FI108822B - Lomittelumenetelmä ja -järjestelmä - Google Patents

Description

1 108822

Lomittelumenetelmä ja -järjestelmä

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä radiojärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi käyttämällä lomittelua.

5 Keksinnön tausta

Siirrettäessä digitaalista informaatiota siirron luotettavuutta kotimaisessa ympäristössä yleensä parannetaan lisäämällä redundanssia. Tätä kutsutaan kanavakoodaukseksi. Redundanssi lisätään tyypillisesti pariteettibittien avulla. Pariteettibitit lasketaan informaatiobiteistä erityisillä kanavakoodausal-10 goritmeilla. Kanavakoodauksella parannetaan sekä virheenilmaisua että virheenkorjausta. Jos pariteettibitit lasketaan vain saman symbolilohkon infor-maatiobittien avulla, kysymyksessä on lohkokoodi. Jos taas pariteettibittien laskennassa otetaan huomioon myös aikaisempien symbolilohkojen informaa-tiobitit, kyseessä on konvoluutiokoodi. Dekoodaus tapahtuu kahdessa vai-15 heessa: ensin ilmaistaan virheellinen symbolilohko ja määritetään virheen paikka symbolilohkossa. Virhe korjataan kääntämällä virheellinen bitti.

•.'•f Suurin osa alalla hyvin tunnetuista koodeista, jotka on tarkoitettu ·:··: informaation siirron luotettavuuden parantamiseksi, ovat tehokkaita, kun radio- !*·*: kanava on tilastollisesti riippumaton. Tällainen kanava on AVVGN-kanava » * ;··\ 20 (Additive White Gaussian Noise). Kuitenkin todellisissa radioliikenneympäris- .···. töissä monitie-eteneminen ja häipyminen aiheuttavat ryöppyvirheitä signaalin tason häipyessä jopa kohinatason alapuolelle. Satunnaisvirheitä korjaavaa koodia voidaan käyttää myös kanavassa, jossa syntyy ryöppyvirheitä. Virheet on kuitenkin ensin satunnaistettava lomittimen ja vastalomittimen avulla. Lo- * · · '· ’·* 25 mittelussa bitit järjestetään jonkin menetelmän mukaisesti uudestaan ennen lähettämistä kanavaan ja vastaanottimessa demodulaation jälkeen lomittelu ·;·: puretaan käytetyn menetelmän mukaisesti.

Lomittelu aiheuttaa aina jonkin verran viivettä muistipuskuroinnin takia, koska bittien järjestämiseksi uudelleen on käytettävä puskurimuistia se-·: 30 kä lomittelijassa että vastalomittelijassa. Lomittelun syvyys on se aika, joka kuluu yhden lohkon bittien lähetykseen. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä pitempi lomittelusyvyys on, sitä parempi suorituskyky järjestelmällä on, koska sitä riippumattomampia eli satunnaisempia bitit ovat.

Digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän suorituskykyä arvioidaan mää-35 rittämällä bittivirhesuhde, BER, joka kuvaa virheellisten bittien osuutta kaikista 2 108822 vastaanotetuista biteistä. Tehorajoitetuissa järjestelmissä bittivirhesuhdetta voidaan parantaa käyttämällä erilaisia koodausmenetelmiä ja modulaatiomenetelmiä. Äärellisen pitkälle K:n bitin pituiselle informaatiosanalle, jonka energia on Em, bitin energia, £b, määritetään informaatiosanan energian avulla „ Em 5 b~Y '

Informaatiosanan energian lisäksi vastaanottimeen tulee myös valkoista kohinaa, jonka yksipuoleinen tehotiheys on N0. Siten bittivirhesuhde ilmoitetaan useasti suhteessa Ε„/Λ/0:ββn. Täten erilaiset digitaaliset tiedonsiirtojärjestelmät saadaan suorituskyvyltään vertailukelpoisiksi.

10 Järjestelmien suorituskykyä ilmaistaan usein myös määrittämällä lohkovirhesuhde, BLER, eli yhden tai useamman virheen sisältävien symboli-lohkojen osuus kaikista vastaanotetuista symbolilohkoista. Lohkovirhesuhdetta käytetään bittivirhesuhteen rinnalla varsinkin järjestelmissä, joissa on mahdollista lähettää virheelliset symbolilohkot uudelleen.

15 Ongelmana on siten löytää lomittelusyvyyden tasapaino pienen bit tivirhesuhteen ja lyhyen viiveen välillä.

Suorakaidelomittelussa (rectangular interleaving) symbolilohkot ryhmitellään halutun suuruisiksi ryhmiksi. Kunkin ryhmän bitit järjestellään uu-delleen. Lomittelun syvyyden määrittävät symbolilohkon koko ja ryhmään 20 kuuluvien symbolilohkojen määrä. Kuviossa 1 on esitetty esimerkki suorakai-delomittelumenetelmän periaatteesta. Lähettimessä olevat symbolilohkot 100, ;···. 102, 104, 106, joita kuvatussa esimerkissä on neljä, ryhmitellään uudelleen .···. siten, että radiokanavassa yksi lohko 108, 110 käsittää kahden alkuperäisen symbolilohkon bitit. Tässä tapauksessa lomittelusyvyys on siis kaksi kertaa 25 yhden symbolilohkon pituus. Vastaanottimessa lomittelu puretaan ja lohkora- 1 · · kenne on sama kuin alun perin eli symbolilohkoja on neljä. Suorakaidelomit-telun ongelmana on suuri viive. Lähettimessä syntyy kahden symbolilohkon ;··· mittainen viive, koska lohkon 108 lähetys voidaan aloittaa vasta, kun lohkot 100 ja 102 ovat valmistuneet. Vastaanottimessa syntyy myös kahden symbo-30 lilohkon mittainen viive, koska lohko 100 voidaan vastalomitella vasta, kun * : lohko 108 on vastaanotettu kokonaisuudessaan. Yhteensä siis viive on neljän ’ * symbolilohkon mittainen. Symbolilohkojen määrä ja lomittelusyvyys voivat vaihdella kuvatusta. Yksinkertaisimmassa tapauksessa ryhmään kuuluvien symbolilohkojen määrä on yksi, jolloin lomittelu käsittää ainoastaan yhden 35 symbolilohkon bittien uudelleenjärjestelyn keskenään.

