FI110397B - Tukiasemaverkon konfigurointimenetelmä - Google Patents

Description

110397

Tukiasemaverkon konfigurointimenetelmä - Förfarande för konfiguration av en basstationsnätverk

KEKSINNÖN KOHDE

5 Tämä keksintö liittyy tietoliikenneverkkojen suunnitteluun ja verkkojen hallintaan sekä myös niiden asennustoimintaan. Erityisesti tämä keksintö liittyy menetelmään tietoliikenneverkon konfiguroimiseksi, verkkoelementin käyttöönottamiseksi ja osoitteen antamiseksi verkkoelementille, jossa tietoliikenneverkossa jokaisella verkkoelementillä on oma osoite.

10 TEKNISEN TAUSTAN KUVAUS

Matkaviestinjäijestelmän tukiasemaverkko muodostuu lähinnä tukiasemista (BS, base station) ja tukiasemaohjaimesta (BSC, base station controller). Tukiasemaohjain ohjaa tukiasemien toimintaa. Tukiasemaohjain on puolestaan yhteydessä matka-viestinkeskukseen (MSC, mobile switching center). Tukiasemien tehtävänä on muo-15 dostaa ilmarajapinnan kautta yhteys matkapuhelimeen. Tukiasemat ovat edelleen yhteydessä joko radiolinkin, kuparikaapelin tai optisen kaapelin välityksellä tukiasemaohjaimeen. Tukiasemien ja tukiasemaohjainten välillä on tavallisesti ristikyt-kentälaitteita, jotka hoitavat yhteyksien kytkennän eri laitteiden välillä. Tukiasemaohjaimen tehtäviin kuuluu mm. matkaviestinten lähetystehon säätö ja matkavies-20 tinten tukiasemien välisten kanavanvaihtojen hoitaminen. Tukiasemaohjaimet ovat * * * • edelleen yhteydessä matkaviestinkeskukseen, joka hoitaa oman maantieteellisen al-:ueensa matkapuhelinliikennettä. Sen tehtäviin kuuluu mm. puhelun reititys, puhelun

hallinta ja puhelun päättäminen. Lisäksi matkaviestinkeskus on yhteydessä käyt-.···. täjäinformaatiota sisältäviin rekistereihin kuten esimerkiksi kotirekisteriin HLR

,···, 25 (home location register) ja vierailijarekisteriin VLR (visitor location register) sekä ♦ · verkonhallintasysteemiin NMS (network management system). Kuvassa 1 on esitetty lohkokaavio tyypillisestä tukiasemaverkon rakenteesta. Tukiasemaverkko käsittää • · ;;;* tukiasemia 10 ja tukiasemaohjaimia 20. Tukiasemaohjain 20 on yhteydessä matka- ·;*' viestinverkon matkaviestinkeskukseen MSC 30. Kuvassa 1 lisäksi havainnollistetaan *: · · · 30 matkaviestimiä 5, jotka ovat yhteydessä tukiasemaverkkoon.

Internetin käytön levitessä siihen liittyvä tekniikka, erityisesti IP-verkkojen (IP, In- I · ’·· temet Protocol) tekniikka on halventunut ja levinnyt moneen käyttöön. IP-verkko- : ’ ’ ’: tekniikkaa käytetään jo matkaviestinjärjestelmissäkin, erityisesti tukiasemaverkkojen rakentamiseen. IP-verkossa jokaisella verkon laitteella on verkon sisällä ainutker- 2 110397 täinen osoite. Jos laitteessa on verkkoon useampi liityntäportti, annetaan jokaiselle portille oma IP-osoite. IP-protokollasta tunnetaan kaksi eri versiota. IP-protokollan versio 4 (IPv4) selostetaan dokumentissa RFC 791. IP-protokollan versio 6 (IPv6) selostetaan dokumentissa RFC 1883.

