FI107555B - Yhdistelmärakenteinen kantava laatasto ja menetelmä sen aikaansaamiseksi - Google Patents

Description

107555

Yhdistelmärakenteinen kantava laatasto ja menetelmä sen aikaansaamiseksi Kombinerad bärande plattuppsättning ooh förfarande för dess ästadkommande

Keksintö koskee yhdistelmärakenteista kantavaa laatastoa, joka käsittää: vähin-5 tään yhden oleellisesti teräsbetonia olevan paarrelevyn; joukon pääasiassa terästä olevia jäykkiä välikkeitä, jotka ovat onttoja särmiön muotoisia laatikoita ja joiden vähintään jossakin sivuseinämässä, jotka ovat poikkisuuntaisia paarrelevyyn nähden, on aukko tai aukkoja, ja jotka laatikot ovat vähintään paarrelevyn suuntaisten leikkausvoimien suhteen lujasti kiinni mainitussa paarrelevyssä. Keksintö 10 koskee myös menetelmää tällaisen yhdistelmärakenteisen kantavan laataston aikaansaamiseksi.

Julkaisussa US-4 034 526 on kuvattu moduuleihin perustuva rakennusjärjestel-mä, jossa vaakasuorat kuormitusta kantavat osat koostuvat kannattavista palkki-15 maisista elimistä ja niihin nähden poikittaisista kannatetuista palkkimaisista elimistä, jotka on kiinnitetty toisiinsa sopivilla kiinnikkeillä. Sekä kannattavat palkki-maiset elimet että kannatetut palkkimaiset elimet on valmistettu liittämällä yhteen ohuesta metallilevystä taivuttamalla tehtyjä osia, jolloin ne on saatu muistuttamaan kotelopalkkeja, vaikka tosiasiassa ovat U-palkkiyhdistelmiä. Tässä julkai-20 sussa ei siis ole kuvattu kuormaa kantavaa avaruusristikkoa vaan vierekkäisten ja ristikkäisten kannatuspalkkien järjestelmä, vaikkakin kannattavat palkkimaiset : i elimet ja kannatetut palkkimaiset elimet on sijoitettu samalla korkeudelle. Nämä palkit on kiinnitetty pystysuoriin onttoihin pilareihin erityisesti muotoilluilla metalli- • :1: silla liitososilla. Kuvatussa rakenteessa kaikki kuormaa kantavat osat ovat pel- »M · 25 kästään metallia, joten kyse on kantavasta puhtaasta metallirakenteesta. Julkai- • · sun mukaisessa ratkaisussa edellä kuvatut palkkimaiset elimet kannattavat kaik-.1:1. kia muita vaakasuoria rakenneosia, kuten lattialaattoja ja sisäkattoverhousta, tyypillisesti kannatuspalasten tai kannatustukien välityksellä. Sekä lattialaattojen että sisäkattoverhouksen kuvattu kiinnitystäpä on sellainen, ettei se siirrä varsin- • · .··♦. 30 kaan leikkausvoimia, jolloin lattialaattojen sen enempää kuin sis^kattoverhouk- senkään jäykkyysominaisuudet eivät yhdisty teräsrakenteen jäykkyysominaisuuk-; siin eli kuormankantokykyyn. Julkaisun ratkaisussa on hyvänä puolena todettava, *·;·1 että siinä on huomioitu rakennuksen johdotusten, putkistojen ja kanavistojen : muuttamistarve, jota varten palkkimaisissa elimissä on suuret aukot, joiden kautta :1 **: 35 ja läpi johdotukset, putkitukset ja kanavoinnit voidaan helposti tehdä. Kuvatulla 2 107555 rakenteella on kuitenkin oleellisena haittapuolena ohuesta metallilevystä valmistettujen palkkimaisten elimien suuri taipumus nurjahdukseen ja erityisesti kiepahdukseen. Tätä ongelmaa lisää se, että minimivaatimukset täyttävän paloturvallisuuden saamiseksi on julkaisun rakenteessa ainakin kannatettujen palkkien vä-5 Iissä on oltava raot, jotka on täytetty palonkestävällä lämpöeristeellä välipohjan osastoimiseksi, kuten julkaisussa on esitetty. Nämä raot vaikeuttavat palkkien tiukkaa kiinnitystä toisiinsa, mikä taas olisi tarpeen muodonmuutosten välttämiseksi. Tätä ongelmaa ei voida julkaisussa mainituilla rakoihin kiinnitetyillä välikappaleilla kovinkaan paljon parantaa. Ylisuuret aukot edelleen heikentävät lujuutta. Pa-10 loturvallisuus ei kuitenkaan saada lämpöeristävällä osastoinnillakaan kovin hyväksi. Jos metallilevyn paksuutta suurennetaan siten, ettei mainittuja muodonmuutoksia tapahdu, tulee rakenteesta raskas ja kallis. Koska kuvattu rakenne on lähtökohtaisesti palkkirakenne, aiheutuu pyrkimyksestä saada sille aikaan edes hieman isotrooppisia ominaisuuksia, pakko käyttää hyvin suurta määrää suurempia ja 15 pienempiä sekä keskenään erilaisia osia. Myös asennus käyttökohteessa vaatii paljon työtä, mikä nostaa rakennuskilohinnan lentokoneen kilohinnan tasolle.

Julkaisuissa DE-16 59 218 ja DE-25 19 664 on kuvattu kuormaa kantavat vaakasuorat rakenteet jotka koostuvat betonilaatan ja teräsristikon yhdistelmästä. Näis-20 sä yhdistelmärakenteissa koostavat vetojännityksen alaiset alaosuudet aidoista teräsrakenteisista ristikoista kun taas puristusjännityksen alaiset yläosuudet : · : teräsbetonista. Siten julkaisuiden rakenteissa ristikon yläpaarre koostuu vaaka- :' ': suorista teräsbetonilaatoista, alapaarre koostuu teräksisistä alapaarreprofiileista • 1 « • tai vastaavasti teräksisistä alapaarresauvoista, minkä lisäksi yläpaarretta ja ala- • * · · 25 paarretta yhdistävät ristikoille tyypilliset tunnetut diagonaalisauvat. Julkaisussa • · DE 16 59 218 ovat teräsbetonilaatat laajempia kuin tasoristikon solmuväli ja ristikko kiinnitetään yläpaarteen puoleista solmupisteistään betonilaattaan pui-teillä. Betonilaatan ja ristikon todennäköisesti toisistaan poikkeavat mitat sovite-taan säädettävillä paarresauvoilla. Julkaisussa DE-25 19 664 taas käytetään • · .···. 30 avaruusristikkona neliöpohjaisia pyramideja ["square on square offset], jolloin ’** yläpaarteen muodostavat neliöpohjat koostuvat hieman teoreettista neliötä pie- :;j : nemmistä betonilaatoista ja alapaarre sekä diagonaalit tavanomaiseen tapaan *···’ teräksisistä alapaarresauvoista ja diagonaalisauvoista. Yläpaarteen betonilaatat : * ·.: ja samalla diagonaalisauvojen yläsolmukohdat kiinnitetään toisiinsa, betonilaatto- 35 jen kulmissa olevien pulttien alueelle ulottuvien teräslaattojen ja kiinnitysosien avulla. Nämä kuvatut rakenteet ovat lujuusopillisesti erittäin edullisia, koska 3 107555 niissä käytetään kussakin rakennekohdassa siihen parhaiten soveltuvaa materiaalia, joka on mitoitettu rakennekohdassa esiintyvien voimien mukaan. Toisaalta juuri tämä yksilöllisen mitoituksen vaatimus johtaa siihen, että jokaiseen rakennuskohteeseen joudutaan suunnittelemaan ja valmistaman erilaiset ristikon osat, 5 mikä pitää kustannukset korkeina. Myös ristikon valmistus solmukappaleineen on varsin kallista samoin kuin ristikon kokoonpano.

Välipohjatapauksessa alemman kerroksen katon verhouslevyjen asennus edellyttää näissä ratkaisuissa erityistoimenpiteitä ja tästä poiketen julkaisuiden mukaan 10 tarkoituksena onkin ollut nimenomaan jättää ristikkorakenne näkyviin. Ristikko on paarteiden välissä useinkin sen verran tiheä ja/tai muodoltaan epäedullinen, että putkistojen, johdotusten ja kanavointien järjestäminen ja varsinkin niiden muuttaminen jälkikäteen on vaikeaa tai mahdotonta.

15 Julkaisussa DE-41 13 028 on kuvattu yhdistelmärakenteinen kantava laattako-konaisuus, tarkemmin sanottuna ontelolaatan muodostava liittorakenne. Pystysuunnassa laatan keskiosuudellä sijaitsevien onteloiden seinämät koostuvat ainakin osittain teräslevystä, joka betonivalun vaikutuksesta ja teräslevyssä olevien pienten ulokkeiden avulla betoni-teräs-liitynnällä on kiinni ainakin laatan ala-20 paarteen muodostavassa betonilevyssä eli alapaarrelevyssä. Julkaisun mukainen liittorakenne valmistetaan asennuspaikalla siten, että ensin valmistetaan alapaar-relevyn betonivalumuotti, joka raudoitetaan, sitten sijoitetaan laatan teräskannak-. · ··. keet, jotka koostuvat ainakin osittain levymateriaalista ja muodostavat ainakin osan edellä mainittujen onteloiden pinnoista, minkä jälkeen valetaan betoni ym- • · · T | 25 päröimään alapaarrelevyn betonirautoja ja onteloiden seinämiä muodostavia • · · I./ levymateriaalia olevia teräskannakkeita vähintään jollekin tasolle saakka. Mikäli • » » levymateriaalia olevat teräskannakkeet muodostavat vain osan onteloiden pin- • · · noista, käytetään pintojen loppuosan muodostamiseen muita materiaaleja, kuten . muovilevyjä, ilmalla täytettäviä ja betonin kovettumisen jälkeen tyhjennettäviä ja !..* 30 siten poistettavia pusseja tms. Ensimmäisen betonivalun jälkeen mainittuihin • · ·;·* onteloihin ja/tai teräskannakkeiden sille mitalle, joka on betonivalulla vielä täyttä- • · · mättömättä, sijoitetaan laattaan tulevat johdotukset, putkitukset, kanavat jne.

Tämän jälkeen julkaisun mukaan ensisijaisesti raudoitetaan laatan yläpaarteen . ·. : muodostava betonilevy eli yläpaarrelevyssä, minkä jälkeen tehdään toinen beto- . · · ·. 35 nivalu ympäröimään yläpaarrelevyn betonirautoja ja onteloiden seinämiä muo dostavia levymateriaalia olevia teräskannakkeita siltä osin, kuin ne, ensimmäises- 4 107555 sä valussa mahdollisesti jäävät ilman betonivalukosketusta. Julkaisun yhdessä toteutusmuodossa tällä tekniikalla saadaan laatta, jossa on teräsbetoninen ala-paarrelevy ja yläpaarrelevy ja niitä yhdistävät betoni-teräslevy-liittorakenteiset tapit, joita ympäröi toisiinsa yhteydessä olevien onteloiden verkosto. Tämä ratkai-5 su on julkaisun rakenteista ainoa, jossa laatan onteloiden kautta voidaan kuvitella jälkikäteen asennettavan jotain. Jälkiasennusmahdollisuutta ei ole julkaisussa pidettykään tavoitteena, vaan sallitaan esim. putkistojen kiinnivalu betoniin. Julkaisun toinen toteutusmuoto vastaa muutoin edellä mainittua toteutusmuotoa paitsi, että teräksiset yhdensuuntaiset l-palkit yhdistävät teräsbetonista yläpaarre-10 levyä ja alapaarrelevyä, joihin l-palkkien laipat on valettu kiinni kuten liittorakenteissa. Tämä ratkaisu ei mahdollista minkäänlaista jälkiasennusta, koska l-palkit muodostavat yhdensuuntaisia ontelolta, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Julkaisun kolmannessa toteutusmuodossa ontelot muodostuvat teräslevyä olevista kaulusmaisista osista, joiden kehällä olevat reiät on ei-kuvatulla tavalla yhdis-15 tetty viereisten kaulusmaisten osien vastaaviin reikiin. Nämä kaulusmaiset osat ovat ensimmäisellä betonivalulla kiinni alapaarrelevyn teräsbetonissa ja kaulusmaisten osien välissä myös olevassa betonissa, jolloin ne muodostavat teräslevy-betoni-liittorakenteisen palkkiverkoston yläpaarrelevyn ja alapaarrelevyn väliin. Tässä tapauksessa yläpaarrelevyä ei valeta paikalla kuten alapaarrelevy ja edellä 20 mainittua liittorakenteista palkkiverkostoa, vaan se muodostuu valmiista teräsbe-tonilevyistä. Nämä teräsbetonilevyt ovat kukin kooltaan oleellisesti saman suurui-: · ·: siä kuin ontelot laatan tason suunnassa ja ne valetaan kiinni niiden reunojen vä- :"': leihin tehtävällä betonivalulla. Kuvatut ratkaisut ovat paljon työtä vaativia ja siten i kalliita. Lisäksi betonin valu asennuspaikalla ja usein epäsuotuisissa olosuhteissa, • · · · 25 kuten pakkasessa, johtaa helposti huonoon betonin laatuun. Kuvatut ratkaisut • · eivät myöskään mahdollista putkistojen, johdotusten ja kanavien yksinkertaista ja kustannuksiltaan edullista muuttamista toisiin kohtiin tai toisenlaisiksi jälkikäteen.

•

Suomalaisessa patentissani 46291 on esitetty rakennuselementti, joka muodos- • · .···. 30 tuu useista toisiinsa liitetyistä, metallisista avolaatikkomaisista ohutlevyelemen- teistä. Tässä tunnetussa ratkaisussa ohutlevyelementit vaativat reunajäykisteitä : sekä hitsattuja lisävahvikkeita. Tällaisia reunajäykisteitä ja lisävahvikkeita ei uusi ’···* keksintöni vaadi koska laatikkoelementit on valmistettu teräslevystä, joka antaa hyvän lujuuden ja samalla mahdollistaa yksinkertaisemman rakenteen. Lisäksi : 35 uudessa keksinnössä laatikoiden sivuseinämiin tehdyt reiät ovat eri suuruisia.

Tällä saavutetaan painoetu ja koska seinämät tulevat toisiaan vastaan, toisessa 5 107555 seinämässä oleva suurempi aukko kompensoituu vastaan asetetun seinämän pienemmällä aukolla.

Esillä olevassa keksinnössä on kysymys yhdistelmärakenteesta, eli laatikoiden ja 5 ala- ja/tai yläpaarrelevyn yhdistelmästä, kun taas Fl 46291 ratkaisu kohdistuu pelkästään metallisista ohutlevyelementeistä koostuvasta rakenteesta.

US 3526067 kuvaa kahta arinaosavälipohjaa. Niillä on yhteistä se, että pituussuuntaiset teräskannattajat yhdistettiin poikittaissuuntaisten osakannattajien 10 avulla muodostamaan ristipalkiston. Kuvassa 5 kuvattu ristipalkisto on käytetty joko: a) kuvan 18 esittämässä muodossa: jälkijännitetty betonilaatta muodostaa tilaelementin katto (kuva 1, osat 1 ja 3) jonka päälle on ristipalkisto. Katto ei ole rakenteellisesti liitetty palkistoon, vaan päinvastoin, hyvin erotettu kantavasta laatasta runkoäänieristyksellä, joka toimii asennuslattiana; tai b) kuvan 26 esittä-15 mässä muodossa: yhdistetään rakenteellisesti kuvan 5 ja kuvan 25 rakennelmat, josta toinen on tilaelementin lattia ja toinen katto (kuva 1, osat 1 ja 3). Yhdistelmästä ei muodostu yhdistelmärakennetta, koska kysymyksessä ei ole kahden erilaisen, vaan samanlaisen materiaalin liitos. Lattialaatat ovat selvästi ei rakenteelliset jo iskuäänieristyksen takia.

20 US 3800490 kuvaa yläpaarrelevyn liitäntää teräsristikkoon pulttivaarnojen avulla :·· siten, että pultin kanta on valettu kiinni betonissa eikä se voi tukeutua raudoituk- •" ’: siin ja on vain betonin ympäröimä. Tavallisesti pulttivaarna on hitsattu laippoihin.

♦ * # : Tässä se on ruuvattu niihin ja samalla se puristaa yhteen muottipellin ja 2 tai 3 « » · · 25 yläpaarteen osaa. Tavallisesti pulttivaarna ei tukeudu raudoituksiin, jotka se vain • · :*·*; ohittaa läheltä.

• · · • · · • · ·

Julkaisussa US 5220765 kuvataan teräs- ja betoniyhdistelmärakenne. Teräsra-kenne muodostuu ristikkorakennelmasta, josta vinosauva (leikkausmateriaali) • · .···. 30 puuttuu. Paarreosat ja pystysauvat on vahvistettava vastaavasti tämän puutteen /·] kompensoimiseksi. Ylälaipat valetaan kiinni betoniin. Minkäänlaisesta laatikko- ‘ « : : maisista runkorakenteesta ei ole kysymys.

• ♦ DE 2457515 kuvaa kehyselementtiä purettavia runkorakenteita varten. Julkaisus-35 sa ei kuvata esillä olevan keksinnön mukaisia laatikkoelementtien ja ainakin yhden laatan yhdistelmärakennetta.

r 6 107555 GB-patenttijulkaisu 2219322 kuvaa, ei laatikoista vaan pituussuunnassa olevista pitkistä teräskaistaleista ja poikittaissuunnassa olevista lyhyistä kaistaleista muodostettua ruutukennostoa, joiden ylä- ja alareunoihin on asennettu suuri määrä laattoja, jokaiselle kennolle erillinen ylä- ja alalaatta. Laatat pysyvät koossa liimaa-5 maila ja vain osittain mekaanisesti. Jos sellainen liima, joka on paloturvallinen löytyy rakennustarkoitukseen sopivaan kilohintaan, on laattojen reunojen tarjottava mahdollisimman suuri liimauspinta. Laatastosta tulee näin paksu, rakenteen omapaino suhteessa höytykuormaan huono, ja siksi rakenne on tekniseltä teholtaan epäilyttävä.

