FI109396B - Palvelujen toteutus IP-puhelinverkossa - Google Patents

Description

109396

Palvelujen toteutus IP-puhelinverkossa

Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy järjestelmiin, jotka välittävät puheluita paket-5 tipohjaisissa verkoissa, kuten IP -teknologiaa hyödyntävissä matkaviestinverkoissa. Keksintö liittyy erityisesti näissä verkoissa tarjottaviin puhelinpalveluihin.

Tekniikan tausta 10 Perinteisissä verkoissa puhelun kytkentä tapahtuu piirikytkentäi- sesti, joka tarkoittaa, että lähtöpisteen ja loppupisteen välille on muodostettu kiinteä kytkentä, jota käytetään tiedonsiirtoon. Tämä kytkentä ei ole sama kuin sitä muodostettaessa käytettävä kontrollikanava.

Piirikytkentäisessä verkossa voidaan siirtää puhetta tai dataa. Tä-15 hän on aina varattu kiinteä 64 kbit/s:n (analoginen) tai 2*64 kbit/s (ISDN) kaista, joka joissakin tapauksissa on aivan liian suuri. Esimerkiksi puheen välillä saattaa olla pitkiäkin taukoja, jolloin käyttäjien kannalta hyötydataa ei verkossa liiku lainkaan. Silti yhä useammin kiinteän kaistan leveys on liian pieni, koska kiinteää verkkoa käytetään usein liittymäverkkona Internet -: ’*· 20 verkkoon, jossa kaistavaatimus on usein suurempi. Liittymäverkko toimii täl- • ·· löin pullonkaulana.

Puheen lisäksi perinteisen puhelinverkon tilaajille tarjotaan erilai-:siä palveluita, joista suosituimpia ovat ennakkosiirto, koputus ja pito. Nämä palvelut täytyy olla toteutettuna puhelimen käyttäjän tilaajakeskukseen. Tä-.···. 25 mä tarkoittaa, että jos palvelu halutaan toimivan maanlaajuisesti, täytyy maan jokaisen tilaajakeskuksen tukea kyseessä olevaa palvelua. Tämä hidastaa palvelun käyttöönottoa huomattavasti.

Kuvio 1 esittää esimerkkiä perinteisen puhelinverkon sarjaliittymä-'·;· palvelusta. Sarjaliittymä (Line Hunting) on palvelu, jossa A-tilaajan puhelu 30 kohdistuu sarjaan. Tästä sarjasta etsitään vapaata tilaajaa, jolle puhelu Ιοί' puita muodostetaan.

Sarjaliittymä on B-tilaajan palvelu. Tämä tarkoittaa, että A-tilaaja ei välttämättä tiedä palvelun olemassaolosta. Tyypillinen tämän palvelun tilaaja ' haluaa parantaa tavoitettavuuttaan, esimerkiksi sarjaan voi kuulua useita 35 matkatoimiston virkailijoita. Kun asiakas soittaa matkatoimistoon, sarjasta 2 109396 valitaan sillä hetkellä vapaana oleva virkailija, jolle puhelu lopulta muodostetaan.

Kun A-tilaaja soittaa sarjaliittymän kutsunumeroon, puhelinkeskuksen puhelunohjaus (CC, Call Control) hakee B-tilaajan tiedot tietokan-5 nasta DB. Sieltä saadaan tieto, että kyseessä on sarjaliittymäpalvelu. Tietokantaan on myös talletettu sarjaan kuuluvat jäsenet, ja tieto menetelmästä miten jäsen valitaan. Näiden tietojen perusteella käynnistetään palvelun suo-| ritus, ja palvelu alkaa etsiä vapaata jäsentä. Tähän se käyttää apuna kuu- ! lostusta, jossa jäsenen tilatietoa kysytään tilaajamodulista. Sarjan koko voi | 10 olla useita satoja jäseniä, ja jäsenen valintaan on monta erilaista tapaa, esi merkiksi satunnaishaku. Kun vapaa jäsen lopulta löytyy, puhelinkeskus väylöittää puhelun tähän numeroon, ja puhelin alkaa hälyttää siellä. Jos tähän ei vastata, uutta jäsentä ei etsitä ja puhelunmuodostus epäonnistuu.

Sarjan tilaaja ei pysty hallitsemaan sarjan tietoja. Tämän voi tehdä 15 ainoastaan keskusta ylläpitävä operaattori, esimerkiksi tunnettujen MML (Man Machine Language) komentojen avulla. Perinteisessä toteutuksessa sarjan kaikkien jäsenien täytyy olla saman puhelinkeskuksen tilaajia, ja näiden tilatieto löytyy puhelinkeskuksesta.

On myös tunnettua välittää puheluita pakettipohjaisissa puhelin- : '*· 20 verkoissa. Maailmanlaajuinen pakettipohjainen verkko perustuu Internet- *·· teknologiaan. Tosin muitakin on olemassa. Internetissä käytettävä protokolla on IP, jonka tehtävä on viedä paketit lähdeosoitteesta kohdeosoitteeseen.

IP-protokollaa tukevien verkkojen välillä olevat reitittimet hoitavat pakettien f. siirron. Tähän ne käyttävät reititystaulujaan, joissa sijaitsee tieto lähireititti- .···. 25 mistä. Jos yksi reititin otetaan Internetistä pois, reitittimet hoitavat automaat- * · tisesti reititystaulujen päivittämisen reititysprotokollan avulla.

IP-verkon käyttäjä voi ottaa yhteyden kaikkiin Internetissä oleviin koneisiin, ellei sitä ole erikseen palomuurilla estetty. Perinteisessä puhelin-verkossa on käytössä alueellinen hierarkkinen rakenne, mikä on suuri ero 30 verrattuna Internetiin, jossa hierarkia perustuu organisaatioihin. Hierarkia-eroista johtuu, että on vaikea erotella kotimaan- ja ulkomaanpuheluita. Orga-nisaatioraja kulkee isoissa yrityksissä usein maiden rajojen yli, jolloin ulko-maan puhelun hinta on sama kuin kotimaan puhelun.

• · '···* Maailmanlaajuisessa Internetissä puhelaadun takaaminen on vai- 35 keaa, koska eri alueiden paikallisverkkojen välisten siirtoverkkojen kuormitus ja suorituskyky vaihtelee hyvin paljon. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on 3 109396 syntynyt yrityksiä, ns. Clearing House:ja, joihin verkko-operaattorit voivat liittyä. Jokainen verkko-operaattori myöntää resursseja Clearing House:n käyttöön, jolloin laadukkaat puhelut eri verkko-operaattoreiden kesken ovat mahdollisia. Clearing House:t helpottavat verkko-operaattoreita, koska tällöin 5 niiden ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta jokaisen verkko-operaattorin kanssa, vaan riittää sopimus ainoastaan Clearing House:n kanssa. Puheen laadun parantamiseksi ja varmistamiseksi on kehitteillä myös muita menetelmiä.

