FI112838B - Päätelaitteiden valvonta tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

112833 Päätelaitteiden valvonta tietoliikennejärjestelmässä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy päätelaitteiden valvontaan tietoliikennejärjestelmässä.

5 Päätelaitteiden toiminnan valvonta on tärkeää monenlaisissa järjes telmissä. Esimerkiksi palo- tai murtohälytysjärjestelmissä, joissa hälytys suoritetaan varsinaiseen hälytyslaitteistoon liitetyn esimerkiksi yleisen puhelinverkon päätelaitteen avulla, on olennaista valvoa paitsi hälytyslaitteiston toimintaa myös kyseisen päätelaitteen toimintaa sekä yhteyttä päätelaitteeseen; jos pää-10 telaite tai yhteys siihen vioittuu, ei hälytysjärjestelmä pysty tekemään hälytystä. Tällaisten vikojen havaitseminen on siis yhtä olennaista kuin esimerkiksi varsinaisen tulipalon tai murtoyrityksen havaitseminen. Lisäksi päätelaitteiden valvontaa voidaan käyttää mm. päätelaitteen kuten matkaviestimen käyttäjän turvallisuuden parantamiseen erityisesti vaarallisissa käyttöolosuhteissa, jolloin 15 päätelaitteen epänormaali tila tai yhteyden menetys siihen voidaan tulkita mahdolliseksi käyttäjän vaaratilanteeksi ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Eräs tekniikan tason mukainen ratkaisu päätelaitteiden valvontaan erityisesti langallista yhteyttä käyttävien päätelaitteiden osalta on se, että päätelaite lähettää jatkuvasti jotain sopivaa signaalia yhteyslinjalle, jolloin tätä sig-20 naalia valvomalla voidaan todeta päätelaitteen tila; jos signaali katkeaa, on päätelaitteessa tai yhteydessä siihen vikaa. Tämä tekniikan tason ratkaisu soveltuu kuitenkin huonosti radiotietä käyttävien päätelaitteiden kuten matkavies-. : tinten tai vastaavien valvontaan, koska valvontasignaalin lähetystä varten tulisi ! · * tällöin varata oma radiokanava jokaiselle valvottavalle päätelaitteelle, mikä ei . ’ 25 useinkaan ole järkevää tai edes mahdollista johtuen radiotaajuusresurssien ra jallisuudesta.

Toinen tekniikan tason mukainen ratkaisu perustuu valvottavien päätelaitteiden pollaukseen siten, että päätelaitteille lähetetään erityiseltä pal-; velimelta tai vastaavalta jatkuvasti tai määrätyin väliajoin pollauskyselyitä, joi- 30 hin päätelaitteet vastaavat. Tämä ratkaisu edellyttää siis jonkinlaisen keskitetyn palvelimen olemassaoloa, joka huolehtii kyselyiden suorittamisesta. Ongelmana on tällöin tällaisen palvelimen mahdollinen ruuhkautuminen, jos valvottavia päätelaitteita on useita ja ne sattuvat lisäksi vastaamaan pollaus-kyselyyn olennaisesti samaan aikaan. Lisäksi ongelmana keskitetyn palveli-35 men käytössä on palvelimen mahdollinen vikaantuminen, jolloin päätelaitteiden valvonta keskeytyy ellei varalla ole toista palvelinta, joka voisi jatkaa pää- 112838 2 telaitteiden valvontaa. Edelleen on mahdollista, että kyselypalvelimen omat yh-teyslinjat muuhun järjestelmään vioittuvat, jolloin päätelaitteiden valvonta keskeytyy, vaikka päätelaitteiden omat yhteydet muuhun järjestelmään olisivatkin kunnossa.

5 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua tai ainakin lievennettyä. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, järjestelyllä ja päätelaitteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä palo tenttivaatimuksissa 1, 14 ja 19. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että päätelaitteiden valvonta suoritetaan toisista päätelaitteista käsin, jolloin mitään keskitettyä kyselypalvelinta päätelaitteiden tilan seuraamiseen ei tarvita, kun mikä tahansa päätelaitteista voi 15 tarkastaa toisen päätelaitteen tilan.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on päätelaitteiden valvonnan luotettavuuden paraneminen, kun valvonnan toimivuus ei riipu minkään keskitetyn järjestelmäelementin toiminnasta. Edelleen etuna keskitetysti suoritettuun valvontaan verrattuna on valvonnasta aiheutuvan lii-20 kenteen tasaisempi jakautuminen tietoliikenneverkossa, koska päätelaitteet : \: ovat tavallisesti jakautuneet tasaisesti verkon alueelle, jolloin mikään tietty pai- j kallinen yhteys ei todennäköisesti kuormitu valvontaliikenteen johdosta tar- peettomasti.