10 CH 551541 esittää puhdasta teräsrakennetta, jossa ei ole kysymys betonilaatto-jen rakenteellisesta liittämisestä.

Keksinnön tavoitteena on siten ensinnäkin saada aikaan kuormitusta kantava 15 laatasto, jossa kuormitukset otetaan vastaan eli kannetaan kussakin laataston kohdassa sellaisella rakennemateriaalilla, joka sopii siihen hyvin. Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan kuormitusta kantava laatasto, jonka paksuuden keskialueella, jossa kuormittavat voimat ovat pieniä, on mahdollisimman vähän rakennemateriaalia ja jonka paksuuden ulkopintojen alueella, jossa kuor-20 mittavat voimat ovat suuria, on tarkoitukseen sopivaa rakennemateriaalia riittävässä määrin. Keksinnön kolmantena tavoitteena on saada aikaan tällainen kuor-: : mitusta kantava laatasto, jossa mainittu ulkopintojen alueella oleva rakennemate- riaali voisi mahdollisimman suuressa määrin muodostaa ylemmän kerroksen • I » : toimivaa lattiaa ja alemman kerroksen näkyvää kattoa. Kokonaistavoitteena on, ··· · ·*· : 25 että tulisi saavuttaa tehokkaasti kuormia kantava, mutta kantavuuteen nähden • ·· 1 • · suhteellisen kevyt laatastorakenne, joka mainitun lattian puolella ja mainitun katon puolella mieluiten tarvitsee vain tavanomaisen pintakäsittelyn eikä ainakaan huomattavia verhouskomponentteja. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on saada aikaan tällainen kuormitusta kantava laatasto, jonka palonkesto ja paloturvallisuus • · .···. 30 ovat mahdollisimman hyvät. Erityisesti paloturvallisuuden ja palonkeston tulisi olla # ·* hyvät ilman erityisiä lisäjärjestelyjä, ts. rakenteen tulisi luonnostaan täyttää tai » » » : mieluummin ylittää asetetut vaatimukset. Keksinnön viidentenä tavoitteena on *·;·* saada aikaan tällainen kuormitusta kantava laatasto, joka voidaan koota joko rakennuspaikalla tai kuljettaa sinne erilaisina elementteinä tai osakokoonpanoina. 35 Näiden elementtien tai osakokoonpanojen pitäisi olla laatastorakenteesta riippumatta olla valittavissa, suunniteltavissa ja valmistettavissa kulloinkin tarvittavaan 7 107555 valmistusasteeseen ja kokoon sen mukaan, mitä vaatimuksia rakennustyö käytettävissä olevine työkoneineen sekä kuljetuskalustojen asettavat. Keksinnön kuudentena tavoitteena on saada aikaan tällainen kuormitusta kantava laatasto, joka voidaan kantavasti kiinnittää kantaviin pilareihin ja/tai kantaviin seiniin eli 5 rakennuksen rungon haluttuun pystysuuntaiseen rakenteeseen. Keksinnön seitsemäntenä tavoitteena on saada aikaan tällainen kuormitusta kantava laatasto, jonka sisällä on runsaasti tilaa rakennuksen ja sen käyttötilojen vaatimille kanaville, johdotuksille ja putkituksille. Lisätavoitteena on mahdollistaa näiden kanavien, johdotusten ja putkitusten mahdollisimman yksinkertainen ja nopea muuttamis-10 mahdollisuus myös myöhemmin rakennuksen käytön aikana, kun esimerkiksi tilojen käyttötarkoitus muuttuu. Edelleen tavoitteena on tällainen kuormitusta kantava laatasto, joka olisi kustannuksiltaan edullinen eikä vaatisi suurempaa mittatarkkuutta valmistuksessa ja kokoonpanossa kuin, mitä rakennustöissä on tavanomaista.

15

Edellisessä julkaisussa kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä kuvatut tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella yhdistelmärakenteisella kantavalla laatastolla, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja keksinnön mukaisella menetelmällä yhdistelmärakentei-20 sen kantavan laataston aikaansaamiseksi, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimusten 17 ja 18 tunnusmerkkiosassa.

: ’' *: Keksinnön erityisenä etuna on se, että sen mukaisen yhdistelmärakenteisen : laataston paksuuden keskiosat muodostuvat pelkästään suhteellisen ohuista • · « · 25 teräslevyä olevista osista, joissa on suurikokoiset läpimenevät reiät, jolloin tämä • · osa laatastorakennetta on kevyt ja mahdollistaa myös suuriläpimittaisten kanavi-.·:·. en, putkitusten ja johdotusten yksinkertaisen läpimenon laatan suunnassa ja niiden poiston samoin kuin uudelleen asennuksen. Teräslevyosat ovat yhteen liitettyjä laatikkomaisia kappaleita, jolla saadaan suuri jäykkyys ilman nurjahdus- • · ..... 30 tai kiepahdustaipumusta ja siten kuormittavat voimat kohdistumaan puristuksena *·’ ja vetona laataston pintaosiin. Keksinnön mukaisen laataston pintaosat, laataston • * · : paksuutta vastaan kohtisuorassa suunnassa, taas muodostuvat suhteellisen '·;·* ohuista, mutta kuormaa kantavista teräsbetonilaatoista eli yläpaarrelevystä ja ala- paarrelevystä, jotka on tiukasti liitetty teräslevyosien kahta puolta. Nämä teräsbe-:* ’ ’: 35 toniset paarrelevyt kantavat tehokkaasti niihin siirtyvät puristusjännitykset ja veto- jännitykset samalla kun taivutusjännitykset ovat suhteelliset pienet. Paarrelevyjen 8 107555 ja laatikoiden rajapinnoissa on erityisesti leikkausvoimat, mutta myös muuntyyppiset voimat, otettu tehokkaasti vastaan suoraan paarrelevyjen betonirautoihin tukeutuvilla kiinnikkeillä. Samoin laatikoiden sivuseinämien tiukka kiinnitys toinen toisiinsa saa aikaan, pintojen keskinäisen kitkatartunnan ja kiinnikkeiden vaikutuk-5 sesta, tehokkaan leikkausvoimien ja muiden voimien kantavuuden. Keksinnön mukainen rakenne ja menetelmä mahdollistavat myös rakenteen, jossa ei tarvita teräsbetonista yläpaarrelevyä joko lainkaan tai voimia ainakaan oleellisesti kantavasi! liitettynä, mutta jolla kuitenkin saavutetaan keksinnön edut kokonaan tai osittain. Lisäetuna on se, että laataston konstruktiivisen yksikön eli laatastoele-10 mentin alapaarrelevy ja yläpaarrelevy voidaan valmistaa ja yhdistää niiden välisiin laatikoihin useita eri tekniikoita tarpeen mukaan käyttäen ja yhdistellen. Keksinnön laatastolla saavutetaan hyvä rakenteen paino - hyötykuorma -suhde. Kun sekä yläpaarrelevyt että alapaarrelevyt samoin kuin välikkeet muodostavat laatikot on yhdistetty koko kerroksen laajuudelta ja laatikot vielä laataston molemmis-15 sa suunnissa ainakin pääasiassa symmetrisesti, jolloin keksinnön mukainen rakenne toimii kuormitettuna kuten kaksisuuntainen homogeeninen laatta tai avaruusstruktuuri.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin kuvioihin viittaa-20 maila.

: · · Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista laatastoa, joka muodostaa välipohjan, koko- naisuudessaan ylhäältäpäin kaaviomaisesti siten, että ensimmäisen | toteutusmuodon mukainen yläpaarrelevyjen koko ja sijoitus samoin kuin ··· · 25 teräslevyä olevien laatikkomaisten välikkeiden koko ja sijoitus näkyvät.

• · • · · • * « • · ·

Kuvio 2 esittää kuvion 1 laatastoa, joka muodostaa välipohjan, kokonaisuudes-saan myös ylhäältäpäin kaaviomaisesti siten, että alapaarrelevyjen koko ja sijoitus samoin kuin teräslevyä olevien laatikkomaisten välikkei- • · .··♦. 30 den koko ja sijoitus näkyvät.

·· · • · « # · : Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista laatastoa, joka muodostaa saman välipoh- :·;·* jän kuin kuvioissa 1 ja 2, kokonaisuudessaan ylhäältäpäin kaaviomai- :\i sesti siten, että teräslevyä olevien laatikkomaisten välikkeiden koko ja 35 sijoitus näkyvät. Välikkeiden kosketuspintojen suunnat ovat tässä pää piirteittäin rakennuksen ääriviivojen suuntaisia.

g 107555

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisten teräslevyä olevien laatikkomaisten välik-keiden eli laatikoiden sijoitusta kaaviomaisesti. Kuviossa on osittain merkitty näkyviin välipohjan reuna-alueilla keksinnön mukaisten ensimmäistä tyyppiä [viivoitettu] olevien ja toista tyyppiä [viivoittamaton] olevi-5 en laatikoiden vuorottelu.

Kuvio 5 esittää esimerkkinä erästä keksinnön mukaista teräsbetonista yläpaar-relevyä ja/tai alapaarrelevyä ulkoapäin levyn tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa, mikä vastaa myös kuvioiden 1-4 tarkastelusuuntaa.

10 Kuviosta on nähtävissä vain paarrelevyjen kiinnitykseen liittyvien beto- nirautojen keksinnön mukainen sijoittelu betonilaatan sisällä. Näiden keksintöön liittyvien betonirautojen lisäksi paarrelevyssä voi olla muutakin ristiraudoitusta. Teräsbetoniset paarrelevyillä on kulloisenkin rakennuksen ja sijoituskohtansa mukaiset ulkomitat ja betonirautojen välit.

15

Kuviot 6 ja 7 esittävät yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen teräslevyä olevan välikkeen eli laatikon kahta eri toteutusmuotoa aksonometrisesti, ts. ensimmäistä tyyppiä olevaa laatikkoa ja vastaavasti toista tyyppiä olevaa laatikkoa, joita molempia edullisesti käytetään toistensa yhteydessä 20 laataston yläpaarrelevyn ja alapaarrelevyn välissä tai vähintään yhden paarrelevyn yhteydessä.

« «

Kuvio 8 esittää yleisesti keksinnön mukaisten teräslevyä olevien laatikoiden • > * : liittämistä toinen toisiinsa laataston tasoa vastaan kohtisuorista reunois- • * · · ·*·.· 25 taan laatastoelementin paarrelevyjen suuntaisten laatikkojonojen ja • # -rivien muodostamiseksi sekä erillään valmistetun alapaarrelevyn ja yläpaarrelevyn tuontia paikalleen keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisen toteutusmuodon mukaisesti laatikkoryhmän vastakkaisille puolille laatikoiden ja paarrelevyjen toisiinsa liittämistä varten ensimmäi- • · .♦··. 30 seksi ja toiseksi yhdistelmäksi eli laatastoelementeiksi, aksonometrise- « *·* na kuvantona.

. · · • * * ♦ · · · • * · •c « *·;· Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen valmiin välipohjan yhtä toteutusmuotoa ja siitä aluetta, josta ilmenee erillään valmistettujen paarrelevyjen kiinnitys 35 laatikoihin laattakiinnikkeillä betonirautoihin tukeutuen ja betonirautojen jatkuvuuden aikaan saaminen paarrelevyjen ja siten laatastoelement- 10 107555 tien jatkoksen yli sekä kannakeväline kanavistojen, putkistojen ja johdo-tusten vaihdon tehostamiseksi, pystysuuntaisena leikkauksena: ylä-paarre pitkin kuvion 11 tasoa l-l-l ja alapaarre pitkin kuvion 11 tasoa ll-ll-ll. Tässä kuviossa ei ole esitetty muita kuin keksintöön mukaiset 5 paarrelevyjen ja laatikoiden kiinnitykseen liittyvät betoniraudat.

Kuvio 10 esittää toista keksinnön mukaista toteutusmuotoa betonirautojen jatkuvuuden aikaansaamiseksi paarrelevyjen jatkoksen yli, samassa kuvan-nossa kuin kuviossa 9.

10

Kuvio 11 esittää esimerkkinä yksityiskohtaa kuvion 3 kohdasta lii, jossa on sekä neljän erillään valmistetun alapaarrelevyn kulmien puskuliityntä toisiinsa että neljän yläpaarrelevyn kulmien puskuliityntä toisiinsa, suuremmassa mittakaavassa ja samasta suunnasta kuin kuviossa 3. Kuvioiden 15 1 ja 2 toteutusmuodossa, jossa ei ole neljän paarrelevyn kulmien pus- kuliityntää vaan kahden paarrelevyn päätyjen ja viereisen yhden paarrelevyn reunan puskuliityntä, tapahtuu paarrelevyjen kiinnitys laatikoihin ja betonirautojen jatkuvuuden aikaansaaminen paarrelevyjen jatkoksen yli samoin kuin kuvioissa 9-11 on kuvattu.

20

Kuvio 12 esittää samaa yksityiskohtaa kuin kuvio 11 vaakaleikkauksena pitkin : · ·: kuvion 9 tasoa IV-IV ja betoni huomiotta jättäen, jolloin kuviosta näkyy • ’' *: keksinnön mukaisten teräslevyä olevien laatikoiden kulmaliitos toisiinsa • sekä laatikot ja paarrelevyt toisiinsa kiinnittävien laattakiinnikkeiden

• * · I

25 sijoitus.

• · • · · • · » • · ·

Kuvio 13 esittää esimerkkinä yksityiskohtaa kuvion 1 kohdasta V, jossa on nähtä-vissä pilarin ja laataston välisen kantavan liitoksen eräs toteutusmuoto, suuremmassa mittakaavassa ja vaakasuuntaisena leikkauksena.

30 ♦

Kuvio 14 esittää keksinnön mukaista kantavan tai ei-kantavan seinän ja laataston « t » välistä toisen tyyppistä jäykkää kantavaa liitosta, jossa seinää vastassa *·;·* on laatikko pystyleikkauksena pitkin kuvion 4 tasoa VIII-VIII.

♦ « • · φ • * · • · 35 Kuvio 15 esittää yleisesti keksinnön mukaisten teräslevyä olevien laatikoiden liittämistä toinen toisiinsa laataston tasoa vastaan kohtisuorista reunois- 11 107555 taan laataston eli paarrelevyjen suuntaisten laatikkojonojen ja -rivien muodostamiseksi sekä laatikkoyhdistelmän vientiä alapaarrelevyn yhteyteen keksinnön mukaisen menetelmän toisen toteutusmuodon mukaisesti laatikkoryhmän laatikoiden ja alapaarrelevyn rakenteellista 5 toisiinsa liittämistä varten ensimmäiseksi yhdistelmäksi, aksonometrise- na kuvantona. Tässä tapauksessa alapaarrelevy ja laatikot ovat suoranaisessa tartunnassa toistensa kanssa betonin kovettumisen jälkeen muodostaen ns. liittorakenteen.

10 Kuviot 16-17 esittävät keksinnön mukaisen valmiin välipohjan erästä toista toteutusmuotoa ja siitä aluetta, josta ilmenee alapaarrelevyjen, yläpaar-relevyjen ja laatikoiden eli laatastoelementtien väliset toisen tyyppiset liitynnät sekä betonirautojen jatkuvuuden aikaansaaminen alapaarrelevyjen jatkoksen yli, pystysuuntaisena leikkauksena pitkin kuvion 15 15 tasoa XV-XV, vastaavassa kuvannossa kuin kuviossa 9.

Kuvio 18 kuvaa valmiin valetun alapaarrelevyn ja kahden laatikon liittymäkohtaa alapaarrelevyn alueen sisällä pystyleikkauksena pitkin kuvion 15 tasoa XV-XV vierekkäisten laatikoiden liitosalueelta.

20

Kuvio 19 esittää pilarin ja keksinnön mukaisen laataston, erityisesti laatikoiden, v' i välisen kantavan liitoksen kolmatta toteutusmuotoa pystyleikkauksena :'"; pitkin kuvion 20 tasoa X-X.

• « · • I I ·«« · ·*·,· 25 Kuvio 20 esittää kolmiomaisen pohjamuodon omaavan keksinnön mukaisen • · laatikon ja pilarin liitosta vaakaleikkauksena eli paarrelevyjen suuntai- ♦ sessa niiden välillä sijaitsevassa tasossa, pitkin kuvion 19 tasoa IX-IX. Kuvio 21 esittää keksinnön mukaisen laataston kolmatta toteutusmuotoa ylhääl- • ♦ .··% 30 täpäin nähtynä kaaviomaisesti siten, että teräslevyä olevien ja pohja- . / " muodoltaan kolmiomuotoisten laatikkomaisten välikkeiden koko ja sijoi- • · · : tus näkyvät vastaavalla tavalla kuin kuviossa 4.

• · • * « « ·

Kuvio 22 esittää pilarin ja keksinnön mukaisen laataston, erityisesti laatikoiden, 35 välisen kantavan liitoksen toista toteutusmuotoa pystyleikkauksena pitkin kuvion 23 tasoa XII-XII.

12 107555

Kuvio 23 esittää kuvion 22 mukaista pilarin ja laataston kantavaa liitosta vaakasuuntaisena leikkauksena pitkin kuvion 22 tasoa XIII-XIII.

Kuva 24 esittää erästä keksinnön mukaista sovellutusta, jossa välikkeiden 5 soikiomaiset aukot ovat toisenlaiset, pystysuuntaisena leikkauksena pitkin kuvion 15 tasoa XV - XV, vastaavasti kuvattuna.

Kuva 25 esittää kuvan 24 ylä- ja alapaarrelevyjä sekä näissä käytettyä tukilevyä, 10 Kuva 26 esittää kuvan 25 yläpaarrelevyn yksityiskohtaa suurennettuna,

Kuva 27 esittää vielä keksinnön mukaista välikkeen sovellutusta,

Kuva 28 esittää kuvan 27 yläpaarrelevyä ja sen tukilevyn sovellutuksia, 15

Kuva 29 esittää kuvan 27 mukaista alapaarrelevyä, ja

Kuva 30 esittää suurennettuna yksityiskohtaa kuvasta 28.