Puhelinoperaattorit käyttävät tällä hetkellä IP-verkkoa lähinnä pe-10 rinteisen puhelinverkon ulkomaanpuheluiden välittämiseen. Tällöin käytettävä verkko ei ole yleinen Internet, vaan usein operaattorin oma verkko, jota se hallitsee. Puheen laatu taataan riittävän suuren kapasiteetin avulla.

IP-pohjaisessa puhelinverkossa tarvitaan verkon tarjoamia palveluita. Puhelu voidaan soittaa suoraan päätelaitteelta päätelaitteelle, mutta 15 tämä ei ole mahdollista kuin harvassa tapauksessa, koska henkilön tavoittamiseen verkosta tarvitaan verkon palvelimien tukea. IP-osoitteet ovat harvoin kiinteästi sidottu yhteen laitteeseen, ja useimmissa tapauksissa käytetään dynaamisia IP-osoitteita. Uuden verkkoyhteyden alussa saadaan IP-osoite, joka on yleensä eri kuin edellisellä verkkoyhteyden kerralla. Tämän vuoksi ; **· 20 puhelinverkkokäytössä tarvitaan verkkoon palvelin, jolle verkon käyttäjät re- '·· kisteröityvät aina verkkoyhteyden alussa. Rekisteröinnin yhteydessä käyttä- jän verkko-osoite talletetaan, ja näin hän on muiden verkon käyttäjien tavoi-tettavissa.

Tietokoneiden liittyminen Internet-verkkoon ja puheen siirtäminen .···. 25 IP-verkossa mahdollistaa jo olemassa olevien tietokonesovellusten liittämi sen puhelinsovelluksen yhteyteen. Esimerkiksi tietokoneella olevan kalenterin voi liittää toimimaan yhdessä puhelinsovelluksen kanssa, jolloin kalente-rissa olevan henkilön nimeä napauttamalla muodostuu automaattisesti pu-‘ · · ·' helu tälle henkilölle.

30 Kuviossa 2 esitetään esimerkinomaisesti, mitä verkosta pitää löy- tyä, jotta edellä kuvatun sarjaliittymäpalvelun toiminnallisuus saadaan aikai-seksi käyttäen IP-verkon mahdollisuuksia, huomioonottaen myös rajoitteet.

/ Toteutuksessa on mukana päätelaitteita, puhelinpalvelu ja tietokanta, joka ···’ voi myös olla sisäisesti puhelinpalvelimessa. Kyseessä on puhdas IP-to-IP - 35 malli, jossa kaikissa päätelaitteissa on laskentakykyä, eikä perinteistä puhelinverkkoa käytetä missään vaiheessa.

4 109396 IP-verkossa A-tilaajan puhelunmuodostus voi kohdistua puhelin-palvelimelle, tai suoraan toiselle päätelaitteelle. Tämän perusteella määräytyy sarjan jäsenet sisältävän listan sijainti.

Koska sarjaliittymäpalvelu on B-tilaajan palvelu, lista ei voi sijaita 5 soittavalla tilaajalla. Sen sijaan se voi olla puhelinpalvelimen tietokannassa tai yhdessä päätelaitteessa, joka voi olla sarjan ulkopuolinen, tai sarjaan kuuluva jäsen. Kolmantena elementtinä listan ja kutsunumeron lisänä voidaan pitää päätelaitteiden tilatietoa. Sen perusteella tiedetään onko sillä menossa puhelu vai ei. Perinteisessä puhelinverkossa tilatieto on saatavissa 10 keskuksen tiedoista. IP-toteutuksessa tilatiedon saaminen on paljon vaikeampaa, koska päätelaitteet eivät ole fyysisesti yhteydessä palvelimeen ja toisiinsa.

Kuviot 3 ja 4 esittävät esimerkkejä kahdesta eri tavasta toteuttaa sarjaliittymä pakettiverkossa. Kuvassa 3 on puhelinpalvelimen kautta reiti-15 tetty malli, jonka toiminta on hyvin pitkälle verrannollinen perinteisen puhelinverkon toteutukseen.

Puhelinpalvelimen kautta reititetyssä mallissa palvelut kulkevat puhelinpalvelimen kautta. Tämä mahdollistaa päätelaitteen tilatiedon tallentamisen puhelinpalvelimen sisäisiin tilatietotaulukoihin tai tietokantaan. Saa-: ’·· 20 dessaan puhelupyynnön sarjaan, puhelinpalvelin hakee sarjan tiedot ja suo- • '·· riitaa nopean haun tilatietotaulukkoon, ja suorittaa valinnan kenelle puhelu ohjataan. Perinteistä kuulostusta ei tarvitse tehdä.

Tämän mallin etuna on nopea puhelunmuodostus, koska pääte-.···. laitteiden tilatieto löytyy suoraan puhelinpalvelimelta, eikä sitä tarvitse kysyä 25 verkon yli päätelaitteilta. Toinen etu on palvelulogiikan keskitetty sijainti yhdessä paikassa, eikä päätelaitteiden tarvitse tukea kyseistä palvelua. Kolmas etu on palvelun toimintavarmuus, koska puhelinpalvelin voidaan varmentaa ja sen kuormitusta voidaan hajauttaa usealle erilliselle palvelimelle.

'···’ Kun käytetään puhelinpalvelimen kautta reititettyä mallia, pääte- 30 laitteelta A voidaan peittää todellinen päätelaite, jolle puhelu on lopulta muo- • · ;*··. dostettu. Se ei voi soittaa suoraan vastanneelle päätelaitteelle.

Kuvassa 4 on kuvattu, miten A-tilaajan puhelunmuodostussanoma ; ’ ’ ohjautuu suoraan sarjaa hallitsevalle päätelaitteelle. Tämä päätelaite toteut- ‘ : taa sarjaliittymäpalvelun.

35 Puhelunmuodostussanoman vastaanottava päätelaite hallitsee sarjaa, ja pitää sisällään listan sarjan jäsenistä. Se voisi tehdä haun ulkoi- 5 109396 seen tietokantaankin, mutta päätelaitteen resurssien rajallisuuden vuoksi lista on syytä pitää päätelaitteessa. Sarjaa hallitseva päätelaite ei tiedä sarjaan kuuluvien jäsenten tilaa, koska sarjan jäsenet eivät reititä signalointiaan sen kautta. Tilatieto täytyy hankkia toisella tavalla.

