FI106788B - Menetelmä pitkänomaisen elimen kelaamiseksi peräkkäin ja tähän tarkoitettu laite - Google Patents

Description

1 106788

Menetelmä pitkänomaisen elimen kelaamiseksi peräkkäin ja tähän tarkoitettu laite

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite, jolla vuo-5 rotellen ja peräkkäin kelataan kaksoiskela-tyyppiselle kelauslaitteen keloille pitkänomainen elin, kuten optinen kuitu, joka pyrkii katkeamaan, kun siihen kohdistetaan vetojännitys, joka aikaansaadaan, kun tartutaan ja katkaistaan pitkänomainen elin odottavalle kelalle, jolle sitä aletaan kelata tästä eteenpäin, vaikkakaan pitkänomainen elin, joka kelataan, ei rajoitu ainoastaan hienoon 10 elimeen, kuten optiseen kuituun. Täten on ymmärrettävää, että keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan soveltaa myös paksuun, pitkänomaiseen elimeen, kuten sähköjohtimeen tai vastaavaan.

Yleisesti, kuten osoitetaan kuviossa 39, tällaiseen laitteeseen, jolla peräkkäin kerätään pitkänomaista elintä, kuuluu kaksi kelauslaitetta 10 ja 10', 15 joihin on asennettu puolat 12 ja 12', ja pitkänomaisen elimen siirtävät elimet 30, jotka toimivat siirtäen pitkänomaista elintä 1 toiselta kelauslaitteelta (toimiva kelauslaite) 10, jolle pitkänomaista elintä 1 tällä hetkellä kelataan toiselle vapaalle kelauslaitteelle (odottava kelauslaite) 10' kun toimiva kelauslaite 10 on lähes täynnä pitkänomaista elintä 1. Pitkänomaisen elimen siirtoelimet 20 30 käsittää pitkänomaisen elimen siirto-osan 32, johon kuuluu ohjausrulla, joka siirtää pitkänomaisen elimen toimivalta kelauslaitteelta 10 odottavalle kelaus-laitteelle 10', kun pitkänomaista elintä 1 halutaan siirtää, tarttumiselimet 28 ja : V: 28', joissa on tarttuvat hakaset 26 ja 26', jotka on sovitettu kelauslaitteisiin 10

« I

;···; ja vastaavasti 10', ja jotka tarttuvat pitkänomaisen elimen 1 alkupäähän, joka 25 halutaan kelata odottavalle kelauslaitteelle 10' (tai 10) tästä eteenpäin, ja pit- • « * .j. känomaisen elimen veto-osan 34, jossa vedetään pitkänomainen elin kohti '111' tarttumiselintä 28' (tai 28) odottavassa kelauslaitteessa 10' (tai 10), kun pit- ** * känomaista elintä 1 siirretään toimivalta kelauslaitteelta 10 (tai 10') odottavalle kelauslaitteelle 10' (tai 10).

30 Toiminnassa pitkänomainen elin 1 kelataan puolalle 12 toimivassa • · · ' kelauslaitteessa 10 ja kun puola 12 toimivassa kelauslaitteessa 10 on lähes ♦ täynnä pitkänomaista elintä 1, pitkänomaisen elimen siirto-osa 32 siirtää oh- .···, jausrullaa siten, että pitkänomainen elin 1 siirtyy toiminta-asennosta, jonka alla • · **’ puola 12 sijaitsee toimivassa kelauslaitteessa 10 odottavaan asentoon, jonka 35 alla puola 12' odottavassa kelauslaitteessa 10' sijaitsee (ks. myös kuvio 2).

2 106788 Täten, kuten tästä kuviosta ilmenee, pitkänomainen elin 1 sijaitsee siten, että se kulkee odottavan kelauslaitteen 10' puolan 12' yli.

Tämän jälkeen pitkänomaisen elimen veto-osa 34 vetää pitkänomaista elintä 1, kunnes se kohtaa puolan 12' tarttumiselintä 28', jota puolaa 5 nyt pyöritetään kelauslaitteella 10', jolloin siihen tartutaan tartuntahakasella 26' tarttumiselimessä 28', samalla kun se pidetään tiukasti puolien 12 ja 12' välissä. Tällöin pitkänomainen elin 1 katkaistaan puolien 12 ja 12' välissä pyörittämällä puolaa 12'ja pitkänomaisen elimen 1 vaikutuksesta, joka ulottuu pitkänomaisen elimen osasta (kelauksen alkupää), joka tiukasti pidetään puolassa 10 12', joka alkaa kelautua puolalle 12' kelauslaitteessa 10', jota tällöin käytetään.

Koska pitkänomainen elin 1 pidetään tiukasti ja suoraan puolien 12 ja 12' välillä ja kelauslaitetta 10 edelleen käytetään, pitkänomaisen elimen 1 kelauskerroksiin puolassa 12 vaikutetaan ylimääräisellä kiristysvoimalla, joka kohdistuu pitkänomaiseen elimeen, johon tartutaan ja jota leikataan tarttumi-15 selimellä 28'. Tämän välttämiseksi puolissa 12 ja 12' on ylimäärä-puolaosat 12A ja 12Ά, jotka on sovitettu tämän toiselle puolelle. Pitkänomainen elin 1 kelataan puolan 12 ylimäärä-puolausalueelle 12A sen jälkeen, kun se on täysin kelattu tälle, ja vedetään tämän jälkeen pitkänomaisen elimen veto-osalla 34. Siksi vetojännitys, joka tuotetaan, kun pitkänomaiseen elimeen 1 tartutaan 20 ja leikataan puolien 12 ja 12' välillä, ei koskaan suoraan kohdistu pitkänomaisen elimen 1 kelatuille kerroksille puolan 12 pääosassa, koska ylimäärä-/.·. puolausosa 12A keskeyttää vetojännityksen siten, että se ei kohdistu puolan 12 pääosan kelauskerroksiin. Kelauslaite 10, jossa puola 12 on täynnä, py-Y sähtyy pitkänomaisen elimen kelauksen päättymispään muodostuttua siten, 25 että se katkaistaan tämän alkupäästä, joka viedään puolalle 12' kelauslait- • · · : i teessä 10', ja viedään ja kelataan kelauslaitteen 10 puolalle 12.

• · · •••j Kuitenkin, kun pitkänomainen elin 1 siirretään puolan 12 (tai 12') : päärungolta ylimääräpuolalle 12A (tai 12Ά) tämän laipan toisella puolen, pit känomaisen elimen 1 nopeus vaihtelee kovasti. Koska kireyden säätöelin, joka ·:·*: 30 sijaitsee laitteen ylävirtapuolella, ei pysty seuraamaan nopeita nopeudenvaih- ·***: teluita, pitkänomainen elin 1 vaurioituu tai katkeaa, ja tällöin sen siirtäminen • · · ‘ . odottavaan puolaan 12'tai 12 usein epäonnistuu.

Tämä tapahtuu erityisesti kun pitkänomaista elintä 1 kelataan suu-

• I

remmalla nopeudella, jolloin laitteen suurnopeustoimintoa ei voida suorittaa. :Y: 35 Tämän lisäksi, koska pitkänomainen elin 1 ylimäärä-puolaosassa 12A (tai ·;· · i 12Ά) on poistettava siitä, on laitteen toiminta epäedullinen. Tämä estää puo- 3 106788 lan automaattista asennusta vastaavaan kelauslaitteeseen tai sen poistamista siitä.

Koska pitkänomainen elin 1 on ainoastaan yhteydessä tarttumisha-kaseen 26 (tai 26') tarttumiselimessä 28 (tai 28') kun sitä siirretään, sitä ei voi-5 da sovittaa vakaasti puolaan odottavassa kelauslaitteessa. Siksi pitkänomaista elintä ei tällöin voida siirtää onnistuneesti.

JP-patenttijulkaisussa 246 068/1992 (4-246 068) esitetään laite, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, ja johon kuuluu vetorullat, jotka sijaitsevat kahden kelauslaitteen välissä, ja jotka vetävät pitkänomaista elintä, 10 ja imusuuttimet, jotka sijaitsevat vetorullien ja vastaavien kelauslaitteiden välissä, jotka vastaavasti imevät sisäänsä kelauksen loppupään pitkänomaisesta elimestä, jota on kelattu toimivalle kelauslaitteelle tähän asti.

Koska esitetty laite pysäyttää kelauslaitetta, jota on käytetty tähän asti, ja tämän jälkeen imee vastaavaan imusuuttimeen pitkänomaisen elimen 15 peräkkäisen ylimääräisen osan, joka kelataan toimivalle kelauslaitteelle, kun tämä on lähes täynnä pitkänomaista elintä, toimivan kelauslaitteen kelattuihin kerroksiin ei koskaan kohdistu vetovaikutus, joka syntyy kun pitkänomaiseen elimeen tartutaan ja katkaistaan odottavassa kelauslaitteessa, vaikkakin pitkänomainen elin ulottuu kahden kelauslaitteen välille.

20 Kuitenkin esitetyssä laitteessa, koska pitkänomaisen elimen osa, joka imetään imusuuttimiin vastaavassa kelauslaitteessa, on kelattava vastaa-V. valla kelauslaitteella, jota jälleen käytetään hitaasti, laitteen toiminta on epä- ' v, edullinen, ja siihen liitettävät imusuuttimet ja tyhjöjärjestelmä aiheuttavat, että • « · M laitteesta tulee kallis.

• « i;·;’ 25 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, • · · : ·* jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, joka on sovitettu siirtymään yh- deltä kelauslaitteelta toiselle kelauslaitteelle ilman hukkakelausta.

• · · : Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada menetelmä, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, joka on sovitettu ·:*·: 30 siirtymään kelauslaitteelta toiselle ilman, että pitkänomainen elin vaurioituu tai •***: katkeaa.

♦ ·· * . Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada ] * menetelmä, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, joka on sovitettu *···* siirtymään kelauslaitteelta toiselle ilman toimivan kelauslaitteen virhetoimintaa.

• * · • ♦ 4 106788

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada menetelmä, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, ja johon ei liity kallista laitteistoa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada 5 laite, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, joka on sovitettu siirtymään kelauslaitteelta toiselle ilman hukkakelausta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada laite, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, joka on sovitettu siirtymään kelauslaitteelta toiselle ilman pitkänomaisen elimen vaurioitumista tai katkea-10 mistä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena oh edelleen aikaansaada laite, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, joka on sovitettu siirtymään kelauslaitteelta toiselle ilman toimivan puolen kelauslaitteen virhetoimintaa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada 15 laite, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä, ja johon ei liity kallista laitteistoa.

