FI111801B

FI111801B - Harjoittelussa käyttäjän mukana kulkeva hänen kehostaan ainakin yhden signaalin non-invasiivisesti mittaava mittalaite ja menetelmä sen ohjaamiseksi

Info

Publication number: FI111801B
Application number: FI972174A
Authority: FI
Inventors: Pekka Rytky; Erkki Loponen; Pertti Puolakanaho
Original assignee: Polar Electro Oy
Priority date: 1997-05-21
Filing date: 1997-05-21
Publication date: 2003-09-30
Also published as: DE69830082D1; WO1998055023A1; FI972174A; DE69830082T2; EP1124483B1; US6418394B1; FI972174A0; EP1124483A1

Description

111801

Harjoittelussa käyttäjän mukana kulkeva hänen kehostaan ainakin yhden signaalin non-invasiivisesti mittaava mittalaite ja menetelmä sen ohjaamiseksi 5 Tekniikan ala

Harjoittelussa käyttäjän mukana kulkeva hänen kehostaan ainakin yhden signaalin non-invasiivisesti mittaava mittalaite, joka käsittää - ohjausosan ohjata ja valvoa mittalaitteen toi- 10 mintaa, - ohjausosaan yhteydessä olevan mittausosan mitata kehosta ainakin yksi signaali, - ohjausosaan yhteydessä olevan käyttöliittymän, käsittäen, 15 - valintavälineet valintojen suorittamiseksi, ja erilaisia toimintatiloja, jotka toimintatilat käsittävät ainakin kellotilan, asetustilan, ja ainakin yhden kehosta signaalin mittaavan toimintatilan, jotka toimintatilat käsittävät erilaisia alitoimintatiloja, joissa alitoimin- 20 tätilöissä näytetään harjoitteluun liittyviä parametreja, . ja esitysvälineet esittää käyttäjälle tietoa, ja ohjaus- » I*" osa on sovitettu nimeämään toimintatilat ja alitoiminta- • ’ tilat ja esittämään nimet esitysvälineillä.

• · · * · • · .·, ; Tekniikan taso • * · 25 Viime vuosina on kehitetty erilaisia käyttäjän mukana kuljetettavia henkilökohtaisia mittalaitteita, • · · joilla voidaan mitata kehosta jotakin käyttäjää kiinnos-, tavaa signaalia. Laitteita on kehitetty erilaisille koh- t * · • ·* deryhmille: terveydestään kiinnostuneille henkilöille, 30 kuntoilijoille, kilpaurheilijoille ja huippu-urheilijoil-: le.

,·**, Esimerkkeinä mitattavista signaaleista voidaan mainita sydämen syke ja valtimoiden verenpaine. Nämä mit- 2 111801 taukset voidaan tehdä non-invasiivisesti, eli mittausanturit sijaitsevat henkilön kehon pinnassa. Mittareiden käyttö on siten turvallista ja kaikille henkilöille sopivaa .

5 Esimerkiksi sydämen sykkeen mittaukseen kehitet tyä mittalaitetta eli sykemittaria käytetään fyysisen ja henkisen kunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen tehokkaalla ja turvallisella tavalla. Sykemittarin avulla käyttäjä voi seurata syketasoaan esimerkiksi liikunta-10 harjoituksen aikana ja välttää liiallisen rasituksen. Sykemittaria voidaan käyttää myös hyväksi laihdutuksessa, koska tieteellisesti on osoitettu, että tietyn suuruisella sykkeellä (Noin 55 - 65 % henkilön sydämen maksimisykkeestä. Maksimisyke lasketaan esimerkiksi si-15 ten, että henkilön ikä vähennetään 220:stä, tai maksimisyke voidaan myös mitata.) harjoittelu auttaa kehoa polttamaan varastoitunutta rasvaa tehokkaimmin.

US-patentissa 4 625 733 Säynäjäkangas kuvaa langattoman ja jatkuvan sykkeenmittauskonseptin, jossa käyt-20 täjän rinnan päälle kiinnitettävä lähetin mittaa EKG- tarkasti käyttäjän sydämen sykkeen ja siirtää telemet-·· risesti syketiedon käyttäen siirrossa magneettikeloja käyttäjän ranteeseen kiinnitettyyn sykevastaanottimeen.

( Ranteeseen kiinnitetty yksikkö käsittää vastaan- , . 25 ottimen lisäksi ohjausosan ja käyttöliittymän. Ohjausosa

* ' I

,; * ohjaa ja valvoo mittalaitteen toimintaa. Ohjausosassa myös suoritetaan tarvittava syketiedon käsittely. Oh- ’ ‘ * jausosa on tyypillisesti mikroprosessori, joka käsittää lisäksi ROM-muistin, johon on talletettu mittalaitteen ’ : 30 ohjelmisto. Lisäksi ohjausosa voi käsittää erillistä muistia, johon voidaan tallettaa laitteen käytön aikana syntynyttä mittaustietoa sen jälkikäsittelyä varten. Tieto voidaan jälkikäsittelyä varten siirtää erilliseen henkilökohtaiseen tietokoneeseen.

