FI107299B - Menetelmä ajoaineen palonopeuden mittaamiseksi - Google Patents

Description

' t ! 107299

Menetelmä ajoaineen palonopeuden mittaamiseksi

Erotettu jakamalla hakemuksesta 970272 23.1.1997, Osa 3/4.

Tämä keksintö koskee menetelmää kiinteiden tai nestemäisten raketti- tai muiden ajoaineiden palonopeuden mittaamiseksi sekä ko. palonopeuden paineriippuvuuden määrittämiseksi.

Aikaisemmin rakettien ja muiden ajoaineiden palonopeuksia on mitattu tekemällä ajoaineesta sauva, joka poltetaan paineastiassa vakiopaineessa, yleensä muutaman kymmenen barin pai-10 neessa.Useita polttoja suoritetaan erilaisissa vakiopaineissa ja mitataan kussakin paineessa erikseen ajoaineen palonopeus. Tulokset sovitetaan sopivaan paloyhtälöön, kuten Vieillen yhtälöön r = ap + b tai rakettiajoaineiden kanssa yleisemmin käytettyyn eksponenttimuotoiseen yhtälöön r = apn (a = kokeellinen vakio, b = kokeellinen vakio, n = paine-eksponentti; kokeellinen suure, r = palonopeus, p = paine). Yhtälön avulla voidaan laskea oikeanlainen panos aseelle tai raketin ^ kammiopaineen ja suuttimen läpimitan keskinäinen riippuvuus.

Ajoainesauvan palonopeutta on aikaisemmin mitattu monenlaisin eri tavoin. Vanhin menetelmä (B. L. Crawford, C. Hugett, F. Daniels andR. E. Wilfong, Anal. Chem. 19,630 (1947)) on käyttää mittalankoja, jotka palavat poikki sitä mukaa kun palo etenee mittalangan kohdalle. Poikkipala-20 miset ilmaistaan sähköisesti ja lankojen välimatkasta ja poikkipalamisen väliajoista lasketaan palonopeus. Menetelmää käytetään edelleenkin ja sen rinnalle on tullut akustinen emissio, jossa . kuunnellaan mikrofonilla ajoainesauvan palamista ja otetaan aikaa siitä, kuinka kauan palamis- f «· · • J · ääntä kuuluu (L. H. Caveny, A. J. Saber and M. Summerfield, J. Spacecraft Rockets 14,433 f F: 25 (1977)).

• · · · * * Myös muita askelittaisia menetelmiä tunnetaan, kuten ionisaatioanturit; palorintama johtaa säh-··· * .* * köä ja mitataan sähkönjohtavuutta, kun palorintama ohittaa anturin (L. A. Dickenson and R. E.

• · · *.* * Reichenbach, in Proceedings of the 8th Symposium on Combustion (1962)).

30 ,···, Ajoaineen palonopeutta on mitattu myös jatkuvana ilmiönä. Video- tai elokuvakameralla voidaan kuvata palorintaman etenemistä paineastiaan tehdyn ikkunan kautta (T. L. Boggs, Experimental *** Diagnostics in Combustion (American Institute of Aeronautics and Astronautics, Washington • · ·

* · * · * DC, 1978)). Ultraäänilähettimellä voidaan kaikuluodata ajosauvan pituutta (J. C. Traineau and R

• · *... ’ Kuentzmann, J. Propulsion Power 2,3 (1986)), myös mikroaaltotutkaa on käytetty ajoainesauvan 35 ; * ·.. pituuden mittaamiseen (L. D. Strand, A. L. Schultz and W. W. Reedy, /. Spacecraft Rockets 3,75 ; * * *; (1974)). Punnitsemalla ajoainesauvaa saadaan myös laskettua sauvan pituus ajan funktiona j a siten palonopeus (V. S. niukin, Fizika Gorenya i Vzryva, 11,498 (1975)). Havaitsemalla ajoaineen aikaansaama valo tai muu säteily matkan funktiona, saadaan palonopeus mitattua (J. S. Lii- < 2 107299 ley, Master’s Thesis, Purdue University, December (1981) sekä J. R. Osborn, R. Je. Burick aid R. F. Panella, Rev. Sci. Instrum. 37,86 (1966)). Lisäksi ajoaineen palamista on mitattu jatkuvalla kolmiomittauksella, jossa mitataan ajoaineen palavasta pinnasta heijastuvan lasersäteen kulmat. (R. A. Frederick, Jr., Rev. Sci. Instrum. 67 (8) (1996)).

