FI110419B - Metsätyökoneen alustarakenne - Google Patents

Description

110419

Metsätyökoneen alustarakenne

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen alustarakenteeseen maastossa liikkuvaa metsätyökonetta varten.

5

Keksintö kohdistuu myös patenttivaatimuksen 7 johdanto-osan mukaiseen alustarakenteeseen maastossa liikkuvaa metsätyökonetta varten.

Puunkorjuun suorittamiseksi tunnetaan maastossa pyörien avulla 10 liikkuvia metsätyökoneita, kuten harvestereja, joiden puomiston päähän on sovitettu puunkorjuulaitteisto, nk. harvesteripää pystyssä kasvavan puunrungon katkaisemiseksi, kaatamiseksi ja sahaamiseksi halutun mittaisiksi osiksi. Sahatut puunrungot kerätään kuormainlaitteistol-la, nk. kuormaimella varustetulla kuorma-ajoneuvolla ja kuljetetaan pois 15 kuormatilassa.

Eräs työkone on esitetty patenttijulkaisussa WO 89/00928, joka työkone käsittää kaksi nivelen avulla toisiinsa kytkettyä runko-osaa. Nivelen avulla ohjataan työkoneen kulkusuuntaa. Työkone kulkee kaare-20 vaa uraa pitkin runko-osia taittamalla, jolloin käännöksen keskipiste ja kääntöakseli ovat aina leikkauspisteessä, jossa runko-osien suhteen kohtisuorat suunnat leikkaavat, projisoituna samaan vaakatasoon.

’· Mainittu suunta on samalla kunkin pyöräparin yhteisen pyörimisakselin ; : suunta. Pyörät on ripustettu suunnikasmekanismin tukivarsilla, jotka . \ 25 myös pitävät rengasta pystysuuntaisena.

:· ·: Metsätyökoneissa voi rungon päälle olla kiinnitettynä kääntöalusta, joka kiertyy pystysuuntaisen akselisuoran ympäri, ja johon on sovitettu ohjaamo ja sen sivulle puomisto, jonka päähän harvesteripää on kiinni-30 tetty. Puomisto voidaan tunnetusti kiinnittää myös ohjaamon eteen tai erilleen ohjaamosta omalle kääntöalustalleen.

.-·· Kaksi runko-osaa käsittävä harvesteri on esitetty myös hakemusjulkai- '· '· sussa WO 92/10390 ja sen kulkusuuntaa ohjataan runko-osia taitta- : : · 35 maila. Pyörät on ripustettu heilurivarren avulla, jolloin kunkin pyöräparin :...; pyörien pyörimisakselit ovat kyllä samansuuntaiset, mutta eivät aina ; ··. yhtenevät, kun maaston korkeus vaihtelee työkoneen eri puolilla.

Tämän takia pyörimisakselit leikkaavat jopa neljässä eri kohdassa, kun 2 110419 runko on taitettuna. Tästä seuraa, että varsinainen kääntökeskipiste on epämääräinen ja aiheuttaa kaarrossa joidenkin pyörien osalta myös liukumista vinoittain, mikä aiheuttaa maastovaurioita. Myös tässä tapauksessa keskipiste on kuhunkin runko-osaan nähden aina kohtisuo-5 rassa suunnassa.

Tunnetuissa kuorma-ajoneuvoissa toinen runko-osa on varustettu kuor-matilalla, johon puunrungot kerätään maastosta tämän runko-osan etuosaan pyörivästi kiinnitetyn puomiston ja sen kuormaimen avulla.

10 Toiseen runko-osaan on sovitettu ohjaamo ja työkoneen voimanlähde.

Eräs kuormakone on esitetty hakemusjulkaisussa WO 99/710221, joka käsittää kolme runko-osaa, joita taitetaan kaarreajon aikana, jotta kaikkien pyöräparien pyörimisakseleilla olisi yhteinen leikkauspiste. Runko-niveliin kohdistuvat voimat ovat varsin huomattavat erityisesti lähdettä-15 essä kaarrokseen, jolloin kääntösädettä on pienennettävä vähitellen samalla liikkuen, mikäli etupyörien ei haluta kulkevan vinoittain. Pyörät on myös tässä ripustettu keinuvien varsien välityksellä, mikä aiheuttaa kääntökeskiön epämääräisyyden ja liukumista. Kantavuuden lisäämiseksi kuormatilaa kannatellaan kahdella pyöräparilla, mutta tällöin 20 kuormatilaa on kannateltava nivelien varassa runko-osien päällä, koska suorat puunrungot eivät taitu runko-osien taittuessa. Rakenne on moni-:. mutkainen ja kuormattuna saattaa jopa estää runko-osien taittumista \ tai ainakin lisää runkonivelessä tarvittavia taittovoimia.

25 Hakemusjulkaisussa DE 19822809 A1 on esitetty eräs kuorma-ajo-neuvo, joka käsittää molemmissa runko-osissa olevat kaksi 2-pyöräistä ' telirakennetta kantavuuden lisäämiseksi. Telin pyörät keinuvat yhteisen vaakasuuntaisen kiertoakselin ympäri, joka on aina kohtisuora runko-osaan nähden. Etenkin kaarreajossa runko taitettuna pyörien pyörimis-30 akselit leikkaavat vähintään neljässä eri kohdassa, jolloin aina tapahtuu jonkin telin pyörien liukumista vinoittain etenkin tiukassa kaarreajossa, mikä aiheuttaa maastovaurioita. Telin takia vauriot aiheutuvat leveäm-.’·· mälle alueelle, koska telin perättäisillä pyörillä on liukuessa eri kääntö- ’ ·, · säteet pyörien välisen etäisyyden takia.

35

Metsätyökoneena tunnetaan myös ns. yhdistelmäkone, jossa on yhdis-tetty harvesterin ja kuorma-ajoneuvon toiminnot. Tällöin esimerkiksi : takarunko on varustettu kuormatilalla ja puomisto on kiinnitetty pyöri- 3 110419 västi eturungon päälle. Puomisto ja ohjaamo voivat olla samalla pyörivällä kääntöalustalla. Puomistoon kiinnitetään harvesteripää, joka soveltuu myös runkojen lastaukseen, jolloin se on varustettu esimerkiksi kourilla. Etuna on se, että puunkorjuu ja puunrunkojen keräily voidaan 5 suorittaa samanaikaisesti, jolloin useiden eri koneiden tarve vähenee, mikä vähentää puustovaurioiden syntymistä.

Esimerkiksi harvennushakkuissa työkoneen käyttämän ajouran viereen jätetään runsaasti kasvavia puita, mikä rajoittaa työkoneen käytettävis-10 sä olevaa tilaa. Kulkukyvyn parantamiseksi ja puiden väistämiseksi kääntösäde olisi usein oltava mahdollisimman pieni, mitä rajoittaa kuitenkin koneen stabiilisuusvaatimus. Tällöin työkonetta ei voida taittaa rajattomasti, koska kaarrettaessa sisäpuoliset pyörät lähenevät toisiaan ja ulkopuoliset renkaat etääntyvät toisistaan, jolloin painopiste voi sijoit-15 tua epäedullisesti. Tämä aiheuttaa lisääntyvän kaatumisvaaran varsinkin, jos työkone on vielä kallistuneena tai liikkeessä kuormattuna.