5 Tähän on kaksi mahdollisuutta, kuvassa 4 vaihtoehdot (a) ja (b): (a) Sarjaa hallitseva päätelaite kysyy jäseniltä, kuka on vapaana ja voi ottaa puhelun vastaan. Tämä muistuttaa perinteisen puhelinverkon kuulostusta, eikä ole yhtä nopea tapa kuin puhelinpalvelimen kautta reititetyssä mallissa tehty haku tilatietotaulukkoon.

10 (b) Sarjan jäsenien päätelaitteet ilmoittavat tapahtumista sarjaa j hallitsevalle päätelaitteelle. Tapahtumia ovat puhelun aloitus ja lopetus. Näin sarjaa hallitseva päätelaite tietää päätelaitteiden tilan, ja jäsenen valinta on nopea haku sen omaan tilatietotaulukkoon.

Kummankin vaihtoehtoehdon haittapuolena on, että jokaisen 15 päätelaitteen puhelinsovelluksen täytyy tukea palvelua, jota ei ole standar- ; doitu.

Kun sarjaa hallitseva päätelaite saa tietoon vapaan jäsenen, se ilmoittaa A-tilaajalle, että sen täytyy reitittää puhelu uuteen osoitteeseen.

Tämä vaatii tuen A-tilaajan päätelaitteelta, joka H.323:n mukaan on edel-: *·· 20 leenohjauspalvelu H.450-3. Hallitseva päätelaite ei pysty ohjaamaan puhelua eteenpäin kuten puhelinpalvelu.

Suoraa reititystä päätelaitteelle voidaan pitää palvelun luotetta- vuuden kannalta huonona mallina, koska jos vastaanottava päätelaite ei ole .···. kytkeytyneenä verkkoon, palvelun tarjoaminen jää kokonaan tekemättä. Toi- » · ,···( 25 saalia päätelaitteen täytyy olla hyvin suorituskykyinen.

Puhelinpalvelinta käyttävässä tavassa, jolloin sarjaliittymä tarjotaan palveluna, päätelaitteiden ei tarvitse tukea sarjaliittymää eikä lisäpal-';·· veluja. Kaikki tarvittava tieto on puhelinpalvelimella. Toinen vaihtoehto on toimia ilman puhelinpalvelinta, jolloin sarjaan kuuluvissa päätelaitteissa täy-: 30 tyy olla sarjaliittymäsovellus ja A-tilaajan täytyy tukea edelleenohjauspalve- .··*. lua. Puheen laatu voi olla hyvä ilman puhelinpalvelinta, jos kaistaa on ver- kossa riittävästi. Tämä on kuitenkin kallis ja resursseja tuhlaava ratkaisu.

♦ * » '·' ’ Pakettivälitteinen IP-protokollaan pohjautuva puhelinverkkoja pe- rinteinen puhelinverkko voidaan myös yhdistää. Pakettiverkot ovat tulossa 35 kattaviksi ja nopeiksi, jolloin reaaliaikaisen puheen siirto on mahdollista. Tällä hetkellä perinteiset puhelinverkot hallitsevat melkein kokonaan puheen väli- 6 109396 tysmarkkinoita, mutta tilanteen on ennustettu muuttuvan. Pakettiverkon puolella on käytössä tekniikoita, joita hyväksikäyttämällä voidaan parantaa olemassa olevia perinteisen verkon puhelinpalvelulta, ja luoda täysin uusia.

Kuvassa 5 esitetään esimerkki yhdistyneestä puhelinverkosta, 5 jossa on puhelinverkkoelementtejä tämän hetken standardien mukaan. Verkkojen yhdistymisen kannalta tärkein elementti on Gateway (GW), joka tekee muunnoksen eri verkkotyyppien esitysmuotojen välillä. Puhelinpalveluiden kannalta tärkeimmät elementit ovat puhelinpalvelimet Gatekeeper (GK), joka pystyy suorittamaan samat toimenpiteet kuin puhelinkeskus, mutta 10 se voi tarjota myös paljon muita palveluita ja suorittamaan toimenpiteitä, mitä voidaan tarjota ainoastaan pakettiverkossa ja SIP-palvelin (Session Initiation Protocol), jolla voidaan luoda, muuttaa olemassa olevia ja lopettaa Internetyhteyksiä päätelaitteiden välillä.

IP-verkon puhelusignalointistardardeja on tällä hetkellä ITU-T:n 15 H.323 ja IETF:n SIP. H.323:n vastuu on ITU:n Study Group 16 (SG 16):ssa, ja sen perusta nojaa perinteisen verkon ISDN-määritykseen. Perinteisen puhelinverkon palvelut saadaan käyttöön H.323:sta täydentävän H.450:n mukaisilla lisäarvopalveluilla. H.450 sisältää tällä hetkellä puhelun siirron ja puhelun edelleenohjauspalvelut. Lisäominaisuuksia on tulossa mm. koputus ja • ’·· 20 pito.

IETF:n SIP nojaa Internet-standardeihin ja lähinnä HTTP:hen.

IETF on jättänyt perinteisen verkon mahdollisuudet vähemmälle huomiolle, ja ;‘; näkeekin sen lähinnä yhtenä sovelluksena muiden joukossa.

,···. Signalointistandardit mahdollistavat laitteiden kommunikoinnin ja ,···, 25 verkkojen yhteistoiminnan käyttämällä yleisesti tunnettuja ja ymmärrettyjä I · sanomia. Signalointi mahdollistaa puhelun muodostamisen päätelaitteiden välille käyttäjien tietämättä päätelaitteiden todellisesta sijainnista. Numeroin-tisuunnitelman tai aliaksien perusteella palvelimet osaavat reitittää signaloin-nin kohdeosoitteeseen.

30 Signalointi yksinkertaisimmillaan sisältää sanomat puhelun muo- • · ,··. dostamiseen ja purkamiseen. Tämän lisäksi voidaan signaloinnin avulla tar- jota palveluita, kuten esimerkiksi puhelun laittamisen pitoon. Puheluyhteys ‘ voidaan muodostaa myös useamman kuin yhden päätelaitteen välille.

Tällä hetkellä on olemassa matkaviestinverkoissa lisäpalveluita, jot-35 ka toimiakseen tarvitsee ko. verkon tuen. Eli jos lisäpalvelua ei ole verkossa, sitä ei käyttäjälle pystytä tarjoamaan. Käytännössä tilanne on se, että ylei- 7 109396 simmät lisäpalvelut kuten koputus (call waiting), pito (hold), soitonsiirto (call transfer) toimivat kaikkialla, mutta eksoottisimmille palveluille tukea ei löydy. Palvelut on monesti standardoitu, ja siten hyvin mielikuvitusta rajoittavia.

