FI108080B - Menetelmä ja laite ilman käsittelemiseksi - Google Patents

Description

108080

Menetelmä ja laite ilman käsittelemiseksi

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä ilman, erityisesti huoneilman, käsittelemiseksi.

5 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 10 mukainen laite ilman, erityisesti huoneilman, käsittelemiseksi.

Ennestään tunnetaan menetelmiä ja laitteita huoneilman puhdistamiseksi, jotka perustuvat ilman mekaaniseen tai sähköiseen suodatukseen. Ongelmana näissä laitteissa on mm., että epäpuhtauspartikkelit kertyvät suodinelementteihin, joista ne on 10 huoltojen yhteydessä poistettava tai suodinelementit on vaihdettava. Mikäli huolto-' toimenpiteitä ei suoriteta riittävän usein, laitteissa ilmenee haju- ja hygieniahaittoja ja niiden teho laskee. Tällaiset mekaaniset suotimet muodostavat mm. bakteereille erinomaisen kasvualustan, niistä saattaa seurata, että huoneilmaan leviää bakteereita ja ne vuorostaan aiheuttavat huoneessa oleskeleville ihmisille mahdollisesti vaka-15 viakin sairauksia. Sähköisten suodattimien haittana on se, että niiden yhteydessä kehittyy erittäin haitallista otsonia, joka helposti leviää huonetilaan. Ongelmana on lisäksi sekä mekaanisissa että sähköisissä suodattimissa, että suodattimien suorituskyky heikkenee, ellei niitä säännöllisesti huolleta. Epäkohtana näillä laitteilla on myös se, että ilman virtausvastus on suodattimista johtuen niissä erittäin korkea ja 20 suurten ilmamäärien käsittely vaatii näin ollen paljon energiaa.

Ennestään tunnetaan ilman kostuttamiseksi menetelmiä ja laitteita, joissa vettä höy-rystetään tai sumutetaan ilmaan. Veden höyrystämiseen käytetään esim. sähkövastuksia, jolloin ongelmana on suuri energiankulutus.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitettyihin menetelmiin ja laitteisiin 25 liittyvät epäkohdat. Keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan ilman, erityisesti huoneilman, käsittelemiseksi uusi menetelmä ja laite, joilla monipuolisesti ja tehok-* .·: kaasti tarpeen mukaan voidaan huoneilmaa käsitellä.

„ Huoneilman käsittelyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä esim. ilman kosteuspitoisuu den muuttamista, joko kostuttamista tai kuivaamista, ja ilman puhdistamista joko 30 haitallisista kaasuista tai epäpuhtauspartikkeleista, kuten epäorgaanisesta pölystä ja/tai orgaanista alkuperää olevista hiukkasista, kuten bakteereista, homeitiöistä, siitepölystä tai sen kaltaisista.

• · « . ^ 2 108080

Keksinnön mukaiselle menetelmälle ilman käsittelemiseksi on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle laitteelle ilman käsittelemiseksi on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 10. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön edullisia sovellusmuotoja.

5 Keksinnön mukaisessa menetelmässä ilman, erityisesti huoneilman, käsittelemiseksi ilma suunnataan ilmasuihkuina nesteen, edullisesti veden, pintaa vasten. Keksintö perustuu ilmasuihkujen ja nesteen, edullisesti veden, vuorovaikutukseen.

Kun sopivan voimakas ilmasuihku kohdistetaan nestepintaan, erityisesti veden pintaan, se hidastuu nopeasti törmätessään siihen, hajoaa ja leviää ympäristöön neste-10 pinnan läheisyydessä vedenpinnan rikkoutumatta. Ilmasuihkuun ja siinä oleviin partikkeleihin kohdistuu voimakas hidastuvuus, joka on edullisesti suuruusluokkaa 1000 G. Tällöin ilmaan nähden monta kertaluokkaa raskaammat partikkelit jatkavat ilmasuihkun poikkeamisesta riippumatta matkaansa ja sinkoutuvat nesteeseen.

Keksinnön etuna on, että käsiteltävästä ilmasta pystytään tehokkaasti puhdistamaan 15 erilaisia ja erikokoisia partikkeleita, joiden halkaisijat ovat pienimmillään 0,1 pm luokkaa, jopa tämän alle.

Keksinnön etuna on myös, että ilmaan nähden tiheään ja raskaaseen nestemäiseen väliaineeseen, kuten veteen, iskeytyessään eloperäiset partikkelit, kuten bakteerit, tuhoutuvat. Bakteerit eivät siis säily hengissä sellaisissa suurissa hidastuvuuksissa, 20 jotka kohdistuvat partikkeleihin, ilmaa keksinnön mukaisesti käsiteltäessä.

Kun ilmasuihku kohdistetaan nestepintaan, sopivissa olosuhteissa ilmasta poistuu ja nesteeseen sitoutuu kaasuja ja/tai vastaavasti ilmaan höyrystyy nesteestä ainesosia. Kun ilmasuihku on kohdannut nestepinnan, poistuvan ilman lämpötila on olennaisesti sama kuin nesteen lämpötila. Kun neste on vettä, ilman suhteellinen kosteus 25 nousee lähes 100 %:iin. Nesteen lämpötilaa säätämällä ympäristön lämpötilan suhteen voidaan vaikuttaa nesteen kaasuuntumiseen ja/tai haihtumiseen ja vastaavasti ilman kaasumaisten ainesosien imeytymiseen nesteeseen.

Keksinnön etuna on, että sen avulla käsiteltävästä ilmasta voidaan poistaa haitallisia kaasuja ja/tai höyryjä. Esimerkiksi käsiteltävästä ilmasta on poistettavissa kosteutta, 30 kun nesteenä käytetään vettä.

Keksinnön etuna on myös, että sen avulla käsiteltävään ilmaan voidaan lisätä edullisimmin hyödyllisiä kaasuja ja/tai höyryjä. Esimerkiksi käsiteltävään ilmaan on lisättävissä kosteutta, kun nesteenä käytetään vettä.

3 108080

Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuodossa suihkuina nesteen pintaa vasten suunnattu ilma poistetaan nestepintaa myötäillen ja sitä ilmaverhona peittäen siltä alueelta tai paineisesta tilasta, johon ilmasuihkut muodostetaan.

