FI106896B - Tiedonsiirtomenetelmä, radioverkkoalijärjestelmä ja tilaajapäätelaite - Google Patents

Description

106896

Tiedonsiirtomenetelmä, radioverkkoaiijärjestelmä, ja tilaaja-päätelaite

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä tiedon siirtämiseksi radioverk-5 koalijärjestelmästä tilaajapäätelaitteelle matkapuhelinjärjestelmässä. Erityisesti keksintö liittyy hajotuskoodien käyttöön universaalissa matkapuhelinjärjestelmässä.

Keksinnön tausta

Matkapuhelinjärjestelmissä eräs suurimpia ongelmia on rajoitetun 10 radioresurssin tehokas käyttö. Nykyisissä järjestelmissä kullekin käyttäjälle varataan piirikytkentäistä puhelua varten tietty määrä resursseja, esimerkiksi yksi hajotuskoodi, käyttöön koko radioyhteyden ajaksi. Ongelmaksi muodostuu se, että käyttäjän datan jatkuvan siirron lisäksi esiintyy satunnaisesti tai säännöllisesti toistuvin väliajoin tarvetta siirtää myös järjestelmän ohjaustietoa. Toinen 15 ongelma liittyy tilaajapäätelaitteen toimintaan slotted-moodissa, jossa tilaaja-päätelaite suorittaa naapuritukiasemien muiden taajuuksien vastaanottoteho-jen mittausta osan radiokehyksen kestosta. Tällöin tilaajapäätelaite ei voi suorittaa normaalia vastaanottoa, vaan se menettää jopa koko radiokehyksen.

Esimerkiksi koodijakoista monikäyttömenetelmää (CDMA) käyttävis-20 sä järjestelmissä laskevalla siirtotiellä (downlink) radioverkkoalijärjestelmästä (radio network subsystem) tilaajapäätelaitteeseen (user equipment) päin kullekin yhteydelle varataan esimerkiksi yksi hajotuskoodi, jonka hajotustekijä on • 256. Tämä hajotustekijä riittää kyllä käyttäjän datan siirtoon, mutta tarvittaessa siirtää ohjaustietoa joudutaan koodausta vähentämään liikaa. Eräs ratkaisu 25 ongelmaan olisi korvata käyttäjän data järjestelmän ohjaustiedolla, mutta tällöin käyttäjän dataa menetettäisiin, ja esimerkiksi puhetta siirrettäessä tämä havaittaisiin siirretyn puheen laadun laskuna, jopa katkoksina.

Toinen ratkaisu ensimmäiseen ongelmaan on varata tiedonsiirtore-sursseja käyttöön siten, että ne riittävät joka hetki. Tällöin yhteydelle esimer-30 kiksi varataan käyttöön hajotuskoodi, jonka hajotustekijä on 128. Ongelmaksi muodostuu se, että siirtoresurssin tarve lasketaan tarvittavan hetkellisen maksimin mukaisesti, siksi siirtoresursseja tuhlataan valtaosa ajasta, jolloin ei tarvitse siirtää ohjaustietoa. Teoriassa käytössä voisi siis olla 128 erilaista hajo-tuskoodia samanaikaisesti, mutta koska eräissä tapauksissa jopa 25-30 % 2 4615896 käyttäjistä on samanaikaisesti suorittamassa pehmeää kanavanvaihtoa, niin käytännössä hyödynnettäviä hajotuskoodeja on alle sata.

Käytetyt hajotuskoodit voidaan järjestää koodipuuksi, johon on järjestetty järjestelmässä käytetyt hajotuskoodit keskenään ortogonaalisesti.

5 Mentäessä puussa syvemmällä hajotuskoodien pituus aina kaksinkertaistuu kussakin tasossa, ja siten tiedonsiirtonopeus puolittuu. Eräs ehdotettu ratkaisu edellä esitettyyn toiseen ongelmaan on se, että kahdelle eri käyttäjälle on varattu jonkin tason vierekkäiset hajotuskoodit, eli ns. velikoodit käyttöön. Veli-koodien hajotustekijä voi olla esimerkiksi 256. Tarvittaessa toinen käyttäjä voi 10 sitten saada käyttöönsä kyseisten hajotuskoodien isäkoodin, eli yhtä tasoa ylemmällä tasolla olevan koodin, jonka hajotustekijä on 128. Tämä ratkaisu kuitenkin edellyttää, että käyttäjien on oltava keskenään synkronoituja, sillä ensimmäinen käyttäjä ei tietenkään voi käyttää omaa velikoodiaan silloin kun toinen käyttäjä käyttää isäkoodia. Ensimmäinen tilaajapäätelaite voi siten suo-15 rittaa mittauksia normaalin kehyksen ensimmäisen puoliskon aikana, ja toisen puoliskon aikana vastaanottaa lyhennetyn kehyksen isäkoodilla levitettynä, jolloin sen tiedonsiirtokapasiteetti vastaa normaalia velikoodilla levitettyä kehystä. Toinen tilaajapäätelaite vastaanottaa kehyksen ensimmäisen puoliskon aikana lyhennetyn isäkoodilla levitetyn kehyksen, ja suorittaa toisen puoliskon 20 aikana mittauksia. Normaalitoiminnassa kummatkin tilaajapäätelaitteet vastaanottavat kumpikin normaaleja kehyksiä, jotka on levitetty kummankin tilaa-japäätelaitteen omalla velikoodilla. Vaadittu synkronisuus on huomattava rajoitus järjestelmän joustavuudelle.

Keksinnön lyhyt selostus 25 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan seuraavaksi esitettävällä menetelmällä. Kyseessä on menetelmä tiedon siirtämiseksi radioverkkoalijärjestelmästä radioyhteyttä pitkin tilaajapää-telaitteelle matkapuhelinjärjestelmässä, käsittäen: radioverkkoalijärjestelmä lä-*; 30 hettää dedikoidun fyysisen kanavan tilaajapäätelaitteelle, joka dedikoitu fyysi nen kanava käsittää dedikoidun fyysisen ohjauskanavan ja dedikoidun fyysisen datakanavan, ja dedikoitu fyysinen kanava muodostetaan radioyhteydelle lähetettävistä kehyksistä; radioverkkoalijärjestelmä levittää lähetyksessä kunkin kanavan hajotuskoodilla, jonka hajotuskoodin pituus, eli hajotustekijä, mää-35 rää tiedonsiirtonopeuden, ja radioyhteydelle on varattu käyttöön normaalitilanteessa käytettävä hajotuskoodi. Kyseisessä menetelmässä erikoistilanteessa 3 106896 dedikoidun fyysisen datakanavan ainakin yksi kehys levitetään jaetulla hajo-tuskoodilla, joka jaettu hajotuskoodi on normaalitilanteessa käytettävää hajo-tuskoodia lyhyempi, ja kyseinen jaettu hajotuskoodi jaetaan aikajakoisesti ainakin kahden eri radioyhteyden dedikoitujen fyysisten datakanavien kesken.

5 Keksinnön kohteena on lisäksi radioverkkoalijärjestelmä, joka on sovitettu: lähettämään dedikoidun fyysisen kanavan radioyhteyttä pitkin tilaaja-päätelaitteelle, joka dedikoitu fyysinen kanava käsittää dedikoidun fyysisen oh-jauskanavan ja dedikoidun fyysisen datakanavan, ja muodostamaan dedikoitu fyysinen kanava radioyhteydelle lähetettävistä kehyksistä; levittämään lähetyk-10 sessä kunkin kanavan hajotuskoodilla, jonka hajotuskoodin pituus, eli hajotus-tekijä, määrää tiedonsiirtonopeuden, ja varaamaan radioyhteydelle käyttöön normaalitilanteessa käytettävä hajotuskoodi. Radiojärjestelmä on sovitettu levittämään erikoistilanteessa dedikoidun fyysisen datakanavan ainakin yksi kehys jaetulla hajotuskoodilla, joka jaettu hajotuskoodi on normaalitilanteessa 15 käytettävää hajotuskoodia lyhyempi, ja jakamaan kyseinen jaettu hajotuskoodi aikajakoisesti ainakin kahden eri radioyhteyden dedikoitujen fyysisten datakanavien kesken.