Kuvioiden lyhyt selostus ... 25 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- • · teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmän rakennetta keksinnön ‘ ‘ erään suoritusmuodon mukaisesti:

Kuvio 2 esittää kaavion päätelaitteiden tilan tarkastamisesta keksin-30 nön erään suoritusmuodon mukaisesti; ... : Kuvio 3 esittää kaavion päätelaitteiden tilan tarkastamisesta keksin nön erään suoritusmuodon mukaisesti; ' Kuvio 4 esittää kaavion järjestelystä, jossa on useita päätelaiteryh- miä;ja 112838 3

Kuviot 5A, 5B ja 5C esittävät kaavioita järjestelyistä, joissa yksi tai useampi päätelaite kuuluu kahteen tai useampaan päätelaiteryhmään.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 on arkkitehtuurikaavio sellaisesta tietoliikennejärjestelmäs-5 tä, johon keksintöä voidaan soveltaa. Kuvion tietoliikennejärjestelmä käsittää matkaviestinjärjestelmän PLMN (Public Land based Mobile Network), joka voi olla esimerkiksi on GSM (Global System for Mobile Communication) -järjestelmä keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta. Matkaviestinjärjestelmä voi yhtä hyvin olla esimerkiksi jokin kolmannen sukupolven järjestelmä, esimerkik-10 si UMTS (Universal Mobile Communications System) tai puuttua kokonaan. GSM järjestelmä voi lisäksi käsittää kehittyneempiä protokollia tukevia palveluita kuten pakettiradiopalvelun GPRS (General Packet Radio Service) ja langattoman sovellusprotokollan WAP (Wireless Application Protocol). BSS (Base Station Subsystem) on tukiasemajärjestelmä, jonka tarjoaman ilmarajapin-15 nan kautta päätelaitteet MS1, MS2, MS3, MS4, MS5, MS6, MS7 ja MS8 liittyvät järjestelmään. Päätelaite MS1-MS8 voi olla mikä tahansa matkaviestinjärjestelmässä kommunikoimaan pystyvä päätelaite kuten matkaviestin tai useamman laitteen yhdistelmä. Matkaviestinjärjestelmä PLMN liittyy edelleen esimerkiksi Internetiin (ei esitetty) sekä yleiseen puhelinverkkoon PSTN (Public 20 Switched Telephone Network). Lisäksi kuviossa on esitetty kaksi valvomoa, joista valvomo 1 on liitetty päätelaitteeseen MS1 ja valvomo 2 liittyy järjestel-_ mään yleisen puhelinverkon PSTN kautta. Esitettyjen järjestelmien yksityis- kohdat ovat alan ammattilaisten hyvin tuntemaa tekniikkaa, eikä niiden tar-kempi selostaminen siten ole tarpeen tässä yhteydessä. On huomattava, että 25 vaikka tässä esimerkissä keksintöä selostetaan matkaviestinjärjestelmän yh-teydessä, voidaan keksintöä soveltaa myös jonkin muun langattoman tai lan-'· · ’ gallisen tietoliikennejärjestelmän tai tällaisten yhdistelmän yhteydessä. Samoin käytettävät päätelaitteet voivat olla mitä tahansa tällaisten järjestelmien pääte- »« · j laitteita, esimerkiksi yleisen puhelinverkon päätelaitteita tai Internet-pääte- 30 laitteita, eikä keksinnön soveltamista siis ole mitenkään rajattu ainoastaan , ··, esimerkiksi matkaviestinjärjestelmän päätelaitteisiin.