/·,, 35 Sykemittarin käyttöliittymä käsittää valintavä- * t 3 111801 lineet valintojen suorittamiseksi ja esitysvälineet tiedon esittämiseksi. Tyypillisesti valintavälineet ovat painettavia näppäimiä. Näppäinten lukumäärä voi vaihdella, tyypillisesti niitä on kolme erillistä näppäintä.

5 Lisäksi voi käytössä olla ns. langaton näppäin. Tällöin tietyllä erikoistoiminnalla, esimerkiksi viemällä lähetin ja vastaanotin toistensa lähelle käyttäjä valitsee haluamansa toiminnon, esimerkiksi mittauksen aloituksen. Lähelle vienti havaitaan magneettisissa keloissa niiden 10 läheisyyden johdosta aiheutuneiden magneettikentän muutosten vuoksi. Esitysvälineet ovat tyypillisesti tavallinen nestekidenäyttö.

Käyttäjä operoi sykemittaria näppäimiä painamalla. Sykemittari antaa palautetta näytöllään, tekstinä, 15 numeroina ja erilaisina symboleina.

Käyttöliittymän perusrakenne sisältää miltei kaikissa tunnetuissa sykemittareissa erilaisia toimintatiloja. Yleensä sykemittarissa on ainakin kellotila ja syk-keenmittaustila. Kellotilassa sykemittari toimii kuten 20 normaali rannekello. Toimintatilalla voi olla myös ali-toimintatiloja, jotka jotenkin liittyvät toimintatilaan. Alitoimintatiloissa näytetään käyttäjälle erilaisia har- I l » » joitteluun liittyviä parametreja. Kellonaika on paramet- . ri, joka kertoo harjoittelun reaaliajan. Lisäksi voidaan 25 näyttää päivämäärä. Myös herätyskellotyyppinen alitoimin- » • tatila on yleinen.

" Sykkeenmittaustilassa näytetään erilaisia harjoi- • tuksesta mitattuja asioita, esimerkkeinä alitoimin-tatiloista voidaan mainita: harjoitukseen kulunut aika ja : : 30 syke, harjoituksen reaaliaika ja syke, tehokas harjoi- ; tusaika ja syke, käyttäjän harjoituksessa kuluttama ener gia ja syke. Sykkeenmittaustilassa harjoittelijaa voidaan myös ohjata äänimerkkien ja näytöllä esitettävien sym-‘ bolien avulla. Ohjauksen tavoitteena voi olla harjoi- ·,. 35 tuksen pitäminen tehokkaissa ja turvallisissa rajoissa 4 111801 (tyypillisesti alueella 55 - 85 % henkilön sydämen maksimisykkeestä) . Tällöin tyypillisesti käyttäjä itse asettaa alarajan ja ylärajan sykkeelleen. Rajat muodostetaan lääketieteellisissä tutkimuksissa saadun tiedon 5 pohjalta. Harjoituksen aikana mittalaite sitten hälyttää, mikäli syke nousee korkeammaksi kuin yläraja tai laskee alemmaksi kuin alaraja.

Toimintatilat käsittävät usein myös asetustilan. Asetustilassa käyttäjä voi asettaa liikuntasuoritusta oh-10 jaavia ja helpottavia toimintoja, esimerkiksi edellä mainitut alarajan ja ylärajan sykkeelle.

Toimintatilat voivat myös käsittää tiedostotilan. Tämä edellyttää, että edellä kuvattuun tapaan laitteessa on muistia, johon voidaan tallettaa harjoituksen aikana 15 tietoa. Tallennettua tietoa voidaan tiedostotilassa jälkeenpäin tarkastella ja analysoida.

Kuvatunlainen ranteeseen kiinnitettävä laite on kooltaan pieni, ja siitä syystä myös näppäimien ja näytön koko ovat rajoitetut. Näytöllä kerrottavat asiat täytyy 20 kuitenkin esittää tarpeeksi suurilla kirjaimilla, nume roilla tai symboleilla, jotta laitteen pääkäyttäjäryhmät pystyvät sitä vaivattomasti havainnoimaan. Esimerkiksi juostessa käyttäjän on usein jo pelkästään liikennetur- , vallisuussyistä kyettävä nopeasti hahmottamaan näytön > - · [ 25 tarjoama informaatio. Jos käyttäjä joutuu keskeyttämään r ♦ > liikuntasuorituksen laitetta käyttääkseen, niin harjoi- : ·· tuksen teho laskee, koska paikallaan ollessa sydämen syke : > alkaa laskea. Näytöllä ei siis saisi näyttää liikaa a- sioita samalla kertaa.