Näihin tavoitteisiin päästään menetelmällä, jolla kelataan peräkkäin pitkänomaista elintä, johon kuuluu vaiheet, joissa siirretään pitkänomaista elintä puolalta, joka sijaitsee ensimmäisessä ainakin kahdesta kelauslaittees- 20 ta, puolaan, joka sijaitsee toisessa kelauslaitteessa; vedetään pitkänomaista elintä kohti tarttumiselintä toisessa kelauslaitteessa olevassa puolassa pitkän- V, omaisen elimen alkukelauspäähän tarttumiseksi, jolloin pitkänomainen elin ’v, siirtyy ensimmäiseltä kelauslaitteelta toiselle kelauslaitteelle; ja pysäytetään M ensimmäinen kelauslaite sen jälkeen, kun pitkänomaiseen elimeen on tartuttu • 1 25 ja se on katkaistu tarttumiselimellä toisessa kelauslaitteessa olevassa puolas- * · · ; sa ja kun pitkänomaisen elimen kelauksen päättävä pää on leikattu pois tämän kelauksen aloittavasta päästä ja kelataan ensimmäisessä kelauslaitteessa • »4 : olevalle puolalle, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että siihen edelleen kuuluu vaihe, jossa puristetaan pitkänomaista elintä siirtymään mainitun kah-·:··: 30 den kelauslaitteen välillä siten, että pitkänomaiseen elimeen kohdistettu veto, ·*'*. kun tartutaan ja leikataan pitkänomaista elintä toisessa kelauslaitteessa, es- i»» • . tetään kohdistumasta pitkänomaiseen elimeen ensimmäisessä kelauslaittees sa olevassa puolassa; vedetään ulos pitkänomainen elin nopeudella, joka on • * *··.' suurempi kuin ensimmäisen kelauslaitteen kelausnopeus samalla puristaen :Y: 35 pitkänomaista elintä siten, että se veltostuu puristetun pitkänomaisen elimen 11«· 5 106788 alavirtapuolella; ja absorboidaan pitkänomaisen elimen velttous siten, että sopiva jännitys kohdistuu pitkänomaiseen elimeen tämän alavirtapuolella.

Toisaalta asetettuihin tavoitteisiin päästään laitteella, jolla kelataan peräkkäin pitkänomaista elintä, ja johon kuuluu ainakin kaksi kelauslaitetta, 5 joista ensimmäistä käytetään kelaamaan pitkänomaista elintä samalla, kun toista vapaata kelauslaitetta valmistellaan peräkkäin kelaamaan pitkänomaista elintä sen jälkeen, kun se on siirretty ensimmäiseltä kelauslaitteelta, jolloin ensimmäinen kelauslaite on sovitettu pysähtymään sen jälkeen, kun pitkänomaiseen elimeen on tartuttu ja se on katkaistu toisessa kelauslaitteessa ja kelauk-10 sen päättävä osa pitkänomaisesta elimestä on kelattu ensimmäisessä ke-iauslaitteessa olevalle puolalle; ja pitkänomaisen elimen siirtoelimet, jotka siirtävät pitkänomaista elintä ensimmäiseltä kelauslaitteelta toiselle kelauslait-teelle; joihin pitkänomaisen elimen siirtoelimiin kuuluu pitkänomaisen elimen siirto-osa, joka siirtää pitkänomaista elintä ensimmäiseltä kelauslaitteelta toi-15 selle kelauslaitteelle, kun pitkänomaista elintä halutaan siirtää, jolloin kelaus-laitteisiin on sovitettu tarttumiselimet tarttumaan pitkänomaisen elimen kelauksen alkupäähän, joka alkaa kelautua toiselle kelauslaitteelle, ja josta kelauksen loppupää leikataan pois ja jossa on pitkänomaisen elimen veto-osa, joka vetää pitkänomaista elintä kohti toisessa kelauslaitteessa olevaa tarttumi-20 selintä, kun pitkänomaista elintä siirretään, jolle on tunnusomaista, että pitkän- • · : omaisen elimen siirtoelimiin kuuluu lisäksi pitkänomaisen elimen puristusosa, joka puristaa pitkänomaista elintä, kun sitä siirretään kelauslaitteiden välillä siten, että jännitys, joka kohdistuu pitkänomaiseen elimeen, kun elimeen tar- i « · : v. tutaan ja sitä leikataan toisessa kelauslaitteessa, estetään siirtymästä ensim- « » 25 mäisessä kelauslaitteessa olevassa puolassa olevaan pitkänomaiseen eli- [•I*.' meen, pitkänomaisen elimen puristusosan ollessa asetettu siten, että pitkän- • · · * omaista elintä vedetään ulos ensimmäisen kelauslaitteen nopeutta suurem malla nopeudella, samalla kun pitkänomaista elintä puristetaan pitkänomaisen elimen puristusosalla, niin että pitkänomainen elin veltostuu pitkänomaisen 30 elimen puristusosan alavirtapuolella, ja että pitkänomaisen elimen puristusosa » käsittää lisäksi välineet pitkänomaisen elimen velttouden absorboimiseksi, niin .···. että sopiva jännitys kohdistuu pitkänomaiseen elimen tämän alavirtapuolella.

!'·* Koska pitkänomaiseen elimeen tartutaan ja sitä puristetaan kahden kelauslaitteen välillä (toimivan kelauslaitteen ja odottavan kelauslaitteen välil-35 lä), kun pitkänomaista elintä halutaan siirtää toimivalta kelauslaitteelta odottavalle kelauslaitteelle, jännite, joka syntyy kun pitkänomaiseen elimeen tartu- 6 106788 taan ja sitä leikataan odottavassa kelauslaitteessa, ei koskaan kohdistu toimivan kelauslaitteen kelattuihin kerroksiin. Tämä aiheuttaa edullisesti pitkänomaisen elimen siirtymisen ilman, että se kelautuisi hukkaan toimivalle ke-lauslaitteelle. Johtuen siitä, että pitkänomaisen elimen kelausnopeus ei kovasti 5 vaihtele, sitä myöskään ei kelata hukkaan, ja se voidaan kelata suuremmalla nopeudella, joka edesauttaa laitteen tehokasta toimintaa.

Koska pitkänomaista elintä siirretään samalla, kun sitä kerätään kahden kelauslaitteen välillä, pitkänomainen elin kerätään ja siihen tartutaan tukevasti tarttumiselimellä johtuen siitä, että tartuntavoima on parantunut.

10 Koska pitkänomaisen elimen kelauksen loppupää voidaan suoraan kelata toimivalle kelauslaitteelle, on laitteen toiminta tehokkaampi.

Koska laitteistossa ei tarvita laitteita, kuten imusuuttimia ja tyhjöjär-jestelmiä, on laitteen rakenne yksinkertaisempi ja edullisempi.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla esimerkin muodos-15 sa oheisiin kuvioihin, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäistä askelta tasokuvana yhdessä laitteen kanssa tämän suorittamiseksi; kuvio 2 esittää kaaviomaisesti kuvion 1 mukaisen keksinnön mukai-20 sen menetelmän ensimmäistä askelta sivukuvana; • · : kuvio 3 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen • · :.·* menetelmän toista askelta tasokuvana; :***: kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen esillä olevan keksinnön mukaisen • · · :*·*: menetelmän toista askelta kaaviomaisesti sivukuvana; 25 kuvio 5 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen !*:·. menetelmän kolmatta askelta tasokuvana; • · · kuvio 6 esittää kaaviomaisesti kuvion 5 mukaisen esillä olevan kek-. sinnön mukaisen menetelmän kolmatta askelta sivukuvana; kuvio 7 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen • · · ···* 30 menetelmän neljättä askelta tasokuvana; ·:*·· kuvio 8 esittää kaaviomaisesti kuvion 7 mukaisen esillä olevan kek- :···. sinnön mukaisen menetelmän neljättä askelta sivukuvana; • · » kuvio 9 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän viidettä askelta tasokuvana; * : 35 kuvio 10 esittää kaaviomaisesti kuvion 9 esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän viidettä askelta sivukuvana; 7 106788 kuvio 11 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän kuudetta askelta tasokuvana; kuvio 12 esittää kaaviomaisesti kuvion 11 mukaisen esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän kuudetta askelta sivukuvana; " 5 kuvio 13 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän seitsemättä askelta tasokuvana; kuvio 14 esittää kaaviomaisesti kuvion 13 mukaisen esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän seitsemättä askelta sivukuvana; kuvio 15A esittää laajennettuna sivukuvana pitkänomaisen elimen 10 puristusosaa, jota käytetään keksinnössä, juuri ennen kuin pitkänomaista elintä puristetaan sillä; kuvio 15B esittää laajennettuna sivukuvana pitkänomaisen elimen puristusosaa, jota käytetään keksinnössä, kun pitkänomaista elintä jo puristetaan sillä; 15 kuvio 16 esittää laajennettuna kuvana pitkänomaisen elimen tarttu mista ja katkaisua tarttumishakasella tarttumiselimessä, kun sitä siirretään; kuvio 17 esittää laajennettua sivukuvaa pitkänomaisesta elimestä, johon on tartuttu tarttumishakasella; kuvio 18 esittää jännitysvektoria, joka kohdistuu pitkänomaiseen 20 elimeen ja voimaa, jolla pitkänomaiseen elimeen tartutaan tartuntahakasella, ; ‘\· kun jälkimmäinen sijaitsee kuvion 16 kohdassa 2; kuvio 19 esittää jännitysvektoria, joka kohdistuu pitkänomaiseen « « elimeen ja voimaa, jolla pitkänomaiseen elimeen tartutaan tartuntahakasella, « 4 « : . . kun jälkimmäinen sijaitsee kuvion 16 kohdassa 4; ,j, 25 kuvio 20 on sivukuva kaaviomaisesta järjestelmästä laitteesta, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä ja joka on rakenteeltaan esillä olevan keksinnön mukainen, ja josta on osa leikattu pois; kuvio 21 esittää sivukuvana pitkänomaisen elimen puristusosaa ja toista keräyssauvoista keräyslaitteessa, jota käytetään keksinnön mukaisesti;

»»I

’...· 30 kuvio 22 on sivukuva esillä olevassa keksinnössä käytetystä ket- ♦ lauslaitteesta; .···, kuvio 23 on tasokuva kuvion 22 ketlauslaitteesta; '·’ kuvio 24 on poikkileikkaus ketlauslaitteesta pitkin viivaa, joka yh- distää hammaspyörien akseleita, jota käytetään ketlauslaitteen yhteydessä, ja 35 jotka lomittuvat toisiinsa; 8 106788 kuvio 25 on laajennettu etukuva pitkänomaisen elimen puristus-osasta ja keräyslaitteesta, jossa on kaksi keräyssauvaa, jota käytetään keksinnössä; kuvio 26 on laajennettu etukuva pitkänomaisen elimen puristus-5 osasta, jossa on keräyslaite, jossa on kaksi keräyssauvaa ja vetosauva, jota käytetään keksinnössä; kuviossa 27 on laajennettu etukuva pitkänomaisen elimen puristus-osasta ja kahdesta keräyssauvasta keräyslaitteessa; kuvio 28 on laajennettu sivukuva pitkänomaisen elimen siirto-osasta 10 ja lisäpainerullasta, jota käytetään pitkänomaisen elimen puristusosassa; kuvio 29 esittää etukuvana lisää painerullan toimintaa; kuvio 30 on laajennettu sivukuva toisesta keräyssauvasta keräys-laitteessa, jota käytetään keksinnössä; kuvio 31 esittää kaaviomaisesti sivukuvana menetelmän ensim-15 mäistä askelta pitkänomaisen elimen siirtämiseksi toiselta kelauslaitteelta toiselle kelauslaitteelle esillä olevan keksinnön mukaisessa laitteessa, jota esitetään kuviossa 20 - 30; kuvio 32 esittää sivukuvana toista askelta, joka seuraa kuvion 31 ensimmäistä askelta; 20 kuvio 33 esittää sivukuvana kolmatta askelta, joka seuraa kuvion 32 ,v: toista askelta; kuvio 34 esittää sivukuvana neljättä askelta, joka seuraa kuvion 33 .···, kolmatta askelta; ;v, kuvio 35 esittää sivukuvana viidettä askelta, joka seuraa kuvion 34 • · * ! 25 neljättä askelta; • · · ·;·; kuvio 36 esittää kaaviomaisesti sivukuvana menetelmää pitkän- • · · omaisen elimen siirtämiseksi kuvioissa 20 - 30 esitetyllä laitteella vastakkaiseen suuntaan toiselta kelauslaitteelta ensimmäiselle kelauslaitteelle; kuvio 37 esittää sivukuvana toista askelta kuvion 36 menetelmässä; 30 kuvio 38 esittää sivukuvana kuvion 36 viimeistä askelta; ja kuvio 39 esittää kaaviomaisesti tasokuvana tunnetun tekniikan mu- • * ... kaisen menetelmän toimintaa.