20 Keksinnön kohteena on yhdistelmärakenteinen kantava laatasto, joka käsittää oleellisesti teräsbetonia olevan alapaarrelevyn 5 ja oleellisesti teräsbetonia olevan yläpaarrelevyn 6. Näitä pitää paarrelevyjen tasoa vastaan kohtisuoran etäisyyden : H1 päässä toisistaan pääasiassa terästä olevien jäykkien välikkeiden 100 joukko • · · : alapaarrelevyn ja yläpaarrelevyn välissä. Nämä välikkeet ovat vähintään paarre- • · : 25 levyjen suuntaisten leikkausvoimien suhteen, mutta edullisesti myös paarrelevyjä • · :.*·· vastaan kohtisuorien voimien suhteen, lujasti kiinni vähintään alapaarrelevyssä, v : mutta mahdollisesti myös yläpaarrelevyssä. Siten välikkeet ja niihin mainitulla :T: tavalla kiinnitetyt paarrelevyt muodostavat yhdessä yhdistelmärakenteisen kanta van laataston. Laatastoelementillä tarkoitetaan tässä sellaista useiden välikkei-·:··: 30 den, eli keksinnön mukaan laatikoiden, ts. laatikkoryhmän ja vähintään yhden ·***: paarrelevyn, eli yleensä alapaarrelevyn yhdistelmää, joka on käsiteltävissä itse- • · * : näisenä yksikkönä. Laatastoelementti voi tietenkin olla kahden paarrelevyn ja ' ” / niiden välissä olevan laatikkoryhmän yhdistelmä. Sanan jälkiosa "elementti" ei • · välttämättä tarkoita sitä, että se valmistettaisiin asennuspaikalta etäällä olevassa • · *. *: 35 tehtaassa, vaikka niinkin voidaan tehdä, vaan se tarkoittaa myös rakennuspaikal- « · · la valmistettua tällaista yhdistelmää. Useimmissa tapauksissa rakennuksen väli- 13 107555 pohjia, yläpohjaa ja/tai alapohjaa varten liitetään useampia laatastoelementtejä yhteen ja tietenkin seiniin ja/tai pilareihin, joskin on paikkoja joissa voidaan käyttää vain yhtäkin laatastoelementtiä.

5 Keksinnön ensimmäisen toteutusmuodon mukaan sekä yläpaarrelevy 6 että ala-paarrelevy 5 tai vähintään toinen niistä ovat sinänsä erillisiä eli välikkeistä riippumattomasti ja erikseen valmistettuja teräsbetonista levyelementtejä, joilla on pituus L2 ja LI, leveys W2 ja W1 sekä pituutta ja levyttä oleellisesti pienempi paksuus S2 ja S1. Erillään valmistettuja paarrelevyjä 5,6 on kuvattu kuvioissa 5, 10 8-11 ja vain yläpaarrelevynä 6 kuvioissa 25 ja 28. Keksinnön toisen toteutusmuo don mukaan sekä yläpaarrelevy 6 että alapaarrelevy 5 tai vähintään toinen niistä ovat suoralla tartunnalla kiinni välikkeissä, kuten jäljempänä tarkemmin selostetaan, jolloin paarrelevyt tai yksi paarrelevy valmistetaan välikkeiden valmistuksen ja toisiinsa liittämisen jälkeen suoralla sopivantyyppisellä betonivalulla välikkeisiin. 15 Tässäkin tapauksessa paarrelevyillä on pituus L2 ja LI, leveys W2 ja W1 sekä pituutta ja leveyttä oleellisesti pienempi paksuus S2 ja S1. Välikkeisiin kiinni valettuja paarrelevyjä 5, 6 on kuvattu kuvioissa 15 -18, 27 ja vain alapaarrelevyn 5 osalta kuviossa 25 ja 29. Paarrelevyissä 5, 6 ne betoniraudat 28, 29, jotka on tarkoitettu mm. paarrelevyjen ja metallisten välikkeiden välisen kiinnittymisen 20 varmistamiseen ja lujittamiseen, kulkevat paarrelevyjen levytason suuntaisina sekä pituussuunnassa L1, L2 että leveyssuunnassa W1, W2 eli ristikkäisissä suunnissa jäljempänä tarkemmin selitettävällä tavalla. Edullisesti yläpaarrelevy ja : : alapaarrelevy ovat pituussuunnassaan L1, L2 esijännitettyjä levyelementtejä,

» » I

mutta leveyssuunnassaan W1, W2 ei-esijännitettyjä. On selvää, että myös ei- • « : 25 esijännitettyjä paarrelevyjä voidaan käyttää keksinnön mukaisessa laatastossa.

Nämä paarrelevyt ovat erillisinä nähtävissä kuvioista 5 ja 8. Kuviossa 5 on esitetty • · · ; esimerkki paarrelevystä, jossa on kaksi aukkoa 45, joista toinen tarkistusluukkua ·<·« ; ja toinen pilaria varten. On selvää, että paarrelevyt voidaan valmistaa käyttökoh teen mukaan muunkin muotoisiksi. Paarrellevyt ovat pääasiassa suorakulmaisia, **···: 30 mutta voivat olla erityisesti laataston reunoissa toisenkin muotoisia, kuten on nähtävissä kuvioista 1-3. Niissä on kuvattu myös paarrelevyjä, joiden kaksi sivua : !·. ovat yhden suuntaisia ja kolmas sivu näitä vastaan kohtisuora, mutta neljäs sivu .···! on kulmassa, joka poikkeaa suorasta kulmasta, yhdensuuntaisiin sivuihin nähden.

• ·

Tilanteen mukaan voidaan valmistaa muunkin muotoisia paarrelevyjä kunhan • · · ” 35 paarrelevyt ulottuvat useamman välikkeen alueelle. Yläpaarrelevyn 6 ja alapaar- *···' relevyn 5 molempien pituus L2, L1 vastaa vähintään kahden laatikon 1, 2 pituutta 107555 14 ja/tai leveyttä, eli niitä vastaan kohtisuorien sivuseinämien pituutta T1 tai T2 sekä vastaavasti leveys W1, W2 vastaa vähintään kahden laatikon pituutta ja/tai leveyttä, eli niitä vastaan kohtisuorien sivuseinämien pituutta T1 tai T2. Edullisesti yläpaarrelevyn 6 että alapaarrelevyn 5 pituus L1, L2 vastaa vähintään kolmen 5 laatikon edellä mainittua pituutta ja/tai leveyttä ja tyypillisesti vähintään neljän laatikon edellä mainittua pituutta ja/tai leveyttä. Tyypillisesti paarrelevyjen 5, 6 pituudet ovat välillä noin 6 m - noin 12 m, jolloin paarrelevyn mitalle sopii keksinnön mukaisesti 5 kpl -10 kpl laatikoita, ja leveys noin 1,2 m, 2,4 m tai 3,6 m, jolloin paarrelevyn mitalle sopii keksinnön mukaan 1 kpl - 3 kpl laatikoita. Siten 10 paarrelevyt ulottuvat useiden laatikoiden alueelle. Nämä mainitut mitat siis kuvastavat laatastoelementin mittoja.

Välikkeet 100 ovat keksinnön mukaan onttoja pääasiassa särmiön muotoisia laatikoita 1, 2, joiden seinämät koostuvat teräslevystä 7. Laatikoita on edullisesti 15 vähintään kahta tyyppiä, jäljempänä tarkemmin selostettavaa suorakulmaisen särmiön muotoista ensimmäistä tyyppiä 1 ja toista tyyppiä 2, mutta tarpeen mukaan niitä voi olla myös jäljempänä selostettavaa suorakulmaisen särmiön muotoista kolmatta tyyppiä 3 ja neljättä tyyppiä 4. Laatikoissa on tyypillisesti neljä asennettuna pystysuuntaiseksi tulevaa sivuseinämää 10a - 10d, jotka muodosta-20 vat suorakaiteen, jos laatikon pohjamuoto sivuseinämiään vastaan kohtisuorassa leikkauksessa on suorakaide. Laataston reunoissa, mikäli laataston ulkomuoto poikkeaa suorakulmaisesta, voidaan käyttää myös osittain suorakulmaisia särmi- <«· < ' ' ön muotoisia laatikoita, joissa on vain kolme asennettuna pystysuuntaiseksi tule- ««« :: vaa sivuseinämää 10a -10c tai laatikoita, joiden neljästä sivuseinämästä yksi » · : 25 muodostaa suorasta kulmasta poikkeavan kulman kahteen yhdensuuntaiseen • · :.' i sivuseinämään nähden. Siten laatikoita voi olla lisäksi viidettä 55 tyyppiä, joka on • · · v ; pohjamuodoltaan kolmiomainen, ja kuudetta tyyppiä 56, joka on puolisuunnikas * * * v : pohjamuodoltaan (kuvio 3). Laataston muilla alueilla käytetään esimerkiksi mainit tuja suorakulmaisen särmiön muotoisia laatikoita, joita on tällöin valtaosa laati- « 30 koista, kuten näytetty kuvioissa 1-4, erityisesti kuviosta 4. Tästä poiketen voidaan käyttää myös pohjamuodoltaan, eli sivuseinämiään vastaan kohtisuorassa leik- : .·. kauksessa, kolmiomuotoisia laatikoita 55, kuten on näytetty kuviossa 21 ja vas- • · · .··. taavasti pilaria varten seitsemättä tyyppiä 57 laatikkoa, kuten on näytetty kuviossa 20. Näissä neljässä sivuseinämässä 10a - 10d tai vastaavasti kolmessa sivusei-35 nämässä 10a -10c, jotka ovat paarrelevyihin kiinnitettyinä poikkisuuntaisia ja • · *···* edullisesti kohtisuorassa yläpaarrelevyyn ja alapaarrelevyyn nähden, on kussakin 15 107555 yleensä läpimenevä aukko 8, 9, jonka pituus T3, T4 on vähintään 30% paarrele-vyjen suuntaisesta kyseisen sivuseinämän pituudesta T1, T2, eli laatikon pituudesta tai leveydestä, ja korkeus H2 vähintään 50% paarrelevyjä vastaan poikittaisesta kyseisen sivuseinämän korkeudesta H3 eli laatikon korkeudesta. Aukollisilla 5 sivuseinämillä varustettuja laatikoita käytetään laataston keskiosissa, kun taas laataston reunoissa ja kantavien pilarien kohdalla voidaan käyttää laatikoita, joissa joko yksi tai useampi seinämä on aukoton eli ehjää metallilevyä. Aukkojen läpimitta eli pituus T3, T4 tai korkeus H2 ovat kuitenkin vähintään 30 cm ja enintään lähes yhtä suuri kuin sivuseinämän pituus tai vastaavasti korkeus. Laatikon 10 kaikki sivuseinämät 10a -10d ja 10a -10c ovat paarretasoja vastaan kohtisuorissa poikkileikkauksissa ] -muotoisia, jolloin yläpaarrelevyn puoleiset kunkin laatikon kaikki ylälaipat 16a - 16d ja vastaavasti 16a - 16c keskenään ja vastaavasti ala-paarrelevyn puoleiset kunkin laatikon kaikki aialaipat 15a - 15d ja vastaavasti 15a -15c keskenään osoittavat toisiaan kohti. Laipat koostuvat kukin samasta 15 teräslevystä kuin kyseinen sivuseinämä. Sivuseinämät ovat siten itse asiassa U-profiilia, jossa on leveä ja paarrelevyjä vastaan kohtisuora uuma ja kapeat paarrelevyjä vastaan asettuvat laipat. Laippojen 15a - 15d ja 16a - 16d; 15a - 15c ja 6a - 16c leveydet P1 ovat enintään 15% vastakkaisten sivuseinämien välimatkasta eli niitä vastaan kohtisuorien sivuseinämien pituudesta T1 tai vastaavasti 20 T2, kun kyse on pohjamuodoltaan nelikulmaisesta tai neliömäisestä laatikosta, tai sivuseinämän ja vastakkaisen kulmasärmän välimatkasta, kun kyse on pohjamuodoltaan kolmiomaisesta laatikosta. Laippojen leveys P1 eroaa tietenkin oleellisesti :'': nollasta eli rakenteessa on selvät laipat. Laatikoiden pituus ja leveys, eli sivusei- «t · :: nämien pituudet, T1, T2 paarrelevyjen suunnassa ovat vähintään puolitoistaker- • · : 25 täinen suhteessa laatikoiden korkeuteen H3, eli kulmasärmien 17 pituuteen, paar- • · relevyjä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Edullisesti laatikoiden sivuseinämät • · · : 10a - 10d ovat yhtä pitkät, jolloin laatikoiden pohjamuoto on neliö. Tyypillisesti ··« 1 laatikoiden pituus ja leveys T1 ja T2 on keskenään yhä suuret ja mitaltaan noin 120 cm, kun taas laatikoiden korkeus on tyypillisesti noin 50 cm. On selvää, että ·:··: 30 näistä mitoista voidaan poiketa huomattavastikin riippuen rakennuskohteesta.

. ·"*: Sivuseinämät 10a - 10d ja 10a - 10c ovat ainakin pääosin ja edullisesti koko- : *·. naisuudessaan eli koko pinta-alaltaan tasomaiset, jolloin viereisten laatikoiden * · · ·] sivuseinämät tulevat tehokkaaseen kontaktiin keskenään, kun jäljempänä selos- * · * tettavalla tavalla kiinnitetään toisiinsa.

35 * » • · • · · 16 107555

Valmiissa kantavassa laatastossa erillään valmistettu alapaarrelevy 5 on yhdistetty laattakiinnikkeillä 11,12 vähintään jokaisen laatikon sivuseinämien välisten kulmien alalaippojen alueilta näihin laatikoihin, tai on rakenteellisella liitoksella 90 valettu kiinni laatikoihin, edullisesti niiden alalaippoihin, jolloin laatikkoryhmä ja 5 alapaarrelevy on valmistettu yhdessä. Erillään valmistettu yläpaarrelevy on yhdistetty laattakiinnikkeillä 11,12 vähintään jokaisen laatikon sivuseinämien välisten kulmien ylälaippojen alueilta näihin laatikoihin, tai on rakenteellisella liitoksella 90 valettu kiinni laatikoihin, edullisesti niiden ylälaippojen päällä olevalle pohjalevylle 86, jolloin laatikkoryhmä ja yläpaarrelevy on valmistettu yhdessä. Edellä kuvatuilla 10 keksinnön mukaisilla perusrakenteilla saadaan aikaan yhdistelmärakenteinen kantava laatasto, jossa paarteet 5, 6 muodostuvat tai vähintään alapaarre 5 muodostuu erikseen valmistetuista tai laatikoihin kiinni valetuista teräsbetonilevyistä ja laatastoon muodostuu teräslevy laatikoiden 1,2 kulmasärmien 17 alueelta laatikoiden sivuseinämille 10a - 10d ulottuvan teräsmateriaalin vaikutuksesta eräänlai-15 nen kolmiulotteinen ja levyrakenteinen diagonaalisauvasto sekä laippasärmien alueella laippojen ja sivuseinämien mitoille ulottuvan teräsmateriaalin vaikutuksesta ristikkäisten jäykistyspalkkien rakenne. Tulos on erittäin luja ja suhteellisen kevyt. Koska paarteet muodostuvat massiivisesta teräsbetonilevyistä, joilla on ennalta määrätty lämpökapasiteetti, on keksinnön mukaisen rakenteen paloturval-20 lisuus ja palonkesto hyvä. Keksinnön mukainen laatasto sopii rakennuksissa käytettäväksi paitsi välipohjiksi, myös yläpohjiksi ja alapohjiksi tai vastaaviksi.

Tässä yhteydessä huomautetaan, että keksinnön mukaisesti paarrelevyt ovat kiviainespohjaista tai vastaavaa lujaa ja täysiaineista betonia eikä esimerkiksi huokoista kevytbetonia tai eristebetonia. Edellä on oletettu, että laatasto on oleel- • ♦ : 25 lisesti tasapaksu, mikä on yleisin tilanne ja tavanomaista, jolloin paarrelevyt ovat • · !.*·: yhdensuuntaisia ja muut edellä mainitut määrittelyt ovat suhteellisen täsmällisiä.

: Mikään ei kuitenkaan estä muodostamasta laatastoa arinalaatastoksi, jolloin rivat ovat laatikoiden ylä- ja alalaippojen kohdalla. Edullisesti rivan kokonaiskorkeus ja laatan paksuus ovat silloin vastaavasti 60 mm ja 40 mm yläpaarrelevyssä, 60 mm ·:··: 30 ja 20 mm alapaarrelevyssä. Laatan tasainen osa on lattian ja katon puolella.

• · · » ·

Erillään valmistettujen yläpaarrelevyjen 6 ja/tai alapaarrelevyjen 5 lujaa kiinnitystä varten laatikoihin laattakiinnikkeillä 11 ja/tai 12 siten, että kiinnitys kestää paitsi • * leikkausvoimat myös paarrelevy vastaan poikittaisia voimia, mainittujen laatikoi- • · 35 den ylälaipoissa 16a - 16d ja vastaavasti alalaipoissa 15a - 15d on kiinni levymäi-set vahvikkeet 13, jotka ulottuvat sivuseinämien välisten kulmien K kulmasärmien 17 107555 17 alueelta pitkin sivuseinämän ja sen laipan välistä laippasärmää 18 ja tästä edelleen sivuseinämien välisen kulman K avautumissuuntaan. Yleensä nämä vahvikkeet 13 ovat kolmiomaisia eli suorakulmaisen kolmion muotoisia. Nämä voivat sijaita tarvittaessa paitsi kulmien K kohdalla myös laippojen 15, 16 keski-5 osassa, jolloin kaksi niistä muodostavat yhden saumattoman kappaleen. Ne tarjoavat silloin lisää paarrelevyn yhdistämismahdollisuuksia laattakiinnikkeillä 11,12. Vahvikkeiden ensimmäinen ulottuvuus V1 sivuseinämien suunnassa, eli kolmion kannan pituus, on välillä 5% - 20% kyseisen sivuseinämän pituudesta T1, T2 ja vahvikkeiden toinen ulottuvuus V2 mainittuun avautumissuuntaan, eli kolmion 10 korkeus suoran kulman puolittajan suuntaan, on välillä 5% - 20% laatikon vastakkaisten kulmasärmien 17 välisestä diagonaalimitasta D. Yhden toteutusmuodon mukaan laattakiinnikkeiden 11,12 ensimmäiset vastinosat 21 ovat kiinni näissä vahvikkeissa ja ulkonevat laippojen tai niiden päällä sijaitsevien vahvikkeiden muodostamasta verhopinnasta E ja siten laatikon 1, 2 rajaamasta tilasta ulospäin. 15 Laatikossa on kaksi tällaista verhopintaa E vastakkaisilla puolilla ja yleensä yhdensuuntaisina, joten verhopintoja voidaan myös kutsua laatikon yläpinnaksi E ja alapinnaksi E. Vaihtoehtoisen toisen toteutusmuodon mukaan vahvikkeissa 13 on laattakiinnikkeiden ensimmäisen vastinosan 21 mentävä reikä 20, jolloin laatta-kiinnikkeen ensimmäiset vastinosat ovat kiinni paarrelevyssä 5, 6 ja ulkonevat 20 paarrelevyn siitä ulkopinnasta 19, joka sijaitsee laatikoiden puolella. Laattakiinnikkeiden 11,12 ensimmäiset vastinosat 21 ovat esimerkiksi kannallisia pultteja tai tappeja tai kiilapultteja tai vastaavia ja laattakiinnikkeiden toiset vastinosat 22 ovat tällöin muttereita tai lukitustappeja tai ensimmäisen vastinosan taivutettuja osuuk- :... ·' siä tai vastaavia. Laattakiinnikkeen 11,12 sijaitsevat edullisesti laatikoiden sivu- • ♦ : 25 seinämien välisen kulman K alueella oleellisesti samalla etäisyydellä molemmista • · \*·: sivuseinämistä.