5 Yllä mainituille askelittaisille menetelmille on tunnusomaista joko epätarkkuus ja hankala k äyttö (mittalankamenetelmä) tai vähäinen mittauspisteiden lukumäärä (akustinen emissio). Lisäks i mit-talankamenetelmän haittana on se, että ajopanos vääntyy helposti vinoon tai jopa katkeaa m itta-lankojen jännityksestä tai että mittalangoille viedyt johdotukset eivät kestä ajopanoksen aiheuttamaa kuumuutta. Lisäksi mittalangat haittaavat ajopanoksen palamista ja saattavat kii hdyt-10 tää sitä paikallisesti. Edelleen, menetelmä vaatii ajopanoksen inhiboinnin siten, että ajopanos-sauva ei pääse palamaan kuin toisesta päästään, mikä aiheuttaa laitteiston karstoittumista ja likaantumista.

Yllä mainittujen jatkuvien menetelmien tunnusomaisia piirteitä ovat kallis toteutus (kaikki optiset menetelmät), käytön epämukavuus ja hankaluus, epätarkkuus, rajoitettu mittauspituus (kulmamit-taus, optiset menetelmät), vika-alttius, häiriöherkkyys ja epäluotettavuus, hankala tulosten tulkinta, kohinainen signaali, työläs huoltaminen, jatkuva puhdistuksen tarve. Siitä syystä jatkivat mittausmenetelmät eivät olekaan yleisesti käytössä, vaan ruutien palonopeudet mitataan ede leen mittalankojen tai akustisen emission avulla askelittain, huolimatta askelittaisten menetelmie ι pahoistakin puutteista.

.·. Useimmille nykyisin käytössä oleville menetelmille on tunnusomaista mittaaminen vakiopa -• · · · 20 .:. neessa, so. mittauksen aikana paine ei saa muuttua. Paloyhtälö saadaan mittaamalla palonop ;uk- ♦ · » · : .·. siä eri vakiopaineissaja laskemalla tuloksista vakiotekijä ja paine-eksponentti paloyhtälöön.

• « » « ....: Nykyiset, muuttuvassa paineessa suoritetut mittaukset puolestaan eivät ole absoluuttisia, so. i riistä . ·: ·. ei saada laskettua ajoaineen paloyhtälöä. Ko. menetelmiä voidaankin siksi käyttää vain vertai una, verrataan muuttuvassa paineessa mitattua paloaikaa ja mitattua painekäyrää tunnetusta ajoai ie- * · « 25 näytteestä mitattuihin.

• · ·

Vakiopainemittaus johtaa vähintään kolmeen, tavallisesti viiteen, kuuteen mittaukseen jokai: itä • · · ‘,.. · ajoainetta kohti, so. tarvitaan viisi, kuusi identtistä koesauvaa ajoaineesta, jotka poltetaan eri pai- . ·. *. neissa paineriippuvuuden määrittämiseksi. Jos halutaan määrittää ajoaineen palonopeuden 1 im- • · .*·'. pötilariippuvuus, jokainen koesarja on lisäksi toistettava halutuissa lämpötiloissa ja termosto itävä • · « ,. * 3Q koko laitteisto ko. lämpötilaan. Tästä aiheutuu suuri määrä mittauksia, sillä lämpötilariippu\ uu-den määrittämiseksi on mitattava vähintään kolmessa eri lämpötilassa, tavallisesti neljässä, ^ ii- • · · · dessä. Lopputuloksena nykyiset menetelmät tuottavat siis kymmeniä mittauksia, ennen kuin ajoaineen ominaisuudet tunnetaan riittävän hyvin ajoaineen käyttämiseksi raketissa, aseessa tms.

107299 3 sovellutuksessa.