Keksinnön etuna on, että tämä ilmasuihkujen kohdealueelta poispäin suunnattu voi-5 makas ilmavirta saa myös nesteen liikkumaan pintakerrokseltaan ja näin neste saatetaan nestetilassa kiertoliikkeeseen. Neste siis sekoittuu samalla, kun ilmasuihkut huuhtelevat sen pintaa.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuodossa nesteen pinnan läheisyydestä ilma ohjataan polveilevaa reittiä pilkin takaisin ympäristöön. Edullisimmassa sovelluk-10 sessa polveilevan reitin yhteydessä läpi virtaavaa ilmaa kuristetaan sen virtausnopeuden kohottamiseksi ja ilmavirta suunnataan edullisesti kohti nesteen pintaa. Tämä vaihe muodostaa ilman toisen käsittelyvaiheen, kun nestepintaa vasten kohdistetut ilmasuihkut muodostavat ensimmäisen.

Edellä esitetyn keksinnön sovellusmuodon etuna on, että näin pystytään nesteen 15 kanssa ensimmäisessä käsittelyvaiheessa kosketuksissa olleesta ilmasta poistamaan siihen jääneet nestepisarat ja epäpuhtaudet, kuten mahdolliset partikkelit.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuodossa nestettä vaihdetaan joko jatkuvasti tai sopivin väliajoin ilman käsittelyn aikana.

Edellä esitetyn keksinnön sovellusmuodon etuna on, että neste pysyy puhtaana eikä 20 neste pääse kyllästymään ilmasta siihen siirtyvistä kaasuista ja/tai partikkeleista. Keksinnön etuna on myös, että nesteeseen ilmasta siirtyneet kaasut ja/tai muut epä- puhtaudet saadaan poistettua nesteen vaihdon myötä ilman erityistä käsittelyproses sia.

Keksinnön mukaisen laitteen etuna on, että se on toteutettavissa yksinkertaisista ja 25 helposti valmistettavista osista. Edelleen etuna on, että laitteen käyttökustannukset ovat pienet eikä laite sisällä vaihdettavia tai huoltoa vaativia osia, kuten suodattimia.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 30 kuvio 1 esittää kaaviomaisesti erästä keksinnön mukaista laitetta poikkileikkauksena; kuvio 2 esittää suurennettua yksityiskohtaa kuvion 1 laitteen suutinelimestä; kuvio 3 esittää yksityiskohtaa A suurennettuna kuvion 1 laitteesta; 108080 4 kuvio 4 esittää kaaviomaisesti toista keksinnön mukaista laitetta; kuvio 5 esittää kaaviomaisesti kolmatta keksinnön mukaista laitetta; kuvio 6 esittää kaaviomaisesti neljättä keksinnön mukaista laitetta; ja kuvio 7 esittää kaaviomaisesti viidettä keksinnön mukaista laitetta.

5 Keksinnön mukaisessa laitteessa ilman, erityisesti huoneilman, käsittelemiseksi ilma suunnataan ilmasuihkuina nesteen, edullisesti veden, pintaa vasten. Kuviossa 1 on esitetty eräs edullinen keksinnön mukaisen laitteen sovellusmuoto.

Kuvion 1 laitteen välineisiin ilma suuntaamiseksi ilmasuihkuina nesteen, edullisesti veden, pintaa vasten kuuluu puhallin 1, paineilla 2, nestetila 10, johon jäljestetään 10 nestettä 3, kun ilmaa on tarkoitus käsitellä, ja suutinelin 4. Puhaltimella 1 tuotetaan paineenalaista ilmaa ympäristöstä paineillaan 2. Suutinelin 4 on sovitettu painetilan 2 ja nestetilan 10 välille, erityisesti nesteen 3 ennalta määrätyn nestepinnan 3a tason yläpuolelle. Suutinelimellä 4 muodostetaan ja suunnataan ilmasuihkut painetilasta 2 kulmassa, edullisimmin kohtisuorasi!, nesteen pintaa 3a kohti.

15 Kaikki laiteosat; puhallin 1, painetila 2, suutinelin 4 ja nestetila 10 on sovitettu edullisimmin laiterungon 5 sisälle. Puhaltimen 1 sijasta voidaan käyttää ilmapumppua tai ylipäätään sen kaltaista paineenalaista ilmaa tuottavaa laitetta, joka on myös mahdollista järjestää varsinaisen laiterungon 5 ulkopuolelle. Puhaltimella 1 otetaan ilmaa huonetilasta H ja ilma syötetään (nuolet kuviossa 1) painetilaan 2, joka on 20 järjestetty vaipan 6 sisään. Vaippa 6 on muodoltaan esim. lieriö, kuten ympyräpoh-jainen lieriö. Nestetila 10 on järjestetty vuorostaan painetilan 2 ja samalla rungon 5 alaosaan.

• t

Ilmasuihkut toteutetaan suutinelimen 4 avulla suurena joukkona toisiaan lähellä olevia ilmasuihkuja, jotka on järjestetty rajoitetulle alueelle nk. ilmasuihkujen koh-25 dealueelle 8. Yksittäisen ilmasuihkun läpimitta on ainakin lähtövaiheessa pieni.

Suutinelimeen 4 kuuluu suutinrunko 4a, jossa on pienen etäisyyden e päässä toisis-;·; taan suutinkanavia 4b, edullisesti suoria ja poikkileikkaukseltaan pyöreitä reikiä, kuten kuvioissa 2 ja 3 on havainnollisesti esitetty. Suutinkanavien 4b avulla ja kautta ilmasuihkut a muodostetaan ja suunnataan nesteen pintaa 3a vasten.

30 Suutinrunkoon 4a kuuluu ainakin nestepinnan 3a puolelta olennaisesti tasomainen pinta 40. Edullisimmin suutinrunko 4a on suora levy, jonka paksuus on edullisesti vakio.

> · · 5 108080

Suutmrunko 4a on sovitettu pienen etäisyyden n (vrt. kuvio 3) päähän ennalta määrätystä nesteen pinnasta 3a. Tämä etäisyys n on yleensä välillä 2-15 mm, jopa sen yli. Suutinkanavien 4b läpimitta h ja samalla ilmasuihkujen a lähtöläpimitta on edullisesti välillä 0,1-5,0 mm. Suutinkanavien 4b etäisyys e toisistaan on luokkaa 5 kaksi kertaa suutinkanavien 4b läpimitta h, edullisesti välillä 1-10 mm. Yleisesti ottaen suutinkanavien 4b yhteenlaskettu poikkipinta-ala on edullisesti 5-15 %:a suu-tinrungon 4a kokonaispinta-alasta.