3 108822

Lomittelun aiheuttamaa viivettä voidaan vähentää käyttämällä suo-rakaidelomittelun sijasta diagonaalista lomittelua. Diagonaalisessa lomittelussa symbolilohkon m bitit lähetetään lohkoissa m+1, m+2, m+d, missä d on lo-mittelusyvyys. Kuviossa 2 on esitetty esimerkki diagonaalisesta lomittelusta.

5 Symbolilohkojen määrä ja lomittelusyvyys voivat vaihdella kuvatusta. Lähetti-messä olevat symbolilohkot 200, 202, 204, 206 ryhmitellään uudelleen siten, että radiokanavassa yksi lohko käsittää bittejä kahdesta alkuperäisestä sym-bolilohkosta ja alkuperäisen symbolilohkon bitit lähetetään kahdessa uudelleen ryhmitellyssä lohkossa. Kanavassa lohkot 210, 212, 214 sisältävät siis 10 bittejä kahdesta alkuperäisestä symbolilohkosta siten, että esimerkiksi lohko 210 sisältää bittejä lohkoista 200 ja 202 sekä lohko 212 sisältää bittejä lohkoista 202 ja 204. On huomattava, että ensimmäinen lohko 208 ja viimeinen lohko 216 täytyy osittain täyttää muilla biteillä, mikä on merkitty kuvaan käyttämällä kirjainta x. Tämä aiheuttaa ongelmia lähetyksen alkaessa ja päättyes-15 sä, jolloin ensimmäinen ja viimeinen symbolilohko jäävät osittain tyhjiksi. Vas-taanottimessa lomittelu puretaan ja lohkorakenne on sama kuin alun perin.

Kuviossa 2 esitetyssä tapauksessa lähettimessä syntyy yhden . . symbolilohkon mittainen viive, koska lohkon 208 lähetys voidaan aloittaa vas- • · '· ta, kun lohko 200 on valmistunut. Vastaanottimessa syntyy kahden symboli- * ’ 20 lohkon mittainen viive, koska lohko 200 voidaan vastalomitella vasta, kun loh- : '.·* kot 208 ja 210 on vastaanotettu. Yhteensä siis viive on kolmen symbolilohkon mittainen. On huomattava, että lomittelusyvyys on kaksi kertaa yhden symbo-lilohkon pituus eli sama kuin kuviossa 1 esitetyssä suorakaidelomittelussa, mutta viive on yhden symbolilohkon verran pienempi.

, , 25 Keksinnön lyhyt selostus » *

Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että lomittelua voidaan käyttää tehokkaammin ilman osittain tyhjiksi jääviä lohkoja ja samalla rajoittaa lomittelun aiheuttamaa vii-vettä. Tämä saavutetaan menetelmällä radiojärjestelmän suorituskyvyn pa- * * · 30 rantamiseksi lomittelemalla ja vastalomittelemalla bittejä sisältäviä symboliloh-koja. Keksinnön mukaisessa menetelmässä yhdistellään suorakaidelomittelua ja diagonaalista lomittelua, valitaan lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmä-tyyppi symbolilohkokohtaisesti, signaloidaan symbolilohkojen lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi vastaanottimelle lomittelun purkamiseksi ja pure-35 taan symbolilohkojen lomittelu vastalomittelemalla vastaanottimessa.

4 108822

Keksinnön kohteena on myös radiojärjestelmä, jossa radiojärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi bittejä sisältävät symbolilohkot lomitellaan ja vastalomitellaan. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä lähetin käsittää välineet yhdistellä suorakaidelomittelua ja diagonaalista lomittelua, lähetin käsit-5 tää välineet valita lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi symbolilohko-kohtaisesti, lähetin käsittää välineet signaloida symbolilohkokohtainen lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi vastaanottimelle lomittelun purkamiseksi ja vastaanotin käsittää välineet purkaa symbolilohkojen lomittelu vasta-lomittelemalla.

10 Keksinnön kohteena on myös radiolähetin, jossa radiojärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi bittejä sisältävät symbolilohkot lomitellaan. Keksinnön mukainen lähetin käsittää välineet yhdistellä suorakaidelomittelua ja diagonaalista lomittelua, lähetin käsittää välineet valita lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi symbolilohkokohtaisesti ja lähetin käsittää välineet 15 signaloida symbolilohkokohtainen lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi vastaanottimelle lomittelun purkamiseksi.

Keksinnön kohteena on myös radiovastaanotin, jossa radiojärjes- . . telmän suorituskyvyn parantamiseksi bittejä sisältävät symbolilohkot vastalo- • · ’· mitellaan. Keksinnön mukainen vastaanotin käsittää välineet vastaanottaa ja 20 tulkita signalointitietoa vastaanotettujen symbolilohkojen symbolilohkokohtai- * · · : sesta lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä ja vastaanotin kasit- • · · ...·’ tää välineet purkaa symbolilohkojen symbolilohkokohtainen lomittelu vastalo- mittelemalla.