Muuttuvapaineisista menetelmistä puolestaan ei saada paloyhtälöä laskettua ollenkaan koeraketti-moottoria lukuun ottamatta eikä silläkään palorintaman paikkaa pystytä mittaamaan absoluuttisesti. Lisäksi koeraketin haittapuolena on se, ettei koerakettimoottorilla voi mitata ennalta 5 tuntematonta ajoainetta. Ajoaineen paloyhtälö on ensin tunnettava ainakin suunnilleen, ennen kuin koerakettimoottoria voidaan käyttää tai voidaan suorittaa aseella koeammuntoja.

Tunnetuissa vakiopainejäijestelmissä käytetään suurta painesäiliötä paineen tasaamiseen, sillä tunnetuissa mittalaitteissa ei voida käyttää ylipaineventtiiliä (varaventtiiliä). Ylipaineventtiilit aiheuttavat huomattavia ja äkillisiä muutoksia paineeseen avautuessaan ja tunnettujen palonope-usmittareiden mittausjärjestelmä ei sellaista salli. Laitteiston painealuetta voidaan säätää vain koko putkiston ja suuritilavuuksisen paineastian määräämissä rajoissa eikä paineen säätöön ole muita mahdollisuuksia kuin paineistuskaasun paineen muuttaminen ulkoisesti.

Tunnetuissa jäqestelmissä kuluu suuri määrä kaasua, yleensä typpeä, jäqestelmän paineistami-seen, sillä kutakin mittausta varten järjestelmä on paineistettava uudelleen ainakin osittain. Lisäksi painetta pitää pystyä muuttamaan laajalla alueella ja suuren tilavuuden paineenmuutokset kuluttavat paljon kaasua tai vaativat pumppuja yms. talteenottojärjestelmän. Edelleen, tunnetuille järjestelmille on tyypillistä, että vain yksi mittausmenetelmä voi olla kerrallaan käytössä, sillä eri menetelmät haittaavat useimmiten toistensa toimintaa ja vaativat erillisiä instrumentointimenetel-miä.

:.: : ^ Tunnettujen järjestelmien ongelmana on likaantuminen ja puhdistustarve käytön jälkeen. Ellei ..!:' järjestelmää ole täytetty vedellä tai muulla nesteellä, kuten akustisella emissiolla mitattaessa teh- :.: : dään, puhdistustyöhön kuluu suurin osa työajasta. Nesteellä täytettynäkin laitteiston puhdistus vie puolet mittausajasta eli kysymyksessä on suuritöinen operaatio joka tapauksessa.

··· • · · • · ·

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 mukaista mittausmenetelmää, jolla voidaan ratkaista • · · 25 kaikki yllä mainitut epäkohdat. Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan mitattua ajopanos-sauvan tai -patsaan tai muun ajopanoskappaleen tai -tilavuuden palamisrintaman eteneminen sekä 11; askelittain että j atkuvana signaalina. Keksinnön mukaisten menetelmien mittaustarkkuutta rajoit- *;* tavat vain ajoaineen ominaisuudet, so. sen ainesosien raekoko. Käytännön kokeissa on havaittu *. ·. * mitatun palonopeuden epämääräisyyden olevan täsmälleen suurimpien hiukkasten raekoon ver- ran.

:·* 30 : ' * Keksinnön mukaisella menetelmällä mittaustuloksista saadaan laskettua ajoaineen paloyhtälön *... ’ parametrit ja määritettyä paloyhtälö yhdestä mittauksesta neljän, viiden mittauksen sijasta.

Sovittamalla patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosan mukaisen mittauksen avulla saadut tulokset esim. pienimmän neliösumman menetelmällä suoraan haluttuun paloyhtälöön tai muuhun funkti- ---------------------------------------- ------1-------- 4 107299 oon, saadaan suoraan ko. funktion parametrit selville. Paloparametrien määrittäminen laajalla pai-nealueella yhdestä mittauksesta tulee mahdolliseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella tavaili, kun annetaan paineen muuttua mittauksen aikana tai muutetaan painetta tarkoituksellisesti. Ajoa neen palamisen lämpötilariippuvuus saadaan siten vain muutamalla mittauksella muutaman kymi ne-nen sijasta, sillä tarvitaan erillinen mittaus vain jokaista tutkittavaa lämpötilaa kohti.