Keksinnönmukaisen päätelaitteiden valvonnan perusajatuksena on suorittaa päätelaitteiden valvonta toisista päätelaitteista käsin niin, että tarkastetaan vuorotellen tietyn päätelaitteiden ryhmän kunkin päätelaitteen tila pää-35 telaiteryhmän jostakin toisesta päätelaitteesta käsin siten, että viimeksi tarkastettu normaalissa tilassa oleva päätelaite suorittaa seuraavan päätelaitteen ti- 112838 4 lan tarkastuksen. Päätelaitteen normaalilla tilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että sekä päätelaite että yhteys tietoliikennejärjestelmän ja päätelaitteen välillä toimivat normaalisti eli että päätelaite pystyy suoriutumaan tavanomaisista tehtävistään; esimerkiksi hälytyslaitteistoon kytketyn päätelaitteen 5 tulee pystyä välittämään mahdollinen hälytys eteenpäin. Epänormaali tila vastaavasti tarkoittaa sitä, että päätelaitteessa ja/tai yhteydessä päätelaitteeseen on vikaa siinä määrin, että päätelaitteen normaali toiminta estyy. Kuviossa 2 on havainnollistettu keksinnön soveltamista erään suoritusmuodon mukaisesti. Kuviossa on esitetty kahdeksan päätelaitetta MS1-MS8, joiden oletetaan kuulo luvan samaan päätelaiteryhmään. Päätelaiteryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä loogista päätelaitteiden MS1-MS8 kokonaisuutta, jonka puitteissa päätelaitteet valvovat toisiaan. Ryhmän kokoonpanoa voidaan muutella tarvittaessa. Tietoliikennejärjestelmä voi käsittää yhden tai useampia tällaisia pää-telaiteryhmiä ja tietty päätelaite voi kuulua myös useampaan kuin yhteen ryh-15 mään. Kuviossa 2 esitetyssä esimerkissä päätelaitteiden tilan tarkastus suoritetaan tarkastuskierroksena, jonka aikana kunkin päätelaitteen tila tarkastetaan kerran. Kuviossa on ympyrän ulommalla kehällä esitetty pollauskyselyt 1, 3, 5, 7, 9, 11, 13 ja 15. Vastaavasti ympyrän sisemmällä kehällä on esitetty pollauskuittaukset 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14 ja 16 näihin kyselyihin. Normaalitilassa 20 päätelaitteiden MS1-MS8 tarkastuskierto etenee siten, että päätelaite MS1 tarkastaa ensin päätelaitteen MS2 tilan, mikä tapahtuu edullisesti ottamalla yh-·’ ' teyttä eli suorittamalla pollauskysely 1 päätelaitteeseen MS2. Päätelaitteen i ’ · MS2 puhelinnumero tai muu vastaava osoitetieto on edullisesti päätelaitteen v.: MS1 muistissa, minkä perusteella mainittu yhteydenotto 1 tehdään. Yhteyden- : 25 otto voidaan tehdä käytettävästä tietoliikennejärjestelmästä PLMN riippuen ;· ; esimerkiksi soittamalla puhelu päätelaitteesta MS1 päätelaitteeseen MS2 tai : lähettämällä sanoma päätelaitteesta MS1 päätelaitteeseen MS2. Tällainen sanoma voi olla esimerkiksi SMS (Short Message Service) -sanoma tai GPRS-sanoma tai muu vastaava tietoliikennejärjestelmästä riippuen. Saatu-30 aan kuittauksen 2 päätelaite MS1 päättelee, että päätelaite MS2 ja yhteys sii-hen ovat kunnossa eli päätelaitteen MS2 tila on normaali, jolloin jatkotoimia ei : tarvita. Kuittaus 2 voi olla päätelaitteen MS2 suorittama yhteydenotto, joka : puolestaan voi olla esimerkiksi puhelinsoitto päätelaitteesta MS2 päätelaittee seen MS1 tai sanoma päätelaitteesta MS2 päätelaitteeseen MS1. Kuittaus 2 35 voi olla myös jokin muu tieto siitä, että päätelaite MS2 ja yhteys siihen ovat kunnossa, kuten esimerkiksi matkaviestinjärjestelmän PLMN toimittama ilmoi- 112838 5 tus siitä, että kysely 1 on toimitettu perille matkaviestimeen MS2. Keksinnön perusajatuksen kannalta on olennaista ainoastaan se, että kyselyn 1 tehnyt päätelaite MS1 saa jonkin tiedon 2 siitä, että päätelaitteen MS2 tila on normaali.

5 Saatuaan pollauskyselyn 1 ja mahdollisesti lähetettyään kuittauksen 2 ja jos sen oma tila on hyväksytty, kuten normaali toimintatila on, tulee päätelaitteesta MS2 tarkastava päätelaite, jolloin se puolestaan tarkastaa seuraavan päätelaitteen tilan lähettämällä pollauskyselyn 3 päätelaitteelle MS3, jonka numero tai muu osoite on edullisesti talletettu päätelaitteen MS2 muistiin. Pää-10 telaitteiden tarkastuskierto jatkuu edelleen kuvion 2 mukaisesti siten, että viimeksi tarkastettu normaalissa tilassa oleva päätelaite suorittaa aina seuraavan päätelaitteen tilan tarkastuksen. Lopulta päätelaite MS8 suorittaa päätelaitteen MS1, jonka numero tai muu osoite on edullisesti talletettu päätelaitteen MS8 muistiin, tilan tarkastuksen ja tarkastusvuoro siirtyy jälleen päätelaitteelle 15 MS1, jolloin tarkastuskierros on tehty. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti aloitetaan tämän jälkeen aina uusi tarkastuskierros, jolloin päätelaitteiden MS1-MS8 tarkastus tapahtuu jatkuvasti säännöllisin väliajoin.

