FI109167B - Palvelunkehitysympäristö - Google Patents

Description

2 109167

Aikaisemmin tiettyyn puheluun liittyviä valintoja on tehty kaikissa puhelinkeskuksissa, joiden kautta puhelu on välitetty. Uusien palvelujen tuottaminen on vaatinut muutoksia monessa eri pisteessä.

5 Siksi uusien palveluiden tuottaminen on ollut hankalaa. Älyverkoissa on yksi tai useampi avainelementti, joka kontrolloi puheluja ja palveluja. Puhelinkeskuksissa voidaan käyttää keskitettyjä toimintoja puhelujen hallintaan. Toimintoja hallitaan erilaisilla oh-10 jeilla, joita voivat olla esimerkiksi uusi numero, tieto mihin puhelu ohjataan tai puhelun keskeytys.

Älyverkkojen yhteydessä määritellään joukko funktioita, jotka on toteutettava, jotta voidaan saavuttaa mahdollisuus tuottaa halutut palvelut. Toimin-15 not ovat toteutettu eri komponenteissa, joita ovat palvelun kytkentäpiste (Service Switching Point, SSP), palvelun ohjauspiste (Service Control Point, SCP), palvelun hallintapiste (Service Management Point, SMP), palvelun luontiympäristö (Service Creation Envi-20 ronment, SCE) ja älykkäät oheislaitteet (Intelligent Peripheral, IP) .

SSP on älyverkon kytkentäpiste. Se on verkossa käytetty digitaalinen puhelinkeskus, joka toimii :··· älyverkon vaatimalla tavalla. SSP:ssa puhelut kytke- 25 tään SCP: Itä saatujen kytkentätietojen mukaisesti. SCP : .·. on yksi älyverkkojen tärkeimmistä osista. SCP:ssä si- .···, jaitsee älykkyys, jota tarvitaan älyverkkopalvelujen !!! kontrolloimiseen. Se sisältää palveluiden tarjoamiseen • · ;;; tarvittavat logiikkaohjelmat ja keskitetyn tietokan- ’···' 30 nan. SCP on optimoitu nopeaksi ja suorituskyvyltään tehokkaaksi. Jotta palveluista voitaisiin tehdä luo-tettavampia, useat SCP:t voivat sisältää samat ohjel- * · · '... · mat· .·’ ; SMP:n avulla hoidetaan älyverkkojen palvelu- 35 jen hallintaa ja asiakaskontrollia. SMP tarjoaa toi-;· mintoja, joiden avulla verkko-operaattorit hoitavat ja • ’ : kontrolloivat älyverkkopalvelujen ominaisuuksia, pal- • · 3 109167 velun tilaajien tietoja ja palvelujen kokoonpanomuutoksia. SMP taltioi esimerkiksi tilaajien laskutustietoja. Älykkään päätelaitteen avulla voidaan välittää tiedonantoja puhelujen osapuolille. Sen avulla mahdol-5 listuu myös interaktiiviset yhteydet, joiden avulla äänitaajuusvalintaisella puhelimella voidaan suorittaa valintoja ja hakea lisätietoja.

SCE on palvelujen luontiympäristö, joka tarjoaa palvelut uusien palvelujen nopeaan luontiin käyt-10 täen oliosuuntautunutta ohjelmointitekniikkaa, joita hallitaan graafisen käyttöliittymän avulla. Käytössä on myös uudenaikaisia rakennusosia, joita voidaan hallita graafisen käyttöliittymän avulla. SCE:n avulla palveluja voidaan myös simuloida ennen niiden käyt-15 töönottoa.

SCE:n työkalujen avulla uuden palvelun vaatimaa suunnitteluaikaa voidaan lyhentää huomattavasti verrattuna vastaavan palvelun toteutukseen puhelinvaihteeseen. Tämä luonnollisesti edellyttää, että 20 SCE.-n työkaluissa käytetään perusteellisesti testattuja rakennuslohkoja. Tällä hetkellä palvelunkehitysym-päristöt ovat melko vahvasti sidoksissa toimittajien omiin arkkitehtuuriratkaisuihin.

Älyverkkopalvelujen peruselementtejä ovat 25 palveluelementit (SIB, Service Independent Building f Block) . SIBit ovat arkkitehtuurista riippumattomia ja .···. kullakin on rajapinta yhteen tai useampaan syötteeseen ,1··# ja yhteen tai useampaan vasteeseen. SIBit ovat toistu- * ♦ !!! vasti käytettäviä modulaarisia rakennelohkoja, jotka 30 kuvaavat yhden toiminnon. Tietty palvelu voi koostua useammasta tällaisesta perusrakenneosasta. Mahdolli- * ’1 suus elementtien keskinäiseen yhdistelyyn tuo jousta- vuutta palveluiden luontiin.

