FI106683B

FI106683B - Varmennus optisessa tietoliikennejärjestelmässä

Info

Publication number: FI106683B
Application number: FI982442A
Authority: FI
Inventors: Ari Tervonen; Markku Oksanen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-11-10
Filing date: 1998-11-10
Publication date: 2001-03-15
Also published as: FI982442A0; US6421149B2; FI982442A; US20010021045A1; WO2000028670A3; WO2000028670A2; AU1274400A

Description

1 106683

Varmennus optisessa tietoliikennejärjestelmässä

Keksinnön ala

Keksintö liittyy yleisesti optisiin siirtojärjestelmiin, ja erityisesti niissä 5 käytettävään varmennukseen (protection), jonka tarkoituksena on varmistaa, että järjestelmän toiminta voi jatkua myös vika- tai virhetilanteissa.

Keksinnön tausta

Optisissa siirtojärjestelmissä moduloidaan lähetettävän datavirran 10 avulla optista signaalia ja moduloitu optinen signaali syötetään optiselle kuidulle. Järjestelmän kapasiteetin kasvattamiseksi voidaan kasvattaa datavirran kaistanleveyttä tai ottaa käyttöön lisää aallonpituuksia, joita kutakin moduloidaan omalla datavirraflaan. Jälkimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan aallonpituus-multipleksoinniksi.

15 Aallonpituusmultipleksointi on tehokas tapa lisätä optisen kuidun kapasiteettia moninkertaiseksi. Aallonpituusmultipleksoinnissa useat itsenäiset lähetin-vastaanotin-parit käyttävät saamaa kuitua. Kuvioissa 1a ja 1b on havainnollistettu aallonpituusmultipleksoinnin periaatetta käyttäen esimerkkinä järjestelmää, jossa on neljä rinnakkaista lähetin-vastaanotin-paria. Jokainen 20 neljästä informaatiolähteestä (ei esitetty kuviossa) moduloi yhtä neljästä optisesta lähettimestä, joista kukin tuottaa valoa eri aallonpituudella (λ,.,.λ^.

'· " Kuten kuviosta 1a havaitaan, kunkin lähteen modulaatiokaistanleveys on pienempi kuin aallonpituuksien väli, joten moduloitujen signaalien spektrit eivät mene päällekkäin. Lähettimien tuottamat signaalit yhdistetään samalle opti-25 selle kuidulle OF WDM-multiplekserissa WDM1, joka on täysin optinen (ja usein passiivinen) komponentti. Kuidun vastakkaisessa päässä WDM- • · ;*t*: demultiplekseri WDM2, joka on myös täysin optinen (ja usein passiivinen) komponentti, erottaa yhdistetyn signaalin eri spektrikomponentit toisistaan. Jokainen näistä signaaleista ilmaistaan omalla vastaanottimellaan. Kullekin • · · LI 30 signaalille annetaan siis käyttöön kapea aallonpituusikkuna tietyllä aallonpi-’ tuusalueella. Tyypillinen käytännön esimerkki voisi olla järjestelmä, jossa signaalit ovat 1550 nm aallonpituusalueella esim. siten, että ensimmäinen ·:·: signaali on aallonpituudella 1544 nm, toinen signaali aallonpituudella 1548 nm, •λ. kolmas signaali aallonpituudella 1552 nm ja neljäs signaali aallonpituudella • « 35 1556 nm. Nykyisin on aallonpituuksien välisen etäisyyden de-facto- standardiksi muodostumassa 100 GHz:n (n. 0,8 nm:n) monikerta.

2 106683

Nykyiset aallonpituusmultipleksointiin perustuvat optiset tietoliikennejärjestelmät ovat olleet pääasiassa pisteestä toiseen ulottuvia siirtojärjestelmiä (point-to-point), joita on käytetty suurikapasiteettisilla ja pitkillä yhteysväleillä (runkoyhteyksillä). Optista siirtotekniikkaa kehitetään kuitenkin jatkuvasti 5 laajakaistaisten verkkoarkkitehtuurien alimpien kerrosten toteuttamiseksi täysin optisina järjestelminä, joiden avulla pystytään hoitamaan suurikapasiteettisten informaatiovirtojen välitys täysin optisesti (eli optisen ristikytkennän ja reitityksen avulla).

