FI108488B

FI108488B - Optisessa tiedonsiirtoverkossa toteutettava dispersion kompensointi ja optinen tiedonsiirtoverkko

Info

Publication number: FI108488B
Application number: FI990547A
Authority: FI
Inventors: Markku Oksanen
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-03-12
Filing date: 1999-03-12
Publication date: 2002-01-31
Also published as: WO2000055993A2; US6724997B2; WO2000055993A3; AU2918600A; US20020012148A1; FI990547A0; FI990547A

Description

108488

Optisessa tiedonsiirtoverkossa toteutettava dispersion kompensointi ja optinen tiedonsiirtoverkko

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy vaihekonjugaation avulla suoritettavaan dispersion kompensointiin ja vaihekonjugaation suorittavien elimien avulla toteutettavaan optiseen tiedonsiirtoverkkoon.

Tekniikan tausta 10 Optisissa siirtojärjestelmissä moduloidaan lähetettävän datavirran avulla optista signaalia ja moduloitu optinen signaali syötetään optiselle kuidulle. Siirtojärjestelmän kapasiteettia voidaan kasvattaa kahdella eri tavalla: kasvatetaan datavirran kaistanleveyttä tai lisätään kuidussa kuljetettavien aallonpituuksien määrää. Jälkimmäinen vaihtoehto toteutetaan tehokkaasti 15 aallonpituusmultipleksoinnilla (WDM, Wavelength Division Multiplexing). Tällä hetkellä tyypillinen optisen tiedonsiirron aaltoalue on 1550 nm:n ikkuna. Siirrettävä valo on koherenttia valoa eli siirrettävä valosignaali sisältää vain tietyn muodoltaan säännönmukaisen taajuusspektrin. Optisen kuidun lähtö-pään komponenttien tärkeimpiin ominaisuuksiin liittyy optisen tehon lisäksi 20 syntyvän spektrin leveys ja siirrettävän signaalin modulointiaste. Käytettävien komponenttien laatu ja rakenne riippuu käyttötarkoituksesta. Olennaisia * . komponentteja aallonpituusmultipleksoinnissa ovat tarkalla optisella aallon- • pituudella toimivat laserit ja suodattimet. Käytettävä ikkuna määrää minkä- ' · : lainen laser on sopivin toteutettavaan järjestelmään. Optisen signaalin lähtö- 25 päässä on optinen lähetin, yleensä tarkoitukseen sopiva laser, koherentin • · · v : valosignaalin generoimiseksi. Kuidun vastaanottopäässä on optinen vas- : taanotin esimerkiksi vyöryvalodiodi (APD, avalance photo diode) tai edellä mainittua yksinkertaisempi PIN-diodi.

Erilaisia optisen verkon topologioita voidaan muodostaa ketjutta- - 30 maila optisia linkkejä. Eräs tällainen verkkotopologia on esimerkiksi verkko, joka on fyysisesti rengas, mutta loogisesti mesh-verkko (eli renkaan minkä - : tahansa kahden solmun välille voidaan muodosta yhteys). Fyysisesti optinen •«· kuitu on kytketty solmusta solmuun (solmuja N kappaletta) rengasmaisen ra-\ kenteen muodostamiseksi. Optisia kuituja voi olla useampia kuin yksi ja kus- 35 sakin kuidussa voi kulkea useampia signaaleja eri aallonpituuksilla • · (λ1,λ2,...,λΝ). Renkaan erikoistapauksia ovat yhden kuidun rengas ja kahden 2 108488 kuidun rengas. Yhden kuidun renkaassa signaalit kulkevat kuidussa tavallisesti yhteen suuntaan, joko myötä- tai vastapäivään. Myös kaksisuuntainen liikenne samassa kuidussa on mahdollista toteuttaa. Kaksisuuntaisen liikenteen tapauksessa yleensä kullakin eri aallonpituudella on yhdessä linkissä 5 vain toinen suunta käytössä. Tämän seurauksena kahden naapurisolmun välisellä yhteydellä voidaan yhteys muodostaa lyhintä reittiä suoran linkin kautta ainoastaan toiseen suuntaan, kun taas vastakkaisen suunnan yhteydellä signaalit joutuvat kiertämään pitempää reittiä renkaan ympäri. Kahden kuidun renkaassa edellä mainittua ongelmaa ei esiinny, koska solmuparien 10 välille voidaan muodostaa yhteys kahdessa eri kiertosuunnassa. Signaalit kulkevat tällöin kahdessa kuidussa vastakkaisiin kiertosuuntiin toisiinsa nähden ja yleensä ensisijaisesti lyhyempää yhteyttä käyttäen. Pidemmät reitit ovat varmennuksena häiriötilanteiden varalta. Esimerkiksi, jos kaapeli kyseisten solmujen välillä vaurioituu, ei yhteys välttämättä katkea, koska voi-15 daan ottaa käyttöön pitempi reitti.