Kaiken kaikkiaan tunnettujen metsätyökoneiden kyky liikkua erittäin vaihtelevassa metsämaastossa on rajallinen ja vaurioita maastolle 20 aiheuttava. Rakenteiden ja tasapainon takia kääntösäteet ovat rajallisia ja tilaa vaativia, jolloin tarpeettomasti aiheutetaan vaurioita myös puus-tolle. Pyörän liikkuminen pystysuunnassa on kuitenkin oltava riittävää v. vaihtelevan metsämaaston takia ja esteiden ylityksen kannalta.

25 Erään erityisen ongelman muodostaa maaston pehmeiden ja pettävien / kohtien ylittäminen. Erityisesti 6-pyöräisissä tai isommissa työkoneissa ja painavissa kuormakoneissa perättäiset pyörät vuorollaan lisäävät näiden kohtien painumista ja samalla rungon heiluminen lisääntyy. Sa malla myös runkoniveliä taivuttavat voimat lisääntyvät ja pyörien keski-30 näinen kuormitusjakauma vaihtelee äkillisestikin.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on poistaa edellä mainittuja ongel-.*· mia metsätyökoneen uuden alustarakenteen avulla. Alustarakenne li.· soveltuu käytettäväksi esimerkiksi 4- ja 6-pyöräisissä harvestereissa, '·; 35 kuormakoneissa ja yhdistelmäkoneissa. Keksintö soveltuu erityisesti 3- akselistoisen, esimerkiksi 6-pyöräisen, runkonivelellä varustetun met-; ' sätyökoneen liikkuvuuden parantamiseen. Keksintö soveltuu erityisesti myös 4-pyöräisen metsätyökoneen käsittelyn parantamiseen. Keksin- 4 110419 nöllä poistetaan tunnettujen metsäkoneiden väistö- ja kääntöliikkeisiin liittyviä rajoituksia. Keksinnön myötä pyörien lisääminen kantavuuden parantamiseksi on helppoa, mutta samalla runkoniveliä tai sen käyttövoimia ei tarvitse lisätä. Etu- ja takarunkoon on siten sijoitettavissa 5 kaksi tai useampia pyöräpareja.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle alustaraken-teelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosassa.

10

Keksinnön mukaiselle alustarakenteelle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Kunkin pyörän suuntausta 15 erikseen ohjaamalla voidaan työkoneella ajaa myös suuntaan, joka poikkeaa rungon pituussuunnasta, jolloin on mahdollista liikkua vinoittain sivulle päin. Tällöin ajetaan eri pyöräuria pitkin tai estettä voidaan väistää sivulle. Tästä on huomattavaa etua erityisesti pehmeitä kohtia ylitettäessä, jolloin peräkkäiset pyörät ylittävät sen selvästi eri kohdista, 20 jolloin painuminen vähenee ja vältetään em. ongelmia.

» Erityisesti kaarteissa on tärkeää, että saman puoleiset pyörät kulkevat samalla uralla, jotta 6-pyöräisen työkoneen tarvitsema tila leveys-suunnassa olisi mahdollisimman pieni ja maastovauriot rajautuisivat \ 25 kapealle alueelle. Perättäiset pyörät on nyt mahdollista saada ohjatusti ./ seuraamaan eri uria myös kaarreajossa, jolloin kunkin pyörän kääntö- säde on asetettu erilaiseksi. Kaarreajossa kaikille pyörille on nyt myös • mahdollista saada tarkasti sama yhteinen kääntökeskipiste.

30 Erityistä etua saavutetaan 6-pyöräisessä kuorma-ajoneuvossa, jolloin kuormatila voidaan rakentaa kiinteästi suoraan takarungon päälle, kos-:’·,· ka takarungon ei tarvitse taittua kaarreajossa. Tasapainon kannalta on : ”1 etua myös sillä, että kaarreajonkin aikana tukipisteiden kohdat, joissa pyörä koskettaa maata, voidaan pitää lähes paikoillaan toisiinsa ja run- • » 35 koon nähden. Näin painopiste voidaan pitää mahdollisimman keskellä : ja kaukana runko-osan kulmiin sijoitetuista pyöristä. Samalla voidaan luopua telirakenteista, joiden kyky pitää metsäkoneen runko vaa- 5 110419 kasuorassa on rajallinen. Pyörien sijoittelu on vapaampaa, jolloin ne voidaan sijoittaa myös tasavälein kuormituksien tasaamiseksi.

Erityistä etua saavutetaan taittuvissa metsäkoneissa, jotka käsittävät 5 runkonivelen, jota ohjataan esimerkiksi taittosylintereillä. Taittonivelen avulla on 6-pyöräisissä koneissa kaikki perättäiset pyörät nyt mahdollista ohjata oleellisesti samalle uralle. Tällöin esimerkiksi takarungon kahden pyöräparin kääntökeskiöt sovitetaan samaan pisteeseen. Etu-rungon pyörät suunnataan samaan pisteeseen, kunhan metsäkoneen 10 saman puolen kaikki perättäiset pyörät on sovitettu samankeskiselle ympyränkaarelle, esimerkiksi taittamalla eturunkoa kääntökeskiön puolelle. Muussa tapauksessa ainakin yksi saman puolen pyörä kulkee eri pyöräuraa pitkin.

15 Keksinnössä runkoniveltä ei käytetä suunnanmuutokseen lainkaan tai vain vähäisessä määrin, jolloin sen toimilaitteetkin voidaan mitoittaa huomattavasti alhaisemmille paineille ja kuormituksille. Runkonivelen koko kevenee ja pienenee sekä suunnittelu kestävyyden ja sen muiden toimintojen kuten taiton ja/tai kiertymisen lukinnan toteuttamisen kan-20 naita helpottuu. Taittaminen on nyt mahdollista aikaansaada ajamalla taka- tai eturunko sivuun pyöriä kääntämällä. Erillisohjauksen ansiosta metsäkoneen kulkusuunnan muuttaminen on mahdollista jopa paikoillaan oltaessa, jolloin pyörät käännetään uuteen suuntaan.

25 Erityistä etua saavutetaan, kun 4-pyöräisessä harvesterissa, joka voi olla myös ilman runkoniveltä, kukin pyörä varustetaan napamoottorilla, : V: jolla renkaiden pyörimissuunnat voidaan vaihtaa vastakkaisiksi. Tällöin kone saadaan pyörimään jopa paikoillaan, kun kiertokeskiö on : sijoitettavissa koneen pyörien rajaamalle alueelle, esimerkiksi paino- .··! 30 keskiöön. Tällöin kunkin pyörän kääntökulman on oltava riittävä, mikä on helpompaa toteuttaa lyhyessä harvesterissa. Tästä on etua erityisesti tiukkojen kulmien kiertämisessä, jolloin työkonetta ajetaan suoraan ensin kulmaan, käännetään paikoillaan esim. 90° ja ajetaan pois kulmasta suorassa. Tällöin tarvittavan tilan määräävät vain metsäko-• . * 35 neen omat dimensiot eikä saavutettava kääntösäde.