Eräs optisen verkon tai siirtojärjestelmän tärkeimmistä ominaisuuk-10 sista on sen luotettavuus. Luotettavuuden lisäämiseksi optisissa tietoliikennejärjestelmissä on käytössä varmennusmenetelmiä, joiden avulla saadaan käyttöön vararesursseja vikatilanteissa. Optisilla kaksipisteyhteyksillä on käytössä kaksi erilaista perusratkaisua varmennuksen toteuttamiseksi: ns. 1+1-varmennus, jota havainnollistetaan kuviossa 2a, ja ns. 1:1-varmennus, jota 15 havainnollistetaan kuviossa 2b. Edellisessä menetelmässä liikenne lähetetään kahdelle erilliselle kuidulle (kaapelille), jotka molemmat johtavat lähteestä kohteeseen (yleensä eri reittejä pitkin). Vastaanottopäässä valitaan toinen kuiduista käyttöön. Jos käytössä oleva kuitu katkeaa, vastaanottopäässä vaihdetaan yksinkertaisesti toinen kuitu käyttöön. Jälkimmäisessä varmen-20 nusmenetelmässä on myös kaksi kuitua (OF1 ja OF2) lähteen ja kohteen välillä, mutta liikenne lähetetään vain yhdelle kuidulle kerrallaan. Jos tämä • · · käytössä oleva kuitu katkeaa, siirrytään sekä lähetys- että vastaanottopäässä käyttämään toista kuitua. Kuvioissa 2a ja 2b on esitetty yhteydet yksisuuntaisi- na, mutta yhteys voi luonnollisestikin olla kaksisuuntainen. Kuviossa 2c on :/.i 25 havainnollistettu kaksisuuntaisen yhteyden 1+1-varmennusta. Edellä kuvattuja :Y: varmennusmenetelmiä voidaan hyödyntää myös optisissa verkoissa.

• · Käytettäessä 1:1-varmennusta tarvitaan järjestelmässä yleensä lähetys- ja vastaanottopään välistä kommunikointia kytkennän koordinoimisek-si yhteyden eri päissä. Yksisuuntaisen yhteyden tapauksessa tämä tarve on • · · 30 ilmeinen, koska lähetyspään on saatava tieto kuidun katkeamisesta. Kak-*\ sisuuntaisen yhteyden tapauksessa tämä tarve johtuu siitä, että yhteys voi katketa vain toiseen suuntaan, koska vastakkaisten siirtosuuntien signaalit eivät yleensä käytä samoja komponentteja. Näin ollen voi esim. vain toisen siirtosuunnan reitillä oleva optinen vahvistin pettää. Yhteyden vastakkaisten • · 35 päiden välille tarvittava kommunikointi tekee 1:1-toteutuksen kuitenkin 1+1-toteutusta merkittävästi mutkikkaammaksi.

106683

Esillä oleva keksintö koskeekin edellä kuvatun 1+1-varmennuksen toteutusta optisessa siirtojäijestelmässä, joka voi olla edellä kuvatun kaltainen kaksipisteyhteys tai optinen verkko, jonka topologia voi vaihdella tunnetuilla tavoilla. Järjestelmässä käytettävät signaalit ovat tyypillisesti WDM-signaaleja, 5 mutta myös yhden aallonpituuden järjestelmät ovat mahdollisia, sillä keksinnön mukainen ratkaisu ei ole riippuvainen siitä, minkä tyyppinen järjestelmäsignaali on kysymyksessä, sillä varmennus on kuitenkin yleensä kanavakohtaista (aallonpituuskohtaista). Näin ollen WDM-signaalinkin tapauksessa varmen-nuskytkentä toteutetaan yleensä aallonpituuskohtaisesti yhdelle tai useam-10 malle WDM-signaalista erotetulle aallonpituuskanavasignaalille.