.·. : Palvelunkehittäjän näkökulmasta katsottuna ,··.1 35 nykyinen älyverkon palvelukehitysympäristön arkkiteh tuuri on toteutettu siinä mielessä puutteellisesti, ♦ · · '.· että palvelukehitysympäristöjen tarjoamat rajapinnat · 4 109167 ja ominaisuudet ovat toisaalta joko helppokäyttöisiä, jolloin ominaisuudet eivät ole joustavia, tai toisaalta ominaisuudet ovat joustavia, mutta niiden käyttö on hankalaa. Lisäksi nykyisten kehitysympäristöjen ongel-5 mana on, että kaikki palvelut on rakennettava samojen rakenteiden mukaisesti hyödyntäen laitevalmistajakoh-taisia tai standardoituja SIBrejä tai palvelulogiikoita (SLP, Service Logic Program). Tämä heikentää operaattorin mahdollisuuksia luoda erityissovelluksia ja 10 asiakaskohtaisten räätälöityjen palveluiden luontia. Palvelunkehitysympäristö siis tarjoaa ainoastaan yhdentasoisia rajapintoja koko palvelun elinkaaren.

Eräs esimerkki yllä kuvatusta jäykästä luontoympäristöstä voisi olla ajastimen käyttö. Kun palve-15 lunkehittäjä haluaisi käyttää normaalista ajastinase-tuksesta poikkeavaa ajastusta, se ei onnistukaan, koska palvelu, joka kehittäjällä on käytössä ei tarjoa parametrijoukossaan ajastimen parametriä. Se on jonkin alemman tason asetus.

20 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainittuja nykyisten palvelunkehitysym-päristöjen heikkouksia ja puutteita. Erityisesti esillä olevan keksinnön tarkoituksena on toteuttaa tele-verkon palvelunkehitysympäristön arkkitehtuuri, joka 25 samanaikaisesti lisää palvelukehityksen joustavuutta sekä helppoutta.

::: KEKSINNÖN yhteenveto .·'·. Palvelukehitysympäristö rakennetaan kerrok- 30 sista, siten että alin kerros tarjoaa kaikki verkko-. merkinannon ominaisuudet. Sen päälle tulevat kerrokset ,,, käyttävät alempien kerrosten ominaisuuksia ja tarjoa vat ylemmille kerroksille yhdessä alempien kerrosten kanssa valmiita ominaisuuksia ja palveluita. Tarvitta-35 essa ylemmät kerrokset ja palvelut voivat käyttää suoraan minkä tahansa kerroksen tarjoamia ominaisuuksia.

5 109167 Näin ollen keksinnössä palvelunkehitysympä-ristö toteutetaan esimerkiksi puhelinverkon älyverkossa. Palvelunkehitysympäristö käsittää joukon palvelui-5 ta (SLP) , joita kuvattiin tarkemmin yllä. Tässä ei ole tarkoitus rajoittaa palveluita tiettyyn joukkoon, vaan keksinnön kannalta palvelujoukko voi olla miten laaja tahansa. Keksinnön kannalta on tärkeää, että mainitut palvelut on ryhmitelty kerroksittain siten, että kulo hunkin kerrokseen kuuluu joukko kerroskohtaisia palveluita. Lisäksi ylimmäksi kerrokseksi on järjestetty palvelukerros, joka on rajapintana puhelinverkon tarjoamille verkkopalveluille, eli asiakkaan saamille palveluille. Keksinnön mukaisesti edelleen jokaisesta 15 kerroksesta on järjestetty suora yhteys jokaiseen toiseen kerrokseen, jolloin palvelut voivat kutsua toista palvelua riippumatta siitä, millä kerroksella kutsuva ja kutsuttava palvelu sijaitsevat.

Keksinnön eräässä sovelluksessa palvelunkehi-20 tysympäristöön kuuluu isäntäkerros, joka on järjestetty käynnistämään ja pysäyttämään mainitut palvelut ja valvomaan niitä. Lisäksi jokainen palvelu on järjestetty ilmoittamaan isäntäkerrokselle sanomatyypin, :··; jonka mainittu palvelu haluaa välitettäväksi. Isäntä- 2 5 kerros ketjuttaa palvelut palvelukerroksen ohjauksessa : halutun palvelulogiikkakokonaisuuden toteuttamiseksi.

