FI108826B

FI108826B - Monitorointimenetelmä ja monitorointijärjestely

Info

Publication number: FI108826B
Application number: FI990554A
Authority: FI
Inventors: Juha Sundelin
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-03-12
Filing date: 1999-03-12
Publication date: 2002-03-28
Also published as: US6882683B2; AU3294200A; US20020126781A1; FI990554A0; WO2000056003A1; FI990554A

Description

108826

Monitorointimenetelmä ja monitorointijärjestely

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on monitorointimenetelmä, jossa vastaanotetaan rinnakkaismuodossa olevaa signaalia, joka siirretään kellosignaalilla mo-5 nitorointijärjestelyyn.

Keksinnön tausta

Tunnetun tekniikan mukaisessa monitorointijärjestelyssä järjestelyyn tuleva rinnakkaismuotoinen signaali muunnetaan sarjamuotoiseksi signaaliksi. Sarjamuotoinen signaali viedään sarjaankytkettyihin rekistereihin, jos-10 sa signaalia monitoroidaan. Monitoroinnissa signaalista voidaan etsiä esimerkiksi erilaisia bittikuvioita.

Sarjamuotoon muutettu signaali koostuu ennalta määrätyn mittaisista bittijonoista eli tavuista. Tunnetun tekniikan mukaisella järjestelyllä ei ole voitu monitoroida suoraan rinnanmuotoista signaalia, mikäli rinnanmuotoisesta 15 sarjamuotoon muunnetun signaalin kehysvaihe ei ole ollut tavurajalla. Ongelmia on ollut etenkin silloin, kun järjestely on vastaanottanut signaalia rinnakkaisväylältä, jonka vaihe ei ole ollut sama kuin väylältä järjestelyyn tulevan signaalin vaihe. Ongelmaa on vähennetty puskuroimalla järjestelyyn tulevaa signaalia. Signaalia pitää kuitenkin puskuroida suhteellisen paljon, jolloin pus-20 kurointi aiheuttaa lisäongelmia, esimerkiksi viivettä.

Tunnetun tekniikan mukainen järjestely on vaatinut tulevan signaali- Iin bittinopeuteen verrannollisen kellosignaalin, jolla signaali on siirretty järjes- • telyyn. Mikäli tulosignaalin keskimääräinen bittinopeus on esimerkiksi kaksin- • ·» · : kertaistunut, on tulosignaalin siirrossa käytettävän kellosignaalin taajuus pitä- . 25 nyt muuttaa kaksinkertaiseksi. Tulosignaalin datanopeuteen verrannollisen , kellosignaalin muodostaminen on kuitenkin lisännyt järjestelyn monimutkai- ;.. suutta.

• * · »

Keksinnön lyhyt selostus "·' ‘: Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa menetelmä ja menetelmän ’ : 30 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä . saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnus- omaista, että siirretään kellosignaalilla rinnakkaismuotoinen signaali bitti bitiltä :** ensimmäiseen talletuspaikkaan, jossa signaali muunnetaan näennäisesti sar- jamuodossa olevaksi signaaliksi, joka siirretään mainitulla kellosignaalilla toi- * »t 2 108826 seen talletuspaikkaan, etsitään talletuspaikkojen sarjamuotoisista lähtösig-naaleista ennalta määrättyä bittikuviota, johon lukitutaan, lasketaan lukittumi-sen jälkeen esiintyvät kellosignaalit, ja laskettujen kellosignaalien lukumäärän perusteella monitoroitavasta signaalista etsitään monitoroitava signaalikohta.

5 Keksinnön kohteena on myös monitorointijärjestely, joka vastaan ottaa rinnakkaismuodossa olevaa signaalia, joka siirretään järjestelyyn kello-signaalilla.