Keksinnön kohteena on edelleen tilaajapäätelaite, joka on sovitettu: vastaanottamaan radioverkkoalijärjestelmän lähettämän dedikoidun fyysisen 20 kanavan radioyhteyttä pitkin, joka dedikoitu fyysinen kanava käsittää dedikoidun fyysisen ohjauskanavan ja dedikoidun fyysisen datakanavan, ja muodostamaan dedikoitu fyysinen kanava radioyhteydeltä vastaanottamistaan kehyksistä; poistamaan vastaanotossa kunkin kanavan levitys hajotuskoodilla, jonka hajotuskoodin pituus, eli hajotustekijä, määrää tiedonsiirtonopeuden, ja käyttä-’ 25 mään normaalitilanteessa levityksen poistoon radioyhteydelle normaalitilan teessa käytettäväksi varattua hajotuskoodia. Tilaajapäätelaite on sovitettu poistamaan erikoistilanteessa dedikoidun fyysisen datakanavan ainakin yhden kehyksen levitys jaetulla hajotuskoodilla, joka jaettu hajotuskoodi on normaalitilanteessa käytettävää hajotuskoodia lyhyempi, ja jota kyseistä jaettua hajo-30 tuskoodia käytetään aikajakoisesti ainakin kahden eri radioyhteyden dedikoitujen fyysisten datakanavien kesken.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että varataan dedikoitujen fyysisten data-35 kanavien levitykseen yhteinen koodiresurssi, jota jaetaan eri radioyhteyksille. Normaalitilanteessa kukin radioyhteys käyttää omaa koodiresurssiaan, mutta 4 106896 erikoistilanteessa radioyhteys voi käyttää jaettua koodiresurssia. Kunkin radioyhteyden oma koodiresurssi ja jaettu koodiresurssi eivät ole missään riippuvuussuhteessa keskenään, eli niitä voidaan käyttää samanaikaisesti.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan useita etuja. Tie-5 donsiirtonopeutta voidaan muuttaa nopeasti, jopa kehyskohtaisesti, valitsemalla sopiva hajotuskoodi. Tämä mahdollistaa radioresurssien tehokkaan hyödyntämisen.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-10 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuviot 1A ja 1B esittävät matkapuhelinjärjestelmää Kuvio 2A esittää matkapuhelinjärjestelmän lähetintä ja vastaanotinta;

Kuvio 2B esittää lähettimessä suoritettavaa hajotusta ja moduloin- 15 tia.

Kuvio 3 esittää matkapuhelinjärjestelmän kanavia sijoitettuina kehykseen.

Kuvio 4A esittää koodipuuta;

Kuvio 4B esittää koodien allokointia keksinnön mukaisesti; 20 Kuvio 5 esittää tilaajapäätelaitetta;

Kuvio 6A ja 6B esittävät keksinnön mukaisia toimenpiteitä vuokaaviona;

Kuvio 7A esittää keksinnön mukaista hajotuskoodin käytön jakamis- ; ta; 25 Kuvio 7B on eräs kuvion 7A yksityiskohta tarkennettuna, siinä kuva taan miten kehyksen sisällä voidaan käyttää eri hajotuskoodeja.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä voidaan käyttää erilaisissa matkapuhelinjärjestelmissä, jotka käyttävät koodijakoista monikäyttömenetelmää (CDMA). Esimerkeissä 30 kuvataan keksinnön käyttöä suorasekvenssitekniikalla toteutettua laajakaistaista koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttävässä universaalissa matkapuhelinjärjestelmässä, keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta. Siten esimerkiksi Japanissa ARIB:in (Association of Radio Industries and Businesses) kehittämä IMT-2000 matkapuhelinjärjestelmä on keksinnön mukainen järjestel-35 mä. Esimerkit pohjautuvat VVCDMA-järjestelmän kuvaukseen, josta on saata- 5 106896 vissa lisätietoa ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) spesifikaatiosta ’The ETSI UMTS Terrestrial Radio Access (UTRA) ITU-R RTT Candidate Submission (Tdoc SMG2 260/98, May/June 1998)”, joka otetaan tähän viitteeksi.

5 Viitaten kuvioihin 1A ja 1B selostetaan universaalin matkapuhelin järjestelmän rakenne. Kuvio 1B sisältää vain keksinnön selittämisen kannalta oleelliset lohkot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että tavanomaiseen matkapuhelinjärjestelmään sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joiden tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Matkapuhelinjärjestelmän pää-10 osat ovat ydinverkko (core network) CN, universaalin matkapuhelinjärjestelmän maanpäällinen radioliittymäverkko (UMTS terrestrial radio access network) UTRAN ja tilaajapäätelaite (user equipment) UE. CN:n ja UTRAN:in välinen rajapinta on nimeltään lu, ja UTRANiin ja UE:n välinen ilmarajapinta on nimeltään Uu, 15 UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä (radio network sub system) RNS. RNS:ien välinen rajapinta on nimeltään lur. RNS muodostuu ra-dioverkkokontrollerista (radio network controller) RNC ja yhdestä tai useammasta B-solmusta (node B) B. RNC:n ja B:n välinen rajapinta on nimeltään lub. B-solmun kuuluvuusaluetta eli solua merkitään kuviossa 1B C:llä.

20 Kuviossa 1A esitetty kuvaus on hyvin abstrakti, joten sitä selvenne tään kuviossa 1B esittämällä mikä GSM-järjestelmän osa suunnilleen vastaa mitäkin UMTS:in osaa. On huomattava, että esitetty mappaus ei ole mitenkään sitova, vaan suuntaa antava, sillä UMTS:in eri osien vastuut ja toiminnot ovat vielä suunnittelun alla.

! 25 Kuvion 1B mukaisesti voidaan tilaajapäätelaitteesta UE muodostaa piirikytkentäinen yhteys yleiseen puhelinverkkoon (PSTN = Public Switched Telephone Network) 102 kytkettyyn puhelimeen 100. Tilaajapäätelaite UE voi olla esimerkiksi kiinteästi sijoitettu, ajoneuvoon sijoitettu tai kannettava mukana pidettävä päätelaite. Radioverkon infrastruktuuri UTRAN muodostuu radio-30 verkkoalijärjestelmistä RNS eli tukiasemajärjestelmistä. Radioverkkoalijärjes-telmä RNS muodostuu radioverkkokontrollerista RNC eli tukiasemaohjaimesta ja sen ohjauksessa olevasta ainakin yhdestä B-solmusta B eli tukiasemasta.

Tukiasemassa B on multiplekseri 114, lähetinvastaanottimia 116, ja ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvastaanottimien 116 ja multiplekserin 35 114 toimintaa. Multiplekserillä 114 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimien 116 käyttämät liikenne- ja ohjauskanavat siirtoyhteydelle lub.

β 106896

Tukiaseman Β lähetinvastaanottimista 116 on yhteys antenniyksik-köön 120, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys Uu tilaajapäätelaittee-seen UE. Kaksisuuntaisessa radioyhteydessä Uu siirrettävien kehysten rakenne on tarkasti määritelty.

5 Tukiasemaohjain RNC käsittää ryhmäkytkentäkentän 110 ja ohjaus yksikön 112. Ryhmäkytkentäkenttää 110 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman B ja tukiasemaohjaimen RNC muodostamaan tukiasemajärjestelmään kuuluu lisäksi transkooderi 108. Tukiasemaohjaimen RNC ja tukiaseman B välinen työnjako ja fyysinen raken-10 ne voivat vaihdella toteutuksesta riippuen. Tyypillisesti tukiasema B huolehtii edellä kuvatulla tavalla radiotien toteutuksesta. Tukiasemaohjain RNC hallinnoi tyypillisesti seuraavia asioita: radioresurssien hallinta, solujen välisen kanavanvaihdon kontrolli, tehonsäätö, ajastus ja synkronointi, tilaajapäätelaitteen kutsuminen (paging).

15 Transkooderi 108 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matka puhelinkeskusta 106, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen siirtää matkapuhelinjärjestelmän muodossa transkooderin 108 ja tukiasemaohjaimen RNC välillä. Transkooderi 108 muuntaa yleisen puhelinverkon ja radio-puhelinverkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot 20 toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkoradioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin. Tässä ei tarkemmin kuvata vaadittavia laitteistoja, mutta voidaan kuitenkin todeta, ettei muulle datalle kuin puheelle suoriteta muunnosta transkooderissa 122. Ohjausyksikkö 112 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, ti-25 lastotietojen keräystä ja signalointia.

Ydinverkko CN muodostuu UTRAN:in ulkopuolisesta matkapuhelinjärjestelmään kuuluvasta infrastruktuurista. Kuviossa 1B kuvataan ydinverkon CN laitteista matkapuhelinkeskus 106 ja porttimatkapuhelinkeskus 104, joka hoitaa matkapuhelinjärjestelmän yhteydet ulkopuoliseen maailmaan, tässä 30 yleiseen puhelinverkkoon 102.