Yleinen rengasverkko on niin sanottu täydellisen kytkennän symmetrinen rengas. Verkko koostuu N:stä verkon solmupisteestä sekä solmujen välisistä optisista kuiduista. Jokaiseen verkon solmuun tulee tällöin yksi optinen kuitu ja jokaisesta solmusta lähtee yksi optinen kuitu. Rengasverkko 20 on siis yhden kuidun rengas, jossa muodostetaan yhteen kiertosuuntaan, joko myötä- tai vastapäivään, kaksisuuntaiset yhteydet kaikkien eri solmupari-. en välille.

:"; Verkossa käytettävän signaalin tyyppi voi vaihdella; signaali voi olla esimerkiksi SDH- (Sychronous Digital Hierarchy) tai PDH- (Plesiochronous *···' 25 Digital Hierarchy).

• · · v : Merkittävimmät signaalin etenemiseen vaikuttavat ilmiöt optisessa • · · v : tiedonsiirrossa ovat vaimeneminen ja dispersio. Verkon solmujen lukumää rän kasvaessa myös vaimeneminen lisääntyy. Tarvittaessa voidaan WDM-tekniikan yhteydessä käyttää lineaarista kuituoptista vahvistinta (OFA, optical 30 fiber amplifier), jonka avulla voidaan vahvistaa samanaikaisesti kaikki kui-dussa kulkevat eri aallonpituudet. Eri taajuiset optiset signaalit kulkevat kui- » · * : ·* dussa eri nopeuksilla ja kuidussa syntyy aina dispersiota. Signaalin dispersio on eräs renkaan kokoa rajoittava tekijä. Dispersion kompensoimiseksi on olemassa erilaisia toteutuksia, joista ehkä eniten käytettyjä ovat dispersion ... : 35 kompensoivat kuidut (DCF) ja Braggin chirped hilat (chirped fiber Bragg gra tings). Kyseisessä hilassa hilan jakso vaihtelee lineaarisesti paikan funktiona,

3 10848B

minkä ansiosta hila heijastaa eri aallonpituuksia eri pisteistä ja aiheuttaa näin erilaisia viiveitä eri taajuuksille. Dispersion kompensoivat kuidut tarjoavat negatiivisen dispersion 1550 nm:n aaltoalueella. Näiden kuitujen haittapuolena on niiden vaimennusta lisäävä vaikutus. Dispersion kompensointiin optisessa 5 kuidussa voidaan käyttää myös niin sanottua vaihekonjugaattoria, joka asennetaan järjestelmään sijoittamalla se yksinkertaisesti optisen kuidun pituuteen nähden oleellisesti kuidun keskiväliin. Näin ollen asennus ei vaadi erityisiä säätö- tai viritystoimenpiteitä. Optinen vaihekonjugaattori on laite, joka kääntää spektrin eli suorittaa taajuussiirron laitteeseen tuleville aallon-10 pituuksille peilaamalla tulevan aallonpituuden tietyn peilausaallonpituuden suhteen. Tällöin kukin vaihekonjugaatioelimen läpi kulkenut aallonpituus on peilautunut laitteessa siten, että se on yhtä kaukana peilausaallonpituudesta kuin saapuessaan laitteeseen, mutta peilausaallonpituuden vastakkaisella puolella. Vaihekonjugaation suorittavien elimien lukumäärä voi vaihdella ver-15 kossa eri solmujen välillä. Tällöin esimerkiksi vastaanottavaan solmuun voi saapua signaali, joka sisältää useita eri WDM-aallonpituuksia, peilautuneena jonkin tietyn peilausaallonpituuden suhteen siten, että matalat ja korkeat taajuudet ovat käänteisessä järjestyksessä alkuperäiseen signaaliin verrattuna, mutta toisaalta myös signaali, joka on samanlainen kuin lähettävän 20 solmun alkuperäinen signaali. Tällöin vastaanottavan solmun on jollakin tavalla tiedettävä miten sen on havaittava saapuvia signaaleja, koska signaalit ’ . voivat olla joko samanlaisia kuin alkuperäinen signaali tai alkuperäisen sig- ; ·; naalin peilikuvia. Keksinnön tavoitteena on korjata edellä mainittu epäkohta · ·'· ’· siten, että vastaanottavan solmun ei tarvitse tietää missä järjestyksessä saa- 25 puvat aallonpituudet ovat.