: ; 30 Toinen ongelma liittyy näppäimiin. Näppäimien \ koon on oltava riittävän suuri, jotta esimerkiksi hiih täjä voi hiihtokäsineet kädessään vielä operoida laitet-‘ ta. Näppäimiä ei myöskään saisi olla liian monta, koska käyttäjän voi muuten olla vaikea oppia niiden toiminta.

35 Käyttöliittymässä käytetään symboliikkaa ja moni- > s » » > 5 111801 mutkaista toimintalogiikkaa, jonka oppiminen vaatii käyttäjältä suurta motivaatiota ja käyttöohjeeseen tutustumista .

Laitetta käyttäessään käyttäjä tyypillisesti suo-5 rittaa jopa tunteja kestävää liikuntasuoritusta, eikä hänellä välttämättä ole käyttöohjetta mukana. Ongelmatilanteessa käyttäjä voi turhautua, pahimmassa tapauksessa talletetut mittaustulokset voidaan jopa menettää käyttäjän virheellisen laitteen operoinnin johdosta.

10 Vaikka laite sinänsä, objektiivisesti tarkastel len, vaikuttaakin helppokäyttöiseltä, niin edellä esitetyistä syistä johtuen laitteen käytön oppiminen ja käyttäjän mieleen laitteen käytön sisäisen mallin muodostuminen on ollut hidasta ja vaikeaa.

15 Keksinnön tunnusmerkit:

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteuttaa kuvatunkaltainen mittalaite, jonka käytön oppiminen on helpompaa kuin nykyisten mittalaitteiden. Etenkin mittalaitteen käyttöliittymä on keksinnön kohteena.

20 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä mittalaitteella, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että mittalaite käsittää opastustoimintatilan, . jonka ollessa päällekytketty ohjausosa on sovitettu esi- » * ’ tysvälineillä automaattisesti askeltaen osoittamaan vuo- 25 rollaan kutakin kyseisessä toimintatilassa tai alitoi-; mintatilassa mahdollista valintavälinettä ja nimeämään 1 t ' kyseisen valintavälineen valitsemisella suoritettava toi minto .

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä harjoit-. 30 telussa käyttäjän mukana kulkevan hänen kehostaan ainakin yhden signaalin non-invasiivisesti mittaavan mittalaitteen ohjaamiseksi, joka mittalaite käsittää - ohjausosan ohjata ja valvoa mittalaitteen toi- j‘. mintaa, 6 111801 - ohjausosaan yhteydessä olevan mittausosan mitata kehosta ainakin yksi signaali, - ohjausosaan yhteydessä olevan käyttöliittymän, käsittäen valintavälineet valintojen suorittamiseksi, 5 - erilaisia toimintatiloja, jotka toimintatilat käsittävät ainakin kellotilan, asetustilan, ja ainakin yhden kehosta signaalin mittaavan toimintatilan, jotka toimintatilat käsittävät erilaisia alitoimintatiloja, joissa alitoimintatiloissa näytetään harjoitteluun 10 liittyviä parametreja, - esitysvälineet esittää käyttäjälle tietoa, ja nimetään toimintatilat ja alitoimintatilat ja esitetään ne esitysvälineillä käyttäjälle.

Menetelmälle on keksinnön mukaisesti tunnusomais-15 ta, että mittalaite käsittää opastustoimintatilan, jonka ollessa päällekytketty esitysvälineillä automaattisesti askeltaen osoitetaan vuorollaan kutakin kyseisessä toimintatilassa tai alitoimintatilassa mahdollista valin-tavälinettä ja nimetään kyseisen valintavälineen valit-20 semisella suoritettava toiminto.

Keksinnön mukaisella mittalaitteella ja menetel-;· mällä saavutetaan suuria etuja. Käyttäjä oppii helpommin ja nopeammin laitteen käytön. Oppiminen tapahtuu kokeile-maila, jolloin erillisen käyttöohjeen tarpeellisuus vähe-. 25 nee. Lisäksi käyttäjä saa ongelmatilanteessa automaat- * r · , ‘ tisesti neuvontaa. Opittuaan laitteen toiminnan käyttäjä • '* voi kytkeä opastustoimintatilan pois päältä.

Kuvioiden selitys ; . ·. Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin vii- ·, 30 täten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa

kuviossa IA esitetään, miten käyttäjä tyypilli-'· ' sesti kuljettaa mittalaitetta mukanaan, ja kuviossa IB

: , esitetään tarkemmin mittalaitteen rakennetta lohkokaavi- 7 111801 ona, kuvio 2 esittää mittalaitteen tyypillistä käyttöliittymää, kuvio 3 esittää toimintatiloja ja liikkumista 5 niiden välillä, kuvio 4A esittää sykkeenmittausta yksinkertaisimmillaan, kuvio 4B esittää edistyneemmän käyttäjän sykkeenmittausta, 10 kuvio 5 esittää, miten opastustoimintatilan toi mintaa säädellään, kuviot 6A, 6B ja 6C esittävät alitoimintatilojen nimeämistä, kuviot 7A-7F kuvaavat opastusta.