5 IPv4-osoite muodostuu 32 bitin jonosta. Kuva 2 havainnollistaa IPv4-osoitteiden rakennetta. IPv4-osoitteet jaetaan tällä hetkellä viiteen luokkaan: A-, B-, C-, D- ja E-luokkiin. Osoitteen eniten merkitsevät bitit esittävät, mihin luokkaan osoite kuuluu. A-, B- ja C-luokan IP-osoitteet jaetaan kahteen osaan: verkko-osaan (net) ja isäntäosaan (host). Verkko-osa identifioi sen verkon, mihin isäntä on liittynyt, ja 10 isäntäosa identifioi isännän liityntäportin kyseiseen verkkoon. Varaamalla verkko-osalle enemmän bittejä ja isäntäosalle vähemmän bittejä voidaan antaa osoitteet paljon erillisiä verkkoja sisältävälle kokonaisverkkoarkkitehtuurille. Tässä tapauksessa on tietysti rajoituksena, että erillinen verkko ei voi sisältää kovin monta vastaanottajaa. Vastaavasti, jos käytössä on muutama suuri verkko, joihin on liittynyt 15 paljon käyttäjiä, niin silloin IP-osoitteessa kannattaa valita vähän bittejä sisältävä verkko-osa ja paljon bittejä sisältävä isäntäosa. D-luokan osoite käsittää ns. mul-ticast-osoitteen, ja E-luokka on varattu tulevaan käyttöön. IP-osoitteet ovat uniikkeja, joten niiden myöntäminen ja antaminen täytyy olla valvottua toimintaa, jotta samaa osoitetta ei annettaisi useampaan kertaan.

20 Kun IP-verkkoon liitetään uusi laite, se tarvitsee oman IP-osoitteen. Eräs yleinen tapa toteuttaa IP-osoitteen anto uudelle verkkoon liitetylle laitteelle on järjestää uusi • · · :.. ,· laite pyytämään joko samassa tai eri verkossa olevalta DHCP-palvelimelta (dynamic {’·*: host configuration protocol) tai BOOTP-palvelimelta (BOOTstrap protocol) IP- osoitetta. DHCP-palvelin pitää keskitetysti kirjanpitoa sille kuuluvan maantieteel-;25 lisen alueen verkon tarvitsemista IP-osoitteista. DHCP- tai BOOTP-palvelin allokoi .···. uudelle laitteelle vapaan IP-osoitteen ja lähettää tiedon uudelle laitteelle päin. Kun ,···. uudella laitteella on IP-osoite, on tietoliikenne mahdollista verkossa. Toinen vaihto ehto, tosin hankalampi, on ohjelmoida uudelle laitteelle oma IP-osoite jo ennen sen toimitusta lopulliseen päämääräänsä, mutta tämä vaatii erittäin huolellista verkon 30 suunnittelua j a ylläpitoa.

A Jos verkon topologia on sellainen, että jokin reititin on yhteydessä ulkopuoliseen verkkoon vain yhden reitin kautta ja sisäiseen verkkohierarkiaan useamman portin kautta, voidaan kuhunkin porttiin kytkettyä verkon osaa käsitellä erillisenä aliverk-j kona. Tämän vuoksi IP-osoitteistossa voidaan käyttää ns. aliverkkomaskia. Aliverk- 35 komaski tarkoittaa, että IP-osoitteen isäntäosa on jaettu kahteen osaan: aliverkon kuvaavaan osaan ja varsinaiseen isäntäosaan. Tällöin aliverkon toteutusvaiheessa 3 110397 voidaan aliverkon IP-osoitteet muodostaa pitämällä aliverkon sisäisesti verkko-osana aliverkon kuvaavan osan ja varsinaisen verkko-osan yhdistelmää.

Tukiasemaverkko voidaan suunnittelun helpottamiseksi jakaa aliverkkoihin, jotka suunnitellaan erikseen. Aliverkko voi koostua esimerkiksi useammasta maantieteel-5 lisesti samalla alueella olevasta tukiasemasta. Lisäksi täytyy suunnitella aliverkon DCN-verkko (data communication network), jota käytetään verkon hallintaan. Ali-verkkosuunnittelu on tavanomaisesti varsin raskas ja aikaa vievä työvaihe.

