FI107298B - Menetelmä ajoaineen palonopeuden mittaamiseksi - Google Patents

Description

! 107298

Menetelmä ajoaineen palonopeuden mittaamiseksi

Erotettu jakamalla hakemuksesta 970272 23.1.1997, Osa 2/4 ^ Tämä keksintö koskee menetelmää ja kiinteiden tai nestemäisten raketti- tai muiden ajoaineiden palonopeuden mittaamiseksi sekä ko. palonopeuden paineriippuvuuden määrittämiseksi.

Aikaisemmin rakettien ja muiden ajoaineiden palonopeuksia on mitattu tekemällä ajoaineesta sauva, joka poltetaan paineastiassa vakiopaineessa, yleensä muutaman kymmenen barin pai-neessa.Useita polttoja suoritetaan erilaisissa vakiopaineissa ja mitataan kussakin paineessa erikseen ajoaineen palonopeus. Tulokset sovitetaan sopivaan paloyhtälöön, kuten Vieillen yhtälöön r = ap + b tai rakettiajoaineiden kanssa yleisemmin käytettyyn eksponenttimuotoiseen yhtälöön r = apn (a = kokeellinen vakio, b = kokeellinen vakio, n = paine-eksponentti; kokeellinen suure, r = palonopeus, p = paine). Yhtälön avulla voidaan laskea oikeanlainen panos aseelle tai raketin *^ kammiopaineen ja suuttimen läpimitan keskinäinen riippuvuus.

Ajoainesauvan palonopeutta on aikaisemmin mitattu monenlaisin eri tavoin. Vanhin menetelmä (B. L. Crawford, C. Hugett, F. Daniels and R. E. Wilfong, Anal. Chem. 19,630 (1947)) on käyttää mittalankoja, jotka palavat poikki sitä mukaa kun palo etenee mittalangan kohdalle. Poikkipala- 20 miset ilmaistaan sähköisesti ja lankojen välimatkasta ja poikkipalamisen väliajoista lasketaan palonopeus. Menetelmää käytetään edelleenkin ja sen rinnalle on tullut akustinen emissio, jossa •; · kuunnellaan mikrofonilla ajoainesauvan palamista ja otetaan aikaa siitä, kuinka kauan palamis- . j. ääntä kuuluu (L. H. Caveny, A. J. Saber and M. Summerfield, J. Spacecraft Rockets 14,433 17: 25 (1977)).

• * » · * Myös muita askelittaisia menetelmiä tunnetaan, kuten ionisaatioanturit; palorintama johtaa säh- • · · :* köä j a mitataan sähkönjohtavuutta, kun palorintama ohittaa anturin (L. A. Dickenson and R. E.

• · · •. * · Reichenbach, in Proceedings of the 8th Symposium on Combustion (1962)).

30 ...t Ajoaineen palonopeutta on niitattu myös jatkuvana ilmiönä. Video- tai elokuvakameralla voidaan • · kuvata palorintaman etenemistä paineastiaan tehdyn ikkunan kautta (T. L. Boggs, Experimental ’ Diagnostics in Combustion (American Institute of Aeronautics and Astronautics, Washington *. ’ · * DC, 1978)). Ultraäänilähettimellä voidaan kaikuluodata ajosauvan pituutta (J. C. Traineau and P.

:..Kuentzmann, J. Propulsion Power 2,3 (1986)), myös mikroaaltotutkaa on käytetty ajoainesauvan 35 • ’ ·.. pituuden mittaamiseen (L. D. Strand, A. L. Schultz and W. W. Reedy, J. Spacecraft Rockets 3,75 :‘: (1974)). Punnitsemalla ajoainesauvaa saadaan myös laskettua sauvan pituus ajan funktiona ja siten palonopeus (V. S. niukin, Fizika Gorenya i Vzryva, 11,498 (1975)). Havaitsemalla ajoaineen aikaansaama valo tai muu säteily matkan funktiona, saadaan palonopeus mitattua (J. S. Lii- __ 1 „_ 2 107298 ley, Master’s Thesis, Purdue University, December (1981) sekä J. R. Osborn, R. Je. Burick and R.

F. Panella, Rev. Sci. Instrum. 37, 86 (1966)). Lisäksi ajoaineen palamista on mitattu jatkuval a kolmiomittauksella, jossa mitataan ajoaineen palavasta pinnasta heijastuvan lasersäteen kulma t (R.