Kuviossa 5 kuvataan esimerkki tilaajapäätelaitteen UE rakenteesta. Tilaajapäätelaitteen UE oleelliset osat ovat: rajapinta 504 tilaajapäätelaitteen antennille 502, lähetinvastaanotin 506, tilaajapäätelaitteen ohjausosa 510, ja rajapinta 512 akulle 514. Käyttöliittymä muodostuu yleensä näytöstä 500, näp-35 päimistöstä 508, mikrofonista 516 ja kaiuttimesta 518.

7 106896

Kuviossa 2A kuvataan radiolähetin-radiovastaanotin -parin toimintaa. Kuvio 2A kuvaa laskevan siirtosuunnan (down-link) tapausta, jolloin radiolähetin sijaitsee B-solmussa B ja radiovastaanotin tilaajapäätelaitteessa UE.

5 Kuvion 2A yläosassa kuvataan radiolähettimen oleelliset toiminnot.

Erilaisia fyysiseen kanavaan sijoitettavia palveluita ovat esimerkiksi puhe, data, liikkuva tai pysäytetty videokuva, ja järjestelmän ohjauskanavat, joita käsitellään radiolähettimen ohjausosassa 214. Kuviossa kuvataan ohjauskanavan ja datan käsittely. Eri palvelut edellyttävät erilaisia lähdekoodausvälineitä, esi-10 merkiksi puhe edellyttää puhekoodekkia. Lähdekoodausvälineitä ei ole selvyyden vuoksi kuitenkaan kuvattu kuviossa 2A.

Eri kanaville suoritetaan sitten erilaista kanavakoodausta lohkoissa 202A ja 202B. Kanavakoodausta ovat esimerkiksi erilaiset lohkokoodit (block codes), joista eräs esimerkki on syklinen redundanttisuuden tarkistus (cyclic 15 redundancy check, CRC). Lisäksi käytetään tyypillisesti konvoluutiokoodausta ja sen erilaisia muunnelmia, esimerkiksi punkturoitua konvoluutiokoodausta tai turbokoodausta.

Kun eri kanavat on kanavakoodattu, niin ne lomitetaan lomittimessa 204A, 204B. Lomittamisen tarkoitus on helpottaa virheenkorjausta. Lomittami-20 sessa eri palveluiden bitit sekoitetaan määrätyllä tavalla keskenään, jolloin hetkellinen häipymä radiotiellä ei välttämättä vielä tee siirrettyä informaatiota tunnistuskelvottomaksi. Sitten lomitetut bitit levitetään hajotuskoodilla, sekoitetaan sekoituskoodilla, ja moduloidaan lohkossa 206A, 206B, jonka toimintaa kuvataan tarkemmin kuviossa 2B. Erilliset signaalit yhdistetään lohkossa 208 ! 25 lähetettäväksi saman lähettimen kautta.

Lopuksi yhdistetty signaali viedään radiotaajuusosille 210, jotka voivat käsittää erilaisia tehonvahvistimia ja kaistanleveyttä rajoittavia suodattimia. Analoginen radiosignaali lähetään sitten antennin 212 kautta radiotielle Uu.

Kuvion 2A alaosassa kuvataan radiovastaanottimen oleelliset toi-30 minnot. Radiovastaanotin on tyypillisesti RAKE-vastaanotin. Radiotieltä Uu vastaanotetaan analoginen radiotaajuinen signaali antennilla 234. Signaali viedään radiotaajuusosiin 232, jotka käsittävät suodattimen, joka estää halutun taajuuskaistan ulkopuoliset taajuudet. Sen jälkeen signaali muunnetaan demo-dulaattorissa 230 välitaajuudelle tai suoraan kantataajuudelle, jossa muodossa 35 oleva signaali näytteistetään ja kvantisoidaan.

8 106896

Koska kyseessä on monitie-edennyt signaali, eri teitä pitkin edenneet signaalikomponentit pyritään yhdistämään lohkossa 228, joka käsittää tunnetun tekniikan mukaisesti useita RAKE-haaroja (RAKE fingers). RAKE-haarojen eri viiveillä vastaanottamia signaalikomponentteja etsitään korreloi-5 maila vastaanotettua signaalia käytettyjen hajotuskoodien kanssa, joita on viivästetty ennalta määrätyillä viiveillä. Kun signaalikomponenttien viiveet on löydetty, samaan signaaliin kuuluvat signaalikomponentit yhdistetään. Samalla signaalikomponenttien hajotuskoodaus puretaan kertomalla signaali fyysisen kanavan omalla hajotuskoodilla. Saadun fyysisen kanavan lomitus puretaan 10 sitten lomituksen purkuvälineissä 226.

Lomituksesta purettu fyysinen kanava jaetaan sitten demultiplekse-rissa 224 eri kanavien datavirtoihin. Kanavat ohjataan kukin omaan kanava-koodauksen purkulohkoon 222A, 222B, jossa puretaan lähetyksessä käytetty kanavakoodaus, esimerkiksi lohkokoodaus ja konvoluutiokoodaus. Konvoluu-15 tiokoodaus puretaan edullisesti Viterbi-dekooderilla. Kukin lähetetty kanava 220A, 220B, voidaan sitten viedä tarvittavaan jatkokäsittelyyn, esimerkiksi data 220 viedään tilaajapäätelaitteeseen UE kytkettyyn tietokoneeseen 122. Järjestelmän ohjauskanavat viedään radiovastaanottimen ohjausosaan 236.

Kuviossa 2B kuvataan tarkemmin kanavan levittämistä hajotuskoo-20 dilla ja sen modulointia. Kuvassa vasemmalta tulee kanavan bittivirta lohkoon S/P, jossa suoritetaan kullekin kahden bitin jaksolle muunnos sarjamuodosta rinnakkaismuotoon, eli toinen bitti viedään signaalin l-haaraan ja toinen signaalin Q-haaraan. Sitten signaalin I- ja Q-haarat kerrotaan samalla hajotus-koodilla c^, jolloin suhteellisen kapeakaistainen informaatio leviää laajalle taa-] 25 juuskaistalle. Kullekin yhteydelle Uu on oma hajotuskoodinsa, jolla vastaanotin tunnistaa itselleen tarkoitetut lähetykset. Sitten signaali sekoitetaan kertomalla se sekoituskoodilla joka on eri kullekin lähettimelle. Saadun signaalin pulssimuotoa suodatetaan suodattimena p(t). Lopuksi signaali moduloidaan radiotaajuiselle kantoaallolle kertomalla sen eri haarat toisistaan 90 astetta siir-30 rettynä, näin saadut haarat yhdistetään yhdeksi kantoaalloksi, joka on valmis lähetettäväksi radiotielle Uu, mahdollisia suodatuksia ja tehonvahvistuksia lukuunottamatta. Kuvattu modulointitapa on QPSK (Quadrature Phase Shift Keying).

Kuviossa 4A kuvataan eri hajotuskoodeja. Kukin piste 400 edustaa 35 yhtä mahdollista hajotuskoodia. Pystysuorilla katkoviivoilla kuvataan eri hajo-tustekijöitä SF=1, SF=2, SF=4, SF=8, SF=16, SF=32, SF=64, SF=128, 9 106896 SF=256. Kullakin pystysuoralla katkoviivalla olevat koodit ovat keskenään or-togonaalisia. Keskenään ortogonaalisia hajotuskoodeja voi siten maksimissaan olla käytössä samanaikaisesti kaksisataaviisikymmentäkuusi erilaista. Esimerkiksi UMTSiissa käytettäessä viiden megahertsin kantoaaltoa nopeu-5 della 4.096 megachippiä per sekunti hajotustekijä SF=256 vastaa kolmenkym-menenkahden kilobitin siirtonopeutta sekunnissa, vastaavasti suurin käytännöllinen siirtonopeus saavutetaan hajotustekijällä SF=4, jolloin tiedonsiirtonopeus on kaksituhattaneljäkymmentäkahdeksan kilobittiä sekunnissa. Siirtonopeus kanavassa siis vaihtelee portaittain 32, 64, 128, 256, 512, 1024, ja 2048 10 kbit/s, hajotustekijän vaihtuessa vastaavasti 256, 128, 64, 32,16, 8, ja 4. Käyttäjän käyttöönsä saama tiedonsiirtonopeus riippuu käytetystä kanavakoodauksesta. Esimerkiksi käytettäessä 1/3-konvoluutiokoodausta käyttäjän tiedonsiirtonopeus on noin yksi kolmasosa kanavan tiedonsiirtonopeudesta. Hajotustekijä ilmoittaa hajotuskoodin pituuden. Esimerkiksi hajotustekijää SF=1 vastaa-15 va hajotuskoodi on (1). Hajotustekijällä SF=2 on kaksi keskenään ortogonaa-lista hajotuskoodia (1,1) ja (1,-1). Edelleen hajotustekijällä SF=4 on neljä keskenään ortogonaalista hajotuskoodia: ylemmän tason hajotuskoodin (1,1) alla ovat hajotuskoodit (1,1,1,1) ja (1,1,-1,-1), ja ylemmän tason toisen hajotuskoodin (1,-1) alla ovat hajotuskoodit (1,-1,1,-1) ja (1,-1, -1,1). Näin jatketaan hajo-20 tuskoodien muodostusta edettäessä koodipuussa alemmille tasoille. Tietyn tason hajotuskoodit ovat aina keskenään ortogonaalisia. Samoin tietyn tason jokin hajotuskoodi on ortogonaalinen jonkin toisen saman tason hajotuskoodin kaikkien siitä johdettujen seuraavien tasojen hajotuskoodien kanssa.