• · » • * * • · ·

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksintö koskee vaihekonjugaation avulla suoritettavaa dispersion kompensointia optisessa tietoliikenneverkossa. Keksinnön perusajatuksena « . 30 on toteuttaa dispersion kompensointi optisessa tietoliikenneverkossa vaihe konjugaation suorittavien elimien avulla siten, että minkä tahansa kahden : solmun välille on löydettävissä reitti, joka sisältää parillisen määrän vaihe- * · · konjugaation suorittavia elimiä, jolloin mainitun elimen aiheuttama spektrin .·. : kääntyminen ei aiheuta ongelmia. Asetettu tavoite saavutetaan itsenäisessä . ]..: 35 patenttivaatimuksessa kuvatulla tavalla.

, 108488

Keksinnön eräs edullinen toteutustapa on rengasverkko, joka on muodostettu kahdesta sisäkkäisestä renkaasta siten, että kumpikin rengas sisältää samat solmupisteet, mutta mainittuihin renkaisiin vierekkäisten solmujen välisiin optisiin kuituihin asennettavien vaihekonjugaation suorittavien 5 elimien määrä on esimerkiksi uloimmassa renkaassa parillinen ja sisemmäs-sä renkaassa pariton. Vaihekonjugaation suorittavat elimet voidaan luonnollisesti asentaa verkkoon myös usealla muullakin tavalla. Keksinnön kannalta oleellista on kuitenkin se, että mistä tahansa verkon solmusta lähetettävä signaali on mahdollista reitittää mihin tahansa toiseen solmuun siten, että 10 siirrettävä signaali kulkee sellaista reittiä, jossa vaihekonjugaation suorittavia elimiä on yhteenlaskettuna parillinen määrä, kuitenkin siten, että signaali reititetään ensisijaisesti sellaista reittiä, jossa vaihekonjugaation suorittavia elimiä on lukumääräisesti kyseisessä verkossa pienin mahdollinen parillinen määrä. Keksinnön ratkaisu ei rajoitu kuitenkaan rengasverkkoon, vaan verk-15 ko voi luonnollisesti olla minkä tahansa muunkin kuin renkaan muotoinen, kunhan se täyttää edellä mainitun vaihekonjugaation suorittaville elimille asetetun ehdon.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan kaksi etua: 1) signaalin dispersio kompensoituu ja 2) signaali on vastaanottopäässä saman-20 lainen kuin lähetyspäässä.

• « ·

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten : : : kaaviollisten kuvioiden avulla, joista *...* 25 kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaisen dispersion kompensoinnin to- • · · v : teuttavan optisen tietoliikenneverkon periaatetta, • · · ' kuvio 2a esittää signaalin spektriä ennen kuin signaalille on tehty vaihekon- jugaatio vaihekonjugaation suorittavassa elimessä, ja ·/·*; kuvio 2b esittää signaalin spektriä sen jälkeen kun signaalille on tehty vai- 30 hekonjugaatio vaihekonjugaation suorittavassa elimessä.