Erillisripustuksen ansiosta myös kuormituksen tasapainottaminen eri pyörien kesken, kuormitusjakauman pitäminen haluttuna ja rungon 6 110419 pitäminen halutussa asennossa eri tilanteissa on mahdollista. Tällöin voidaan mitata esimerkiksi pyöränripustuksen toimilaitteen kuormitus-painetta paineanturivälineillä, ripustuksen asentoa sen niveliin sovitetuilla asento-anturivälineillä ja siten myös rungon asemaa. Näiden pe-5 rusteella ohjataan ripustuksien keskinäistä asentoa jonkin toimilaitteen kuormituksen lisäämiseksi tai pienentämiseksi, tarvittaessa jopa rungon asentoa muuttamatta. Eräässä tapauksessa on lisäksi edullista järjestää takarungon akseliväli säädettäväksi 6-pyöräisessä metsäkoneessa. Akseliväliä lyhentämällä on tasainen kuormitus ylläpidettävissä 10 ylitettäessä jyrkempiä esteitä, vaikka pyöränripustuksen pystysuuntainen maksimiliike olisikin sama verrattuna vakioakseliväliin. Etuna on lisäksi se, että kääntösäde saadaan pienemmäksi käyttäen samoja maksimikääntökulmia tai vaihtoehtoisesti ripustuksen maksimikulmaa voidaan pienentää kääntösäteen pienentymättä.

15

Keksinnön mukainen alustarakenne mahdollistaa pyörien erittäin monipuolisen ohjauksen metsäkoneen ohjausjärjestelmän koordinoimana ja kuljettajan valintojen mukaisesti. Ohjausjärjestelmä ohjaa puolestaan toimilaitteiden sinänsä tunnettuja ohjausvälineitä, jotka puolestaan 20 ohjaavat toimilaitteiden asentoa ja liikkumista esimerkiksi niiden painetasoja ja tilavuusvirtoja ohjaamalla. Työkone on yleensä varustettu sinänsä tunnetulla paineväliainejärjestelmällä, jossa pumpulla paineistettua hydraulinestettä käytetään energiansiirtoon ja johdetaan toimilaitevälineille ja myös pyörien voimansiirtojärjestelmään. Tällöin 25 voidaan määrätä ohjausjärjestelmää asettamaan pyörät esimerkiksi tilaan, jossa metsäkone pyörii paikallaan, jolloin ohjausjärjestelmä asettaa pyörien kääntökulmat ja valitsee pyörimissuunnat halutun kääntösuunnan mukaisesti. Toisessa tilassa noudatetaan normaalia :*·.· suoraanajoa ja kaarreajoa joko samaa kulku-uraa tai eri kulku-uria ;···; 30 käyttäen, jolloin ohjausjärjestelmä huolehtii myös taittamisesta ja/tai .···. pyörien ohjaamisesta haluttua reittiä pitkin. Kuljettaja huolehtii esimer kiksi pelkästään etupyörien kulkusuunnasta ja käännöksen jyrkkyydestä, jolloin ohjausjärjestelmä huolehtii puolestaan keski- ja takapyö-rien ohjauksesta.

35

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin käyttäen esimerkkinä :·· keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja, samalla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: » * 5 110419 kuvio 1 esittää ripustuksen nivelsuunnikkaan rakennetta yksinkertaistettuna ja sylinterin kiinnitystä kiertoakselin suunnasta katsottuna, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen alustarakenteen erään edullisen suoritusmuodon mukaista moduulia perspektiiviku-vantona pyörien keskiasennossa, 10 kuvio 3 esittää perspektiivikuvantona erästä kuorma-ajoneuvoa, jossa on sovellettu kuvion 2 mukaista moduulia, kun kuorma-ajoneuvo on vinossa liikkeessä sivulle päin, ja kuvio 4 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukai-15 sen alustarakenteen käyttäytymistä kaarreajossa päältä kat sottuna, kuvio 5 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen alustarakenteen käyttäytymistä ajettaessa samaa kul-20 ku-uraa päältä katsottuna, kuvio 6 keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen alustarakenteen kääntämistä paikallaan päältä katsottuna, ja 25 kuvio 7 esittää perspektiivikuvantona runkoniveltä, jota on sovellettu kuvion 3 mukaisessa kuorma-ajoneuvossa ja alustaraken-:V: teissä.

Kuvioissa 1 ja 2 on havainnollistettu keksinnön mukaisen alustaraken-30 teen järjestelyä pyörien ripustamiseksi. Kuviossa 1 on yksinkertaistettu-,···. na nivelsuunnikas ja sen eri varret keskiasennossa. Kuvioon 1 on mer kitty myös tukivarsien 6a ja 7a asentoa ja kiinnitysvarren 5a sijaintia pystysuunnassa ohjaava syIinteritoimilaite 12a. Pyörä kiinnitetään kuvi-ossa 2 esitetyllä tavalla kiinnitysvarteen 5a. Tunnetun tekniikan mu-·;·’ 35 kaista sylinterin sijoittelua on vertailun vuoksi havainnollistettu katkovii-valla C. Jos nivelsuunnikkaan tukivarret 6a, 7a ovat yhdensuuntaisia ja i « i samanmittaisia, niin kiinnitysvarren 5a ja samalla pyörän 2a pysty- 8 110419 asento muuttuu mahdollisimman vähän nivelsuunnikkaan eri asennoissa. Tavallisesti varret 6a, 7a ovat ainakin eripituisia.

Tunnetun tekniikan mukainen pyöränripustus on ongelmallinen, kun 5 työkoneen dimensioita, erityisesti leveyttä ja korkeutta halutaan rajoittaa huonontamatta metsäkoneen kykyä edetä maastossa. Sylinteri C on tavallisesti kiinnitetty kohtaan, jossa iskunpituus muodostuu erittäin pitkäksi pyörän siirtämiseksi yläasennosta ala-asentoon. Tämän takia myös varret muodostuvat pitkiksi, jotta sylinteri C lyhyenä ja pitkänä 10 mahtuisi niiden väliin, mikä vaikuttaa erityisesti työkoneen leveyteen, ja erityisesti pitkien tukivarsien valmistaminen kestäviksi on hankalaa. Lisäksi sylinterin C momenttivarsi lyhenee, kun työkoneen leveyttä halutaan pienentää, koska mainittuja tukivarsia on lyhennettävä, jolloin myös liikevara yläasennosta ala-asentoon pienenee.

15

Sijoittamalla sylinteri 12a kuvion 1 mukaisesti pystyyn asentoon ja kiinnittämällä se toisesta päästään 13a sopivimmin alempaan tukivarteen 6a ja toisesta päästään 14a runkokappaleeseen 1 voidaan sylinterin 12a iskunpituutta pienentää tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Sylin-20 terin 12a momenttivarsi voidaan pitää tunnettuun tekniikkaan nähden kuitenkin oleellisesti samana, mutta kiinnityskohta 13a alemmassa tukivarressa 6a voidaan siirtää lähemmäs runkoa 1. Tällöin tukivarren 6a uloimmassa päässä 8a on enemmän tilaa muille rakenteille. Lyhyemmän iskunpituuden takia pystysuuntainen sylinteri 12a ei kasvata ra-25 kenteen korkeutta haitallisesti, kun se vielä kiinnitetään alempaan tuki-varteen 6a. Tukivarren 6a alapuolella on lisäksi tilaa korvakkeelle 6c, v.: jonka avulla niveltä 13a saadaan alemmaksi. Koska kiinnityskohta 13a V sijaitsee tukivarressa 6a eikä sen nivelessä 8a, ei tukivarren 6a pituuden muuttaminen aina vaikuta sylinterin 12a rakenteeseen, käytet-30 tyihin painetasoihin tai erityisesti momenttivarteen. Pystysuuntaisen ,···. asennon myötä myös tukivarsien 6a, 7a eri asennoissa muodostuva momenttivarsi muuttuu vähemmän halutulla toiminta-alueella, kun rengas 2a liikkuu ylös ja alas, mikä helpottaa painetason säätöä.

