkkoelementtien havaitsemiseksi sekä verkkoelementti solukkorakenteiseen tietoliikenneverkkoon
KR20060122055A (ko) 시분할 복신 통신에서의 위치추적방법 및 시스템
US20040235495A1 (en) Method and device for positionaldeterminationof user appliances in a radio communication system using additional positional elements in neighbouring radio cells
US20110165845A1 (en) Method and apparatus for determining the location of a node in a wireless system
GB2378614A (en) Mobile location using timing information for repeated signals
KR100664066B1 (ko) 시분할 복신 방식의 이동통신망에서 단말 위치 추적 시스템 및 그 방법
KR101624332B1 (ko) 중계기 위치를 설정하는 방법 및 장치
KR101779050B1 (ko) 중계기 관리 장치 및 그 방법
KR100842275B1 (ko) Ｍｍｒ 통신 시스템에서의 최적 경로 선택 방법
US20110256825A1 (en) Method for changing a preamble in moving network system, and system for same
KR101375084B1 (ko) 위치 기반 서비스를 제공하는 시스템
WO2000065731A1 (en) Method and system for providing location specific services to mobile stations
GB2338375A (en) Determining characteristics of &#34;fill frame&#34; transmission received from a mobileparticularly for mobile location