15 Edullisten toimintamuotojen kuvaus

Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi kaikentyyppisissä käyttäjän mukana kulkevissa hänen kehostaan ainakin yhden signaalin non-invasiivisesti mit-taavissa mittalaitteissa, kuten sykemittareissa, ja myös 20 sykemittarin edelleen kehitetyissä versioissa, joissa mi-tataan sykkeen lisäksi tai asemasta esimerkiksi käyttäjän • ‘ energiankulutusta, verenpainetta, tms. Periaatteessa ku- 1 » · vattu opastustoiminto voidaan toteuttaa missä tahansa sa- f · * · mantyyppisen käyttöliittymän sisältävässä elektronisessa 25 laitteessa.

; '· Kuvioissa IA ja IB havainnollistetaan esillä : olevan keksinnön erästä edullista toteutusmuotoa, syke- mittaria. Sykemittari 102 käsittää tyypillisesti mitta-: usosan 104 ja mittausosaa kontrolloivan ohjausosan 112A.

30 Ohjausosa 112A ohjaa myös käyttöliittymää 120, joka käsittää valintavälineet 114 ja esitysvälineet 116. Oh-' .jausosa 112A on tyypillisesti mikroprosessori, joka kä-sittää ROM-muistin 112B, johon laitetta ohjaava ohjelmisto talletetaan. Lisäksi laitteessa voi olla lisä- 8 111801 muistia 112C, johon voidaan tallentaa mittauksen aikana syntyvää tietoa, esimerkiksi sykkeestä. Ohjausosa voidaan periaatteessa toteuttaa myös ASIC-piirillä tai muulla HW-osista rakennetulla kytkennällä. Keksinnön mukaiset muu-5 tokset mittalaitteeseen ovat siten edullisimmin muutoksia laitteen ohjelmistoon.

Mittausosa 104 voi olla yksiosainen, esimerkiksi siten, että sykemittaria pidetään ranteessa ja syke mitataan ranteesta. Nykytekniikalla parempi mittaustulos saa-10 daan kuitenkin käyttämällä kuvatunlaista ratkaisua, jossa mittausosa 104 jakautuu kahteen osaan: langattomasii toimivaan rinnan ympärille kiinnitettävään sydämen sykkeen mittaavaan lähettimeen 100 ja ranteessa pidettävään syke-vastaanottimeen 110.

15 Kuviossa 2 kuvataan tyypillinen sykemittarin käyttöliittymä. Rannekkeeseen 200 on kiinnitetty ranne-kellomainen sykemittari 102. Esitysvälineinä käytetään nestekidenäyttöä 116. Kuviossa nestekidenäytöllä 116 näytetään kellotilassa kellonaika 10:00.56 ja kuukauden 20 päivä 10. Lisäksi näytöllä näkyy sydäntä esittävä sym boli, joka ilmaisee, onko sykkeenmittaus päällä. Valin-;* tavälineet ovat kuviossa näkyvät kolme painonäppäintä 114A, 114B ja 114C. Näppäin 114A (MODE) on tarkoitettu .......* liikkumiseen eri tilojen ja näyttöjen välillä. Näppäin ,: 25 114B (SET, START/STOP) on tarkoitettu valintojen te- .! ’ kemiseen sekä toimintojen käynnistämiseen ja pysäyt tämiseen. Näppäin 114C (LIGHT, SIGNAL) on tarkoitettu säätämiseen asetuksissa sekä mittaustoiminnon aikana näytön 116 taustavalon ja äänisignaalin käyttöön.

’ 30 Lisäksi voi olla käytössä magneettiseen induk- tioon perustuva langaton näppäin (Wireless Button) , joka aktivoidaan viemällä sykemittarin 102 sisältämä syke-vastaanotin 110 ja rinnan ympärille kiinnitettävä lähetin 110 toistensa lähelle. Toimintaperiaate kuvataan tar-; ! . 35 kemmin US-patentissa 5 486 818. Langattoman näppäimen 9 111801 toiminta voi olla esimerkiksi sellainen, että mittausti-lassa voidaan saada jokin lisänäyttö näkyviin ja sytyttää näytön 116 valaiseva taustavalo.

Mittalaitteessa voi olla mahdollisuus, että käyt-5 täjä voi esimerkiksi asetustilassa ohjelmoida jollekin valintavälineelle pikavalintatoiminnon. Tällöin käyttäjä voi nopeasti suorittamalla pikavalinnan päästä usein käyttämäänsä toimintoon, esimerkiksi johonkin alitoimin-tatilaan.