Ilmasuihkujen a lähtönopeus järjestetään suhteellisen suureksi, edullisesti välille 1-20 m/s, edullisimmin välille 5-15 m/s. Tämä tapahtuu asettamalla painetilan 2 il-10 manpaine sopivaksi ja painehäviö suutinelimen 4 yli sopivaksi. Ilmasuihkujen nopeus on sovitettu sellaiseksi, että neste, edullisesti vesi, ei pärsky eikä kuohu eikä siihen olennaisesti sekoitu ilmaa kuplien muodossa; nesteen pinta korkeintaan väreilee ja painuu hiukan kuopalle ilmasuihkujen kohdealueella 8.

Edellä esitetyn kaltaisilla suutinelimillä 4 saadaan toteutettua tehokkaasti joukko 15 voimakkaita ilmasuihkuja a, jotka ovat läpimitaltaan pieniä, pituudeltaan lyhyitä ja nopeudeltaan suuria ja jotka lisäksi kohtaavat olennaisesti hajoamatta suihkuina nesteen pinnan 3 a eivätkä hajota nesteen pintaa.

Nesteen pintaan 3a kohdistettujen ilmasuihkujen a mukana tuleva ilma poistetaan ilmasuihkujen kohdealueen 8 reunoilla lähellä nesteen pintaa 3a kulkevana edulli-20 simmin ohuena ilmakerroksena.

Kuvion 1 sovelluksessa painetilan 2 vaippa 6 on järjestetty ulottumaan lähelle ennalta määrättylle korkeudelle jäljestettyä nestepintaa 3a siten, että vaipan reunan 6a ja -* ennalta määrätyn nesteen pinnan 3a tason välillä on pieni rako 7. Ilma ohjataan pai- netilasta 2 suutinelimen 4 kautta ilmasuihkuina nestepintaa 3a vasten (vrt. kuvio 3) 25 ja edelleen olennaisesti nestepintaa 3 a pyyhkien raon 7 kautta suutinelimen 4 muodostaman pinnan ja samalla ilmasuihkujen kohdealueen 8 reunalta ulospäin välitilaan 9, jossa vallitsee pienempi paine kuin ilmasuihkujen kohdealueella 8. Raon 7 . .. korkeus k ja sen kautta poistuvan ilmakeroksen paksuus on edullisesti välillä 1- j « 10 mm, edullisimmin 4-6 mm.

30 Suutinrungon 4a, erityisesti sen pinnan 40, etäisyys n nestepinnasta 3 a on edullisesti samaa luokkaa tai yhtä suuri kuin kuin raon 7 korkeus k.

Välitilasta 9 ilma ohjataan rungon 5 aukkojen 11 kautta takaisin huonetilaan. Aukot 11 on edullisimmin järjestetty mahdollisimman suuren etäisyyden päähän nesteen pinnasta 3 a.

6 108080

On huomattava, että kun ilmasuihku a kohtaa nestepinnan, se hajoaa hallitusti ja leviää ilmaverhona olennaisesti ehjää nestepintaa pitkin ja purkautuu ilmasuihkujen kohdealueen 8 sivuille. Tällöin ilmasuihkussa olevat ilmaa monin verroin raskaammat partikkelit puolestaan jatkavat matkaansa ja syöksyvät veteen. Voidaan arvioi-5 da, että kun suutinelin 4 on järjestetty etäisyydelle n on välillä 6-10 mm nestepinnasta ja suutinkanavien 4b läpimitta h on noin 5 mm ja ilmasuihkun nopeus on 10 m/s, niin saadaan aikaan noin 1000 G:n hidastuvuus ilmasuihkussa oleville partikkeleihin. Tämä hidastuvuus vielä moninkertaistuu partikkeleiden kohdatessa veden pinnan. On huomattava erityisesti, että voimakkaan hidastuvuuden ansiosta il-10 massa mahdollisesti olevat eloperäiset partikkelit, kuten bakteerit, murskautuvat.

Keksinnön mukaisen laitteen puhdistuskohde ilman sisältämien partikkelien suhteen on riippuvainen suutinelimen 4 suutinkanavien 4b läpimitasta h. Kun h = 5 mm, partikkelit, joiden läpimitta on 5 pm ja sen yli, jäävät ainakin nesteeseen. Puhdistustu-los heikkenee alle läpimitaltaan alle 5 pm:n partikkelien osalta. Vastaavasti, kun 15 h = 1 mm, partikkelien läpimitta on 1 pm ja kun h = 0,1 mm, partikkelien läpimitta on 0,1 pm. Suutinkanavien 4b läpimitan h ja partikkelien läpimitan välillä on lineaarinen suhde: kun reikien läpimitta h pienennetään puoleen, nesteeseen erottuvien partikkelien läpimittaa pienenee myös puoleen.

Suutinelimen 4 etäisyys n nesteen pinnasta 3a ei ole kriittinen partikkelien puhdis-20 tusvaikutuksen kannalta. Edullisimmillaan etäisyys n on 3-8 mm. Kuitenkin on huomattava, että mitä pienempi suutinkanavien 4b läpimitta on, sen lähemmäksi nestepintaa 3a suutinelin 4, erityisesti sen alapinta 40, on edullista järjestää. Lähtö-läpimitaltaan pienet (so. suutinkanavien 4b läpimitta) ilmasuihkut a hajoavat helposti suhteellisen pitkällä etäisyydellä n, jolloin puhdistustulos heikkenee.

25 Ilmasuihkun nopeus vaikuttaa myös puhdistustulokseen. Ilmasuihkun nopeuden tulee olla riittävän suuri: nopeuden minimiarvona voitaneen pitää nopeutta 1 m/s, jolla ilmasuihkun tulee kohdata nestepinta. Ilmasuihkun nopeus on riippuvainen suutinelimen 4 suutinkanavien 4b läpimitasta ja ilman paineesta suutinelimen 4 yli. On ·: huomattava, että kun ilmasuihkujen nopeus halutaan nostaa kaksinkertaiseksi tulee 30 paine suutinelimen 4 yli nostaa nelinkertaiseksi.