Kuvioon 3 viitaten selostetaan esimerkki siitä, minkälaista kehysra-25 kennetta fyysisessä kanavassa voidaan käyttää. Kehykset 340A, 340B, 340C, 340D numeroidaan juoksevasti yhdestä seitsemäänkymmeneenkahteen, ja ne muodostavat 720 millisekunnin pituisen superkehyksen. Yhden kehyksen 340C pituus on 10 millisekuntia. Kehys 340C jaetaan kuuteentoista väliin 330A, 330B, 330C, 330D. Yhden välin 330C pituus on 0.625 millisekuntia. Yk-30 si väli 330C vastaa tyypillisesti yhtä tehonsäätöperiodia, jonka aikana tehoa säädetään esimerkiksi yksi desibeli ylös- tai alaspäin.

Fyysiset kanavat jaetaan kahteen eri tyyppiin: dedikoidut fyysiset datakanavat (dedicated physical data channel, DPDCH) 310 ja dedikoidut fyysiset kontrollikanavat (dedicated physical control channel, DPCCH) 312. Dedi-35 koituja fyysisiä datakanavia 310 käytetään kuljettamaan dataa 306, joka on generoitu OSI:n (Open Systems Interconnection) kakkoskerroksessa ja sen ίο 106896 yläpuolella, eli lähinnä dedikoituja liikennekanavia. Dedikoidut fyysiset kontrol-likanavat 312 kuljettavat OSI:n ykköskerroksessa generoitua kontrolli-informaatiota. Kontrolli-informaatio käsittää: kanavaestimoinnissa apuna käytettävät pilottibitit (pilot bits) 300, lähetystehon säätökomennot (transmit power-5 control commands, TPC) 302, ja optionaalisesti kuljetusformaatin indikaattorin (transport format indicator, TFI) 304. Kuljetusformaatin indikaattori 304 kertoo vastaanottimelle sen hetkisen käytössä olevan siirtonopeuden kullekin nousevan siirtotien dedikoidulle fyysiselle datakanavalle.

Kuten kuviosta 3 nähdään laskevalla siirtotiellä dedikoidut fyysiset 10 datakanavat 310 ja dedikoidut fyysiset kontrollikanavat 312 aikamultipleksa-taan samaan väliin 330C. Nousevalla siirtotiellä sitävastoin kyseiset kanavat lähetetään rinnakkaisesti (parallel) siten, että ne ovat IQ/koodimultipleksattu (l=in-phase, Q=quadrature) kuhunkin kehykseen 340C ja lähetetään käyttäen kaksoiskanava QPSK-modulaatiota (dual-channel quadrature phase-shift key-15 ing modulation). Haluttaessa lähettää lisä dedikoituja fyysisiä datakanavia 310 ne koodimultipleksataan ensimmäisen kanavaparin joko I- tai Q-haaraan.

Tarvittaessa dedikoituun fyysiseen datakanavaan voidaan multi-pleksata assosioitu ohjauskanava (associated control channel), jossa kuljetetaan kakkoskerroksen ja ylempien kerrosten kontrollidataa, esimerkiksi aktiivi-20 settien päivitystietoja ja ulomman tehonsäätösilmukan signaali/interferenssita-voitteen säätöä. Tämä multipleksaus aiheuttaa alussa kuvatun ongelman kapasiteetin riittävyydestä.

Esimerkiksi käytettäessä hajotussuhdetta SF=256, on käytössä kymmenen symbolia, eli kaksikymmentä bittiä väliä 330C kohti. Tämä tekee .v 25 kehystä kohti 320 bittiä. Näiden bittien käyttö jakautuu esimerkiksi taulukossa 1 kuvattavalla tavalla.

Sisältö_Pituus_ DPCCH: PILOT 32 symbolia = 64 bittiä DPCCH: TPC 8 symbolia = 16 bittiä DPCCH: TFI 8 symbolia = 16 bittiä DPDCH: DATA 112 symbolia = 224 bittiä

Taulukko 1 30 Käyttäjän datalle jää siis käyttöön 224 bittiä. Esimerkiksi haluttaessa siirtää puhedataa normaalille puhekoodekille nopeudella kahdeksan kilobittiä 11 106896 sekunnissa tarvitaan näistä biteistä 80 bittiä datalle, 16 CRC:lle (cyclic redundancy check), ja 8 häntäbittiä, eli yhteensä 104 bittiä. Käytettävälle konvoluu-tiokoodaukselle saadaan koodaussuhteeksi 104/224 = 0.46, ja tämä on siis vielä ilman assosioidun kontrollikanavan tarvitsemaa noin kahtakymmentä bit-5 tiä. Käytettävä konvoluutiokoodaus on jo siis huonompi kuin 1/2-konvoluutio-koodaus. Tällaisessa kanavassa on jo vaikea kuljettaa tarvittavia assosioidun kontrollikanavan bittejä, koska kanavakoodauksen määrä on melko pieni, ja koska joudutaan käyttämään punkturointia eli poistokoodausta.

Tilanne huononee edelleen mikäli puhedataa halutaan siirtää palo rannetulle puhekoodekille eli nopeudella 12.2 kbit/s. Tällöin koodaussuhde on enää 0.60 (= 224 databittiä + 16 CRC-bittiä + 8 häntäbittiä jaettuna 448:lla).

Keksinnön mukainen menetelmä tiedon siirtämiseksi radioverkkoali-järjestelmästä RNS radioyhteyttä Uu pitkin tilaajapäätelaitteelle UE voidaan kuvata kuvioiden 6A ja 6B vuokaavioilla. Menetelmän suoritus yksittäiselle ra-15 diokehykselle aloitetaan lohkosta 600.

Lohkoissa 604 ja 606 radioverkkoalijärjestelmä RNS lähettää dedikoidun fyysisen kanavan tilaajapäätelaitteelle UE. Jo aiemmin esitetyllä tavalla dedikoitu fyysinen kanava käsittää dedikoidun fyysisen ohjauskanavan ja dedi-koidun fyysisen datakanavan. Samoin aiemmin esitetyllä tavalla dedikoitu fyy-20 sinen kanava muodostetaan radioyhteydelle Uu lähetettävistä kehyksistä.

Lohkoissa 608 ja 610 radioverkkoalijärjestelmä RNS levittää lähetyksessä kunkin kanavan hajotuskoodilla. Hajotuskoodin pituus, eli hajotusteki-jä, määrää tiedonsiirtonopeuden, ja radioyhteydelle Uu on varattu käyttöön normaalitilanteessa käytettävä hajotuskoodi. Tämän normaalitilanteen hajotus-.v 25 koodin hajotustekijä voi olla esimerkiksi 256.

Lohkossa 602 kuvataan keksinnön ydin, eli se, että erikoistilanteessa dedikoidun fyysisen datakanavan ainakin yksi kehys levitetään jaetulla hajotuskoodilla. Kyseinen jaettu hajotuskoodi on normaalitilanteessa käytettävää hajotuskoodia lyhyempi. Lisäksi kyseinen jaettu hajotuskoodi jaetaan aikaja-30 koisesti ainakin kahden eri radioyhteyden Uu dedikoitujen fyysisten datakana-vien kesken. Erikoistilanteessa käytettävän hajotuskoodin hajotustekijä voi olla esimerkiksi 128.

Kuviossa 6B kuvataan tarkemmin kuvion 6A lohkossa 602 suoritettava toiminta. Alilohkon suoritus aloitetaan lohkosta 620. Sitten lohkossa 622 35 tarkistetaan onko kyseessä erikoistapaus, eli tarvitaanko dedikoidulle fyysiselle datakanavalle normaalia enemmän tiedonsiirtokapasiteettia. Jos tiedonsiirto- 12 106896 kapasiteetin tarve on normaali, eli se voidaan täyttää normaalitilanteessa käytettävällä hajotuskoodilla, niin mennään lohkoon 624.