Palveluiden standardointisidonnaisuutta on pyritty vähentämään 5 Älyverkkotekniikalla. Matkaviestinympäristössä toiminta voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Käyttäjän ollessa vieraassa maassa/verkossa, hän laittaa puhelimen päälle. Tällöin älyverkon SSP (Service Switching Point) tekee tietokantakyselyn HLR:ään. Sieltä saadaan käyttäjällä oleviin palveluihin liittyvät 10 käynnistystiedot ja tieto, missä palvelunohjauspiste sijaitsee (Service Control Point, SCP). Kun käyttäjä soittaa puhelun, puhelunohjaus käynnistyy saatujen käynnistystietojen perusteella. Tällöin tehdään kutsu palvelunohjauspis-teeseen, joka palauttaa esimerkiksi muunnetun numeron. Älyverkkoratkai-sujen haittapuolena on, että järjestelmässä joudutaan tekemään kyselyitä 15 palvelunohjauspisteeseen.

Tunnettujen tekniikoiden haittana on palvelujen sidonnaisuus verkon rajattuun osaa. Kuten esimerkiksi piirikytkentäisessä verkossa, tilaajakeskus sisältää keskuksen alla olevien tilaajien palvelut. Jotta tilaajakohtaiset palvelut toimisivat esimerkiksi maanlaajuisesti, täytyy maan jokaisen tilaaja- • '·· 20 keskuksen tukea näitä palveluja. Tämä hidastaa palvelun käyttöönottoa.

Pakettiverkoissa tilaajakeskuksen korvaa puhelinpalvelin. Monet palvelut perustuvat standardoituihin ratkaisuihin. Jotta palvelu olisi suoritet-tavissa esimerkiksi maakohtaisesti, täytyy maan jokaisen puhelinpalvelimen ,···. tukea haluttuja palveluita. Näin ei aina ole, sillä kaikki puhelinpalvelimet eivät I » 25 tue kaikkia standardoituja palveluita. Lisäksi on olemassa palveluita, joita ei ole sidottu standardeihin. Jos puhelinverkko tukee palvelua, joudutaan kuormittamaan verkon kapasiteettia, jotta palvelu voidaan toimittaa palvelun ···’ sisältävästä puhelinpalvelimesta käyttäjälle, joka voi liikkua toisen puhelin- palvelimen toiminta-alueella. Palvelujen muokkaaminen käyttäjän tarpeita :*·.· 30 vastaaviksi on myös hankalaa. Keksintö pyrkii vähentämään näitä tunnetun ,···. tekniikan haittoja pakettipohjaisessa puhelinverkossa.

• » ·

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksintö perustuu hajautettuun palveluarkkitehtuuriin. Keksintö 35 käyttää yhtä tai useampaa agenttia palvelun tarjoamiseksi ja suorittamiseksi käyttäjälle. Agentti sisältää palvelutietoja ja toimintoja palvelun suorittami- I · · 8 109396 seksi. Lisäksi agentti pystyy tarpeen mukaan siirtymään pakettipohjaisessa puhelinverkossa verkon osaan, jossa se pystyy parhaiten suorittamaan käyttäjän haluaman palvelun. Verkon yksittäisen elementin täytyy sisältää yksi tai useampi suoritusalusta, joka antaa agentille mahdollisuuden palve-5 lujen suorittamiseen, kommunikointiin muiden agenttien kanssa ja verkon elementin resurssien hyödyntämiseen. Keksinnön mukainen päämäärä saavutetaan patenttivaatimuksissa kuvatulla tavalla.

Kuvioluettelo 10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viitaten kuvioiden 6-12 esimerkkeihin, jotka on esitetty oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää esimerkkiä perinteisen puhelinverkon sarjaliittymäpalve-15 lusta, kuvio 2 esittää esimerkkiä IP-verkon sarjaliittymäpalvelusta, kuvio 3 esittää esimerkkiä IP-verkon sarjaliittymäpalvelusta, joka reititetään puhelinpalvelimen kautta, kuvio 4 esittää esimerkkiä IP-verkon sarjaliittymäpalvelusta, joka reitite-: *·· 20 tään suoraan päätelaitteelle, kuvio 5 esittää esimerkkiä pakettivälitteisten ja piirikytkentäisen puhelin-; ‘ ·.: verkkojen yhdistämisestä, kuvio 6 esittää kahta esimerkkiä agentteihin perustuvasta palvelujen tar- »* · ,··. joamisesta, 25 kuvio 7 esittää esimerkkiä rajapinta-agenteista, > · kuvio 8 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta palveluarkkitehtuurista, kuvio 9 esittää esimerkkiä agentin siirtymisestä palvelimesta toiseen käyttäjän siirtyessä maantieteellisesti, • kuvio 10 esittää esimerkkiä palvelun suorittamisesta käyttäjän ollessa vie- 30 raan puhelinpalvelimen verkon alueella, | kuvion esittää esimerkkiä rajapinta-agenttien käytöstä ulkoisen signaloin- nin muuttamisesta puhelunohjauksen sisäiseen muotoon, * * * ·[ * kuvio 12 esittää esimerkkiä keksinnön mukaan toteutetusta sarjaliittymä- palvelusta, 35 kuvio 13 esittää esimerkkiä keksinnön mukaan toteutetusta pikavalintanu-meropalvelusta.

9 109396

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön mukaisessa verkossa hyödynnettävät agentit ovat ohjelmia, jotka sisältävät tietoja ja toimintoja agentille annettujen tehtävien suo-5 rittamiseksi. Agenttien ominaisuudet voidaan määrittää lyhyesti: - Agentit voivat huomioida asioita, - Agentit voivat suorittaa toimenpiteitä huomioiden perusteella, - Agentit tietävät asioita ja 10 - Agentit voivat siirtyä paikasta toiseen.

Agentteja verrataan usein olioihin (ohjelma, jolla on rajapintoja muihin ohjelmiin), mutta ne eivät ole suoraan verrannollisia, koska oliot ovat passiivisia. Ne odottavat milloin niitä kutsutaan, ja vasta sen jälkeen lähtevät 15 suorittumaan. Agentit sitä vastoin ovat autonomisia, eli aktiivisia ja päämäärätietoisia. Ne toimivat sen hetkisen tiedon perusteella yhdessä toisten agenttien kanssa, ja oppivat kokemastaan. Näiden ominaisuuksien perusteella agentit voidaan lajitella esimerkiksi älykkäisiin, yhteistyössä toimiviin, yhteistyössä toimiviin oppiviin ja rajapinta -agentteihin.