Nesteen pintaa 3a vasten suunnattujen ilmasuihkujen ilma poistetaan ilmasuihkujen kohdealueelta 8 nestepintaa myötäilevänä ilmaverhona. Tämä kohdealueen 8 keskustasta poispäin suunnattu voimakas ilmavirta saa myös nesteen liikkumaan pintakerrokseltaan vasten nestetilan seinämiä ja näin neste saatetaan nestetilassa kierto- r 35 liikkeeseen, kuten nuolilla mm. kuviossa 1 (ja kuvioissa 4 ja 5) on osoitettu. Neste 7 108080 siis sekoittuu samalla, kun ilmasuihkut huuhtelevat sen pintaa. Tämän seurauksena neste kyllästyy kaasuista ja/tai likaantuu partikkeleista tasaisesti.

Ilmasta erotetut partikkelit kertyvät laitteen nestetilaan 10 ja sedimentoituvat sen pohjalle, josta ne voidaan helposti ajoittain huuhdella pois.

5 Kuviossa 4 on esitetty toinen edullinen keksinnön mukainen laite ilman käsittelemiseksi. Tämä vastaa rakenteeltaan kuvioissa 1, 2 ja 3 esitettyä ilmankäsittelylaitetta, mutta sen välitilaa 9 on toiminnallisesti parannettu. Samoista osista on käytetty tässä sovelluksessa samoja viitenumerolta kuin kuviossa 1. Välitilaan 9 ilmasuihkujen kohdealueelta 8 raon 7 kautta tuleva ilma ohjataan polveilevaa reittiä pitkin ulos 10 ympäristöön ja edullisesti samassa yhteydessä läpivirtaavaa ilmaa kuristetaan sen virtausnopeuden nostamiseksi ja se suunnataan lisäksi edullisimmin kohti nesteen pintaa 3a. Näin menetellen ilmasuihkujen kohdealueelta 8 mahdollisesti tulevat nestepisarat ja/tai jäämäpartikkelit saadaan tehokkaasti erotettua ilmavirrasta ja ohjatuksi nesteeseen.

15 Kuvion 4 laitteessa välitilaan 9 on jäqestetty välineet ilmasuihkujen kohdealueelta 8 poistuvan ilman ohjaamiseksi polveilevaa reittiä pitkin ulos, kuten nuolilla on osoitettu. Nämä välineet on edullisimmin toteutettu partikkeliloukkuna 12, johon erityisesti kuuluu ilmavirtauksen kuristuselin 13.

Partikkeliloukkuun 12 kuuluu tässä sovelluksessa vaipan 6 ympärille etäisyyden 20 päähän siitä sovitettu ensimmäinen seinämä 14, jonka alareuna 14a ulottuu nestetilaan 10 nesteen pinnan 3a alapuolelle. Vaipan 6 ja ensimmäisen seinämän 14 välinen tila on ensimmäisen osavälitila 15. Rako 7 ilmasuihkujen kohdealueelta 8 johtaa tähän osavälitilaan 15. Toinen seinämä 16 vuorostaan on sovitettu ensimmäisen seinämän ympärille 14 ja niiden välinen tila on toinen osavälitila 17. Toisen seinämän 25 16 alareuna 16a on nesteenpinnan 3 a yläpuolella. Ensimmäisen seinämän yläreuna 14b ulottuu ylös lähelle esim. laitteen runkoa 5. Yläreunan 14b yläpuolella tai sen yhteydessä on yksi tai useampia ensimmäisiä aukkoja 18, jotka johtavat ensimmäi-. . sestä osavälitilasta 15 toiseen osavälitilaan 17. Toisen seinämän 16 yläreuna 16b ulottuu ylös laitteen runkoon 5. Toisen seinämän 16 alareuna 16a ja ensimmäisen , 30 seinämän 14 välissä on yksi tai useampia toisia aukkoja 19. Rungon ulkovaipan 20 ja toisen seinämän 14 välinen tila on kolmas osavälitila 22. Rungon ulkovaipassa 20 etäisyyden päässä nestepinnasta 3a on yksi tai useampia kolmansia aukkoja 21, jotka johtavat laitteesta ulos ympäristöön.

• · 8 108080

Ilmavirta etenee ilmasuihkujen kohdealueelta 8 raon 7 kautta ensimmäiseen osavä-litilaan 15, nousee tässä ylöspäin ja poistuu ensimmäisten aukkojen 18 kautta toiseen osavälitilaan 17, jossa ilmavirta kääntyy alaspäin ja poistuu toisten aukkojen 19 kautta kolmanteen osavälitilaan 22. Täällä ilmavirta kääntyy jälleen ylöspäin ja 5 poistuu kolmannen osavälitilan 22 yläosasta kolmansien aukkojen 21 kautta ulos ympäristöön.

Kuristuselin 12 on toteutettu tässä esimerkissä toisen osavälitilan 17 so. ensimmäisen seinämän 14 ja toisen seinämän 16 avulla. Tällöin toiseen osavälitilaan 17 tulevat ensimmäiset aukot 18 ovat pinta-alaltaan selvästi suurempia kuin toisesta osa-10 välitilasta lähtevät toiset aukot 19 ja ensimmäinen seinämä 14 ja toinen seinämä 16 on järjestetty lähenemään voimakkaasti ylhäältä alaspäin mentäessä eli toinen osa-välitila 17 suppenee aukkojen 18, 19 välillä. Näin toisen osavälitilan 17 läpi kulkeva ilmavirta kuristuu ja sen nopeus kasvaa esim. nopeuteen 5-15 m/s. Toiset aukot 19 on lisäksi suunnattu nesteen pintaa 3a vasten, joten kuristunut nopea ilmasuihku 15 kohtaa nestepinnan ja hajoaa. Näin ilmavirrassa mahdollisesti olevat nestepisarat ja/tai muut partikkelit törmäävät nesteeseen ja jäävät siihen.

Keksinnön mukainen laite kuviossa 4 käsittelee ilmaa kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa ilma puhalletaan tiheäreikäisen suutinelimen 4 läpi ilmasuihkuina olennaisesti kohtisuoraan nestepintaa 3a vasten ja puhdistetaan valtaosalta partikke-20 leista. Toisessa vaiheessa ilma ohjataan partikkeliloukkuun 12 ja erityisesti ilmavirtauksen kuristuselimeen 13, jossa ilman nopeus jälleen nostetaan suureksi ja puhdistetaan mahdollisista nestepisaroista, kuten vesipisaroista, ja ilmassa mahdollisesti vielä olevista partikkeleista, jotka erottuvat nesteeseen 3.