Jos edellä selostetut pollauskysely sekä kuittaus suoritetaan puhelinsoittoina, voidaan tämä soittajan numeron välittävissä puhelinjärjestelmissä 20 toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: tarkastava päätelaite soittaa aluksi tarkastettavan päätelaitteen numeroon (pollauskysely). Tarkastettava päätelaite ei edullisesti vastaa soittoon mutta rekisteröi soittajan numeron eli ns. A-tilaaja- ‘ ,. numeron. Tämän jälkeen tarkastettava päätelaite soittaa tarkastavan päätelait- .y. teen numeroon (kuittaus), jolloin tarkastava päätelaite jättää myös edullisesti .....: 25 vastaamatta puheluun mutta tunnistaa soittajan numeron ja siten tietää, että , i>; kyseessä oli kuittaus pollauskyselyyn. Kun puheluihin jätetään vastaamatta, ,,, voidaan myös välttää veloitus puheluista sellaisissa järjestelmissä, joissa las- * » kutus alkaa vasta puheluun vastattaessa. Tämä tapa soveltuu käytettäväksi erityisesti sellaisten päätelaitteiden yhteydessä, jotka on varattu yksinomaan : / 30 esimerkiksi palohälytysjärjestelmän tms. käyttöön ja joita ei tavallisesti käytetä muuhun puheluliikenteeseen. Tarkastus ja kuittaus voidaan toteuttaa myös si-y ten, että tarkastus tapahtuu puhelinsoittona ja kuittaus lyhytsanoman tai vas- taavan avulla. Alan ammattilaiselle on selvää, että tämä voidaan toteuttaa myös päinvastoin tai millä muulla mahdollisella kombinaatiolla tahansa.

: 35 Kuviosta 2 poiketen voidaan päätelaiteryhmän päätelaitteiden MS1- : MS8 tarkastukset suorittaa myös jossakin muussa järjestyksessä kuin on esi- 6 112638 tetty ja jonkin tai joidenkin päätelaitteiden tila voidaan tarkastuskierroksen aikana tarkastaa useammin kuin kerran. On myös mahdollista muuttaa tarkas-tusjärjestystä tarkastuskerrosten välissä tai kesken kierroksen toimittamalla päätelaitteille MS1-MS8 uudet tiedot siitä, mikä tai mitkä päätelaitteet niiden 5 tulee tarkastaa omalla tarkastusvuorollaan. Mainitut tiedot myös määrittävät päätelaiteryhmän kulloisenkin kokoonpanon, koska päätelaiteryhmän päätelaitteilla MS1-MS8 ei välttämättä ole mitään muuta yhteistä kuin se, että ne kuuluvat saman tarkastuskierroksen piiriin.

Keksinnön mukainen tietoliikennejärjestelmän päätelaite MS1-10 MS10 käsittää edullisesti tietoliikennevälineet, joilla se voi ottaa yhteyden tarkastettavaan päätelaitteeseen. Tällainen voi olla esimerkiksi radiolaitteista, jolla yhteys voidaan muodostaa. Lisäksi päätelaite käsittää edullisesti tunnistus-välineet, joilla tarkastava päätelaite voidaan tunnistaa. Tämä voi yksinkertaisesti toimia siten, että päätelaitteeseen on järjestetty muisti, johon on tallen-15 nettu tarkastavan päätelaitteen tilaajanumero. Vertaamalla yhteyspyynnössä esiintyvää numeroa muistissa olevaan numeroon voidaan tarkastava päätelaite tunnistaa. Päätelaite käsittää edelleen edullisesti kuittausvälineet, joilla voidaan kertoa tarkastavalle laitteelle, että tarkastettavan laitteen toiminta ja yhteydet siihen ovat kunnossa. Edullisesti päätelaitteisiin on niin ikään järjestetty 20 muistivälineet, joihin voidaan tallentaa yhteystietoja muista päätelaiteryhmään kuuluvista päätelaitteista ja/tai mahdollisen valvomon tai valvomojen tiedot. : Esitetyt päätelaitteen toiminnallisuudet toteutetaan edullisesti ohjelmistollisesti hyödyntäen päätelaitteen prosessorikapasiteettia.