• · « ♦ « · ♦ ♦ ♦ ♦ »·· v : Vaihtoehtoisesti rakenteellisella liitoksella 90 yläpaarrelevyjen 6 ja/tai alapaarre- levyjen 5 lujaa kiinnitystä varten laatikoihin siten, että kiinnitys kestää paitsi leikka-*:**: 30 usvoimat myös paarrelevy vastaan poikittaisia voimia, vähintään laatikoiden ala- \ laipat 15a - 15d, 15a - 15c valetaan kiinni betonimassaan 26, jonka kovettumisen : !·. jälkeen laatikot ovat lujasti kiinni paarrelevyssä. Periaatteessa tätä menettelyä ,« ·! voidaan soveltaa sekä alapaarrelevyn ja laatikoiden samoin kuin yläpaarrelevyn, jolloin tietenkin betoniin valetaan kiinni laatikoiden ylälaipat 16a - 16d, 16a - 16c, < · · '; [: 35 mutta yleensä on tarkoituksen mukaisinta soveltaa tätä vain alapaarrelevyyn, : · · · ‘ kuten kuvioissa 15 -18 on esitetty.

18 107555

Molemmat edellä selostetut paarrelevyjen valmistustavat ja kiinnitystavat laatikoihin saavat siis aikaan yhdistelmärakenteen laatikot-paarrelevy, jonka nämä molemmat osat ottavat osaa kuormituksen kantamisen. Vaihtoehtoisesti voidaan erillään valmistettu yläpaarrelevy 6 järjestää paikalleen kuvioista 26 ja 30 ilmene-5 väliä tavalla.

Kuvissa 24 - 30 on esitetty kaksi keksinnön mukaista sovellutusta, jossa kaksi eri muotoista välikettä 100 on liitetty ala-ja yläpaarteisiin (kuvat 24 ja 27). Kuvissa 25 ja 26 on esitetty yläpaarrelevy 6, joka muodostuu toisiinsa liitetyistä elementeistä 10 6, joissa kulkee pituussuunnassa jännitetyt teräkset 84 neutraalitasossa. Kuvan 28 mukaisessa sovellutuksessa esitetään myös poikittain kulkevat jännittämättö-mät teräkset 83 neutraalitasossa ja symmetrisesti niiden ylä-ja alapuolella pituussuunnassa jännitetyt teräkset 84, paarrelevyn kaareutumisen estämiseksi. Kuvassa 25 ja 29 esitetään alapaarrelevy 5, joka muodostuu edellisiä kuvia leveämmäs-15 tä elementtilevyistä, joissa ristiraudoitus 28, 29 kulkee elementeissä keskeisesti jännittämättömänä. Yläpaarrelevyissä pituus-ja poikittaissuunnassa kulkevat teräkset ovat vain pituussuunnassa jännitetyt.

Yläpaarrelevyssä 6 poikittaisteräkset 83 esiintyvät vain tukilevyjen 63 kohdalla 20 (kuva 28).

Kuvion 24 laatikon muoto johtuu siitä, että yläpaarrelevy 6 ei ole rakenteellisesti :: liitetty tukilevyyn 63, jolloin tarvitaan lisää levymateriaalia. Vahvistuksia voi saada myös asettamalla vierekkäin esimerkiksi kuvan 24 tai 27 mukaiset laatikot, joista • · : 25 toisen laatikon 1 (reikä 8) levyaines on paksumpi kuin toisen, jolloin ohuempi • · :Λ: materiaalisen laatikon 2 (reikä 9) aukkojen muoto voi olla pienempi kuin toisen • · · : laatikon. Muoto ja materiaali voidaan aina valita tarpeen mukaan. Kuvissa 26 ja • · · v : 30 on esitetty yksityiskohtia kuvan 25 yläpaarrelvyn ja kuvan 28 yläpaarrelevyn liitoksesta. Kuvassa 26 levyelementtien vastakkaisiin reunoihin 31 muodostuvaan ·:**: 30 tilaan 69, johon tukilevyn 63 tappi 52 ulottuu, valetaan betoni laatikoiden ylälaip- ·**’: pojen 16a - 16d yläpuolelle. Vastaava menettely on esitetty kuvassa 30 sillä : !·. erolla, että tukilevy 63 on varustettu eri muotoisella liittimellä 87, jotka asettuvat /··[ niitä varten tehtyihin reikiin 92 liitoksen kummallakin puolella. Kuvien 26 ja 30 yläpaarralevy on liitetty laatikoihin ensimmäisessä tapauksessa ei rakenteellisesti « « · ’· *♦ 35 ja toisessa rakenteellisesti, tappiliitoksen ja vastaavasti pulttivaarnan avulla.

• · « · 19 107555

Keksinnön mukaisia laatikoita on vähintään kahta tyyppiä, joista ensimmäisen tyyppisen laatikon 1 sivuseinämissä on oleellisesti suuremmat aukot 8, ja mahdollisesti paksumpi materiaali kuin toisen tyyppisessä laatikossa 2. Edellä mainitun kokoisissa, yleensä 120 cm. pitkissä ja leveissä laatikoissa suurempien aukkojen 5 8 pituus T3 on edullisesti noin 100 cm, ja pienempien aukkojen 9 pituus T4 on edullisesti noin 60 cm. Näitä kahta tyyppiä olevia laatikoita on järjestetty yläpaar-relevyn 6 ja alapaarrelevyn 5 väliin kahdessa toisiinsa nähden poikittaisessa tai kohtisuorassa suunnassa, joka vastaa paarrelevyjen tason suuntaa, vuorotellen kuten on osoitettu kuviossa 8 ja kuviossa 4. Tällöin kussakin perättäisessä kah-10 den laatikon kosketusalueessa suurempi ja pienempi aukko vaihtavat paikkaa, samaten mahdollisesti paksumpi ja ohuempi materiaali, samalla kun suurempi aukko 8 ja pienempi aukko 9 viereisten laatikoiden toisiaan vastaan tulevissa sivuseinämissä asettuvat kohdakkain, mistä on tuloksena pystysuuntaisen neut-raalitason muuttuminen aaltomaiseksi neutraalipinnaksi, mikä vähentää laatikoi-15 den sivuseinämien nurjahdus- ja kiepahdusriskiä. Eri muotoiset aukot ja mahdolli sesti materiaalin paksuudet vuorotelemalla saavutetaan optimaalista materiaalin käyttöä eri staattisten tilanteiden vallitessa. Kun muistetaan, että sivuseinämien laippasärmistä 18 ulkonee ainoastaan suhteellisen kapeat laipat 15a - 15d ja 16a - 16d tai vastaavasti 15a - 15c ja 16a- 16c, on laatikon 1, 2 kaikilla sivutah-20 koilla huomattavan suuret aukot, jolloin laatikko itse asiassa muodostuu laippa-särmien 18 kahta puolta ulottuvasta metallilevykaistasta ja kulmasärmien 17 kahta puolta ulottuvasta metallilevykaistasta, jotka kaikki koostuvat edullisesti, : ”: mutta ei välttämättä samasta ja yhdestä levymateriaalin kappaleesta. Neljännen tyyppinen laatikko 4 vastaa muutoin ensimmäistä laatikkotyyppiä 1, mutta siinä on • · : 25 yksi sivuseinämien 10a tai 10b tai 10c tai 10d aukoista ja erityisesti se sivuseinä- • · mistä, joka tulee rakennuksen seinää 50 vasten, pienempi kuin muut aukot eli ··· v * laatikon sivuseinämissä on kolme isoa aukkoa ja yksi pieni aukko. Mikään ei kui- v : tenkaan estä järjestämästä esimerkiksi yhtä sivuseinämää aukottomaksi. Tämä laatikon 4 umpinainen eli aukoton sivuseinämä 10a tai 10b tai 10c tai 10d kiinnite- *:··! 30 tään joko kantavassa seinässä olevaan kahteen L-profiiliin 51, jolloin laataston reuna saadaan jäykästi eli momenttikuormitusta ja pystysuuntaisia voimia kanta- : ’ vasti liitettyä seinään, tai kantavassa seinässä olevaan yhteen L-profiiliin, jolloin .«’<·’ laataston reuna saadaan kannatettua niveltyvällä liitoksella seinään, joka liitos siis • · ’·* kantaa pystysuorat voimat, mutta ei momenttia. Laataston reuna voidaan myös • · · '· " 35 jäykistää tällä L-profiililla 51, vaikka seinä ei olisikaan kantava, kuten kuviossa 14.

’*···* Ainakin Tässä tapauksessa, mutta mahdollisesti myös muissa em. tapauksissa, 20 107555 on edullista kiinnittää reunimmaiset laatikot L-profiilin 51 levykiinnikkeillä 23. Viidennen tyyppinen laatikko 55 on siis kolmiomainen ja siinä voi olla aukot joko kaikissa sivuissa 10a - 10c tai esimerkiksi vain kahdessa sivussa tai laatikon eri sivuissa voi olla eri kokoisia reikiä. Jälkimmäiset vaihtoehdot sopivat käytettäväksi 5 yhdessä neljännen tyyppisen laatikon 4 kanssa laataston reunassa, kun taas edellinen vaihtoehto sopii laataston keskialueille kiinnitettäväksi toinen toisiinsa sivupinnoistaan, kuten ensimmäisen ja toisen tyyppisetkin laatikot 1, 2. Tällöin laatikot 55 ovat edullisesti tasasivuisen kolmion muotoisia pohjamuodoltaan. Viidennen tyyppisiä laatikoita 55, joista siis yleisesti käytetään viitenumeroa 55, 10 voi olla kolmea eri alatyyppiä, joista ensimmäisen 55a sivuseinämissä suurempia aukkoja ja toisen 55b sivuseinämissä pienempiä aukkoja sekä kolmannen 55c kahdessa seinämässä suuremmat aukot ja yhdessä seinämässä pienempi aukko, kuten edellä on selostettu ensimmäisten, toisten ja neljänsien laatikoiden osalta. Myös sellaisia viidennen tyyppisiä laatikoita 55 voidaan käyttää esimerkiksi pilari-15 en kohdalla, jossa kaikki sivuseinämät 10a - 10c ovat aukottomia. Muutoin viidennen tyyppisiä laatikoita 55 ja vastaavasti 55a, 55b, 55c koskee kaikki se, mitä on selostettu ensimmäisen ja toisen tyyppisen laatikon 1, 2 kohdalta.

Laatikoiden sivuseinämien aukot 8, 9 voivat olla muodoltaan pyöreitä, eli ympyrän 20 muotoisia, tai pitkänomaisia, kuten soikeita. Pitkänomaiset reiät voivat olla ellipsin muotoisia, kahden vastakkaisen ympyräkaaren ja niiden päitä koveralla puolella yhdistävän suoran yhdistelmä, pyöristetyillä kulmilla varustetun suorakaiteen tai » >)» ’ * neliön muotoinen. Myös muun tyyppisiä muotoja voidaan käyttää, kunhan niissä • »· *...** on riittävät pyöristykset. Aukot 8, 9 eivät missään tapauksessa saa olla teräväkul- • « : 25 maisia, vaan voimakkaasti pyöristettyä muotoa. Aukkojen 8, 9 reunoissa ei aina- • · kaan pääsääntöisesti ole mitään merkittäviä taitteita, joiksi ei lueta niitä taitteita tai »·· : kulmaosia, joilla aukkojen jonon kautta kulkevat levymäiset tms. ohjaimet 39 ··· 1 tarvittaessa kiinnitetään laatikoihin.

*:**: 30 Mainittuja laatikoita on myös kolmatta tyyppiä 3, joka voi olla aukoton tai materi- aaliltaan paksumpi, joka sivuseinämiensä ja laippojensa osalta vastaa yleensä : *.·. täysin joko ensimmäistä laatikkotyyppiä 1 tai toista laatikkotyyppiä 2, mutta voi .···. vastata myös neljättä laatikkotyyppiä 4. Lisäksi kolmannen tyyppinen 3 laatikko käsittää laatikon sivuseinämistä 10a - 10d aina kahden seinämän välisistä neljän " 35 kulman K alueilta diagonaalisesti toisiaan kohti sisentyvät tai osoittavat diagonaa- « · « · tn 21 107555 likannakkeet 35a - 35d. Seitsemännen tyyppisessä laatikossa 57 on vastaavasti kolmen sivuseinämän 10a - 10c alueilta diagonaalisesti toisiaan kohti osoittavat diagonaalikannakkeet 35a - 35c. Nämä laatikot siis myös sisältävät vastinkiinni-tyselimet 37 pilariin kiinnittämistä varten. Diagonaalikannakkeilla 35a -35d ja 35a -5 35c on oleellisesti sama korkeus H3 kuin laatikolla eli laatikon kulmasärmillä17 sekä sopiva tietty leveys F paarrelevyjen suunnassa, joka leveys on vähintään yhtä suuri kuin yhden laipan leveys P1, edullisesti yhtä suuri kuin kaksi-kolme laipan leveyttä eli noin 2P1 tai noin 3P1. Näillä neljällä diagonaalikannakkeella 35a - 35d, 35a - 35c on keskenään yhtä suuri pituus G, joka ulottuu tämän kol-10 mannen tyyppisen laatikon kulmasärmistä 17 tai sivuseinämistä 10 paarrelevyjen tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa kulkevan pilarin 36 vastinkiinnityselimiin 37. Diagonaalikannakkeissa 35a - 35d, 35a - 35c on niiden pituuden G jossakin kohdassa, edullisesti mahdollisimman etäällä laatikon kustakin vastaavasta kul-masärmästä 17, laattakiinnikkeiden 12 ensimmäinen vastinosa 21 tai laattakiin-15 nikkeiden 11 ensimmäisen vastinosan mentävä reikä, analogisesti itse laatikoissa olevien laattakiinnikkeiden tai niiden reikien kanssa. Näitä mainittuja ensimmäisiä vastinosia tai vastaavasti ensimmäisen vastinosan mentäviä reikiä on diagonaali-kannakkeen 35a, 35b, 35c ja 35d yläpinnassa, joka osoittaa yläpaarrelevyyn 6 päin, ja alapinnassa, joka osoittaa alapaarrelevyyn 5 päin. Kuten kuvioista on 20 ymmärrettävissä ovat diagonaalikannakkeiden tämä yläpinta ja alapinta edullisesti samassa linjassa eli samoissa tasoissa kuin laatikon verhopintojen E muodostama yläpinta ja alapinta E ja diagonaalikannakkeet siis oleellisesti vaakasuoria.

J * *: Poikkileikkausmuodoltaan diagonaalikannakkeet voivat olla l-palkkeja tai kotelo- ’[[[: palkkeja tai vastaavia. On selvää, että kolmannen ja seitsemännen tyyppiset : 25 laatikot 3 ja 57 voivat sisältä muunkin tyyppisiä vastinkiinnityselimiä 37 laatikon ja siten keksinnön mukaisen laataston liittämisestä joko jäykästi tai nivelikkäästi :T: pilariin 36. Mainitut laatikot 1-4, 55-57 koostuvat teräslevystä, jonka levypaksuus : Y: on tyypillisesti välillä 2 mm - 7 mm ja yleensä välillä 3 mm - 5 mm, mutta levypak- suus voi laataston koosta ja kuormituksesta riippuen olla edellä mainittuja pie- ·;··· 30 nempikin tai suurempikin.

• · · • · « « « . \ Mainitut laatikot 1-4, 55-57 on järjestetty alapaarrelevyn 5 päälle tai yläpaarrele- vyn 6 ja alapaarrelevyn 5 väliin siten, että paarrelevyjen suunnassa vierekkäisten « « *'; * * laatikoiden tasomaiset sivuseinämät 10a -10d ovat oleellisesti kosketuksissa toi- • · 35 siinsa ja siten, että vierekkäisten laatikoiden sivuseinämät 10a -10d tai 10a - 10c I t | :.. .*· ovat suorassa linjassa keskenään, jolloin laatikot muodostavat toistensa suhteen 22 107555 yhtenäisiä kosketuslinjoja M. Aikaisemmin mainittu neutraalipinta aaltoilee tällöin kosketuslinjan M kahta puolta. Näitä kosketuslinjoja M siten syntyy, laatikoiden ollessa pohjamuodoltaan suorakaiteen muotoisia, kahdessa toisiaan vastaan kohtisuorassa suunnassa ja niiden välimatkat ovat yhtä suuret kuin laatikoiden 1-4 5 sivuseinämien pituudet T1, T2. Vaihtoehtoisesti kosketuslinjoja M siten syntyy, laatikoiden ollessa pohjamuodoltaan kolmion muotoisia, kahdessa toisiinsa nähden 60° kulmassa ja niiden välimatkat ovat yhtä suuret kuin laatikoiden 55-57 sivuseinämien pituudet.

10 Vierekkäiset laatikot 1-4, 55-57 on liitetty toisiinsa levykiinnikkeillä 23, jotka saattavat toistensa kanssa kosketuksissa olevat laatikoiden sivuseinämät 10a - 10d tai 10a -10c tartuntaan toistensa kanssa ja tosiasiassa puristavat viereisten laatikoiden sivuseinämät toisiaan vasten. Nämä levykiinnikkeet sijaitsevat sivuseinämien kulmasärmien 17, laippasärmien 18 ja kulloisenkin aukon 8, 9 reunan rajaa- 15 maila alueella. Levykiinnikkeet 23 ovat ruuveja, pultteja, niittejä tai vastaavia tai levykiinnikkeet 23 voivat muodostua sopivan tyyppisistä hitseistä, kuten pistehit-seistä, nauhamaisista hitseistä, laserhitseistä tai jostain muusta tarkoitukseen sopivista hitseistä tai muodostua sopivista puristusliitoksista, taiteliitoksista tai kynsiliitoksesta.