Jos verkossa on sattunut asennusvaiheessa inhimillisiä virheitä, kuten väärin asennettuja ristikytkentöjä, radiolinkkien väärin suuntaamisia tai muita virheitä, yhteyttä 10 DHCP- tai BOOTP-palvelimelle ei saada aikaan. Tällaiset virheet ovat verkon pystytysvaiheessa varsin tavanomaisia johtuen mm. verkon eri osien erilaisista asennus-aikatauluista. Uuden laitteen on myös saatava yhteys verkon hallintajärjestelmään, jolloin myös tämän aikaansaaminen on epävarmaa edellä mainituista seikoista johtuen. Tämän vuoksi helpompi tukiasemien asennusmenetelmä on tarpeen.

15 KEKSINNÖN LYHYT KUVAUS

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa tukiasemaverkon elementtien asennusmenetelmä, joka poistaa edellämainittuja haittoja. Lisäksi keksinnön tavoitteena on toteuttaa tukiasemaverkon elementtien asennusmenetelmä, joka helpottaa IP-tietoliikenne-verkkoon pohjautuvan tukiasemaverkon asennusta.

20 Keksinnön tavoitteet saavutetaan järjestämällä erityinen asennustiedosto, johon :*·*: määritellään asennettavalle elementille tarvittavat parametrit, jotka parametrit voi- : daan ladata verkkoelementille sen sijaintipaikassa. Oikea asennustiedosto saadaan . · · · . tallennettua oikealle verkkoelementille ennalta määrättyjen kriteerien perusteella.

··' Keksinnön mukaiselle menetelmälle tietoliikenneverkon konfiguroimiseksi, verkkoe- 25 lementin käyttöönottamiseksi ja osoitteen antamiseksi verkkoelementille, jossa tietoliikenneverkossa jokaisella verkkoelementillä on oma osoite, on tunnusomaista se, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa - asetetaan jokainen verkkoelementti omaksi aliverkokseen (301), • » . ’ *. - valitaan yhteinen verkon laajuinen IP-luokitus (302), : ·.. 30 - luodaan jokaiselle verkkoelementille IP-osoite (303), 4 110397 - luodaan konfiguraatiotiedosto, joka käsittää ainakin tiedon IP-osoitteesta yhdistettynä verkkoelementin sijaintitunnisteeseen (304), - tallennetaan mainittu konfiguraatiotiedosto hallintalaitteeseen (305) ja - syötetään mainittu konfiguraatiotiedosto hallintalaitteesta verkkoelementtiin si-5 jaintitunnisteen perusteella (306).

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle tietoliikenneverkon konfiguroimiseksi, verkkoelementin käyttöönottamiseksi ja osoitteen antamiseksi verkkoelementille, jossa tietoliikenneverkossa jokaisella verkkoelementillä on oma osoite, on tunnusomaista se, että järjestelmä käsittää 10 - välineet (401) yhteisen verkon laajuisen IP-luokituksen valitsemiseksi ja jokaisen verkkoelementin asettamiseksi omaksi aliverkokseen, - välineet (402) IP-osoitteen luomiseksi verkon elementeille, - välineet (403) konfiguraatiotiedoston, joka käsittää ainakin tiedon IP-osoitteesta yhdistettynä verkkoelementin sijaintitunnisteeseen, luomiseksi, 15 - välineet (404) mainitun konfiguraatiotiedoston tallentamiseksi hallintalaitteeseen ja - välineet (405) mainitun konfiguraatiotiedoston tallentamiseksi hallintalaitteesta •. t,: verkkoelementtiin sijaintitunnisteen perusteella.

’..Keksinnön edullisia suoritusmuotoja esitetään epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

20 Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään edullisesti ennalta määriteltyä, kiin-: ’ teää ja koko verkon laajuista aliverkkomaskia. Lisäksi verkon jokaista solmua pide- : ’": tään keksinnön mukaisessa menetelmässä omana aliverkkona, jolloin jokaiselle yk sittäiselle verkkoelementille voidaan muodostaa yksikäsitteinen IP-osoite. Keksin-,···. non mukaisen menetelmän mukaisesti jokaiselle verkkoelementille muodostetaan .·'··. 25 sijamtitunniste, jonka mukaan uusi verkkoelementti voidaan kuljettaa sen asennus- '!* paikkaan ja jonka sijaintitunnisteen avulla hallintalaitteesta osataan valita oikea konfiguraatiotiedosto asennusvaiheessa. Keksinnön mukaisen menetelmän avulla voidaan automaattisesti konfiguroida asennettava tukiasemaverkko. Keksinnön mu-: ·. kainen tietoliikennejärjestelmä käsittää välineet, joiden avulla edellä esitetty mene- ... 30 telmä voidaan toteuttaa.