10 Toinen käyttöä helpottava ominaisuus on kotiva- lintatoiminto. Tällöin käyttäjä voi nopeasti suorittamalla kotivalintatoiminnon päästä laitteen perustilaan, esimerkiksi kellotilaan. Sekä pikavalinnan että kotiva-linnan toteuttamiseen on useita eri mahdollisuuksia. Eräs 15 mahdollisuus on se, että painetaan useita valinta-välineitä, esimerkiksi kahta eri näppäintä yhtä aikaa, jolloin valinta suoritetaan. Toinen mahdollisuus on se, että painetaan näppäintä pitkään, esimerkiksi kaksi sekuntia, jolloin valinta suoritetaan.

20 Käyttöliittymään kuuluu vielä äänisignaali, joka ilmoittaa esimerkiksi hälytyksen, asetetun sykerajan yli-*i* tyksen tai alituksen, tai muuta käyttäjää kiinnostavaa informaatiota. Äänisignaalin tuottamiseksi sykemittarissa 102 on ääniosa 122.

o : 25 Sykemittari 102 käsittää usein rajapinnan 118 » - · ’ sykemittarin 102 ja ulkopuolisen maailman välillä. Raja pinnan 118 kautta voidaan sykemittariin talletettua ’ tietoa siirtää jatkokäsittelyyn esimerkiksi henkilökoh taiseen tietokoneeseen. Rajapinnan 118 kautta voidaan ,· 30 myös suorittaa sykemittarin ohjelmiston päivityksiä. Tämä : vaatii erityismekanismeja, esimerkiksi ROM-muisti 112B, johon ohjelmisto on talletettu, on vaihdettava tyypiltään ! sellaiseksi, että siihen voidaan myös kirjoittaa.

Kuviossa 3A on kuvattu eräs tapa toteuttaa ryh-: . 35 mittely toimintatiloille: ne muodostavat pääympyräsek- 10 111801 venssin. Sykemittarin 102 käyttäjä näkee kuhunkin toimintatilaan liittyvät asiat näytöllä 116 esitettynä. Tyypillisesti sykemittarissa 102 on ainakin kaksi ensimmäistä seuraavaksi selostettavista toimintatiloista: 5 kellotila 300, sykkeenmittaustila 302, tiedostotila 304 ja asetustila 306. Kuten kuviossa 3 on myös esitetty, niin toimintatilasta toiseen pääsee painamalla näppäintä 114A (MODE). Käyttäjän nähdessä näytössä 116 kellotilan 300 hän voi painaa MODE-näppäintä 114A kerran päästäkseen 10 sykkeenmittaustilaan 302. MODE-näppäintä 114A painamalla siis edetään pääympyräsekvenssissä yhteen suuntaan. Pää-ympyräsekvenssin viimeisestä asetustoimintatilasta 306 päästään jälleen takaisin alkuun kellotilaan 300 painamalla MODE-näppäintä 114A.

15 Kuviossa 4A kuvataan, miten käyttäjä käyttäessään sykemittaria 102 tyypillisesti liikkuu eri toimintatiloista toiseen. Aluksi käyttäjä on kellotilassa 300. Käyttäjä haluaa aloittaa harjoituksen, esimerkiksi juoksulenkin, joten hän painaa kerran MODE-näppäintä 114A 20 päästäkseen sykkeenmittaustilaan 302. Sykkeenmittausti laan 302 päästyään käyttäjä painaa START/STOP-näppäintä . 114B, jolloin mennään sykkeenmittaustilan 302 aliympy- *1 *' räsekvenssin ensimmäiseen alitoimintatilaan 400, jossa * ” näytetään harjoitukseen kulunut aika ja käyttäjän syke.

25 Aikansa juostuaan käyttäjä haluaa lopettaa harjoituksen, ,·· joten hän painaa uudestaan START/STOP-näppäintä 114B.

; ’·· Tällöin mennään sykkeenmittaustilan 302 aliympyräsek-

venssissä alitoimintatilaan 402, jossa näytetään harjoitukseen siihen asti kulunut aika ja käyttäjän syke. Käyt-30 täjä voi painamalla uudestaan START/STOP-näppäintä 114B

·’_ jatkaa harjoitusta, tai MODE-näppäimellä 114A siirtyä !’ pääympyräsekvenssin seuraavan toimintatilaan eli tiedos- totilaan 304.

Kuviossa 4B esitetyllä tavalla kokeneempi käyt-35 täjä voi käyttää laitetta monipuolisemmin kuin on kuvattu 11 111801 edellä kuviossa 4A aloittelevan käyttäjän perustoiminnoiksi. Käyttäjä voi siten edetä sykkeenmittaustilan 302 aliympyräsekvenssiä eteenpäin mittauksen ollessa käynnissä painamalla MODE-näppäintä 114A. Alitoimintatilassa 5 404 näytetään harjoituksen reaaliaika ja syke. Alitoi mintatilassa 406 näytetään tehokas harjoitusaika ja syke. Mittauksen aikana langattomalla näppäimellä päästään ali-toimintatilaan 408, jossa näytetään asetetut sykerajat, ja mahdollisesti sytytetään näytön 116 taustavalo.