• '·· 20 Agenttimalli on perinteisistä hajautustavoista poikkeava hajautus- tekniikka, koska agentit voivat siirtyä laitteesta toiseen. Verkon laitteissa täytyy olla agenttien suoritusalusta, jotta agenttien siirtyminen ja suoritus olisi t · mahdollista. Suoritusalusta antaa agentille suoritusoikeuden, tarjoaa meka- *»· .···, nismit kommunikoida toisten agenttien kanssa, ja antaa pääsyn rajattuun ,···, 25 määrään laitteen resursseja. Suoritusalustoja on kaupallisesti tarjolla, mm I · IBM:n Aglets-suoritusalustat.

Yhteistyössä toimiva agentit (erityisesti liikkuvat) ovat mielenkiin-toisimmat hajautuksen ja palveluiden kannalta. Kuvassa 6 havainnolliste-taan, mitä vaihtoehtoja liikkuvalla agentilla on perinteisesti ajateltu olevan 30 kutsua palvelua. Se voi suorittaa kutsut verkon yli (a) tai siirtyä palvelun » · .···. luokse (b), jolloin kutsut tapahtuvat paikallisina kutsuina. Agenttien väliseen

,kommunikointiin on kehitteillä useita menetelmiä, joista käytetyimpiä ovat KIF

I I · (Knowledge Interchange Format) ja KQML (Knowledge Query and Manipula-tion Language).

35 Liikkuvien agenttien käytöstä saadaan kaksi etua: 10 109396 - Taktinen etu. Agentin kannattaa siirtyä palvelun luokse, jos agentin koko on pieni verrattuna tarvittavien kutsujen määrään. Mitä enemmän kutsuja vaaditaan tehtävän suorittamiseen, sitä enemmän hyötyä siirtymisestä saadaan. Tämä etu tulee merkittäväksi ennen kaikkea silloin kun 5 verkko on hidas. Nykyisten paikallisverkkojen nopeus on sitä luokkaa, että yhteen kutsuun menevä aika on erittäin pieni. Mutta tilanteissa, joissa verkkoon ollaan yhteydessä perinteisen puhelinverkon tai langattoman yhteyden kautta, kutsujen suoritusaika kasvaa merkittävästi ja liikkuvan agentin käytöstä saadaan merkittävää etua. Perinteisen puhelinverkon tapauksessa 10 merkittävä etu saadaan siten, että vaadittava datayhteys täytyy olla aktiivisena ainoastaan sen ajan kun agentti siirtyy verkkoon. Tämän jälkeen yhteyden voi katkaista. Agentti suorittaa toiminnan verkossa, ja palatessaan takaisin muodostetaan uusi yhteys verkkoon, jolloin agentti pystyy siirtymään takaisin.

15 - Strateginen etu. Jos palvelimen toiminta halutaan muokata tietyn käyttäjän haluamalle tavalle, koko palvelimen sovellusta ei tarvitse tehdä uudestaan, vaan tehdään ainoastaan agentti, joka toteuttaa halutun lisätoimin-nallisuuden. Samaa periaatetta voidaan hyödyntää ohjelmistoja päivitettäessä. Pieni muutos ohjelmassa voidaan tehdä verkossa liikkuvan agentin 20 avulla automaattisesti, eikä käyttäjän suorittamaa päivitystä tarvita.

Myös rajapintatoiminnot voidaan toteuttaa agenteilla. Rajapinta-agentit toimivat porttina agenttijärjestelmään. Ne toimivat kutsunvälittäjinä « · ulkoisten yksiköiden ja agenttijärjestelmän sisäisten agenttien välillä. Niiden I « · ,··, tehtävä on muuttaa ulkoiset kutsut agenttijärjestelmän sisäiseen muotoon.

’’.’t 25 Kuvio 7 esittää esimerkkejä rajapinta-agenteista.

Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi keksinnön mukaisessa rat-! ,,, kaisussa on myös mahdollista käyttää liikkuvia agentteja siirtämään palvelu- *;·' ja. Jos palvelu ei ole liian raskas verkossa siirrettäväksi, se voidaan sijoittaa agenttiin, jolloin se liikkuu agentin mukana verkossa. Tällainen palvelu voi ; ‘ ·,; 30 olla esimerkiksi pikavalintanumerot, jota kuvataan myöhemmin tässä tekstis- * · .*·. sä. Jos palvelu on raskas verkossa siirrettäväksi, esimerkiksi edellä mainittu vaihtoehto b (kuvio 6) voi olla edullisin tapa palvelun toteuttamiseksi. On * » ’*’ ’ myös mahdollista, että osa palvelusta sijoitetaan liikkuvaan agenttiin ja lop- puosa palvelusta sijoitetaan ns. kotipuhelinpalvelimelle (vastaa perinteisessä 35 verkossa tilaajakeskusta). Tällöin liikkuva agentti tekee tarvittavat kyselyt kyseiseltä puhelinpalvelimelta. Puhelinpalvelimella olevat palvelut on edullista 11 109396 sijoittaa käyttäjän kotiagenttiin, joka siis pysyy puhelinpalvelimella ja on yhteydessä liikkuvaan agenttiin.

Keksintö on toteutettu hajautetulla agenttipohjaisella järjestelmällä (kuvio 8), jossa puhelinpalvelut hoidetaan hajautetusti agenttien (A) avustuk-5 sella. Hajautettu palveluarkkitehtuuri perustuu puhelinpalvelimen kautta reititettyyn malliin. Jokainen agenttijärjestelmä pitää sisällään puhelunohjauksen (CC), joka pystyy muodostamaan peruspuhelut käyttäjien välillä. Agenttien tehtävä on lisätä järjestelmän toiminnallisuutta käyttäjän haluamalla tavalla. Agentteja voi olla useita riippuen käyttäjien määrästä. Agentit ovat 10 henkilökohtaisia käyttäjäagentteja.

Agentit voivat olla myös palvelukohtaisia, esimerkiksi tarjoamaan palvelua tietylle kohderyhmälle, kuten organisaatiolle, järjestölle jne... Palvelu voidaan tarjota esimerkiksi tietyn yksittäisen järjestön jäsenille, jotka asuvat maantieteellisesti eri alueilla. Edellä mainittu sarjaliittymäpalvelu voi-15 daan tulkita tiettyä kohderyhmää palvelevaksi palveluksi.