5 110397

KUVIEN LYHYT SELOSTUS

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää esimerkkiä tyypillisestä tukiasemaverkosta, 5 kuva 2 havainnollistaa IP-osoitteiden rakennetta, kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaista vuokaaviota, kuva 4 esittää erästä keksinnön mukaista tietoliikennejärjestelmää, ja kuva 5 esittää erästä keksinnön mukaista hallintalaitetta.

Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta ja merkintöjä. 10 Kuvia 1 ja 2 on selostettu edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

KEKSINNÖN EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Tarkastellaan aluksi keksinnön mukaista verkonsuunnittelu-ja käyttöönottoprosessia pääpiirteissään. Alkuvaiheessa alueella, jonne verkkoa ollaan pystyttämässä, teh-15 dään tarvittavat ennakkomittaukset ja tutkimukset. Alkuvaiheessa tehdään myös suunnittelua tarvittavista radioyhteyksistä, kapasiteeteista ym. radioliikenneyhteyk-sissä tarvittavista asioista. Erilaisten suunnitteluprosessien jälkeen annetaan tiedot tehtaalle, joka valmistaa tarvittavat verkkoelementit suunnitelman mukaisen radio-. · · ·. verkon pystyttämiseksi.

20 Jokainen verkkoelementti, joka hoitaa datan välitystä, tarvitsee tunnetusti IP-osoit-teen, jonka avulla kyseinen verkkoelementti voidaan tunnistaa. IP-osoitteiden gen-eroiminen voidaan toteuttaa esimerkiksi jonkin tähän tehtävään suunnitellun elementin avulla. Tällaista elementtiä kutsutaan esimerkiksi generointielementiksi. *·. Generointielementti käsittää välineet, joiden avulla se voi muodostaa IP-osoitteita ··*. 25 siten, ettei millekään kahdelle verkkoelementille anneta samaa IP-osoitetta. Vas- ·’ taavalla tavalla generoidaan jokaiselle valmistettavalle laitteelle nk. sijaintitunniste * ' (Site ID), jonka avulla voidaan valmistettavat verkkoelementit kuljettaa oikeaan ...: paikkaan. Kyseinen sijaintitunniste voi olla esimerkiksi jokin numerosarja, jonka avulla voidaan saada oikea sijaintitieto kyseiselle verkkoelementille ja kuljettaa .···, 30 kyseinen laite oikeaan paikkaan sijaintitiedon perusteella. Erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti mainittu sijaintitunniste voi olla suoraan kyseisen verk- 6 110397 koelementin maantieteellisen sijaintipaikan koordinaatti. Edullisesti verkkoelementin asentaja tallentaa mainitut IP-osoitteen ja sijaintitunnisteen hallintalaitteeseen, kuten kannettavaan tietokoneeseen, jota käytetään verkkoelementin asentamiseen paikan päällä. Edullisesti mainitut tiedot tallennetaan esimerkiksi niin kut-5 suttuun asennus- eli konfiguraatiotiedostoon, joka syötetään verkkoelementille sen sijaintipaikassa.

Keksinnön mukaista ratkaisua sovellettaessa edullisesti edellytetään, että jokainen verkon solmukohta muodostaa oman aliverkkonsa. Tällä tarkoitetaan tässä esimerkinomaisessa suoritusmuodossa, että verkon ristikytkentälaitteet, joiden kautta tuki-10 asemat BS on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC, muodostavat jokainen oman aliverkkonsa. Koska jokainen ristikytkentälaite toimii reitittimenä, voidaan käyttää reititysprotokollaa ristikytkentälaitteiden välillä. Edelleen esitetyllä järjestelyllä saavutetaan se etu, että osoitteistuksen kannalta on riittävää, kun konfiguroidaan kukin aliverkko yksikäsitteisesti eli siten, että jokaisella aliverkon verkkoelementillä on 15 oma IP-osoite.