Keksinnön mukaiselle järjestelylle on tunnusomaista, että monitorointijärjestely käsittää kellosignaaleja laskevan laskurin, monitorointivälineen, 10 ohjausvälineen, toisen välineen ja ensimmäisen välineen, johon siirretään kellosignaalilla mainittua rinnakkaismuotoista signaalia, joka muunnetaan näennäisesti sarjamuotoon ensimmäisessä välineessä, joka siirtää sarjamuun-tamansa signaalin edellä mainitulla kellosignaalilla bitti bitiltä toiseen välineeseen, ensimmäinen ja toinen väline siirtävät näennäisesti sarjamuodossa ole-15 vat lähtösignaalinsa monitorointivälineelle, joka etsii vastaanottamistaan signaaleista ennalta määrättyä bittikuviota, johon ohjausväline lukittuu, ja laske-miensa kellosignaalien lukumäärän perusteella laskuri määrittää monitoroitavan signaalikohdan.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-20 vaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että rinnakkaismuodossa saapuva signaali muutetaan ainakin kahdeksi signaaliksi, jotka ovat näennäisesti sarjamuotoisia. Näennäisesti sarjamuodossa olevista signaaleista etsitään ennalta ··'· tunnettua bittikuviota, johon lukitutaan. Sarjamuotoiseksi muunnetut signaalit : 25 ovat kellotettu eri aikaan rinnanväylältä järjestelyyn. Monitoroitava signaali- j.i ί kohta etsitään lukittumisen jälkeen esiintyvien kellosignaalien lukumäärän pe- rusteella.

: Keksinnön mukaisen menetelmällä ja järjestelyllä saavutetaan useita etuja. Menetelmä mahdollistaa monitorointijärjestelyn toteuttamisen si-30 ten, että järjestelyyn tulevaa signaalia ei tarvitse kellottaa tulosignaalin bittino-jii(; peuteen verrannollisella kellosignaalilla. Tämän ansiosta sama monitorointi- järjestely soveltuu käytettäväksi tulosignaalin eri bittinopeuksilla. Järjestelyä on ·;·’ siis hyvin joustava käyttää sellaisessa toimintaympäristössä, jossa tulosignaa- · Iin bittinopeus muuttuu aika ajoin.

3 108826

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista monitorointijärjestelyä, 5 kuvio 2 esittää tavurajan sisällä olevaa dataa, kuvio 3 esittää tavurajan ulkopuolella olevaa dataa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Viitaten kuvioon 1 monitorointijärjestely käsittää kolme lohkoa: re-kisterilohkon 10, monitorointilohkon 20 ja siirtolohkon 30. Monitorointijärjestely 10 voidaan toteuttaa esimerkiksi ASIC-piirin ja ohjelmiston avulla. Rekisterilohko 10 käsittää ensimmäisen välineen 11 ja toisen välineen 12. Välineet 11 ja 12 on kytketty sarjaan, jolloin välineen 12 lähtö on kytkettynä välineen 11 tuloon. Välineet 11, 12 toimivat vastaanotetun signaalin bittien väliaikaisina talletus-paikkoina. Välineet 11, 12 voidaan toteuttaa esimerkiksi rinnakkaismuotoisilla 15 siirtorekistereillä. Kuviossa esitettyä järjestelyä voidaan käyttää esimerkiksi kiinteissä siirtojärjestelmissä siirrettävien signaalien monitorointiin eli tarkkailuun. Monitorointijärjestely vastaanottaa väylältä digitaalista signaalia.

Monitorointilohko 20 käsittää monitorointivälineen 21, ohjausvälineen 22, välineen 23 ja laskurin 24. Järjestely käsittää väylän 25, joka yhdis-20 tää rekisterilohkon 10 ja monitorointilohkon 20 toisiinsa. Välineen 12 lähtö on kytketty välineen 11 lähtöön siten, että lähdöistä saatavat signaalit etenevät rinnakkain monitorointivälineelle. Rinnakkain etenevät signaalit, jotka ovat nä-• ennäisesti sarjamuodossa, ovat eri aikaan rinnanväylältä 13 järjestelyn sisälle : kellotettu. Näennäisesti sarjamuodossa olevat signaalit näyttävät lohkojen 20 · 25 ja 30 kannalta olevan sarjamuodossa, vaikka käytännössä signaalit voidaankin : ” siirtää lohkoille 20, 30 sarja- tai rinnanmuodossa. Väylä 25 on kytketty myös siirtolohkolle 30. Väylällä 25 siirretään rinnakkaismuodossa olevia sanoja, joi-; den sananpituus riippuu monitoroitavan datasignaalin leveydestä. Sanapituus voi olla esimerkiksi kahdeksan bittiä. Monitorointiväline 21 kytkeytyy muodos-,: 30 tarinallaan enable-signaalilla 26 välineeseen 23. Monitorointiväline muodostaa match-signaalin 27, joka kytketään ohjausvälineelle 22, välineelle 23 ja laskurille 24.