,·'··* Lisäksi palvelunkehitysympäristöön voi kuulua !!! peruspalvelukerros, joka on järjestetty toteuttamaan ♦ t ;;; yksinkertaiset palvelutyökalut jokaiselle muulle ker- ’··* 30 rokselle. Kerroksen tehtävänä on toteuttaa yksinker taiset peruspalvelut yhdistämällä halutut sanomat loo-gisesti. Lisäksi kerroksen palvelut voivat tarjota > I i \ työkaluja palveluille toteuttamalla erilaisia merkki- ; muunnoksia ja tarjoamalla yhteyksiä ulkoisiin palvelu- 35 logiikoihin.

';· Keksinnön eräässä sovelluksessa palvelunkehi- ; tysympäristöön kuuluu dialogikerros, joka on järjes- 6 109167 tetty protokollakohtaiseksi ja joka on järjestetty muuttamaan loogisen operaation useaksi signalointisa-nomaksi puhelinverkossa. Dialogikerros myös huolehtii sanomien aikavalvonnoista aikavalvontalaskurilla ja 5 eri verkkoelementtien välisistä protokollaneuvotte- luista protokollalaskurilla.

Palvelunkehitysympäristöön voi kuulua myös sovituskerros, joka on järjestetty koodaamaan ja de-koodaamaan mainitun puhelinverkon ja mainittujen ker-10 rosten väliset sanomat. Sovituskerros huolehtii palve-lunkehitysympäristön ja itse puhelinverkon välisestä sanomanvaihdosta.

Eräässä sovelluksessa palvelunkehitysympäristöön voi kuulua seurantakerros, joka on järjestetty 15 tarkkailemaan muiden kerrosten toimintaa. Seurantaker- ; rokseen voidaan järjestää myös testausympäristö, jolla j sanoma voidaan syöttää mihin tahansa kerrokseen.

Keksinnön etuna tunnettuun tekniikkaan verrattuna on, että palvelukehitysympäristön ylläpito on 20 helpompaa, kun laitteisto- ja verkkomuutokset voidaan rajoittaa aiheuttamaan muutoksia ainoastaan yhdessä kerroksessa. Lisäksi etuna on, että verkkomuutokset aiheuttavat muutoksia ainoastaan yhdessä kerroksessa.

'·”· Tällöin kaikki ulkoiset rajapinnat voidaan sovittaa : 25 palveluiden kannalta yhtenäisiksi riippumatta teknii- • kasta, jolla rajapinnat on toteutettu. Yhteenvetona »M | voidaan todeta, että keksintö poistaa merkittävästi ,···. tunnettujen palvelunkehitysympäristöjen rajoituksia sovelluskehittäjän kannalta katsottuna.

30

KUVALUETTELO

* * ... Seuraavassa keksintöä selostetaan oheisten ·; suoritusesimerkkien avulla viittaamalla oheiseen pii- rustukseen, joka esittää erästä keksinnön mukaista pe-35 rusarkkitehtuuria.

* « » » · » t a * • · 7 109167

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Piirustuksessa esitetty perusarkkitehtuuri on tässä esimerkissä jaettu seitsemään kerrokseen, vaikka kerroksia voi sovelluksesta riippuen olla useampiakin.

5 Erityisesti on huomattava, että dialogikerroksia DL ja sovituskerroksia AL voi olla yksi tai useampia riippuen käytettävistä protokollista ja verkkotekniikasta.

Ylimpänä kerroshierarkiassa on kuvattu palvelukerros SL, joka on rajapintana tarjottavien palve-10 luiden ja niiden käyttäjän välillä. Perinteisessä ratkaisussa palvelukerroksella SL on ollut yksi ainoa rajapinta, jonka kautta se on voinut tilata tai pyytää alemmilta kerroksilta palveluita. Yksi rajapinta on ollut erittäin rajoittunut erityispalveluiden toteut-15 tamiseen.

Hierarkiassa seuraavana on kuvattu isäntäker-ros ML, joka vastaa palveluiden käynnistämisestä. Jokainen palvelu tai SLP (Service Logic Program, SLP) (ei esitetty piirustuksessa) kertoo isäntäkerrokselle 20 ML, minkä tyyppisestä sanomasta se on kiinnostunut.

Isäntäkerros ML myös ketjuttaa palvelut ja vastaa siirtymisestä uuteen palveluun. Se voi käyttää toista palvelua "aliohjelmana". Edelleen isäntäkerroksen ML eräs toiminta on palveluiden valvonta ja pysäyttämi-V ; 25 nen.