: Kuviossa 3 on esitetty esimerkki tilanteesta, jossa yhden tarkastet- : 25 tavan päätelaitteen tila on epänormaali. Kuviossa 3 on kuvion 2 tapaan esitetty kahdeksan matkaviestintä MS1-MS8. Lisäksi on esitetty pollauskyselyt 31, 33, . 34, 36, 38, 40, 42 ja 44 sekä kuittaukset 32, 35, 37, 39, 41, 43 ja 45. Erona kuvion 2 tilanteeseen on siis se, että päätelaitteen MS2 tarkastaessa päätelaitteen MS3 tilaa pollauskyselyllä 33 päätelaite MS2 ei saa kuittausta kyselyyn, 30 jolloin päätelaitteen MS3 tila todetaan epänormaaliksi. Päätelaitteet MS1-MS8 on edullisesti sovitettu odottamaan kuittausta ennalta sovittujen sääntöjen mukaan. Sääntönä voi esimerkiksi olla se, että kuittauksen pitää tulla jossakin ennalta sovitussa ajassa. Jos näin ei tapahdu, tarkastettavan päätelaitteen tila todetaan epänormaaliksi. Vaihtoehtoisesti voi esiintyä tilanne, jossa matka-35 viestinjärjestelmä PLMN tai muu pollauskyselyä välittävä järjestelmä jollakin tavoin indikoi tarkastavalle päätelaitteelle MS2, että kyselyä ei voitu esimerkik- 112838 7 si toimittaa perille, jolloin voidaan välittömästi todeta tarkastettavan päätelaitteen MS3 tila epänormaaliksi. On myös mahdollista suorittaa tällainen kuit-taamaton pollauskysely 33 uudelleen yhden tai useamman kerran. Kun tarkastettavan päätelaitteen MS3 tila on lopullisesti todettu epänormaaliksi, suorite-5 taan edullisesti ennalta määrätty ilmoitus. Tällainen ilmoitus voidaan suorittaa paikallisesti tarkastavassa päätelaitteessa MS2. Edullisesti ilmoitus kuitenkin tehdään johonkin ennalta määrättyyn osoitteeseen kuten esimerkiksi puhelinnumeroon tai jos järjestelmä on kytketty Internetiin, esimerkiksi tiettyyn IP-osoitteeseen (Internet Protocol). Ilmoitus voi olla esimerkiksi sanomamuotoi-10 nen tai mikä tahansa muu soveltuva yhteydenotto. Edullisesti ilmoitus tehdään erityiseen valvomoon, joita kuviossa 1 on esitetty kaksi kappaletta. Tällainen valvomo voi liittyä esimerkiksi esitetyllä tavalla johonkin matkaviestinjärjestelmän PLMN päätelaitteeseen (valvomo 1) tai olla kytketty esimerkiksi puhelinverkon PSTN (valvomo 2) tai Internetin kautta käytettävään tietoliikennejärjes-15 telmään. Valvomossa on tyypillisesti jatkuva päivystys, jolloin tällaisen vikailmoituksen tullessa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Ilmoitus voidaan tehdä myös useampaan kuin yhteen osoitteeseen. Osoite, johon ilmoitus epänormaalista tilasta tehdään, on edullisesti talletettu päätelaitteen MS1-MS8 muistiin. On myös mahdollista, että päätelaite käsittää kaksi tai useampia vaih-20 toehtoisia osoitteita siltä varalta, että ilmoitusta ei saada jostain syystä toimitettua ensisijaiseen osoitteeseen.

Kun ilmoitus päätelaitteen MS3 epänormaalista tilasta on tehty, suorittaa päätelaite MS2 edullisesti seuraavan päätelaitteen MS4 tarkastuksen lähettämällä pollauskyselyn 34, jonka jälkeen tarkastuskierto etenee päätelait-25 teestä MS4 eteenpäin kuten kuviossa 2. Päätelaitteet MS1-MS8 käsittävät muistissaan edullisesti yhteystiedot ainakin yhdestä toisesta päätelaitteesta, joka niiden tulee tarkastaa tarkastusvuorollaan sekä ohjeet epänormaalin tilan johdosta tehtävän ilmoituksen suorittamisesta. Nämä tiedot on edullista tallentaa siten, että niitä voidaan muuttaa esimerkiksi lähettämällä valvomosta uudet 30 tiedot päätelaitteelle. Tämän lisäksi päätelaitteet MS1-MS8 voivat käsittää yhden tai useamman vaihtoehtoisen toisen päätelaitteen yhteystiedon siltä varalta, että ensisijaisen (ja mahdollisesti yhden tai useamman seuraavan) tarkastettavan päätelaitteen tila osoittautuu epänormaaliksi ja tarkastusvuoroa ei siis voida siirtää sille vaan sama päätelaite joutuu suorittamaan ainakin yhden 35 vaihtoehtoisen päätelaitteen tarkastuksen kuten edellä on kuvattu. On selvää, että jos halutaan varmistaa järjestelmän luotettavuus, järjestetään kuhunkin 112838 8 päätelaitteeseen MS1-MS8 kaikkien samassa päätelaiteryhmässä olevien päätelaitteiden yhteystiedot, jotka kyseinen päätelaite käy läpi järjestyksessä niin kauan kuin löytyy sellainen päätelaite, jolta saadaan kuittaus. Jos näin ei tapahdu, päätelaiteryhmässä on ainoastaan yksi toiminnassa oleva päätelaite 5 tai jolla ainoastaan on yhteydet kunnossa, joka antaa edullisesti vikatiedon valvomolle. Edullisesti keksinnön mukaisesti voidaan myös toteuttaa järjestely, jossa päätelaiteryhmän tulee toimittaa kuittaussignaali sitä valvovaan järjestelmään, kuten valvomoon, ennalta sovituin väliajoin. Tällä saavutetaan se etu, että jos kaikki päätelaitteet ja/tai niiden väliset yhteydet ovat vioittuneita, voi-10 daan varmistua siitä, että valvomossa havaitaan koko päätelaiteryhmän olevan vioittunut, kun kuittaussignaalia ei tulekaan.