20

Keksinnön edullisimman toteutusmuodon mukaan valmiissa yhdistelmärakentei-sessa kantavassa laatastossa yläpaarrelevyn 6 pituus L2 on poikittainen, tyypillisesti kohtisuorassa, alapaarrelevyn 5 pituuteen L1 nähden, jolloin yläpaarrelevy-jen väliset saumakohdat sijaitsevat alapaarrelevyjen saumakohdista poikkeavissa • · ·.· · 25 pystytasoissa, kuten on ymmärrettävissä kuvioiden 1 ja 2 perusteella. Vastaavasti ··,*.; tietenkin yläpaarrelevyn 6 leveys W2 on poikittainen, tyypillisesti kohtisuorassa, :T: alapaarrelevyn 5 leveyteen W1 nähden. Tämän rakenteen aikaansaamiseksi :T: voidaan yläpaarrelevyt 6 asentaa paikalleen vasta laataston asennus- ja käyttö paikalla, kun taas alapaarrelevyt 5 niihin etukäteen esimerkiksi valmistavassa ·:·: 30 tehtaassa kiinnitettyine laatikoineen 1-4, 55-57 voidaan helposti kuljettaa ensim- ·***: mäisenä yhdistelmänä Y1 eli puolivalmiina elementtinä. Tässä toteutusmuodossa . \ yläpaarrelevyjen pituudet L2 ja/tai leveydet W2 voivat olla eri suuruisia kuin ala- paarrelevyjen pituudet L1 ja/tai leveydet W1. Jos taas halutaan, että valmistavalta « « *; tehtaalta voidaan kuljettaa täysin valmiita yhdistelmärakenteisen kantavan laatas- • « :. ’ · i 35 ton elementtejä, tarkoituksenmukaista käyttää samankokoisia yläpaarrelevyjä 6 ja alapaarrelevyjä 5 ja järjestää ne kohdakkain niiden välissä olevien laatikoiden 1-4, 23 107555 55-57 ulkopinnoille E, jolloin syntyy valmis toinen yhdistelmä Y2, jollainen toteutusmuoto ilmenee kuviosta 3.

Sekä yläpaarrelevyssä 6 että alapaarrelevyssä 5 on betonin 26 sisässä vähintään 5 erillisiä betonirautoja 28,29 keksinnön mukaan ristikkäin ja yleisesti välimatkoin sijoitettuna ja laatikoihin kiinnitettyinä tai vähintään betonirautojen pareja 30 keksinnön mukaisesti siten sijoitettuna, että betonirautaparin 30 kaksi betonirautaa 28, 29 ovat samalla etäisyydellä B1a tai samalla etäisyydellä B1b paarrelevyn siitä ulkopinnasta 19, joka osoittaa laatikoiden suuntaan ja tulee kosketuksiin 10 laatikkojoukon edellä mainittua verhopintaa E vasten. Jokaisen betonirautaparin kahden betoniraudan 28, 29 välimatka B2 paarrelevyn suunnassa on yhtä suuri tai pienen välyksen verran suurempi kuin laattakiinnikkeiden 11,12 ensimmäisen vastinosan 21 paksuus R1, mutta pienempi kuin joko paarrelevyn ulkopuolelta sovitettavan laattakiinnikkeiden toisen vastinosan 22 paksuus R2 tai vastaavasti 15 paarrelevyssä sijaitsevien laattakiinnikkeiden ensimmäisen vastinosan 21 kannan paksuus R3.

Betonirautaparit 30 kulkevat paarrelevyissä edullisesti mainittujen kosketuslinjojen M suuntaisina ja jokaisen betonirautaparin keskilinja 27 laattakiinnikkeiden ensim-20 mäisten vastinosien kohdalla. Erityisesti kaksi betonirautaparia 30 risteää toisensa jokaisen laattakiinnikkeen 11,12 kohdalla, jolloin laattakiinnikkeen ensimmäinen vastinosa 21 kulkee neljän betoniraudan risteyskohdan keskeltä. Laattakiin-; j nikkeiden 11,12 ensimmäiset vastinosat ovat kannailisia pultteja tai tappeja tai vastaavia, joiden kannan läpimitta R3 tai kannan alla olevan aluslaatan läpimitta • Λ · : .·. 25 R3 on suurempi kuin risteävien betonirautaparien betonirautojen välimatka B2.

• · · · : Laattakiinnikkeiden 11,12 toiset vastinosat 22 ovat muttereita tai lukitustappeja tai ensimmäisen vastinosan taivutettuja osuuksia tai vastaavia, joiden vähintään yksi poikittaismitta R2 paarrelaattojen suunnassa tai sen alla olevan aluslaatan « · t läpimitta R2 on suurempi kuin risteävien betonirautaparien betonirautojen 28, 29 30 välimatka B2. Tällä järjestelyllä laattakiinnikkeet tukeutuvat erittäin tehokkaasti • · ..... paarrelevyn betonirautoihin. Kuten kuviosta 9 näkyy on laattakiinnikkeiden toiset vastinosat 22 upotettu laatikoista poispäin olevasta paarrelevyn pinnasta 59 * ♦ i .1 i syvennyksiin 58 siten, -että toiset vastinosat tukeutuvat suoraan -betonirautoihin * · » 28, 29. Vastaavalla tavalla ovat laattakiinnikkeiden ensimmäiset vastinosat 21 35 sisäänvalettuna betoniin 26 siten, että ensimmäiset vastinosat 21, kuten niiden • # ; * * *: kantapaksunnokset tukeutuvat suoraan betonirautoihin 28,29.

·* r 24 107555

Edellä kuvatut betonirautaparien 30 betoniraudat voivat koostua harjateräksistä, teräslangoista, harjalangoista, lankapunoksista jne. Betonirautaparien 30 lisäksi paarrelevyissä 5, 6 voi olla muita betonirautoja, joita koskevia vaihtoehtoja selostetaan seuraavassa. Jos paarrelevy 5, 6 halutaan jännitetyksi voidaan soveltaa 5 joko tartuntatekniikka esijännityksen saamiseksi tai jälkijännitystä ei-tartuntateknii-kalla. Esijännitystä varten betonivalumuottiin sijoitetaan esijännitysteräkset, joihin kohdistetaan vetojännitys, minkä jälkeen tehdään betonin 26 valu ja annetaan betonin kovettua, minkä jälkeen vasta esijännitysteräkset ja valu irrotetaan muotista. Esijännitys ilmenee vain paarrelevyn yhdessä suunnassa, yleensä pituus-10 suunnassa. Tämä on sinänsä yleisesti tunnettua tekniikkaa, joten sitä ei selosteta tässä tarkemmin. Jälkijännitystä varten paarrelevyyn sijoitetaan putket jälkijänni-tysteräksiä varten, muutoin betonivalu tehdään kuten jännittämätön valu. Keksinnön mukaista laatastoa koottaessa mainittuihin putkiin työnnetään jälkijännityste-räkset, joihin kohdistetaan vetojännitys sen jälkeen kun kyseinen paarrelevy 5 tai 15 6 on kiinnitetty laattakiinnikkeillä laatikoihin 1-4, 55-57 ja jälkijännitysteräkset ankkuroidaan sopivalla tavalla paarrelevyn reunan alueelle, jolloin paarrelevyyn jää jännitystila. Jälkijännitysteräkset voivat jatkua katkeamattomina viereisistä paarrelevyistä toisiinsa ja jälkijännitys voidaan järjestää sekä paarrelevyn pituussuuntaan että leveyssuuntaan. Tämä on muutoin tunnettua tekniikkaa eikä sitä 20 selitetä siten tässä tarkemmin paitsi, että keksinnön mukaisessa ratkaisussa putkien sisälle, sen ja jälkijännitysterästen väliin ei injektoida valumassaa, kuten betonilaastia tai vastaavaa. Tällöin ei siis synny jälkijännitysvaijerin tai -langan : : pituudella tartuntaa sen ja paarrelevyn välille, vaan pelkästään paarrelevyjen välisten rajojen alueelle. Tämä mahdollistaa halkaisijaltaan ohuiden putkien käy- • · : 25 tön suhteellisen ohuessa paarrelevyssä 5, 6. Em. jännitysteräkset voivat olla • · tankoja, vaijereita tai lankoja. Kolmantena vaihtoehtona on muodostaa paarrelevy

Ml : 5, 6 ilman esijännitystä ja jälkijännitystä. Tällöin voidaan käyttää tietysti tavan- • 9 4 ·' omaista betonia 26, mutta edullista on käyttää kuituvahvistettua betonia 26 eli kuitubetonia, jossa jokin määrä teräskuitua betonin koostumuksesta muodostaa *:**: 30 raudoituksen ainakin suhteellisen tasaisesti betoniin jakautuneena. Betoni voi *"*: sisältää muitakin kuituja. Näiden lisäksi ja/tai sijasta paarrelevy voi tarvittaessa : sisältää verkkoraudoitteita, joiden yksi osa on rautapareja tms.

·*> r· i» t « « ·

Itä l i • *

Kuvioissa 15 -18 on kuvattu keksinnön toisentyyppinen toteutusmuoto, jossa

I « I

*· 35 alapaarrelevy 5 on kiinni laatikoissa 1-4, 55-57 toisella tavalla, eli niiden välillä on •«« ’ « * *«·* rakenteellinen liitos 90. Siinä ovat laatikoiden alapaarrelevyjen puoleiset alalaipat 25 107555 15a - 15d, 15a - 15c alapaarreievyn kovettuneen betonimassan 26 sisällä, kuten on nähtävissä kuvioista, jolloin alapaarreievyn betonin paksuudesta S1 jokin, yleensä pienehkö, osuus ulottuu matkalle H4 sivuseinämien 10a - 10d, 10a - 10c korkeudesta H2. Lisäksi alapaarrelevyssä olevat betoniraudat 28, 29, joita tässä 5 tapauksessa kulkee alapaarrelevyssä 5 on liitetty laatikoihin, esimerkiksi niiden alalaippoihin hitsaamalla tai muulla tavalla. Tässä tapauksessa ei ole tarpeen käyttää selostettuja betonirautapareja 30, vaikka sekin on mahdollista, vaan yleensä on tarkoituksenmukaista käyttää kunkin laatikon leveydellä ja pituudella useita betonirautoja 28, 29, esim. verkkoraudoitus, jotka siis alapaarrelevyssä 5 10 kulkevat ristikkäin ja yleensä tietyin välimatkoin, joiden ei ole tarpeen olla mitenkään tarkasti yhtä suuria. Normaali betoniraudoitustekniikka pätee tässä tapauksessa. On kuitenkin tarkoituksenmukaista järjestää betonirautoja 28 ja 29 kulkemaan lähellä toisiinsa kiinnitettyjen laatikoiden kosketuslinjoja M, mikä samalla tarkoittaa sitä, että betoniraudat kulkevat joko laatikoiden alalaippojen kohdalla ja 15 niiden suuntaisena tai ainakin lähellä näitä linjoja. Nämä betoniraudat 28, 29 ovat tarkoitetut liitettäväksi viereisen paarrelevyn vastaaviin betonirautoihin toisaalla selostetulla tavalla. On selvää että paarrelevyyn voidaan järjestää muita tai muun tyyppisiä raudoituksia. Tässä rakenteessa ei käytetä laatikoiden kulmissa vahvikkeita 13.

20 . Kuva 17 esittää sovellutusta, jossa elementin sivuun kiinnitettyihin laatikon ala- «· · t laippoihin on hitsattu kiinni silloitusteräkset 89, jotka ulkonevat elementin sivu- • · / reunasta. Tämä ulkoneva osa työntyy viereiseen elementtiin tehtyyn alaspäin • · · [ avautuvaan porrastukseen niin, että kiinnityselin 95 voidaan alhaaltapäin liittää • · · *; ”· 25 laattateräksen 89 aukon läpi, viereisen laatikon alalaipan reikien läpi viereiseen i * · ‘ elementtiin. Sauma täytetään tämän jälkeen betonilla, joka edullisesti on ainakin : yhtä lujaa kuin elementin valmistukseen käytetty.

Kuviossa 18 on esitetty elementti, jossa laatikon alalaipat (15a-15d) on valettu ' · · · 30 alapaarrelevyyn 5. Laippoihin kiinnitetään risti- tai verkkoraudoitus 28, 29 sekä .· laippojen yläpuolelle lyhyet lisäraudat 85.

• · . Toisen tyyppisessä yläpaarrelevyssä 6 voi alapinta muodostua laatikoiden 1-4, 55-57 ylälaippojen 16a - 16d, 16a -16c välisiltä alueilta, eli laatikoiden sisätilan 35 kohdalta muodostua metallisesta pohjalevystä tai pohjalevyistä 86, jotka voivat sisältää tartuntapiikkejä, taitoksia tms. yläpaarrelevyn 6 betonimassan 26 tartun- 26 107555 taa varten. Myös ylälaipoissa voi olla pulttivaarnoja tai tartuntapultteja tai muita tartuntavaarnoja 87 betoniin 26 tarttumista varten. Betonin ja edellä mainitun levyn sekä ylälaippojen välille saadaan tällöin myös rakenteellinen liitos 90. Tässä rakenteessa on syytä käyttää jo aikaisemmin mainittuja laatikoiden kulmasärmien 5 17 yhtymälinjan ympärillä eli sivuseinämien 10a - 10d, 10a - 10c risteämiskohdis- sa ylälaippojen päälle kiinnitettyjä tukilevyjä 63, kuten on näytetty kuviossa 16. Tarpeen mukaan laatikko 1, jossa on suurempi aukkoja laatikko 2, jossa on pienempi aukko, voivat vuorotella niin, että ensimmäinen on paksumpi materiaaliltaan kuin toinen, rakenteen vahvistamiseksi.

10

Mahdolliset betonirautaparit 30 ulottuvat paarrelevyn reunapintaan 31 saakka (kuviot 9-11), jossa betonirautojen päissä on liitäntäelimet 32 vierekkäisten paar-relaattojen, eli ensimmäisten yhdistelmien Y1 tai toisten yhdistelmien Y2, betoni-rautojen 28, 29 kiinnittämiseksi toisiinsa. Mainitut liitäntäelimet 32 koostuvat esi-15 merkiksi kiinnihitsauskappaleista 40, joista kukin on kiinni vähintään yhden be-tonirautaparin 30 betoniraudoissa ja ulottuu paarrelevyn reunapinnan 31 suuntaisena, ja joiden esillä oleva pinta Aion suurempi kuin betonirautaparin poikkileikkaukset ja niiden väliinsä rajaama pinta-alue A2 yhteensä. Pinnat A1 ja A2 voivat yhtä hyvin ulottua koko paarrelevyn reunapintaa 31 pitkin. Paarrelevyjen 20 ollessa lopullisella paikallaan, jolloin paarrelevyjen reunat 31 ovat toistensa suhteen puskuasennoissa, osuvat vierekkäisten yläpaarrelevyjen ja vastaavasti ala-| ' paarrelevyjen kiinnihitsauskappaleet 40 kohdakkain. Niiden väliseen pieneen *···’ rakoon sijoitetaan silloituspala 33, joka hitsataan hitseillä 68 molempiin vastakkai- ··: : siin kiinnihitsauskappaleisiin kiinni. Vaihtoehtoisena toteutuksena kuvion 10 mu- ♦ · *: 25 kaisesti voidaan käyttää kiinnikekappaleita 41,42, joista kukin on kiinni vähintään ·«» : yhden betonirautapariin betoniraudoissa ja ulkonee litteänä osuutena 43 paarrele- • ·· : vyn reunapinnasta 31 pääasiassa paarrelevyn suunnassa. Kiinnikekappaleiden litteän osuuden tai litteiden osuuksien 43 läpi menee sopivan tyyppinen kiinnike 34 tai kiinnikkeitä kyseisen betonirautaparin 30 rautoja vastaan poikittaisessa • · · 30 suunnassa. Tähän asti kuvatut liitäntäelimet 32 voivat ulottua osittain tai koko- : .·. naan kaikkia reunapintoja 31 pitkin ja niihin voidaan kiinnittää sekä betonirautapa- «* · · .···. rit että mahdollisten verkkoraudoitteiden päät. Näillä ratkaisuilla vierekkäisten ja toistensa jatkeena olevien yläpaarrelevyjen 6 betonirautaparit 30 ja vastaavasti *;./ alapaarrelevyjen 5 betonirautaparit 30 ovat jäykästi ja vetojännityksiä kantavasti ’ · · · * 35 kiinni toisissaan eli betoniraudat toiminnallisesti jatkavat katkeamatta paarrelevys- tä toiseen. Betonirautojen jatkuvuuden aikaansaamisen jälkeen puskuasennoissa 27 107555 olevien paarrelevyjen reunojen 31 välinen pieni rako täytetään betonilla tai muulla lujalla laastilla tai vastaavalla 69.

Jotta toisiinsa liitettävien edellä mainittujen puolivalmiiden laatastoelementtien, 5 jotka sisältävät alapaarrelevyn ja siihen kiinnitettyjen laatikoiden joukon, tai valmiiden laatastoelemettien, jotka sisältävät yläpaarrelevyn ja alapaarrelevyn sekä näiden välissä niihin kiinnitettyjen laatikoiden joukon, reunimmaisten laatikoiden sivuseinämät 10a - 10d tai 10a - 10c saataisiin laataston alueella kosketuksiin toistensa ja kiinnitettyä toisiinsa levykiinnikkeillä keksinnön mukaisesti täsmälleen 10 samoin kuin laatikot kunkin paarrelevyn alueella eli puolivalmiissa tai valmiissa elementissä, tulee paarrelevyjen ja laatikoiden mittojen täyttää tietyt kriteerit. Tätä varten paarrelevyjen suurin pituus L1, L2 ja suurin leveys W1, W2 ovat välyksen N verran pienempiä kuin yhteen liitettyjen vähintään kahden laatikon sivuseinämi-en 10a - 10d yhteenlaskettu kokonaispituus (Σ [T1, T2]) paarrelevyn mainitun 15 pituuden ja vastaavasti leveyden suunnassa. Tämä välys N on kuitenkin mahdollisimman pieni. Paarrelevyjen reunojen reunapinnat 31 ovat edullisesti vaikka ei välttämättä ainakin osittain viistot siten, että laatikoista poispäin osoittavalla paarrelevyn puolella paarrelevyn pituus ja leveys ovat viistouksia vastaavasti pienempi. Lisäksi on painotettava, että kummankin paarrelevyn paksuus S1, S2 on oleel-20 lisesti pienempi kuin laatikoiden korkeus H3 paarrelevyjä vastaan kohtisuorassa suunnassa, jolloin edullisesti paarrelevyjen paksuus S1, S2 on enintään 30%, * * mutta vähintään 5% laatikoiden korkeudesta ja tyypillisesti välillä 20% -10% :laatikoiden korkeudesta H3. Paarrelevyn 5, 6 tyypillinen paksuus on välillä : 50 mm -100 mm, ja yleensä 60-80 mm, mutta voi olla suurempikin tai pienempi • # : 25 riippuen laatastoa kannattavien kohtien välimatkasta eli jännevälistä ja laatastoon *·· : kohdistuvasta kuormituksesta.