Kuten edellä kuvattiin, optisen verkon kaksi solmua on yleensä kytketty toisiinsa kahta eri reittiä pitkin, ns. käyttöreittiä (working path) WP pitkin ja ns. varmennusreittiä (redundancy path) RP pitkin (kuviot 2a...2c). Kun käytetään 1+1-varmennusta, sama liikenne kulkee solmujen välillä molempia 15 reittejä pitkin, mutta vastaanottopäässä tehdään päätös siitä, kumpaa reittiä kuunnellaan (eli kumpaa reittiä pitkin kulkenut signaali ohjataan vastaanotti-melle). Tämä päätöksenteko tapahtuu yleensä siten, että normaalitilanteessa, kun verkossa ei ole vikoja, liikenne vastaanotetaan aina käyttöreitiksi valitulta kuidulta. Kun käyttöreitin kautta vastaanotettava signaali katkeaa verkossa 20 syntyvän vian seurauksena tai sen taso putoaa alle sallitun minimin, vaihdetaan varmennusreitti ainakin tilapäisesti käyttöreitiksi ja ohjataan siltä vastaan- • · · ’· otettava signaali vastaanottimelle.

Tällainen päätöksentekomenettely ei kuitenkaan ole paras mahdolli- « nen aina silloin, kun molemmat reitit toimivat, mutta niiden kautta vastaanotet-:**·{ 25 tavat signaalivoimakkuudet ovat erilaiset. Tämä johtuu siitä, että jos varmen- :V: nusreittiä pitkin tuleva signaali on riittävästi voimakkaampi kuin käyttöreittiä :*·*: pitkin tuleva signaali, se voi aiheuttaa merkittävää häiriötä, vaikka sitä ei joh- detakaan vastaanottimelle.

• 4 • · · • · · _ 30 Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tavoitteena on päästä eroon edellä kuvatusta epäkohdasta . *’·**: ja saada aikaan varmennusmenetelmä, joka mahdollistaa yhteyden optimaali- ·:··: sen suorituskyvyn myös silloin, kun käyttö- ja varmennusreittien kautta vas- .·*.·. taanotettavien signaalien tehotasot ovat oleellisesti eri suuret.

35 Tämä päämäärä saavutetaan ratkaisulla, joka on määritelty itsenäi sissä patenttivaatimuksissa.

106683

Keksinnön ajatuksena on valita käyttöreitiksi kulloinkin aina se reitti, jonka kautta saatavalla signaalilla on korkeampi tehotaso. Se tehotasoero, joka signaaleilla on oltava, jotta ne katsotaan eri suuriksi, voi vaihdella. Oleellista on kuitenkin se, että käyttöreitiltä vastaanotettavan signaalin sen hetkinen 5 tehotaso ei vaikuta valintaan (muuten kuin mainitun tehotason kautta). Toisin sanoen, ko. signaalin tehotaso voi olla sallitulla alueella, mutta vaihto tehdään silti.

Keksinnön avulla saadaan varmennetun optisen linkin suorituskyky pysymään optimaalisena kaikilla keskinäisillä tehotasokombinaatioilla, jotka eri 10 reiteiltä tulevilla signaaleilla voi olla.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia toteutustapoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioon 3 oheisten piirustusten mukaisissa esimerkeissä, 15 joissa

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia toteutustapoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioon 3 oheisten piirustusten mukaisissa esimerkeissä, joissa 20 kuviot 1a ja 1b havainnollistavat aallonpituusmultipleksointia käyttä- ; vää optista siirtojärjestelmää, • * · * kuvio 2a havainnollistaa tunnettua 1+1-varmennusta yksisuuntaisella optisella linkillä, • · · kuvio 2b havainnollistaa tunnettua 1:1-varmennusta yksisuuntaisella • · · / 25 optisella linkillä, • · · *·*·* kuvio 2c havainnollistaa tunnettua 1+1-varmennusta kaksisuuntaisella ··· • · · *·’ * optisella linkillä, ja kuvio 3 havainnollistaa keksinnön mukaista varmennusperiaatetta.

• # • · · • · · • · ··· • ,· : 30 Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuten edellä kuvattiin, keksintö koskee 1+1-varmennusta, jossa • · signaali lähetetään sekä käyttöreittiä että varmennusreittiä pitkin. Jos tällöin • · . käyttöreitillä esiintyy jokin vika tai virhetilanne, jonka seurauksena ko. reitin « · · kautta kulkeva signaali ei katkea, mutta sen tehotaso putoaa pysyen kuitenkin ·♦*>· • · 5 106683 esim. sallitun tehon alueella, voi tästä aiheutua seuraavassa kuvattava ei-toivottu tilanne.