Järjestelmän luotettavuuden parantamiseksi voidaan myös tehdä järjestely, jolloin yksittäisestä päätelaitteesta järjestetään monta yhteyttä seu-raavaan valvottavaan päätelaitteeseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi 15 siten, että ensisijainen yhteys toteutetaan matkaviestinverkon välityksellä. Jos tämä yhteys ei toimi, voidaan yrittää yhteyttä valvottavaan päätelaitteeseen toissijaisen tietoliikenneverkon, kuten esimerkiksi kiinteän puhelinverkon kautta. Jos kiinteällä yhteydellä saadaan yhteys, havaitaan, että matkaviestinverkon yhteyksissä on vikaa, mutta valvottava päätelaite on kunnossa. Tällaisella 20 järjestelyllä voidaan vioista ilmoittaa valvomolle tarkemmin, jos niin halutaan. . , Eräs vaihtoehto saman toteuttamiseksi on se, että järjestetään päätelaittee- '* seen sellainen radioyhteys, joka voi käyttää kaikkia kyseisellä alueella olevien '* operaattorien verkkoja. Tällöin, jos ensimmäinen matkaviestinverkko ei toimi, · .' voidaan yrittää käyttää jotakin toista samalla alueella toimivaa verkkoyhteyttä.

25 Tällainen varmistusjärjestely on erinomainen tapauksissa, joissa valvottavat ' · ’': päätelaitteet toimivat erityisen merkityksellisessä toimintaympäristössä.

Vaihtoehtoisesti tällainen vaihtoehtoisen tarkastettavan päätelaitteen yhteystieto voidaan vastaanottaa esimerkiksi verkkoelementiltä tai muulta ; v. taholta, jolle tehtiin ilmoitus tarkastettavan päätelaitteen epänormaalista tilasta, 30 vasteellisesti tehdylle ilmoitukselle. Esimerkiksi, jos ilmoitus tehdään valvomolle, voi valvomo lähettää ilmoituksen tehneelle päätelaitteelle ohjeet siitä, miten ' tarkastuskierrosta kulloinkin jatketaan.

: Kuviossa 4 on havainnollistettu tapausta, jossa on kolme päätelaite- \ ryhmää G1, G2 ja G3, joissa on kussakin kahdeksan päätelaitetta, joita on 35 merkitty mustilla palloilla. Tietoliikennejärjestelmä voi käsittää kuvion esittämällä tavalla useita päätelaiteryhmiä. Tietyn päätelaiteryhmän G1, G2, G3 tarkas- 112638 9 tuskiertoaikaa voidaan tarvittaessa lyhentää poistamalla siitä yksi tai useampia päätelaitteita, jotka voidaan siirtää esimerkiksi johonkin toiseen päätelaiteryh-mään tai muodostaa kokonaan uusi päätelaiteryhmä, jos jo olemassa oleviin ryhmiin ei voida sijoittaa lisää päätelaitteita. Kaksi tai useampi erillinen pääte-5 laiteryhmä G1, G2, G3 voi myös käyttää yhtä tai useampaa yhteistä valvomoa tarkastuksissa ilmenevistä päätelaitteiden epänormaaleista tiloista ilmoittamiseen. Päätelaiteryhmän kokoonpano määräytyy siis tarkastuskierroksen tar-kastusjärjestyksen mukaan ja siten ryhmän kokoonpanoa voidaan muuttaa muuttamalla päätelaitteissa edullisesti olevia toisten päätelaitteiden yhteystie-10 toja, jotka määräävät tarkastuskierroksen tarkastusjärjestyksen. Kuviossa 4 on lisäksi havainnollistettu katkoviivoin tarkastuskierroksen etenemistä, jolloin kussakin päätelaiteryhmässä G1, G2, G3 ryhmäkohtainen tarkastuskierros etenee kierroksenomaisesti. Tämän lisäksi päätelaiteryhmät G1, G2 ja G3 voivat kunkin ryhmän sisäisen tarkastuksen lisäksi valvoa toisiaan kuten kuviossa 15 on havainnollistettu päätelaiteryhmien välisillä katkoviivoilla. Tällaisella monitasoisella valvonnalla voidaan entisestään lisätä valvonnan luotettavuutta.