• · · • · · « · ·

Erityisenä piirteenä voidaan vielä todeta, että laatikoiden sivuseinämien 10a - 10d, 10a - 10c mainitut aukot 8, 9 sijaitsevat oleellisesti keskeisesti kussakin *.**: 30 sivuseinämässä, jolloin toisiinsa kiinnitettyjen laatikoiden, joiden sivuseinämät : .·. ovat linjassa M keskenään, erisuuruiset aukot 8 ja 9 osuvat kohdakkain. Näiden • · · « kohdakkain osuvien aukkojen alareunojen varassa lepää ohuesta levymateriaalis-" \ ta koostuvia ohjaimia 39, jotka ulottuvat vähintään kahden laatikon 1-4, 55-57 yhdessä muodostamalle mitalle, mutta yleensä useamman tai mahdollisimman • · '···' 35 usean laatikon yhdessä muodostamalle mitalle, kuten paarrelevyn pituudelle L1, L2 tai mahdollisesti leveydelle W1, W2. Tällä saadaan tasainen asennusalusta 28 107555 paarrelevyjen väliin, jonka alustan päälle johdotuksien, putkituksien ja/tai kanavien ja vastaavien sijoittaminen ja muuttaminen on nopeaa ja helppoa.

Keksinnön mukainen laatasto voidaan liittää useilla tavoilla kuormaa kantaviin 5 pilareihin ja tyypillisesti laatasto kiinnitetään pilareihin laataston mainittujen laatikoiden ja/tai niihin kiinnitettyjen lisäosien avulla. Myös pilarissa kiinni olevat vas-tinkiinnityselimet, joista yleisesti käytetään viitenumeroa 37 voivat eri vaihtoehdoissa poiketa huomattavasti toisistaan. Erilaisia keksinnön mukaisia laataston ja pilarin kiinnitysmuotoja on esitetty kuvioissa 13,19, 20, 22 ja 23. Eräässä vaihto-10 ehtoisessa rakenteessa diagonaalikannakkeiden 35a - 35c, jotka voivat sisentyä toisiaan kohti joko sivuseinämistä 10a -10d, 10a - 10c alkaen tai kulmasärmistä 17 alkaen, jatkeena on kaulus 67, joka on sovitettu ympäröimään pilaria 36. Tällöin pilariin on muodostettu oikealle korkeudelle läpi menevät vaakareiät 70. Kun laatikko 57 on sijoitettu laataston läpimenevän pilarin niiden ympärille, asenne-15 taan vaakareikien 70 ja kauluksessa olevien vastaavien reikien kautta kannatus-pultit, kannatusruuveista tai kannatustapeista 71, minkä jälkeen laatikkoja siten laatasto on yhdistetty pilariin 36, kuten on todettavissa kuvioista 19 ja 20. Näin saadaan yhdistelmärakenteisen laataston ja pilarin liitoksesta erittäin jäykkä ja momenttia kantava, jolloin pilareita ei välttämättä ole muutoin jäykästi tuettava, 20 vaan laatasto kykenee kantamaan kuormitukset. Tarpeen mukaan voidaan pilarit 36 muodostaa rakennuksen kerrosvälin mittaisiksi, kuten kuvioissa 22-23, jolloin [ ' laatasto kiinnitetään alemman pilarin 36 yläpäähän tai yläpään läheisyyteen, ' · jossa tapauksessa alemman pilarin 36 yläpäässä on esimerkiksi kannatusalue 72, : jonka varassa diagonaalikannakkeet 35a -35d lepäävät. Tässä tapauksessa *·'' 25 seuraava ylempi pilari 36 voidaan kiinnittää alemman laatastoon joko nivelliitok- ··· v : sella 79, kuten kuvioissa 22-23, joka sallii myös vaakasuuntaiset liikkeet, tai vaih- ♦ ♦· v ; toehtoisesti jäykällä tavalla, kuten kannatusalueen 72 kaltaisen avulla. Pilari 36 voi myös olla pitempi kuin kerrosväli, jolloin pilari jatkuu katkeamattomana ja yhtenäisenä laataston ja laatikoiden läpi, kuten on näytetty kuviossa 19. Itse pilarit • · · 30 36 voivat olla sisäiseltä ja ulkoiselta rakenteeltaan mitä tahansa tarkoitukseen : .·. soveltuvaa tyyppiä.

Il» « .· . Aivan vastaavasti laatasto voidaan kiinnittää seiniin 50 jäykästi ja momenttia kantavasti, kuten on esitetty kuviossa 14, jossa reunimmaiset neljättä tyyppiä • · *···’ 35 olevat laatikot 4 voidaan kiinnittää seinässä olevaan L-profiiliin 51. L-profiilin reunalaipat 62 osoittavat ulospäin seinästä 50 ja laatikoiden korkeus H3 sijoittuu 29 107555 näiden reunalaippojen väliin. Lisäksi L-profiili 51 ja laatikoiden 4 sivuseinämä ja/tai ylälaippa ja/tai alalaippa voidaan kiinnittää toisiinsa jollain sopivalla tavalla. Laatasto voidaan kiinnittää seinään 50 myös niveltyvästä jolloin laataston reunimmaiset olevat laatikot lepäävät seinään kiinnitetyn L-profiilin alahaaran varassa, 5 jolloin pystysuuntainen kuormitus laatastosta siirtyy seinään 50, mutta ei momentti. Seinä voi olla kantava tai ei-kantava. Jos se ei ole kantava laatasto on pilarei-den kannattama ja seinät ovat laataston kannattamia kevytrakenteisia verhouksia.

Keksintö koskee myös menetelmää edellä kuvatun tyyppisen yhdistelmärakentei-10 nen kantava laatasto aikaansaamiseksi. Menetelmä käsittää seuraavia vaiheita. Otetaan kutakin välikettä 100 varten eli keksinnön mukaista laatikkoa varten vain yksi ennalta määrättyihin mittoihin leikattu teräslevykappale ja muotoillaan se ontoksi särmiön muotoisiksi laatikoksi 1, 2, 3,4, 55, 56, 57 seuraavasti. Ennalta määrättyihin mittoihin leikattuihin teräslevykappaleisiin taivutetaan ensin mainitun 15 teräslevyn reunoista ylälaippa 16a - 16d ja alalaippa 15a - 15d tai vastaavasti 16a - 16c ja 15a - 15c, joiden kummankin leveys on enintään 15% laatikon jonkin sivuseinämän 10a - 10d pituudesta T1 tai T2. Muodostetaan teräslevykappaleisiin ylälaipan ja alalaipan väliin vähintään yksi aikaisemmin kuvatun tyyppinen aukko 8, 9 tai aukkoja 8, 9, joko ennen mainittujen laippojen taivutusta tai taivutuksen 20 jälkeen. Tyypillisesti tehdään teräslevyyn neljä tai kolme mainittua aukkoa 8 tai 9 siten sijoitettuna, että laatikon jokaiselle sivuseinämälle 10a -10d tai vastaavasti • > ' · 10a - 10c sijoittuu keskeisesti yksi aukko. Aukon ja aukkojen pituus T4 on vähin- ‘ tään 30% laippojen suuntaisesta laatikon jostain mainitusta pituudesta ja vähin- • · · | tään 50% laippojen välimatkasta. Tämän jälkeen muotoillaan teräslevykappalees- • · · '· " 25 ta tai -kappaleista mainittuja laatikoita siten, että kussakin laatikossa laipat 15a - *·* ’ 15d, 16a - 16d ja 15a - 15c, 16a - 16c muodostavat yläpinnan ja alapinnan E, • · · : jotka ovat laatikon korkeuden H3 päässä toisistaan ja joiden kohdilla laipat osoit tavat toisiaan kohti. Sekä yläpinnalla että alapinnalla laippojen väliin jää siten suhteellisen suurikokoinen aukko, kuten erityisesti kuvioista 6-8 on nähtävissä.

• · · 30 Laippojen jokaisessa sivuseinämässä 10a - 10d ja 10a - 10c, jotka ovat pääasias-: sa kohtisuorassa yläpintaa E ja/tai alapintaa E vasten ja laippojen välissä, on ;···; keksinnön mukaan yksi mainitun kokoinen aukko 8, 9. Tämä laatikoiden muodos- . taminen tapahtuu taivuttamalla laippojen taivutuksen jälkeen teräslevykappale vähintään kolmea ennalta määrättyä linjaa pitkin, jotka ovat oleellisesti kohtisuo-**·* 35 rassa laippojen 15a - 15d, 16a - 16d tai 15a - 15c, 16a - 16c suuntaa vastaan, laippojen suuntaan suorakulmaiseksi kehäksi ja kiinnitetään kehällä kohtaavat 30 107555 teräslevykappaleen päät toisiinsa jollakin sopivalla tavalla, kuten hitsaamalla, niittaamalla tai ruuveilla. On selvää, että laatikot voidaan koota useammastakin metallilevyosasta, jolloin esimerkiksi laatikon kaikki neljä sivuseinämää 10a -10d tai kolme sivuseinämää 10a - 10c valmistetaan erikseen ja hitsataan kulmasärmi-5 en 17 kohdalta yhteen. Sivuseinämien aukot 8, 9 voidaan valmistaa laserleikkauksella, muulla leikkaustekniikalla tai lävistää. Siten laatikot voidaan valmistaa millä tahansa sopivalla tekniikalla, jossa oleellisena vaikuttavana tekijänä useinkin on tuotantosarjan koko. Itse laatikko tai keksinnön mukainen laatasto ei aseta vaatimuksia valmistustekniikalle.

10

Lisäksi järjestetään laatikoiden sivuseinämien välisten kulmien K alueille laatta- kiinnikkeiden 11,12 ensimmäisten vastinosien läpimentävät reiät tai vastaavasti ensimmäiset vastinosat ulkonemaan laatikon yläpinnasta ja alapinnasta. Lujempi ja siten edullisempi laatikko kuitenkin saadaan sillä, että kiinnitetään laatikon ylä- 15 laippoihin 16a - 16d, 16a - 16c ja/tai alalaippoihin 15a - 15d, 15a- 15c levymäiset ja tavallisimmin ainakin likimain kolmion muotoiset vahvikkeet 13 sivuseinämien välisten kulmien K alueelle joko ylälaippojen ja alalaippojen toisistaan poispäin osoittaville pinnoille tai toisiaan kohti osoittaville pinnoille ja edellä mainitut laat- takiinnikkeiden reiät tai laattakiinnikkeet näihin vahvikkeisiin. Mikäli tarkoituksena 20 on valmistaa kuvioista 15,17,18, 25 ja 29 ilmeneviä yhdistelmälaattoja, joissa vähintään alapaarrelevyn 5 betoni on kiinni valettuna alalaippoihin 15a - 15d, 15a - 15c, ei laatikoihin järjestetä näitä laattakiinnikkeitä, vaan alalaippoihin kiinni- · ·* tetään alapaarrelevyn betoniraudat 28, 29 ristikkäisiin asentoihin toistensa suh- • · « : teen. Luonnollisesti ne voivat koostua standardi verkkoraudoitteesta.

• ♦ • ♦ · *♦ *: 25 • · « : Keksinnön mukaisessa laatastossa käytettävät yläpaarrelevyt 6 ja alapaarrelevyt • · · : 5 valetaan keksinnön yhden edullisen toteutusmuodon mukaan erillään keksinnön mukaisista laatikoista 1-4, 55-57. Tätä varten järjestetään paarrelevyille 5, 6 beto-nivalumuotti tai -muotteja, joiden pituus L1, L2 vastaa vähintään kahden laatikon • · · 30 pituutta ja/tai levyttä ja leveys W1, W2 vähintään kahden laatikon pituutta ja/tai • leveyttä, ja näihin betonivalumuotteihin sijoitetaan paarrelevyn suuntaisia ja en-naita määrätyllä tavalla paarrelevyn reunaan 31 päättyviä betonirautoja 28, 29 .* . vähintään ennalta määrättyihin kohtiin sekä laattakiinnikkeiden ensimmäiset • · · vastinosat tai ensimmäisten vastinosien läpimentävien reikien rajaajat. Myös muut * · *···* 35 valun sisälle jäävät komponentit asetellaan paikalleen. Sitten valetaan ennalta määrätyn tyyppinen betoni 26 mainittuihin valumuotteihin ja annetaan betonin 31 107555 kovettua, minkä jälkeen valmis paarrelevy 5, 6 poistetaan valumuotista. Tavallisesti käytetään tavanomaista hydraulisesti kovettuvalla sideaineella varustettua betonia, jossa on kiviaines- tai mineraaliperustaista täyteainetta. Tarkoituksena on saada luja ja tiivis eli massiivinen betoni, joka ei sisällä oleellisesti huokosia eikä 5 mitään palotilanteessa haitallista. Paarrelevyn betoniraudoituksesta voidaan osa, eli muut kuin edellä kuvatut betonirautaparit 30, korvata käyttämällä kuituvahvis-tettua betonia eli kuitubetonia. Tällaisessa kuitubetonissa muodostuu osa täyteaineesta teräskuiduista tai -langoista, jotka muodostavat lujittavan komponentin ja vähentää muiden betonirautojen määrää ja/tai kokoa riippuen kuitujen tyypistä ja 10 määrästä.

Paarrelevyn suuntaiset betoniraudat sijoitetaan betonivalumuottiin ja siten paar-relevyihin betonirautapareina 30, joissa betonirautojen 28, 29 välimatka B1 on suurempi kuin laattakiinnikkeiden ensimmäisen vastinosan paksuus R1, mutta 15 pienempi kuin ensimmäisen vastinosan kannan tai sen alla olevan aluslevyn läpimitta R2 tai vaihtoehtoisessa toteutusmuodossa pienempi kuin laattakiinnikkeiden toisen vastinosan paksuus R3 tai sen alla olevan aluslevyn läpimitta R3. Lisäksi betonirautaparien keskilinjat 27 järjestetään kulkemaan laattakiinnikkeiden ennalta määriteltyjen sijoituskohtien kautta. Edelleen muottiin voidaan asettaa 20 esijännitysrautoja, kuten jännepunoksia tai vastaavia ja näihin kohdistaa esijänni-tysvoima ja betonin 26 kovettumisen jälkeen tuloksena on esijännitetty teräsbe-tonilevy. Esijännitetty teräsbetoni ja sen valmistustekniikka on sinänsä yleisesti tunnettu, joten sitä puolta valmistuksesta ei käsitellä tässä hakemuksessa. Vaih- • « · '· toehtoisesti muottiin voidaan asettaa paarrelevyn paksuuteen nähden keskeisesti 25 sijoitettuja putkia jälkijännitysvaijereita tai vastaavia varten, edullisesti kahdessa • · · : toisiaan vastaan poikittaisessa tai kohtisuorassa suunnassa, sinänsä tunnetulla • · · v ; tavalla, joten sitäkään puolta valmistuksesta ei käsitellä tässä hakemuksessa tarkemmin paitsi, että keksinnön mukaisesta paarrelevyä varten käytetään tavan-omaista putkea selvästi pienempi läpimittaista putkea. Voidaan tietysti käyttää • · · 30 lisäksi myös tavanomaista betoniraudoitusta, kuten harjateräksiä tai jännepunok- : siä, teräsverkkoja tai vastaavia olipa lopputuloksena esijännitetty tai jälkijännitetty * ·« · tai ilman näitä tarkoituksellisia erityisjännityksiä oleva paarrelevy 5, 6. Koska • * · .· . nämäkin ovat tunnettuja ja tarve riippuu oleellisesti käyttökohteesta ei niiden « « « ';,/ käyttöä tai tyyppiä tai määrää kuvata tässä. Paarrelevyn suuntaiset betonirauta- I · '···’ 35 parit 30 sijoitetaan toistensa suhteen ristikkäin siten, että niiden risteyskohdat sijoittuvat laattakiinnikkeiden 11, 12 ennalta määriteltyjen sijoituskohtien kohdalle, 32 107555 jotta laattakiinnikkeet tukeutuvat tehokkaasti kaikkiin neljään risteävään betoni-rautaan. Betonirautapareissa 30 molempien betonirautojen päihin, jotka asetetaan päättymään paarrelevyn reunan 31 kohdalle kiinnitetään esimerkiksi hitsaamalla liitäntäelimet 32, jotka molemmille betoniraudoille yhteisenä siis yhdistävät 5 ne toisiinsa. Tarkoituksena on muodostaa tartunta viereisissä pääasiassa samansuuntaisissa paarrelaatoissa olevien vastaavien liitäntäelimien 32 kanssa, jolloin syntyy betonirautojen jatkuvuus puskuasennossa toistensa suhteen olevien paar-relevyjen 5, 6 betonirautojen välillä. Näiden liitäntäelimien avulla ja käyttäen lisäksi joko hitsausta tai mekaanisia lisäelimiä saadaan sitten yhden paarrelevyn 10 betoniraudat liitetty viereisen paarrelevyn samalla kohdalla oleviin ja yleensä pääpiirteittäin samansuuntaisiin betonirautoihin aina vähintään betonirautapari kerrallaan, jolloin betoniraudat jatkuvat tehollisesti keskeytymättä paarrelevystä toiseen. Vierekkäisten paarrelevyjen reunojen 31 välinen rako täytetään viimeksi betonilla tai vastaavalla 69.

15

Paarrelevyjen valmistusvaiheessa menetelmä lisäksi tarvittaessa käsittää vaiheen, jossa esijännitysvaijerit tai -tangot sijoitetaan paikoilleen ja niihin kohdistetaan ennalta määrätty esijännitysvoima. Vaihtoehtoisesti mainitussa ensimmäisessä yhdistelmässä Y1 ensimmäisessä paarrelevyssä 5 olevien reittien kautta ja 20 ainakin paarrelevystä viereiseen paarrelevyyn jatkuvina sijoitetaan jälkijännitysvai-jerit, joihin kohdistetaan ennalta määrätty jälkijännitysvoima, mikä ylläpidetään « · · · ankkuroinneilla laatikoiden ja paarrelevyjen muodostamien yhdistelmien Y2 välis- ' · ·; ’ ten saumakohtien 24 alueilla. Vastaavasti mainitussa toisessa yhdistelmässä Y2 • · » | toisessa paarrelevyssä 6 olevien reittien kautta ja ainakin paarrelevystä vierei- • · · *· 25 seen paarrelevyyn jatkuvina sijoitetaan jälkijännitysvaijerit tai tangot, joihin kohdis- ♦ · · *·* * tetaan ennalta määrätty jälkijännitysvoima, mikä ylläpidetään ankkuroinneilla.