► · · :Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-25 vaatimusten kohteena.

..: Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan ,··.’ useita etuja. Tekniikan tason mukaisesti on valittava joko suorakaidelomittelu ;* tai diagonaalinen lomittelu. Keksinnön mukaisella menetelmällä sen sijaan voidaan dynaamisesti vaihtaa lomittelumenetelmätyyppiä ja myös lomittelusy-30 vyyttä lohkokohtaisesti. Täten saavutetaan lomittelun tuoma parannus järjestelmän virheensietokykyyn, ja samalla voidaan säädellä lomittelun aiheutta- * man viiveen pituutta. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan myös sujuvasti multipleksata useampi lähetin yhteen myös silloin, kun käytetään diagonaalista lomittelua. Tämä tapahtuu valitsemalla lomittelumenetelmätyyppi ja 35 lomittelusyvyys siten, että aikaansaadaan lomitteluryhmän vaihtumiskohta, jolloin on lähetetty kokonaisuudessaan kaikki ne symbolilohkot, joiden lähetys c 108822 on aloitettu ennen mainittua vaihtumiskohtaa. Lisäksi aikaansaadussa lomit-teluryhmän vaihtumiskohdassa voidaan vaihtaa esimerkiksi modulaatiomenetelmää tai lähetyksen vastaanottajaa.

Kuvioiden lyhyt selostus 5 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää suorakaidelomittelua, kuvio 2 esittää diagonaalista lomittelua, kuvio 3 havainnollistaa esimerkkiä tietoliikennejärjestelmästä, 10 kuvio 4 esittää esimerkkiä lähettimestä, kuvio 5 esittää esimerkkiä vastaanottimesta, kuvio 6 esittää lohkokaavion lähettimen lomittelijassa tarvittavista menetelmäaskelista, kuvio 7 esittää lohkokaavion vastaanottimen vastalomittelijassa tar-! 15 vittavista menetelmäaskelista, kuvio 8a-f havainnollistaa esimerkkiä lomittelumenetelmien yhdistelystä.

• · ·

• I

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää erilaisissa langattomissa vies-,···. 20 tintäjärjestelmissä, kuten solukkoradiojärjestelmissä. Käytettävällä monikäyttö- menetelmällä ei ole merkitystä. Esimerkiksi CDMA (Code Division Multiple Ac-cess), WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access) sekä TDMA (Time * ·' Division Multiple Access) tai näiden hybridit ovat mahdollisia. Alan ammattilai selle on myös selvää, että keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa .' ·: 25 myös eri modulointimenetelmiä tai ilmarajapintastandardeja käyttäviin järjestel- ’ r * miin. Kuviossa 3 havainnollistetaan yksinkertaistetusti yhtä digitaalista tiedon-siirtojärjestelmää, jossa keksinnön mukaista ratkaisua voidaan soveltaa. Ky-seessä on osa solukkoradiojärjestelmästä, joka käsittää tukiaseman 304, joka on kaksisuuntaisessa yhteydessä 308 ja 310 tilaajapäätelaitteisiin 300 ja 302, 30 jotka voivat olla kiinteästi sijoitettuja, ajoneuvoon sijoitettuja tai kannettavia ·: mukana kuljetettavia päätelaitteita. Tukiasemassa on esimerkiksi lähetinvas- taanottimia. Tukiaseman lähetinvastaanottimista on yhteys antenniyksikköön, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys tilaajapäätelaitteeseen. Tukiasema on edelleen yhteydessä tukiasemaohjaimeen 306, joka välittää pääte-35 laitteiden yhteydet muualle verkkoon. Tukiasemaohjain ohjaa keskitetysti 108822 6 useita siihen yhteydessä olevia tukiasemia. Tukiasemaohjaimessa on ryhmä-kytkentäkenttä, jota käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä.

Solukkoradiojärjestelmästä voidaan olla yhteydessä myös yleiseen 5 puhelinverkkoon, jolloin transkooderi muuntaa yleisen puhelinverkon ja solukkoradioverkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkoradioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin.

Kuviossa 4 on esitetty yksinkertaistettu kuva keksinnön edullisen 10 toteutusmuodon mukaisesta radiolähettimestä. Kuvattu lähetin voi sijaita esimerkiksi radiojärjestelmän verkko-osassa, kuten tukiasemassa, tai tilaajapää-telaitteessa tai radiojärjestelmän kontrolliosassa, kuten tukiasemaohjaimessa, tyypillisesti sellaisissa järjestelmäratkaisuissa, joissa kontrolliosaan on yhdistetty verkko-osan toimintoja. Tilaajapäätelaite voi olla esimerkiksi kannettava 15 puhelin tai mikrotietokone rajoittumatta niihin. Informaatio 400 voi olla esimerkiksi puhetta, dataa, liikkuvaa tai liikkumatonta videokuvaa. Lähettimen kontrolliosassa 412 muodostetaan järjestelmässä tarvittavat kontrollikanavat. Kont-rolliosa kontrolloi sekä laitetta itseään että viestintäyhteyttä. Kuvassa ei ole '· *: selkeyden vuoksi esitetty esimerkiksi puhe- tai datakoodekkeja. Informaatio 20 kanavakoodataan kanavakoodekissa 402. Kanavakoodeja ovat esimerkiksi ; V lohkokoodit, kuten jaksollinen redundanssin tarkistus CRC (Cyclic Redundan- cy Check). Toinen tyypillinen tapa toteuttaa kanavakoodaus on konvoluutio-koodaus ja sen erilaiset muunnelmat, kuten punkturoitu konvoluutiokoodaus. WCDMA-järjestelmässä (Wideband Code Division Multiple Access) käytetään * * · 25 myös ketjutettua konvoluutiokoodausta eli turbo-koodausta.