35 Kuvioon 2 viitaten alustarakenne käsittää työkoneen pystysuuntaiselle keskilinjalle CL sijoittuvan runkokappaleen 1, joka muodostaa osan ·:··: maastossa liikkuvaksi tarkoitetun metsätyökoneen, kuten harvesterin, kuorma-ajoneuvon tai yhdistelmäkoneen jostakin runko-osasta. Työ- • · 9 110419 kone esimerkiksi käsittää taittuvat etummaisen ja takimmaisen runko-osan, jotka liikkuvat yhden tai useamman pyöräparin avulla. Pyörät liittyvät runko-osaan esitetyn mukaisen ripustuksen avulla. Runko-osan päälle on sijoitettuna myös työkoneen voimanlähde, tyypillisesti diesel-5 moottori. Työkone on varustettu tavallisesti hydrostaattisella voimansiirtojärjestelmällä.

Kuvion 6 mukaisen taittuvan 4-pyöräisen harvesterin alustarakenteen 60 eturungon 61 päälle on sijoitettuna puomisto. Puomisto on sovi-10 tettuna esimerkiksi ohjaamon eteen ja puomiston päähän on kytkettävissä harvesteripää. Ohjaamo ja puomisto voivat sijaita samalla tai eri kääntöalustoilla, jotka kiertyvät pystysuuntaisten akselisuorien ympäri. Ne voivat olla myös eri runko-osissa. Ohjaamo voi myös olla kiinteä tai ainakin kallistettavissa rungon suuntaisesti ja sivuille päin. Moot-15 tori on sijoitettuna taaempaan runko-osaan 62. Runko-osat 61, 62 on kiinnitetty toisiinsa runkonivelellä 63, joka sallii runko-osien kiertymisen toistensa suhteen pystysuuntaisen akselisuoran ympäri. Mikäli ripustus rajoittaa pyörän kääntymistä, taittuvalla keskinivelellä saadaan kääntösäde pienemmäksi, jolloin ketteryys paranee. Nivelen 63 20 puuttuessa runko-osat 61, 62 muodostavat yhtenäisen rungon. Mikäli ripustus rajoittaa pyörän nostoa ja laskua, kiertyvällä keskinivelellä saadaan pyörän pystyliike suuremmaksi esteiden ylittämiseksi. Kussakin runko-osassa on ainakin yksi pyöräpari 64a, 64b ja 65a, 65b, joiden ripustukset vastaavat kuviota 2.

25

Kuvioiden 4 ja 5 mukaisen taittuvan 6-pyöräisen kuorma-ajoneuvon tai : yhdistelmäkoneen alustarakenteen 40 takimmaisen runko-osan 42 I V päälle on sovitettuna kuormatila puutavaran kuten karsittujen ja kat- : kaistujen puunrunkojen kuljettamiseksi. Moottori on sijoitettu etummai- : 30 seen runko-osaan ohjaamon eteen tai taakse. Kuormakoneessa puo- .···. misto on kiertyvästi kiinnitetty takarungon 42 etuosaan. Yhdistelmä- koneessa puomisto on sovitettu eturungon 41 päälle, esimerkiksi sen takaosaan. Eturungon 41 ohjaamo ja puomisto voivat sijaita samalla tai eri kääntöalustoilla, jotka kiertyvät pystysuuntaisten akselisuorien ·;·’ 35 ympäri. Runko-osat 41, 42 on kiinnitetty toisiinsa runkonivelellä 43, jo-ka ainakin sallii runko-osien kiertymisen toistensa suhteen pystysuun-·:··: täisen akselisuoran ympäri ja edullisesti myös niiden kiertymisen tois- tensa suhteen työkoneen pituussuuntaisen akselisuoran X2 ympäri.

* * 10 110419

Takarungossa 42 on ainakin kaksi pyöräparia 45a, 45b ja 46a, 46b, sekä eturungossa 41 on ainakin yksi pyöräpari 44a, 44b, joiden ripustukset vastaavat kuviota 2.

5 Kuviossa 2 alustarakenne on varustettu lisäksi kahdella oleellisesti U:n muotoisella pankolla 15a, 15b, jotka on kiinnitetty runkokappaleen 1 päälle, jolloin se muodostaa osan taaemmasta runko-osasta 42, joka on esitetty kuvioissa 3 sekä 4. Vastaava runkokappale 1 ripustuksineen ja pyörineen ilman pankkoja, toisin sanoen moduuli M, voi muodostaa 10 osan etummaisesta runko-osasta 41 tai kuvion 6 runko-osasta 61, 62. Edelleen kuvioon 2 viitaten runkokappaletta 1 kannatellaan sen molemmille puolille sijoitettujen pyörien 2a ja 2b varassa. Pyörät 2a ja 2b ovat tavallisesti ilmatäytteisiä kumipyöriä, jotka on sovitettu irrotettavalle vanteelle. Kuvioiden 4, 5 ja 6 pyörät vastaavat näitä 15 pyöriä. Vanne on irrotettavasi! kiinnitetty pyörännapaan. Pyörännapa on puolestaan pyörivästi ja laakeroidusti kiinnitetty sinänsä tunnetulla tavalla pyörimättömään naparunkoon. Ripustukseen naparunko kiinnittyy laakeroitujen nivelien 3a, 3b välityksellä, jotka myös kannattelevat naparunkoa ja siten myös pyörivää pyörää. Pyörännapaa pyörittää 20 sinänsä tunnetulla tavalla paineväliaineella toimiva napamoottori, joka on järjestetty vanteen pyörittämiseksi pyörineen ja siten vedon aikaansaamiseksi työkoneen liikuttamista varten. Vastaava napamoottori voi olla sovitettuna metsätyökoneen kaikkiin pyöriin. Napamoottori on toisaalta kytketty akselin välityksellä pyörännapaan ja toisaalta kiinnitetty 25 naparunkoon keskeisesti.

•\v Pyörännapa ja naparunko sijoittuvat lähes kokonaan vanteen sisään ja ; '· napamoottori sijoittuu osittain naparungon sisään. Pyörää pyöritetään ; oleellisesti vaakasuuntaisen akselisuoran Z ympäri. Pyörännapa on : ": 30 lisäksi kahden päällekkäin sijaitsevan nivelen 3a ja 3b avulla järjestetty oleellisesti pystysuuntaisen akselisuoran Y ympäri kiertyväksi, jolloin työkoneen liikkumissuuntaa voidaan ohjata pyörää 2a kääntämällä. Akselisuora Y kulkee nivelien 3a, 3b kautta. Pyörännapaa käännetään ::: toimilaitteiden, sopivimmin paineväliainetoimisten sylinterien 4a, 4b ;·’ 35 avulla, jotka sijaitsevat akselisuoran Y molemmin puolin. Niiden avulla aikaansaadaan pyörää 2a suoran Y ympäri kääntävä momenttivoima.

·:··: Toimilaitteet 4a, 4b on nivelen 16a, 16b avulla kiinnitetty toisaalta kiin- nitysvarteen 5a ja toisaalta nivelen avulla naparunkoon. Pyörän kään-

1 I

" 110419 tämiseen riittää vaihtoehtoisesti yksi kaksitoiminen sylinteri tai kaksi yksitoimista sylinteriä, mutta toiminta on epälineaarista tai vaaditaan suuremmat sylinterit.