• · ·

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Tarkastellaan keksintöä kuvion 1 avulla. Kuvion rengasverkko on muodostettu optisen kuidun OF, verkon solmujen NODE1 - NODE5 ja op-35 tisten vaihekonjugaation suorittavien elimien OPC1 - OPC15 avulla. Valokuidussa käytettävät aallonpituudet voivat olla esimerkiksi aaltoalueella 1530 108488 ! 5 i nm - 1560 nm, joka aallonpituusalue on tällä hetkellä tyypillisesti käytetty alue optisessa tiedonsiirrossa. Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Käytännön toteutuksessa solmujen ja vaihekonjugaation suorittavien elimien määrä voi luonnollisesti 5 vaihdella. Keksintö perustuu ajatukseen reitittää signaalit siten, että kunkin signaalin reitillä, lähettävästä solmusta vastaanottavaan solmuun, on parillinen määrä vaihekonjugaation suorittavia elimiä. Esimerkiksi rengasmaisessa verkossa keksintöä on edullista soveltaa siten, että verkko muodostuu kahdesta sisäkkäisestä optisesta renkaasta siten, että kumpikin rengas sisältää 10 jokaisen edellä mainitun solmun. Vaihekonjugaation suorittavat elimet on kytketty toiminnallisesti mainittuihin optisiin renkaisiin siten, että ulomman renkaan jokaisen kahden vierekkäisen solmun välissä on aina kaksi vaihekonjugaation suorittavaa elintä, kun taas sisemmässä renkaassa jokaisen kahden vierekkäisen solmun välissä on yksi vaihekonjugaation suorittava 15 elin. Tällöin sisemmässä renkaassa jokaisen solmuparin välillä on pariton määrä vaihekonjugaation suorittavia elimiä ja ulommassa renkaassa jokai- ^ sen solmuparin välillä on parillinen määrä vaihekonjugaation suorittavia elimiä. Vaihekonjugaation suorittavat elimet on sijoitettu valokuituun siten, että vaihekonjugaation suorittavien elimien ja solmujen väliset etäisyydet toisis-20 taan ovat yhtä suuret ja lisäksi ulommassa renkaassa olevat vaihekonjugaation suorittavat elimet ovat oleellisesti yhtä etäällä vierekkäisiä solmuja yh-: .* distävän optisen kuidun keskipisteestä, jolloin siirrettävälle signaalille teh- ; · ; dään täydellinen dispersion kompensaatio.

« Oletetaan, että kuvion 1 mukaisesta solmusta NODE1 lähetetään 25 signaali, joka sisältää eri aallonpituuksia λ.„...,λη solmuun NODE2 siten, että • · * : signaali kulkee optisen vaihekonjugaation suorittavan elimen OPC1 läpi.

Oletetaan lisäksi, että aallonpituus λ1 on pienin ja aallonpituus λη on suurin.

Vaihekonjugaation suorittava elin OPC1 kääntää signaalin spektrin eli suo- rittaa taajuussiirron laitteeseen saapuville aallonpituuksille peilaamalla ne . 30 tietyn peilausaallonpituuden λρ suhteen. Kukin OPC1:n läpi kulkenut aallon- * * · ^ pituus on yhtä kaukana peilausaallonpituudesta λ0 kuin saapuessaan 1 : V OPC1:een, mutta peilausaallonpituuden vastakkaisella puolella eli signaalit ovat nyt käänteisessä järjestyksessä aallonpituusalueella. Kuvassa 2 ha-.·. : vainnollistetaan tilannetta; kuva 2a havainnollistaa tilannetta ennen signaalin 35 saapumista vaihekonjugaation suorittavaan laitteeseen OPC1 ja kuva 2b havainnollistaa tilannetta, jossa signaali on kulkenut mainitun laitteen läpi. Ku- β 108488 6 valla esitetään ainoastaan signaalin spektrin kääntyminen eikä tässä yhteydessä puututa siihen, miltä signaali näyttää dispersion kompensoinnin jälkeen. Signaali saapuu tällöin solmuun NODE2 erilaisena kuin se oli lähettävässä solmussa NODE1, toisin sanoen signaalin matalat ja korkeat taajuudet 5 ovat käänteisessä järjestyksessä alkuperäiseen signaaliin verrattuna.