Toinen erityinen asia keksinnön mukaista ratkaisua sovellettaessa on se, että koko verkossa noudatetaan yhteistä standardin mukaista aliverkkomaskia. Tällä tarkoitetaan sitä, että verkon IP-osoitteisto noudattaa tiettyä ennalta sovitun mukaista rakennetta. IP-osoiterakenne valitaan aliverkkojen koon perusteella. IP-osoitteen 20 verkko-osaan ja isäntäosaan varataan riittävästi bittejä, jotta jokaiselle verkkoelementille voidaan antaa uniikki IP-osoite.

Alan ammattimiehelle on selvää, että koska jokainen verkossa oleva solmukohta .···, toimii edullisesti omana aliverkkonaan ja koska koko verkossa on yhteinen aliverkkomaski, voidaan reititinverkko muodostaa, jolloin yksittäiset verkkoele-;;; 25 mentit voivat aloittaa heti toimintansa, kun linkkiyhteydet eri laitteistojen välillä on saatu toimintakuntoon. Tällä keksinnön mukaisella jäijestetyllä saadaan aikaan se ’···* etu, että ainoa asia, joka verkonsuunnittelussa tulee ottaa huomioon, on se, että jo kaiselle verkon solmukohdalle järjestetään yksikäsitteinen verkkotunnus. Yksikäsit-•,.teisellä verkkotunnuksella tarkoitetaan siis sellaista verkkotunnusta, joka on uniikki t : 30 koko verkossa.

’ * Tarkastellaan seuraavaksi kuvassa 3 esitettyä keksinnön mukaista menetelmää :: uuden verkkoelementin, kuten ristikytkentälaitteen tai tukiaseman BS, liittämiseksi jo olemassa olevaan verkkoon. Keksinnön keskeisenä ajatuksena on, että jokainen . * · , verkkoelementti asetetaan omaksi aliverkokseen 301. Toisena keksinnön keskeisenä 35 ajatuksena on se, että verkolle sovitaan yhteinen IP-osoiteluokitus 302. Seuraavaksi 7 110397 verkkoelementille luodaan uniikki IP-osoite 303, joka tallennetaan muiden tietojen kanssa konfiguraatiotiedosto 304. Konfiguraatiotiedosto käsittää edullisesti myös sijaintitunnisteen, jonka avulla jokaisen uuden verkkoelementin konfiguraatiotiedosto voidaan syöttää oikealle verkkoelementille. Edullisesti IP-osoite ja sijainti-5 tunniste muodostetaan automaattisesti. Mainittu konfiguraatiotiedosto on suunnittelun ja luomisen jälkeen siirretty niin kutsuttuun hallintalaitteeseen 305, jolla tarkoitetaan laitetta, johon asentaja on tallentanut kaikki eri verkkoelementeille asennettavat konfiguraatiotiedostot ja joka hallintalaite voidaan kytkeä uuteen verkkoelementtiin tietojen syöttämistä varten. Verkkoelementin asentaja syöttää konfigu-10 raatiotiedoston uudelle verkkoelementille hallintalaitteen avulla uuden verkkoelementin sijaintipaikassa 306. Oikea tiedosto valitaan edullisesti sijaintitunnisteen avulla. Alan ammattimiehelle on selvää, että mainittu verkkoelementti voi olla mikä tahansa tietoliikenneverkkoon kuuluva elementti. Erityisen edullisesti se on tukiasema BS.

15 Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön mukaisella järjestelyllä, jossa jokainen verkkoelementti on oma aliverkko ja koko verkossa on yhteinen aliverkkomas-ki, voidaan välttyä eräältä hankalimmalta verkonsuunnittelun vaiheelta eli aliverkon DCN-verkon suunnittelulta, jota DCN-verkkoa käytetään verkon hallintaan.