,; · Ohjausvälineen 22 lähtö (search) on kytketty välineelle 23 ja lasku rille 24, joka toimii aikavälilaskurina. Laskurin lähdöstä saadaan signaali, joka 35 sisältää tietoja monitoroitavasta aikavälistä ja joka on takaisinkytketty ohjaus- 4 108826 välineelle. Ohjausväline voidaan toteuttaa esimerkiksi tilakoneella, joka voi lukittua esimerkiksi signaalin kehyslukitussanaan tai johonkin muuhun ennalta määrättyyn bittikuvioon, jonka perusteella saadaan selville signaalin vaihe. Signaalin vaiheen perusteella saadaan selville mikä tahansa kohta signaalista.

5 Siirtolohko 30 käsittää välineen 31, joka kanavoi signaaleja. Väline 31 voidaan toteuttaa esimerkiksi mux-piirillä. Välineelle 31 on kytketty väylä 25 ja välineen 23 lähtöpuoli. Välineen 12 lähtö on kytketty välineen 11 lähtöön siten, että välineiden 11, 12 lähdöistä saatavat signaalit etenevät rinnakkain välineelle 31. Väline 31 muodostaa vastaanottamistaan signaaleista lähtösig-10 naalin, joka viedään ohjausvälineelle 22.

Järjestelyssä käytetään kellosignaalia, joka voi olla aukollinen. Kellosignaalin aukollisuudella tarkoitetaan sitä, että kellosignaalilla kellotettavaa dataa ei tule tasaisesi, vaan datasignaali voi koostua esimerkiksi purskeista. Välineille 11,12 tuleva aukollinen kellosignaali voidaan muodostaa esimerkiksi 15 siten, että aukoton kellosignaali viedään enable-signaalin kanssa AND-portille, jonka lähdöstä saadaan aukollinen kellosignaali välineille 11,12.

Rekisterilohko 10 on kytkettynä välineen 12 tulopuolelta rinnakkaisväylään 13. Kuviosta nähdään, että kumpikin väline 11, 12 on kytkettynä samaan kellosignaaliin. Edellä mainitulla kellosignaalilla kellotetaan myös oh-20 jausvälinettä 22, välinettä 23 ja laskuria 24. Väline 12 vastaanottaa rinnakkaisväylältä signaalia, joka on rinnakkaismuodossa ja joka kellotetaan kellosignaalilla välineeseen 12.

Seuraavassa selostetaan monitorointijärjestelyn toimintaa yksityis-• • kohtaisemmin. Kuten aiemmin todettiin, rekisterilohkossa oleva väline 12 vas- i. i i 25 taanottaa väylältä 13 rinnakkaismuodossa olevaa signaalia. Rinnakkaismuo- j. i i dossa järjestelyyn tuleva signaali on jaettu tavuihin. Tavujen sisällä olevan datan vaihe saattaa kuitenkin olla tuntematon. Tarkoituksena on löytää moni-toroitavasta signaalista myös ne signaalit, jotka eivät ole tavurajan sisällä. Ku-vion mukaisessa järjestelyssä väylältä 13 kellotetaan järjestelyyn tavuja siten, 30 että kaksi kellotettua tavua ovat peräkkäin rekisterilohkossa 10. Edellä kerrottu tarkoittaa sitä, että ensimmäinen tavu kellotetaan välineeseen 12, josta tavu siirretään välineeseen 11. Edellä mainitun tavun siirron aikana välineeseen 12 on kellotettu uusi tavu. Rekisterilohko sisältää siis koko ajan dataa ainakin ,· j kahdesta eri tavusta. Käytännössä rekisterilohko muuntaa väylältä 13 tulevan 35 rinnakkaismuotoisen signaalin sellaiseen muotoon, että monitorointivälineen • ‘ ; 21 kannalta signaalit, jotka tulevat rekisterilohkolta 10, ovat sarjamuodossa.