Keksinnön mukainen ratkaisu voidaan toteuttaa myös niin, että yksittäinen päätelaite kuuluu kahteen tai useampaan päätelaiteryhmään samanaikaisesti, joissa kussakin ryhmässä toteutetaan erillistä valvontaa. Esimerkiksi 20 kuviossa 5A on esitetty järjestely, jossa päätelaite MS5 kuuluu kahteen päätelaiteryhmään MS1-MS2-MS3-MS4-MS5 ja MS5-MS6-MS7-MS8-MS9, joissa ; ‘ ryhmissä suoritetaan omaa valvontaa.

” Kuviossa 5B on esitetty järjestely, jossa päätelaitteet MS1 ja MS5 v : kuuluvat kahteen päätelaiteryhmään MS1-MS2-MS3-MS4-MS5 ja MS1-MS5- 25 MS6-MS7-MS8, joissa ryhmissä suoritetaan omaa valvontaa. Kuviossa 5C on ’:' : esitetty järjestely, jossa kuviossa 5B esitettyihin päätelaiteryhmiin kuuluvan päätelaitteeseen MS5 on lisätty vielä yksi päätelaiteryhmä MS5-MS9-MS10. Näissä kaikissa päätelaiteryhmissä suoritetaan omaa valvontaa.

Alan ammattilaiselle on selvää, että kuvioissa 5A-5C on esitetty ·’, 30 esimerkinomaisesti eri vaihtoehtoja, joita keksinnön mukaisella ratkaisulla voi daan toteuttaa. Mahdollisia kombinaatioita on useita erilaisia eikä niitä ole si-: dottu tässä esitettyihin.

Tapauksissa, joissa jokin tarkastettava päätelaite kuuluu kahteen tai useampaan päätelaiteryhmään, tarkastettava päätelaite tunnistaa tarkastavan 35 päätelaitteen A-tilaajatunnisteen ja/tai jonkin muun tarkastavan päätelaitteen yksilöivän tunnisteen avulla. Mainitun tunnisteen perusteella päätelaite tietää, 112838 10 minkä päätelaiteryhmän tarkastuskyselystä on kysymys, ja osaa päätellä kyseisen tunnisteen perusteella myös sen, mille päätelaitteelle se lähettää seu-raavan kyselyn.

Edellä on esitetty valvontaa lähinnä matkaviestinjärjestelmässä. Ku-5 ten jo aiemminkin todettiin, on selvää, että vastaavaa ratkaisua voidaan soveltaa myös muissa laitteissa, jotka voidaan kytkeä toisiinsa jonkin muun kuin matkaviestinverkon välityksellä. Tällaisia ovat esimerkiksi päätelaitteet, jotka on kytketty toisiinsa Internet-verkon välityksellä. Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan soveltaa niin ikään tapauksessa, jossa päätelaitteille on järjestetty 10 oma tietoliikenneverkko, jonka piirissä ne toimivat ja jotka päätelaitteet pystyvät kommunikoimaan toistensa kanssa.

On selvää, että vaikka edellä on esitetty lähinnä päätelaitteiden tilan valvontaa, pystytään esitetyllä ratkaisulla samalla tarkastamaan myös päätelaitteiden välisten tietoliikenneyhteyksien toimintaa ja raportoimaan siitä.

15 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

i i i i * * ► »

Claims (22)

112838

1. Menetelmä päätelaitteiden ja niiden välisten yhteyksien valvontaan tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden ainakin kaksi päätelaitetta käsittävän päätelaiteryhmän, tunnettu siitä, että menetelmässä 5 tarkastetaan ennalta sovitussa järjestyksessä päätelaiteryhmän päätelaitteiden tilaa päätelaiteryhmän jostakin toisesta päätelaitteesta käsin siten, että viimeksi tarkastettu hyväksytyssä tilassa oleva päätelaite suorittaa ainakin yhden seuraavan päätelaitteen tilan tarkastuksen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että kuitataan tarkastus ainakin yhdeltä tarkastettavalta päätelaitteelta ainakin yhdelle tarkastavalle päätelaitteelle tarkastettavan päätelaitteen ollessa hyväksytyssä tilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan yhteydenotot tarkastavan ja tarkastettavan päätelaitteen 15 välillä puhelinsoittojen avulla.

4. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan yhteydenotot tarkastavan ja tarkastettavan päätelaitteen välillä sanomaliikenteen avulla.

5. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että suoritetaan yhteydenotot tarkastavan ja tarkastettavan päätelaitteen välillä puhelinsoiton ja sanomaliikenteen kombinaation avulla.