Tarkastellaan seuraavaksi tilannetta, jossa edellä mainittu signaali lähetetäänkin solmusta NODE1 vaihtoehtoisesti reittiä, jossa signaali kulkee kahden vaihekonjugaation suorittavien elimien OPC6 ja OPC7 kautta solmuun NODE2. Tällöin signaalin spektri peilautuu ensin käänteiseksi vaihe-10 konjugaation suorittavassa elimessä OPC6 ja vaihekonjugaation suorittavassa elimessä OPC7 signaali peilautuu uudelleen saman peilausaallonpituu-den suhteen takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Toisin sanoen solmu NODE2 vastaanottaa solmusta NODE1 lähetetyn signaalin täsmälleen samanmuotoisena kuin se oli lähtöpäässä. Sen lisäksi, että kahden vaihekon-15 jugaation suorittavan elimen avulla signaalille tehdään dispersion kompensaatio, voidaan samojen laitteiden sopivan kombinaation avulla siirtää signaali oikeanmuotoisena vastaanottavalle solmulle. Vastaavasti solmusta NODE3 solmuun NODE1 lähetettävä signaali voisi kulkea esimerkiksi reittiä NODE3-OPC3-NODE4-OPC4-NODE5-OPC14-OPC15-NODE1. Tällöin sig-20 naali läpäisisi parillisen määrän vaihekonjugaation suorittavia elimiä. Kuten .·. kuvasta on helppo havaita, vaihtoehtoisia reittejä on muitakin. Koska jokai- nen laite aiheuttaa signaaliin vaimennusta, on edullista reitittää signaali siten, !'; että signaalin reitillä on mahdollisimman vähän solmuja ja vaihekonjugaation suorittavia elimiä, kuitenkin siten, että signaalin reitti sisältää parillisen mää-*·”’ 25 rän vaihekonjugaation suorittavia elimiä. Toisin sanoen, riippuen linkkien lu- * kumäärästä, voidaan sopiva reitti valita siten, että tietoliikenne ohjataan kul- ♦ · · ; kemaan reittiä, jossa dispersion kompensaatioelementtejä on parillinen mää rä eli sellainen reitti, että vastaanotettu spektri vastaa lähetettyä spektriä. Tällöin solmujen ei tarvitse välittää missä järjestyksessä aallonpituuksia pi-:*·*: 30 täisi havaita. Reititys tapahtuu keskitetyllä hallintajärjestelmällä MS, joka pi- tää kirjaa eri signaalien reiteistä ja ohjaa solmuissa olevia kytkentäelement- * · * ; tejä siten, että vaihekonjugaation suorittaville elimille asetettu parillisuusehto *···’ täyttyy. Hallintajärjestelmä voi toimia esimerkiksi paikallisliitännän kautta (toteutus on esitetty katkoviivoilla kuvassa 1) tai vaihtoehtoisesti verkon j 35 kautta. Vaihekonjugaation suorittavien elimien aiheuttama lisävaimennus verkossa ei ole merkittävä. Tarvittaessa voidaan käyttää optisia vahvistimia.

7 108488

Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen dispersion kompensointiin rakennettu verkko vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä kuvattu rengasverkon yhteydessä, voidaan ratkaisua , käyttää muunkinlaisissa verkoissa. Selityksessä ei ole myöskään puututtu 5 siihen minkälaisia laitteita verkon solmut sisältävät, koska sillä ei ole keksinnön kannalta merkitystä. Optisiin kuituihin voidaan luonnollisesti lisätä myös tarvittaessa muita kuitujen yhteydessä tavallisesti käytettäviä laitteita kuten esimerkiksi vahvistimia. Vaihekonjugaation suorittavat elimet voivat olla yksi-tai kaksisuuntaisia. Lisäksi esimerkissä esitetty optisen tiedonsiirron aallon-10 pituusalueen ikkuna voi olla jokin muukin alue, esimerkkinä mainittakoon aaltoalueiden 1300 nm ja 1700 nm ikkunat. Keksinnön mukainen ratkaisu on aktiivinen menetelmä, joka on mahdollista yhdistää myös muihin verkkoele-mentteihin esimerkiksi vahvistimiin.