5 108826

Kuvio 2 esittää tavurajan sisällä olevaa dataa. Kuviossa esitetään tavu, joka koostuu databiteistä x1 - x8, jotka täyttävät aikavälin TS1, joka muodostaa tavurajan. Kuviosta nähdään, että bitti x1 on aikavälin ensimmäinen bitti ja että bitti x8 on aikavälin viimeinen bitti. Tämä tarkoittaa sitä, että 5 data on tavurajan sisällä.

Mikäli tavu koostuu esimerkiksi databiteistä y1 - y8, jotka sijoittuvat useampaan kuin yhteen aikaväliin, ei data ole tavurajan sisällä. Edellä mainittua tilannetta kuvataan kuviossa 3. Kuviosta 3 nähdään, että aikavälit TS2 ja TS3 jakavat databiteistä y1 - y8 koostuvan tavun.

10 Rekisterilohkossa olevat välineet 11, 12 muodostavat rekisterias- teen, jolla on jokin tietty ennalta määrätty leveys, joka määrää rekisteriastees-sa samanaikaisesti olevien bittien määrän. Kumpaankin välineeseen 11, 12 kellotetaan tavuja bitti bitiltä siten, että väylältä tuleva tavu kellotetaan ensin välineeseen 12, josta bitit edelleen siirretään bitti bitiltä välineeseen 11. Vasta 15 kun väline 12 on ladattu täyteen bittejä, siirtyvät välineeseen 12 ensimmäisenä siirretyt bitit välineeseen 11. Välineillä 11,12 toteutetun rekisteriasteen leveys riippuu monitoroitavan väylän 13 leveydestä. Rekisteriasteen pituus riippuu myös etsittävän bittikuvion pituudesta. Järjestelyssä käytettävien rekistereiden lukumäärä on riippuvainen toteutuksesta.

20 Rekisterilohkossa olevan rekisteriasteen kokonaispituus on vähin tään kaksi bittiä. Käytännössä välineen 12 leveys on vastattava vähintään väylän 13 leveyttä. Välineen 11 leveys on riippuvainen etsittävän bittikuvion pituudesta. Mikäli järjestelyä käytetään esimerkiksi seitsemän bitin mittaisen .. : ’ kehyslukitussanan etsimiseen ja mikäli järjestelyssä käytetään kahdeksan bitin ·.: : 25 mittaisia tavuja, on välineen 12 oltava vähintään kahdeksan bitin pituinen.

; Tuolloin välineen 11 on oltava vähintään seitsemän bitin pituinen. Voidaan sa- noa, että rekisterinä toimivan välineen 12 pituus on riippuvainen väylän 13, : · : jolta monitoroitava data saapuu järjestelyyn, leveydestä. Lisäksi voidaan sa- noa, että rekisterinä toimivan välineen 11 pituus on riippuvainen etsittävän bit-30 tikuvion pituudesta. Mikäli taas etsittävän bittikuvion pituus on esimerkiksi 16 . bittiä ja väylän 13 leveys on vain kahdeksan bittiä, pitää rekisterilohkoon si joittaa vähintään neljä kappaletta kahdeksan bitin pituista rekisteriä.

Keksinnön mukaisesta monitorointijärjestelyä voidaan tarkastella : etsittävän bittikuvion pituuden ja monitoroitavan väylän 13 leveyden avulla ; ’ ‘: 35 seuraavalla tavalla. Mikäli etsittävän bittikuvion pituus on yhtäsuuri kuin väylän . 13 leveys, ovat rekisterit yhtä pitkiä. Mikäli etsittävän bittikuvion pituus on pie- • »» ί 6 108826 nempi kuin väylän 13 leveys, tarvitaan kaksi rekisteriastetta, joista jälkimmäisen pituus voi olla pienempi kuin ensimmäisen rekisteriasteen pituus. Kuvion 1 mukaisessa järjestelyssä väline 12 muodostaa ensimmäisen rekisterin. Väline 11 muodostaa toisen rekisterin. Mikäli etsittävän bittikuvion pituus on suurempi 5 kuin väylän 13 leveys, voidaan rekistereiden yhteenlaskettu minimikokonais-pituus saada selville kertomalla etsittävän bittikuvion pituus kahdella ja vähentämällä saadusta kertotuloksesta yksi.