; Kanavakoodauksen jälkeen informaatio lomitellaan lomittelijassa 404. Kontrolliosa 412 sisältää algoritmin, jolla lomittelusyvyyttä säädetään ja lomittelumenetelmä valitaan. Lomittelusyvyyden valintaan vaikuttavat tyypilli-sesti viiverajoitukset, bittivirhesuhdevaatimukset tai symbolilohkon kuorman 30 laatu (puhe vai data). Kontrolliosa 412 käsittää välineet ilmaista viivevaatimuk-\t set ja myös välineet ilmaista laatuvaatimukset, jotka riippuvat siirrettävästä in- formaatiosta. Kontrolliosa voi myös vastaanottaa verkkotason tietoa.

I » »

Lisäksi hajaspektrijärjestelmissä, kuten WCDMA, valesatunnaisen hajotuskoodin avulla signaalin spektri levitetään lähettimessä laajalle kaistalle 35 ja vastaanottimessa koostetaan pyrkimällä täten lisäämään kanavan kapasiteettia. Koodausta voidaan käyttää myös lähetteen tai sen sisältämän infor- 7 108822 maation salaamiseen. Lisäksi tyypillisesti GSM-järjestelmän (Groupe Special Mobile) mukaisissa laitteissa on purskeenmuodostusvälineitä, jotka lisäävät purskeen häntäbitit ja opetusjakson kanavakoodekista tulevaan dataan.

Modulaatiolohkossa 406 kantoaaltoa moduloidaan halutun infor-5 maation sisältävällä datasignaalilla valitun modulaatiomenetelmän mukaisesti. Modulaatiolohko voi myös käsittää tehovahvistimia ja kaistaa rajoittavia suodattimia. Moduloinnin jälkeen signaali D/A-muunnetaan lohkossa 408. Saatu analoginen signaali sekoitetaan halutulle lähetystaajuudelle ja lähetetään antennin 410 avulla radiokanavaan. Antenni voi olla myös suunnattu ryhmäan-10 tenni tai järjestelmä voi käsittää antennidiversiteettiä. Järjestelmään voi myös kuulua useampia lähettimiä.

Lähetin voidaan toteuttaa joko laitteistoratkaisulla, ohjelmallisesti tai näiden yhdistelmänä.

Kuviossa 5 on esitetty yksinkertaistettu kuva keksinnön edullisen 15 toteutusmuodon mukaisesta radiovastaanottimesta. Kuvattu vastaanotin voi sijaita esimerkiksi radiojärjestelmän verkko-osassa, kuten tukiasemassa, tai tilaajapäätelaitteessa tai radiojärjestelmän kontrolliosassa, kuten tukiasemaohjaimessa, tyypillisesti sellaisissa järjestelmäratkaisuissa, joissa kontrolli- ·. : osaan on yhdistetty verkko-osan toimintoja. Tilaajapäätelaite voi olla esimer- • · · · t’ j 20 kiksi kannettava puhelin tai mikrotietokone rajoittumatta niihin. Käytetty koo-• · dausmenetelmä, lomittelumenetelmä ja lomittelusyvyys päätetään lähettimes-sä laatuvaatimukset ja viiverajoitukset huomioon ottaen. Vastaanottimen täy-';··* tyy pystyä purkamaan suoritetut koodaukset ja lomitukset. Tarvittava tieto sig- naloidaan vastaanottimelle esimerkiksi datalohkojen mukana tai jollakin sig-25 nalointikanavalla. Vastaanottimen kontrolliosa 514 vastaanottaa signalointitiedot. Vastaanotin voi käsittää yhden tai useampia antenneja tai antenniryhmiä ;*·.· 500. Vastaanotin voi olla myös WCDMA- järjestelmässä (Wideband Code Di- • · vision Multiple Access) käytetty RAKE-vastaanotin (haravavastaanotin). Jos »· · järjestelmässä käytetään pilottisymboleita signalointi-informaation välittämi-30 seen, pilottisymbolit täytyy ilmaista ennen varsinaisia informaatiosymboleita. • Tällöin vastaanotetut symbolit täytyy tallettaa puskurimuistiin. Symboli voi kä- ··· sittää yhden tai useampia bittejä.

Vastaanotettu signaali viedään ensin radiotaajuusosiin 502, joka käsittää suodattimia, jotka suodattavat halutun taajuuskaistan ulkopuoliset 35 taajuudet. Sen jälkeen signaali alassekoitetaan jollekin välitaajuudelle tai suoraan kantataajuudelle. Demodulaattorissa 504 signaali demoduloidaan eli in- 8 108822 formaatiosignaali erotetaan kantoaallosta. Kantataajuinen analoginen signaali näytteistetään ja kvantisoidaan A/D-muuntimessa 506. Mikäli kyseessä on RAKE-vastaanotin, eri haarojen vastaanottamat monitie-edenneet signaali-komponentit yhdistetään ja tällä tavoin saadaan vastaanotettua mahdollisim-5 man suuri osa lähetetyn signaalin energiasta. Seuraavaksi signaalin lomitus puretaan vastalomittelijassa 508. Tämän jälkeen signaalin kanavakoodaus puretaan dekooderissa 510, jolloin saadaan ilmaistua lähetetty data 512. Mikäli on käytetty myös muunlaista koodausta, kuten informaation salaamiseksi tehtyä koodausta, myös nämä koodaukset on purettava. Konvoluutiokoodattu 10 signaali dekoodataan tyypillisesti käyttäen Viterbi-ilmaisinta. Jos vastaanotettu signaali on laajakaistainen, hajotettu signaali on koostettava vastaanottimes-sa.