• ·

Kuviossa 5 on esitetty kolmas keksinnön mukaisen laitteen sovellusmuoto. Tämä 25 laite vastaa rakenteeltaan kuviossa 4 esitettyä laitetta ja samoista osista on käytetty samoja viitenumerolta. Laitteessa nesteen pinnan 3 a etäisyys n (vrt. kuvio 3) ilma-suihkujen lähtötasosta eli suutinelimen pohjatasosta 40 pidetään ennalta määrätyssä vakioarvossa. Nesteen pinta 3a pidetään siis ilmaa käsiteltäessä vakiotasolla.

• ♦ ·* Laitteeseen kuviossa 5 kuuluu välineet nestepinnan pitämiseksi vakiotasolla. Nämä 30 välineet käsittävät tässä sovellusesimerkissä pneumaattisen nesteensyöttölaitteen 23. Tähän kuuluu nestesäiliö 24, kuten vesisäiliö, ja venttiili 25, joka on sovitettu neste-säiliön pohjaan 24a. Nestesäiliö 24 on irrotettavissa paikaltaan laitteen rungosta 5 ja täytettävissä vedellä. Nestesäiliö 24 on järjestetty nestetilan 10, erityisesti nesteen pinnan 3a, yläpuolelle ja liitetty nesteillään 10 venttiilin 25 avulla. Venttiili 25 on 35 järjestetty aukeamaan, kun vedellä tai ylipäätään nesteellä täytetty säiliö 24 on ase- 9 108080 tettu paikalleen runkoon 5 siten, että venttiilin avauselin 31, kuten nestetilaan sopivalle kohdalle järjestetty tappi, painaa venttiilin 25 auki.

Venttiili 25 on edullisesti toteutettu siten, että siihen kuuluu sulkuelin 26 tiivistei-neen, sulkuelimen akseli 27 ja jousi 29. Akselin 27 on sovitettu pohjan 24a läpi. Ak-5 selin 27 ensimmäiseen päähän on kiinnitetty sulkuelin 26 säiliön 24 sisäpuolelle ja toiseen vapaaseen päähän säiliön 24 ulkopuolelle on järjestetty levennys 28 tai vastaava. Jousi 29 on sovitettu säiliön pohjan 24 ulkopuolelle akselille 27 levennyksen 28 ja säiliön 24 pohjan 24a väliin. Sulkuelimen 26 vaikutusalueella on yksi tai useampia aukkoja 30, jotka läpäisevät pohjan 24a. Jousi 29 painaa sulkuelimen 26 säi-10 liö pohjaa 24a vasten silloin, kun säiliö 24 on irrotettu paikaltaan rungosta 5, jolloin säiliö 24 on täytettävissä nesteellä. Kun säiliö 24 asetetaan paikalleen runkoon 5 (esitetty kuviossa 5), akseli 27 kohtaa venttiilin avauselimen 31 ja tämä työntää akselia 27 ja samalla sulkuelintä 26 säiliön 24 sisään päin, jolloin venttiili 25 aukeaa.

Kun venttiili 25 on auki, nestettä pääsee valumaan aukkojen 30 kautta säiliöstä 24 15 nestetilaan 20 tietyin edellytyksin. Kun nesteen pinta 3a laskee nestetilassa 10, ilmaa pääsee purkautumaan venttiilin 25 aukkojen 30 kautta nestesäiliöön 24 ja vastaavasti nestettä pääsee purkautumaan säiliöstä 24 ulos nestetilaan 10. Kun nesteen pinta 3 a on nousut ennalta määrättyyn korkeuteen, se peittää venttiilin 25 aukot 30 eikä ilmaa enää pääse tätä kautta nestesäiliöön 24 ja nesteen purkautuminen venttii-20 Iin 25 kautta nestetilaan 10 päättyy. Näin nesteen pinta 3a saadaan pidettyä olennaisesti ennalta määrätyllä tasolla.

Venttiilin 25 jousi 29 on jäljestetty edullisesti myös nostamaan säiliö 24 paikaltaan ylös, kun säiliö 24 on tyhjentynyt nesteestä. Nestesäiliön 24 ja rungon 5 yhteyteen kuuluu edullisesti kytkin, kuten mikrokytkin 32, joka on yhdistetty puhaltimen 1 25 ohjauspiiriin. Mikrokytkimellä 32 katkaistaan puhaltimen 1 toiminta, kun säiliö 24 on tyhjentynyt nesteestä ja se nostetaan jousen 29 avulla paikaltaan.

Kuviossa 5 esitetty laite soveltuu erityisesti ilman puhdistukseen (kuten mm. kuvion 1 ja 4 yhteydessä on selostettu) ja ilman kostuttamiseen silloin, kun neste 3 on vet-*- tä. Ilman kostuttajana laite toimii esimerkiksi seuraavasti. Oletetaan, että huoneil- . 30 man lämpötila on 20 °C ja suhteellinen kosteus 20 %. Laitteessa ilma kostuu vedes tä, jonka lämpötila ei muutu. Tällöin veden höyrystymislämpö otetaan ilmasta, jolloin ilma samalla jäähtyy, kunnes tullaan kyllästysmispisteeseen. Ilma poistuu laitteesta esim. 9 °C lämpötilassa ja 100 %:n kosteudessa. Kun ilman lämpötila nousee takaisin huoneen lämpötilaan, sen suhteellinen kosteus asettuu 50 %:iin. Jos lisäksi 108080 ίο oletetaan, että puhaltanen 1 puhallusteho on 60 litraa ilmaa sekunnissa eli 280 kg/h, niin vettä kuluu 1,2 kg/h. Tämä vesi otetaan kuvion 5 laitteessa nestesäiliöstä 24.

Keksinnön neljäs edullinen sovellusmuoto on esitetty kuviossa 6. Laite vastaa kuviossa 4 esitettyä keksinnön sovellusmuotoa tietyin laitelisäyksin. Samoista osista on 5 tässäkin tapauksessa käytetty samoja viitenumerolta kuin aiemmin. Tässä laitteessa nestettä 3 vaihdetaan joko jatkuvasti tai sopivin väliajoin ilman käsittelyn aikana.