Keksinnön mukainen menetelmä sietää hyvin painevaihteluita mittauksen aikana. Laitteisto tarvitsee vain pieniä määriä tai ei lainkaan paineistuskaasua patenttivaatimuksissa 5,6,7 tai 8 esitetyillä tavoilla. Samalla voidaan haluttaessa estää karstan muodostus kokonaan ja siten suure iti helpottaa laitteiston puhdistamista vaatimuksissa 6 ja 7 esitetyillä tavoilla.

10

Ajoaineen kehittämä savu, liekki tai palojätteet eivät haittaa vaatimuksen 1 mukaisia menete lmiä toisin kuin tunnetuissa, optisissa ja sähköisissä menetelmissä käy. Lisäksi keksinnön mukaisia sekä ennestään tunnettuja mittausmenetelmiä voidaan käyttää vaatimuksen 1 mukaisesti yht taikaa. Esimerkiksi mikrofonista saatavaa signaalia voidaan samalla käyttää kuten tunnettua ai us-tista emissiota, so. ajopanossauvan kokonaispituus jaetaan signaalin kokonaiskestoajalla, vaikka samalla mitattaisiinkin vaatimuksen 1 mukaisesti ajoainesauvan pituutta hetkellisestikin. Lii äksi tunnettua mittalankamenetelmää tai muita palonopeuden mittausmenetelmiä voidaan käyttä i yhtäaikaisesti vaatimuksen 1 mukaisten menetelmien kanssa.

Keksinnön mukaisilla menetelmillä niitattaessa paine voi vaihdella nollasta aina laitteen rakenteen asettamaan ylärajaan saakka. Tällä tavoin palonopeusmittaus kattaa yhdellä kertaa kokc . ·. 20 halutun painevälin. Painealueen säätämiseksi ei tarvita ulkoista paineistusjäqestelmää lainka an, » · · · .:. vaan painetta voidaan säätää patenttivaatimusten 5 tai 8 määrittelemillä tavoilla. Laitteisto yl isin- « « · « : . ·. kertaistuu huomattavasti, sillä pelkkä paineastia, j ohon on tehty instrumentointia varten tarvit avat I t I · ,..,: läpiviennit ja varaventtiili, riittää mittausten tekoon. Astia paineistetaan ennen mittausta ja se ti jäl- . : ·, keen suljetaan, eikä painetta tarvitse sen jälkeen välttämättä säätää tai valvoa erikseen.

• · · 25 V · Kuvassa 1 on kaavio laitteistosta. Laitteisto koostuu paineastiasta (Kuva 1, kohta 4), jonne aj opa-nos (Kuva 1, kohta 7) on suljettu. Astia on haluttaessa täytetty nesteellä (Kuva 1, kohta 6), jc nka • · · ;.J määrällä voidaan samalla säätää painealuetta patenttivaatimusten 5 ja 8 mukaan. Painetta rajc ittaa ' '1 varaventtiili (Kuva 1, kohta 1), joka voi samalla toimia alkupaineistuskaasun täyttöventtiilin i ja . ·. ·. astian tyhjennysventtiilinä. Ajoaine on kiinnitetty pitimenä toimivaan mikrofoniin (Kuva 1, k ohta •" ‘ 30 8)’ jonka avulla saadaan mitattua sekä hetkellinen palonopeus vaatimuksen 1 mukaisesti, etti i kokonaispaloaika tunnetun akustisen emission periaatteella. Laitteistoon kuuluu myös paine in- » · •,," turi, jolla mitataan astiassa vallitseva paine kullakin ajanhetkellä (Kuva 1, kohta 3). Edelleen, lait- I « ' · · *' teistoon kuuluu järjestelmä ajoaineen sytyttämiseksi, esim. hehkulanka (Kuva 1, kohta 5) ja kannen läpi viedyt sytytysjohdot (Kuva 1, kohta 2). j 5 107299

Vaatimuksen 1 mukaisesti ajoainesauvan pituus saadaan mitattua esimerkiksi siten, että ajoaine-sauva (Kuva 1, kohta 7) kiinnitetään mikrofoniin, josta tuleva signaali nauhoitetaan ajoaineen palamisen aikana (Kuva 1, kohta 8). Saadusta äänisignaalista etsitään halutun kertaluvun, helpoimmin ensimmäisen kertaluvun resonanssikohta esimerkiksi autokorrelaation, fourier-, wave-let- tai muun matemaattisen analyysin avulla ja tutkitaan ko. resonanssikohdan taajuuden muuttumista ajan funktiona. Kun tunnetaan ajoainesauvan alkupituus, taajuuden muutos saadaan skaalattua pituuden muutokseksi ilman eri kalibrointia. Kun tunnetaan ajoaineen pituus kullakin ajanhetkellä palamisen aikana, palonopeus saadaan laskettua helposti kullakin ajanhetkellä.