5 Kuvaan 1 viitaten ripustus käsittää oleellisesti pystysuuntaisen kiinni-tysvarren 5a, johon myös nivelet 3a ja 3b on sovitettu. Kiinnitysvarsi 5a kiinnittyy runkoon 1 oleellisesti yhdensuuntaisten alemman tukivarren 6a ja ylemmän tukivarren 7a välityksellä. Kukin tukivarsi 6a ja 7a kiinnittyy kiinnitysvarteen 5a nivelen 8a tai 9a avulla, jotka nivelet sallivat 10 tukivarren kiertymisen kiinnitysvarren suhteen oleellisesti vaakasuuntaisen akselisuoran ympäri. Kukin tukivarsi 6a ja 7a kiinnittyy runkoon 1 nivelen 10a tai 11a avulla, jotka nivelet sallivat tukivarren kiertymisen rungon suhteen oleellisesti vaakasuuntaisen akselisuoran ympäri. Kyseinen akselisuora on yhdensuuntainen metsätyökoneen pituus-15 suunnan kanssa. Tukivarret 6a ja 7a sekä nivelet 8a, 9a, 10a ja 11a muodostavat suunnikasmaisen rakenteen, jolloin tukivarsien kiertymi-sestä huolimatta kiinnitysvarsi 5a pysyy oleellisesti pystysuuntaisena ja rengas 2a pysyy oleellisesti samassa asennossa eri korkeudelle nostettuna. Tarkalleen sanottuna pyörä liikkuu tasossa, joka on 20 oleellisesti pysty ja kohtisuora pituussuunnan kanssa, koska vain tukivarret kiertyvät pituussuunnan ympäri. Maavaran suurentamiseksi nivelet 3a, 3b on kiinnitetty kiinnitysvarren 5a alaosaa tai sen jatkeelle ja tukivarret 6a, 7a on kiinnitetty lähelle kiinnitysvarren 5a yläosaa.

25 Kuvion 2 järjestelyssä runkokappaleen 1 molemmin puolin sijaitsevat tukivarsi 6a, nivelen 10a avulla, ja tukivarsi 6b, nivelen 10b avulla, on Λ: järjestetty saman akselisuoran R1 ympäri kiertyviksi. Tällöin nivelet 10a *‘: ja 10b sijoittuvat sopivimmin mainitulle keskilinjalle CL. Ripustuksen 1b ·.· nivel 10b vastaa ripustuksen 1a niveltä 10a, ja muutoinkin ripustukset 30 vastaavat toisiaan. Pyörät 2a ja 2b ovat sopivimmin samalla etäisyy- ··. della keskilinjasta CL ja eri ripustuksien vastaavat varret ovat sopivim min samanpituisia, jolloin pyörien ripustukset toimivat samoin. Samalla rungon 1 molemmin puolin sijaitsevat tukivarsi 7a, nivelen 11a avulla, ja tukivarsi 7b, nivelen 11b avulla, on järjestetty saman kiertoakselin R2 ·;·* 35 ympäri kiertyviksi. Tällöin nivelet 11a ja 11b sijoittuvat sopivimmin :' “ : mainitulle keskilinjalle CL ja nivelien 10a ja 10b yläpuolelle. Selvää on, • :-*i että tukivarsien 6a ja 6b kiertoakselit voivat sijaita erillisinä vierekkäin ja 12 110419 samansuuntaisina, jolloin tukivarret 6a ja 6b voivat sijaita myös ristikkäin. Tukivarsien 7a ja 7b kiertoakselit voivat sijoittua vastaavasti.

Nivelien tarkempi rakenne voi vaihdella, mutta kuvion 2 mukaisessa 5 rakenteessa nivelet 10a ja 10b keskenään sekä nivelet 11a ja 11b sijoittuvat lisäksi peräkkäin akselisuorien R1 ja R2 suunnassa. Tällöin rungon 1 eri puolilla olevat tukivarret, esimerkiksi tukivarret 6a ja 6b, sijaitsevat eri linjassa, jolloin ne voivat sijoittua myös ristikkäin. Tukivarsien 6a ja 6b liikuttamiseksi on paineväliainetoiminen toimilaite 10 12a, sopivimmin hydraulisylinteri, kytketty rungon 1 ja alemman tukivarren 6a välille nivelien 13a ja 14a avulla. Tukivarsia 6a, 6b on esimerkiksi peräkkäin kaksi kappaletta ripustuksen jäykistämiseksi, jolloin niitä voi myös yhdistää laipparakenne, johon puolestaan sylinteri 12a ja nivel 13a ovat kiinnitettävissä. Sylinteri 12a on kytketty ylemmän 15 tukivarren 7a yläpuolelle ja oleellisesti pystysuuntaiseksi. Sylinteri 12a kiinnittyy nivelen 8a ja 10a väliin, jolloin sylinteri 12a sijoittuu vapaaseen tilaan rungon 1 ja kiinnitysvarren 5a väliin. Toimilaitteen 12a avulla ripustus 1a pidetään halutussa asennossa rungon 1 kannattelemi-seksi halutulla korkeudella. Ripustuksien 1a ja 1 b toimilaitteiden 12a ja 20 12b avulla voidaan runko-osa pitää myös vaakasuorana vaihtelevassa maastossa. Runko-osaa voidaan pitää tasapainossa, mikäli pyörän 2b alle sattuu maaston kohouma tai mikäli pyörän 2a alle sattuu maaston painauma. Pyörien 2a ja 2b alimmassa asennossa työkoneen maavaraa voidaan kasvattaa ripustusta säätämällä.

25 ·:* Alustarakenteen runkokappale 1 ja ripustukset 1a, 1b on järjestetty v moduuliksi M, jota voidaan monistaa ja soveltaa pyöräparien toteutuk- V sessa. Runkokappale 1 muodostetaan halutun pituiseksi, jolloin se voi- daan suoraan liittää toiseen vastaavaan moduuliin M työkoneen jonkin 30 monipyöräisen runko-osan valmistamiseksi. Moduuleja M voidaan .···. myös liittää toisiinsa vaihtelevan runkovälikappaleen välityksellä.

Tällöin moduulien M väliin on sijoitettavissa esimerkiksi teleskooppi-rakenne, jonka pituutta muutetaan runko-osan pituussuuntaisilla sylin-tereillä. Näin esimerkiksi metsätyökoneen takarungon akseliväli on * ;·' 35 muutettavissa. Vaihtoehtoisesti moduulien M välissä on johderakenne, ‘ j jota liikutetaan paineväliainetoimisen moottorin avulla. Samalla kuor-:·*: matila on nivelien avulla kiinnitetty moduulien M päälle siten, että niiden .:. keskinäinen liike on sallittu.

> · 13 110419

Kuviossa 3 on esitetty tarkemmin erään edullisen suoritusmuodon mukainen kuorma-ajoneuvo 30, jonka alustarakenne vastaa kuviossa 4 esitettyä. Se käsittää 2-pyöräisen eturungon 41, joka on muodostettu 5 yhdestä kuvion 2 mukaisesta moduulista M, ja 4-pyöräisen takarungon 42, joka on muodostettu kahdesta moduulista M, jotka on kytketty toisiinsa kuvion 7 mukaisella runkonivelellä, joka on sopivimmin myös lukittavissa. Takarungon 42 moduulien M etäisyys ja samalla akseliväli on tässä tapauksessa kiinteä. Metsätyökone 30 käsittää lisäksi 10 takarunkoon 42 sovitetun kuormathan 31, tukkisuojan 32 ja puomiston 33. Metsätyökone 30 käsittää myös eturunkoon 41 sovitetun ohjaamon 34, joka on sovitettu kääntöalustan 35 päälle, ja moottorin 36.