• · • ·

Seuraavassa viitataan kuvioihin, joissa kuviot 1-14 kaaviomaisesti esittävät menetelmää, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä esillä ole-35 van keksinnön mukaisesti. Pitkänomainen elin 1, kuten optinen kuitu, sähkö-johdin tai vastaava, kelataan vuorotellen ja peräkkäin kahdessa kelauslait- 9 106788 teessä 10 ja 10'. Kuvioissa 1-14 pitkänomainen elin 1 esitetään lähes täysin kelattuna kelauslaitteen 10 puolalle 12 ja siirretään kelauslaitteen 10' puolalle 12'.

Kelauslaitteisiin 10 ja 10' kuuluu liikkuvat kehykset 18 ja 18', jotka 5 aksiaalisesti liikkuvat ruuvien 16 ja 16' avulla, joita käytetään siirtomoottoreilla 14 ja 14' vastaavasti, kelausakselit 20 ja 20', jotka on pyörivästi asennettu vastaaviin liikkuviin kehyksiin 18 ja 18' pitämään puolia 12 ja 12' ja käyttö-moottorit 22 ja 22', jotka käyttävät kelausakseleita 20 ja 20' vastaavasti.

Esitetyssä suoritusmuodossa käytetään päätykansia 24 ja 24', jotka 10 liukuvat eteenpäin tai taaksepäin kelausakseleilla 20 ja 20', vastaavasti, ympäröiden puolia 12 ja 12', siten että pitkänomaisen elimen 1 kelauksen loppupäät puolissa 12 ja 12' estetään liikkumasta kelauslaitteiden 10 ja 10' ympäri johtuen näiden keskipakoisvoimasta. Päätykannet 24 ja 24' omaavat uramaisia aukkoja 24a ja 24'a, joiden läpi pitkänomainen elin 1 ulottuu ja josta se vie-15 dään sisään ja ulos päätykansista 24 ja 24'. Päätykannet 24 ja 24' voivat olla liikkuvia elimillä, joita ei ole näytetty.

Kelausakseleissa 20 ja 20' on sisäiset levymäiset tarttumiselimet 28 ja 28', joissa on tarttumishakaset 26 ja 26'. Pitkänomaista elintä 1 kelataan vastaaville keloille 12 ja 12' samalla, kun sen kelauksen alkupäähän tartutaan 20 vastaavilla tarttumishakasilla 26 ja 26'.

: Pitkänomaista elintä 1 siirretään kelauslaitteelta 10 tai 10’ kelaus- : Y: laitteelle 10' tai 10 pitkänomaisen elimen siirtoelimillä 30. Pitkänomaisen eli- 1 « men siirtoelimiin 30 kuuluu pitkänomaisen elimen siirto-osa 32, joka toimii si- i 4 « :\\ ten, että se siirtää pitkänomaista elintä 1 kelalta 12 tai 12'kelauslaitteessa 10 ' 25 tai 10' kelalle 12' tai 12 kelauslaitteessa 10' tai 10 kun pitkänomaista elintä siir- retään, pitkänomaisen elimen veto-osa 34 (ks. kuviot 11 ja 12), joka vetää pitkänomaista elintä 1 kohti tarttumiselintä 28' tai 28 kelauslaitteessa 10' tai 10, kun pitkänomaista elintä 1 siirretään, pitkänomaisen elimen puristusosa 36 (ks. kuviot 3 - 7), jolla puristetaan pitkänomaista elintä 1, kun sitä halutaan siirtää • · · 30 kelauslaitteiden 10 ja 10' välillä, sekä keräyslaitteet 38 ja 38' (ks. kuviot 7 -14), jotka sijaitsevat pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja vastaavasti kelaus- .···. laitteiden 10 ja 10' välissä pitkänomaisen elimen 1 keräämiseksi.

Y Vaikkakaan näissä kuvioissa ei ole esitetty keräyslaitetta 38, tämä keräyslaite 38 viedään odotusasennosta keräysasentoon, jossa pitkänomaista 35 elintä 1 kerätään, kun se halutaan siirtää kelauslaitteelta 10' kelauslaitteelle 10 10 106788 sen jälkeen, kun pitkänomainen elin 10 on täysin kelautunut kelauslaitteelle 10'.

Esitetyssä suoritusmuodossa pitkänomaisen elimen siirto-osaan 32 kuuluu ohjausrulla 40, joka ohjaa pitkänomaista elintä 1 kelauslaitteelle 10 tai 5 10'. Kuten esitetään kuviossa 2, ohjausrulla 40 liikkuu katkoviivan asennosta (kuvion 2 vasemmanpuoleinen asento), jossa pitkänomaista elintä 1 ohjataan kelauslaitteen 10 puolalle 12 kiinteän viivan asentoon (kuvion 2 oikeanpuoleinen asento), jossa pitkänomaista elintä 1 ohjataan kelauslaitteen 10' puolalle 12', jolloin pitkänomaista elintä 1 siirretään molempien kelauslaitteiden 10 ja 10 10'välillä.

Kuten nähdään kuvioista 9, 11 - 14, pitkänomaisen elimen veto-osaan 34 kuuluu vetosauva 42, joka sijaitsee keräyslaitteen 38' tai 38 ja kelauslaitteen 10' tai 10 välissä, jossa vapaa puola 12' tai 12 vastaavasti sijaitsee pitkänomaisen elimen 1 vetämiseksi kohti tarttumishakasta 26' tai 26 tarttumi-15 selimessä 28' tai 28 kelauslaitteessa 10' tai 10 (ks. kuvio 11). Esitetyssä suoritusmuodossa vetosauva 42 on varustettu sisäisesti keräyssauvalla 46', jota selostetaan myöhemmin.

Pitkänomaisen elimen puristusosaan 36 kuuluu pari painerullaa 44 ja 44' painerullien muodossa, jotka liikkuvat pitkänomaisen elimen siirtoasen-20 non välillä kuvioissa 1, 3 ja 8 ja asennon välillä, jossa se on poistettu pitkän-; **: omaisen elimen siirtoasennosta. Kuten esitetään kuvioissa 15A ja 15B, paine- : V: rullat 44 ja 44' omaavat kartiomaiset osat 44a ja 44'a, jotka on sovitettu näiden päihin siten, että pitkänomainen elin 1 voidaan yksinkertaisesti sijoittaa paine-:w rullien 44 ja 44' väliin. Täten, kun painerullat 44 ja 44' kulkevat eteenpäin pit- * .j. 25 känomaisen elimen puristusasentoon, pitkänomainen elin 1 sovitetaan ja sitä puristetaan painerullien 44 ja 44' välille samalla, kun tämä laajentaa väliä painerullien 44 ja 44' välillä näiden kartiomaisia osia 44a ja 44'a pitkin. On huomattava, että painerullia 44 ja 44' pakotetaan toisiaan kohti ei-esitetyllä * jousella tai vastaavalla toimien puristavana elimenä, joka puristaa pitkän- * · · 30 omaista elintä 1 tämän ylä-ja alapuolilta.

Kuitenkin esitetyssä suoritusmuodossa painerullia 44 ja 44' käyte- .···. tään pyörivästi ei-esitetyillä pyörivillä käyttölähteillä, jolloin toinen painerullista • « [·] 44 ja 44' voi olla pyörivästi käytetty, kun toisaalta toinen on vapaasti pyörivä painerulla. Painerullien 44 ja 44' kehänopeus (Vb) ja kelausnopeus (Vw) sovi-35 tetaan siten, että Vb > Vw. Täten pitkänomainen elin 1 veltostuu kuvioiden 3 ja 4 mukaisesti sen jälkeen, kun sitä on puristettu ja käytetty painerullilla 44 ja 11 106788 44', ja siksi siihen ei koskaan vaikuta jännitys, joka kohdistetaan pitkänomaiseen elimeen 1 painerullien 44 ja 44' ylävirtapuolella.

Kuten esitetään kuvioissa 7-14, keräyslaitteeseen 38' kuuluu ylä-ja alakeräyssauvat 46 ja 46', joita pakotetaan pitkänomaisella elimellä 1 tämän 5 ylä- ja alapuolilta siten, että sitä kerätään ja että se muuttaa muotoaan aaltomaiseksi pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja puolan 12' välissä, johon pitkänomainen elin 1 alkaa kelautua. On ymmärrettävää, että keräyslaite 38, joka sijaitsee pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 12 välissä, on rakenteeltaan samanlainen.

10 Samalla tavalla kuin pitkänomaisen elimen puristusosa 36 liikkuu, liikkuvat myös keräyssauvat 46 ja 46' pitkänomaisen elimen siirtoasentojen välillä kuvioissa 1, 3 ja 8, ja asennon välillä, jossa se poistetaan pitkänomaisen elimen siirtoasennosta.

Kuten esitetään kuvioissa 8, 10, 12 ja 14, ylemmät ja alemmat ke-15 räyssauvat 46 ja 46' voivat liikkua ei-keräävän asennon, jossa ne sijaitsevat kaukana pitkänomaisesta elimestä 1 eivätkä kerää tätä, ja keräävän asennon välillä, joka on esitetty kuvioissa 8, 10, 12 ja 14, jossa ne sijaitsevat vastakkaisessa kohdassa suhteessa pitkänomaiseen elimeen 1 siten, että ne keräävät sitä samalla, kun ne joustavasti pakottavat sitä.

20 Kuten esitetään kuvioissa 6, 8, 10, 12 ja 14, pitkänomaisen elimen siirtoelimet 30 käsittävät edelleen ketlauslaitteen 130, joka sijaitsee pitkän-omaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 10 tai 10' välissä absorboi- I « den pitkänomaisen elimen 1 velttoa osaa, joka syntyy painerullien 44 ja 44' :·!·, kehänopeuden takia, joka on suurempi kuin pitkänomaisen elimen 1 kelaus- < · * ,1, 25 nopeus.

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaista menetelmää viittaa- • · · maila kuvioihin 1 -14. Peräkkäiset parittomat ja parilliset kuviot, kuten kuviot 1 ja 2, 3 ja 4, 5 ja 6, 7 ja 8, 9 ja 10, 11 ja 12, 13 ja 14, esittävät samaa tilannetta tai askelta menetelmän mukaisesti.

• »I

*...·* 30 Kuten esitetään kuvioissa 1 ja 2, kun toisen kelauslaitteen 10 (toimiva kelauslaite) puola 12 on kelannut pitkänomaista elintä 1 lähes täy-teen, toisen kelauslaitteen (odottavan kelauslaitteen) 10' puolaa 12' viedään eteenpäin siten, että pitkänomainen elin 1 kohtaa puolan 12' vetopuoleista laippaa. Ohjausrulla 40 pitkänomaisen elimen siirto-osassa 32 liikkuu kuvion 2 35 katkoviivalla osoitetusta asennosta tämän kuvion kiinteän viivan asentoon.

12 106788 Täten, kuten esitetään kuviossa 1, pitkänomainen elin sijaitsee käyttöpuolei-sen laipan sisäpuolella puolassa 12' toisessa kelauslaitteessa 10'.