Vastaanotin voidaan toteuttaa joko laitteistoratkaisulla, ohjelmallisesti tai näiden yhdistelmänä.

15 Seuraavaksi selostetaan yhtä keksinnön edullista toteutusmuotoa yksityiskohtaisemmin. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään lomit-telua ja vastalomittelua radiojärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi. Menetelmässä voidaan valita lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi, yleen-\ : sä joko suorakaidelomittelu tai diagonaalinen lomittelu, symbolilohkokohtai- 20 sesti. Symbolilohkojen lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi signaloi-... daan vastaanottimet lomittelun purkamiseksi.

Lomittelumenetelmätyypin ja lomittelusyvyyden valintaan vaikuttaa siirrettävän informaation laatu. Lomittelumenetelmätyypin ja lomittelusyvyyden ’···' valitsemiseksi lähetin, jossa lomittelija sijaitsee, voi saada käskyn muilta jär- ...·’ 25 jestelmän yksiköiltä, kuten tukiasemaohjaimelta, tai tehdä valinnan itse esi merkiksi tutkimalla lomiteltavan lohkon sisältöä. Puheen lomitteluun on edul-·.: lista valita diagonaalinen lomittelu, koska diagonaalisen lomittelun aiheuttama viive on pienempi kuin suorakaidelomittelun. Pakettimuotoisen datan siirtoon » I » tyypillisesti valitaan pienen lomittelusyvyyden suorakaidelomittelu, koska loh-30 kovirhesuhteen minimointi on bittivirhesuhteen minimointia tärkeämpää. Lo-mittelusyvyyden valintaan vaikuttaa oleellisesti siirtotien laatu: mitä häiriöisem-·;· pi radiokanava on, sitä satunnaisemmiksi bitit täytyy saada. Täten saadaan :··· parannettua järjestelmän suorituskykyä. Informaation siirron onnistumista tut kitaan esimerkiksi GSM-järjestelmässä mittaamalla säännöllisin väliajoin bitti-35 virhesuhteita. Keksinnön yksi suoritusmuoto onkin valita bittivirhesuhdemitta-usten perusteella lomittelusyvyys symbolilohkokohtaisesti.

9 108822

Kuviossa 6 on esitetty lohkokaaviona lähettimen lomittelijassa tarvittavat menetelmäaskeleet. Lohkossa 600 jaetaan lomittelijaan tulevat si-sääntulolohkot pienemmiksi alilohkoiksi. Se, kuinka moneen alilohkoon kukin sisääntulolohko jaetaan, riippuu noudatettavasta järjestelmästandardista. Kek-5 sinnön soveltaminen ei aseta mitään rajoituksia alilohkojen määrälle.

Lohkossa 602 lomittelijassa muodostetaan alilohkoista uudet sym-bolilohkot yhdistellen suorakaidelomittelua ja diagonaalista lomittelua. Lomit-telumenetelmän valintaan vaikuttaa se, onko lähetin juuri saanut lähetysvuo-ron tai se, onko lähetin lopettamassa lähetystään. Lähetyksen loppuvaiheissa 10 kannattaa huomioida se, että symbolilohkot saadaan täytettyä eikä tarvitse hukata lähetysaikaa kokonaan tai osittain tyhjien symbolilohkojen lähettämiseen. Se, kuinka monta symbolilohkoa lomitellaan keskenään, määrää lomit-telusyvyyden. Keksinnön soveltaminen ei aseta rajoituksia lomittelusyvyydelle, vaan lomittelusyvyyden valintaan vaikuttavat viiverajoitukset ja radiokanavan 15 häipymäominaisuudet. Mitä hitaammin häipyvä kanava on, sitä suurempi lo-mittelusyvyys tarvitaan, jotta virheet saadaan riittävän satunnaisiksi. Tyypillisesti valitaan pakettimuotoisen tiedonsiirron datalohkoille pienen lomittelusyvyyden suorakaidelomittelu, koska lohkovirhesuhteen minimointi on bittivirhesuhteen minimointia tärkeämpää. Puhelohkoille valitaan tyypillisesti diagonaa- • * · · <t\#J 20 linen lomittelu, koska diagonaalisen lomittelun aiheuttama viive on pienempi.

Jotta vastaanotin kykenee purkamaan lomittelun, vastaanottimelle signaloidaan käytetty lomittelukuvio esimerkiksi lohkossa 604 esitetyllä tavalla liittämällä signalointi-informaatio yhteen tai useampaan ulostulolohkoon. On myös mahdollista käyttää kulloinkin käytössä olevan standardin mukaista sig-25 nalointikanavaa, erillistä pilottilohkoa tai signalointilohkoa, jotka sisältävät joko vain lomittelukuvioinformaation tai muutakin signalointi-informaatiota. Lohkos-sa 606 uudelleenmuodostetut ulostulolohkot lähetetään radiokanavaan.