Kuviossa 7 on esitetty eräs kiertonivel 17, joka soveltuu metsätyöko-15 neen runkoniveleksi. Kiertoniveltä 17 on sovellettu kuvioiden 3, 4 ja 6 mukaisen työkoneen 40, 60 runkonivelenä 43, 63. Kiertonivel 17 on sovitettu runko-osien 41 ja 42 välille, jotka runko-osat kiertyvät toistensa suhteen akselisuoran X2 ympäri. Runko-osa 42 on esitetty leikattuna. Akseli X2 on tavallisesti yhdensuuntainen työkoneen 20 pituussuunnan kanssa. Nivelen 17 sisällä on tavallisesti osien 41, 42 välinen kehälaakeri. On huomattava, että runko-osien 41, 42 järjestys voi myös vaihtua kiertonivelen 17 kiinnittämiseksi. Työkoneen runko-osaan 41 on sovitettu lisäksi nivel 18, jonka avulla nivel 17 ja muu runko-osa (ei esitetty kuvassa) kiertyvät toistensa suhteen pysty-25 suuntaisen akselisuoran Z1 ympäri. Kuvion 7 runko-osa 41 on itse - asiassa osa kiertoniveltä 17 tai jopa osa runko-osaa 42, koska osa 41 ei taitu osaan 42 nähden mutta taittuu muuhun runko-osaan nähden.

V Niveltä 18 hyödynnetään työkonetta taitettaessa. Tarkoitusta varten nivel 18 käsittää kaksi etäisyyden päähän toisistaan sovitettua *: 30 korvaketta 18a ja 18b laakerointia varten. Korvakkeet sijaitsevat \ sopivimmin akselin X2 eri puolilla. Akselisuora Z1 sopivimmin leikkaa akselisuoran X2. Nivel 18 ja sylinterit 20, 21 voivat myös puuttua kokonaan, jolloin runko-osat 41, 42 pelkästään kiertyvät toistensa suh-::: teen. Tämä kiertoliike on myös ohjatusti lukittavissa ja vapautettavissa 35 kiertonivelen 17 sinänsä tunnetun lukituslaitteen avulla.

» ;·*: Akselisuoran Z1 eri puolille symmetrisesti, etäisyyden päähän toisis- taan on sovitettu korvake 19a, johon ensimmäisen kääntösylinterin 20 14 110419 ensimmäinen pää on kiinnitetty nivelen avulla, ja korvake 19b, johon toisen kääntösylinterin 21 ensimmäinen pää on kiinnitetty nivelen avulla. Sylinterien 20 ja 21 toinen pää on nivelen avulla kiinnitetty runko-osan 41 siihen muuhun osaan, joka on kiinnittynyt niveleen 18 ja 5 ei taitu. Sylintereiden lineaariliikettä ohjaamalla runko-osia käännetään toistensa suhteen akselisuoran Z1 ympäri. Sylinterit kiertyvät molemmista päistään oleellisesti pystysuoran akselin ympäri. Nivel 18 ja kor-vakkeet 19a, 19b voivat kiinnittyä suoraan runko-osaan 42, jolloin kiertoliikettä ei ole ja runko-osat 41, 42 pelkästään taittuvat toistensa suh-10 teen.

Kuviossa 4 alustarakenne 40 on esitetty kaarrossa, jossa saman puolen pyörillä 44a, 45a ja 46a on sama kääntösäde R1, jolloin nivel 43 on taittuneena, jolloin myös pyörä 44a on saatu samalle kaarelle C1.

15 Kun kääntöpiste P1 sijaitsee kohtisuorassa runko-osaan 42 nähden renkaiden 45a, 46a puolivälissä, saadaan ainakin renkaat 45b ja 46b samalle kääntösäteelle R2. Ripustuksen mitoituksesta johtuen rengas 44b poikkeaa samalta uralta vain vähäisessä määrin. Kun kääntöpiste P1 on muualla kuin suoralla L1, ei kaikkia pyöriä aina saada samalle 20 uralle runko-osien ollessa taittuneena. Pyörät voidaan kuitenkin kääntää kohtisuoriksi kääntöpisteeseen nähden, jolloin vinoittain liukuminen on estetty. Lisäksi alustarakennetta taittamalla on nyt mahdollista jatkuvasti minimoida eri pyörien kulku-urien välistä etäisyyttä ja saada ne kulkemaan lähes tarkalleen samaa reittiä pitkin.

25

Eräässä esimerkissä kuljettaja valitsee ajon aikana lähinnä ajosuunnan pyöriä 44a, 44b kääntämällä, jolloin ohjausjärjestelmä huolehtii muiden V pyörien ohjaamisesta samaa uraa pitkin. Lisäksi se huolehtii pyörien '·.! 44a, 44b keskinäisestä asennosta, jotta niillä olisi kaarrossa sama 30 kääntökeskiö. Tämä on mahdollista esitetyn alustarakenteen 40 avulla ·. kuten kuviossa 5 on esitetty. Suoraan ajettaessa etupyörillä 44a, 44b on ensin väistetty estettä T1 kaaria C2, C3 pitkin ajaen, jolloin niillä on lisäksi sama kääntökeskiö P2, joita kaaria myös keskipyörät 45a, 45b ::: lähtevät seuraamaan niille saavuttuaan. Takapyörät 46a, 46b jatkavat ;·’ 35 myös suoraan kaariin C1, C2 asti kulkien, joita kaaria ne lähtevät seuraamaan. Mikäli jossakin ohjaustilanteessa on tarpeen, runkonivel :*i 43 voi olla vapaana ja kuormittamattomana, jolloin kuvion 7 mukaisia taittosylintereitä 20, 21 ei käytetä, koska kääntyvät pyörät huolehtivat 15 110419 suunnan valinnasta ja samalla runko-osatkin taittuvat oikeaan asentoon automaattisesti. Vinoittain ajamiseksi kaikkien pyörien kääntymiskulmat asetetaan samoiksi, kun runko-osat ovat suorassa ja runkonivel 43 on lukittuneena, mutta runko-osat taittuneena, pyörien 5 kulmat vaihtelevat, kun ne on asetettu samaan suuntaan. Kaarreajossa pyöräparin sisemmällä pyörällä on oltava pienempi pyörimisnopeus kuin ulommalla pyörällä, jotta estetään luistaminen ja maaston vaurioituminen. Tasaista vetoa varten sopivimmin kaikissa pyörissä on napamoottori, jolloin pyörää voidaan myös aktiivisesti ohjata haluttuun 10 suuntaan.