Keksinnön mukaisella järjestelyllä saadaan aikaan se, että verkkoelementin asen-20 nusvaiheessa mahdollisesti tapahtuneet virheelliset asennukset eivät estä verkkoelementin asentamista toimintatilaan. Koska toimintatilan asentamiseen ei tarvita lain- • · · ·'„.·* kaan radioteitse tapahtuvaa tiedonsiirtoa, voidaan verkkoelementti asentaa valmiiksi j ·’: siitäkin huolimatta, etteivät kyseisen verkon kaikki verkko-osuudet ole toimintakun- : nossa, kun kyseistä verkkoelementtiä ollaan asentamassa.

• *» • · ;;; 25 Keksinnön mukainen tietoliikennejärjestelmä käsittää tarvittavat välineet verkkoele- mentin käyttöönottamiseksi ja osoitteen antamiseksi verkkoelementille. Erään edul-•. · * lisen suoritusmuodon mukainen järjestelmä on esitetty kuvassa 4, joka järjestelmä käsittää kokonaisuudessaan ensimmäiset välineet 401, joiden avulla voidaan valita

t « I

;,,, · verkon laajuinen yhteinen IP-luokitus ja joiden avulla jokainen verkkoelementti voi- 30 daan asettaa omaksi aliverkokseen. IP-luokituksen valinnan jälkeen järjestelmä , ] _; käsittää toiset välineet 402, joiden avulla voidaan luoda jokaiselle verkon elemen tille oma IP-osoite. IP-osoitteen luomisen jälkeen järjestelmässä muodostetaan kon-;·* figuraatiotiedosto tähän tarkoitettujen välineiden 403 avulla. Konfiguraatiotiedosto • ’ · · käsittää edullisesti tietyn verkkoelementin IP-osoitteen yhdistettynä kyseisen verk- 35 koelementin maantieteellisten sijaintitietojen kanssa. Edelleen keksinnön mukainen tietoliikennejärjestelmä käsittää välineet 404, joiden avulla mainittu konfigu- 8 110397 raatiotiedosto voidaan tallentaa hallintalaitteeseen. Järjestelmä käsittää niin ikään välineet 405 kyseisen konfiguraatiotiedoston tallentamiseksi hallintalaitteesta verkkoelementtiin maantieteellisten sijaintitietojen perusteella. Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä esitetyt välineet voidaan käsittää ohjelmistoina, jotka on jäijes-5 tetty syötettävän mikroprosessorille, jotka yhdessä voivat toteuttaa edellä esitettyjen välineiden toiminteet.

Tarkastellaan seuraavaksi kuvassa 5 esitettyä keksinnön mukaista hallintalaitetta, jota käytetään konfiguraatiotiedoston välittämiseen asennettavalle elementille. Hallintalaite käsittää edullisesti välineet 501, joiden avulla verkonsuunnitteluvaiheessa 10 luotu konfiguraatiotiedosto voidaan tallentaa hallintalaitteeseen. Edullisesti hallinta-laite käsittää välineet 502, johon mainitut konfiguraatiotiedostot voidaan tallentaa. Tällainen välinen voi olla esimerkiksi hallintalaitteen muistipiiri. Lisäksi hallinta-laite käsittää välineet 503, joiden avulla siihen tallennettu konfiguraatiotiedosto voidaan siirtää asennettavalle verkkoelementille. Hallintalaitteeseen voidaan myös jär-15 jestää välineet, joiden avulla voidaan määrittää hallintalaitteen maantieteellinen sijainti automaattisesti. Erityisen edullista tämä on tilanteessa, jossa sijaintitunniste on suoraan uuden verkkoelementin maantieteelliset koordinaatit. Kyseiseen verkkoelementtiin syötettävä konfiguraatiotiedosto on tallennettu hallintalaitteeseen maantieteellisten koordinaattitietojen perusteella, jolloin hallintalaitteen automaattisen 20 maantieteellisen sijainninmäärityksen avulla voidaan erityisen edullisesti löytää suoraan kyseiselle verkkoelementille oikea konfiguraatiotiedosto. Maantieteelliseen sijainninmääritykseen voidaan käyttää esimerkiksi hallintalaitteeseen integroitua tai .; ·;' erillistä GPS (Global Positioning System) -paikanninta. Keksinnön mukaiseen jär- • jestelyyn sopivia hallintalaitteita voi olla esimerkiksi kannettava henkilökohtainen ’... · 25 tietokone tai PDA (Personal Digital Assistant) -laite tai muu vastaava laite, johon on järjestetty edellä esitetyt välineet. Alan ammattimiehelle on selvää, että konfigu-raatiotiedosto voidaan syöttää verkkoelementille myös matkaviestimen tai vastaavan ”.· avulla. Tämä luonnollisesti edellyttää, että siellä, missä uutta verkkoelementtiä ol laan ottamassa käyttöön, on jo olemassa edellytykset radioteitse tapahtuvaan tie-• ·. 30 donsiirtoon tai matkaviestimeen on järjestetty riittävästi muistikapasiteettia konfigu- .··, raatiotiedostojen tallentamiseen. Mikäli hallintalaite on matkaviestin ja konfigu- ·’ raatiotiedostot välitetään hallintalaitteelle radioteitse, on matkaviestin tarvittaessa järjestetty käyttämään hyväksi samalla alueella toimivaa toista radioverkkojär-jestelmää konfiguraatiotiedoston vastaanottamiseen silloin kun verkko, jota ollaan ;'. 35 asentamassa, ei vielä ole toimintakunnossa.