Lohkossa 624 tarkistetaan onko kyseiselle radioyhteydelle Uu jo allokoitu käyttöön normaalitilanteissa käytettävä hajotuskoodi. Jos koodia ei ole 5 allokoitu, mennään lohkoon 628, jossa se allokoidaan ja käytetään sitä käsiteltävänä olevan kehyksen levitykseen. Jos koodi on jo allokoitu, niin mennään lohkoon 630, jossa käsiteltävänä olevan kehyksen levitykseen käytetään kyseistä allokoitua hajotuskoodia.

Jos tiedonsiirtokapasiteetin tarve oli suurempi kuin normaali lohkos-10 sa 622, niin sitten mennään lohkoon 626. Lohkossa 626 tarkistetaan onko jossakin jo allokoidussa jaetussa hajotuskoodissa vapaata kapasiteettia. Jos vapaata kapasiteettia ei ole missään jaetussa hajotuskoodissa, niin valitaan lohkossa 632 uusi jaettu hajotuskoodi, jonka hajotustekijä on pienempi kuin normaalisti käytettävän hajotuskoodin, ja käytetään valittua jaettua hajotuskoodia 15 käsiteltävänä olevan kehyksen levitykseen. Jos taas jossakin jaetussa hajotus-koodissa on vapaata kapasiteettia, niin käytetään lohkossa 634 kyseistä jaettua hajotuskoodia käsiteltävänä olevan kehyksen levittämiseen.

Menetelmässä ’’normaalitilanteella” tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa voidaan käyttää radioyhteydelle yhteyden ajaksi allokoitua hajotuskoo-20 dia. Vastaavasti "erikoistilanteella” tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa radioyhteydelle yhteyden ajaksi allokoidun hajotuskoodin tiedonsiirtokapasiteetti ei riitä halutun tiedon siirtämiseksi. Normaalitilanteen hajotuskoodin hajotustekijä voi olla esimerkiksi 256 ja erikoistilanteessa käytettävän jaetun hajotuskoodin hajotustekijä esimerkiksi 128. Nämä numeroarvot ovat vain esimerkkejä, eli 25 muunkinlaiset arvojen yhdistelmät ovat mahdollisia.

Erikoistilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi jo kuvattu tilanne, jossa dedikoituun fyysiseen datakanavaan halutaan multipleksata assosioitu ohjaus-kanava. Toinen esimerkki erikoistilanteesta on tilaajapäätelaitteen UE toimiminen slotted-moodissa. Tällöin tilaajapäätelaite UE suorittaa naapuritukiasemi-30 en B muiden taajuuksien vastaanottotehojen mittausta osan radioverkkoalijär-jestelmän RNS normaalisti lähettämän kehyksen kestosta. Tällaisia eri taajuuksilla toimivia soluja voi esiintyä esimerkiksi ympäristössä, jossa on sekä uiko- että sisäsoluja. Tilaajapäätelaite ei siis voi vastaanottaa kyseistä kehystä, jonka sisältämä tieto menetettäisiin toimimalla normaalilla tavalla. Keksinnön 35 mukaisesti kyseinen tilanne on erikoistilanne, jolloin jäljellä olevan kehyksen keston aikana radioverkkoalijärjestelmä RNS lähettää lyhennetyn kehyksen 13 106896 käyttäen levitykseen jaettua hajotuskoodia. Vaikka kehys onkin lyhennetty, siinä voidaan kuljettaa sama datamäärä kuin normaalissa kehyksessä, kiitos käytetyn jaetun hajotuskoodin. Jaetun hajotuskoodin tiedonsiirtokapasiteettihan on suurempi kuin normaalisti käytettävän hajotuskoodin.

5 Tarkastellaan seuraavaksi kuviota 4B, jossa kuvataan miten kuvios sa 4A esitetystä koodipuusta voidaan varata koodeja keksinnön mukaisella tavalla käytettäväksi. Kuviossa 4B on oletettu, että normaalitilanteessa käytettävän hajotuskoodin hajotustekijä on SF=256, ja erikoistilanteessa käytettävän hajotuskoodin hajotustekijä on puolet pienempi, eli SF=128. Perusperiaate 10 koodien jaolle on se, että radioyhteydelle Uu normaalitilanteessa käytettäväksi varattu hajotuskoodi, ja erikoistilanteessa käytettävä jaettu hajotuskoodi sijaitsevat koodipuussa eri tasoilla ja eri haaroissa. Yleisessä muodossa voidaan esittää, että mikäli Y käyttäjää jakaa yhden hajotuskoodin, jonka hajotustekijä on SF=128, niin sitten käyttöön jää X hajotuskoodia, joiden hajotustekijä on 15 SF=256: X + 2(X/Y) = 256 (1)

Kaavasta 1 voidaan ratkaistaan X: 20 X = 256 / (1+2/Y) (2)

Kaavalla 2 voidaan sitten laskea X:n arvoja sijoittamalla Y:n paikalle eri lukuja: 25 Jos Y=4, niin X=170, eli mikäli neljä käyttäjää jakaa yhden jaetun hajotuskoodin, jonka hajotustekijä on 128, niin sitten jää vielä vapaaksi 170 hajotuskoodia, joiden hajotustekijä on 256.

Jos Y=6, niin X=192, eli mikäli kuusi käyttäjää jakaa yhden jaetun hajotuskoodin, jonka hajotustekijä on 128, niin sitten jää vielä vapaaksi 192 30 hajotuskoodia, joiden hajotustekijä on 256.

:*· Jos Y=8, niin X=204, eli mikäli kahdeksan käyttäjää jakaa yhden ja etun hajotuskoodin, jonka hajotustekijä on 128, niin sitten jää vielä vapaaksi 204 hajotuskoodia, joiden hajotustekijä on 256.

Kuvion 4B esimerkki kuvaa keskimmäistä tapausta, eli esimerkissä 35 oletetaan, että kuusi radioyhteyttä jakaa saman jaetun hajotuskoodin.

14 106896

Kuviossa 4B on kuvattu normaaleja hajotuskoodeja indekseillä, joiden alussa on SF=256, eli hajotuskoodeja SF=256, CODE1, SF= 256, CO-DE2, jne. Nämä koodit siis varaavat hajotustason SF=128 koodeista 96 ensimmäistä. Kuuden käyttäjän jakamat jaetut hajotuskoodit ovat sitten hajotustason 5 SF=128 koodeja SF=128, CODE97, SF=128, CODE98, jne. Yhteensä hajotus-tason SF=256 koodeja on siis käytössä 192 kappaletta, ja hajotustason SF=128 jaettuja koodeja 32 kappaletta.

Keksinnön mukaisella menetelmällä kyetään siis tukemaan jopa 192:n ortogonaaiisen hajotuskoodin samanaikaista käyttöä, esimerkiksi pu-10 heen tai jonkin muun piirikytkentäisen palvelun siirtoon, samalla kun kyetään täyttämään erikoistilanteiden asettamat vaatimukset. Tämä on suuri 50 % resurssien lisäys tunnetun tekniikan mukaiseen ratkaisuun, jossa voidaan ongelmitta käyttää erikoistilanteet huomioiden vain 128:aa ortogonaalista hajotus-koodia samanaikaisesti.