Tämän jälkeen, kuten esitetään kuvioissa 3 ja 4, sen jälkeen, kun toimiva kelauslaite 10 on viety eteenpäin siten, että pitkänomainen elin 1 sijait-5 see puolan 12 käyttöpuoleisen laipan sisäpuolella kelauslaitteessa 10, pääty-kantta 24 viedään eteenpäin ei-esitetyillä kannen siirtoelimillä siten, että se ympäröi puolan 12 käyttöpuoleista laippaa kelauslaitteessa 10, ja pitkänomaisen elimen 1 kelatut kerrokset sijaitsevat tämän sisäpuolella.

Toisaalta, odottavan kelauslaitteen 10' vapaapuola 12' alkaa pyöriä 10 siten, että puolan 12' kehänopeus on sama kuin pitkänomaisen elimen 1 nopeus (kelauslaitteen 10' kelausnopeus). Koska pitkänomainen elin 1 ei edelleenkään pysy tiukasti puolassa 12', se ei koskaan kelaudu sille.

Pitkänomaisen elimen puristusosan 36 painerullia 44 ja 44' viedään eteenpäin asentoon, jossa ne puristavat pitkänomaista elintä 1. Kuten näh-15 dään kuviosta 15, pitkänomainen elin 1 sovitetaan, ja sitä puristetaan painerul-lien 44 ja 44' välillä, kun nämä viedään eteenpäin kuvion 15A asennosta kuvion 15B asentoon. Kuten mainittiin yllä, johtuen siitä, että painerullien 44 ja 44' kehänopeus on suurempi kuin pitkänomaisen elimen 1 nopeus, pitkänomaisen elimen alavirtaosa suhteessa painorulliin 44 ja 44’ veltostuu kuten osoitetaan 20 kuvioissa 3 ja 4. On ymmärrettävää, että painerullien 44 ja 44' tehtävänä on Λ': keskeyttää ylävirtapuolen jännitys, joka syntyy kun pitkänomaiseen elimeen 1 tartutaan ja sitä leikataan odottavassa kelauslaitteessa 10', kuten selostetaan ;·*·. seuraavassa. Kuten ilmenee kuviosta 3 ja 4, pitkänomainen elin 1 viedään si- sään päätykannen 24 kautta ulos uramaisen aukon 24a kautta.

« » * 25 Tämän jälkeen, kuten osoitetaan kuvioissa 5 ja 6, ketlauslaite 130 *I“ siirtyy ylöspäin ja kauhoo pitkänomaista elintä 1 kelauslaitteen 10 ja painerulli- • · · ‘ en 44 ja 44' välillä siten, että pitkänomaisen elimen 1 veltto osa absorboituu ja siihen kohdistuu sopiva jännitys. Kuten selostetaan myöhemmin yksityiskoh-taisesti viittaamalla esillä olevan keksinnön suoritusmuotoon, ketlauslaitteen • · « 30 1 30 sijainti havaitaan sähköisesti siten, että kelauslaitteen 12 pyörimisnopeus (kelausnopeus) ja painerullien 44 ja 44' kehänopeus säädetään siten, että ai-.·*·. kaansaadaan sopiva jännitys pitkänomaisen elimen 1 alavirtaosalle kunnes pitkänomainen elin 1 on täysin siirretty.

Tämän jälkeen, kuten esitetään kuvioissa 7 ja 8, keräyslaitteen 38' 35 keräyssauva 46 viedään eteenpäin pitkänomaisen elimen siirtoasentoon, ja tämän jälkeen, kuten osoitetaan kuvioissa 9 ja 10, keräyssauvaa 46' viedään is 106788 eteenpäin siirtoasentoon. Kuten ilmenee kuviosta 10, keräyssauva 46' sijaitsee pitkänomaisen elimen 1 alapuolella samanaikaisesti, kun keräyssauva 46 sijaitsee pitkänomaisen elimen 1 yläpuolella pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja keräyssauvan 46' välissä.

5 Kuten esitetään kuvioissa 9 ja 10, koska keräyslaitteen 38' keräys- sauva 46 liikkuu siten, että se pakottaa pitkänomaista elintä 1 alaspäin suhteessa keräyssauvaan 46', pitkänomainen elin 1 kerätään aaltomuotoisesti painerullien 44 ja 44' ja keräyssauvan 46' välissä.

Kuten nähdään kuvioista 9, 11 ja 12, pitkänomaisen veto-osan 34 10 vetosauva 42 liikkuu kuvion 9 asennosta kuvion 11 asentoon, jossa pitkänomaisen elimen 1 ylävirtaosa suhteessa keräyslaitteeseen 38’ vedetään veto-sauvalla 42 tarttumiselimelle 28' kelauslaitteessa 10'. Koska kelauslaite 10' jo pyörii pitkänomaiseen elimeen 1, joka vedetään tarttumiselimelle 28', tartutaan tarttumishakasen 26' ja levymäisen tarttumiselimen 28' välillä, kuten osoitetaan 15 kuvioissa 16 ja 17 tarttumishakasen 26' kulkiessa pitkänomaisen elimen 1 ohi yhdessä tarttumiselimen 28' kanssa. Täten pitkänomaista elintä 1 pidetään tiukasti kelauslaitteen 10 puolassa 12'.

Koska suurempi jännitys kohdistuu pitkänomaiseen elimeen 1 painerullien 44 ja 44' ja tarttumishakasen 26' välissä, pitkänomaiseen elimeen 1 20 tartutaan tiukemmin tarttumiselimen 28' ja tarttumishakasen 26' välissä, koska ,'.se pakottaa keräyslaitteen 34 keräyssauvaa 46 palaamaan ylöspäin. Tarttumi- « i selimen 28' edelleen pyöriessä pitkänomaisen elimen 1 jännitys painerullien • I f ,··.\ 44 ja 44' ja tarttumishakasen 26' välissä nousee, kunnes pitkänomaista elintä 1 pakotetaan katkeamaan. Tällöin pitkänomaisen elimen 1 tätä seuraava ylä- : ;* 25 virtaosa kelataan kelauslaitteen 10'puolalle 12'.

··· •••j Tällä tavalla pitkänomaisen elimen 1 kelauksen loppupää leikataan v : pois pitkänomaisen elimen 1 ylävirtaosasta, joka kelataan kelauslaitteen 10' puolalle 12', kulkee painerullien 44 ja 44' välistä, ja viedään päätykanteen 24, *:**: joka ympäröi puolaa 12, koska kelauslaitetta 10 käytetään edelleen. Täten pit- ·*"; 30 känomaisen elimen 1 kelauksen loppupää liikkuu pyörivästi laajasti ollessaan

• M

edelleen liukuvasti yhteydessä päätykannen 24 sisäpintaan keskipakoisvoi- !..* man avulla, kunnes puola 12 kelauslaitteessa 10 pysähtyy. Tällöin puola 12 • · *·;·' poistetaan kelauslaitteesta 10 ja tyhjä puola 12 asennetaan siihen seuraavan :Y: kelaustoiminnon aikaansaamiseksi.

• « ·:··· 35 Kuviossa 16 esitetään yksityiskohtaiset pitkänomaisen elimen 1 ja tarttumishakasen 26' suhteet sen jälkeen, kun siihen on tartuttu tarttumishaka- 14 106788 sella 26' ja kunnes se on leikattu. Kuten tässä kuviossa esitetään, kun tarttumiselin 28' pyörii vastapäivään, kuten esitetään kuviossa 16, tarttumishakanen 26' liikkuu asennosta, jossa se juuri kohtaa pitkänomaisen elimen 1, kuten on esitetty kuvion 16 kiinteällä viivalla ja kuvion 17 oikealla puolella seuraavasti 5 kuvion 16 asentoihin 1, 2, 3 ja 4. Kun tarttumishakanen 26 liikkuu tällä tavalla, keräilylaitteen 38' keräyssauva 46 työntyy ylöspäin pitkänomaiseen elimeen 1 kohdistetun jännityksen avulla, ja siksi pitkänomaista elintä 1 ei koskaan katkaista välittömästi sen jälkeen, kun tartuntahakanen 26' saavuttaa kuvion 12 asennon ennen kuin tartuntahakanen 26' saavuttaa kuvion 14 asennon.

10 Voimien vertailu, joilla pitkänomainen elin 1 sovitetaan tartuntaha- kasten 26' ja tarttumiselimen 28' välille, kun tartuntahakanen 26' sijaitsee kuvion 16 asennossa 2 ja 4 vastaavasti, on esitetty kuvioissa 18 ja 19. Näissä kuvioissa merkillä "b" ja "d" tarkoitetaan pitkänomaisen elimen 1 kohtia, joihin voimia kohdistetaan vastaavasti kohdissa 2 ja 4, ja merkeillä "a° ” ja "a02" esi-15 tetään pitkänomaisen elimen 1 kulmat, jotka vastaavat tartuntahakasen 26' aikaansaamaa muodonmuutosta, ja jossa on kärki "b" ja "d", kohdassa, johon voimat kohdistetaan pitkänomaiseen elimeen 1 vastaavasti kohdissa 2 ja 4. Näissä kuvioissa on myös esitetty merkeillä "F/', "F2" ja "F4", "F5" jännitykset, jotka kohdistetaan pitkänomaiseen elimeen 1 kohdissa 2 ja 4 vastaavasti, kun 20 toisaalta merkeillä "F3" ja "F6" osoitetaan voimia, joilla pitkänomaista elintä 1 sovitetaan tartuntahakaseen 26' kohdassa 2 ja vastaavasti 4.

« ·

Kuten ilmenee kuvioista 18 ja 19, kun tartuntahakanen 26' jatkaa pyörimistään, pitkänomaisen elimen 1 kulma a vedetään tartuntahakasella 26', ja tulee pienemmäksi, kuten osoitetaan aVIlä ja a°2:lla ja tämän tuloksena • · * I 25 voima, jolla pitkänomainen elin 1 sovitetaan tartuntahakaseen 26', tulee suu-··# 'Hl remmaksi, kuten esitetään F3:lla ja F6:lla. Tällä tavalla pitkänomainen elin 1 lei- • · · *·* * kataan kuvion 16 kohdassa 4 esimerkiksi.

Mikäli käytössä ei ole keräyslaitetta 38', pitkänomainen elin 1 ei voi saavuttaa kuvion 16 asentoa 4. Tällöin pitkänomainen elin 1 katkeaa kuvion ·***: 30 16 kohdassa 2. Tämä aiheuttaa, että voima, jolla pitkänomainen elin 1 sovite- taan tartuntahakaseen 26', tulee pienemmäksi.

Koska pitkänomaisen elimen puristusosa 36 painerullien tai paine-*’:·* rullien 44 ja 44' muodossa omaa vaimentavan vaikutuksen, ja pitkänomainen :.v elin on veltto painerullien 44 ja 44' alavirtapuolella, jonka ketlauslaite 130 ab- ·;··: 35 sorboi, pitkänomainen elin 1 puolassa 12, jolle se on täysin kelautunut, ei al tistu haitallisille vaikutuksille, jotka ylimääräinen jännitys saattaisi aiheuttaa, jo- 15 106788 ka kohdistetaan pitkänomaisen elimen 1 ylävirtaosaan. Täten huomataan, että pitkänomainen elin 1 puolassa 12 jo toiminnassa olevassa kelauslaitteessa 10 ei koskaan vaurioidu eikä katkea ylävirtajännityksen johdosta, joka tuotetaan, kun pitkänomainen elin 1 otetaan vastaan ja leikataan odottavassa kelauslait-5 teessä 10'. Koska tässä ei tarvita puolan 12 ylimääräkelausosaa, pitkänomainen elin 1 ei vaurioidu eikä katkea jännityksen johdosta, joka syntyisi, kun sitä kelattaisiin ylimääräisesti puolan 12 ylimäärä-kelausosalle.