Käytännössä siinä kytkimessä (kytkin SW kuvioissa 2a...2c), jonka avulla signaali valitaan vastaanottimelle esiintyy aina jonkin verran ylikuulu-5 mistä (leakage) kanavalta toiselle. Toisin sanoen, myös siltä reitiltä (varmennusreitiltä), jota ei hyödynnetä vastaanotossa vuotaa pieni osa sig-naalitehosta vastaanottimelle. Ongelmana on se, että koska reitit ovat eri pituisia, niiden viive on erilainen, jolloin ylikuuluva signaali on häiriönä. Tällaisessa tapauksessa, koska signaalit ovat samalla aallonpituudella ja peräisin 10 samasta lähteestä, mutta ovat kulkeneet eri reittejä vastaanottimelle, voi vastaanottimella esiintyä ns. koherentti ylikuuluminen. Koherentissa ylikuulumisessa halutun signaalin ja ylikuuluneen signaalin sekoittuminen aiheuttaa signaalin päälle huojuntaa, jonka vaikutus korostuu. Jotta häiriö ei muodostuisi liian suureksi, tällaisessa tapauksessa sallitaan tyypillisesti luokkaa -30 dB 15 oleva ylikuuluminen, joka voidaan saavuttaa useilla optisilla kytkintyypeillä.

On kuitenkin huomattava, että erilaisia reittejä pitkin kulkeneet signaalit ovat kokeneet erilaisen vaimennuksen, koska ne ovat kulkeneet eri pituisten kuitulinkkien ja eri optisten komponenttien kautta, esim. erilaisten optisten vahvistimien läpi.

20 Nykyisin useimmat yksiportaiset optiset kytkimet tarjoavatkin juuri luokkaa 30 dB olevan isolaation. Näin ollen käyttöreittiä pitkin tulevan signaalin * · tehotason ei tarvitse pudota kovinkaan paljon, kun koherentti ylikuuluminen nousee yli sallitun maksiminsa. Esim. jos varmennusreittiä pitkin tulevan sig-^ y." naalin taso on luokkaa 10 dB käyttöreittiä pitkin tulevan signaalin yläpuolella ja 25 kytkimen isolaatio on luokkaa 30 dB, ylikuuluminen on jo luokkaa -20 dB eli • · .*.*> selvästi sallittua korkeampi. Tällaista koherenttia ylikuulumista kuvataan esim.

artikkelissa E.L. Goldstein and L. Eskildsen: Scaling Limitations in Transparent Optical Networks Due to Low-Level Crosstalk, IEEE Photonics Technology . . Letters, vol. 7, No. 1, January 1995. Artikkelista nähdään, että ilmiö muodos- t i i - Y.f 30 tuu ongelmaksi jo edellä kuvatuilla ylikuulumistasoilla.

• » · *·* * Edellä kuvatun kaltaisen häiriötilanteen välttämiseksi esillä olevassa • . ·:·: keksinnössä toimitaan siten, että vastaanottimelle johdetaan signaali kulloinkin ···; siltä reitiltä, jolta vastaanotetaan kyseisellä hetkellä korkeampi tehotaso. Sig- naali, jolla on kulloinkin korkeampi tehotaso määrää siis käyttöreitin. Se, kuin-*···’ 35 ka suureksi signaalien tasoero voi kasvaa ennen kuin tasot katsotaan eri ' * suuriksi, voi vaihdella. Tämä johtuu toisaalta siitä, että tiheästi edestakaisin 6 106683 suoritettava reitin vaihtelu ei ole toivottavaa ja toisaalta siitä, että tehotasomit-tauksen tarkkuus voi vaihdella.