15 Seuraavaksi tarkastellaan kuvioita 7A ja 7B, joissa esitetään miten kuviossa 4B esitetyn esimerkin mukaiset hajotuskoodit jaetaan radioyhteyksien kesken. Kuvion 7A esimerkissä oletetaan, että eri radioyhteyksien kehykset ovat keskenään synkronoimattomat, eli niiden lähetyshetkiä ei ole tahdistettu toistensa suhteen siten, että kehykset lähetettäisiin samalla ajanhetkellä. Siksi 20 radioyhteys Uu saa käyttöönsä jaetun hajotuskoodin ajanjaksoksi, joka on kaksi kertaa radioyhteydelle Uu lähetettävän kehyksen pituinen. Kuviossa 7A kuvataan pystysuunnassa kuuden tilaajapäätelaitteen UE1, UE2, UE3, UE4, UE5, UE6 radioyhteyksille Uu käytetty ajastus. Vaakatasossa kuvataan kuinka kullekin tilaajapäätelaitteelle lähetetään peräkkäin kymmenen millisekunnin . 25 mittaisia radiokehyksiä, jotka on numeroitu #1, #2.....#72. Alimmalla janalla kuvataan korkean tiedonsiirtokapasiteetin aikavälit, SLOT1, SLOT2, ..., SLOT6. Korkean tiedonsiirtokapasiteetin aikaväli on kaksi kertaa normaalin kehyksen mittainen eli kaksikymmentä millisekuntia. Kukin aikaväli saa nyt vuorollaan käyttöönsä korkean tiedonsiirtokapasiteetin aikavälin. Koska kuusi ra-30 dioyhteyttä jakaa kyseisen korkean tiedonsiirtokapasiteetin hajotuskoodin, niin jokainen radioyhteys saa käyttää kyseistä jaettua hajotuskoodia aina sadan millisekunnin välein kaksikymmentä millisekuntia kerrallaan. Kuviossa 7A on ympäröity mustalla kehyksellä kunkin tilaajapäätelaitteen radioyhteyden ne aikavälit, joina kyseinen tilaajapäätelaite saa käyttää jaettua hajotuskoodia. Eli 35 esimerkiksi tilaajapäätelaite UE1 saa käyttää aina jaetun hajotuskoodin ensimmäistä aikaväliä SLOT1. Riippuu kyseisen tilaajapäätelaitteen UE1 ajoitukses- 15 106896 ta, missä kymmenen millisekunnin kehyksessään se saa käyttää jaettua hajo-tuskoodia. Tilaajapäätelaite UE1 lähettää kehykset #1, #13 käyttäen jaettua hajotuskoodia. Vastaavasti esimerkiksi tilaajapäätelaitteen UE4 käytössä on jaetun hajotuskoodin neljäs aikaväli SLOT4, jolloin se lähettää esimerkiksi ke-5 hykset #7, #19, #31, #43, #55 ja #67 käyttäen jaettua hajotuskoodia, mikäli siihen on tarvetta.

Kuviossa 7B kuvataan tarkemmin kuviosta 7A yksityiskohta, joka on rajattu kuviossa 7A katkoviivalla ja merkitty viitteellä ”FIG 7B”. Kuviossa 7B esitetään miten neljännen tilaajapäätelaitteen UE4 kolme kehystä FRAME #6, 10 FRAME #7 ja FRAME #8 levitetään. Normaalisti lähetettävissä kehyksissä FRAME #6 ja FRAME #9 levitetään sekä dedikoitu fyysinen ohjauskanava että dedikoitu fyysinen datakanava käyttäen yhteydelle allokoitua normaalitilanteessa käytettävää hajotuskoodia, jonka hajotustekijä on SF=256. Keksinnön mukaisesti kehyksen FRAME #7 dedikoitu fyysinen datakanava levitetään 15 käyttäen jaettua hajotuskoodia, jonka hajotustekijä on SF=128. Kehyksen FRAME #7 dedikoidun fyysisen ohjauskanavan levittämiseen on sitten kaksi eri mahdollisuutta: voidaan joko käyttää samaa jaettua hajotuskoodia, jolla levitetään myös dedikoitu fyysinen datakanava, tai sitten voidaan käyttää normaalitilanteessa käytettävää hajotuskoodia.

20 Kuviossa 7A kuvattu esimerkki kuvasi tapausta, jossa eri radioyhte yksien kehykset olivat keskenään synkronoimattomat. Eri radioyhteyksien Uu kehyksien ollessa keskenään synkronoidut, saa kukin radioyhteys Uu käyttöönsä jaetun hajotuskoodin ajanjaksoksi, joka on radioyhteydelle Uu lähetettävän kehyksen pituinen. Tällöin pystyisi kukin tilaajapäätelaite käyttämään ja-.· 25 ettua hajotuskoodia aina viidenkymmenen millisekunnin välein.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kukin radioyhteys Uu saa jaetun hajotuskoodin käyttöönsä tarvittaessa. Tällä on etuna kuvion 7A esimerkkiin, jossa kukin radioyhteys Uu saa jaetun hajotuskoodin käyttöönsä ra-dioverkkoalijärjestelmän RNS ja tilaajapäätelaitteen UE keskenään ennalta so-30 pimina kehyksinä, nähden se, ettei jaettua koodiresurssia pidetä tarpeettomas-:* ti varattuna, mutta haittapuolena on vastaavasti tarvittavan signaloinnin lisään tyminen.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa dedikoitu fyysinen ohjaus-kanava käsittää kuljetusformaatin indikaattorin TFI, jossa kerrotaan dedikoidun 35 fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotuskoodi. Tämä voidaan toteuttaa ainakin kahdella eri tavalla: 1) Vastaanotetussa fyysisessä kehyksessä 16 106896 olevalla kuljetusformaatin indikaattorilla kerrotaan vastaanotetussa kehyksessä olevan dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotuskoodi. 2) Vastaanotettua fyysistä kehystä edeltävässä fyysisessä kehyksessä olevalla kuljetusformaatin indikaattorilla kerrotaan vastaanotetussa kehyksessä ole-5 van dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotuskoodi. Vaihtoehdossa 1 signaloinnissa ei ole kymmenen millisekunnin viivettä, kuten vaihtoehdossa 2 on. Toisaalta vaihtoehto 2 ei edellytä vastaanottimen levityksen poistavien osien kahdennusta, kuten vaihtoehto 1 edellyttää.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää myös tilanteessa, 10 jossa tilaajapäätelaite UE on suorittamassa pehmeää kanavanvaihtoa. Pehmeässä kanavanvaihdossa ainakin kaksi eri tukiasemaa B lähettää tilaajapää-telaitteelle UE dedikoidun fyysisen datakanavan käyttäen samanpituista jaettua hajotuskoodia levitykseen siten, että tilaajapäätelaite UE vastaanottaa kyseiset lähetykset oleellisesti samalla ajanhetkellä. Käytetty jaettu hajotuskoodi 15 valitaan kummallekin tukiasemalle B itsenäisesti, eli sen ei siis tarvitse olla sama, kunhan vain käytetyn hajotuskoodin pituus on sama, eli niillä on sama ha-jotustekijä. Ajastuksen ei tarvitse olla sama, vaan käytännössä riittää esimerkiksi se, että tilaajapäätelaitteelle UE eri radioteitä pitkin lähetettävät symbolit ovat osittain päällekkäisiä. Esimerkiksi käytettäessä viiden megahertsin kanto-20 aaltoa nopeudelle 4.096 megachippiä per sekunti, saadaan sopivasti lähetettyä yhtä kymmenen millisekunnin kehystä kohti 160 symbolia kanavakoodattu-na hajotuskoodilla, jonka hajotustekijä on 256. Toisiaan vastaavien symbolien chippien ei siis tarvitse olla täsmälleen päällekkäin, vaan esimerkiksi 50-100 chipin offset on sallittu. Offset voi olla suurempikin, mutta tällöin tarvittava kä-.·. 25 sittely on monimutkaisempaa.

Keksintö toteutetaan edullisesti ohjelmallisesti. Radioverkkoalijärjes-telmässä tarvittava käsittely edellyttää muutoksia protokollankäsittelyohjelmis-toon ja lähettimen toiminnan, etenkin hajotuskoodien käsittelyn, ohjaamiseen. Vastaavasti tilaajapäätelaitteessa tarvitaan muutoksia protokollankäsittelyoh-30 jelmistoon ja vastaanottimen toiminnan, etenkin hajotuskoodien käsittelyn, oh-jäämiseen.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän 35 keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (43)