On huomattava, että pitkänomaisen elimen puristusosa 36 myös toimii siten, että se estää pitkänomaisen elimen 1 kelauksen loppupäätä, joka 10 on muodostunut sen jälkeen, kun se on leikattu pois pitkänomaisen elimen 1 ylävirtaosasta, kulkemasta leveästi, ja se toimii täten ohjaajana, joka turvallisesti ohjaa tätä päätykannen 24 sisälle. Kelauslaite 10 pysähtyy sen jälkeen, kun pitkänomaisen elimen 1 kelauksen loppupää ei enää kelaudu kelauslait-teen 12 puolalle 12. Täysi puola 12 poistetaan kelauslaitteesta 10, ja uusi tyhjä 15 puola 12 asennetaan kelauslaitteeseen 10 samalla, kun pitkänomaista elintä 1 kelataan kelauslaitteen 10' puolalle 12'.

Pitkänomainen elin 1 jatkaa kelautumistaan puolalle 12' kelauslaitteessa 10', ja sen jälkeen, kun se on lähes täysin kelautunut puolalle 12', se siirretään kelauslaitteelta 10' kelauslaitteelle 10. Tällöin pitkänomaisen elimen 20 siirto-osan 32 ohjausrulla 40 liikkuu kuvion 2 kiinteän viivan asennosta yli tä-män katkoviivaosan asentoon, jossa pitkänomainen elin 1 kohtaa uuden puo-Iän 12 kelauslaitteessa 10. Askeleet pitkänomaisen elimen 1 siirtämiseksi ke- ,···. lauslaitteelta 10' kelauslaitteelle 10 ovat olennaisesti samat kuin ne, joissa se • t siirretään kelauslaitteelta 10 kelauslaitteelle 10', ja siksi pitkänomaisen elimen • · * .* 25 puristusosa 36, ketlauslaite 130, keräyslaite 38 ja pitkänomaisen elimen veto- ·· · ···; osa 32 toimivat samalla tavalla ja niitä käytetään vastaavalla tavalla.

• · » *♦* * Seuraavassa selostetaan laitetta keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi viittaamalla kuvioihin 20 - 30. Kuviossa 20 esitetään kaavio-maisesti keksinnön mukaista laitetta. Pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ***]: 30 painerulla 44 tuetaan pyörivästi laakerin 50 kautta rullan akselilla 44b, ja pai- nerulla 44' on kiinnitetty rulla-akseliin 44'b, joka vuorostaan tuetaan pyörivästi • ♦ laakerilla 54 pitävässä sylinterirungossa 52. Kuten esitetään kuviossa 31, viiva ’·:** Li, joka yhdistää painerullien 44 ja 44' akselit toisiinsa, on sovitettu siten, että : V: se sijaitsee kaltevasti suurin piirtein 20°:n kulmassa suhteessa viivaan Lv, joka : : 35 on viivan Lh normaali, joka kytkee puolien 12 ja 12' akselit toisiinsa.

1β 106788

Kuten esitetään kuvioissa 20 ja 21, painerullan 44 rulla-akseli 44b tuetaan ohjaussauvasylinterin 56 kautta ulommassa sylinterirungossa 58, jota vuorostaan tuetaan laakerilla 60 pitävässä sylinterirungossa 52. Ohjaava kak-soissauvasylinteri 56 toimii siten, että se pakottaa painerullaa 44 alaspäin si-5 ten, että se tiukasti kohtaa painerullan 44'. Ulommassa sylinterimäisessä rungossa 58 on käytetty hammaspyörä 66, joka on varustettu ja sovitettu toimimaan yhdessä käyttöhammaspyörän 34 kanssa, jota vuorostaan käytetään moottorin 62 välityksellä. Täten painerullan 44 kulmaa voidaan siirtää paine-rullan 44' akselin ympäri, kun edellinen tiukasti kohtaa jälkimmäisen (ks. kuvio 10 27 ja kuviot 31 - 34).

Kuten esitetään kuviossa 34, pitkänomainen elin 1, joka puristuu painerullien 44 ja 44' välille, kohtaa painerullien 44 ja 44' kehät S-muotoisesti painerullan 44 kulmaa siirtämällä tai sitä pyörittämällä. Siksi pitkänomainen elin 1 liikkuu liukuvasti pitkin noin 260°:n kehäpintaa painerullassa 44, ja tä-15 män jälkeen pitkin vastaavaa kehäpintaa painerullassa 44'. Tällainen paine-rullan 44 pyörivä siirtyminen aikaansaadaan kulman Θ sisällä pyörimisuralla, joka on esitetty pistekatkoviivalla kuvioissa 27 ja 32, ja joka on normaalisti 260°. Painerullan 44 pyörimiskulma mitataan kooderilla 68, joka on kytketty mittaushammaspyörään 70, joka on kytketty kuvion 20 mukaisesti käyttävään 20 hammaspyörään 64.

·. ·. Kuten esitetään kuvioissa 20, 29 ja 34, pitkänomaisen elimen pu- ristusosa 36 voi edullisesti olla varustettu lisäpainerullalla 72, joka tiukasti so- • · · vittaa pitkänomaisen elimen 1 lisäpainerullan 72 ja painerullan 44' välille. Ku-ten esitetään kuvioissa 20, 28 ja 29, lisäpainerulla 72 voi olla pyörivästi tuettu « · · : ·' 25 laakerin 74 kautta rulla-akselilla 72a, jota vuorostaan pidetään siirtävän ilma- ♦.*:* sylinterin 76 mäntäsauvalla 76a. Siirtävä ilmasylinteri 76 voidaan pitää mäntä- ·♦· v : varressa 78a nostavassa ilmasylinterissä 78, joka vuorostaan on kiinnitetty kehykseen 84.

·:··: Täten, kuten esitetään kuviossa 34, sen jälkeen, kun painerulla 44 ·”*: 30 on pyörivästi siirretty painerullan 44' ympäri, kun ensin mainittu kelaa pitkän- • · · * . omaista elintä 1 tämän ympäri, lisäpainerullaa 72 siirretään iskun S76 (ks. kuvio ····· — 28) siirtävän ilmasylinterin 76 vaikutuksesta, kuten on esitetty kuviossa 28 • · *···* pistekatkoviivalla, ja tämän lasketaan alaspäin iskun Sm verran nostavalla il- :*.·*: masylinterillä 78, kuten on esitetty kuviossa 28 katkoviivan avulla. Tämä aihe- ... : 35 uttaa, että lisäpainerulla 72 tiukasti kohtaa painerullan 44'. Tällöin pitkänomai nen elin 1 puristuu hyvin painerullan 44' ja lisäpainerullan 72 väliin ja myös 106788 17 painerullien 44 ja 44' väliin, ja sitä käytetään myös kitkanomaisesti näiden välityksellä. Kuten on esitetty kuviossa 28, laitteessa voi olla nostavat ohjauseli-met 80, jotka lineaarisesti ohjaavat siirtoilmasylinteriä 76 ja siirto-ohjauselimiä 82 siten, että ne lineaarisesti ohjaavat lisäpainerullaa 72.

5 Kuten on esitetty kuviossa 20, rullakansi 86 on kytketty siirtävään sauvattomaan ohjaussylinteriin 88 siten, että se liikkuu eteenpäin ja taaksepäin kuviossa 27 esitetyn katkoviiva-asennon, jossa se ympäröi painerullaa 44, ja kuviossa 20 esitetyn asennon välillä, jossa se on vedetty pois painerul-lalta 44. Sauvaton ohjaussylinteri 88 pidetään ulommassa sylinterirungossa 10 58. Rullakansi 86 toimii siten, että se estää puolassa 12 olevan pitkänomaisen elimen 1 kelauksen loppupään kulkemasta laajasti painerullan 44 ympäri.

Kuten esitetään kuviossa 20, painerullan 44' rulla-akseli 44'b on kytketty pyörivään käyttölähteeseen 90, johon voi kuulua pyörivä moottori 92 ja hihna/hihnapyörämekanismi 100, johon kuuluu hihnapyörä 94, joka on kyt-15 ketty pyörivän moottorin 92 antoakseliin, hihnapyörä 96, joka on kytketty rulla-akseliin 44' ja hihna 98, joka on sovitettu hihnapyörien 94 ja 96 välille.

Kuten jo aikaisemmin mainittiin esillä olevan keksinnön menetelmän yhteydessä, painerullat 44 ja 44’ liikkuvat eteenpäin ja taaksepäin asennon, jossa se on vedetty pois pitkänomaisen elimen siirtoasennosta, ja kuvioiden 20 20 ja 31 - 35 asennon välillä, jossa se sijaitsee pitkänomaisen elimen siirto- asennossa. Kuten esitetään kuviossa 20, laitteessa voi olla elimet painerullien :y. 44 ja 44' siirtämiseksi, ja niihin voi kuulua vaunu 104, jota ohjataan pitkin line- « · .··. aarisia ohjauskiskoja 102, jotka on sovitettu kehykseen 84, ja siirtävä ilmasy- linteri 106, joka on asennettu kehykseen 84, ja johon männänvarsi 106a on • · ’ 25 kytketty vaunuun 104. Pitävä sylinterirunko 52 on sovitettu vaunuun 104 sa- maila, kun pyörivän käyttölähteen 90 pyörivä moottori 92 on suoraan asen- • · · nettu vaunuun 104.

Täten, kun siirtävän ilmasylinterin 106 männänvarsi 106a laajenee, vaunu 104 liikkuu eteenpäin, ja myös pitkänomaisen elimen puristusosa 36 30 liikkuu pitkänomaisen elimen 1 siirtoasentoon, kuten on esitetty kuvioissa 20 ja 31 - 35. Kuten jo aikaisemmin selostettiin kuvion 15 yhteydessä, pitkänomaista • · elintä 1 puristetaan painerullien 44 ja 44' väliin pitkänomaisen elimen puristus- *:* osassa 36. Tämän jälkeen, kuten on esitetty kuviossa 34, painerulla 44 pyörii « 9 v.; painerullan 44' akselin ympäri pyörivästä moottorista 62 käyttöhammaspyörän •:, !i 35 64 kautta ja ulomman sylinterirungon 58 kautta kelaten pitkänomaista elintä 1 ympärilleen. Tämän jälkeen, kuten on esitetty kuvion 27 kiinteällä viivalla, rul- 106788 18 lakantta 86 viedään eteenpäin laajentamalla siirtävää ilmasylinteriä 88 ympäröimään painerullaa 44 ja lopuksi lisäpainerullaa 72 siirretään eteenpäin ja lasketaan alas siten, että pitkänomaista elintä 1 puristetaan painerullan 44' ja lisäpainerullan 72 väliin.

5 Kuten esitetään kuvioissa 20, 21 ja 30, keräyslaitteen 38' (tai 38) keräyssauva 46 voi omata koukkumaisen pään 46a, jolla koukataan pitkänomaista elintä 1. Kuten esitetään kuvioissa 26 ja 30, keräyssauvat 46 ja 46' on kytketty nostavien ilmasylinterien 112 ja 112' vastaavasti männänvarsiin 112a ja 112'a, jotka vuorostaan on asennettu vastaaviin liikkuviin kehyksiin 110 ja 10 110'. Liikkuvia kehyksiä 110 ja 110' pidetään männänvarsilla 114a ja 114'a siirtävissä ilmasylintereissä 114 ja 114' vastaavasti, jotka vuorostaan on asennettu kehykseen 84.