Arkkitehtuurin painopiste on verkossa. Päätelaitteen tarvitsee tukea ainoastaan peruspuheluun tarvittavia signalointiominaisuuksia. Perinteisen puhelinverkon mallia noudattaen päätelaitteella ei ole kuin minimaalinen .·. älykkyys. Tämä mahdollistaa useiden puhelinsovellusten ja palveluiden toi- ··. 20 mivuuden käytettäessä eri valmistajien tuotteita.

. . Peruspuhelu onnistuu käyttämällä puhelinpalvelinta ja jotain sig- nalointistandardia. Puhelinpalvelu sisältää puhelunohjausprosessin, joka tarjoaa peruspuhelupalvelut. Palvelimen toimintaa voidaan räätälöidä kulle-kin käyttäjälle mieleiseksi käyttämällä agenttia, joka ohjaa puhelunohjausta.

25 Agentti voi olla käyttäjän itse räätälöimä, tai se voi olla verkon hallitsijan toimesta tehty ja siirretty verkkoon.

Palvelu voi siis siirtyä verkossa agentin siirtyessä palvelimelta toi-selle seuraten käyttäjää, kuten kuvassa 9. Siirtyminen tapahtuu verkossa .* . käyttäjän siitä tietämättä. Itse asiassa käyttäjän ei tarvitse edes tietää agen- 30 tin olemassaolosta, vaan tämä ainoastaan huomaa palvelun onnistuvan.

Jotta siirtyminen olisi mahdollista, täytyy puhelinpalvelimilla olla agenttien suoritusalusta. Tämän lisäksi täytyy olla mekanismi, millä osoitetaan missä ;: haluttu palveluagentti sijaitsee.

12 109396

Puhelunohjaukseen CC täytyy olla rajapinta, jonka kautta agentti suorittaa ohjaamisen. Peruspuhelu onnistuu aina, vaikka agentti ei pystyisi siirtymään. Esimerkiksi älyverkkoratkaisuissa käytettyä CS1:n mukaista rajapintaa voidaan käyttää agenttijärjestelmässä. Esimerkiksi CS1:en Connect-5 operaatiolla voidaan tehdä numeronmuunto pikavalintanumeropalvelun toteuttamiseen. CS1:n havaintopisteet DP (Detection Point) ovat oivallisia ra-japintakohtia puhelunohjauksen ja agentin välillä.

Liikkuva agentti seuraa käyttäjää tiedossa olevan käyttäjän sijaintitiedon perusteella. Esimerkiksi matkaviestinjärjestelmästä tuttua HLR/VLR-10 rakennetta voidaan käyttää hyväksi. Kun käyttäjä rekisteröityy vieraan tukiasema-alueen VLR-rekisteriin, HLR-rekisterille lähetetään tieto käyttäjän sijainnista. Agentti voi tarkistaa tämän tiedon HLR-rekisteristä ja siirtyä sen perusteella käyttäjän perässä esimerkiksi verkkoelementtiin, jonka VLR-rekisteriin käyttäjä on rekisteröitynyt. On edullista, että liikkuva agentti siirtyy 15 siihen puhelinpalvelimelle, jonka alueella käyttäjä sijaitsee. Tällöin liikkuvan agentin ja puhelinpalvelimella olevan puhelunohjauksen välinen kommunikointi on sujuvaa ja nopeaa. On kuitenkin huomioitava, että liikkuva agentti pystyy tarvittaessa siirtymään verkossa myös päätelaitteeseen, jos päätelaitteessa on suoritusalusta agentille.

20 Tavoitettavuuden kannalta olisi hyvä, jos käyttäjän verkko-osoite : ” pysyisi aina samana tämän liikkuessa verkosta toiseen. Käytännössä tämä : ’·· on kuitenkin hankala toteuttaa, koska käyttäjän siirtyessä toiseen verkkoon :.*·· täytyy siirrosta ilmoittaa verkon reitittimille, jos halutaan verkko-osoitteen py- syvän aina samana. Tämä kuormittaa verkkoa, koska päivitettäviä reitittimiä 25 on hyvin paljon.

.···. Hajautetussa palveluarkkitehtuurissa voidaan käyttää esimerkiksi myös 3G.IP:stä tuttua menetelmää käyttäjän tavoittamiseksi. 3G.IP pyrkii ... ratkaisemaan käyttäjän tavoitettavuuteen liittyvän ongelman käyttämällä !” GSM puhelinjärjestelmän HLR/VLR -mekanismia. 3G.IP:ssä nämä on ni- ·;·’ 30 metty uudelleen kotipalvelimeksi (HSS, Home Subscriber Server) ja vieras- palvelimeksi (CSCF, Call State Control Function). Kun käyttäjä rekisteröityy verkkoon, tapahtuu rekisteröityminen aina CSCF:ään. Tämä voi tapahtua .J. missä päin maailmaa tahansa, jolloin verkko-operaattoreiden täytyy hyväk syä verkkovierailut.

* I

’··· 35 Käyttäjän tunniste / puhelinnumero määräytyy kotipalvelimen (eli kotipuhelinpalvelin) perusteella. Jokaisella verkon käyttäjällä täytyy olla koti- 13 109396 palvelin, jonka kautta kaikki puhelupyynnöt ohjautuvat. Kotipalvelin tietää käyttäjän sijainnin, joten se pystyy ohjaamaan kutsut vieraspalvelimelle, jonne käyttäjä on rekisteröitynyt.

Hajautettu palveluarkkitehtuuri tarvitsee siis tukea kotipalvelimelta 5 ja vieraspalvelimelta. Näiden elementtien täytyy pystyä ottamaan vastaan palveluagentteja ja antamaan niille suoritusoikeus.

Puhelinpalveluiden säilyvyyden ja siirrettävyyden mahdollistamiseksi kotipalvelimella on edullista olla kotiagentti (KA), joka tietää aina käyttäjän sijainnin. Kotiagentin lisäksi tarvitaan verkossa liikkuva käyttäjäkohtai-10 nen verkkoagentti (VA), joka siirtyy käyttäjän perässä vieraspalvelimelta vieraspalvelimelle, seuraten käyttäjän rekisteröitymisiä. Käyttäjän rekisteröityessä täytyy palvelimen saada tieto, missä on käyttäjän kotipalvelin, jotta se pystyy kutsumaan verkkoagenttia. Kotiagentti ja verkkoagentti yhdessä hoitavat palvelun tarjoamisen käyttäjälle siten, että verkkoagentti tietää ja pystyy 15 tarjoamaan yleisimmän ja yksinkertaisimmat palvelut itsenäisesti. Tarpeen vaatiessa se pystyy kysymään kotiagentilta apua, verkkoa paljon kuormittavien palveluiden tarjoamisessa (tiedotus voi esimerkiksi olla kotipalvelimella).