• · · ;·: : Jälkijännitysvaijereiden ja putkien väliin ei tavanomaiseen tapaan voida injektoida laastia putkien pienuuden vuoksi, mutta jotain alhaisen viskositeetin ja hyvän ♦ juoksevuuden omaavaa sideainetta voidaan tarvittaessa mahdollisesti injektoida.

• » ♦ *...: 30 Jos paarrelevyjä käytetään jännittämättöminä sijaitsevat nämä risteävät raudoi- • tuskomponentit keskeisesti levyn paksuuteen nähden. Jos käytetään esijännitystä vain levyn pituussuunnassa, sijaitsevat nämä komponentit tarkasti levyn neutraali-.· . tasossa; poikittais, jännittämättömät komponentit symmetrisesti neutraalitason I..: ylä- ja alapuolella kaareutumisen estämiseksi paarrelevyissä.

4 » 35 33 107555

Lopullista yhdistelmärakenteista laatastoa varten otetaan ensimmäinen paarre-levy 5, josta käytännössä yleensä muodostuu alapaarrelevy, ja sijoitetaan sen yhdelle pinnalle 19 joukko mainittuja laatikoita paarrelevyn suunnassa vierekkäin siten, että laattakiinnikkeiden ensimmäiset vastinosat menevät joko laatikoissa tai 5 ensimmäisessä paarrelevyssä olevien mainittujen reikien läpi, ja liitetään laatikot 1 - 4, 55 -57 ja ensimmäinen paarrelevy 5 tiukasti toisiinsa käyttäen laattakiinnikkeiden 11,12 toisia vastinosia 22, jotka tarttuvat niiden ensimmäisiin vastinosiin 21. Tällöin muodostuu ensimmäinen yhdistelmä Y1, joka sellaisenaan on puolivalmiste ja joka voidaan kuljettaa esimerkiksi tehtaalta asennuspaikalle ja jota voi-10 daan siirrellä haluttuihin kohteisiin. Siinä tapauksessa asennetaan seuraavaksi pilarit rakennuspaikalla ja vasta sen jälkeen otetaan toinen paarrelevy 6, josta yleensä muodostuu yläpaarrelevy, ja sijoitetaan se ensimmäiseen paarrelevyyn kiinnitettyjen laatikoiden ensimmäisestä paarrelevystä poispäin osoittavalle vastakkaiselle ylä- tai alapinnalle siten, että laattakiinnikkeiden ensimmäiset vastin-15 osat menevät joko laatikoissa tai toisessa paarrelevyssä olevien mainittujen reikien läpi, ja liitetään samat laatikot 1 - 4,55 - 57 ja toinen paarrelevy 6 tiukasti toisiinsa käyttäen laattakiinnikkeiden 11, 12 toisia vastinosia 22, jotka tarttuvat niiden ensimmäisiin vastinosiin 22, jolloin syntyy toinen yhdistelmä Y2. Tämä toinen yhdistelmä vastaa rakenteeltaan valmista yhdistelmärakenteista laatastoa 20 ilman edellä kuvattuja viereisten.paarrelevyjen betonirautojen liitäntää toisiinsa ja . viereisten toisten yhdistelmien Y2 laatikoiden liitäntää toisiinsa. Jos taas esimer- ].kiksi jo tehtaalla muodostetaan kuvatuista ensimmäisestä yhdistelmistä Y1 ja ylä-• · ‘paarrelevyistä kuvattuja toisia yhdistelmiä Y2, menetellään muutoin kuten edellä, » · · | mutta vasta toiset yhdistelmät Y2 ovat tällöin kuljetusten ja siirtojen kohteina ja • · · 25 kiinnitetään pilareihin 36. Kun näitä toisia yhdistelmiä on vähintään kaksi, mutta • * · *·^* yleensä useita, ja niiden laatikot on kiinnitetty sivuseinämistään 10a -10d, 10a - :·: * 10c toisiinsa, kuten laatikot toisen yhdistelmän sisällä, ja alapaarrelevyjen 5 be- toniraudat keskenään ja yläpaarrelevyjen 6 betoniraudat keskenään liitetty yllä ♦ . kuvatulla tavalla toisiinsa ja paarrelevyjen raot täytetty betonilla tai vastaavalla 69, ··· 30 saadaan tulokseksi keksinnön mukainen yhdistelmärakenteinen laatasto.

♦ • · • · · · « · « «· · · :; Keksinnön mukaan erityisesti mainitut laatikot 1 - 4, 55 - 57 sijoitetaan paarrele- . vyn pinnalle 19 vierekkäin siten, että laatikoiden sivuseinämät 10a - 10d, 10a - • · · ;. / 10c ovat kosketuksissa toisiinsa ja viereisten laatikoiden sivuseinämät asettuvat '·*·* 35 keskenään suoraan linjaan M. Sivuseinämillään toisiaan koskettavat laatikot kiin nitetään toisiinsa laatikon laippojen, sivuseinämien välisten kulmasärmien ja sivu- 34 107555 seinämän yhden aukon rajaamalta alueelta yhdestä tai useammasta kohdasta joko hitsaamalla, niiteillä, ruuveilla, hitsaamalla laippasärmien väliin ja/tai sivusei-nämien aukkojen reunoja pitkin tai muulla sopivalla tavalla. Laatikoiden sivuseinä-mien kosketuslinjat M voivat olla pääasiassa rakennuksen äärimuotojen suun-5 täisiä, kuten kuvioissa 1-4 tai niihin nähden kulmassa, kuten kuvioissa 20-21.

Keksinnön toisen edullisen toteutusmuodon mukaan laatikot kiinnitetään ensin toinen toisiinsa edellisessä kappaleessa mainitulla tavalla sivuseinämistään 10a -10d, 10a -10c joko hitsaamalla, niiteillä, ruuveilla, hitsaamalla laippasärmien 10 väliin ja/tai sivuseinämien aukkojen reunoja pitkin tai muulla sopivalla tavalla siten, että viereisten laatikoiden sivuseinämät asettuvat keskenään suoraan linjaan M. Tämä laatikkoryhmän alalaipat 15a -15c ja niihin kiinnitetyt betoniraudat 28, 29 tai tehdasvalmisteisia verkkoja asennetaan betonivalumuottiin ennalta määrätyllä etäisyydellä H5 alapaarrelevyn 5 ulkopinnasta 59 etäisyyskappaleiden 15 avulla. Tämän jälkeen valetaan betoni, annetaan sen kovettua, jolloin on saatu keksinnön mukainen laatastoelemetti, ts. ensimmäinen yhdistelmä Y1, jossa joukko laatikoita 1-4, 55-57 on irtoamattomassa tartunnassa alapaarrelevyn 5 betonin kanssa.

20 Asennuspaikalla esimerkiksi kukin ensimmäinen yhdistelmä Y1 sijoitetaan lopulliseen kohtaansa laataston sijaintipaikassa paarrelevy alaspäin alapaarrelevyksi 5 ,,, ja ensimmäisen yhdistelmän reunoja pitkin sijaitsevien äärimmäisten laatikoiden , *';' 1 tai 2 tai 3 tai 4 tai 55 tai 56 tai 57 sivuseinämät 10a -1 Od, 10a -10c viereisten ;· 5 ensimmäisten yhdistelmien äärimmäisten laatikoiden vastaavia sivuseinämiä 10a ♦ · · *· *· 25 -1 Od, 10a - 10c vasten tai rakennuksen seinämien 50 tai muiden rakenteiden • · · ' « · · *·]/ vastaavia pintoja vasten. Ensimmäiset yhdistelmät kiinnitetään toisiinsa niiden • ♦ · *·* ‘ sivuseinämillään toisiaan koskettavien laatikoiden laippojen, sivuseinämien välis ten kulmasärmien ja sivuseinämän yhden aukon rajaamilta alueilta yhdestä tai useammasta kohdasta jollain edellä kuvatuista tavoista. Ensimmäisten yhdistelmi- ··· \..5 30 en Y1 tällä tavoin syntyneiden alapaarrelevyjen 5 reunoihin ennalta määrätyllä : tavalla päättyvät betoniraudat 28, 29 liitetään viereisten ensimmäisten yhdistelmi- 11« « en Y1 alapaarrelevyn reunoihin ennalta määrätyllä tavalla päättyviin betonirautoi- «·« .* . hin. Tässä toteutusmuodossa seuraavaksi asetetaan toinen paarrelevy 6 laatikoi- !./ den yläpintaa E vasten yläpaarrelevyksi ja siten, että yläpaarrelevy asettuu ensim- « · ’" 35 mäisen paarrelevyn suhteen paarrelevyjen suunnassa siirtyneenä Z1, Z2 sellai seen kohtaan, että niiden reunojen pitkin kulkevat ja paarrelevyjä vastaan kohti- 35 107555 suorat tasot ovat toisistaan välimatkan päässä, joka on laatikoiden pituuden LL = T1 tai T2 tai leveyden WL = T2 tai T1 suuruinen tai laatikoiden pituuden tai leveyden jonkin kerrannaisen suuruinen. Näin syntyy toinen yhdistelmä Y2 rakennuspaikalla. Toiminta on tällainen silloin, kun toisen paarrelevyn 6 kiinnitysvaihe 5 toteutetaan laataston sijaintipaikassa, jolloin toisesta paarrelevystä tulee yläpaar-relevy ensimmäisen paarrelevyn 5 ollessa alapaarrelevy. Vaihtoehtoisen toteutus-muodon mukaan myös toinen paarrelevy 6 kiinnitetään laatikoiden 1-4, 55-57 vastakkaiselle puolelle kuin ensimmäinen paarrelevy 5. Tämä kiinnitys voidaan tehdä halutussa paikassa. Tällöin molemmat paarrelevyt ovat edullisesti saman 10 kokoisia ja ne kiinnitetään laatikoiden joukon vastakkaisille puolille siten, että molempien paarrelevyjen reunat ovat esimerkiksi kohdakkain. Näin syntyy valmis toisen yhdistelmän Y2 mukainen laattaelementti, joka on tarvittaessa myös kuljetettavissa. Rakennuspaikalla vierekkäin asetettavat laattaelementit kiinnitetään toisiinsa laatikoistaan, kuten edellä on selostettu sekä paarrelevyjen betonirau-15 doista, kuten edellä on selostettu.

Vielä keksinnön erään toteutusmuodon mukaan jonkin edellä kuvatun tyyppiseen ensimmäiseen yhdistelmään Y1 -voidaan liittää yläpaarrelevy myös sijoittamalla sen laatikkoryhmän ylälaippojen 16a - 16d, 16a - 16c varaan aikaisemmin kuvat-20 tuja pohjalevyjä 86, jotka täyttävät laatikoiden ylälaippojen välit, eli laatikoiden keskialueen, jolloin laatikkoryhmällä on juoksevaan betoniin nähden oleellisesti « « t 4 '. .* tiivis tai suljettu yläpinta. Tämän jälkeen voidaan suorittaa yläpaarrelevyn 6 rau- • « .· doitus, mikäli se on tarpeen, joskin usein ylälaipat ja nämä pohjalevyt 86 muodos- k · » j tavat riittävän raudoituksen, jos niiden materiaalipaksuus on riittävän suuri ja • · · 25 niissä on sopivat tartunnat betonia varten. Tämän jälkeen suoritetaan yläpaarrele- * · · ’S ’ vyn betonimassan 26 valaminen. Kun betonimassa on kovettunut muodostavat * laatikot alapaarrelevyineen ja yläpaarrelevy keskenään edellä mainitun toisen yhdistelmän, jossa joukko laatikoita 1-4, 55-57 on irtoamattomassa tartunnassa yläpaarrelevyn 6 betonin kanssa. Tuloksena on keksinnön mukainen laatastoele- . · · · 30 mentti, ts. toinen yhdistelmä Y2.

• ψ · « 4 · » # *

On ymmärrettävä, että alapaarrelevyn ja laatikoiden välinen liitos, joko siis kiinnik- . keiden tai betonivalutartunnan avulla, ja yläpaarrelevyn ja laatikoiden välinen « *» liitos, joko siis kiinnikkeiden tai betonivalutartunnan avulla, ovat toisistaan riippu- i « * % · *' * 35 mattomia. Voidaan siis valita kulloinkin tarkoitukseen ja valmistusedellytyksiin soveltuva ratkaisu. Kaikki vaihtoehdot voidaan toteuttaa joko puolivalmiina ele- 36 107555 mentteinä tai rakenneosien, eli ensimmäisinä yhdistelminä Y1, joko elementtitehtaalla tai rakennuspaikalla, tai valmiina elementteinä tai rakenneosina, eli toisina yhdistelminä, joko elementtitehtaalla tai rakennuspaikalla. Olipa keksinnön mukainen ensimmäinen yhdistelmä Y1 tai toinen yhdistelmä Y2 valmistettu rakennus-5 paikalla tai muualla, käytetään siitä nimitystä laatastoelemetti, mikä tarkoittaa kantavan laataston yhtenäistä osaa.

• M | • 9 ltk

• I

• * i « * * i « • · * · • 9 I I « • «· 4 9 V 9 9 • · « « « « 9 · · • · 9 9 9 9 • 9 9 9 9 9 9 9 9 9 • 99 9 • « * · «

• « I

• · 9 « III « 9 • 9 • · « 9 « « » · 9 4 19 • 9 i « « 4 * I *

Claims (23)

37 107555

1. Yhdistelmärakenteinen kantava laatasto, joka käsittää: - vähintään yhden oleellisesti teräsbetonia olevan paarrelevyn (5 tai 6); 5. joukon pääasiassa terästä olevia jäykkiä välikkeitä (100), jotka ovat onttoja sär- miön muotoisia laatikoita (1-4, 55-57) ja joiden vähintään jossakin sivuseinämäs-sä (10a -10d, 10a - 10c), jotka ovat poikkisuuntaisia paarrelevyyn nähden, on aukko tai aukkoja, ja jotka laatikot ovat vähintään paarrelevyn suuntaisten leik-kausvoimien suhteen lujasti kiinni mainitussa paarrelevyssä, tunnettu siitä, että 10 laatasto koostuu laatastoelementeistä, joista kukin käsittää yhdistelmänä: - useita laatikoita (1-4, 55-57), joissa on teräslevystä (7) koostuvat sivuseinämät (10a -10d, 10a - 10c), ja niiden reunoissa ylälaipat (16a - 16d; 16a - 16c) ja ala-laipat (15a - 15d; 15a - 15c), ja joiden laatikoiden vähintään yhdessä seinämässä on yksi suurempi aukko (8) tai pienempi aukko (9); että 15. paarrelevyjen suunnassa vierekkäisten laatikoiden (1-4, 55-57) sivuseinämät (10a -1 Od, 10a - 10c) ovat kiinni toisissaan ja siten, että toisiinsa kosketuksissa olevissa sivuseinämissä on suurempi aukko (8) ja vastaavasti pienempi aukko (9); - vähintään yhden paarrelevyn (5 tai 6), jolla on pituus (L2, L1) ja leveys (W2, W1) sekä niitä oleellisesti pienempi paksuus (S2, S1), joka mainittu pituus vastaa 20 vähintään laatikoiden (1-4, 55-57) sivuseinämien kahta pituutta (T1+T2 tai T1+T1 tai T2+T2) yhteensä sekä leveys (W1, W2) vastaa vähintään laatikoiden sivuseinämien yhtä pituutta (T1 tai T2); ja että - valmiissa kantavassa laatastossa paarrelevy (5 ja/tai 6) on yhdistetty laattakiin- :··: nikkeillä (11, 12) tai rakenteellisella liitoksella (90) joko vähintään jokaisen laatikon 25 sivuseinämien välisten kulmien (K) tai laippojen (15a - 15d; 15a - 15c; ja/tai 16a -: 16d; 16a - 16c) alueilta näihin laatikoihin. I·· · • · • · · • M • ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että se käsit- :1·1: tää kussakin laatastoelementissä yhdistelmänä oleellisesti teräsbetonia olevat 30 ala- ja yläpaarrelevyt (5 ja/tai 6), jotka on vähintään paarrelevyjen suuntaisten .;: leikkausvoimien suhteen lujasti kiinni laatikoissa (1-4, 55-57) laattakiinnikkeillä -" ’. (11,12) .tai.rakenteellisella liitoksena (90) joko jokaisen Jäätikön sivuseinämien M » , 1. välisten kulmien (K) tai laippojen (15a - 15d; 15a - 15c; 16a - 16d; 16a - 16c) • · · *alueilta, jolloin mainitut laatikot sijaitsevat alapaarrelevyn ja yläpaarrelevyn välissä • « • a · • « • · · • « · • · « · « · • · • · · 38 107555 ja mainitulla tavalla molempiin paarrelevyihin kiinnitettyinä pitävät yläpaarrelevyn ja alapaarrelevyn ennalta määrätyn välimatkan (H1) päässä toisistaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kantava laatasta, tunnettu siitä, että: 5. mainittujen laippojen leveydet (P1) ovat enintään 15% sivuseinämien pituudesta (T1, T2), ja yläpaarrelevyn puoleiset ylälaipat (16a - 16d; 16a - 16c) keskenään ja vastaavasti alapaarrelevyn puoleiset alalaipat (15a - 15d; 15a - 15c) keskenään osoittavat toisiaan kohti; että - aukkojen (8, 9) pituus (T3, T4) on vähintään 30% paarrelevyn suuntaisesta 10 kyseisen sivuseinämän pituudesta (T1, T2) ja korkeus (H2) vähintään 50% paar-relevyä vastaan poikittaisesta kyseisen sivuseinämän korkeudesta (H3); ja että - laatikoiden pituus ja leveys, eli sivuseinämien pituus (T1, T2), paarrelevyjen suunnassa on vähintään puolitoistakertainen suhteessa laatikoiden korkeuteen (H3), eli kulmasärmien pituuteen, paarrelevyjä vastaan kohtisuorassa suunnassa. 15

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kantava laatasta, tunnettu siitä, että laatikoita on vähintään kahta tyyppiä, joista ensimmäisen tyyppisen laatikon (1, 55a) sivuseinämissä on oleellisesti suuremmat aukot (8) ja mahdollisesti paksumpi materiaali kuin toisen tyyppisen laatikon (2, 55b) aukot (9); 20 että yläpaarrelevyn ja alapaarrelevyn väliin ovat järjestettynä mainittuja kahta tyyppiä olevia laatikoita (1 ja 2; 55a ja 55b) vuorotellen; että paarrelevyjen suunnassa vierekkäisten laatikoiden sivuseinämät (10a - 10d, 10a - 10c) ovat suorassa linjassa keskenään, jolloin laatikot muodostavat toistensa suhteen yhtenäisiä kosketuslinjoja (M); ja että vierekkäiset laatikot (1-2, 55-57) on liitetty toisiinsa 25 levykiinnikkeillä (23). • · I t I • · · • · · ·