Kuten esitetään kuvioissa 26 ja 30, laitteessa voi olla pystysuorat lineaariset ohjaussauvat 116 ja 116', jotka ulottuvat yhdensuuntaisesti nostavi-15 en ilmasylinterien 112 ja 112' kanssa vastaavasti ja joita ohjataan ohjauseli-millä 118 ja 118' liikkuvissa kehyksissä 110 ja vastaavasti 110'. Laitteessa voi myös olla, kuten esitetään kuvioissa 25, 26 ja 27, vaakasuorat ohjauskiskot 120 ja 120', jotka on asennettu kehykseen 84 siten, että ne ulottuvat yhdensuuntaisesti siirtävien ilmasylinterien 114 ja 114' kanssa vastaavasti ja toimivat 20 siten, että ne ohjaavat liikkuvia kehyksiä 110 ja 110' niiden toimiessa yhdessä < · : V ohjausurien 110a ja 110'a kanssa liikkuvissa kehyksissä 110 ja vastaavasti iV: 110'.

• «

Kuten jo on selostettu kuvion 9 yhteydessä, ja kuten nähdään kuvi- < I » oissa 20, 25 ja 26, keräyssauva 46' voi edullisesti olla varustettu pitkänomai-25 sen elimen vetosauvalla 42 pitkänomaisen elimen veto-osassa 34 ja rullakansi 122, joka peittää painerullaa 44' voi olla sovitettu yhtenäisesti keräyssauvan 46' ja pitkänomaisen elimen vetosauvan 42 yhteydessä. Tällöin rullakansi 122 liikkuu suunnassa ylöspäin tai alaspäin, eteenpäin tai taaksepäin yhdessä ke-| ' räyssauvan 46' kanssa. Kuten on esitetty katkoviivalla kuviossa 25 ja kiintovii- 30 valla kuvioissa 26 ja 27, rullakansi 122 ympäröi painerullaa 44' keräyssauvan 46'toimintoasennossa.

• · .···. Kuten esitetään kuviossa 28, pitkänomaisen elimen siirto-osan 32 ’·’ ohjausrulla 40 voidaan asentaa vaunuun 126, joka liikkuu ohjauskiskolla 124, '·’·* joka on sovitettu kehykseen 84. Täten on huomattava, että ohjausrulla 40 voi ’· 35 siirtää pitkänomaista elintä 1 kelauslaitteiden 10 ja 10' välillä käyttämällä vau nua 126 pitkin ohjauskiskoa 124 vaakatasossa.

19 106788

Kuten esitetään kuvioissa 21-24, ketlauslaite 130 voi käsittää V-muotoisen silmukkaelimen 132, joka on kiinnitetty heiluvan sauvan 134 toiseen päähän, joka sauva on käännettäväsi asennettu kehykseen 136 laakerin 138 kautta, kuten on esitetty kuviossa 24. Kehys 136 voi olla sellainen, jossa 5 pyörivä moottori 62 ja kooderi 68 on asennettu kuvion 20 osoittamalla tavalla. Heiluvassa sauvassa 134 voi olla tasapainopaino 140, joka on sovitettu sen toiseen päähän. Täten on huomattava, että heiluva sauva 134 pakotetaan ta-sapainopainon 140 avulla liikkumaan heiluvasti myötäpäivään kuviossa 22.

Kuten esitetään kuviossa 22, laitteessa voi olla pysäytin 142, joka 10 on sovitettu kehykseen 136, ja jonka tehtävänä on estää heiluvaa sauvaa 134 liikkumasta vastapäivään kuviossa 22 kiinteällä viivalla esitetystä asennosta. Myös, kuten on esitetty kuviossa 22, ohjausilmasylinteri 144 voi olla sovitettu kehykseen 136, ja siinä voi olla sauvaan kohdistuva elin 146, joka on sovitettu männänvarren 144a yläosaan ohjausilmasylinterissä 144. Sauvaan osuva elin 15 146 toimii siten, että se kohtaa heiluvaa sauvaa 134 kääntyvästi asennetun tämän osan ja tasapainopainon 140 välillä ohjaten silmukkaelimen 132 asentoa ja heiluvan sauvan 134 heiluriliikkeen nopeutta. Kuviossa 22 silmukkaelin 132 on esitetty asentoon, joka sijaitsee pitkänomaisen elimen puristusosan 36 alapuolella, ks. kuvio 31.

20 Sen jälkeen kun pitkänomaista elintä 1 on puristettu painerullilla 44 _ v. ja 44' pitkänomaisen elimen puristusosassa 36 ja se on veltostunut painerulli- en 44 ja 44' vaikutuksesta, jotka pyörivät suuremmalla kehänopeudella kuin « « t.Yt pitkänomaisen elimen 1 kelausnopeus, ohjausilmasylinterin 144 männänvarsi 144a vedetään yhteen samalla, kun silmukkaelintä 132 siirretään ylöspäin ta- « · « : 25 sapainopainon 140 vaikutuksesta. Täten pitkänomaisen elimen 1 velttous ab- * · · ···'· sorboituu silmukkaelimen 132 vaikutuksesta samalla, kun se muuttaa muoto- ·»· v : aan kuviossa 34 esitetyn aallon muodossa sillä tuloksella, että jännitys koh distuu pitkänomaiseen elimeen pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja ke-*:*·: lauslaitteen 10 välissä, mutta siihen ei vaikuta jännitys, joka kohdistuu pitkän- ·**: 30 omaiseen elimeen 1 kelauslaitteessa 10' kun siihen tartutaan ja sitä katkais- ··« taan tarttumiselimellä 28'. Koska ohjausilmasylinteriä 144 vedetään yhteen ..." ohjatulla nopeudella siten, että tasapainopaino 140 koskaan ei liiku nopeasti • « "·;·* alaspäin, pitkänomainen elin 1 pyrkii sovittuinaan silmukkaan silmukkaelimen : Y: 132 vaikutuksesta siten, että siihen ei koskaan kohdistu iskua.

35 Kuten osoitetaan kuvioissa 22 - 24 ja erityisesti kuviossa 24, jänni- tysilmaisin 148 voi olla sovitettu kehykseen 136, ja siihen voi kuulua potentio- 106788 20 metri 150, joka on asennettu kehykseen 136 ja mekaaninen liitin 152, joka liittää heiluvan sauvan 134 potentiometriin 150. Esitetyssä suoritusmuodossa, kuten se on esitetty kuviossa 24, mekaaninen liitin 152 voi käsittää käyttö-hammaspyörän 154, jota pidetään kääntyvässä akselissa 134a heiluvassa 5 sauvassa 134, ja jota tuetaan laakerilla 138 ja käytetyllä hammaspyörällä 156, joka toimii yhdessä käyttävän hammaspyörän 154 kanssa, ja joka on sovitettu potentiometrin 150 ottoakseliin 150a.

Heiluvan sauvan 134 heiluessa siten, että silmukkaelin 132 muodostaa silmukan pitkänomaisen elimen 1 ympäri pitkänomaisen elimen puris-10 tusosan 36 ja kelauslaitteen 10 välillä samalla, kun tämän velttous absorboidaan, käyttävää hammaspyörää 154 ja käytettyä hammaspyörää 156 käytetään heiluvan sauvan 134 heilumisliikkeen kautta, ja siksi potentiometri 150 generoi jännityssignaalin, joka on osoitus pitkänomaiseen elimeen 1 kohdistetusta jännityksestä pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 15 10 välissä. Jännityssignaalia käytetään painerullien 44 ja 44' kehänopeuden ohjaamiseksi ja/tai kelauslaitteen 10 kelausnopeuden ohjaamiseksi siten, että aikaansaadaan sopiva jännitys pitkänomaisen elimen alavirtaosaan suhteessa pitkänomaisen elimen puristusosaan 36.

Kuvioissa 20 - 30 esitetyn laitteen toiminta on olennaisesti saman-20 lainen kuin kuvioissa 1-19 paitsi, että pitkänomaisen elimen puristusosaa 36 ,' '; käytetään sillä tavalla, että pitkänomaista elintä 1 puristetaan voimakkaammin

I I

pitkänomaisen elimen puristusosassa 36 siten, että jännitys, joka kohdistuu , pitkänomaiseen elimeen 1, kun siihen tartutaan ja sitä katkaistaan odottavassa « « jv, kelauslaitteessa 10', ei koskaan kohdistu pitkänomaisen elimen 1 alavirta- i « ' J 25 osaan pitkänomaisen elimen puristusaseman 36 ja toimivan kelauslaitteen 10 'Hl välissä.

• · ·

Kuvioissa 31 - 35 esitetään, miten pitkänomaista elintä 1 siirretään kelauslaitteelta 10 kelauslaitteelle 10', ja kuvioissa 36 - 38 esitetään, miten pit-känomaista elintä 1 siirretään kelauslaitteelta 10' kelauslaitteelle 10.

30 Kuten esitetään kuviossa 31, kun pitkänomainen elin on lähes täy- sin kelautunut puolalle 12 kelauslaitteessa 10, pitkänomaisen elimen siirto- • · osan 32 ohjausrulla 40 liikkuu kohti kelauslaitetta 10' yhdessä vaunun 126 ;'* vaakasuoran liikkeen kanssa pitkin ohjauskiskoa 124 (ks. kuvio 28), ja tämän « « \v jälkeen vaunu 104 liikkuu siirtävän ilmasylinterin 106 (ks. kuvio 20) männän- *: ‘ ; 35 varren 106a laajennuksen vaikutuksesta siten, että pitkänomaisen elimen pu- ristusosa 36 liikkuu eteenpäin pitkänomaisen elimen 1 siirtoasentoon, joka ai- 106788 21 heuttaa pitkänomaisen elimen 1 puristumisen painerullien 44 ja 44' välille pitkänomaisen elimen puristusosassa 36, kuten on esitetty kuviossa 32. Paine-rullaa 44' käytetään pyörivästi pyörivällä moottorilla 92 samalla, kun painerul-laa 44 käytetään seuraamalla painerullaa 44'. Kuten mainittiin yllä viittauksin 5 kuvioihin 1-19, painerullia 44 ja 44' käytetään kehänopeudella, joka on suurempi kuin pitkänomaisen elimen 1 kelausnopeus, joka on kelauslaitteen 10 kelausnopeus, ja täten pitkänomainen elin veltostuu pitkänomaisen elimen pu-ristusosan 36 ja kelauslaitteen 10 välissä vaikkakin tätä ei ole esitetty kuvioissa 32 ja 33 pitkänomaisen elimen 1 esityksen yksinkertaistamiseksi näissä kulo vioissa.

Tämän jälkeen, kuten on esitetty kuviossa 33, ketlauslaitteen 130 silmukkaelin 132 (ks. kuvio 22) liikkuu ylöspäin siten, että se kohtaa pitkänomaisen elimen 1 pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 10 välissä heiluvan sauvan 134 myötäpäiväisen heilautusliikkeen vaikutuksesta 15 katsottuna kuviossa 22, jonka aiheuttaa tasapainopaino 140 männänvarren 144a kokoon vetämisen mukaisesti ohjausilmasylinterissä 144 ohjatulla nopeudella, kunnes silmukkaelin 132 absorboi pitkänomaisen elimen 1 velton osan tässä välissä, kuten on esitetty kuviossa 34. Tämä aiheuttaa, että jännitysil-maisin 148 antaa jännityssignaalin. Mikäli silmukkaelin 132 tuottaa sopivan 20 jännityksen pitkänomaiselle elimelle 1 pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 10 välissä, antaa jännityssignaali käskyn painerullille 44 ja v. 44', jonka mukaan näitä käytetään kehänopeudella, joka vastaa kelauslaitteen 10 nopeutta. Mikäli silmukkaelin 132 antaa liian suuren jännityksen pitkän- < « < omaiselle elimelle 1 pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 10 25 välissä, jännityssignaali antaa käskyn painerullille 44 ja 44', jonka mukaisesti • · · : ·* näitä käytetään kehänopeudella, joka on paljon suurempi kuin kelauslaitteen ··.*:” 10 nopeus. Tämä vastakohtana, mikäli silmukkaelin 132 kokee liian pienen • ·« v : jännityksen pitkänomaisessa elimessä 1 pitkänomaisen elimen puristusosan 136 ja kelauslaitteen 10 välissä, jännityssignaali antaa käskyn painerullille 44 *:·*: 30 ja 44', jonka mukaan näitä käytetään kehänopeudella, joka on pienempi kuin ·***; kelauslaitteen 10 nopeus. Täten aikaansaadaan sopiva jännitys pitkänomai- • · · * . seen elimeen 1 pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 10 vä lissä siten, että pitkänomaisen elimen kelatut kerrokset puolassa 12 kelaus-'·;·* laitteessa 10 ei vaurioidu eikä katkea pitkänomaiseen elimeen kohdistetun 35 jännityksen vaikutuksesta pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ylävirtapuo- <;·.* lella.