• » "·; Kuviossa 7 on esitetty lohkokaaviona vastaanottimen vastalomitte- lijassa tarvittavat menetelmäaskeleet. Lohkossa 700 etsitään signalointitieto 30 siitä, millainen on lähettimessä käytetty lomittelukuvio. Vastaanottimen si-··.*’ sääntulolohkojen lomittelu puretaan lohkossa 702 jakamalla informaatiobittejä ··· sisältävät symbolilohkot alilohkoiksi. Ilman signalointi-informaation antamaa tietoa lomittelukuviosta lomittelun purkaminen ei onnistu, joten signalointi-informaation vastaanoton varmistamiseksi voidaan signalointi-informaatio lä-35 hettää uudelleen, mikäli radiokanava on erityisen häiriöinen tai kyseinen sym-bolilohko erittäin tärkeä.

10 1 08822

Seuraavaksi vastalomittelijassa lohkon 704 mukaisesti muodostetaan alilohkoista uudet symbolilohkot, jotka ovat täsmälleen samanlaiset kuin lähettimen alkuperäiset symbolilohkot lukuunottamatta mahdollisia siirrossa syntyneitä bittivirheitä. Täten symbolilohkojen lomittelu on purettu ja informaa-5 tiobitit voidaan viedä dekooderille.

Pakettidataliikenteelle on ominaista, että jonkin datapaketin vastaanotto epäonnistuu. Tällaisessa tilanteessa vastaanotin pyytää lähetintä lähettämään kyseisen datapaketin uudelleen. Datapaketin uudelleenlähetyksessä tyypillisesti muutetaan modulaatiotasoa tai käytetään tehokkaampaa koo-10 dausta, jotta saavutetaan parempi virheensieto ja lähetys onnistuu. Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös tällaisessa tilanteessa. Datapaketin uudelleenlähetyksessä muutetaan lomittelusyvyyttä ja siten saavutetaan parempi virheensieto. Lomittelusyvyyttä voidaan muuttaa myös kunkin symbo-lilohkon lähetystä varten mittaamalla etukäteen siirtokanavaa, jolloin saadaan 15 selville esimerkiksi kanavan häipymäominaisuudet.

Kuvioissa 8a-8f on havainnollistettu yksinkertaistetulla esimerkillä lomittelukuvion muodostamista. Tässä esimerkissä kukin alkuperäinen symbo-lilohko on jaettu kolmeen alilohkoon, jotka sitten on ryhmitelty yhdistelemällä suorakaidelomittelua ja diagonaalista lomittelua. Kuviossa 8a on esitetty alku-20 peräiset lähettimen sisääntulolohkot. Kuviossa 8b on esitetty, kuinka suorakai-delomitellut symbolilohkon A alilohkot A2 ja A3 jäävät paikoilleen. Seuraa-vaksi kuvassa 8c symbolilohkon C alilohkot C,, C2 ja C3 on lomiteltu käyttäen diagonaalista lomittelua C/.n siirtyessä yhden alilohkon verran taaksepäin, C2:n jäädessä paikoilleen ja C3:n siirtyessä yhden alilohkon verran eteenpäin. 25 Kuviossa 8d on esitetty lomittimen ulostulo. Yksi ulostulolohko koostuu kolmesta kuviossa päällekkäin olevasta alilohkosta. Kuviossa havainnollistetaan, kuinka muilla alilohkoilla B2ja B3 sekä D,, D2 ja D3 täytetään jäljelle jäänyt tila. Alilohkot B2 ja B3 ryhmitellään diagonaaliin, kuten myös alilohkot Dt ja D2. Diagonaalin ja suorakulman väliin muodostunut alakolmio täytetään alilohkolla 30 B.,. Vastaava yläkolmio täytetään alilohkolla D3.

·.·' Lomitettavien alilohkojen määrä noudattaa kaavaa 2n+1, missä n ·· on diagonaalin ja suorakulmion väliin jäävän tilan täyttämiseksi tarvittavien symbolilohkojen määrä kutakin täytettävää tilaa kohti, joten alilohkojen määrä voi poiketa kuvioissa esitetystä. On huomattava, että tilojen täyttämiseen voi-35 daan käyttää useamman kuin yhden symbolilohkon alilohkoja. Tyypillisesti lo-mitellaan jollakin lomittelumenetelmällä kaikki lähetettävät lohkot.

108822 11

Kuvioon 8e on merkitty viivoilla 800, 802, 804 kohta, johon on luotu lomitteluryhmän vaihtumiskohta. Lomitteluryhmän vaihtumiskohdassa on lähetetty kokonaisuudessaan kaikki ne symbolilohkot, joiden lähetys on aloitettu ennen mainittua vaihtumiskohtaa. Tällainen vaihtumiskohta luodaan, jotta voi-5 daan esimerkiksi vaihtaa modulointimenetelmää tai solukkoradiojärjestelmän kyseessä ollen jakaa eri tilaajapäätelaitteelle lähetysvuoro tukiasemaan. Vaihtumiskohta aikaansaadaan myös, jotta voidaan vaihtaa lähetyksen vastaanottajaa. Lähetyksen vastaanottaja vaihdetaan tyypillisesti lähettimen an-tennikeiloja suuntaamalla. Vaihdettaessa lähetyksen vastaanottajaa voidaan 10 samalla säätää lähetystehoa.

Kuviossa 8f on kuvattu, kuinka kahden diagonaalista lomittelua käyttävän lomitteluryhmän väliin aikaansaadaan vaihtumiskohta. Vaihtumis-kohdat on merkitty viivoilla 800, 802, 804, 806. Alilohkot F1t F2 ja F3 on lomi-teltu kuten alilohkot C2 ja C3, alilohkot E1( E2ja E3 on lomiteltu kuten aliloh-15 kot B,, B2ja B3 sekä alilohkot G2 ja G3 on lomiteltu kuten alilohkot D,, D2 ja d3.