A. Frederick, Jr., Rev. Sci. Instrum. 67 (8) (1996)).

5 Yllä mainituille askelittaisille menetelmille on tunnusomaista joko epätarkkuus ja hankala li äyttö (mittalankamenetelmä) tai vähäinen mittauspisteiden lukumäärä (akustinen emissio). Lisäki i mit-talankamenetelmän haittana on se, että ajopanos vääntyy helposti vinoon tai jopa katkeaa mitta-lankojen jännityksestä tai että mittalangoille viedyt johdotukset eivät kestä ajopanoksen aiheuttamaa kuumuutta. Lisäksi mittalangat haittaavat ajopanoksen palamista ja saattavat ki hdyt-10 tää sitä paikallisesti. Edelleen, menetelmä vaatii ajopanoksen inhiboinnin siten, että ajopanos-sauva ei pääse palamaan kuin toisesta päästään, mikä aiheuttaa laitteiston karstoittumista ja likaantumista. j

Yllä mainittujen jatkuvien menetelmien tunnusomaisia piirteitä ovat kallis toteutus (kaikki oj itiset menetelmät), käytön epämukavuus ja hankaluus, epätarkkuus, rajoitettu mittauspituus (kulmamit-^ taus, optiset menetelmät), vika-alttius, häiriöherkkyys ja epäluotettavuus, hankala tulosten ti 1-kinta, kohinainen signaali, työläs huoltaminen, jatkuva puhdistuksen tarve. Siitä syystä jatkuvat mittausmenetelmät eivät olekaan yleisesti käytössä, vaan ruutien palonopeudet mitataan ede leen mittalankojen tai akustisen emission avulla askelittain, huolimatta askelittaisten menetelmien pahoistakin puutteista.

.:. Useimmille nykyisin käytössä oleville menetelmille on tunnusomaista mittaaminen vakiopai -···· 20 .:. neessa, so. mittauksen aikana paine ei saa muuttua. Paloyhtälö saadaan mittaamalla palonopi ;uk- • · » · : . *. siä eri vakiopaineissa ja laskemalla tuloksista vakiotekijä ja paine-eksponentti paloyhtälöön.

• · « ·

Nykyiset, muuttuvassa paineessa suoritetut mittaukset puolestaan eivät ole absoluuttisia, so. r iistä ei saada laskettua ajoaineen paloyhtälöä. Ko. menetelmiä voidaankin siksi käyttää vain vertail una, , ·: ·. verrataan muuttuvassa paineessa mitattua paloaikaa ja mitattua painekäyrää tunnetusta ajoaii ie- ♦ · · 25 näytteestä mitattuihin.

• · # :; Vakiopainemittaus johtaa vähintään kolmeen, tavallisesti viiteen, kuuteen mittaukseen jokais ta *...: ajoainetta kohti, so. tarvitaan viisi, kuusi identtistä koesauvaa ajoaineesta, jotka poltetaan eri Dai- . *. *. neissa paineriippuvuuden määrittämiseksi. Jos halutaan määrittää ajoaineen palonopeuden lä m- .·**. pötilariippuvuus, jokainen koesarja on lisäksi toistettava halutuissa lämpötiloissa ja termostoi tava .. * jo koko laitteisto ko. lämpötilaan. Tästä aiheutuu suuri määrä mittauksia, sillä lämpötilariippuvi iu- ”... den määrittämiseksi on mitattava vähintään kolmessa eri lämpötilassa, tavallisesti neljässä, v i- « « ' · * dessä. Lopputuloksena nykyiset menetelmät tuottavat siis kymmeniä mittauksia, ennen kuin ajoaineen ominaisuudet tunnetaan riittävän hyvin ajoaineen käyttämiseksi raketissa, aseessa i ms.

i 3 107298 sovellutuksessa.

Muuttuvapaineisista menetelmistä puolestaan ei saada paloyhtälöä laskettua ollenkaan koeraketti-moottoria lukuun ottamatta eikä silläkään palorintaman paikkaa pystytä mittaamaan absoluuttisesti. Lisäksi koeraketin haittapuolena on se, ettei koerakettimoottorilla voi niitata ennalta 5 tuntematonta ajoainetta. Ajoaineen paloyhtälö on ensin tunnettava ainakin suunnilleen, ennen kuin koerakettimoottoria voidaan käyttää tai voidaan suorittaa aseella koeammuntoja.