• » „ 106788 22

Kuviossa 34 esitetään, että painerullan 44 kulma siirtyy painerullan 44' akselin ympäri pyörivän moottorin 62 vaikutuksesta käyttävän hammaspyörän 64 kautta ja ulomman sylinterirungon 58 kautta, kuten on mainittu kuvion 20 yhteydessä. Täten pitkänomainen elin 1 kelautuu S-muotoisesti painerullien 5 44 ja 44' ympäri, ja rullakansi 86 siirtyy eteenpäin siirtävän ilmasylinterin 88 laajennuksen kautta (ks. kuvio 20) ympäröimään painerullaa 44. Lopuksi lisä-painerulla 72 siirtyy eteenpäin männänvarren 76a laajennuksen kautta siirtävässä ilmasylinterissä 76, ja laskeutuu laajentamalla männänvartta 78a nostavassa ilmasylinterissä 78 puristamaan pitkänomaista elintä 1 painerullan 44' ja 10 lisäpainerullan 72 välissä. On huomattava, että tämä keskeyttää positiivisesti jännitystä, joka kohdistuu pitkänomaiseen elimeen 1 pitkänomaisen elimen pu-ristusosan 36 ylävirtapuolella, kun siihen tartutaan ja kun sitä leikataan tarttumiselimellä 28' siten, että se ei kohdistu pitkänomaiseen elimeen 1 pitkänomaisen elimen tartuntaosan 36 alavirtapuolella.

15 Tämän jälkeen, kuten esitetään kuviossa 34, keräyslaitteen 38' ke- räyssauva 46 liikkuu ylöspäin nostavan ilmasylinterin 112 vaikutuksesta (ks. kuviot 20, 21 ja 27) ja liikkuu siirtävän ilmasylinterin 114 vaikutuksesta (ks. kuviot 20 ja 27) siten, että se sijoittuu pitkänomaisen elimen 1 yläpuolelle pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja kelauslaitteen 10' välissä. Tämän jälkeen 20 keräyslaitteen 38' keräyssauva 46' siirtyy eteenpäin ja ylöspäin yhdessä rulla-kannen 122 ja pitkänomaisen elimen vetosauvan 42 kanssa siirtävän ilmasy-v, linterin 114' vaikutuksesta ja nostavan ilmasylinterin 112' vaikutuksesta (ks.

‘ _! _ kuviot 20, 25 ja 26), kuten on esitetty kuviossa 34.

!,; Tämän jälkeen, kuten on esitetty kuviossa 35, keräilylaitteen 38' ke- * t ' 25 räyssauva 46 lasketaan alas vetämällä yhteen männänvartta 112a nostavassa • · · : ·' ilmasylinterissä 112, kuten on esitetty kiinteällä viivalla kuviossa 35, pitkän- omainen elin 1 kerätään painerullan 44 pitkänomaisen elimen puristusase- « ·♦ massa 36 ja keräyssauvan 46' välissä. Tämän jälkeen pitkänomaisen elimen vetosauva 42 vetää pitkänomaista elintä 1 kohti levymäistä tarttumiselintä 28’ *:··: 30 kelauslaitteen 10’ puolassa 12’. Tällöin pitkänomaiseen elimeen 1 tartutaan •***; tartuntahakasella 26’ tarttumiselimessä 28', joka pyörii yhdessä puolan 12' • · · kanssa samalla tavalla kuin yllä kuvioiden 13 -19 yhteydessä.

Tartuntahakanen 26', joka tarttuu pitkänomaiseen elimeen 1 ja sen *·«·* kelauksen alkupäähän, pyörii yhdessä puolan 12' ja tarttumiselimen 28' kans- 35 sa ja saavuttaa asennon, joka on esitetty kuviossa 35 viitemerkinnällä 26Ά, ·...: jossa keräyssauvaa 46 työnnetään ylöspäin tartuntahakasen 26' vaikutuksesta 23 106788 siten, että pitkänomainen elin 1 sijoittuu kuvion 35 katkoviivan osoittamalla tavalla. Kuten on selostettu yksityiskohtaisesti kuvion 16 yhteydessä, pitkänomainen elin 1 leikataan pitkänomaisen elimen puristusaseman 36 painerullan 44 ja tartuntahakasen 26Ά välissä.

5 Toiminta tämän jälkeen on olennaisesti samanlainen kuin kuvioiden 1-19 yhteydessä selostettu. Sen jälkeen kun pitkänomainen elin 1 on leikattu, keräilylaitteessa 38 olevat keräyssauvat 46 ja 46’ ja pitkänomaisen elimen ve-tosauva 42 pitkänomaisen elimen veto-osassa 34 viedään takaisin kuvion 31 asentoihin vastaavien siirtävien ilmasylinterien avulla ja vastaavien nostavien 10 ilmasylinterien avulla.

Osat näin leikatusta pitkänomaisesta elimestä 1 pitkänomaisen elimen alavirtapuolella puristusosassa 36, joka muodostaa kelauksen loppupään pitkänomaiselle elimelle 1 puolassa 12 liikkuu liukuen painerullien 44 ja 44' yli pitkänomaisessa elimessä 36 ja saapuu tyhjään tilaan päätykannessa 24 tä-15 män aukon 24a läpi. Painerulla 44 palautetaan kuvioon 31 alkuperäiseen asentoon pyörittämällä painerullan 44' akselin ympäri valmistaen pitkänomaisen elimen 1 siirron seuraavaa toimintoa.

Kun pitkänomainen elin 1 on lähes täysin kelautunut kelauslaitteen 10' puolalle 12', pitkänomaisen elimen ohjausrulla 40 siirto-osassa 32 liikkuu 20 tällä hetkellä odottavan kelauslaitteen 10 yli siten, että pitkänomainen elin 1 kohtaa puolan 12 kelauslaitteessa 10, kuten on esitetty kuviossa 36. Tämän v. jälkeen pitkänomaisen elimen puristusosan 36 painerullat 44 ja 44' puristavat

• I

, , i t pitkänomaista elintä 1, ja niitä käytetään kehänopeudella, joka on suurempi kuin kelauslaitteen 10' nopeus, ja ketlauslaite 130 liikkuu ylöspäin siten, että • 4 ,; ;' 25 pitkänomaisen elimen 1 veltto osa absorboituu tämän vaikutuksesta, kuten on • * · : ;* esitetty kuvioissa 36 ja 37.

Tämän jälkeen, kuten on esitetty kuviossa 38, pitkänomaisen eli- • ♦· : men puristusosan 36 painerullan 44 kulmaa siirretään painerullan 44' akselin ympäri vastapäivään siten, että pitkänomainen elin 1 kelautuu S-muotoisesti.

·:··: 30 Keräyslaite 38 liikkuu toiminta-asentoon pitkänomaisen elimen puristusosan ♦“*; 36 ja kelauslaitteen 10 välissä pitkänomaisen elimen 1 keräämiseksi sisäänsä.

• · · * . Laitteen muu toiminta on olennaisesti identtinen yllä mainitun kanssa viittaa malla pitkänomaisen elimen siirtoaskeliin kelauslaitteelta 10 kelauslaitteelle 10'.

: V: 35 On huomattava, että kun painerullan 44 kulmaa siirretään painerul- Iän 44' akselin ympäri siten, että pitkänomainen elin 1 kelataan S-muotoisesti 106788 24 ja kun lisäpainerulla 72 on sovitettu kohtaamaan paineruliaa 44’, pitkänomaista elintä 1 puristetaan positiivisemmin kuin ainoastaan kahden painerullan 44 ja 44' vaikutuksesta ilman, että toisen kulma siirretään. Tämä estää tehokkaasti lisäjännityksen, joka kohdistetaan pitkänomaiseen elimeen 1 pitkänomaisen 5 elimen puristusosan 36 ja odottavan kelauslaitteen välissä siirtymästä pitkänomaiseen elimeen 1 pitkänomaisen elimen puristusosan 36 ja toimivan kelauslaitteen välissä. Täten pitkänomainen elin 1 puolassa kelauslaitteessa, jossa se on täysin kelattuna, ei vaurioidu eikä katkea pitkänomaiseen elimeen 1 kohdistetun jännityksen vaikutuksesta.

10 On huomattava, että koska toimiva kelauslaite 10 jatkuvasti käy, kunnes pitkänomainen elin on täysin siirtynyt odottavalle kelauslaitteelle, joka päätetään tarttumalla ja leikkaamalla pitkänomaista elintä 1, pitkänomaisen elimen 1 kelauksen loppupää pitkänomaisen elimen puristusosan 36 alavirta-puolella leikataan poikki pitkänomaisen elimen 1 ylävirtapuolesta pitkänomai-15 sen elimen puristusaseman 36 ylävirtapuolella, joka halutaan kelata odottavalle kelauslaitteelle 10', jolloin se voi kulkea pitkänomaisen elimen puristus-osan 36 kautta ja se voidaan kelata alavirtaan sijaitsevalle kelauslaitteelle 10. Tämä aiheuttaa pitkänomaisen elimen 1 toiminnan siirtymisen, ja tavanomaisen menetelmän käytön siirrettäessä sitä samalla, kun alavirrassa sijaitseva 20 kelauslaite pysähtyy.

Kun painerulla 44 on rullakannen 86 ympäröimä, kun pitkänomaista elintä 1 leikataan, ja kun painerulla 44' on rullakannen 122 ympäröimä, ja lisä- * t painerulla 72 pakottaa pitkänomaista elintä 1 vasten painerullan 44 kehäpin-

* < I

taa, pitkänomainen elin 1 estetään rullakansien 86 ja 122 ja lisäpainerullan 72 * « ‘ 25 vaikutuksesta kulkemasta leveästi sen kulkiessa liikkuvasti painerullien 44 ja : ·* 44' läpi sen jälkeen, kun se on katkaistu tartuntahakasten 26' ja 26 ja paine- rullan 44 välissä. Siten on huomattava, pitkänomaista elintä 1 suojataan pa- » * · ; remmin vaurioitumiselta ja pitkänomaisen elimen siirtoliike voidaan suorittaa turvallisesti.

·:··· 30 Kun pitkänomaisen elimen veto-osa 34 ja rullakansi 122 on sovi- .·*·. tettu yhtenäisesti keräyssauvan 46' kanssa keräily laitteessa 38' tai 38, nämä • · φ • , voivat liikkua yhdessä, ja ne voidaan sijoittaa ennalta määrättyihin toiminta- paikkoihin. Siten on huomattava, että keksinnön mukaista laitetta voidaan yk-sinkertaistaa ja se voi olla yksinkertaisempi kuin sellainen, jossa ne sijaitsevat 35 erikseen ja niitä käytetään eri käyttöelimin.