10 Keksinnön mukaisesti toimintatilat ja alitoimin- tatilat on nimetty, ja kunkin tilan nimi esitetään esi-tysvälineillä, jotta käyttäjä tietää missä tilassa mittari on. Kuvion 4B esimerkissä alitoimintatilassa 400 käyttäjälle näytetään kuvion 6A mukaista informaatiota 15 esitysvälineillä 116. Ylimpänä näytöllä 116 kerrotaan, mikä on alitoimintatilan nimi STOPW (ajanotto), 45:00.00 on harjoitukseen siihen asti kulunut kokonaisaika, 143 on hetkellinen pulssi, ja sydämenmuotoinen symboli kertoo, että sykkeenmittaus on päällä.

20 Seuraavan alitoimintatilan 404 näyttö on kuvattu kuviossa 6B. Ylimpänä näytöllä 116 kerrotaan jälleen, ·;“· mikä on alitoimintatilan nimi TIME (aika), 10:05.40 on harjoituksen reaaliaika eli senhetkinen kellonaika, 144 on hetkellinen pulssi, ja sydämenmuotoinen symboli ker-. . 25 too, että sykkeenmittaus on päällä.

· Viimeisen alitoimintatilan 406 näyttö on kuvattu ·’ " kuviossa 6C. Ylimpänä näytöllä 116 kerrotaan jälleen, · mikä on alitoimintatilan nimi IN TZ (tehollinen harjoitusaika), 32:55.00 on se aika, jonka käyttäjän : · .' 30 pulssi on ollut sykkeen alarajan yläpuolella, 144 on hetkellinen pulssi, ja sydämenmuotoinen symboli kertoo, että sykkeenmittaus on päällä.

Keksinnön mukaisesti mittalaite käsittää opastus-toimintatilan, jonka ollessa päällekytketty ohjausosa on 35 sovitettu esitysvälineillä automaattisesti askeltaen o- > « 12 111801 soittamaan vuorollaan kutakin kyseisessä toimintatilassa tai alitoimintatilassa mahdollista valintavälinettä ja nimeämään kyseisen valintavälineen valitsemisella suoritettava toiminto. Tarkastellaan kuviota 7A, jossa kuva-5 taan miltä näyttää asetustilan 306 ensimmäinen näyttö.

Toimintatila on nimetty SET, jotta käyttäjä tietää, mikä toimintatila on kyseessä.

Ellei käyttäjä nyt tee jotakin, esimerkiksi 3-6 sekunnin kuluessa, niin opastus aloitetaan. Kuvion 7B 10 mukaisesti osoitinvälineellä, eli tässä tapauksessa nuolen muotoisella kursorilla osoitetaan SET-näppäintä 114B ja kerrotaan tekstillä START, että kyseistä nappia painamalla aloitetaan asetusten teko. Esitysaika on sel lainen, että käyttäjä ehtii kyseisen ajan kuluessa ha-15 vainnoida kyseisen toiminnon nimen ja valintavälineen, jolla kyseinen toiminto valitaan. Esitysaika on edullisesti 2-4 sekuntia.

Sitten näytetään kuvion 7C mukainen näyttö, jossa osoitetaan nuolella MODE-näppäintä 114A, ja kerrotaan 20 tekstillä NEXT, että kyseistä nappia painamalla pääsee seuraavaan toimintatilaan, eli kellotilaan 300.

··· Osoitinväline voidaan toteuttaa muillakin tavoil- j1. la, niinpä sen muoto näytöllä voi olla myös muunlainen.

Toisenlainen ratkaisu on sellainen, että osoittaminen • » . 25 suoritetaan kyseisen valintavälineen valaisevaa taustava- • ♦ » * loa käyttäen.

” Automaattinen askellus voi olla automaattisesti • I · ‘ toistuva ympyräsekvenssi. Eli kun kyseisessä toimintati lassa tai alitoimintatilassa mahdolliset valintavälineet j 30 on kerran osoitettu käyttäjälle, niin pidetään tauko ja sitten jälleen toistetaan valintavälineiden osoitus.

r · ·

Tietyissä toimintatiloissa, esimerkiksi mittaus-;;; tilassa 302 ei opastusta välttämättä suoriteta, koska harjoitushan voi kestää tuntikausia, eikä sen aikana ole 35 mielekästä jatkuvasti muutaman sekunnin välein opastaa 13 111801 käyttäjää. Opastustoimintatila soveltuukin edullisimmin vähemmän käytettyjen toimintojen opastukseen.