Välineen 11 lähdöstä saatavat bitit ja välineen 12 lähdöstä saatavat bitit viedään väylää 25 pitkin monitorointivälineelle 21 ja välineelle 31. Monito-10 rointiväline 21 vastaanottaa myös signaalia 28, joka sisältää etsittävän bittikuvion tai tiedon etsittävästä bittikuviosta. Kun etsittävä bittikuvio löytyy monitoroitavasta signaalista, lukittuu järjestelmä bittikuvioon. Kun väylää 25 pitkin monitorointivälineelle saapunut signaali sisältää signaalin 28 sisältämän bitti-kuvion, generoi monitorointiväline match-signaalin 27, joka viedään ohjausvä-15 lineelle 22, välineelle 23 ja laskurille 24. Monitorointiväline vertaa bittikuvion etsimisessä signaalia 28 väylältä 25 tulevaan signaaliin. Vertaaminen voidaan tehdä esimerkiksi VHDL-kuvauskielellä tehdyn logiikan avulla. Etsittävän bitti-kuvion pituus on lisäksi oltava vähintään kaksi bittiä pitkä.

Kun match-signaali on aktivoitunut, se talletetaan välineeseen 23, 20 joka ohjaa match-signaalin avulla muodostetulla signaalilla siirtolohkossa 30 olevaa välinettä 31. Kun etsittävä bittikuvio on löydetty, voidaan haluttua sig-naalikohtaa alkaa monitoroida.

| Laskuri 24 pitää lukua monitoroitavasta signaalikohdasta. Laskuri ···; voi pitää lukua myös esimerkiksi monitoroitavista aikaväleistä. Laskurille voi- i.i : 25 daan esimerkiksi ennalta asettaa tieto monitoroitavasta aikavälistä. Laskuri 24 : aktivoi match-signaalin löydettyään lukituskohdan, jonka sijaintipaikka signaa-

Iissä on ennalta tunnettu. Lukittumisen jälkeen laskuri laskee tarpeellisen mää-rän kellosignaaleja, jolloin monitoroitava kohta signaalista voidaan löytää.

Oletetaan, että järjestely on lukittunut ennalta määrättyyn bittikuvi- 30 oon, jonka jälkeen järjestely on valmis monitoroimaan esimerkiksi aikaväliä kahdeksan. Tuolloin laskuri muodostaa signaalin, jolla aikavälin kahdeksan ... kohta voidaan tunnistaa monitoroitavasta signaalista. Kun tilakone on löytänyt ;* signaalin vaiheen, valitsee väline 31 monitorointivälineen 21 muodostaman !.! j enable-signaalin 26 perusteella monitoroitavaksi aikavälin kahdeksan sisältä- 35 mät bitit, jotka voidaan siirtää signaalissa 32 esimerkiksi RAM-piirille tai rekis-, ’ ; terille mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

• · * 108826 I 7 j Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten j mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

t I » I I · » ’ *

Claims

1. Monitorointimenetelmä, jossa vastaanotetaan rinnakkaismuodossa olevaa signaalia, joka siirretään kellosignaalilla monitorointijärjestelyyn, tunnettu siitä, että 5 siirretään kellosignaalilla rinnakkaismuotoinen signaali bitti bitiltä ensimmäiseen talletuspaikkaan, jossa signaali muunnetaan näennäisesti sarjamuodossa olevaksi signaaliksi, joka siirretään mainitulla kellosignaalilla toiseen talletuspaikkaan, etsitään talletuspaikkojen sarjamuotoisista lähtösignaaleista ennalta 10 määrättyä bittikuviota, johon lukitutaan, lasketaan lukittumisen jälkeen esiintyvät kellosignaalit, ja laskettujen kellosignaalien lukumäärän perusteella monitoroitavasta signaalista etsitään monitoroitava signaalikohta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että signaalin siirtämisessä talletuspaikkoihin käytetään kellosignaalia, joka on riippumaton rinnakkaismuodossa vastaanotetun signaalin datanopeudesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä monitoroidaan tavuista koostuvaa signaalia, jonka kehys-vaihe on tavurajan ulkopuolella.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määrättyä bittikuviota etsitään siten, että verrataan etsittävää bitti-kuviota talletuspaikkojen lähdöistä saataviin signaaleihin. ..; j

‘ 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, i että ennalta määrättyyn bittikuvioon lukittuminen generoi signaalin, jolla akti- i 25 voidaan monitoroitavan signaalikohdan etsiminen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ,··, , että etsitään ennalta määrättyä bittikuviota ainakin kahdesta rinnakkain ole- (t vasta signaalista, jotka ovat näennäisesti sarjatyyppisiä.