»· · 9 110397

Edullisesti konfiguraatiotiedosto käsittää uuden elementin tarvitsemat tiedot sen asentamiseksi verkkoon. Erityisen edullisesti kyseinen tiedosto yhdistää uuden elementin sijaintitunnisteen kyseisen verkkoelementin IP-osoitteeseen. Kun konfiguraatiotiedosto on tallennettu verkkoelementtiin, on kyseinen verkkoelementti heti 5 valmis ottamaan yhteyden muihin jo olemassa oleviin verkon elementteihin, koska sillä on käytössään oma IP-osoite. Kyseisellä menetelmällä saadaan aikaan myös se etu, että elementin asennushetkellä puuttuva hallintakanava ei haittaa asennusta eikä muodosta virheilmoituksia, sillä koska uusi elementti toimii myös reitittimenä, se pystyy päivittämään ympäröivässä verkossa tapahtuvia muutoksia omissa tiedostois-10 saan. Hallintakanava voidaan muodostaa verkkoelementille viimeistään silloin, kun kyseiselle elementille saadaan käyttöön pysyvä yhteys verkon kautta.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on myös lukuisia muita etuja. Esimerkiksi, tukiasemaverkon suunnittelussa ei tarvitse erikseen suunnitella IP-verkon osoitteis-tusta ja muita parametreja, koska ne voidaan muodostaa automaattisesti jokaisen 15 verkkoelementin muodostaessa oman aliverkkonsa. Lisäksi, koska IP-osoitteissa käytetään ennalta sovittua luokkaa, vältytään hankalalta ja aikaavievältä aliverkko-suunnittelulta ja voidaan hyödyntää kyseiselle luokalle olemassa olevia IP-reititys-ohjelmia. Asennettavana oleva tukiasemaverkko alkaa toimia IP-verkkona kaikkine tavanomaisine IP-verkon toimintoineen heti, kun vähintään kaksi elementtiä on li-20 itetty toisiinsa. Tämä puolestaan yksinkertaistaa testausta ja vianetsintää huomattavasti.

: : Alan ammattimiehelle on selvää, että verkon suunnittelu ja keksinnön mukainen :' ·': menetelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi NMS (Network Management System) -jär- :" *; jestelmän piirissä. Tämä helpottaa verkon hallintaa ja ylläpitoa. Menetelmä voidaan .···. 25 toteuttaa myös muissa verkon suunnittelun vaiheissa kuin mitä tässä on esimer- ,··. kinomaisesti esitetty. Erityisen selvää on, että keksinnön mukaista menetelmää on * · !!! ensisijaisesti suunniteltu käytettävän yksityisissä IP-verkoissa (private IP network).

* ·

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan hyödyntää sekä IPv4- että IPv6-protokol-: ’' ’: laa käyttävien verkkojen yhteydessä. Edelleen keksinnön mukaista menetelmää tuki- : ” *: 30 asemaverkon elementin asentamiseksi voidaan soveltaa GSM-järjestelmässä (Global ‘ . System for Mobile communications), UMTS-järjestelmässä (Universal Mobile

Telecommunication System), ja muissa digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä, ’ ; · ’ joissa tukiasemaverkon tietoliikenneverkkona voidaan käyttää IP-verkkoa.