Kuvio 10 esittää esimerkkiä, miten palvelu voidaan siirtää käyttäjälle hänen sijaitessaan vieraan puhelinpalvelimen alueella. Käyttäjä 1 ha-20 luaa soittaa puhelun SETUP käyttäjälle 2, jolloin käyttäjän 2 kotipalvelimen *' ” puhelinohjaus CC vastaanottaa puhelupyynnön (1). Käyttäjän 2 Kotiagentti : ’·* (KA), jolla on tiedossa käyttäjän 2 sijaintitiedot, informoi puhelinohjausta tästä sekä ilmoittaa myös verkkoagentille (VA) tulevasta puhelusta. Puhe-: lunohjaus ohjaa puhelun vieraspalvelimen puhelinohjaukseen, joka edelleen 25 reitittää puhelun käyttäjälle 2. Jos puheluun liittyy palveluita, verkkoagentti ja I · t .···. kotiagentti suorittavat käyttäjän haluaman palvelun. Jos palvelu on yksiker tainen, voi verkkoagentti suorittaa sen yksin, mutta jos palvelu on raskaampi ... saatetaan tarvita yhteistyötä kotiagentin kanssa.

!;! Agenttien yksi tärkeä rooli on toimia rajapinta-agentteina. Puhelin- ·;·’ 30 palvelin voi tukea montaa signalointistandardia käyttämällä rajapinta- agentteja, jotka muuttavat ulkoisen signaloinnin agenttijärjestelmän sisäiseen muotoon. Tässä tapauksessa sisäinen puhelunohjaus toimii aina riippumatta mitä signalointia ulkoiset päätelaitteet käyttävät. Kuvassa 11 on esitetty rajapinta-agentit SIP, H.323 ja PSTN, jotka muuttavat signaloinnin sisäiseen ’··* 35 muotoon. HTTP rajapinta-agentin kautta käyttäjä voi konfiguroida palvelu jaan. Ainoastaan puhelunohjausoliot kommunikoivat rajapinta-agenttien 14 109396 kautta. Käyttäjän henkilökohtaiset agentit kommunikoivat suoraan toistensa kanssa käyttäen ennalta tunnettuja menetelmiä.

Puhelunohjaus (CC) kommunikoi sekä rajapinta-agenttien että palveluagenttien kanssa. Kuvassa 11 SIP-käyttäjän puhelinsovellus käyttää 5 SIP-rajapinta-agenttia, ja H.323-käyttäjä H.323-rajapinta-agenttia. Puhelunohjaus osaa reitittää puhelut oikealle rajapinta-agentille käyttämällä agenttien palveluita.

Sarjaliittymäpalvelun toteuttaminen keksinnön mukaisella palvelu-arkkitehtuurilla on hyvin suoraviivainen prosessi edellisiä esimerkkejä nou-10 datellen. Kuvassa 12 on esitetty esimerkki keksinnön mukaisesta sarjaliittymäpalvelun toimintaperiaatteesta ja miten SETUP-sanoma etenee asiakkaalta lopulta sarjan valitulle jäsenelle. Toimintaa on yksinkertaistettu siten, että jokainen päätelaite käyttää H.323 signalointia, jolloin rajapinta-agentteja ei tarvita. Sarjaliittymäpalvelu on rajattu käyttäjiltä siten, että kaikkien sarjan 15 jäsenten kotipalvelin täytyy olla sama kuin sarjan kotipalvelin. Tämä noudattaa perinteisen puhelinverkon mallia, ja mahdollistaa nopeamman kuulostuk-sen.

Sarjaliittymäpalvelun toiminnan kannalta tarvitaan selvittää kaksi asiaa: 20 · Missä on lista sarjan jäsenistä ? : ” · Mistä saadaan sarjan jäsenen tilatieto kuulostusta varten ?

Seuraavassa kuvataan tarkemmin, miten sarjaliittymäpalvelu voi-daan toteuttaa keksinnön mukaisessa ratkaisussa kuvan 12 merkintöjä 25 käyttäen: _···, 1) Sarjan kotipalvelimen puhelunohjaus saa asiakkaalta SETUP-sanoman.

... 2) Puhelunohjaus CC kutsuu sarjan kotiagenttia KA, joka ;;; edelleen kutsuu sarjan verkkoagenttia VA. Verkkoagentilla on lista sarjan ’·;·* 30 jäsenistä, joista se valitsee jonkin hakutavan mukaan jäsenen. Valinnan jälkeen se suorittaa kuulostuksen kysymällä valitun jäsenen kotiagentilta tilatietoa, eli kotiagentin täytyy tietää aina jäsenen tila. Tilatieto voitaisiin säilyttää myös verkkoagentilla, mutta kuulostus on nopeampi suorittaa paikallisesti saman palvelimen agentille. Vapaan jäsenen (jäsen 1) löy-’···* 35 dyttyä sarjan verkkoagentti palauttaa puhelunohjaukselle tiedon, kenelle puhelu pitää ohjata.

15 109396 3) Puhelunohjaus CC kutsuu valitun sarjan jäsenen kotiagent-tia, joka palauttaa puhelunohjaukselle jäsenen sijainnin ja osoitteen. Koti-agentti voi ilmoittaa verkkoagentille tapahtumasta, jolloin se pystyy valmistautumaan vieraspalvelimen puhelunohjauksen ohjaamiseen.

5 4) Puhelunohjaus reitittää puhelun vieraspalvelimen puhelun ohjaukselle.

5) Vieraspalvelimen puhelunohjaus pyytää ohjeita sarjan jäsenen verkkoagentilta, joka on odottanut tätä pyyntöä.

6) Sarjan jäsen saa lopulta SETUP sanoman.

10 Puhelunmuodostus etenee tästä eteenpäin normaalisti puhelin- palvelimen kautta reititetyn mallin mukaan. Sarjan koti- ja verkkoagentti ei ole enää mukana puhelua eteenpäin muodostettaessa. Sarjan jäsenen käyttäjä-agentit (verkko- ja kotiagentti) sitä vastoin ovat mukana ohjaamassa koko puhelun ajan.

15 Kun jäsen vapautuu, hänen verkkoagenttinsa ilmoittaa hänen ko- tiagentillensa jäsenen olevan vapaana ottamaan vastaan seuraavan puhelun. Jos jäsen itse soittaa puhelun, ilmoittaa hänen verkkoagentti samoin hänen kotiagentille jäsenen tilatiedon muutoksesta.