Tunnetuissa vakiopainejäqestelmissä käytetään suurta painesäiliötä paineen tasaamiseen, sillä tunnetuissa mittalaitteissa ei voida käyttää ylipaineventtiiliä (varaventtiiliä). Ylipaineventtiilit aiheuttavat huomattavia ja äkillisiä muutoksia paineeseen avautuessaan ja tunnettujen palonope-jq usmittareiden mittausjäijestelmä ei sellaista salli. Laitteiston painealuetta voidaan säätää vain koko putkiston ja suuritilavuuksisen paineastian määräämissä rajoissa eikä paineen säätöön ole muita mahdollisuuksia kuin paineistuskaasun paineen muuttaminen ulkoisesti.

Tunnetuissa jäijestelmissä kuluu suuri määrä kaasua, yleensä typpeä, jäqestelmän paineistami-seen, sillä kutakin mittausta varten jäqestelmä on paineistettava uudelleen ainakin osittain.

Lisäksi painetta pitää pystyä muuttamaan laajalla alueella ja suuren tilavuuden paineenmuutokset kuluttavat paljon kaasua tai vaativat pumppuja yms. talteenottojäijestelmän. Edelleen, tunnetuille järjestelmille on tyypillistä, että vain yksi mittausmenetelmä voi olla kerrallaan käytössä, sillä eri menetelmät haittaavat useimmiten toistensa toimintaa ja vaativat erillisiä instrumentointimenetel-miä.

• · » * *'' 20 ^unnettujen J^estelmien ongelmana on likaantuminen ja puhdistustanne käytön jälkeen. Ellei järjestelmää ole täytetty vedellä tai muulla nesteellä, kuten akustisella emissiolla mitattaessa teh- • * :.: : dään, puhdistustyöhön kuluu suurin osa työajasta. Nesteellä täytettynäkin laitteiston puhdistus vie v' · puolet mittausajasta eli kysymyksessä on suuritöinen operaatio joka tapauksessa.

a aa a a a aa»

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 mukaista mittausmenetelmää, jolla voidaan ratkaista • « * 25 kaikki yllä mainitut epäkohdat vaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla. Keksinnön mukaisella menetel-mällä saadaan mitattua ajopanossauvan tai -patsaan tai muun ajopanoskappaleen tai -tilavuuden « · palamisrintaman eteneminen sekä askelittain että jatkuvana signaalina. Keksinnön mukaisten \* ’ menetelmien mittaustarkkuutta rajoittavat vain ajoaineen ominaisuudet, so. sen ainesosien rae- a a v. * koko. Käytännön kokeissa on havaittu mitatun palonopeuden epämääräisyyden olevan täsmälleen • · · suurimpien hiukkasten raekoon verran.

30 ’ " Keksinnön mukaisella menetelmällä mittaustuloksista saadaan laskettua ajoaineen paloyhtälön * · ’ · · · ’ parametrit j a määritettyä paloyhtälö yhdestä mittauksesta nelj än, viiden mittauksen sij asta.

Sovittamalla patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukaisen mittauksen avulla saadut tulokset esim. pienimmän neliösumman menetelmällä suoraan haluttuun paloyhtälöön tai muuhun funktioon, saadaan j 4 107296 suoraan ko. funktion parametrit selville. Paloparametrien määrittäminen laajalla painealuee la yhdestä mittauksesta tulee mahdolliseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella tavalla, kun ann itään paineen muuttua mittauksen aikana tai muutetaan painetta tarkoituksellisesti. Ajoaineen palami-sen lämpötilariippuvuus saadaan siten vain muutamalla mittauksella muutaman kymmenen sijasta, sillä tarvitaan erillinen mittaus vain jokaista tutkittavaa lämpötilaa kohti.

Keksinnön mukainen menetelmä sietää hyvin painevaihteluita mittauksen aikana. Laitteisto tarvitsee vain pieniä määriä tai ei lainkaan paineistuskaasua patenttivaatimuksissa 5,6,7 tai 8 esitetyillä tavoilla. Samalla voidaan haluttaessa estää karstan muodostus kokonaan ja siten suure >ti helpottaa laitteiston puhdistamista vaatimuksissa 6 ja 7 esitetyillä tavoilla.