: 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tun- • *· n e 11 u siitä, että käytetään tarkastavan ja tarkastettavan päätelaitteen tunnis- : : tuksessa hyväksi A-tilaajanumeroa ja/tai muuta päätelaitteen tunnistetta. •: : 25

7. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu ·;·· siitä, että annetaan tarkastavalta päätelaitteelta ennalta määrätty ilmoitus ai- .···. nakin yhdelle ennalta sovitulle taholle tarkastavan päätelaitteen havaitessa kuittauksen puuttumisen tarkastettavalta päätelaitteelta ennalta sovittujen .. sääntöjen puitteissa. : 30

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan samalta tarkastavalta päätelaitteelta vaihtoehtoinen toisen tarkastettavan päätelaitteen tarkastus kuittauksen puuttuessa ennalta sovittujen sääntöjen puitteissa ensimmäiseltä tarkastettavalta päätelaitteelta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 35 että valitaan vaihtoehtoinen toinen tarkastettava päätelaite tarkastavan pääte- ; laitteen tiedossa olevalta listalta. 112838

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmoitetaan vaihtoehtoinen toinen tarkastettava päätelaite tarkastavalle päätelaitteelle vasteena tarkastavan päätelaitteen antamaan ilmoitukseen kuittauksen puuttumisesta tarkastettavalta ensimmäiseltä päätelaitteelta ennalta 5 sovittujen sääntöjen puitteissa.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hajautetaan tarkastettavat päätelaitteet ainakin kahteen erilliseen ainakin kaksi päätelaitetta käsittävään päätelaiteryhmään.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siilo tä, että hajautetaan tarkastettavat päätelaitteet ainakin kahteen ainakin kaksi päätelaitetta käsittävään päätelaiteryhmään, joissa päätelaiteryhmissä on ainakin yksi yhteinen päätelaite.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestetään ainakin yhteen päätelaiteryhmään tarkastavaan päätelait- 15 teeseen ainakin kaksi erillistä tietoliikenneyhteyttä tarkastettavaan päätelaitteeseen.

14. Järjestely tietoliikennejärjestelmän päätelaitteiden ja niiden välisten yhteyksien valvontaan, joka käsittää ainakin yhden ainakin kahdesta päätelaitteesta (MS1-MS10) koostuvan päätelaiteryhmän, tunnettu siitä, 20 että järjestelyssä päätelaiteryhmän päätelaitteet on järjestetty tarkastamaan toistensa tilaa ennalta sovitussa järjestyksessä siten, että viimeksi tarkastettu .: hyväksytyssä tilassa oleva päätelaite suorittaa ainakin yhden seuraavan pää telaitteen tilan tarkastuksen.

- : 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 25 että ainakin yksi tarkastettava päätelaite (MS1-MS10) on järjestetty kuittaa-: maan tarkastus ainakin yhdelle tarkastavalle päätelaitteelle tarkastettavan päätelaitteen ollessa hyväksytyssä tilassa. < 1

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että päätelaitteet (MS1-MS10) on järjestetty ainakin kahteen erilliseen ainakin : ' 30 kaksi päätelaitetta käsittävään päätelaiteryhmään.

·. : 17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, : että päätelaitteet (MS1-MS10) on järjestetty ainakin kahteen ainakin kaksi : päätelaitetta käsittävään päätelaiteryhmään, joissa päätelaiteryhmissä on ai nakin yksi yhteinen päätelaite.

18. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ainakin yhteen päätelaiteryhmään kuuluvaan tarkastavaan päätelaittee- 112838 seen on järjestetty ainakin yksi toinen vaihtoehtoinen tietoliikenneyhteys tarkastettavaan päätelaitteeseen.

19. Tietoliikennejärjestelmän päätelaite, joka kuuluu valvottavaan päätelaiteryhmään, tunnettu siitä, että päätelaite (MS1-MS10) käsittää: 5. tietoliikennevälineet yhteyden ottamiseksi tarkastettavaan pääte laitteeseen, - tunnistusvälineet tarkastavan päätelaitteen tunnistamiseksi, ja - kuittausvälineet kuittauksen antamiseksi tarkastavalle päätelaitteelle.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite (MS1-MS10) käsittää muistivälineet päätelaiteryhmään kuuluvien päätelaitteiden yhteystietojen tallentamiseksi.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite (MS1-MS10) käsittää muistivälineet päätelaiteryhmälle sovitun 15 valvomon yhteystietojen tallentamiseksi.

22. Patenttivaatimuksen 19 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite (MS1-MS10) käsittää ilmoitusvälineet kuittauksen puuttumisen ilmoittamiseksi valvomolle. 1 ( 4. i 112858