5 W2) vähintään kahden laatikon pituutta ja/tai leveyttä ja asennetaan mainitun laatikkoryhmän mainittuihin valumuotteihin; ja * valetaan alalaipat (15a-15d; 15a-15c) kiinni siten, että ne jäävät tulevan betonin yläpinnan (19) alapuolelle, ja annetaan betonin kovettua, jolloin muodostuu laa-tastoelementin ensimmäinen yhdistelmä (Y1). 10

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kantava laatasta, tunnettu siitä, että ala- :T: paarrelevy (5) ja mahdollinen yläpaarrelevy (6) ovat ainakin osittain suorakaiteen muotoisia; että mainittujen paarrelevyjen pituus (L1, L2) vastaa vähintään laatikoi-30 den (1-4, 55-57) sivuseinämien kolmea pituutta (3T1 tai 3T2), edullisesti vähin-·:··: tään neljää pituutta (4T1 tai 4T2); ja että valmiissa kantavassa laatastossa: joko - yläpaarrelevyn pituus (L2) on poikittainen, tyypillisesti kohtisuorassa, alapaarre- • · · levyn pituuteen nähden (L1), jolloin yläpaarrelevyjen väliset saumakohdat (24) sijaitsevat alapaarrelevyjen saumakohdista (25) poikkeavissa pystytasoissa tois- • « 35 ten yhdistelmien (Y2) saamiseksi; tai vaihtoehtoisesti • · t • · · 39 107555 - yläpaarrelevyn pituus (L2) ja leveys (W2) ovat pääasiassa samalla kohdalla kuin alapaarrelevyn pituus (L1) ja leveys (W1), jolloin yläpaarrelevyjen väliset saumakohdat (24) sijaitsevat oleellisesti linjassa alapaarrelevyjen saumakohtien (25) kanssa toisten yhdistelmien (Y2) saamiseksi. 5

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että mainituissa ylälaipoissa (16a - 16d; 16a - 16c) ja vastaavasti alalaipoissa (15a-15d; 15a-15c) on kiinni levymäiset vahvikkeet (13), jolloin vaihtoehtoisesti: -joko laattakiinnikkeiden (11,12) ensimmäiset vastinosat (21) ovat kiinni näissä 10 vahvikkeissa ja ulkonevat laatikon (1-4, 55-57) rajaamasta tilasta ulospäin, tai - näissä vahvikkeissa on laattakiinnikkeiden ensimmäisen vastinosan (21) mentävä reikä (20), jolloin laattakiinnikkeen ensimmäiset vastinosat ovat kiinni paarre-levyssä (5, 6) ja ulkonevat paarrelevyn siitä ulkopinnasta (19), joka sijaitsee laatikoiden puolella, jotka laattakiinnikkeet vahvikkeineen voivat sijaita kulmien (K) 15 kohdalla ja, tarvittaessa, laippojen keskiosassa.

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että alapaarrelevyssä (5) ja mahdollisessa yläpaarrelevyssä (6) on betonin (26) sisässä betonirautojen pareja (30) siten sijoitettuna, että: 20. betonirautaparin kahden betoniraudan (28, 29) välimatka (B2) paarrelevyn suun nassa on yhtä suuri tai suurempi kuin laattakiinnikkeiden (11,12) ensimmäisen vastinosan (21) paksuus (R1), mutta pienempi kuin joko paarrelevyn ulkopuolelta sovitettavan laattakiinnikkeiden toisen vastinosan (22) paksuus (R2) tai paarrele-: ·' i vyssä sijaitsevien laattakiinnikkeiden ensimmäisen vastinosan (21) kannan pak- 25 suus (R3), : - betonirautaparit (30) kulkevat paarrelevyssä mainittujen kosketuslinjojen (M) :\i suuntaisina ja betonirautaparin keskilinja (27) laattakiinnikkeiden ensimmäisten vastinosien kohdalla. * • · · • · · .· · ·

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 tai 7 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, •:··! että pelkästään ei-parittaisia betonirautoja (28, 29) sisältävässä alapaarrelevyssä • * * ‘; (5) nämä betoniraudat ovat toistensa suhteen ristikkäisiä ja ovat alapaarrelevyn ja •« · . \ laatikoiden välistä rakenteellista liitosta (90) varten kiinnitetty laatikoiden alalaip- poihin (15a-15d; 15a-15c). ’τ’ 35 • · * » · • · · • · • · • »· 40 107555

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että kaksi betonirautaparia (30) risteää toisensa laattakiinnikkeiden (11,12) jokaisen ensimmäisen vastinosan (21) kohdalla; että betonirautaparit (30) tai laatikoiden kosketuslinjoja (M) lähinnä olevat betoniraudat (28, 29) ulottuvat paarrelevyn reu- 5 napintaan (31) saakka, jossa betonirautojen päissä on liitäntäelimet (32) vierekkäisten paarrelaattojen erillisten betonirautojen (28, 29) tai betonirautaparien (30) kiinnittämiseksi toisiinsa, jolloin kyseiset betoniraudat jatkuvat paarrelevystä vierekkäiseen paarrelevyyn, että laattakiinnikkeet (11, 12) tukeutuvat betonirautapa-reihin (30) vähintään niiden risteytyspisteessä ja lisäksi enintään kahden risteys-10 pisteen puolivälissä.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että alapaarrelevy (5) ja/tai yläpaarrelevy (6) ovat joko sinänsä laatikoista erillisiä teräsbetonisia levyelementtejä tai laatikoihin kiinni valettuja teräsbetonisia levyjä. 15

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että mainittuja laatikoita on kolmatta tyyppiä (3) tai seitsemättä tyyppiä (57), joka lisäksi käsittää joko jokaisesta laatikon sivuseinämien (10a-10d) välisen neljän kulman (K) alueilta tai vastaavasti kolmen sivuseinämän (10a-10c) alueilta diago- 20 naalisesti toisiaan kohti osoittavat diagonaalikannakkeet (35a-35d tai 35a-35c); että näillä neljällä tai kolmella diagonaalikannakkeella on pituus (G), joka ulottuu pilarin (36) vastinkiinnityselimiin (37).

:··: 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että dia- 25 gonaalikannakkeissa (35a-35d) on niiden pituuden (G) jossakin kohdassa laatta-: kiinnikkeiden (12) ensimmäinen vastinosa (21) tai laattakiinnikkeiden (11) ensim- mäisen vastinosan mentävä reikä; ja että mainittuja ensimmäisiä vastinosia tai * · vastaavasti ensimmäisen vastinosan mentäviä reikiä on diagonaalikannakkeen :*·*: (35a-35d) yläpinnassa, joka osoittaa yläpaarrelevyyn (6) päin, ja alapinnassa, 30 joka osoittaa alapaarrelevyyn (5) päin.

« . · ’ ·. 13. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että levy- «·« , '. maiset vahvikkeet, jotka ovat kiinni laatikon sivuseinämien välisessä kulmassa (K) ovat: yhden laatikon kohtaiset (13) tai kahden ja neljän laatikon kohtaiset (63) tai 35 puuttuvat. • · · « · « · • · · 41 107555

14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että laatikoiden sivuseinämien (10a-10d; 10a-10c) mainitut aukot (8, 9) sijaitsevat oleellisesti keskeisesti kussakin sivuseinämässä ja toisiinsa kiinnitettyjen laatikoiden mainitut aukot sijaitsevat kohdakkain; että laatikot ovat tiukasti kiinni toisis- 5 saan levykiinnikkeillä (23); ja että ennalta määritellyillä linjoilla näiden aukkojen alareunojen varassa lepää ohuesta levymateriaalista koostuvia ohjaimia (39), jotka ulottuvat vähintään kahden laatikon (1-4, 55-57) yhdessä muodostamalle mitalle, asennusalustan saamiseksi johdotuksia, putkituksia ja/tai kanavia ja vastaavia varten. 10

15. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 tai 5 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että paarrelevyjen suurin pituus (L1, L2) ja suurin leveys (W1, W2) ovat välyksen (N) verran pienempiä kuin yhteen liitettyjen vähintään kahden laatikon sivuseinämien (10a-10d, 10a-10c) yhteenlaskettu kokonaispituus paarrelevyn mainitun 15 pituuden ja vastaavasti leveyden suunnassa ja tämä välys (N) on mahdollisimman pieni; ja että kummankin paarrelevyn paksuus (S1, S2) on oleellisesti pienempi kuin laatikoiden korkeus (H3) paarrelevyjä vastaan kohtisuorassa suunnassa, edullisesti paarrelevyjen paksuus (S1, S2) on enintään 30%, mutta vähintään 5% laatikoiden korkeudesta ja tyypillisesti välillä 20% -10% laatikoiden korkeudesta 20 (H3).

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 tai 11 mukainen kantava laatasto, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen tyyppiset laatikot (1, 2) sekä kolmannen ja neljännen tyyppiset laatikot (3, 4) ovat paarrelevyjen suunnassa pohjamuodoltaan suorakai- 25 teen muotoisia tai edullisesti neliömäisiä; että laatikoita on lisäksi viidettä tyyppiä • · · • (55, 57), joka on paarrelevyjen suunnassa pohjamuodoltaan kolmiomainen. • · · · « · • · « • · · • · ·1·1·

17. Menetelmä yhdistelmärakenteinen kantava laatasto aikaansaamiseksi, joka käsittää: vähintään oleellisesti teräsbetonia olevan paarrelevyn (5 tai 6); joukon 30 pääasiassa terästä olevia jäykkiä välikkeitä (100), jotka ovat onton särmiön muo-toisia laatikoita (1-4, 55-57) ja joiden vähintään jossakin sivuseinämässä (10a-.··. 10d, 10a-10c) on aukko tai aukkoja, ja jotka välikkeet ovat vähintään paarrelevyn suuntaisten leikkausvoimien suhteen lujasti kiinni paarrelevyssä, tunnettu siitä, • · · :;; / että se käsittää yhdistelmänä seuraavia vaiheita: « « · » · · • «« 4 · · · • · • · • 1 · 42 107555 * tehdään paarrelevyistä riippumattomasti mainitut laatikot (1-4, 55-57) muodostamalla teräslevykappaleen reunoihin ylälaippa (16a-16d; 16a-16c) ja alalaippa (15a-15d; 15a-15c) ja niiden väliin vähintään yksi suurempi tai pienempi aukko (8, 9), ja muotoilemalla teräslevykappaleesta tai -kappaleista mainittuja laatikoita 5 siten, että kussakin laatikossa laipat muodostavat yläpinnan ja alapinnan; * laatikoista riippumattomasti järjestetään paarrelevyille (5, 6): betonivalumuotti tai -muotteja, joiden pituus (L1, L2) vastaa vähintään kahden laatikon pituutta ja/tai levyttä ja leveys (W1, W2) vähintään kahden laatikon pituutta ja/tai leveyttä; näihin betonivalumuotteihin sijoitetaan ennalta määrätyllä tavalla vähintään paar- 10 relevyn suuntaisia betonirautoja (28, 29); valetaan betoni (26) mainittuihin valu-muotteihin ja annetaan betonin kovettua, minkä jälkeen valmis paarrelevy (5, 6) poistetaan valumuotista; ja * otetaan ensimmäinen paarrelevy (5 tai 6) ja sijoitetaan sen yhdelle pinnalle (19) joukko mainittuja laatikoita paarrelevyn suunnassa vierekkäin, laatikoiden sivusei- 15 nämät (10a-10d, 10a-10c) kosketuksiin toistensa kanssa siten, että toisiinsa kosketuksessa olevissa seinämissä on suurempi aukko (8) ja vastaavasti pienempi aukko (9), alalaipat (15a-15d; 15a-15c) mainittua pintaa vasten ja liitetään laatikot (1-4, 55-57) toisiinsa ja ensimmäiseen paarrelevyyn, jolloin muodostuu laatastoelementin ensimmäinen yhdistelmä (Y1). 20

18. Menetelmä yhdistelmärakenteinen kantava laatasto aikaansaamiseksi, joka käsittää: vähintään oleellisesti teräsbetonia olevan paarrelevyn (5 tai 6); joukon pääasiassa terästä olevia jäykkiä välikkeitä (100), jotka ovat onton särmiön muo-:··: toisia laatikoita (1-4, 55-57) ja joiden vähintään jossakin sivuseinämässä (10a- 25 10d, 10a-10c) on aukko tai aukkoja, ja jotka välikkeet ovat vähintään paarrelevyn • · · ; suuntaisten leikkausvoimien suhteen lujasti kiinni paarrelevyssä, tunnettu siitä, • · · · että se käsittää yhdistelmänä seuraavia vaiheita: • * tehdään paarrelevyistä riippumattomasti mainitut laatikot (1-4, 55-57) muodos-tamalla teräslevykappaleen reunoihin ylälaippa (16a-16d; 16a-16c) ja alalaippa 30 (15a-15d; 15a-15c) ja niiden väliin vähintään yksi suurempi tai pienempi aukko (8, .,,.: 9), ja muotoilemalla teräslevykappaleesta tai -kappaleista mainittuja laatikoita . · · ·. siten, että kussakin laatikossa laipat muodostavat yläpinnan ja alapinnan; · ] * kiinnitetään useita laatikoita toisiinsa sivuseinämistään (10a-10d, 10a-10c) ilman « · · :^: välystä laatikkoryhmäksi siten, että toisiinsa kosketuksessa olevissa seinämissä « « « · a t « I « · 43 107555 on suurempi aukko (8) ja vastaavasti pienempi aukko (9) ja kiinnitetään laatikoiden alalaippoihin betonirautoja (28, 29); * järjestetään paarrelevylle (5 ja/tai 6) betonivalumuotti tai -muotteja, joiden pituus (L1, L2) vastaa vähintään kahden laatikon pituutta ja/tai levyttä ja leveys (W1,

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää vaiheena: * otetaan toinen paarrelevy (6 tai 5) ja sijoitetaan se ensimmäiseen paarrelevyyn kiinnitettyjen laatikoiden ensimmäisestä paarrelevystä poispäin osoittavalle vas- 15 takkaiselle ylä- tai alapinnalle ja liitetään laatikot (1-4, 55-57) ja tämä toinen paarrelevy tiukasti toisiinsa käyttäen laattakiinnikkeitä (11, 12), jolloin syntyy laatasto-elementin toinen yhdistelmä (Y2); tai vaihtoehtoisesti * laatikoiden ylälaippojen (16a-16d; 16a-16cj päälle asetetaan metallisia pohja-levyjä (86), mahdollisesti betonirautoja ja valetaan yläpaarrelevyn betoni (26) me- 20 tallilevyjen ja ylälaippojen päälle, jolloin syntyy laatastoelementin toinen yhdistelmä (Y2).

20. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se :*·: lisäksi käsittää vaiheen, jossa pelkästään toisiinsa kiinnitettyjen laatikoiden ja ·***: 25 ensimmäisen paarrelevyn mainittu ensimmäinen yhdistelmä (Y1) siirretään lopulli- • · · : seen käyttöpaikkaansa, jolloin: • · · · * kukin ensimmäinen yhdistelmä sijoitetaan lopulliseen kohtaansa laataston sijain- • « ;*·*; tipaikassa paarrelevy alaspäin ja ensimmäisen yhdistelmän reunoja pitkin sijaitse- vien äärimmäisten laatikoiden (1 tai 2 tai 3 tai 4 tai 55 tai 56 tai 57) sivuseinämät 30 (10a-10d, 10a-10c) viereisten ensimmäisten yhdistelmien äärimmäisten laatikoi- den vastaavia sivuseinämiä (10a-10d, 10a-10c) vasten tai rakennuksen seinämi-. · · ·. en (50) tai muiden rakenteiden vastaavia pintoja vasten; * ensimmäiset yhdistelmät kiinnitetään toisiinsa niiden sivuseinämillään toisiaan :: koskettavien laatikoiden laippojen, sivuseinämien välisten kulmasärmien ja sivu- ' ·35 seinämien yhden aukon rajaamilta alueilta yhdestä tai useammasta kohdasta; ja « · I « « « I · ( · 44 107555 * ensimmäisten yhdistelmien (Y1) tällä tavoin syntyneiden alapaarrelevyjen (5) reunoihin ennalta määrätyllä tavalla päättyvät betoniraudat (28, 29) liitetään viereisten ensimmäisten yhdistelmien (Y1) alapaarrelevyn reunoihin ennalta määrätyllä tavalla päättyviin betonirautoihin. 5

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laatikoiden ja toisen paarrelevyn kiinnitysvaiheessa lisäksi asetetaan toinen paarrelevy (6 tai 5) ensimmäisen paarrelevyn suhteen paarrelevyjen suunnassa siirrettynä (Z1, Z2) sellaiseen kohtaan, että niiden reunojen pitkin kulkevat ja paarrelevyjä vastaan 10 kohtisuorat tasot ovat toisistaan välimatkan päässä, joka on laatikoiden pituuden (LL) tai leveyden (WL) suuruinen tai laatikoiden pituuden tai leveyden jonkin kerrannaisen suuruinen.

22. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 tai 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 toisen paarrelevyn (6) kiinnitysvaihe ensimmäiseen yhdistelmään (Y1) toteutetaan: - laataston sijaintipaikassa, jolloin toisessa yhdistelmässä (Y2) toisesta paarre-levystä tulee yläpaarrelevy ensimmäisen paarrelevyn (5) ollessa aiapaarrelevy; tai vaihtoehtoisesti 20. muussa paikassa, jolloin toisessa yhdistelmässä (Y2) muodostuu siirrettävä rakenne-elementti.

23. Jonkin patenttivaatimuksista 17-22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : ·: paarrelevyjen (5 ja/tai 6) valmistusvaiheessa menetelmä lisäksi käsittää vaiheen: :***: 25 - esijännitysvaijerit tai -tangot tai vastaavat sijoitetaan paikoilleen betonivalumuot- • · · • tiin ja niihin kohdistetaan ennalta määrätty esijännitysvoima; tai • · · · - paarrelevyssä olevien reittien kautta ja ainakin paarrelevystä viereiseen paarre- • · ·’:*· levyyn jatkuvina sijoitetaan jälkijännitysvaijerit, joihin kohdistetaan ennalta mää- rätty esijännitysvoima, mikä ylläpidetään ankkuroinneilla; tai 30 - asennetaan verkkoraudoitteet, joista osa on rautapareja valumuottiin ja valetaan ,...: tavallista- tai kuitubetonia. • · · < < · ««« · 4 4« 4 · 4 · 4 4« « < « f · · 4 4 · 4 « 1 · « t · c · 4 4 4 45 107555 Patentkraven