10

Ajoaineen kehittämä savu, liekki tai palojätteet eivät haittaa vaatimuksen 1 mukaisia menet< lmiä toisin kuin tunnetuissa, optisissa ja sähköisissä menetelmissä käy. Lisäksi keksinnön mukaii ia sekä ennestään tunnettuja mittausmenetelmiä voidaan käyttää vaatimuksen 4 mukaisesti yht äai-kaa. Esimerkiksi mikrofonista saatavaa signaalia voidaan samalla käyttää kuten tunnettua ai us-tista emissiota, so. ajopanossauvan kokonaispituus jaetaan signaalin kokonaiskestoajalla, va kka samalla mitattaisiinkin vaatimuksen 1 mukaisesti ajoainesauvan pituutta hetkellisestikin. Va :taa-vasti voidaan mitata painetta, johon vaatimuksen 1 mukainen apuaine aiheuttaa pieniä puis» ;ja. Tällöin painesignaalista saadaan samalla myös palomatka ja sen avulla luonnollisesti palono peus samasta signaalista. Lisäksi tunnettua mittalankamenetelmää tai muita palonopeuden mittau .menetelmiä voidaan käyttää yhtäaikaisesti vaatimuksen 1 mukaisten menetelmien kanssa.

.:. 20 Keksinnön mukaisilla menetelmillä mitattaessa paine voi vaihdella nollasta aina laitteen rak< n- <!«· .:. teen asettamaan ylärajaan saakka. Tällä tavoin palonopeusmittaus kattaa yhdellä kertaa kokc • « · · : . *; halutun painevälin. Painealueen säätämiseksi ei tarvita ulkoista paineistusjärjestelmää lainka m, « t « · ....: vaan paine voidaan säätää patenttivaatimusten 5 tai 8 määrittelemillä tavoilla. Se yksinkertai: ;taa . ·: ·. laitteistoa suuresti, sillä pelkkä paineastia, johon on tehty instrumentointia varten tarvittavat ] äpi- . · :*. 25 viennit ja varaventtiili, riittää mittausten tekoon. Astia paineistetaan ennen mittausta ja sen ji 1- 9 keen suljetaan, eikä painetta tarvitse sen jälkeen välttämättä säätää tai valvoa erikseen.

• · ·

Kuvassa 1 on kaavio laitteistosta. Laitteisto koostuu paineastiasta (Kuva 1, kohta4), jonne aj >pa- o·· *... · nos (Kuva 1, kohta 7) on suljettu. Astia on haluttaessa täytetty nesteellä (Kuva 1, kohta 6), jo nka . *. *. määrällä voidaan samalla säätää painealuetta patenttivaatimusten 5 ja 8 mukaan. Painetta rajo ittaa 9 9 . * * *. 30 varaventtiili (Kuva 1, kohta 1), joka voi samalla toimia alkupaineistuskaasun täyttöventtiilini ja 9 9 .. * astian tyhjennysventtiilinä. Ajoaine on kiinnitetty pitimenä toimivaan mikrofoniin (Kuva 1, k )hta 9 9 9 '... 8), jonka avulla saadaan mitattua sekä hetkellinen palonopeus vaatimuksen 1 mukaisesti, ettf 9 9 9 9 *1 * kokonaispaloaika tunnetun akustisen emission periaatteella. Ajoainesauva pinnoitetaan vaatii »uk sen 1 mukaisella materiaalilla tai siihen tehdään pinnalle tunnetuin välimatkoin täpliä ko. ma eri- 5 107298 aalista. Vastaavalla tavalla palonopeus saadaan mitattua paineanturin (Kuva 1, kohta 3) avulla patenttivaatimuksen 1 mukaisesti, kun mitataan painesignaalista apuaineen aiheuttamia pulsseja. Laitteistoon kuuluu myös järjestelmä ajoaineen sytyttämiseksi, esim. hehkulanka (Kuva 1, kohta 5) ja kannen läpi viedyt sytytysjohdot (Kuva 1, kohta 2).

5 Vaatimusten 1 mukaisesti ajoaineeseen voidaan upottaa tai sitä voidaan pinnoittaa esimerkiksi lyi-jyatsidista ja nitroselluloosasta valmistetulla lakalla tunnetuin välimatkoin täplillä, jotka aiheuttavat akustisen signaalin palon edetessä täplän kohdalle. Em. seoksen tilalla voidaan käyttää mitä tahansa materiaalia, joka kehittää selvästi havaittavaa ääntä palorintaman tullessa materiaalin kohdalle. Mikäli halutaan mitata jatkuvaa signaalia eikä askelittain, voidaan esimerkiksi pinnoit-10 taa tai upottaa ajoaineeseen muuttuvalevyinen kaistale akustista signaalia kehittävää materiaalia ja mitata saadun emission amplitudia tai ominaista taajuutta, jotka muunnetaan pituudeksi.