Kuvion 6 laitteessa nesteillä 10 on yhdistetty syöttöputken 33 ja siihen asennetun säätöventtiilin 34 kautta sopivaan nestelähteeseen, kuten vesijohtoverkkoon. Edelleen nestetila 33 on yhdistetty ylivuotoputkeen 35, jota kautta neste 3 pääsee pois-10 tumaan nestetilasta 10 heti, kun ennalta määrätty nestekorkeus eli nestepinnan 3 a taso ylittyy. Näin nesteen pinta 3 a saadaan pidettyä aina vakiotasolla. Nestevirtausta voidaan lisäksi säätää avaamalla ja/tai sulkemalla säätöventtiiliä 34.

Edellä esitetyssä keksinnön sovellusmuodossa nestettä 3 vaihdetaan nestetilassa 10. Tällöin etuna on, että nesteeseen ilman puhdistuksen tuloksena joutuva partikkeleis-15 ta muodostuva kiinteä aines siirtyy ulos laitteesta ainakin suureksi osaksi nestevirta-uksen mukana ja laite pysyy puhtaana. Lisäksi etuna on, että neste ei pääse kyllästymään siihen ilmasta mahdollisesti imeytyvistä kaasuista. Etuna on myös, että nesteen lämpötila pysyy virtauksen ansiosta ainakin likipitäen tulevan nesteen lämpötilan tasolla. Tulevan nesteen lämpötila on mahdollista säätää sovellutus kohtaisesti 20 sopivaan arvoon. Tämä on tärkeää esim. silloin, kun on kyse kosteuden poistamisesta ilmasta.

Kuviossa 6 esitetty laite soveltuu erityisesti ilman puhdistukseen (kuten mm. kuvion • < ‘ 1 ja 4 yhteydessä on selostettu) ja ilman kuivaamiseen ja ilman jäähdyttämiseen silloin, kun neste 3 on vettä. Ilman kuivaajana ja jäähdyttäjänä laite toimii esimer-25 kiksi seuraavasti. Oletetaan, että huoneilman lämpötila on 25 °C ja suhteellinen kosteus 70 %. Nestetilassa 10 olevan veden lämpötilaksi on asetettu 8 °C. Laitteessa ilma jäähtyy ja saavuttaa 100 %:n kosteuden. Ilma poistuu laitteesta alhaisessa lämpötilassa, minimissään veden lämpötilassa 8 °C, ja 100 %:n kosteudessa. Kun ilman lämpötila nousee takaisin huoneen lämpötilaan 25 °C, sen suhteellinen koste-30 us on laskenut 33 %:iin. Jos lisäksi oletetaan, että puhaltanen 1 puhallusteho on 60 litraa ilmaa sekunnissa, niin laite poistaa kosteutta ilmasta 2,1 kg/h. Vastaavasti huoneilmaa jäähdytetään teholla 9800 kJ/h.

Keksinnön viides edullinen sovellusmuoto on esitetty kuviossa 7. Laite vastaa kuviossa 4 esitettyä keksinnön sovellusmuotoa, jonka yhteyteen on lisätty nesteen läm- 11 108080 pötilan säätölaite 36. Samoista osista on tässäkin tapauksessa käytetty samoja viitenumerolta kuin aiemmin. Tässä laitteessa nesteen 3 lämpötilaa säädetään. Nesteen lämpötila on pidettävissä vakioarvossa, joka on joko alempi tai ylempi kuin ympäristön lämpötila. Nesteen 3 lämpötila on mahdollista asettaa haluttuun arvoon myös ; 5 ilman käsittelyprosessin aikana.

Nesteen lämpötilan säätölaitteeseen 36 kuuluu jäähdytys- ja/tai lämmityselementti 37 ja lämpötila-anturi 38, jotka molemmat on sopivasti sovitettu nestetilaan 10, erityisesti nesteen 3 pinnan 3a alapuolelle ja lisäksi edullisimmin siten, että neste 3 pääsee kiertämään nestetilassa 10. Säätölaitteeseen 36 kuuluu ohjausyksikkö 39.

10 Ohjausyksikölle 39 syötetään haluttu nesteen lämpötila, joka pyritään ilman käsitte-' lyprosessin aikana pitämään yleensä vakiona. Nesteen, kuten veden, lämpötila on esimerkiksi ympäristölämpötilaa, kuten 25 °C, selvästi alhaisempi, kuten esim. 8 °C, ' jolloin ilmasta saadaan tehokkaasti sidottua kosteutta nesteeseen. Ylivuotoputkella 35 nesteen pinta 3a pidetään tässä sovelluksessa vakiotasolla.

15 Lämpötila-anturin 38 avulla valvotaan nesteen 3 lämpötilaa ja sen perusteella ohjausyksikkö 39 ohjaa jäähdytystä tai lämmitystä jäähdytys/lämmityselimen toimintaa ohjaamalla. On selvää, että lämmitys/jäähdytyselin on vaihtoehtoisesti vain yhteen toimintaa tarkoitettu, kuten sähkövastuselementti lämmitykseen tai jäähdytyse-lementti jäähdytykseen.

20 Kuviossa 7 esitetty laite soveltuu ilman puhdistuksen (kuten mm. kuvion 1 ja 4 yhteydessä on selostettu) ohella ilman kuivaamiseen ja ilman jäähdyttämiseen samalla periaattella kuin edellä kuvion 6 yhteydessä selostettiin. Neste 3 on edullisesti vettä. Nesteen 3 lämpötila on lämpötilan säätölaitteen 36 avulla pidettävissä halutussa arvossa ja näin ilman kuivaus- ja jäähdytystehoa on helppo säätää.

25 On huomattava, että keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella käsiteltävästä ilmasta poistuvat myös muut nesteeseen, erityisesti veteen, liukenevat kaasut, kuten hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja ammoniakki. Jotta kaasuja liukenisi jatkuvasti ilmasta . ^ nesteeseen, niin nestettä, erityisesti vettä, on edullista vaihtaa nestetilassa 10, kuten ' : esim. kuvion 6 sovellusesimerkissä on esitetty. Tällaista laitetta voidaan käyttää esi- 30 merkiksi tupakointitilojen ilman puhdistamiseen. Nesteen, erityisesti veden, vaih-tonopeus riippuu ilmasta poistettavista kaasuista ja laitteen tehokkuudesta. Vaihtoehtoisesti esim. kuvion 1 laitteen kohdalla nestetilassa 10 oleva neste, erityisesti vesi, voidaan säännöllisin väliajoin vaihtaa.