25 106788

Vaikkakin tässä suoritusmuodossa keräilylaitteita 38 ja 38' käytetään yhdessä pitkänomaisen elimen puristusosan 36 kanssa, ainoastaan ke-räilylaitteet 38 ja 38' voi olla sovitettu käyttämättä pitkänomaisen elimen pu-ristusosaa 36, mikäli pitkänomaisella elimellä 1 on suhteellisen hyvä vetolu-5 juus, jonka vaatimuksena on, että siinä ei ole pitkänomaisen elimen puristus-osaa ja/tai mikäli pitkänomainen elin on siirretty puolien välillä, joissa on yli-määräosa, kuten tavanomaisesti siten, että pitkänomaiseen elimeen voidaan positiivisesti tarttua puolalla, jolle se alkaa kelautua.

Vaikkakin esitetyssä suoritusmuodossa lisäpainerullat 72 on valo rustettu siten, että ne parantavat pitkänomaisen elimen 1 puristusta pitkänomaisen elimen puristusosassa 36, se voidaan jättää pois, mikäli kaksi rullaa 44 ja 44' täysin puristavat pitkänomaista elintä 1.

Edelleen, vaikka tässä on esitetty, että painerullan 44 kulma siirtyy painerullan 44' akselin ympäri siten, että pitkänomaista elintä 1 kelataan S-15 muotoisesti painerullien 44 ja 44' ympäri, sen kulmaa voidaan myös siirtää ei painerullan 44' akselin ympäri, vaan sopivan akselin ympäri, joka ulottuu yhdensuuntaisesti painerullien 44 ja 44' akseleiden kanssa. Ei ainoastaan toisen, vaan myös molempien kulmaa voidaan siirtää akselin ympäri, joka ulottuu yhdensuuntaisesti näiden kanssa.

20 Esitetyssä suoritusmuodossa siirtäviä ilmasylintereitä ja nostavia il- masylintereitä käytetään siirtämään ja nostamaan eri elimiä, ja ne voidaan v. korvata muilla nestepainesylintereillä, kuten hydraulisilla sylintereillä.

< * ! Vaikkakin yllä on esitetty keksinnön edullinen suoritusmuoto viit taamalla oheisiin kuvioihin, alan ammattimies ymmärtää, että tämä on aino-25 astaan esimerkki, ja että eri muutoksia ja modifiointeja voidaan tehdä keksin-' ·** nolle sen puitteissa, ja että keksinnön suojan määräävät seuraavat patentti- vaatimukset.

« « · • « * • · e * « • · • · · * · • · · » ψ « · · • · « ·

Claims (10)

1. 2β 106788
2. 1. Menetelmä, jolla kelataan peräkkäin pitkänomaista elintä (1), johon kuuluu vaiheet, joissa siirretään pitkänomaista elintä puolalta (12), joka 5 sijaitsee ensimmäisessä (10) ainakin kahdesta kelauslaitteesta (10, 10’), puolaan (12’), joka sijaitsee toisessa kelauslaitteessa (10’); vedetään pitkänomaista elintä kohti tarttumiselintä (26) toisessa kelauslaitteessa olevassa puolassa pitkänomaisen elimen alkukelauspäähän tarttumiseksi, jolloin pitkänomainen elin (1) siirtyy ensimmäiseltä kelauslaitteelta (10) toiselle kelauslait-10 teelle (10’); ja pysäytetään ensimmäinen kelauslaite sen jälkeen, kun pitkänomaiseen elimeen on tartuttu ja se on katkaistu tarttumiselimellä (26) toisessa kelauslaitteessa olevassa puolassa ja kun pitkänomaisen elimen kelauksen päättävä pää on leikattu pois tämän kelauksen aloittavasta päästä ja kelataan ensimmäisessä kelauslaitteessa olevalle puolalle; joka menetelmä on t u n -15 nettu siitä, että siihen edelleen kuuluu vaihe, jossa puristetaan pitkänomaista elintä (1) siirtymään mainitun kahden kelauslaitteen (10, 10’) välillä siten, että pitkänomaiseen elimeen kohdistettu veto, kun tartutaan ja leikataan pitkänomaista elintä toisessa kelauslaitteessa, estetään kohdistumasta pitkänomaiseen elimeen ensimmäisessä kelauslaitteessa olevassa puolassa (12); 20 vedetään ulos pitkänomainen elin nopeudella, joka on suurempi kuin ensimmäisen kelauslaitteen kelausnopeus samalla puristaen pitkänomaista elintä . . siten, että se veltostuu puristetun pitkänomaisen elimen alavirtapuolella; ja ab- :' sorboidaan pitkänomaisen elimen velttous siten, että sopiva jännitys kohdistuu pitkänomaiseen elimeen tämän alavirtapuolella. :: 25 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jolla peräkkäin ke- ·· · : lataan pitkänomaista elintä, tunnettu siitä, että siihen edelleen kuuluu vai- he, jossa kerätään mainittua pitkänomaista elintä (1) tämän puristetun osan ja :T: toisen kelauslaitteen (10’) välissä.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että pitkänomaisen elimen (1) ulosvetämisvaihe suuremmalla nopeudella .···. kuin ensimmäisen kelauslaitteen (10) kelausnopeus ja veltostumisen absor- ’** bointi sisältävät myös ulosvetonopeuden ohjaamisen suuremmaksi, yhtä suu- « reksi tai pienemmäksi kuin ensimmäisen kelauslaitteen nopeus, niin että no-peus vastaa pitkänomaiseen elimeen sen alavirtapuolella kohdistettavaa jän-35 nitystä. « · 27 106788
4. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä pitkänomaisen elimen kelaamiseksi peräkkäin, tunnettu siitä, että vaiheeseen pitkänomaiseen elimen (1) puristamiseksi kuuluu pitkänomaisen elimen de-formointi painerullien ympäri pitkänomaisen elimen puristamiseksi, samalla 5 kun pitkänomainen elin tulee tartuntaan painerullien kehäosien kanssa.
5. 5. Laite, jolla peräkkäin kelataan pitkänomaista elintä (1), ja johon kuuluu ainakin kaksi kelauslaitetta (10, 10’), joista ensimmäistä (10) käytetään kelaamaan pitkänomaista elintä samalla, kun toista vapaata kelauslaitetta (10’) valmistellaan peräkkäin kelaamaan pitkänomaista elintä sen jälkeen, kun se 10 on siirretty ensimmäiseltä kelaustaitteelta (10), jolloin ensimmäinen kelauslaite on sovitettu pysähtymään sen jälkeen, kun pitkänomaiseen elimeen on tartuttu ja se on katkaistu toisessa kelauslaitteessa ja kelauksen päättävä osa pitkänomaisesta elimestä on kelattu ensimmäisessä kelauslaitteessa olevalle puolalle (12); ja pitkänomaisen elimen siirtoelimet (30), jotka siirtävät pitkän-15 omaista elintä ensimmäiseltä kelauslaitteelta toiselle kelauslaitteelle; joihin pitkänomaisen elimen siirtoelimiin (30) kuuluu pitkänomaisen elimen siirto-osa (32), joka siirtää pitkänomaista elintä ensimmäiseltä kelauslaitteelta toiselle kelauslaitteelle, kun pitkänomaista elintä halutaan siirtää, jolloin kelauslaittei-siin on sovitettu tarttumiselimet (26, 26’) tarttumaan pitkänomaisen elimen ke-20 lauksen alkupäähän, joka alkaa kelautua toiselle kelauslaitteelle, ja josta kelauksen loppupää leikataan pois ja jossa on pitkänomaisen elimen veto-osa (34), joka vetää pitkänomaista elintä kohti toisessa kelauslaitteessa olevaa tarttumiselintä (26’), kun pitkänomaista elintä siirretään; jolloin pitkänomaisen < 1 ' -' elimen siirtoelimet (36) on tunnettu siitä, että niihin kuuluu lisäksi pitkän- « t t 25 omaisen elimen puristusosa (36), joka puristaa pitkänomaista elintä (1), kun ·· ♦ : V sitä siirretään kelauslaitteiden (10, 10’) välillä siten, että jännitys, joka kohdisti* tuu pitkänomaiseen elimeen, kun elimeen tartutaan ja sitä leikataan toisessa :*: > kelauslaitteessa (10’), estetään siirtymästä ensimmäisessä kelauslaitteessa (10) olevassa puolassa (12) olevaan pitkänomaiseen elimeen, pitkänomaisen 30 elimen puristusosan (36) ollessa asetettu siten, että pitkänomaista elintä ve-detään ulos ensimmäisen kelauslaitteen (10) nopeutta suuremmalla nopeu-*.** della, samalla kun pitkänomaista elintä puristetaan pitkänomaisen elimen pu- ristusosalla (36), niin että pitkänomainen elin veltostuu pitkänomaisen elimen ·*..*: puristusosan (36) alavirtapuolella, ja että pitkänomaisen elimen puristusosa . v. 35 käsittää lisäksi välineet (130) pitkänomaisen elimen velttouden absorboimisek-* · · • · « ♦ * ♦ I · • · 28 106788 si, niin että sopiva jännitys kohdistuu pitkänomaiseen elimen tämän alavirta-puolella.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite pitkänomaisen elimen ke-laamiseksi peräkkäin, tunnettu siitä, että pitkänomaisen elimen puristus-5 osaan (30) kuuluu elimet (90) ainakin toisen, pitkänomaisen elimen puristamiseen tarkoitetun painerullan (44, 44’) siirtämiseksi kulmassa vaiheen ympäri, joka ulottuu yhdensuuntaisesti painerullien kanssa siten, että pitkänomainen elin deformoituu painerullien ympärillä, samalla kun pitkänomainen elin tulee tartuntaan painerullien kehäosien kanssa.
7. 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, jolla kelataan peräk käin pitkänomaista elintä, tunnettu siitä, että pitkänomaiseen siirtoelimeen (30) kuuluu lisäksi keräyslaite (38, 38’), joka sijaitsee pitkänomaisen elimen puristusosan (36) ja toisen kelauslaitteen (10’) välillä siten, että pitkänomaista elintä kerätään näiden välissä.
8. 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite pitkänomaisen elimen kelaamiseksi peräkkäin, t u n n e 11 u siitä, että keräilylaitteeseen (38, 38’) kuuluu ainakin kaksi keräilyelintä (46, 46’), jotka sijaitsevat pitkänomaisen elimen (1) ensimmäisellä puolella ja toisella puolella, ja jotka sijaitsevat etäisyydellä pitkänomaisen elimen pitkittäissuunnasta, jolloin yksi keräilyelimistä pi-20 detään toisen kelauslaitteen (12’) sivulla tiukasti toiminta-asennossa, kun toinen (46) keräilyelin liikkuu normaalisti pitkänomaiseen elimeen nähden pitkän-v, omaisen elimen keräämiseksi. i '. 8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen laite pitkänomaisen eli- men kelaamiseksi peräkkäin, t unnettu siitä, että pitkänomaisen elimen 25 puristusosaa (36) ohjataan siten, että pitkänomaista elintä (1) vedetään seu- • · i ί ·* raavaksi ulos suuremmalla, yhtä suurella tai pienemmällä nopeudella kuin en- ...T simmäisen kelauslaitteen kelausnopeus pitkänomaiseen elimeen sen alavirta- ·*· v · puolella kohdistettavaa jännitystä vastaavaksi.
9. 10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite pitkänomaisen elimen ♦:··: 30 kelaamiseksi peräkkäin, tunnettu siitä, että yhden painerullan (44) kulma .***. on siirretty toisen painerullan (44’) akselin ympäri. • · · « « · « « < • « 106788