Opastustoimintatila voidaan tarvittaessa kytkeä pois päältä, esimerkiksi sitten kun käyttäjä on jo op-5 pinut laitteen käytön todella hyvin, eikä hän enää tarvitse opastusta.

Kuviossa 5 kuvataan miten konfigurointi esimerkiksi suoritetaan. Toimintatiloissa edetään MODE-näp-päintä 114A painamalla asetustilaan 306, jossa SET-näp-10 päintä 114B painamalla aloitetaan asetusten muuttaminen. Aluksi mennään käyttäjäkohtaisiin asetuksiin 500 (esimerkiksi käyttäjän ikä, paino ja sukupuoli), jotka ohitetaan MODE-näppäintä 114A painamalla, myös alitoimintatilat automaattinen sykerajojen asetus 502, asetettavat rajat 504 15 ja käyttäjän kuluttaman energian laskenta 506 ohitetaan muuttamatta mitään asetuksia. Kuvion 7D mukaisesti käyttäjälle näytetään opastustoimintatilan 508 selväkielinen nimi HELP ja voimassa oleva asetus On. Alitoimintatilassa 508 opastustoimintatila on kytkettävissä päälle (ON) tai 20 pois (OFF) painamalla SET-näppäintä 114B. Avustustoi-mintatilan ollessa päällä käyttäjälle näytetään kuvioiden .:, 7E ja 7F mukaiset opastusnäytöt, ellei hän esimerkiksi 3- '!'* 6 sekuntiin tee mitään valintaa. Käyttäjä poistuu ase- » a · tustilan aliympyräsekvenssistä painamalla vielä kerran ‘ * 25 MODE-näppäintä 114A.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten οι *·· heisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, i ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esit-30 tämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims

1. Harjoittelussa käyttäjän mukana kulkeva hänen kehostaan ainakin yhden signaalin non-invasiivisesti mittaa- 5 va mittalaite, käsittäen: ohjausosan ohjata ja valvoa mittalaitteen toimintaa; ohjausosaan yhteydessä olevan mittausosan mitata kehosta ainakin yksi signaali; ohjausosaan yhteydessä olevan käyttöliittymän, kä-10 sittäen: valintavälineet valintojen suorittamiseksi, ja erilaisia toimintatiloja, jotka toimintatilat käsittävät ainakin kellotilan, asetustilan, ja aina-15 kin yhden kehosta signaalin mittaavan toimintatilan, jotka toimintatilat käsittävät erilaisia alitoimintatiloja, joissa alitoimintatiloissa näytetään harjoitteluun liittyviä parametreja, ja esitysvälineet esittää käyttäjälle tietoa, 20 ja ohjausosa on sovitettu nimeämään toimintatilat ja ali- toimintatilat ja esittämään nimet esitysvälineillä, tunnettu siitä, että mittalaite käsittää opastustoimintatilan, jonka ollessa päällekytketty ohjausosa on sovitettu esitysvälineillä automaattisesti as- < · · I · 25 keltaen osoittamaan vuorollaan kutakin kyseisessä toimin-'· tatilassa tai alitoimintatilassa mahdollista valintavä- : · linettä ja nimeämään kyseisen valintavälineen valitsemi- V · sella suoritettava toiminto.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, 30 tunnettu siitä, että automaattisen askelluksen aikana ohjausosa on sovitettu vastaanottamaan valintaväli-·, neillä suoritettu valinta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, * * t tunnettu siitä, että ohjausosa on sovitettu esi-35 tysvälineillä näyttämään nimeämisen suorittava ohjeteksti 111801 lb aina samassa paikassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että valintavälineet ovat toimin-tatilakohtaisia ja/tai alitoimintatilakohtaisia.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että esitysvälineet on sovitettu suorittamaan osoittaminen osoitinvälineellä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että osoitinväline on nuolen muo- 10 toinen kursori.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että osoitinväline on kyseisen va-lintavälineen valaiseva taustavalo.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, 15 tunnettu siitä, että ohjausosa on sovitettu toimimaan siten, että asetustilassa opastustoimintatila on kytkettävissä pois päältä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että ohjausosa on sovitettu aloit- 20 tamaan osoittaminen, jos käyttäjä jättää kyseisessä toi mintatilassa vaaditun valinnan tekemättä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että käyttäjällä on aikaa 3-6 se- • t · ’ . kuntia tehdä vaadittu valinta ennen kuin osoittaminen * « · < · 25 aloi-tetaan. • · • i · '· 'ί

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, t » :**· tunnettu siitä, että ohjausosa on sovitettu näyt- V ·’ tämään askellettaessa kutakin toimintoa sellainen esitys- aika, että käyttäjä ehtii kyseisen ajan kuluessa havain- 30 noida kyseisen toiminnon nimen ja valintavälineen, jolla kyseinen toiminto valitaan.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen mittalaite, ‘-f tunnettu siitä, että esitysaika on 2-4 sekuntia.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, , 35 tunnettu siitä, että automaattinen askellus on i * * * » I 16 111801 automaattisesti toistuva ympyräsekvenssi.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että valintavälineet ovat painettavia näppäimiä.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että esitysvälineet ovat nestekidenäyttö .