I;· Peruspalvelukerros SIB, joka piirustuksessa on kuvattu isäntäkerroksen ML alapuolelle tarjoaa yk-:"‘j sinkertaiset peruspalvelut yhdistelemällä haluttuja .···. sanomia loogisesti. Esimerkiksi lyhytsanoman SMS lähe- 30 tys voisi olla seuraavanlainen: (SendRoutinglnfo for , SMS + Forward SMS (mt)). Tällöin peruspalvelukerros i>( SIB tarjoaisi yksinkertaisen sanomalähetyksen jollekin ··' toiselle kerrokselle osana toisen kerroksen palvelun- toteutusta. Peruspalvelukerros SIB myös tarjoaa työka-35 luja palveluille: esimerkiksi muunnos ASCII teksti <-> 7 bit SMS-viestiksi ohjaa ulkoisen palveludatapisteen * ·' (Service Data Point, SDP) (ei esitetty piirustuksessa) ♦ » 8 109167 käyttöä ja niin edelleen. Peruspalvelukerroksella SIB on myös tieto siitä, mitä protokollaa kulloinkin käytetään.

Dialogikerros DL, joka esitetään peruspalve-5 lukerroksesta SIB seuraavana, on protokollakohtainen.

Juuri tästä johtuen, jos käytössä on useita protokollia, on vastaavasti dialogikerroksiakin DL oltava yhtä monta. Dialogikerros DL rakentaa ja purkaa yhden loogisen operaation useiksi SS7 sanomiksi. SS7 on älyver-10 kossa käytettävä signalointikäytäntö, Signalling System #7. Dialogikerros DL myös huolehtii sanomien aikavalvonnoista dialogikerrokseen järjestetyllä aikaval-vontalaskurilla TC. Dialogikerrokselta DL palvelu saa tiedon, jos verkko ei vastaa palvelun esittämään pal-15 velupyyntöön. Palvelu puretaan, jos se ei saa tietoa verkon vastaamattomuudesta ajoissa. Lisäksi dialogi-j kerroksessa on protokollalaskuri PL, joka huolehtii myös protokollaversion sopimisesta verkon muiden komponenttien kanssa.

20 Dialogikerroksen DL jälkeen on sovituskerros

AL, joka myös on protokollakohtainen. Sovituskerros AL

piilottaa palveluilta yksittäisten sanomien koodauksen ja dekoodauksen ja lisäksi se piilottaa verkon osoit- :··; teet. Sovituskerroksen tarkoituksena on käytännössä 25 toimia varsinaisen puhelinverkon ja muiden komponent- .· .·, tien välisenä liitäntärajapintana.

• · · ·· Piirustuksessa oikealla on lisäksi kuvattu * » # · .'!! kaksi tietyllä tavalla oheistoimintoja suorittavaa kerrosta. Oikealla ylhäällä on rajapintakerros IL, jo- • · '···’ 30 ka tarjoaa rajapinnat tietokannan käyttöön, erilaisiin hälytystoimintoihin verkossa, puhelutikettien ja loki-en generointiin. Samalla muodostuu automaattisesti ra-*ti>: japinta puhelinverkon laskutukseen.

. Rajapintakerroksen alapuolella on esitetty !.. 35 seurantakerros WD, jota voidaan kutsua myös yleisesti » i *;·’ tunnetulla käsitteellä vahtikoira. Nimensä mukaisesti l seurantakerros WD valvoo muiden kerrosten toimintaa, • t 9 109167 mittaa kuormitusta järjestelmässä ja vastaa mittauksen perusteella kuormanjaosta. Lisäksi seurantakerros WD tarjoaa testaustyökalun, jolla haluttu testisanoma voidaan puskea mihin tahansa rajapintaan.

5 Alimpana piirustuksessa on esimerkinomaisesti esitetty verkkorajapintoja, joihin keksinnön mukainen sovellusympäristö voisi liittyä. Eräs esimerkki on OpenCall-ympäristö, joka on Hewlett Packardin signalointi- ja palveluinohjausympäristö. OpenCall on Hew-10 lett Packardin tavaramerkki. Lisäksi kuvataan rajapinnat SS7- ja IP-protokolliin.