Kuvio 13 esittää esimerkkiä, jossa koko palvelu siirtyy verkossa 20 verkkoagentin mukana käyttäjän sijaintia seuraten. Käyttäjä vierailee alueella : ” 2, jonka puhelinpalvelimelle (2) on myös sijoittunut käyttäjän verkkoagentti A.

i ’·· Käyttäjä haluaa soittaa numeroon 11122, mutta hän käyttää muistamaansa pikavalintanumeroa 111. Puhelinohjaus CC kysyy verkkoagentilta sen tie-dossa olevaa pikavalintanumeroa vastaavaa numeroa, jonka verkkoagentti 25 ilmoittaa vastaukseksi. Puhelinohjaus voi nyt reitittää puhelun käyttäjän ha-.··. luamaan numeroon.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan siis vähentää tunnettu-... jen tekniikoiden haittoja. Palvelua ei rajoiteta mihinkään verkon yksittäiselle alueelle, vaan palvelu voidaan toimittaa aina käyttäjälle. Palvelut eivät ole * » 30 standardeihin sidottuja, ja ne on helppo räätälöidä käyttäjän tarpeiden mu-kaan. Hajautetussa keksinnön mukaisessa ratkaisussa verkkoa ei tarvitse kuormittaa niin paljon kuin aikaisemmissa ratkaisuissa palveluiden tarjoami-.:. seksi käyttäjälle. Keksintöä on kuvattu edellä esimerkkien valossa, mutta on selvää, että keksintöä voidaan soveltaa myös muunlaisten puhelinpalvelujen '·>·' 35 toteuttamiseksi keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (13)

109396

1. Pakettipohjainen puhelinverkko, jossa tarjotaan käyttäjälle puhelinpalvelulta, joka verkko sisältää ainakin yhden puhelinpalvelimen, joka käsittää puhelunohjauselimet, tunnettu siitä, että puhelinpalveluiden 5 tarjoamiseksi verkko sisältää: käyttäjäkohtaisia agentteja, jotka sisältävät käyttäjäkohtaisia pu-helinpalvelutietoja ja toimintoja palvelujen suorittamiseksi, ja jotka pystyvät tarvittaessa siirtymään puhelinverkossa verkon yksittäiseen elementtiin, ainakin yhden suoritusalustan verkon yksittäisessä elementissä, 10 joka antaa käyttäjäkohtaiselle agentille mahdollisuuden palvelujen suorittamiseen, kommunikointiin muiden agenttien kanssa ja verkon resurssien hyödyntämiseen.

2. Vaatimuksen 1 mukainen verkko, jossa verkon yksittäiselle j käyttäjälle on määritetty kotipuhelinpalvelin, tunnettu siitä, että käyttäjän 15 kotipuhelinpalvelin sisältää agentin, jossa on kaikki käyttäjäkohtaiset palvelut ja palvelutiedot.

3. Vaatimuksen 1 mukainen verkko, tunnettu siitä, että verkossa on lisäksi liikkuva agentti, jossa on käyttäjäkohtaisia puhelinpalvelulta ja palvelutietoja.

4. Vaatimuksen 1 mukainen verkko, tunnettu siitä, että käyt- ’ ** täjän kotipuhelinpalvelin sisältää agentin, jossa on kaikki käyttäjäkohtaiset i '·· palvelut ja verkossa liikkuvan agentin, jossa on käyttäjäkohtaisia puhelunpal- ·]'·: veluitaja palvelutietoja.

5. Vaatimuksen 4 mukainen verkko, tunnettu siitä, että käyt-25 täjän kotipuhelinpalvelimella olevan agentin ja verkossa liikkuvan agentin vä- j ,···. linen rajapinta on agenttien välinen sovelluskohtainen rajapinta.

6. Vaatimuksen 4 mukainen verkko, tunnettu siitä, että käyt- ... täjän kotipuhelinpalvelimella olevan agentin ja verkossa liikkuvan agentin vä- > · ;;; linen rajapinta on jokin tunnettu standardirajapinta. *;·’ 30

7. Menetelmä puhelinpalvelujen toteuttamiseksi pakettipohjaises- sa puhelinverkossa, tunnettu siitä, että yksi tai useampi agentti, joka si-sältää käyttäjäkohtaisia puhelinpalvelutietoja ja toimintoja palvelujen suorit-.;.t tamiseksi, suorittaa käyttäjän haluaman palvelun, siten että agentti pystyy tarvittaessa siirtymään puhelinverkossa verkon yksittäiseen elementtiin pal-'··* 35 velun suorittamiseksi, sekä tarvittaessa hyödyntämään verkon elementin re sursseja palvelun suorittamiseksi, joka verkon elementti sisältää yhden tai 109396 useamman suoritusalustan, joka antaa agentille mahdollisuuden palvelujen suorittamiseen, kommunikointiin muiden agenttien kanssa ja verkon resurssien hyödyntämiseen.

8. Vaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 käyttäjän kaikki käyttäjäkohtaiset palvelut sisältävä agentti on sidottu kiinteästi verkon yksittäiseen elementtiin, jolloin käyttäjän liikkuessa kyseisen elementin kattavalla toiminta-alueella, käyttäjällä on kaikki käyttäjäkohtaiset palvelut käytössään.

9. Vaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 verkossa liikkuva agentti sisältää käyttäjäkohtaisia puhelinpalvelutietoja, jotka se pystyy suorittamaan missä tahansa verkon elementissä.

10. Vaatimuksen 8 ja 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkossa liikkuva agentti ja käyttäjän kaikki käyttäjäkohtaiset palvelut sisältävä agentti, joka on sidottu kiinteästi verkon yksittäiseen elementtiin, suo- 15 rittavat yhteistyössä käyttäjän haluaman palvelun.

11. Jonkin vaatimuksen 7-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjäkohtaista palvelua muutetaan käyttäjän agenttia muuttamalla, tarvitsematta tehdä muutoksia käyttäjän kotipalvelimen resursseihin.

12. Jonkin vaatimuksen 7, 9, 10 tai 11 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että verkossa liikkuva agentti käyttää hyväksi verkon tie- 1 · : '* dossa olevaa käyttäjän sijaintitietoa siirtyessään verkossa.

; '·· 13. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 4 t verkossa liikkuva agentti siirtyy verkon elementtiin, jonka puhelinpalvelimen toiminta-alueelle käyttäjä on sijoittunut. I1": 25 * * * • I · I * t * · 4 * > I · « · # » i · I I · • · ‘ » I I I tl» | · r * · ! 109396 j