Äänen lähteenä voi toimia palaminen itse tai erillinen aine, joka aiheuttaa ääntä. Erillisen aineen JO käyttö on hyödyllistä esim. silloin, kun ajoaineen oma palaminen kehittää vain heikkoa ääntä. Tällaisena aineena voidaan käyttää esim. 90:10 painosuhteessa sekoitettua lyijyoksidin ja magne-sium-alumiinilejeeringin jauheen seosta, joka on sekoitettu johonkin hartsiin, kuten nitroselluloo-salakkaan. Ko. seos kehittää palaessaan ajoaineen mukana kovan äänen, jonka resonanssia ajoainesauvassa on helppo tarkastella.

Koska paine muuttuu mittauksen aikana, saadaan paine-palonopeuskäyrä määritettyä kerralla. Kuvassa 2 on esimerkkinä paine-palonopeuskäyrä määritettynä akustisen resonanssin avulla. Sama käyrä on määritetty samanaikaisesti myös muilla menetelmillä. Murtoviiva on mittaustulos ja kaareva käyrä on siihen sovitetun paloyhtälön kuvaaja. Paloyhtälöksi esimerkin ajoaineelle saadaan r = 0,78 p 0,63 mm/s.

20 Mitatusta käyrästä on nähtävissä palopinnan epämääräisyys, jota ei havaita tunnetuilla menetel- • M · ,:. millä. Mittausarvot vaihtelevat satunnaisesti noin 1 mm/s verran, sillä käytetyn ajopanoksen *«»» : , ·. hapettunen suurin raekoko on noin 1 mm. Koska palonopeus on noin 10 mm/s, mittaukseen aiheutuu ajopanoksesta itsestään noin 1/10 eli 10 prosentin satunnaisuutta, mikä näkyy suoraan _ ·: ·. palonopeuskäyrältä. Jos ajopanoksessa olisi esiintynyt palon epätasaisuutta tai siinä olisi ollut • · a , · · ♦, esim. halkeamia, ne olisivat paljastuneet vielä voimakkaampina, terävinä muutoksina palono- ·,· · 25 peuskäyrällä. Sellaistakaan tulosta ei saada tunnetuilla palonopeusmittareilla mitattua, sillä ne . · · ·, mittaavat palonopeutta koko ajoainesauvan pituudelta keskiarvona.

• · • ·« - ‘., t ί Yllä mainituilla esimerkeillä ei haluta millään muotoa raj oittaa keksintöä vain esimerkkej ä tai « , ·. , niistä johdettuja tapauksia koskevaksi. Keksinnön monet, mainitsemattomatkin muunnelmat ovat • « .· · ·, mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten määrittelemien keksinnöllisten ajatusten puitteissa: *··’ 30

• I

• · • « · « · » 4 t » • · ·

Claims (8)

1. Menetelmä kiinteän tai nestemäisen ajoaineen palonopeuden mittaamiseksi, tunnet t u siitä, että ajoaineen kokoa mitataan ajan funktiona muuttuvassa tai vakiossa paineessa analy- 5 soimalla ajoaineen oman palamisäänen tai ajoaineen mukana palavan erillisen materiaalin aiheuttamaa akustista resonanssia ajoaineessa.

2. Förfarande enligt krav l.kännetecknat av, att förbränningshastigheten mäts, när drivmedlet brinner i ett tryckkärl.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palonopeus niitataan ajc aineen palaessa paineastiassa.

3. Förfarande enligt krav 1, k ä n n e t e c k n a t av, att förbränningshastigheten mäts, när 10 drivmedlet brinner i en öppen volym.

3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palonopeus mitataan ajc aineen palaessa vapaassa tilassa.