Kuviossa 6 on esitetty 4-pyöräisen harvesterin alustarakenteen 60 eräs erityinen rakenne ja ohjaustila, jossa sitä voidaan kääntää paikoillaan. Kääntöympyrän C4 kääntökeskiö P3 sijoittuu siten pyörien rajaamalle 15 alueelle, esimerkiksi keskeisesti. Tässä tapauksessa pyörien 64a, 64b ja 65a, 65b sisäpuolet käännetään kohtisuoriksi keskiöön P3 nähden ja sitä kohti, jolloin niiden pyörimissuuntakin on kohtisuora. Kuvion 2 mukaisesti akseli Y sijoittuu myös renkaan sisäpuolelle, jolloin se on rungon puolella, renkaan ja runkokappaleen välissä. Erityisesti on huomat-20 tava kunkin pyöräparin ristiinmeno, jolloin pyöräparin pyöriä käännetään vastakkaisiin suuntiin kulmamäärät A1, A2, A3 ja A4. Napamoot-torin pyörimissuunta valitaan siten, että kunkin pyöräparin pyörät pyörivät vastakkaisiin suuntiin ja työkoneen samalla puolella olevat pyörät, esimerkiksi 64a ja 65a, pyörivät samaan suuntaan. Kulmat A1, 25 A2, A3 ja A4 pysyvät pieninä verrattuna tilanteeseen, jossa pyöräparin toinen pyörä olisi oltava käännettävä 180° vastakkaiseen suuntaan, jos \[i parin pyörillä ei voisi olla eri pyörimissuunta. Tavallisesti kulmat A1, A2 ·': keskenään ja kulmat A3, A4 keskenään ovat samansuuruisia, kun piste P3 on linjalla X1. Kuviossa runkonivel 63 on lukittuneena, mikä vastaa *·’, 30 yhtenäisen rungon toimintaa. Kulmat A1, A2 (ja A3, A4) eroavat toisis-taan, kun runkonivel 63 taittuneena kulmaan, minkä ohjausjärjestelmä ottaa laskennallisesti huomioon pyörien asetuksessa. Kun kääntö- ... keskiö P3 sijaitsee muualla kuin pyörien rajaamalla alueella, aina » toisen puolen pyörien ulkosivut ja aina toisen puolen pyörien sisäsivut 35 suuntautuvat kääntökeskiötä kohti.

Keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyyn suoritusmuo-toon, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puit- ♦ > I · 16 110419 teissä. Samoja periaatteita voidaan toteuttaa myös 8-pyöräiseen työkoneeseen, jolloin keskipyöräpareja on kaksi kappaletta peräkkäin, kannatellen eri runko-osia. Lisäksi on selvää, että erityisesti 6-pyöräisessä harvesterissa voi ajosuuntaan yleensä etummaisena 5 kulkeva runko-osa olla myös mainittu toinen runko-osa.

i I * f * t i t •

< · I

> * » » » I »

Claims (16)

110419 17

1. Alustarakenne maastossa liikkuvaa metsätyökonetta varten, joka 5 alustarakenne (60) käsittää ainakin: vierekkäisen etupyöräparin (64a, 64b), joka on järjestetty niiden väliin sijoittuvan rungon (61, 62) kannattelemiseksi, ja 10. vierekkäisen takapyöräparin (65a, 65b), joka on järjestetty niiden väliin sijoittuvan rungon (61,62) kannattelemiseksi, jolloin: 15. alustarakenne (60) käsittää lisäksi kunkin pyörän (64a, 64b, 65a, 65b) ja rungon (61, 62) välisen ripustuksen (1a), joka on järjestetty pyörän nostamiseksi ja laskemiseksi runkoon , nähden tasossa, joka on pysty- ja poikittaissuuntainen suh- teessä työkoneen vaakasuuntaiseen pituussuuntaan (X1), ·.·. 20 - ripustus (1a) käsittää kiinnitysvarren (5a), alemman tukivar- ren (6a) ja ylemmän tukivarren (7a), jolloin alempi tukivarsi (6a) kiinnittyy ensimmäisen nivelen (10a) avulla runkoon (61, 62) ja toisen nivelen (8a) avulla kiinnitysvarteen (5a), ja :···: joka ylempi tukivarsi (7a) kiinnittyy kolmannen nivelen (11a) 25 avulla runkoon (61, 62) ja neljännen nivelen (9a) avulla O·! kiinnitysvarteen (5a), - ripustus (1a) käsittää lisäksi ensimmäiset toimilaitevälineet : (12a), jotka on järjestetty ripustuksen (1a) asennon muut- tamiseksi rungon suhteen ja samalla pyörän (64a, 64b, 65a, 30 65b) nostamiseksi ja laskemiseksi, ja - kukin pyörä (64a, 64b, 65a, 65b) on kiinnitetty pyörivästi mainittuun ripustukseen, tunnettu siitä, että: kukin pyörä (64a, 64b, 65a, 65b) on kiinnitetty myös kääntyväsi mainittuun ripustukseen, jolloin kukin pyörä (64a, 64b, 65a, 65b) on kiinnitetty nivelen (3a, 3b) avulla kiinnitysvar- 35 18 110419 teen (5a, 5b) ja ripustus (1a) on järjestetty pyörän kääntämiseksi rungon suhteen akselisuoran (Y) ympäri, joka on pysty- ja poikittaissuuntainen suhteessa mainittuun pituussuuntaan, ja 5. ripustus (1a) käsittää lisäksi toiset toimilaitevälineet (4a, 4b), jotka on järjestetty pyörän (64a, 64b, 65a, 65b) kääntämiseksi ripustuksen (1a) ja samalla myös rungon (61, 62) suhteen, jolloin toiset toimilaitevälineet (4a, 4b) on kiinnitetty kiinnitysvarteen (5a). 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alustarakenne (60), tunnettu siitä, että runko (61,62) käsittää: - ensimmäisen runko-osan (61), johon etupyöräpari (64a, 15 64b) on kiinnitetty, toisen runko-osan (62), johon takapyöräpari (65a, 65b) on kiinnitetty, . - runkonivelen (63), joka on järjestetty runko-osien (61, 62) !v. taittamiseksi toistensa suhteen ainakin akselisuoran (Z1) -V. 20 ympäri, joka on työkoneen pituussuunnan (X1) suhteen \ \ pysty- ja poikittaissuuntainen, ja *;./ - kolmannet toimilaitevälineet (20, 21) taittumisen ohjaami- Seksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen alustarakenne (60), tunnettu •V·; siitä, että kuhunkin pyörään (64a, 64b, 65a, 65b) on sovitettu napa-·”[: moottorivälineet vedon välitystä varten.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen alustarakenne (60), ·;·’ 30 tunnettu siitä, että ensimmäiset toimilaitevälineet (12a) on kiinnitetty alemman tukivarren (6a, 6b) ja rungon (61, 62) välille. » ·

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen alustarakenne (60), tunnettu siitä, että kukin runko (61, 62) on koottu yhdestä tai useam- 35 masta samanlaisesta moduulirakenteesta (M), joka käsittää runkokap-paleen (1), joka muodostaa osan mainitusta rungosta (61, 62), ja kaksi mainittua ripustusta (1a, 1b), jotka on oleellisen symmetrisesti sijoitettu 19 110419 mainitun runkokappaleen (1) eri puolille yhden pyöräparin ripustusta varten.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen alustarakenne (60), 5 tunnettu siitä, että metsätyökone käsittää lisäksi ohjausjärjestelmän, joka on järjestetty toimilaitevälineiden (4a, 4b, 12a, 20, 21) ohjaamiseksi ajon aikana kullakin hetkellä oikeaan asentoon pyörien (64a, 64b, 65a, 65b) käyttämän saman tai eri kulku-uran seuraamiseksi, ja että metsätyökoneen kääntämiseksi paikoillaan mainittu ohjausjärjestelmä 10 on järjestetty asettamaan pyörät (64a, 64b, 65a, 65b) oleellisen kohtisuoriksi kääntökeskiöön (P3) nähden, jolloin kunkin pyöräparin (64a -64b, 65a - 65b) pyörät käännetään keskenään ristiin, ja asettamaan kunkin pyöräparin (64a - 64b, 65a - 65b) pyörien pyörimissuunnat vastakkaisiksi sekä rungon (61, 62) samalla puolella olevien pyörien 15 (64a - 65a, 64b - 65b) pyörimissuunnat samansuuntaisiksi.