I · I • · « 4 « · · • · ··· ··« • · 1 • 1 · • « · • 1 1 • · · ·♦· • · « t t » • · · • · « • » t m · · • ♦ ♦ · » · - · * ·

Claims

8 108488

1. Menetelmä signaalin dispersion kompensoimiseksi vaihekonju-gaation suorittavien elimien avulla optisessa tietoliikenneverkossa, joka käsittää vaihekonjugaation suorittavien elimien lisäksi useita tietoliikennesolmuja 5 ja niitä yhdistäviä optisia kuituja, ja jossa tietoliikenneverkossa siirretään optisella kuidulla optinen signaali, joka käsittää useita aallonpituudeltaan Λν, (N>1)) erilaisia optisia signaaleja, tunnettu siitä, että tietoliikenneverkossa muodostetaan solmujen väliset yhteydet vaihekonjugaation suorittavien elimien kautta siten, että 10 minkä tahansa kahden solmun välille on aina muodostettavissa ainakin yksi sellainen reitti, jossa vaihekonjugaation suorittavien elimien kokonaislukumäärä on parillinen, ja että signaali reititetään lähettävältä solmulta vastaanottavalle solmulle sellaista reittiä pitkin, jossa on pienin mahdollinen parillinen määrä vaihekonjugaation suorittavia elimiä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että - kahden vierekkäisen solmun välillä käytetään signaalin siirtämiseksi kyseessä olevien solmujen välillä ainakin kahta erillistä ensimmäisen ja toisen optisen kuidun muodostamaa siirtoyhteyttä, 20. käytetään mainitulla ensimmäisellä kuidulla yhtä vaihekonjugaation suorittavaa elintä ja mainitulla toisella kuidulla kahta vaihekonjugaation suorittavaa elintä signaalin dispersion kompensoimiseksi, - reititetään signaali lähettävältä päätesolmulta vastaanottavalle päätesolmulle sellaista optista reittiä käyttäen, jossa signaalille suoritetaan ·/" 25 vaihekonjugaatio vaihekonjugaation suorittaville elimille asetettua • · · kokonaislukumäärään liittyvää ehtoa noudattaen, jolloin signaali saapuu vastaanottavaan solmuun samanlaisena kuin se oli lähettävässä solmussa.

·· · : 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ' että mainitulla ensimmäisellä optisen siirtoyhteyden muodostavalla kuidulla 30 vaihekonjugaation suorittava elin sijoitetaan oleellisesti kuidun puoliväliin ja ·:··: mainitulla toisella optisen siirtoyhteyden muodostavalla kuidulla vaihekonju- .···. gaation suorittavat elimet sijoitetaan kuidun keskipisteen eri puolille oleelli- ':. sesti yhtä etäälle kuidun keskipisteestä.

: 4. Optinen tietoliikenneverkko, joka käsittää useita tietoliikennesol- 35 muja ja niitä yhdistäviä optisia kuituja sekä useita vaihekonjugaation suorit- ... · tavia elimiä tietoliikenneverkossa siirrettävän useita aallonpituuksia sisältä- • * « • · „ 108488 vän optisen signaalin dispersion kompensoimiseksi, tunnettu siitä, että solmujen väliset yhteydet ja niillä olevien vaihekonjugaation suorittavien elimien lukumäärät on toteutettu siten, että minkä tahansa kahden solmun välillä on aina ainakin yksi sellainen reitti, jossa vaihekonjugaation suorittavien 5 elimien kokonaislukumäärä on parillinen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen optinen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että kahden vierekkäisen solmun välillä on ainakin kaksi erillistä optisen kuidun muodostamaa siirtoyhteyttä siten, että yhdellä kuidulla on yksi vaihekonjugaation suorittava elin ja toisella kuidulla on kaksi 10 vaihekonjugaation suorittavaa elintä signaalin dispersion kompensoimiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen optinen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että verkko on edullisesti renkaan muotoinen.

7. Patenttivaatimuksien 4, 5 tai 6 mukainen optinen tietoliikenneverkko, tunnettu siitä, että verkko käsittää kaikille solmuille yhteisen kes- 15 kitetyn hallintajärjestelmän (MS), joka huolehtii signaalien reitityksestä lähettävästä päätesolmusta vastaanottavaan päätesolmuun. « ( I 1 » • ·· · • · • · · t · · • · · · • · · « · « « ··» »·· c · · a i · • aa« • * · % · · • 4 t I · i • « « 1 t ’ i » « * * * « » 108488 10