Lopuksi toteamme vielä, että edellä on kuvattu eräs keksinnön sovellus, johon keksintö ei missään tapauksessa ole rajoittunut. Kuten aikaisemminkin on 15 todettu, ja kuten piirustuksestakin tulee esille, keksinnön kannalta on tärkeää, että kustakin kerroksesta on yhteys kaikkiin muihin kerroksiin. Tämä pätee myös sellaisessa sovelluksessa, jota tässä ei ole kuvattu, mutta joka on mahdollinen, jossa kerroksia enemmän tai I 20 vähemmän kuin tässä esitetyt seitsemän.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimus-:<·· ten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

' * ♦ < t I ♦ * » » » t »

* I

• · i «

I 1 1 I 1 » I

» > f 10 109167

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Palvelunkehitysympäristö puhelinverkossa, joka palvelunkehitysympäristö käsittää joukon palveluita (SLP) , tunnettu siitä, että 5 mainitut palvelut (SLP) on ryhmitelty kerroksit tain siten, että kuhunkin mainittuun kerrokseen kuuluu joukko kerroskohtaisia palveluita, ja ylimmäksi kerrokseksi on järjestetty palvelukerros (SL), joka on rajapintana mainitun puhelinverkon tar- 10 joamille verkkopalveluille, ja että jokaisesta kerroksesta on järjestetty suora yhteys jokaiseen kerrokseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palvelunkehitysympäristö, tunnettu siitä, että palvelunke- 15 hitysympäristöön kuuluu isäntäkerros (ML), joka on järjestetty käynnistämään ja pysäyttämään mainitut palvelut ja valvomaan niitä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen palvelunkehitysympäristö, tunnettu siitä, että jokainen 20 mainittu palvelu (SLP) on järjestetty ilmoittamaan mainitulle isäntäkerrokselle (ML) sanomatyypin, jonka mainittu palvelu haluaa välitettäväksi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen palvelunkehitysympäristö, tunnettu siitä, että mainittu :··· 25 isäntäkerros (ML) järjestetty ketjuttamaan mainitut palvelut (SLP) mainitun palvelukerroksen (SL) ohjauk-: sessa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palvelunke- ;;; hitysympäristö, tunnettu siitä, että palvelunke- ···' 30 hitysympäristöön kuuluu peruspalvelukerros (SIB) , joka '··.* on järjestetty toteuttamaan yksinkertaiset palvelutyö- kalut jokaiselle muulla kerrokselle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen palvelunke-hitysympäristö, tunnettu siitä, että mainittu pe- 35 ruspalvelukerros (SIB) on järjestetty ketjuttamaan eri ;’· kerrosten sanomat loogisesti yksinkertaisten peruspal- ’···* veluiden toteuttamiseksi.

» » * 1 « * » | »»II»

Claims (14)

109167

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen palvelunke-hi työympäristö, tunnettu siitä, että mainittuun peruspalvelukerrokseen (SIB) on järjestetty protokol-laohjain (PC), joka on järjestetty vastaamaan käytet- 5 tävistä protokollista.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palvelunke-hitysympäristö, tunnettu siitä, että palvelunke-hitysympäristöön kuuluu dialogikerros (DL), joka on järjestetty protokollakohtaiseksi ja joka on järjes- 10 tetty muuttamaan loogisen operaation useaksi signa-lointisanomaksi puhelinverkossa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen palvelunke-hitysympäristö, tunnettu siitä, että mainittuun dialogikerrokseen (DL) on järjestetty aikavalvontalas- 15 kuri (TC), joka on järjestetty vastaamaan sanomien ai-! kavalvonnoista.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen palvelun-kehitysympäristö, tunnettu siitä, että mainittuun dialogikerrokseen (DL) on järjestetty protokollalasku- 20 ri (PL), joka on järjestetty neuvottelemaan protokollaversiosta mainitun puhelinverkon verkkoelementtien kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palvelun-kehitysympäristö, tunnettu siitä, että palvelun- 25 kehitysympäristöön kuuluu sovituskerros (AL), joka on • · · · järjestetty koodaamaan ja dekoodaamaan mainitun puhe-’.· · linverkon ja mainittujen kerrosten väliset sanomat. : 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palvelun- : kehitysympäristö, tunnettu siitä, että palvelun- 30 kehitysympäristöön kuuluu seurantakerros (WD), joka on järjestetty tarkkailemaan muiden kerrosten toimintaa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palvelun- . kehitysympäristö, tunnettu siitä, että mainittuun ... seurantakerrokseen on järjestetty testausympäristö 35 (TE) sanomien syöttämiseksi valittuun kerrokseen.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palvelun-kehitysympäristö, tunnettu siitä, että palvelun- ) » I • · » » * • » 109167 kehitysympäristöön kuuluu rajapintakerros (IL), joka on järjestetty sovittamaan muiden kerrosten yhteydet mainitun puhelinverkon komponentteihin. i 109167