7. Alustarakenne maastossa liikkuvaa metsätyökonetta varten, joka alustarakenne (40) käsittää ainakin: 20. vierekkäisen etupyöräparin (44a, 44b), joka on järjestetty \ niiden väliin sijoittuvan ensimmäisen runko-osan (41) kan- *;./ nattelemiseksi, ja - vierekkäisen takapyöräparin (46a, 46b), joka on järjestetty niiden väliin sijoittuvan toisen runko-osan (42) kannattelemi- 25 seksi, sekä - vierekkäisen keskipyöräparin (45a, 45b), joka on myös jär- jestetty toisen runko-osan (42) kannattelemiseksi, . - runkonivelen (43), joka on järjestetty runko-osien (41, 42) taittamiseksi toistensa suhteen ainakin akselisuoran (Z1) 30 ympäri, joka on pysty- ja poikittaissuuntainen suhteessa : työkoneen pituussuuntaan (X2), ja ensimmäiset toimilaite- :’'‘: välineet (20, 21) taittumisen ohjaamiseksi, jolloin: 35 - alustarakenne (40) käsittää lisäksi kunkin pyörän (44a, 44b, 45a, 45b, 46a, 46b) ja runko-osan (41, 42) välisen ripustuksen (1a), joka on järjestetty pyörän nostamiseksi ja laske 20 110419 miseksi runko-osaan nähden tasossa, joka on pysty- ja poikittaissuuntainen suhteessa työkoneen vaakasuuntaiseen pituussuuntaan, ripustus (1a) käsittää kiinnitysvarren (5a), alemman tukivar-5 ren (6a) ja ylemmän tukivarren (7a), jolloin alempi tukivarsi (6a) kiinnittyy ensimmäisen nivelen (10a) avulla runko-osaan (41, 42) ja toisen nivelen (8a) avulla kiinnitysvarteen (5a), ja joka ylempi tukivarsi (7a) kiinnittyy kolmannen nivelen (11a) avulla runko-osaan (41, 42) ja neljännen nivelen 10 (9a) avulla kiinnitysvarteen (5a), ripustus (1a) käsittää lisäksi toiset toimilaitevälineet (12a), jotka on järjestetty ripustuksen (1a) asennon muuttamiseksi rungon suhteen ja samalla pyörän (44a, 44b, 45a, 45b, 46a, 46b) nostamiseksi ja laskemiseksi, ja 15. kukin pyörä (44a, 44b, 45a, 45b, 46a, 46b) on kiinnitetty pyörivästi mainittuun ripustukseen, tunnettu siitä, että: 20. kukin pyörä (44a, 44b, 45a, 45b, 46a, 46b) on kiinnitetty *‘ myös kääntyvästi mainittuun ripustukseen, jolloin kukin pyörä (44a, 44b, 45a, 45b, 46a, 46b) on kiinnitetty nivelen (3a, 3b) avulla kiinnitysvarteen (5a, 5b) ja ripustus on jär-jestetty pyörän kääntämiseksi rungon suhteen akselisuoran 25 (Y) ympäri, joka on pysty- ja poikittaissuuntainen suhteessa : ’ ·.: mainittuun pituussuuntaan, ja ·": - ripustus (1a) käsittää lisäksi kolmannet toimilaitevälineet a · · (4a, 4b), jotka on järjestetty pyörän (44a, 44b, 45a, 45b, s a « l,'/ 46a, 46b) kääntämiseksi ripustuksen (1a) ja samalla myös ·;·* 30 runko-osan (61, 62) suhteen, jolloin kolmannet toimilaitevä- i lineet (4a, 4b) on kiinnitetty kiinnitysvarteen (5a). * ·

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen alustarakenne (40), tunnettu siitä, että kuhunkin pyörään (44a, 44b, 45a, 45b, 46a, 46b) on sovitettu 35 napamoottorivälineet vedon välitystä varten. 21 110419

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen alustarakenne (40), tunnettu siitä, että toiset toimilaitevälineet (12a) on kiinnitetty alemman tukivarren (6a, 6b) ja runko-osan (41,42) välille.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7 - 9 mukainen alustarakenne (40), tunnettu siitä, että runkonivel (43) on myös järjestetty runko-osien (41, 42) vapaan kierron työkoneen pituussuunnan (X2) ympäri suhteessa toisiinsa sallimiseksi ja mainitun kierron lukitsemiseksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7 - 10 mukainen alustarakenne (40), tunnettu siitä, että kukin runko-osa (41, 42) on koottu yhdestä tai useammasta samanlaisesta moduulirakenteesta (M), joka käsittää run-kokappaleen (1), joka muodostaa osan mainitusta runko-osasta (41, 42), ja kaksi mainittua ripustusta (1a, 1b), jotka on oleellisen symmetri-15 sesti sijoitettu mainitun runkokappaleen (1) eri puolille yhden pyöräpa-rin ripustusta varten.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7 - 11 mukainen alustarakenne (40), tunnettu siitä, että runkonivel (43) käsittää kääntöä varten ensimmäi- 20 seen runko-osaan (41) kiinnittyvän pystysuuntaisen nivelen (18) avulla kiinnittyvän nivelosan, jolloin mainitun nivelosan ja mainitun runko-osan :. (41) välille on kytketty ensimmäiset toimilaitevälineet (20, 21) taittoa ·. varten, sekä toisen runko-osan (42) ja mainitun nivelosan välisen laa keroinnin kiertoa varten, sekä lukituslaitteiston kierron lukitsemiseksi. ·. 25

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7 - 12 mukainen alustarakenne (40), ;··· tunnettu siitä, että metsätyökone käsittää lisäksi ohjausjärjestelmän, ·'...· joka on järjestetty toimilaitevälineiden (4a, 4b, 12a, 20, 21) ohjaamisek si ajon aikana kullakin hetkellä oikeaan asentoon pyörien (44a, 44b, 30 45a, 45b, 46a, 46b) käyttämän saman tai eri kulku-uran seuraamiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen alustarakenne (40), tunnettu .:·· siitä, että leveyssuunnassa käytetyn tilan pienentämiseksi ohjausjärjes- · telmä on järjestetty ajon aikana ohjaamaan keskipyöräparin (45a, 45b) 35 ja/tai takapyöräparin (46a, 46b) samalle kulku-uralle, jota etupyöräpari :...· (44a, 44b) on ohjattu kulkemaan, jolloin samalla runko-osien (41, 42) . · * · välinen taittuminen on sallittu. 22 110419

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen alustarakenne (40), tunnettu siitä, että kuormituksien jakamiseksi maaston eri kohtiin ohjausjärjestelmä on järjestetty ajon aikana ohjaamaan keskipyöräparin (45a, 45b) ja/tai takapyöräparin (46a, 46b) samalle kulku-uralle tai eri kulku- 5 urille, jotka poikkeavat etupyöräparin (44a, 44b) käyttämästä kulku-urasta, jolloin samalla runko-osien (41, 42) välinen taittuminen on sallittu tai estetty.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 7 - 15 mukainen alustarakenne (40), 10 tunnettu siitä, että takapyöräparin (46a, 46b) ja keskipyöräparin (45a, 45b) välinen etäisyys työkoneen pituussuunnassa (X2) on järjestetty muutettavaksi. 23 110419