Kuviossa 3 on havainnollistettu keksinnön mukaista varmennusperi-aatetta WDM-signaalin sisältämän yhden aallonpituuskanavan osalta. WDM-5 signaalin muiden aallonpituuksien osalta toteutus on samanlainen (jos keksinnön mukaista ratkaisua käytetään kaikilla aallonpituuskanavilla). Reitiltä 1 (joka on kuviossa esitetty käyttöreittinä) tulevasta WDM-signaalista ensimmäisessä optisessa demultiplekserissä DEM1 erotettu aallonpituuskanavasignaali johdetaan ensimmäiselle kuituoptiselle haaroittimelle C1, jossa haaroitetaan tietty 10 osa ko. aallonpituudella vastaanotettavasta optisesta tehosta (käytännössä esim. muutama prosentti) ensimmäiselle valvontayksikölle MU1, jossa mitataan reitiltä 1 vastaanotettavan signaalin teho sinänsä tunnetusti. Valvontayksikkö käsittää sinänsä tunnetun detektorin, joka muuttaa optisen signaalin sähköiseksi signaaliksi, joka indikoi vastaanotetun tehon suuruuden. Vastaa-15 vasti reitiltä 2 tulevasta WDM-signaalista toisessa optisessa demultiplekserissä DEM2 erotettu aallonpituuskanavasignaali johdetaan toiselle kuituoptiselle haaroittimelle C2, jossa haaroitetaan osa reitiltä 2 vastaanotettavasta signaa-litehosta toiselle valvontayksikölle MU2, jossa suoritetaan samanlainen mittaus kuin ensimmäisessä valvontayksikössä.

20 Valvontayksiköiltä tehotiedot syötetään yhteiselle ohjauslogiikkayksi- . . kölle CLU, joka vertailee tehotasoja toisiinsa ja ohjaa kytkimen SW asentoa • « · ** / vertailun perusteella. Ohjauslogiikkayksikkö voi siis sisältää esim. tavanomai- • · « • ••j sen komparaattoripiirin, joka tekee päätöksen siitä, kumman signaalin tehota- so on korkeampi. Päätöksenteon kynnys asetetaan laitteiston toleranssien * « 25 mukaan eli kytkimen isolaatiosta ja vastaanottimen ylikuulumisen siedosta :V: riippuvaan arvoon. Esim. jos kytkin tarjoaa 28 dB:n isolaation ja vastaanotin sietää korkeintaan -25 dB:n ylikuulumisen, voi kynnys olla korkeintaan 3 dB:n suuruinen. Käytännössä kynnyksen suuruuteen vaikuttaa kuitenkin myös mittaustarkkuus: esim. kustannussyistä monitorointia ei pyritäkään tekemään 30 mahdollisimman tarkasti tehoja mittaavaksi. Kynnyksen (tehotasojen eron) on · · kuitenkin oltava suuruudeltaan sellainen, että se on mitattavissa. Käytännössä 9 kynnyksen suuruus voisi olla esim. vähintään 1 dB, joka on käytännössä » *: ’': sellainen tehotasoero, joka on jo luotettavissa mitattavissa.

.···. Jos siis signaaleilla on vähintään kynnyksen suuruinen tehotasoero, 35 vaihdetaan kytkimen asentoa, jos signaalia ei sillä hetkellä oteta siltä reitiltä, jolta vastaanotettavan signaalin tehotaso on suurempi.

7 106683

Yleensä signaalien tehotasot eivät muutu olennaisesti käytön aikana, mutta kytkimen kääntö voi käydä tarpeelliseksi esim. vähittäisen tehojen muuttumisen takia. Yhteys on siis normaalissa varmennetussa tilassa tämänkin jälkeen, koska kumpikaan signaaleista ei ole katkennut kokonaan. Var-5 mennusreitti on siis edelleen käytössä.

Alkutilanteessa valinta käyttö-ja varmennusreitin välillä voidaan tehdä signaalitasojen perusteella. Menetelmä voi olla palauttava sillä tavoin, että alkuperäinen reitti palautetaan käyttöreitiksi sen jälkeen, kun siltä vastaanotettavan signaalin tehotaso on noussut esim. yhtä suureksi sillä hetkellä 10 käyttöreitiltä vastaanotettavan signaalin tehotaso. Voidaan myös käyttää kahta eri kynnysarvoa siten, että alunperin käyttöreitiksi valitulta reitiltä siirrytään toiselle reitille, kun toisen reitin signaalitaso on ensimmäisen kynnysarvon verran korkeampi kuin alkuperäiseltä käyttöreitiltä vastaanotettava signaalitaso ja toiselta reitiltä siirrytään takaisin alkuperäiselle käyttöreitille, kun alkuperäi-15 seltä käyttöreitiltä vastaanotettava signaalitaso on muuttunut toisen kynnysarvon verran korkeammaksi kuin toiselta reitiltä vastaanotettava signaalitaso tai kun alkuperäiseltä käyttöreitiltä vastaanotettava signaalitaso on jälleen saavuttanut toiselta reitiltä vastaanotettavan signaalitason.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 20 mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan ; sitä voidaan muunnella oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Kuten edellä todettiin, keksinnön mukaista ratkaisua •«· •••j voidaan käyttää monissa erilaisissa ympäristöissä ja monien erilaisten verk- ««· • · ·; kotopologioiden yhteydessä.