12 108080

Keksinnön mukaisessa laitteessa ilman puhdistumisen lisäksi ilma kostuu ja raikas-tuu. Lisäksi keksinnön mukaisen laitteen suorituskyky säilyy vakiona edellyttäen, että nestepinta 3a pidetään vakiotasolla ja että nesteen vaihtuvuudesta pidetään huo li.

5 Edellä esitetyissä keksinnön sovellusmuodoissa puhaltanen 1 ilmanottopuolelle voidaan lisätä mekaaninen suodin 41, jonka avulla estetään kiinteiden kappaleiden pääsy puhaltaneen ja vähennetään laitteen likaantumista.

Keksinnön mukaisen laitteen avulla voidaan puhdistaa ja kostuttaa suuri ilmamäärä pienellä energian kulutuksella ja näin siis käyttökustannukset pystytään minimoi-10 maan.

On huomattava, että keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan käyttää ilmassa olevien kaasujen poistamiseen muuhunkin sopivaan nesteeseen, kuin veteen. Neste on eräässä edullisessa sovelluksessa alkoholia, johon monet haitalliset ja usein myrkylliset kaasut helposti imeytyvät.

15 Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyä sovellusesimerkkiä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (27)

1. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilman suun-5 taaminen toteutetaan lähellä nesteen pintaa (3a) ja olennaisesti kohtisuorina ilma- suihkuina (a) nestepintaa (3 a) vasten.
2. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - ilmasuihkut (a) toteutetaan suurena joukkona toisiaan lähellä olevina ilmasuihkuina, joiden läpimitta (h) on lähtövaiheessa pieni, edulhsimmin välillä 0,1-5 mm ja/tai 10. ilmasuihkujen lähtönopeus jäljestetään suhteellisen suureksi, edullisesti välille 1- 20 m/s, edullisimmin välille 5-15 m/s ja/tai - nesteen pinnan (3 a) etäisyys (n) ilmasuihkujen lähtötasosta (40) pidetään ennalta määrätyssä vakioarvossa.
3. 4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et-15 tä nesteen pintaan (3a) kohdistettujen ilmasuihkujen (a) ilma poistetaan ilmasuihka- jen kohdealueen (8) reunoilta lähellä nesteen pintaa (3a) edullisimmin ohuena ilma kerroksena, jonka paksuus on edullisesti välillä 1-10 mm, edullisimmin 4-6 mm.
4. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nesteen pinnan (3 a) läheisyydestä ilma ohjataan polveilevaa reittiä pitkin takaisin ympäristöön ' 20 ja edullisimmin polveilevan reitin yhteydessä läpi virtaavaa ilmaa kuristetaan sen virtausnopeuden kohottamiseksi ja edullisimmin suunnataan kohti nesteen pintaa (3a).
5. 6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestettä (3) vaihdetaan ilman käsittelyn aikana ja/tai nesteen (3) lämpötilaa sääde- 25 tään ilman käsittelyn aikana. • «
6. 7. Laite ilman, erityisesti huoneilman, käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu välineet ilman suuntaamiseksi ilmasuihkuina (a) nesteen (3), edullisesti veden, pintaa (3a) vasten. 108080
7. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineisiin ilman suuntaamiseksi ihnasuihkuina (a) nesteen (3), edullisesti veden, pintaa (3a) vasten kuuluu: 5. puhallin (1), ilmapumppu tai sen kaltainen paineista ilmaa tuottava laite - paineilla (2), johon syötetään paineista ilmaa puhaltimen tai sen kaltaisen avulla - nesteitiä (10), joka on järjestetty painetilan (2) yhteyteen ja johon nesteillään (10) järjestetään nestettä (3) ilman käsittelemiseksi ja - suutinelin (4), joka on sovitettu painetilan (2) ja nestetilan (10) välille siten, että se 10 sijaitsee ennalta määrätyn nesteen pinnan (3a) tason yläpuolella ja jonka suutineli- men (4) avulla muodostetaan ja suunnataan ilmasuihkut (a), edullisimmin kohtisuorasta nesteen pintaa (3 a) vasten.
8. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että suutinelimeen (4) kuuluu suutinnmko (4a), jossa on pienen etäisyyden päässä toisistaan suutinkanavia 15 (4b), edullisesti suoria ja poikkileikkaukseltaan pyöreitä reikiä, joiden suutinkana- vien (4b) avulla ja kautta ilmasuihkut (a) muodostetaan ja suunnataan nesteen pintaa (3 a) vasten ja että edullisimmin suutinrunkoon (4a) kuuluu ainakin nestepinnan (3 a) puolelta olennaisesti tasomainen pinta (40).
9. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että 20. suutinrunko (4a) on sovitettu pienen etäisyyden (n) päähän ennalta määrätystä nes teen pinnasta (3a), joka etäisyys (n) on edullisimmin välillä 5-15 mm ja/tai - suutinkanavien (4b) läpimitta (h) on edullisesti välillä 0,1-5,0 mm ja/tai - suutinkanavien (4b) etäisyys (e) toistaan on luokkaa kaksi kertaa suutinkanavien (4b) läpimitta (h), edullisesti välillä 1-10 mm ja/tai 25. suutinkanavien (4b) yhteenlaskettu poikkipinta-ala on edullisesti 5-15 % suutin- rungon (4a) kokonaispinta-alasta. ;··. 11. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmasuihkujen kohdealueen (8) reunoille lähellä nesteen pintaa (3 a) on järjestetty rako (7), jonka korkeus on edullisesti välillä 1-10 mm, edullisimmin 4-6 mm, ja jonka 30 kautta nesteen pintaan (3a) kohdistettujen ilmasuihkujen (a) ilma poistetaan. 108080
10. 12. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu välineet (23; 34, 35) nesteen pinnan (3a) pitämiseksi olennaisesti ’ ennalta määrätyllä tasolla nesteidässä (10).
11. 13. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 laitteeseen kuuluu välineet (34, 35) nestetilan (10) nesteen (3) vaihtamiseksi.
12. 14. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu välineet ilmasuihkujen kohdealueelta (8) poistuvan ilman ohjaamiseksi polveilevaa reittiä pitkin ulos, jotka välineet on edullisimmin toteutettu par-tikkeliloukkuna (12) ja että edullisimmin välineisiin ilmasuihkujen kohdealueelta (8) 10 poistuvan ilman ohjaamiseksi polveilevaa reittiä pitkin ulos kuuluu myös ilmavirtauksen kuristuselin (13).
13. 15. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 7-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu nesteen (3) lämpötilan säätölaite (36).