Mikäli vaatimuksen 1 mukaisesti halutaan mitata optisesti, korvataan akustinen materiaali esimerkiksi tiettyä aallonpituutta emittoivalla aineella, so. kun palorintama tulee ko. aineen kohdalle, emittoituu sähkömagneettista säteilyä, jolla on tunnusomainen aallonpituus. Toki voidaan mitata 15 myös säteilyn voimakkuutta samalla tai erikseen vaatimuksen 4 mukaan.

Koska paine muuttuu mittauksen aikana, saadaan paine-palonopeuskäyrä määritettyä kerralla.

Kuvassa 2 on esimerkkinä paine-palonopeuskäyrä määritettynä akustisen lakan avulla. Sama käyrä on määritetty samanaikaisesti myös muilla menetelmillä. Murtoviiva on mittaustulos ja kaareva käyrä on siihen sovitetun paloyhtälön kuvaaja. Paloyhtälöksi esimerkin ajoaineelle saa- »j · 20 daan r = 0,78 p 0,63 mm/s. Mittauspisteitä esimerkissä on käytetty 27 kpl, joten ko. palonopeus- • « » « . \ · käyrän määrittämiseksi tunnetuilla palonopeusmittareilla olisi pitänyt suorittaa 27 kpl mittauksia • « · · : 27 eri paineessa.

. „ · · * * * Mitatusta käyrästä on nähtävissä palopinnan epämääräisyys, jota ei havaita tunnetuilla menetel-·· » ? niillä. Mittausarvot vaihtelevat satunnaisesti noin 1 mm/s verran, sillä käytetyn ajopanoksen 'J · 25 hapettimen suurin raekoko on noin 1 mm. Koska palonopeus on noin 10 mm/s, mittaukseen aiheutuu ajopanoksesta itsestään noin 1/10 eli 10 prosentin satunnaisuutta, mikä näkyy suoraan I·* *... · palonopeuskäyrältä. Jos ajopanoksessa olisi esiintynyt palon epätasaisuutta tai siinä olisi ollut • ' · esim. halkeamia, ne olisivat paljastuneet vielä voimakkaampina, terävinä muutoksina palono- . V. peuskäyrällä. Sellaisiakaan tulosta ei saada tunnetuilla palonopeusmittareilla mitattua, sillä ne • » . * · *. mittaavat palonopeutta koko ajoainesauvan pituudelta keskiarvona.

*·:** 3o ;. ’ ·.. Yllä mainituilla esimerkeillä ei haluta millään muotoa rajoittaa keksintöä vain esimerkkejä tai : *"; niistä johdettuja tapauksia koskevaksi. Keksinnön monet, mainitsemattomatkin muunnelmat ovat « 4 · mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten määrittelemien keksinnöllisten ajatusten puitteissa:

Claims (9)

6 107298

1. Menetelmä kiinteän tai nestemäisen ajoaineen palonopeuden mittaamiseksi, tunne 11 u siitä, että ajoainetta pinnoitetaan apuaineella tai ajoaineen muuhun, ennalta määriteltyyn koh- 5 taan sijoitetaan apuainetta, joka aiheuttaa palorintaman vaikutuksesta muuttuvassa tai vakiossa paineessa apuaineelle tunnusomaista, palomatkan funktiona muuttuvaa akustista, optista tai painesignaalia, jota mittaamalla palorintaman paikka saadaan selville kullakin ajanhetkellä palamisen aikana.

2. Förfarande enligt krav l,kännetecknat av, att förbränningshastigheten mäts, när drivmedlet brinner i ett tryckkärl. 10

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palonopeus mitataan ajoai-neen palaessa paineastiassa.

3. Förfarande enligt krav l.kännetecknat av, att förbränningshastigheten mäts, när drivmedlet brinner i en öppen volym.

3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palonopeus mitataan ajoaineen palaessa vapaassa tilassa.

4. Förfarande enligt krav l,kännetecknat av, att förfaranden enligt kravet 1 och andra mätningsförfaranden användas samtidigt eller att resultat frän olika metoder fas ur gemensam mätsignal eller tillsammans med ett annat mätande kvantitet.