4. Förfarande enligt krav 1, k ä n n e t e c k n a t av, att förfaranden enligt kravet 1 och andra mätningsförfaranden användas samtidigt eller att resultat frän olika metoder fäs ur gemensam mätsignal eller tillsammans med ett annat mätande kvantitet.

4. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaatimuksen 1 mukaisia sekä muita palonopeuden mittausmenetelmiä käytetään yhtäaikaisesti tai että eri mittausmenetelmien tuloksia saadaan yhteisestä mittaussignaalista tai yhdessä muun mitattavan suureen kanssa. 15

5. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenmuutos säädetä m alkupaineistuskaasun määrällä, muuttamalla paineastian alkutilavuutta astian rakenteen avulla tai täyttämällä paineastiaa osittain tai kokonaan vedellä tai muulla nesteellä tai kiinteällä aineella, vaihtelemalla mitattavan ajoaineen määrää tai sulkemalla astiaan ajopanoksen lisäksi . *. muuta höyrystyvää tai kaasuuntuvaa ainetta tai liuotettua kaasua. "Y 20

6. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineistuskaasuna käyte tään :.: i happea, ilmaa tai muuta hapettavaa kaasua tai kaasuseosta, joka reagoi palojätteiden kans; ia kaasumaisiksi, nestemäisiksi tai laitteiston täytenesteeseen liukeneviksi aineiksi. « · · * · · • · ·

7. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineastiaan lisätään ne ste- *.· * 25 mäisiä, kiinteitä tai liuotettuja kaasumaisia, hapettavia aineita, jotka reagoivat palojätteiden . · · ·. kanssa tuottaen kaasumaisia, nestemäisiä tai paineastian täytenesteeseen liukenevia aineit. i. • « ’...· 8. Vaatimusten 2 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenmuutos sää ie- tään paineistuskaasun tai lisätyn nestemäisen, kiinteän tai liuotetun kaasumaisen hapettaviin ; * * ‘: 30 aineen ja palojätteiden tai paineistuskaasun tai lisätyn nestemäisen, kiinteän tai liuotetun 1 ;aa- ..' sumaisen hapettavan aineen j a erikseen lisätyn polttoaineen tuottaman reaktiolämmön tai kaa- ’... sujen vaikutuksella. • · i 7 107299 lFörfarande för att mätä förbränningshastigheten av fast eller flytande drivmedel, känne-t e c k n a t av, att drivmedlets dimensioner följes som funktion av tid under varierande eller konstant tryck genom att analysera resonans inom drivmedlet, ästadkommit av drivmedlets 5 eget förbränningsljud eller av annat material, som brinner med drivmedlet.

5. Förfarande enligt krav 2, k ä n n e t e c k n a t av, att tryckförändringen regleras med 15 mängden av initialtryckgas, med att variera tryckkärlets initialvolym med biständ av kärlets struktur eller genom att fylla pä kärlet delvist eller fullt med vatten eller annat vätska eller fast ämne, med att variera mängden drivmedlet eller med att inspärra ytterligare, flyktigt eller för-gasbart material eller upplöst gas i kärlet.

. 6. Förfarande enligt krav 5, k ä n n e t e c k n a t av, att syre, luft eller annat oxiderande gas « « » · · ‘ ’'. * 20 eller gasblandning, som reagerar med förbränningsrester tili gasformiga, flytande eller i kärlets • · · ! “ I fyllvätska lösliga ämnen, används som tryckningsgas. • i · • · I • · 4 t •: · i

7. Förfarande enligt krav 5, k ä n n e t e c k n a t av, att flytande, festa eller upplösta gasfor- : ’:*: miga ämnen, som reagerar med förbränningsrester tili gasformiga, flytande eller i fyllvätska : ’: *: lösliga ämnen, tillsätts in i tryckkärlet. 25

8. Förfarande enligt krav 2 eller 5, kännetecknat av, att tryckförändringen regleras 4 « med reaktionsvärme eller -gaser frän reaktion mellan tryckningsgas, tillsatt flytande, fest eller • · ···* upplöst gasformigt, oxiderande ämne och förbränningsrester eller frän reaktion mellan tryck-• · ·*. ·.: ningsgas, tillsatt flyktigt, fest eller upplöst gasformigt, oxiderande ämne och särskilt tillsatt, • · « annat bränsle. • · : 30 • t · • · • · I I »