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että nestekidenäyttö on pistemat- 10 riisinestekidenäyttö.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että mitattava signaali on käyttäjän sydämen syke, kehosta signaalin mittaava toimintatila on sykkeenmittaustila, ja mittalaite on sykemittari.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen mittalaite, tunnettu siitä, että mittausosa käsittää rinnan päälle kiinnitettävän langattomasti toimivan lähettimen ja ranteeseen kiinnitettävän langattomasti toimivan sykevas-taanottimen.

19. Menetelmä harjoittelussa käyttäjän mukana kulke van hänen kehostaan ainakin yhden signaalin non-invasiivi-··· sesti mittaavan mittalaitteen ohjaamiseksi, joka mittalai- :*._t te käsittää: ohjausosan ohjata ja valvoa mittalaitteen toimintaa; . 25 ohjausosaan yhteydessä olevan mittausosan mitata ke- .* * hosta ainakin yksi signaali; • « ohjausosaan yhteydessä olevan käyttöliittymän, kä- * t · * sittäen: valintavälineet valintojen suorittamisek- i 30 si, ja : erilaisia toimintatiloja, jotka toiminta- ’·_ tilat käsittävät ainakin kellotilan, asetustilan, ja aina- I!! kin yhden kehosta signaalin mittaavan toimintatilan, jotka toimintatilat käsittävät erilaisia alitoimintatiloja, • ’·· 35 joissa alitoimintatiloissa näytetään harjoitteluun liitty- 17 111801 via parametreja, ja esitysvälineet esittää käyttäjälle tietoa, ja nimetään nimetään toimintatilat ja alitoimintatilat ja esitetään ne esitysvälineillä käyttäjälle, 5 tunnettu siitä, että mittalaite käsittää opastustoimintatilan, jonka ollessa päällekytketty esitys-välineillä automaattisesti askeltaen osoitetaan vuorollaan kutakin kyseisessä toimintatilassa tai alitoimintatilassa mahdollista valintavälinettä ja nimetään kyseisen valinta- 10 välineen valitsemisella suoritettava toiminto.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että automaattisen askelluksen aikana vastaanotetaan valintavälineellä suoritettu valinta .

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nimeämisen suorittava ohjeteksti näytetään aina samassa paikassa esitysvälineitä.

22. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valintavälineiden toiminta on 20 toimintatilakohtainen ja/tai alitoimintatilakohtainen.

23. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esitysvälineet on sovitettu I > « I :·, suorittamaan osoittaminen osoitinvälineellä.

• * · . 24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, * · * * t ' • · .,25 tunnettu siitä, että osoitinväline on nuolen muo- t‘ · toinen kursori.

• · * 25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, • * · .'* tunnettu siitä, että osoitinväline on kyseisen valintavälineen valaiseva taustavalo. | ' 30

26. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetustilassa opastustoimin-tatila on kytkettävissä pois päältä. • I » I”

27. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osoittaminen aloitetaan, jos : ·.. 35 käyttäjä jättää kyseisessä toimintatilassa vaaditun valin- • I 18 111801 nan tekemättä.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjällä on aikaa 3-6 sekuntia tehdä vaadittu valinta ennen kuin osoittaminen 5 aloitetaan.

29. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että askellettaessa kutakin toimintoa näytetään sellainen esitysaika, että käyttäjä ehtii kyseisen ajan kuluessa havainnoida kyseisen toiminnon ni- 10 men ja valintavälineen, jolla kyseinen toiminto valitaan.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esitysaika on 2-4 sekuntia.

31. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että automaattinen askellus on au- 15 tomaattisesti toistuva ympyräsekvenssi.

32. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valintavälineet ovat painettavia näppäimiä.

33. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että esitysvälineet ovat nesteki denäyttö.

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen menetelmä, :*. tunnettu siitä, että nestekidenäyttö on pistemat- riisinestekidenäyttö. . . 25

35. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, • · · ,;* tunnettu siitä, että mitattava signaali on käyttä- • · : *' jän sydämen syke, kehosta signaalin mittaava toimintatila • * * * on sykkeenmittaustila, ja mittalaite on sykemittari.

36. Patenttivaatimuksen 35 mukainen menetelmä, j 30 tunnettu siitä, että mittausosa käsittää rinnan ;*’*; päälle kiinnitettävän langattomasti toimivan lähettimen ja ranteeseen kiinnitettävän langattomasti toimivan sykevas-taanottimen. ♦ »I 19 111801