Kuvioiden 8a-8f esimerkissä lomittelukuvion ilmoittava signalointi-tieto on sisällytetty kunkin symbolilohkon keskimmäiseen alilohkoon, joka tässä tapauksessa on alilohko 2, koska kyseisen alilohkon sijainti ei muutu ja on 20 siten tiedossa. Lomittelukuviotieto voidaan ilmoittaa kahdella bitillä lomittelu-.. . tietokentässä.

GSM-järjestelmille on tyypillistä purskemainen lähetys. Tällaisessa ··;' järjestelmässä lomittelijan ulostulolohkot jaetaan esimerkiksi neljään osaan, joista kukin lähetetään omassa purskeessaan.

25 On huomattava, että keksinnön mukaisen menetelmän ohella voi daan käyttää myös lisälomittelua, esimerkiksi lisäsuorakaidelomittelua lähetti-men lomittelijan sisäänmenolohkoissa ja vastaavasti lisälomittelun purkamista • · vastaanottimen vastalomittelijassa tai lisäsuorakaidelomittelua alilohkokohtai-sesti tai ulostulolohkokohtaisesti.

30 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten ;·* mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan ·:· sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän : · · · keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (49)

1. Menetelmä radiojärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi lo-mittelemalla ja vastalomittelemalla bittejä sisältäviä symbolilohkoja, tunnettu siitä, että 5 yhdistellään suorakaidelomittelua ja diagonaalista lomittelua, valitaan lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi symbolilohko-kohtaisesti, signaloidaan symbolilohkojen lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi vastaanottimelle lomittelun purkamiseksi, 10 puretaan symbolilohkojen lomittelu vastalomittelemalla vastaanotti- messa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto käytetystä lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä signaloidaan vastaanottimelle osana jotakin alilohkoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto käytetystä lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä signaloidaan vastaanottimelle erillisessä informaatiolohkossa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ' ; että tieto käytetystä lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä signa- * · · * # ,* .* 20 loidaan vastaanottimelle erillisellä signalointikanavalla.

: 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lomittelusyvyys tai lomittelumenetelmätyyppi valitaan symbolilohkon kuorman laadun mukaan.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että lomittelusyvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä muute- “·,! taan siirtokanavasta tehtyjen mittausten perusteella.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lomittelusyvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä muute- 1 »»* taan koodausmenetelmän perusteella.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lomittelusyvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä muutetaan pakettimuotoisen datan uudelleenlähetyksen yhteydessä.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lomittelumenetelmätyyppi ja lomittelusyvyys valitaan 35 siten, että aikaansaadaan lomitteluryhmän vaihtumiskohta, joilloin on lähetetty is 1 08822 i ! kokonaisuudessaan kaikki ne symbolilohkot, joiden lähetys on aloitettu ennen mainittua lomitteluryhmän vaihtumiskohtaa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että modulointimenetelmä vaihdetaan aikaansaadussa lomitteluryhmän vaih- 5 tumiskohdassa.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetysvuoro siirtyy toiselle lähettimelle aikaansaadussa lomitteluryhmän vaihtumiskohdassa.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että lähetyksen vastaanottaja vaihdetaan aikaansaadussa lomitteluryhmän vaihtumiskohdassa.

12 1 08822 Patentti vaati m u kset

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetyksen vastaanottaja vaihdetaan suuntaamalla lähettimen an-tennikeiloja.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetystehoa säädetään lähetyksen vastaanottajan vaihtuessa.

15. Radiojärjestelmä, jossa radiojärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi bittejä sisältävät symbolilohkot lomitellaan ja vastalomitellaan, ·. : tunnettu siitä, että .["I 20 lähetin käsittää välineet (404, 412) yhdistellä suorakaidelomittelua • · ja diagonaalista lomittelua, lähetin käsittää välineet (404, 412) valita lomittelusyvyys ja lomitte-lumenetelmätyyppi symbolilohkokohtaisesti, lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida symbolilohko- • · · 25 kohtainen lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi vastaanottimelle lomit-telun purkamiseksi, vastaanotin käsittää välineet (508, 514) purkaa symbolilohkojen lo-" ; mittelu vastalomittelemalla. I I · • .

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu ' I » · 30 siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida tieto käytetystä lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä vastaanottimelle osana jo-•; · takin alilohkoa. ' ( I

··· 17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida tieto käytetystä 35 lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä vastaanottimelle erillisessä informaatiolohkossa. ί 14 1 08822

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida tieto käytetystä lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä vastaanottimelle erillisellä signalointikanavalla.

19. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (400, 404, 412) valita lomittelu-syvyys tai lomittelumenetelmätyyppi symbolilohkon kuorman laadun mukaan.

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 412) muuttaa lomittelusy- 10 vyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä siirtokanavasta tehtyjen mittausten perusteella.

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (402, 404, 412) muuttaa lomit-telusyvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä koodausmenetelmän perusteella.

22. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (400, 404, 412) muuttaa lomit-telusyvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä pakettimuotoisen datan uudelleenlähetyksen yhteydessä.

·. : 23. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, 20 tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 412) valita lomittelusy-vyys ja lomittelumenetelmätyyppi siten, että aikaansaadaan lomitteluryhmän • · vaihtumiskohta, joilloin on lähetetty kokonaisuudessaan kaikki ne symboliloh- * · '··· kot, joiden lähetys on aloitettu ennen mainittua lomitteluryhmän vaihtumis- kohtaa.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 406, 412) vaihtaa modulointimenetel-mää aikaansaadussa lomitteluryhmän vaihtumiskohdassa. * ·

25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu * · » siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 412) luoda lomittelyryhmän vaihtumis- 30 kohta lähetysvuoron alussa tai lopussa.