... Tietyn toiminnallisen yksikön, kuten tukiasemaohjaimen nimi on usein erilainen eri 35 solukkoverkkojärjestelmissä. Esimerkiksi UMTS-järjestelmässä (Universal Mobile ίο 110397

Telecommunication System) tukiasemaohjainta (BSC, base station controller) vastaava toiminnallinen yksikkö on radioverkko-ohjain (RNC, radio network controller). Tämän vuoksi tässä hakemuksessa käytetty verkkoelementtejä koskeva terminologia on selkeyden vuoksi esimerkinomaisesti GSM-järjestelmän mukainen, mutta 5 keksintö ei rajoitu pelkästään GSM-järjestelmään.

Edellä olevan selityksen perusteella alan ammattimiehelle on selvää, että monenlaisia muutoksia voidaan tehdä keksinnön puitteissa. Vaikka eräs keksinnön edullinen toteutusmuoto onkin kuvattu yksityiskohtaisesti, on selvää, että toteutusmuodon monenlaiset muutokset ja muunnelmat ovat mahdollisia, jotka muutokset ja muun-10 nelmat ovat keksinnön hengen ja kattavuuden mukaisia.

* » «* * • t 4 » k · « * * < · • · • » · • 4 · • · · MM I · · • * t » » #

Ml

Claims (9)

1. Menetelmä tietoliikenneverkon konfiguroimiseksi, verkkoelementin käyttöönottamiseksi ja osoitteen antamiseksi verkkoelementille, jossa tietoliikenneverkossa jokaisella verkkoelementillä on oma osoite, tunnettu siitä, että mene- 5 telmä käsittää vaiheet, joissa - asetetaan jokainen verkkoelementti omaksi aliverkokseen (301), - valitaan yhteinen verkon laajuinen IP-luokitus (302), - luodaan jokaiselle verkkoelementille IP-osoite (303), - luodaan konfiguraatiotiedosto, joka käsittää ainakin tiedon IP-osoitteesta yhdistet-10 tynä verkkoelementin sijaintitunnisteeseen (304), - tallennetaan mainittu konfiguraatiotiedosto hallintalaitteeseen (305) ja - syötetään mainittu konfiguraatiotiedosto hallintalaitteesta verkkoelementtiin si-jaintitunnisteen perusteella (306).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että IP-osoite luo-15 daan jokaiselle verkkoelementille automaattisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu si-jaintitunniste on jokin merkkisarja. i * > · «« ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu si- i * ;'' *. jaintitunniste on uuden verkkoelementin maantieteelliset koordinaatit. i < i t t · ► · ’···* 20

5. Järjestelmä tietoliikenneverkon konfiguroimiseksi, verkkoelementin käyt- töönottamiseksi ja osoitteen antamiseksi verkkoelementille, jossa tietoliiken-·...·’ neverkossa jokaisella verkkoelementillä on oma osoite, tunnettu siitä, että jär jestelmä käsittää i t « » !!! - välineet (401) yhteisen verkon laajuisen IP-luokituksen valitsemiseksi ja jokaisen ‘* 25 verkkoelementin asettamiseksi omaksi aliverkokseen, i ’ · I » t * · ," ·. - välineet (402) IP-osoitteen luomiseksi verkon elementeille, I I » - välineet (403) konfiguraatiotiedoston, joka käsittää ainakin tiedon IP-osoitteesta ; ‘ ’ ‘ j yhdistettynä verkkoelementin sijaintitunnisteeseen, luomiseksi, III 12 110397 - välineet (404) mainitun konfiguraatiotiedoston tallentamiseksi hallintalaitteeseen ja - välineet (405) mainitun konfiguraatiotiedoston tallentamiseksi hallintalaitteesta verkkoelementtiin sijaintitunnisteen perusteella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu verk koelementti on tukiasema.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen jäijestelmä, tunnettu siitä, että mainittu hallintalaite on tietokone.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu 10 hallintalaite on PDA-laite.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu hallintalaite on matkaviestin.