* 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , 30 että etsitään ennalta määrättyä bittikuviota ainakin kahdesta rinnakkain ole vasta sarjamuotoisesta signaalista, jotka koostuvat tavuista, joita siirretään eteenpäin bitti bitiltä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, .*·; että siirretään ensimmäisessä talletuspaikassa sarjamuotoon muunnettu sig- 35 naali rinnakkaismuodossa toiseen talletuspaikkaan. I « > t · 9 108826

8 108826

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että bittikuvioon lukittumisen perusteella etsitään signaalista aikaväli, jota monitoroidaan, kun signaali käsittää aikavälejä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että ennalta määrätty bittikuvio on kehyslukitussana tai vastaava bittikuvio, jonka paikka signaalissa on ennalta tunnettu.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että talletuspaikat ovat rekistereitä.

12. Monitorointijärjestely, joka vastaanottaa rinnakkaismuodossa 10 olevaa signaalia, joka siirretään järjestelyyn kellosignaalilla, tunnettu siitä, että monitorointijärjestely käsittää kellosignaaleja laskevan laskurin (24), monitorointivälineen (21), ohjausvälineen (22), toisen välineen (11) ja ensimmäisen välineen (12), johon siirretään kellosignaalilla mainittua rinnakkais-15 muotoista signaalia, joka muunnetaan näennäisesti sarjamuotoon ensimmäisessä välineessä (12), joka siirtää sarjamuuntamansa signaalin edellä mainitulla kellosignaalilla bitti bitiltä toiseen välineeseen (11), ensimmäinen ja toinen väline siirtävät näennäisesti sarjamuodossa olevat lähtösignaalinsa monitorointivälineelle (21), joka etsii vastaanottamis-20 taan signaaleista ennalta määrättyä bittikuviota, johon ohjausväline (22) lukittuu, ja laskemiensa kellosignaalien lukumäärän perusteella laskuri (24) määrittää monitoroitavan signaalikohdan.

·;· 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, : 25 että signaali siirretään välineisiin (11, 12) kellosignaalilla, joka on riippumaton ’’’·[ rinnakkaismuodossa vastaanotetun signaalin datanopeudesta.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, ; että järjestely monitoroi tavuja käsittävää signaalia, jonka kehysvaihe on tavu- / rajan ulkopuolella. » · ' 30

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että monitorointiväline (21) etsii ennalta määrättyä bittikuviota siten, että mo-'•“i nitorointiväline vertaa etsittävää bittikuviota välineiden (11, 12) lähtösignaalei- •’ *: hin.

. 16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, * « · 35 että monitorointiväline (21) etsii monitoroitavan kohdan niiden kellosignaalien ’ *: · ‘ perusteella, jotka lasketaan bittikuvioon lukittumisen jälkeen. » » 10 1 08826

17. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ennalta määrättyyn bittikuvioon lukituttaessa monitorointiväline (21) generoi signaalin, joka aktivoi monitoroitavan signaalikohdan etsimisen.

18. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 5 että monitorointiväline (21) etsii ennalta määrättyä bittikuviota ainakin kahdesta rinnakkain olevasta sarjamuotoisesta signaalista, jotka koostuvat tavuista, joita siirretään eteenpäin bitti bitiltä.

19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen väline (12) siirtää sarjamuotoon muuntamansa signaalin 10 rinnakkaismuodossa toiseen välineeseen (11).

20. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että monitorointiväline (21) etsii lukittumiskohdan perusteella aikavälin, jota monitoroidaan, kun signaali käsittää aikavälejä.

21. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 15 että ennalta määrätty bittikuvio on kehyslukitussana tai vastaava bittikuvio, jonka paikka signaalissa on ennalta tunnettu.

22. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, I että välineet (11, 12) ovat rekistereitä. „ 108826 11