• · · • « • · · * · · « ·« • · » ♦ · · « · • « * • · · • · • · · • · · * · · « • t « i < · · • · • « > t • ·

Claims

8 106683

1. Menetelmä optisen siirtoyhteyden varmentamiseksi, jonka menetelmän mukaisesti - lähetyspäästä lähetetään sama optinen signaali ensimmäistä ja 5 toista reittiä pitkin vastaanottopäähän, - vastaanottopäässä tarkkaillaan kummaltakin reitiltä vastaanotettavan signaalin tehotasoa, ja - vastaanottopäässä valitaan toinen reiteistä käyttöreitiksi ja johdetaan kyseiseltä reitiltä tuleva signaali vastaanottimelle, jolloin toinen reiteistä jää 10 varmennusreitiksi, tunnettu siitä, että käyttöreitiksi valitaan kulloinkin se reitti, jolta vastaanotettava signaali katsotaan kyseisellä hetkellä tehotasoltaan suuremmaksi, ja että valinta suoritetaan aina signaalien tehotasoeron saavuttaessa ennalta määrätyn kynnysar- 15 von, riippumatta siitä, mikä on sillä hetkellä käyttöreitiltä vastaanotettavan signaalin tehotaso.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen reitin ollessa käyttöreittinä käytetään ensimmäistä kynnysarvoa, jonka verran toiselta reitiltä vastaanotettavan signaalin tehotason on 20 oltava ensimmäiseltä reitiltä vastaanotettavan signaalin tehotasoa korkeampi . ennen kuin käyttöreitiksi vaihdetaan mainittu toinen reitti ja toisen reitin ollessa * / käyttöreittinä käytetään toista kynnysarvoa, jonka verran ensimmäiseltä reitiltä *··; vastaanotettavan signaalin tehotason on oltava toiselta reitiltä vastaanotetta- * · « ···: van signaalin tehotasoa korkeampi ennen kuin käyttöreitiksi vaihdetaan mai- V*: 25 nittu ensimmäinen reitti. • · :.v

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :T: että ensimmäinen ja toinen kynnysarvo ovat oleellisesti yhtä suuria, jolloin käytössä on vain yksi kynnysarvo.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · 30 että ensimmäinen ja toinen kynnysarvo ovat eri suuria, jolloin käytössä on kaksi kynnysarvoa.

' : 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen kynnysarvoista on oleellisesti nollan suuruinen.

.·**. 6. Järjestely optisen siirtoyhteyden varmentamiseksi, joka järjestely 35 käsittää « · 9 106683 - lähetyselimet saman optisen signaalin lähettämiseksi ensimmäistä ja toista reittiä pitkin vastaanottopäähän, - vastaanottopäässä olevat tarkkailuelimet (MU1, MU2) kummaltakin reitiltä vastaanotettavan signaalin tehotason tarkkailemiseksi, ja 5. vastaanottopäässä tarkkailuelimille vasteelliset valintaelimet (CLU, SW) toisen reiteistä valitsemiseksi käyttöreitiksi, jolta vastaanotettava signaali kytketään vastaanottimelle, tunnettu siitä, että valintaelimet valitsevat kulloinkin sen reitin, jolta vastaanotettava 10 signaali katsotaan tehotasoltaan suuremmaksi, jolloin valinta suoritetaan aina signaalien tehotasoeron saavuttaessa ennalta määrätyn kynnysarvon, riippumatta siitä, mikä on sillä hetkellä käyttöreitiltä vastaanotettavan signaalin tehotaso.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että 15 valintaelimet käyttävät ainoastaan yhtä kynnysarvoa.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valintaelimet käyttävät eri kynnysarvoa riippuen siitä, kumpi reiteistä on sillä hetkellä valittuna käyttöreitiksi. • · « « • « · · « « « • · · • · • · • » · • 1 « • 1 • · · • 1 1 • · · « · • · · • · · • · • · · • · · • · · • · • « · • 1 • 1 » 10 106683