• 26. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu ··· siitä, että lähetin käsittää välineet (400, 402, 404, 406, 408, 410, 412) vaihtaa lähetyksen vastaanottajaa aikaansaadussa lomitteluryhmän vaihtumiskohdassa. i i i 1 08822

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (410, 412) vaihtaa vastaanottajaa suuntaamalla lähettimen antennikeiloja.

28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen järjestelmä, tunnettu 5 siitä, että lähetin käsittää välineet (410, 412) säätää lähetystehoa lähetyksen vastaanottajan vaihtuessa.

29. Radiolähetin, jossa radiojärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi bittejä sisältävät symbolilohkot lomitellaan, tunnettu siitä, että 10 lähetin käsittää välineet (404, 412) yhdistellä suorakaidelomittelua ja diagonaalista lomittelua, lähetin käsittää välineet (404, 412) valita lomittelusyvyys ja lomitte-lumenetelmätyyppi symbolilohkokohtaisesti, lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida symbolilohko- 15 kohtainen lomittelusyvyys ja lomittelumenetelmätyyppi vastaanottimelle lomit-telun purkamiseksi.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida tieto käytetystä lomit-telusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä vastaanottimelle osana jotakin • * · 20 alilohkoa. • I ..

. 31. Patenttivaatimuksen 29 mukainen lähetin, tunnettu siitä, ‘..f että lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida tieto käytetystä lomit- telusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä vastaanottimelle erillisessä in-formaatiolohkossa.

32. Patenttivaatimuksen 29 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 410, 412) signaloida tieto käytetystä lomit-·.: telusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä vastaanottimelle erillisellä sig nalointikanavalla.

33. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin, t u n - ,/ 30 nettu siitä, että lähetin käsittää välineet (400, 404, 412) valita lomittelume- » netelmätyyppi tai lomittelusyvyys symbolilohkon kuorman laadun mukaan.

:· 34. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin, tun- ,·· nettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 412) muuttaa lomittelusyvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä siirtokanavasta tehtyjen mittausten perusteella. 16 108822

35. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (402, 404, 412) muuttaa lomittelu-syvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä koodausmenetelmän perusteella.

36. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin, t u n -5 nettu siitä, että lähetin käsittää välineet (400, 404, 412) muuttaa lomittelu- syvyyttä tai lomittelumenetelmätyyppiä pakettimuotoisen datan uudelleenlähetyksen yhteydessä.

37. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 412) valita lomittelusyvyys ja 10 lomittelumenetelmätyyppi siten, että aikaansaadaan lomitteluryhmän vaihtu-miskohta, jolloin on lähetetty kokonaisuudessaan kaikki ne symbolilohkot, joiden lähetys on aloitettu ennen mainittua lomitteluryhmän vaihtumiskohtaa.

38. Patenttivaatimuksen 37 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 406, 412) vaihtaa modulointimenetelmää ai- 15 kaansaadussa lomitteluryhmän vaihtumiskohdassa.

39. Patenttivaatimuksen 37 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (404, 412) luoda lomittelyryhmän vaihtumiskohta lähetysvuoron alussa tai lopussa.

·. : 40. Patenttivaatimuksen 37 mukainen lähetin, tunnettu siitä, ...... 20 että lähetin käsittää välineet (400, 402, 404, 406, 408, 410, 412) vaihtaa lähe- * I .. . tyksen vastaanottajaa aikaansaadussa lomitteluryhmän vaihtumiskohdassa.

41. Patenttivaatimuksen 40 mukainen lähetin, tunnettu siitä, * · että lähetin käsittää välineet (410, 412) vaihtaa vastaanottajaa suuntaamalla ’···* lähettimen antennikeiloja. »*»

42. Patenttivaatimuksen 40 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (410, 412) säätää lähetystehoa lähetyksen vas-*.: taanottajan vaihtuessa.

43. Patenttivaatimuksen 29 mukainen lähetin, tunnettu siitä, * * · että lähetin sijaitsee tilaajapäätelaitteessa.

44. Patenttivaatimuksen 29 mukainen lähetin, tunnettu siitä, ; · * että lähetin sijaitsee radiojärjestelmän verkko-osassa.

45. Patenttivaatimuksen 29 mukainen lähetin, tunnettu siitä, • · · että lähetin sijaitsee radiojärjestelmän kontrolliosassa.

46. Radiovastaanotin, jossa radiojärjestelmän suorituskyvyn pa-35 rantamiseksi bittejä sisältävät symbolilohkot vastalomitellaan, tunnettu siitä, että „ 108822 vastaanotin käsittää välineet (500, 502, 504, 506, 514) vastaanottaa ja tulkita signalointitietoa vastaanotettujen symbolilohkojen symbolilohkokoh-taisesta lomittelusyvyydestä ja lomittelumenetelmätyypistä, vastaanotin käsittää välineet (508, 514) purkaa symbolilohkojen 5 symbolilohkokohtainen lomittelu vastalomittelemalla.

47. Patenttivaatimuksen 46 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanotin sijaitsee tilaajapäätelaitteessa.

48. Patenttivaatimuksen 46 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanotin sijaitsee radiojärjestelmän verkko-osassa.

49. Patenttivaatimuksen 46 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanotin sijaitsee radiojärjestelmän kontrolliosassa. • * · » · • * * · * * · *» · * » I » 1 * · ' · * I 108822