1. Menetelmä tiedon siirtämiseksi radioverkkoalijärjestelmästä (RNS) radioyhteyttä (Uu) pitkin tilaajapäätelaitteelle (UE) matkapuhelinjärjestelmässä, käsittäen: 5 - (604, 606) radioverkkoalijärjestelmä (RNS) lähettää dedikoidun fyysisen kanavan tilaajapäätelaitteelle (UE), joka dedikoitu fyysinen kanava käsittää dedikoidun fyysisen ohjauskanavan ja dedikoidun fyysisen datakanavan, ja dedikoitu fyysinen kanava muodostetaan radioyhteydelle (Uu) lähetettävistä kehyksistä; 10 - (608, 610) radioverkkoalijärjestelmä (RNS) levittää lähetyksessä kunkin kanavan hajotuskoodilla, jonka hajotuskoodin pituus, eli hajotustekijä, määrää tiedonsiirtonopeuden, ja radioyhteydelle (Uu) on varattu käyttöön normaalitilanteessa käytettävä hajotuskoodi, tunnettu siitä, että (602) erikoistilanteessa dedikoidun fyysisen 15 datakanavan ainakin yksi kehys levitetään jaetulla hajotuskoodilla, joka jaettu hajotuskoodi on normaalitilanteessa käytettävää hajotuskoodia lyhyempi, ja kyseinen jaettu hajotuskoodi jaetaan aikajakoisesti ainakin kahden eri radioyhteyden (Uu) dedikoitujen fyysisten datakanavien kesken.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että erikoistilanteessa dedikoituun fyysiseen datakanavaan multipleksataan assosioitu ohjauskanava.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erikoistilanteessa tilaajapäätelaite (UE) toimii slotted-moodissa, jossa ti-laajapäätelaite (UE) suorittaa naapuritukiasemien (B) muiden taajuuksien vas- 25 taanottotehojen mittausta osan radioverkkoalijärjestelmän (RNS) normaalisti lähettämän kehyksen kestosta, jolloin jäljellä olevan kehyksen keston aikana radioverkkoalijärjestelmä (RNS) lähettää lyhennetyn kehyksen käyttäen levitykseen jaettua hajotuskoodia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että eri radioyhteyksien (Uu) kehyksien ollessa keskenään synkronoimattomat, saa kukin radioyhteys (Uu) käyttöönsä jaetun hajotuskoodin ajanjaksoksi, joka on kaksi kertaa radioyhteydelle (Uu) lähetettävän kehyksen pituinen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eri radioyhteyksien (Uu) kehyksien ollessa keskenään synkronoidut, saa 35 kukin radioyhteys (Uu) käyttöönsä jaetun hajotuskoodin ajanjaksoksi, joka on radioyhteydelle (Uu) lähetettävän kehyksen pituinen. 106896 18

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dedikoitu fyysinen ohjauskanava levitetään jaetulla hajotuskoodilla.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin radioyhteys (Uu) saa jaetun hajotuskoodin käyttöönsä radioverkko- 5 alijärjestelmän (RNS) ja tilaajapäätelaitteen (UE) keskenään ennalta sopimina kehyksinä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin radioyhteys (Uu) saa jaetun hajotuskoodin käyttöönsä tarvittaessa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että dedikoitu fyysinen ohjauskanava käsittää kuljetusformaatin indikaattorin, jossa kerrotaan dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotus-koodi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetussa fyysisessä kehyksessä olevalla kuljetusformaatin indi- 15 kaattorilla kerrotaan vastaanotetussa kehyksessä olevan dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotuskoodi.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettua fyysistä kehystä edeltävässä fyysisessä kehyksessä olevalla kuljetusformaatin indikaattorilla kerrotaan vastaanotetussa kehyksessä 20 olevan dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotuskoodi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hajotuskoodit on järjestetty koodipuuksi siten, että ensimmäisessä tasossa koodipuun juurena on yhden bitin mittainen hajotuskoodi, toisessa tasossa on kaksi haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kahden bitin mittaiset ha- ·* 25 jotuskoodit, kolmannessa tasossa on neljä haaraa, joissa on keskenään orto gonaaliset neljän bitin mittaiset hajotuskoodit, neljännessä tasossa on kahdeksan haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kahdeksan bitin mittaiset hajotuskoodit, viidennessä tasossa on kuusitoista haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kuudentoista bitin mittaiset hajotuskoodit, kuudennessa tasossa 30 on kolmekymmentäkaksi haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kolmen-kymmenenkahden bitin mittaiset hajotuskoodit, seitsemännessä tasossa on kuusikymmentäneljä haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kuudenkym-menenneljän bitin mittaiset hajotuskoodit, kahdeksannessa tasossa on sata-kaksikymmentäkahdeksan haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset sadan-35 kahdenkymmenenkahdeksan bitin mittaiset hajotuskoodit, yhdeksännessä tasossa on kaksisataaviisikymmentäkuusi haaraa, joissa on keskenään ortogo- 19 106896 naaliset kahdensadanviidenkymmenenkuuden bitin mittaiset hajotuskoodit, ja radioverkkoalijärjestelmän (RNS) ja tilaajapäätelaitteen (UE) kesken on sovittu yksikäsitteinen tapa viitata johonkin hajotuskoodiin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että tiedonsiirtonopeutta muutetaan vaihtamalla kehyksen levitykseen käytetyn hajotuskoodin pituutta, eli liikkumalla koodipuussa eri tasojen välillä.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että radioyhteydelle (Uu) normaalitilanteessa käytettäväksi varattu hajotus-koodi, ja erikoistilanteessa käytettävä jaettu hajotuskoodi sijaitsevat koodi- 10 puussa eri tasoilla ja eri haaroissa.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pehmeässä kanavanvaihdossa ainakin kaksi eri tukiasemaa (B) lähettää tilaajapäätelaitteelle (UE) dedikoidun fyysisen datakanavan käyttäen samanpituista jaettua hajotuskoodia levitykseen siten, että tilaajapäätelaite (UE) vas- 15 taanottaa kyseiset lähetykset oleellisesti samalla ajanhetkellä.

16. Radioverkkoalijärjestelmä (RNS), joka on sovitettu: - lähettämään dedikoidun fyysisen kanavan radioyhteyttä (Uu) pitkin tilaajapäätelaitteelle (UE), joka dedikoitu fyysinen kanava käsittää dedikoidun fyysisen ohjauskanavan ja dedikoidun fyysisen datakanavan, ja muodosta- 20 maan dedikoitu fyysinen kanava radioyhteydelle (Uu) lähetettävistä kehyksistä; - levittämään lähetyksessä kunkin kanavan hajotuskoodilla, jonka hajotuskoodin pituus, eli hajotustekijä, määrää tiedonsiirtonopeuden, ja varaamaan radioyhteydelle (Uu) käyttöön normaalitilanteessa käytettävä hajotus- • - 25 koodi, tunnettu siitä, että on sovitettu levittämään erikoistilanteessa dedikoidun fyysisen datakanavan ainakin yksi kehys jaetulla hajotuskoodilla, joka jaettu hajotuskoodi on normaalitilanteessa käytettävää hajotuskoodia lyhyempi, ja jakamaan kyseinen jaettu hajotuskoodi aikajakoisesti ainakin kah- 30 den eri radioyhteyden (Uu) dedikoitujen fyysisten datakanavien kesken. .·· 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu erikoistilanteessa multipleksaamaan dedikoituun fyysiseen datakanavaan assosioitu , ohjauskanava.

17 106896

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että erikoistilanteessa tilaajapäätelaite (UE) toimii slotted- „n 106896 20 moodissa, jossa tilaajapäätelaite (UE) suorittaa naapuritukiasemien (B) muiden taajuuksien vastaanottotehojen mittausta osan radioverkkoalijärjestelmän (RNS) normaalisti lähettämän kehyksen kestosta, jolloin jäljellä olevan kehyksen keston aikana radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu (RNS) lähettä-5 mään lyhennetyn kehyksen käyttäen levitykseen jaettua hajotuskoodia.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että eri radioyhteyksien (Uu) kehyksien ollessa keskenään synkronoimattomat, radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu antamaan kullekin radioyhteydelle (Uu) käyttöönsä jaettu hajotuskoodi ajanjaksoksi, joka 10 on kaksi kertaa radioyhteydelle (Uu) lähetettävän kehyksen pituinen.

20. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että eri radioyhteyksien (Uu) kehyksien ollessa keskenään synkronoidut, radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu antamaan kullekin radioyhteydelle (Uu) käyttöönsä jaettu hajotuskoodi ajanjaksoksi, joka on ra- 15 dioyhteydelle (Uu) lähetettävän kehyksen pituinen.

21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu levittämään dedikoitu fyysinen ohjauskanava jaetulla hajotuskoodilla.

22. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, 20 tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu antamaan kullekin radioyhteydelle (Uu) jaettu hajotuskoodi käyttöönsä radioverkkoalijärjestelmän (RNS) ja tilaajapäätelaitteen (UE) keskenään ennalta sopimina kehyksinä.

23. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, ·' 25 tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu antamaan kullekin radioyhteydelle (Uu) jaettu hajotuskoodi käyttöönsä tarvittaessa.

24. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu sijoittamaan dedikoituun fyysiseen ohjauskanavaan kuljetusformaatin indikaattori, 30 jossa kerrotaan dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotus-:* . koodi.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu sijoittamaan lähetettävän fyysisen kehyksen kuljetusformaatin indikaattoriin lähetettä- 35 vässä kehyksessä olevan dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetyn hajotuskoodin tunnistetiedot. 21 106896

26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu sijoittamaan lähetettävää fyysistä kehystä edeltävän fyysisen kehyksen kuljetusfor-maatin indikaattoriin lähetettävässä kehyksessä olevan dedikoidun fyysisen 5 datakanavan levitykseen käytetyn hajotuskoodin tunnistetiedot.

27. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että hajotuskoodit on järjestetty koodipuuksi siten, että ensimmäisessä tasossa koodipuun juurena on yhden bitin mittainen hajotuskoo-di, toisessa tasossa on kaksi haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kah- 10 den bitin mittaiset hajotuskoodit, kolmannessa tasossa on neljä haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset neljän bitin mittaiset hajotuskoodit, neljännessä tasossa on kahdeksan haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kahdeksan bitin mittaiset hajotuskoodit, viidennessä tasossa on kuusitoista haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kuudentoista bitin mittaiset hajotuskoodit, kuu-15 dennessa tasossa on kolmekymmentäkaksi haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kolmenkymmenenkahden bitin mittaiset hajotuskoodit, seitsemännessä tasossa on kuusikymmentäneljä haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kuudenkymmenenneljän bitin mittaiset hajotuskoodit, kahdeksannessa tasossa on satakaksikymmentäkahdeksan haaraa, joissa on keskenään or-20 togonaaliset sadankahdenkymmenenkahdeksan bitin mittaiset hajotuskoodit, yhdeksännessä tasossa on kaksisataaviisikymmentäkuusi haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kahdensadanviidenkymmenenkuuden bitin mittaiset hajotuskoodit, ja radioverkkoalijärjestelmän (RNS) ja tilaajapäätelaitteen (UE) kesken on sovittu yksikäsitteinen tapa viitata johonkin hajotuskoodiin. • - 25

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu muuttamaan tiedonsiirtonopeutta vaihtamalla kehyksen levitykseen käytetyn hajotus-koodin pituutta, eli liikkumalla koodipuussa eri tasojen välillä.

29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, 30 tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu varaa- /· maan koodipuun eri tasoilta ja eri haaroista radioyhteydelle (Uu) normaalitilan teessa käytettäväksi varattu hajotuskoodi ja erikoistilanteessa käytettävä jaettu hajotuskoodi.

30. Patenttivaatimuksen 16 mukainen radioverkkoalijärjestelmä, 35 tunnettu siitä, että radioverkkoalijärjestelmä (RNS) on sovitettu pehmeässä kanavanvaihdossa lähettämään ainakin kahden eri tukiaseman (B) kautta 22 106896 tilaajapäätelaitteelle (UE) dedikoidun fyysisen datakanavan käyttäen samanpituista jaettua hajotuskoodia levitykseen siten, että tilaajapäätelaite (UE) vastaanottaa kyseiset lähetykset oleellisesti samalla ajanhetkellä.

31. Tilaajapäätelaite (UE), joka on sovitettu: 5. vastaanottamaan radioverkkoalijärjestelmän (RNS) lähettämän de dikoidun fyysisen kanavan radioyhteyttä (Uu) pitkin, joka dedikoitu fyysinen kanava käsittää dedikoidun fyysisen ohjauskanavan ja dedikoidun fyysisen data-kanavan, ja muodostamaan dedikoitu fyysinen kanava radioyhteydeltä (Uu) vastaanottamistaan kehyksistä; 10. poistamaan vastaanotossa kunkin kanavan levitys hajotuskoodilla, jonka hajotuskoodin pituus, eli hajotustekijä, määrää tiedonsiirtonopeuden, ja käyttämään normaalitilanteessa levityksen poistoon radioyhteydelle (Uu) normaalitilanteessa käytettäväksi varattua hajotuskoodia, tunnettu siitä, että on sovitettu poistamaan erikoistilanteessa 15 dedikoidun fyysisen datakanavan ainakin yhden kehyksen levitys jaetulla hajotuskoodilla, joka jaettu hajotuskoodi on normaalitilanteessa käytettävää hajotuskoodia lyhyempi, ja jota kyseistä jaettua hajotuskoodia käytetään aikajakoi-sesti ainakin kahden eri radioyhteyden (Uu) dedikoitujen fyysisten datakanavien kesken.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet- t u siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu erikoistilanteessa demultiplek-saamaan dedikoidusta fyysisestä datakanavasta assosioitu ohjauskanava.

33. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että erikoistilanteessa tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu toimimaan 25 slotted-moodissa, jossa tilaajapäätelaite (UE) suorittaa naapuritukiasemien (B) muiden taajuuksien vastaanottotehojen mittausta osan radioverkkoalijärjestelmän (RNS) normaalisti lähettämän kehyksen kestosta, jolloin jäljellä olevan kehyksen keston aikana tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu vastaanottamaan radioverkkoalijärjestelmän (RNS) lähettämään lyhennetty kehys, ja käyttä- 30 mään kyseisen lyhennetyn kehyksen levityksen poistoon jaettua hajotuskoo-. dia.

34. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että eri radioyhteyksien (Uu) kehyksien ollessa keskenään synkronoi-mattomat, tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu saamaan käyttöönsä jaettu hajo- 35 tuskoodi ajanjaksoksi, joka on kaksi kertaa radioyhteydeltä (Uu) vastaanotettavan kehyksen pituinen. 23 106896

35. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että eri radioyhteyksien (Uu) kehyksien ollessa keskenään synkronoidut, tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu saamaan käyttöönsä jaettu hajotuskoodi ajanjaksoksi, joka on radioyhteydeltä (Uu) vastaanotettavan kehyksen pitui- 5 nen.

36. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu poistamaan dedikoidun fyysisen ohjauskanavan levitys jaetulla hajotuskoodilla.

37. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet- 10 tu siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu sopimaan radioverkkoalijärjes- telmän (RNS) kanssa minä ennalta sovittuina kehyksinä käytetään radioyhteydellä (Uu) jaettua hajotuskoodia.

38. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu pyytämään tarvittaessa radio- 15 verkkoalijärjestelmältä (RNS) radioyhteyden (Uu) käyttöön jaettua hajotuskoodia.

39. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu lukemaan dedikoituun fyysiseen ohjauskanavaan sijoitetusta kuljetusformaatin indikaattorista dedikoidun 20 fyysisen datakanavan levitykseen käytetty hajotuskoodi.

40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu lukemaan vastaanotetun fyysisen kehyksen kuljetusformaatin indikaattorista vastaanotetussa kehyksessä olevan dedikoidun fyysisen datakanavan levitykseen käytetyn hajotuskoodin 25 tunnistetiedot.

41. Patenttivaatimuksen 39 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-t u siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu lukemaan vastaanotettua fyysistä kehystä edeltävän fyysisen kehyksen kuljetusformaatin indikaattorista vastaanotetussa kehyksessä olevan dedikoidun fyysisen datakanavan levityk- 30 seen käytetyn hajotuskoodin tunnistetiedot.

. 42. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet- t u siitä, että hajotuskoodit on järjestetty koodipuuksi siten, että ensimmäisessä tasossa koodipuun juurena on yhden bitin mittainen hajotuskoodi, toisessa tasossa on kaksi haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kahden bitin mit- 35 täiset hajotuskoodit, kolmannessa tasossa on neljä haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset neljän bitin mittaiset hajotuskoodit, neljännessä tasossa 106896 24 on kahdeksan haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kahdeksan bitin mittaiset hajotuskoodit, viidennessä tasossa on kuusitoista haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kuudentoista bitin mittaiset hajotuskoodit, kuudennessa tasossa on kolmekymmentäkaksi haaraa, joissa on keskenään ortogo-5 naaliset kolmenkymmenenkahden bitin mittaiset hajotuskoodit, seitsemännessä tasossa on kuusikymmentäneljä haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kuudenkymmenenneljän bitin mittaiset hajotuskoodit, kahdeksannessa tasossa on satakaksikymmentäkahdeksan haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset sadankahdenkymmenenkahdeksan bitin mittaiset hajotuskoodit, yh-10 deksännessä tasossa on kaksisataaviisikymmentäkuusi haaraa, joissa on keskenään ortogonaaliset kahdensadanviidenkymmenenkuuden bitin mittaiset hajotuskoodit, ja radioverkkoalijärjestelmän (RNS) ja tilaajapäätelaitteen (UE) kesken on sovittu yksikäsitteinen tapa viitata johonkin hajotuskoodiin.

43. Patenttivaatimuksen 31 mukainen tilaajapäätelaite, tunnet-15 t u siitä, että tilaajapäätelaite (UE) on sovitettu pehmeässä kanavanvaihdossa vastaanottamaan ainakin kahden eri tukiaseman (B) kautta lähetetty dedikoitu fyysinen datakanava oleellisesti samalla ajanhetkellä, ja poistamaan levitys käyttäen samanpituista jaettua hajotuskoodia. « B 106896 25