14. 16. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän ja/tai laitteen 15 käyttö kaasujen ja/tai höyiyjen, kuten savukaasujen ja/tai kosteuden, poistamiseksi ilmasta ja/tai kaasujen ja/tai höyryjen, kuten kosteuden, lisäämiseksi ilmaan ja/tai partikkeleiden, kuten erityisesti eloperäisten partikkeleiden, kuten bakteerien, home-itiöiden tai vastaavien, poistamiseksi ilmasta. 20 1. Förfarande för att behandla hifit, särskilt rumsluft, kännetecknat av att luften ... riktas som luftsträlar (a) mot ytan (3a) av en vätska (3), företrädesvis vatien.
15. 2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att luftens inriktning utförs närä vätskans yta (3 a) och väsentligen som vinkelräta luftsträlar (a) mot vätskeytan (3a). 25 3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att >» · - luftsträlama (a) utförs som ett stort antal närliggande luftsträlar, vilkas diameter (h) är liten i startskedet, företrädesvis mellan 0,1 och 5 mm, och/eller - luftsträlamas utgängshastighet anordnas relativt stor, företrädesvis mellan 1 och 20 m/s, heist mellan 5 och 15 m/s och/eller ,, 1 08080 Ιο - avstandet (n) mellan vätskeytan (3a) och hiftsträlamas utgängsnivä (40) hälls vid ett föratbestämt konstant värde.
16. 4. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att luften i de mot vätskeytan (3a) riktade luftsträlama (a) avlägsnas frän kantema av luft- 5 strälamas mälomräde (8) närä vätskans yta (3 a) företrädesvis som ett tunt luftskikt vars tjocklek företrädesvis är mellan 1 och 10 mm, heist mellan 4 och 6 mm.
17. 5. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att luften i närheten av vätskeytan (3a) styrs längs en slingrande rutt tillbaka tili omgivningen och företrädesvis stryps den genomströmmande luften i samband med den slingrande rutten for att 10 höja dess strömningshastighet och riktas heist mot vätskeytan (3a).
18. 6. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att vätskan (3) byts ut under luftbehandlingen och/eller vätskans (3) temperatur regleras under luftbehandlingen.
19. 7. Anordning för att behandla luit, särskilt rumsluft, kännetecknad av att anord-15 ningen innefattar organ för att rikta luften som luftsträlar (a) mot ytan (3 a) av en vätska (3), företrädesvis vatten.
20. 8. Anordning enligt patentkrav 7, kännetecknad av att organen för att rikta lufi som luftsträlar (a) mot ytan (3a) av en vätska (3), företrädesvis vatten, innefattar: - en fläkt (1), en luftpump eller en dylik anordning som producerar trycksatt luft 20. ett tryckrum (2) som tillförs trycksatt luft med hjälp av en fläkt eller dylikt - ett vätskerum (10) som inrättats i anslutning tili tryckrummet (2) och varvid vätska • · · (3) anordnas i vätskerummet (10) för att behandla luften och - ett dysorgan (4) som inrättats mellan tryckrummet (2) och vätskerummet (10) sä att det är beläget ovanför nivän av den förutbestämda vätskeytan (3 a) och varvid man 25 med hjälp av dysorganet (4) bildar och riktar luftsträlar (a), heist vinkelrätt mot vätskeytan (3a). -··- 9. Anordning enligt patentkrav 8, kännetecknad av att dysorganet (4) innefattar en dysstomme (4a), innefattande dyskanaler (4b) pä smä inbördes avständ, företrädesvis raka häl med rund genomskäming, varvid luftsträlama (a) bildas med hjälp av 30 och genom dyskanalema (4b) och riktas mot vätskeytan (3 a) och att heist innefatiar dysstommen (4a) en yta (40) som är väsentligen pian ätminstone mot vätskeytan (3a). 108080
21. 10. Anordning enligt patentkrav 9, kännetecknad av att , - dysstommen (4a) inrättats pä kori avständ (n) frän den förutbestämda vätskeytan (3 a), varvid avstandet (n) heist är mellan 5 och 15 mm och/eller - dyskanalemas (4b) diameter (h) är företrädesvis mellan 0,1 och 5,0 mm och/eller 5. dyskanalemas (4b) inbördes avständ (e) är av storleksordningen tvä ganger dyska nalemas (4b) diameter (h), företrädesvis mellan 1 och 10 mm och/eller - dyskanalemas (4b) totala sektionsyta är företrädesvis 5-15 % av dysstommens (4a) totala yta.
22. 11. Anordning enligt nägot av föregäende patentkrav 7-10, kännetecknad av att 10 pä kanteina av luftsträlamas mälomräde (8), närä vätskeytan (3a), anordnats en spalt (7) vars höjd företrädesvis är mellan 1 och 10 mm, heist mellan 4 och 6 mm, och genom vilken hifien frän de mot vätskeytan (3 a) riktade hiftsträlama (a) avlägsnas.
23. 12. Anordning enligt nägot av föregäende patentkrav 7-11, kännetecknad av att anordningen innefattar organ (23; 34, 35) för att hälla vätskeytan (3 a) pä en väsent- 15 ligen förutbestämd niva i vätskerummet (10).
24. 13. Anordning enligt nägot av föregäende patentkrav 7-12, kännetecknad av att anordningen innefattar organ (34, 35) för att byta ut vätskan (3) i vätskerummet (10).
25. 14. Anordning enligt nägot av föregäende patentkrav 7-13, kännetecknad av att 20 anordningen innefattar organ för att leda bort hift som avlägsnas frän luftsträlamas mälomräde (8) längs en slingrande rutt, varvid organen heist utförts som en partikel-fälla (12), och att heist innefattar organen för att leda bort luft som avlägsnas frän luftsträlamas mälomräde (8) längs en slingrande rutt även ett stryporgan (13) för luftflödet.
26. 15. Anordning enligt nägot av föregäende patentkrav 7-14, kännetecknad av att anordningen innefattar en anordning (36) för att reglera vätskans (3) temperatur.
27. 16. Användning av ett förfarande och/eller en anordning enligt nägot av föregäende patentkrav för att avlägsna gaser och/eller ängor, säsom rökgaser och/eller fukt, frän luften, och/eller för att tillsätta gaser och/eller ängor, säsom fukt, i hifien 30 och/eller avlägsna partiklar, särskilt organiska partiklar säsom bakterier, mögelspo-rer eller dylika, ur luften.