4 C 4 • « . · · ·. 30 8. Vaatimusten 2 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenmuutos säi de- « « * ..· tään paineistuskaasun tai lisätyn nestemäisen, kiinteän tai liuotetun kaasumaisen hapettavan • · • «· *... aineen ja palojätteiden tai paineistuskaasun tai lisätyn nestemäisen, kiinteän tai liuotetun caa- • · • · ' ’' sumaisen hapettavan aineen ja erikseen lisätyn polttoaineen tuottaman reaktiolämmön tai -kaasujen vaikutuksella. t 7 107298 lFörfarande för att mätä förbränningshastigheten av fast eller flytande drivmedel, kanne-t e c k n a t av, att drivmedlet ytbeläggas med material eller att det placeras pä ett annat, för-rut bestämt ställe av drivmedlet material, som ästadkommer under varierande eller konstant 5 tryck pä verkan av förbränningen som funktion av förbränningssträckan förändrande, för mate-rialet karakteristiskt, akustisk, optisk eller trycksignal, som mäts och ger förbränningsfrontens läge i vaije tidpunkt under förbränningsförloppet.

4. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaatimuksen 1 mukaisia sekä muita palonopeuden mittausmenetelmiä käytetään yhtäaikaisesti tai että eri mittausmenetelmien tuloksia saadaan yhteisestä mittaussignaalista tai yhdessä muun mitattavan suureen kanssa.

5. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenmuutos säädetään alkupaineistuskaasun määrällä, muuttamalla paineastian alkutilavuutta astian rakenteen a/ulia • tai täyttämällä paineastiaa osittain tai kokonaan vedellä tai muulla nesteellä tai kiinteällä 20 .:. aineella, vaihtelemalla mitattavan ajoaineen määrää tai sulkemalla astiaan ajopanoksen li iäksi «44« : .«. muuta höyrystyvää tai kaasuuntuvaa ainetta tai liuotettua kaasua. • 4 4 4

6. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineistuskaasuna käyn itään • · · :: : happea, ilmaa tai muuta hapettavaa kaasua tai kaasuseosta, joka reagoi palojätteiden kanssa • · · : 25 kaasumaisiksi, nestemäisiksi tai laitteiston täytenesteeseen liukeneviksi aineiksi. ^ 7. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineastiaan lisätään n< ste- ’•V.' mäisiä, kiinteitä tai liuotettuja kaasumaisia, hapettavia aineita, jotka reagoivat palojätteid< :n kanssa tuottaen kaasumaisia, nestemäisiä tai paineastian täytenesteeseen liukenevia aineila. * · » · «

5. Förfarande enligt krav 2, k ä n n e t e c k n a t av, att tryckförändringen regleras med mängden av initialtryckgas, med att variera tryckkärlets initialvolym med biständ av kärlets struktur eller genom att fylla pä kärlet delvist eller fullt med vatten eller annat vätska eller fast ämne, med att variera mängden drivmedlet eller med att inspärra ytterligare, flyktigt eller för- • · · gasbart material eller upplöst gas i kärlet.

« « « «· ·; 6. Förfarande enligt krav 5, k ä n n e t e c k n a t av, att syre, luft eller annat oxiderande gas t t « ·’ : : eller gasblandning, som reagerar med förbränningsrester tili gasformiga, flytande eller i kärlets r c r « i fy 11 vätska lösliga ämnen, används som tryckningsgas. • · ♦ • · ·* .V.

7. Förfarande enligt krav 5, k ä n n e t e c k n a t av, att flytande, festa eller upplösta gasfor- * miga ämnen, som reagerar med förbränningsrester tili gasformiga, flytande eller i fyllvätska . * * *. lösliga ämnen, tillsätts in i tryckkärlet.

··· • · · ’ 8. Förfarande enligt krav 2 eller 5, k ä n n e t e c k n a t av, att tryckförändringen regleras : med reaktionsvärme eller -gaser frän reaktion mellan tryckningsgas, tillsatt flytande, fest eller • · : ‘'': upplöst gasformigt, oxiderande ämne och förbränningsrester eller frän reaktion mellan tryck- : ·. ningsgas, tillsatt flyktigt, fest eller upplöst gasformigt, oxiderande ämne och särskilt tillsatt, • ·· 30 .·*·. annat bränsle.

* 9 t 4 »